OS Rikkaat eivät pääse taivaaseen (Mark. 10:17–27, 7 shel) (OPETUKSET, SAARNAT)
(luonnos)
Rakkauden laki -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-rikkaat-eivat-paase-taivaaseen.html
1. TEOILLA TAIVAASEEN
2. RAKASTA JUMALAA YLI KAIKEN
3. JOKAINEN ON ANSAINNUT HELVETIN
4. IHMINEN PELASTUU YKSIN JEESUKSESSA
RIPPIPUHE
Hyvä Jeesuksen kalliilla sovintoverellä ostettu seurakunta, veljet ja sisaret Herrassa! Tänään on seitsemäs helluntain jälkeinen sunnuntai. Päivän otsikko on "Rakkauden laki".
Sunnuntain evankeliumissa Jeesus sanoo: "Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!" "Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." (Mark. 10:23,25) Voiko rikas päästä taivaaseen? Eräässä vertauksessaan Jeesus puhuu samaan sävyyn rikkaasta miehestä, jonka aitat eivät enää riittäneet runsaan sadon ja suuren tavaramäärän säilyttämiseen: "'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä." (Luuk. 12:20-21)
"Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi." Jotkut saarnamiehet ovat selittäneet, että Jerusalemin kaupungin muurissa olisi ollut neulansilmä-niminen matala portti, josta kameli olisi ehkäpä juuri ja juuri matalaksi käyden saattanut läpi päästä. Sen enempää Raamatun sivuilta kuin muualtakaan historian tai arkeologian tiedoista emme tällaista porttia kuitenkaan tunne. Jeesus tarkoittaa tällä puheella kamelista ja neulansilmästä yksinkertaisesti sitä, että rikkaan on mahdotonta päästä taivaaseen. Seuraavaksi meidän on kysyttävä: Kuka on rikas? Jos omistaa 10 000 euroa, onko silloin rikas? Tai pitäisikö omaisuutta olla sittenkin vähintään 100 000 euroa, vai kenties täysi miljoona, jotta olisi rikas?
Jeesuksen tarkoittama rikas, joka ei taivaaseen pääse, ei ole määriteltävissä omaisuuden määrän mukaan. Kyse on sydämen asenteesta maalliseen omaisuuteen. Eikä yksin rahalla mitattavissa olevaan omaisuuteen, vaan laajemmin kaikkeen nyt silmillä näkyvään ja aisteilla havaittavaan maailmaan. Jeesus tarkentaa itse: "Kuinka vaikeaa onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!" (Mark. 10:24)
Kuvitteletko, että maallinen omaisuus, työ tai virka, palkka tai eläke, koulutus, vakuutukset, turvallinen yhteiskunta, puoliso tai lapset, sukulaiset tai ystävät, terveys tai järki, voima tai kauneus, kuuluisuus, sukupuolielämä, urheilu, musiikki tai viihde, alkoholi tai jokin huumausaine on sinun elämäsi tuki ja turva, onnesi ja ilosi lähde? Juuri sinä olet tuollainen Jeesuksen tarkoittama tavaraan luottaja, joka ei pääse taivaaseen. Olet ottanut mammonan - tai laajemmin ilmaistuna: luodun - jumalaksesi. Olet tehnyt itsellesi jumalankuvan ja hylännyt elävän Luojan ja Herran.
Ihmisen jumala on se, mihin hän sydämessään luottaa ja miltä hän uskoo saavansa hyvää. Luonnostaan me olemme langenneen Aadamin jälkeläisinä jokainen tällaisia näkyvään luotuun turvaavia epäjumalanpalvelijoita. Siksi jokainen ihminen on menossa syntisen luontonsa tähden helvettiin. Ihmiselle on mahdotonta pelastua.
"Ihmiselle se [pelastuminen] on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista." (Mark. 10:27)
Sananmukaisesti tämä tarkoittaa sitä, että yksin Jumala Jeesus voi pelastua. Yksin täydellinen ja synnitön ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika voi turvata eli uskoa kokosydämisesti Isään, joka on taivaassa. Yksin Kristus voi voittaa kiusaukset; kiusauksen etsiä onnea ja autuutta tämän synnin tähden kirotun maailman ehdoilla. Siksi pelastusta ei ole Jeesuksen ulkopuolella.
Kun katsot itseesi, omaan lihaasi ja sydämeesi - mieleen, ajatuksiin, tunteisiin, haaveisiin ja pelkoihin - niin huomaat, että olet parantumattomasti ja lähtemättömästi sidottu tähän luotuun maailmaan turvaamiseen. Mitä siis tehdä, kun aamulla herätessä, illalla nukkumaan käydessä ja niin monta kertaa siinä välilläkin huomaa olevansa epäjumalanpalvelija, jonka sydän on kiinni maallisissa, katoavassa ja pahan vallassa olevassa maailmassa? Olemme mammonanpalvojia, kun kuvittelemme elämän olevan järjestyksessä saatuamme lisää jotain ajallista hyvää - tai pelkäämme menettävämme jotakin, joka nyt meillä on.
Langennut liha ei voi käsittää ja ottaa vastaan sitä, että Jumala sulasta laupeudesta ja hyvyydestä pitää meistä huolta. Herra antaa meille lahjaksi jokapäiväisen leivän. Ja mikä kaikkein suurinta, hän antaa Jeesuksen veren voimalla synnit anteeksi, ojentaa sanan sekä sakramenttien välityksellä taivaspaikan ylösnousseen luona.
Ainoa keino päästä vapaaksi tästä luotuun turvaamiseen synnistä on paeta omasta itsestään ristin Jeesuksen helmaan. Vapahtaja on siellä, missä on Jumalan sana eli Raamattu. Pyhä Henki tekee sanan eläväksi ja kirkastaa meille Golgatan sovitusveren. Jumalan sanan harjoittaminen, se on Raamatun lukeminen, kuuleminen ja mietiskeleminen, sekä sanan nauttiminen kasteessa, ehtoollisessa ja ripissä, luo meihin uuden hengellisen elämän ja vahvistaa sitä.
Pakenemme nyt Jumalan sanan ja ristin sekä ylösnousemuksen kautta pahan kukistaneen Herramme Jeesuksen Kristuksen turviin tunnustamalla syntimme virren 277 ensimmäisen neljän säkeistön sanoin.
SAARNA
1. TEOILLA TAIVAASEEN
"Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme!" (1. Tim. 1:2)
Täydellisesti rakastava ja totuudessa elävä ihminen saa hyvästä elämästään palkakseen ikuisen elämän. Jeesuksen aikaiset kirjanoppineet ja fariseukset uskoivat ja opettivat, että lain noudattamiseen antautunut ihminen pystyy elämään niin hyvin, että tuolla hurskaalla elämällä taivas aukeaa. Erinomainen esimerkki tällaisesta antaumuksellisesta lainkilvoittelijasta on rikas nuorukainen, joka tuli kysymään Jeesukselta: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (Mark. 10:17)
Jeesus vastaa samalla tasolla, viittaamalla käskyihin eli lakiin: "Käskyt sinä tiedät." Mooseksen laissa on 613 kieltoa ja käskyä - tarkoittiko Jeesus näitä kaikkia? Jeesus tiivistää lain kaikki lähimmäissuhteita koskevat käskyt sanoihin: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', ' Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'. (Mark. 10:19)
Jeesus aloittaa käskyjen luettelemisen viidennestä käskystä, joka kieltää tappamisen. Jeesuksen ajan juutalaisuudessa se tulkittiin yleensä niin, että jos ei ollut keneltäkään henkeä lyömällä tai muutoin väkivalloin riistänyt, niin silloin oli tuon käskyn täyttänyt. Rikas nuorukainen ei ollut tällaiseen henkirikokseen syyllistynyt, joten hän katsoi tuota käskyä noudattaneensa. Voi olla, että meidänkin joukossamme on niitä, jotka voisivat sanoa: "En ole ketään tappanut, joten olen tuon käskyn täyttänyt."
Mutta maassamme on satoja tuhansia, jollei kohta jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat tahranneet kätensä vereen. Vuonna 1970 säädetyn aborttilain jälkeen yli puoli miljoonaa lasta on julmasti ja kipua tuottavasti murhattu aborttien kautta. Norjan koko maailmaan järkyttänyt hirmumurhaaja on pikkutekijä verrattuna abortteja tekeviin lääkäreihin ja hoitohenkilökuntaan. Eivätkä nekään, jotka eivät ole osallistuneet verenvuodatukseen, taida selvitä Jeesuksen itsensä selittämän viidennen käskyn vaatimuksista.
Jeesus opettaa, että niin toiseen ihmiseen vihastuminen kuin loukkaavat ja halventavat nimittelyt ovat jo tämän käskyn rikkomista (Matt. 5:21-22). Onko joukossamme yhtäkään, joka olisi tämän käskyn täyttänyt? Onko ketään, joka ei koskaan kanna vihaa, katkeruutta, kateutta tai kaunaa toista ihmistä kohtaan? Ketään, joka ei koskaan päästä huuliltaan yhtään toista ihmistä loukkaavaa sanaa? Ketään, joka ei koskaan jätä hädänalaista auttamatta? Minä ainakaan en ole tätä viidettä käskyä kyennyt täyttämään yhtenäkään menneen viikon päivänä.
Seuraavaksi Jeesus mainitsee käskyn: "Älä tee huorin". Huorinteko on miehen ja naisen välisen elinikäiseksi tarkoitetun avioliiton rikkomista ja halpana pitämistä. Jumala on asettanut ja tarkoittanut avioliiton perhe- ja sukupuolielämän paikaksi. Kaikki, mikä ylittää tämän rajan, on kuudennen käskyn rikkomista. Jeesuksen ajan juutalaisuudessa tämä käsky yleensä ymmärrettiin niin, että kun ei ollut yhtynyt keneenkään muuhun kuin omaan aviopuolisoonsa, niin silloin oli tuon käskyn täyttänyt. Voi olla, että täälläkin on joukossamme joitakuita, jotka eivät ole maanneet kenenkään muun kuin oman vihityn aviopuolisonsa kanssa.
Mutta maassamme on miljoonia ihmisiä, jotka ovat julkeasti tämän kuudennen käskyn rikkoneet. Etsimällä saa kohta etsiä ihmistä, joka ei olisi harjoittanut haureutta avosuhteissa tai tehnyt huorin pettämällä puolisoaan, jopa puolisonsa hylkäämällä ja toisen naimalla. Ja nekään harvat, jotka Jumalan armosta ovat tältä fyysiseltä haureudelta ja huoruudelta välttyneet, eivät selviä puhtain paperein. Jeesus opettaa: "... joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa." (Matt. 5:28) Ilmoittaudun niiden syntisten joukkoon, jotka ovat rikkoneet kuudennen käskyn.
Seuraavaksi Jeesus ottaa esille seitsemännen käskyn: älä varasta. Juutalaisuudessa tämä käsky tulkittiin yleensä niin, että kunhan ei vain ottanut itselleen mitään toiselle kuuluvaa esinettä, eläintä tai rahaa, niin silloin oli käskyn täyttänyt.
Jumalan täydellistä oikeudenmukaisuutta vaativan lain edessä kuitenkin ymmärrämme, että ei ainoastaan aktiivinen anastaminen ole seitsemännen käskyn rikkomista. Myös esimerkiksi se, että emme maksa kaikkia lain edellyttämiä veroja tai teemme työmme laiskasti ja huonosti niin, että työpanoksemme ei olekaan sovitun mukainen, on varastamista.
Aikaakin voi varastaa. Niin juopottelu, ylensyöminen, tupakoiminen kuin TV:n, tietokoneruudun tai pelien ääressä tuntikausia notkuminen on varastamista: siinä tuhlataan kallista ja rajallista terveyttä ja aikaa, jotka Jumala on tarkoittanut meidän käyttävän perheenjäsentemme, seurakuntamme ja muiden ihmisten palvelemiseen. Luonnonvarojen tuhlaaminen ja luonnon saastuttaminen varastaa tulevilta sukupolvilta elämän edellytyksiä. Ei ole yksikään täyttänyt tätä käskyä; en minäkään.
"Älä sano väärää todistusta", jatkaa Jeesus. Juutalaisuudessa tämä ymmärrettiin niin, että ei saanut jäädä valehtelemisesta kiinni. Mutta käytännössä totuuden puhumisen käskyä kierrettiin halpahintaisin kepulikonstein. Jeesus kertoo vannomisen yhteydessä tällaisesta epärehellisestä keplottelusta:
"Voi teitä, te sokeat taluttajat, jotka sanotte: 'Jos joku vannoo temppelin kautta, niin se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, niin hän on valaansa sidottu'!" (Matt. 23:16)
Meidän aikaamme sovellettuna: Jos pitää sormiaan ristissä selän takana, niin silloin saa vapaasti puhua palturia! Saatettiin tulkita jopa niin, että jos et ollut vannonut oikeudessa väärää valaa, niin silloin olit käskyn täyttänyt. Harva meistä on lakituvassa kuultavana ollut, joten joku voisi tässä alkaa rintaansa pörhistellä.
Totuudellisuuden vaatimus ei kuitenkaan tyhjene lakitupien todistajanlausuntoihin. Se kohdistuu kaikkeen puheeseemme ja viestintään. Väärän todistuksen annamme myös silloin, kun sallimme tietoisesti lähimmäisemme jäävän väärän tiedon valtaan - puhumme puolitotuuksia. Kahdeksannen käskyn rikkomista ei ole ainoastaan avoin valehtelu ja ns. valkoiset valheet, vaan myös totuudesta vaikeneminen, sen tietoinen salaaminen, vääristely ja peittely.
"Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka", kirjoittaa Daavid Psalmissa 51. Minun lihassani ei totuutta ole. Mahtaako olla sinunkaan? Vai onko niin kuin sillä entisellä miehellä, joka ensin retosteli omalla täydellisyydellään: "Minussa ei vikoja ole!" Tosin yhden pienen ongelman hän sitten mainitsi luonteestaan: hänellä oli taipumus valehtelemiseen.
Seuraavaksi Jeesus puhuu riistämisestä. Kirkkoraamattu 1938:n käännös "Älä toiselta anasta" ei ole erityisen onnistunut. Alkuperäisessä kreikankielessä - tai vielä senkin takana olevissa arameassa ja hepreassa - sana tarkoittaa ensisijaisesti riistämistä. Sitä käytetään erityisesti silloin, kun työnantaja ei maksa ajallaan oikeaa palkkaa työntekijälleen. Samoin riistämiseksi kutsutaan sitä, jos ei täytä aviollisia velvollisuuksiaan puolisoa kohtaan, myös aviovuoteessa (2. Moos. 21:10, 1. Kor. 7:5). Samaa sanaa käytetään myös eksyneistä ja harhaan joutuneista sieluista: heiltä on riistetty totuus (1. Tim. 6:5).
Jeesus sanoo lopuksi vielä toisen taulun eli lähimmäissuhteita koskevien lakien ensimmäisen käskyn "Kunnioita isääsi ja äitiäsi". Tämä käsky on annettu ensisijaisesti aikuisille lapsille, joiden tehtävänä on pitää huolta iäkkäiksi ja heikoiksi käyneistä vanhemmistaan. Jeesus puhuu tästä Markuksen evankeliumin luvussa 7:
"Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'. 11. Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban' - se on uhrilahja - 12. ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen." (Mark. 7:10-12) Joku voi ajatella näin toimineensa, pitäneen huolta vanhempiensa huollosta ja hoivasta.
2. RAKASTA JUMALAA YLI KAIKEN
Mutta riittääkö näiden käskyjen noudattaminen sittenkään taivaspaikan maksuksi? Nuori rikas mies sanoi Jeesukselle: "Niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti." (Mark. 10:20) Juutalaisen kasvatuksen saaneena hän ajatteli käskyjä pintapuolisesti ja ulkonaisesti: mihinkään näkyvään syntiin ja hairahdukseen hän ei ollut syyllistynyt. Nuorukainen oli tehnyt elämässään poikkeuksellisen paljon hyvää; kilvoitellut hurskaasti ja esimerkillisesti. Eikä siinä ole sinänsä mitään pahaa: Se on Jumalalle mieluista ja lähimmäiselle hyväksi. Jeesuskin katsoi tuohon mieheen rakastaen.
Mutta pelastuksen asiassa nuo lähimmäisiin kohdistunet hyvät teot eivät kuitenkaan riittäneet. Keskustelun päätteeksi Jeesus paljastaa nuoren miehen sisäisen elämän todellisen tilan: sydämen kiintymisen ja rakastumisen luotuun, tässä tapauksessa konkreettisesti omaisuuteen eli mammonaan, rahaan. Lain käskyistä suurin ja ensimmäinen on tämä:
"Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi." (Matt. 22:37) Jeesus läpivalaisee nuoren miehen sydämen sanoilla: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa Minua". (Mark. 10:21)
Taivasportti ei aukene sillä, että olemme onnistuneet välttelemään lähimmäissuhteissa karkeita ja julki tulleita syntejä ja lankeemuksia. Taivaaseen päästäkseen täytyy rakastaa täydellisesti Jumalaa. Ei edes se riitä, että rakastamme lähimmäistämme niin kuin itseämme, vaan meidän on rakastettava myös ja ennen kaikkea Jumalaa yli kaiken.
Rikas mies ei ollut tähän valmis. Kehotus maallisesta omaisuudesta luopumiseen oli liian raskas; Jumala ja Hänen sanansa, Jeesus Kristus itse, ei ollut hänelle niin rakas kuin mammona. Nuorukainen oli todellisuudessa enemmän kiintynyt näkyviin lahjoihin kuin Jumalaan, joka oli nuo lahjat antanut. Niin kauan kuin hurskaana eläminen ei maksanut paljoakaan, oli hän valmis seuraamaan käskyjä.
Mutta sitten, kun Herran seuraamisesta olisi pitänyt maksaa todellinen hinta, ja heittäytyä kokonaan Jeesuksen varaan, tuli seinä vastaan. Näin on luonnostaan meidänkin elämässämme. Me luotamme ja turvaamme kaikkiin näkyviin lahjoihin - rahaan, omaisuuteen, valtaan, terveyteen, koulutukseen, työhön, perhesuhteisiin, vakuutuksiin, hurskauteemme - enemmän kuin Jumalan sanaan ja sen lupauksiin.
Epävakaan maailmantalouden aikana moni murehtii levottomana: "Miten rahani riittävät? Saanko työtä, tai säilyykö työpaikkani? Miten huomenna pärjään?" Kaikki tuo pelko ja ahdistus paljastaa sen, että emme luota ja usko Jeesukseen, joka sanoo:
"Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' 32. Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. 33. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. 34. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." (Matt. 6:31-34)
Jos me olisimme kokonaan Jumalan Pyhää Hengen vallassa, jos meissä olisi täydellisesti asuvana Jumalan sana, usko ja rakkaus, niin me emme murehtisi, pelkäisi ja olisi levottomat. "Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa." (1. Joh. 4:18) Ilmoittaudun tässä niiden joukkoon, jotka eivät ole vielä tulleet rakkaudessa ja uskossa täydellisiksi.
3. JOKAINEN ON ANSAINNUT HELVETIN
Täydellisyyttä vaativan lain jälkeen kuulija voi tulla vain yhteen lopputulokseen: "Minä olen syntinen ihminen. En ansaitse vähimmässäkään määrin taivasta." Totuus on, että sinä olet syntinen ihminen, etkä pääse omien tekojesi, kilvoittelusi ja lain täyttämisesi kautta ikuiseen elämään. Olet rikkonut Jumalan käskyjä vastaan ja joudut lain mukaan helvettiin. Vaikka kuvittelisit jotakin käskyä noudattaneesi, niin toisessa kohtaa olet kuitenkin rikkonut. Apostoli Jaakob kirjoittaa:
"Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. 11. Sillä hän, joka on sanonut: 'Älä tee huorin', on myös sanonut: 'Älä tapa'; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja." (Jaak. 2:10-11)
Olemme jokainen langenneen Aadamin ja Eevan jälkeläisiä. Jokaista koskee tämä Daavidin sana: "Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt." (Ps. 51:7) Jeesuskin toteaa, että lihasta syntyy lihaa (Joh. 3:6), joka ei voi periä taivasten valtakuntaa. Lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, ja liha palvelee synnin lakia. (Room. 7 ja 8, 1. Kor. 15:50 jne.)
Apostoli Paavali kertoo Roomalaiskirjeen kolmannessa luvussa Pyhän Hengen johtamana selvästi ja kirkkaasti sen, miten jokainen lihallisessa ruumiissa elävä ihminen on syntinen. Edellä hän on kertonut julkeista jumalattomista, jotka herjaavat ja pilkkaavat. Sitten hän jatkaa puhuen meistä eli Jeesukseen uskovista ja Häneen kastetuista, uudestisyntyneistä ja Pyhällä Hengellä täytetyistä Jumalan lapsista:
"Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, 10. niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, 11. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; 12. kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on ei yhden yhtäkään. 13. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; 14. heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. 15. Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta, 16. hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä, 17. ja rauhan tietä he eivät tunne. 18. Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
19. Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; 20. sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto." (Room. 3:9-20)
Kun ihminen kuulee täydellisen lain, niin seurauksena on epätoivo. "Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?" (Room. 7:24) Voi minua! Olen kurja syntisäkki!
Jumala ei kuitenkaan koskaan pyörrä sanaansa tai muuta sitä toiseksi. Hän ei lievennä lakia, vaikka kukaan sitä ei pystykään täyttämään. Jumala ei kohtuullista vaatimuksia niin, että edes jotkut, vähiten turmeltuneet ja eniten hyvyyteen päin pyrkivät, pääsisivät riman yli. Herran täydellisyyttä vaativa laki säilyy yhä edelleen täytenä ja pyhänä. Vain sataprosenttisen puhdas, virheetön, synnitön ja pyhä voi päästä Hänen luokseen, joka itse on täydellinen ja vanhurskas. Jos joku yrittäisi epätäydellisenä lähestyä kaikkivaltiasta luojaamme, polttaisi Jumalamme pyhyys hänet tuhkaksi siihen paikkaan.
Kuinka nyt siis on? Jääkö taivas tyhjäksi? Ei jää. On nimittäin sittenkin yksi, joka on
synnitön ja puhdas, täynnä armoa, rakkautta ja totuutta. Hän on meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Yksi on päässyt taivaaseen omin ansioin, lain tietä pitkin. Hänessä, Jeesuksessa, ei ollut pienintäkään syntiä, ei mitään epätäydellistä. Hän täytti lain alusta loppuun, ei rikkonut missään kohdin. Hän, Nasaretin mies, on sellainen ihminen, joksi Aadam alun perin luotiin. Jeesus piti lain ja sai siitä elämän.
Jeesuksessa Kristuksessa toteutui sana: "Noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, sillä se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä. Minä olen Herra." Jeesuksessa toteutui myös ns. rakkauden korkea veisu: Jeesus on pitkämielinen, Jeesus on lempeä; Jeesus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile. Jeesus ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa. Jeesus ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa. Jeesuksen täydellisyys peittää kaiken. Jeesus uskoo kaikki Jumalan sanat. Jeesuksessa on kaikki toivo. Jeesus kärsi kaiken ihmiskunnan synnin tähden.
4. IHMINEN PELASTUU YKSIN JEESUKSESSA
Kristuksen täydellinen elämä osoitti, että laki on mahdollista pitää. Monet kuvittelevat lihanmielisesti, että kaikkein hurskaimmat ja Jumalan käskyjen täyttämiseen antautuneimmat voisivat ansaita pelastuksen. Fariseukset olivat tästä hyvä esimerkki.
Jeesuksen elämän kautta tuo lain täyttämisen tie tuli kuitenkin lopullisesti tukituksi. Verrattiinpa ketä tahansa ihmistä Kristukseen, niin tuo ihminen joutuu punastumaan häpeästä - niin vajavaista ja saastaista on parhaimmankin ihmisen elämä Ihmisen Poikaan, täydelliseen ihmiseen, verrattuna. "Kristus on lain loppu" (kreik. telos, Room. 10:4) tarkoittaa myös sitä, lain tie pelastukseen on nyt kaikilta muilta kuin Jeesukselta lopullisesti suljettu.
"Kuka sitten voi pelastua?" kysyivät opetuslapset Herralta. "Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: 'Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista'." Ihmiselle on mahdotonta pelastua - yksin Jumalalle, ihmiseksi maan päälle syntyneelle Jumalan Pojalle, se on mahdollista. Jeesus Kristus on ainoa, joka voi päästä taivaaseen. Toivomme on yksin, kokonaan ja täysin hänessä.
Syntinen ihminen voi pelastua helvetiltä vain ja ainoastaan siten, että hänet on kätketty kasteen ja uskon kautta Jeesukseen, se on ristillä haavoitetun Vapahtajamme synnistä vapaan lihan sisään. Jeesuksen täydellisen lihan suojiin ei voi päästä muuten kuin hänen haavojensa kautta. Se, joka uskoo ja tunnustaa, että Jeesus Kristus kävi kuoleman tuskiin ja helvetin kauhuihin minun syntieni, lankeemusteni ja saastaisuuteni tähden, pääsee taivaaseen. Herramme julistuttaa palvelijansa kautta tänäänkin jokaiselle syntejään katuvalle ja huonoa elämäänsä murehtivalle: "Poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi. Mene Herrasi rauhaan!"
Armahdettuina ja pelastettuina me kiitämme, ylistämme ja palvomme Jeesusta Kristusta, Herraamme ja Jumalaamme. Yksin Hänen nimeään me korotamme ja huudamme 'halleluja'!
Rakkauden laki -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-rikkaat-eivat-paase-taivaaseen.html
1. TEOILLA TAIVAASEEN
2. RAKASTA JUMALAA YLI KAIKEN
3. JOKAINEN ON ANSAINNUT HELVETIN
4. IHMINEN PELASTUU YKSIN JEESUKSESSA
RIPPIPUHE
Hyvä Jeesuksen kalliilla sovintoverellä ostettu seurakunta, veljet ja sisaret Herrassa! Tänään on seitsemäs helluntain jälkeinen sunnuntai. Päivän otsikko on "Rakkauden laki".
Sunnuntain evankeliumissa Jeesus sanoo: "Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan!" "Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." (Mark. 10:23,25) Voiko rikas päästä taivaaseen? Eräässä vertauksessaan Jeesus puhuu samaan sävyyn rikkaasta miehestä, jonka aitat eivät enää riittäneet runsaan sadon ja suuren tavaramäärän säilyttämiseen: "'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?' Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä." (Luuk. 12:20-21)
"Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi." Jotkut saarnamiehet ovat selittäneet, että Jerusalemin kaupungin muurissa olisi ollut neulansilmä-niminen matala portti, josta kameli olisi ehkäpä juuri ja juuri matalaksi käyden saattanut läpi päästä. Sen enempää Raamatun sivuilta kuin muualtakaan historian tai arkeologian tiedoista emme tällaista porttia kuitenkaan tunne. Jeesus tarkoittaa tällä puheella kamelista ja neulansilmästä yksinkertaisesti sitä, että rikkaan on mahdotonta päästä taivaaseen. Seuraavaksi meidän on kysyttävä: Kuka on rikas? Jos omistaa 10 000 euroa, onko silloin rikas? Tai pitäisikö omaisuutta olla sittenkin vähintään 100 000 euroa, vai kenties täysi miljoona, jotta olisi rikas?
Jeesuksen tarkoittama rikas, joka ei taivaaseen pääse, ei ole määriteltävissä omaisuuden määrän mukaan. Kyse on sydämen asenteesta maalliseen omaisuuteen. Eikä yksin rahalla mitattavissa olevaan omaisuuteen, vaan laajemmin kaikkeen nyt silmillä näkyvään ja aisteilla havaittavaan maailmaan. Jeesus tarkentaa itse: "Kuinka vaikeaa onkaan niiden, jotka luottavat tavaraansa, päästä Jumalan valtakuntaan!" (Mark. 10:24)
Kuvitteletko, että maallinen omaisuus, työ tai virka, palkka tai eläke, koulutus, vakuutukset, turvallinen yhteiskunta, puoliso tai lapset, sukulaiset tai ystävät, terveys tai järki, voima tai kauneus, kuuluisuus, sukupuolielämä, urheilu, musiikki tai viihde, alkoholi tai jokin huumausaine on sinun elämäsi tuki ja turva, onnesi ja ilosi lähde? Juuri sinä olet tuollainen Jeesuksen tarkoittama tavaraan luottaja, joka ei pääse taivaaseen. Olet ottanut mammonan - tai laajemmin ilmaistuna: luodun - jumalaksesi. Olet tehnyt itsellesi jumalankuvan ja hylännyt elävän Luojan ja Herran.
Ihmisen jumala on se, mihin hän sydämessään luottaa ja miltä hän uskoo saavansa hyvää. Luonnostaan me olemme langenneen Aadamin jälkeläisinä jokainen tällaisia näkyvään luotuun turvaavia epäjumalanpalvelijoita. Siksi jokainen ihminen on menossa syntisen luontonsa tähden helvettiin. Ihmiselle on mahdotonta pelastua.
"Ihmiselle se [pelastuminen] on mahdotonta, mutta ei Jumalalle, sillä Jumalalle on kaikki mahdollista." (Mark. 10:27)
Sananmukaisesti tämä tarkoittaa sitä, että yksin Jumala Jeesus voi pelastua. Yksin täydellinen ja synnitön ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika voi turvata eli uskoa kokosydämisesti Isään, joka on taivaassa. Yksin Kristus voi voittaa kiusaukset; kiusauksen etsiä onnea ja autuutta tämän synnin tähden kirotun maailman ehdoilla. Siksi pelastusta ei ole Jeesuksen ulkopuolella.
Kun katsot itseesi, omaan lihaasi ja sydämeesi - mieleen, ajatuksiin, tunteisiin, haaveisiin ja pelkoihin - niin huomaat, että olet parantumattomasti ja lähtemättömästi sidottu tähän luotuun maailmaan turvaamiseen. Mitä siis tehdä, kun aamulla herätessä, illalla nukkumaan käydessä ja niin monta kertaa siinä välilläkin huomaa olevansa epäjumalanpalvelija, jonka sydän on kiinni maallisissa, katoavassa ja pahan vallassa olevassa maailmassa? Olemme mammonanpalvojia, kun kuvittelemme elämän olevan järjestyksessä saatuamme lisää jotain ajallista hyvää - tai pelkäämme menettävämme jotakin, joka nyt meillä on.
Langennut liha ei voi käsittää ja ottaa vastaan sitä, että Jumala sulasta laupeudesta ja hyvyydestä pitää meistä huolta. Herra antaa meille lahjaksi jokapäiväisen leivän. Ja mikä kaikkein suurinta, hän antaa Jeesuksen veren voimalla synnit anteeksi, ojentaa sanan sekä sakramenttien välityksellä taivaspaikan ylösnousseen luona.
Ainoa keino päästä vapaaksi tästä luotuun turvaamiseen synnistä on paeta omasta itsestään ristin Jeesuksen helmaan. Vapahtaja on siellä, missä on Jumalan sana eli Raamattu. Pyhä Henki tekee sanan eläväksi ja kirkastaa meille Golgatan sovitusveren. Jumalan sanan harjoittaminen, se on Raamatun lukeminen, kuuleminen ja mietiskeleminen, sekä sanan nauttiminen kasteessa, ehtoollisessa ja ripissä, luo meihin uuden hengellisen elämän ja vahvistaa sitä.
Pakenemme nyt Jumalan sanan ja ristin sekä ylösnousemuksen kautta pahan kukistaneen Herramme Jeesuksen Kristuksen turviin tunnustamalla syntimme virren 277 ensimmäisen neljän säkeistön sanoin.
SAARNA
1. TEOILLA TAIVAASEEN
"Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta, meidän Herraltamme!" (1. Tim. 1:2)
Täydellisesti rakastava ja totuudessa elävä ihminen saa hyvästä elämästään palkakseen ikuisen elämän. Jeesuksen aikaiset kirjanoppineet ja fariseukset uskoivat ja opettivat, että lain noudattamiseen antautunut ihminen pystyy elämään niin hyvin, että tuolla hurskaalla elämällä taivas aukeaa. Erinomainen esimerkki tällaisesta antaumuksellisesta lainkilvoittelijasta on rikas nuorukainen, joka tuli kysymään Jeesukselta: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" (Mark. 10:17)
Jeesus vastaa samalla tasolla, viittaamalla käskyihin eli lakiin: "Käskyt sinä tiedät." Mooseksen laissa on 613 kieltoa ja käskyä - tarkoittiko Jeesus näitä kaikkia? Jeesus tiivistää lain kaikki lähimmäissuhteita koskevat käskyt sanoihin: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', ' Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'. (Mark. 10:19)
Jeesus aloittaa käskyjen luettelemisen viidennestä käskystä, joka kieltää tappamisen. Jeesuksen ajan juutalaisuudessa se tulkittiin yleensä niin, että jos ei ollut keneltäkään henkeä lyömällä tai muutoin väkivalloin riistänyt, niin silloin oli tuon käskyn täyttänyt. Rikas nuorukainen ei ollut tällaiseen henkirikokseen syyllistynyt, joten hän katsoi tuota käskyä noudattaneensa. Voi olla, että meidänkin joukossamme on niitä, jotka voisivat sanoa: "En ole ketään tappanut, joten olen tuon käskyn täyttänyt."
Mutta maassamme on satoja tuhansia, jollei kohta jo miljoonia ihmisiä, jotka ovat tahranneet kätensä vereen. Vuonna 1970 säädetyn aborttilain jälkeen yli puoli miljoonaa lasta on julmasti ja kipua tuottavasti murhattu aborttien kautta. Norjan koko maailmaan järkyttänyt hirmumurhaaja on pikkutekijä verrattuna abortteja tekeviin lääkäreihin ja hoitohenkilökuntaan. Eivätkä nekään, jotka eivät ole osallistuneet verenvuodatukseen, taida selvitä Jeesuksen itsensä selittämän viidennen käskyn vaatimuksista.
Jeesus opettaa, että niin toiseen ihmiseen vihastuminen kuin loukkaavat ja halventavat nimittelyt ovat jo tämän käskyn rikkomista (Matt. 5:21-22). Onko joukossamme yhtäkään, joka olisi tämän käskyn täyttänyt? Onko ketään, joka ei koskaan kanna vihaa, katkeruutta, kateutta tai kaunaa toista ihmistä kohtaan? Ketään, joka ei koskaan päästä huuliltaan yhtään toista ihmistä loukkaavaa sanaa? Ketään, joka ei koskaan jätä hädänalaista auttamatta? Minä ainakaan en ole tätä viidettä käskyä kyennyt täyttämään yhtenäkään menneen viikon päivänä.
Seuraavaksi Jeesus mainitsee käskyn: "Älä tee huorin". Huorinteko on miehen ja naisen välisen elinikäiseksi tarkoitetun avioliiton rikkomista ja halpana pitämistä. Jumala on asettanut ja tarkoittanut avioliiton perhe- ja sukupuolielämän paikaksi. Kaikki, mikä ylittää tämän rajan, on kuudennen käskyn rikkomista. Jeesuksen ajan juutalaisuudessa tämä käsky yleensä ymmärrettiin niin, että kun ei ollut yhtynyt keneenkään muuhun kuin omaan aviopuolisoonsa, niin silloin oli tuon käskyn täyttänyt. Voi olla, että täälläkin on joukossamme joitakuita, jotka eivät ole maanneet kenenkään muun kuin oman vihityn aviopuolisonsa kanssa.
Mutta maassamme on miljoonia ihmisiä, jotka ovat julkeasti tämän kuudennen käskyn rikkoneet. Etsimällä saa kohta etsiä ihmistä, joka ei olisi harjoittanut haureutta avosuhteissa tai tehnyt huorin pettämällä puolisoaan, jopa puolisonsa hylkäämällä ja toisen naimalla. Ja nekään harvat, jotka Jumalan armosta ovat tältä fyysiseltä haureudelta ja huoruudelta välttyneet, eivät selviä puhtain paperein. Jeesus opettaa: "... joka katsoo naista himoiten häntä, on jo sydämessään tehnyt huorin hänen kanssansa." (Matt. 5:28) Ilmoittaudun niiden syntisten joukkoon, jotka ovat rikkoneet kuudennen käskyn.
Seuraavaksi Jeesus ottaa esille seitsemännen käskyn: älä varasta. Juutalaisuudessa tämä käsky tulkittiin yleensä niin, että kunhan ei vain ottanut itselleen mitään toiselle kuuluvaa esinettä, eläintä tai rahaa, niin silloin oli käskyn täyttänyt.
Jumalan täydellistä oikeudenmukaisuutta vaativan lain edessä kuitenkin ymmärrämme, että ei ainoastaan aktiivinen anastaminen ole seitsemännen käskyn rikkomista. Myös esimerkiksi se, että emme maksa kaikkia lain edellyttämiä veroja tai teemme työmme laiskasti ja huonosti niin, että työpanoksemme ei olekaan sovitun mukainen, on varastamista.
Aikaakin voi varastaa. Niin juopottelu, ylensyöminen, tupakoiminen kuin TV:n, tietokoneruudun tai pelien ääressä tuntikausia notkuminen on varastamista: siinä tuhlataan kallista ja rajallista terveyttä ja aikaa, jotka Jumala on tarkoittanut meidän käyttävän perheenjäsentemme, seurakuntamme ja muiden ihmisten palvelemiseen. Luonnonvarojen tuhlaaminen ja luonnon saastuttaminen varastaa tulevilta sukupolvilta elämän edellytyksiä. Ei ole yksikään täyttänyt tätä käskyä; en minäkään.
"Älä sano väärää todistusta", jatkaa Jeesus. Juutalaisuudessa tämä ymmärrettiin niin, että ei saanut jäädä valehtelemisesta kiinni. Mutta käytännössä totuuden puhumisen käskyä kierrettiin halpahintaisin kepulikonstein. Jeesus kertoo vannomisen yhteydessä tällaisesta epärehellisestä keplottelusta:
"Voi teitä, te sokeat taluttajat, jotka sanotte: 'Jos joku vannoo temppelin kautta, niin se ei ole mitään; mutta jos joku vannoo temppelin kullan kautta, niin hän on valaansa sidottu'!" (Matt. 23:16)
Meidän aikaamme sovellettuna: Jos pitää sormiaan ristissä selän takana, niin silloin saa vapaasti puhua palturia! Saatettiin tulkita jopa niin, että jos et ollut vannonut oikeudessa väärää valaa, niin silloin olit käskyn täyttänyt. Harva meistä on lakituvassa kuultavana ollut, joten joku voisi tässä alkaa rintaansa pörhistellä.
Totuudellisuuden vaatimus ei kuitenkaan tyhjene lakitupien todistajanlausuntoihin. Se kohdistuu kaikkeen puheeseemme ja viestintään. Väärän todistuksen annamme myös silloin, kun sallimme tietoisesti lähimmäisemme jäävän väärän tiedon valtaan - puhumme puolitotuuksia. Kahdeksannen käskyn rikkomista ei ole ainoastaan avoin valehtelu ja ns. valkoiset valheet, vaan myös totuudesta vaikeneminen, sen tietoinen salaaminen, vääristely ja peittely.
"Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka", kirjoittaa Daavid Psalmissa 51. Minun lihassani ei totuutta ole. Mahtaako olla sinunkaan? Vai onko niin kuin sillä entisellä miehellä, joka ensin retosteli omalla täydellisyydellään: "Minussa ei vikoja ole!" Tosin yhden pienen ongelman hän sitten mainitsi luonteestaan: hänellä oli taipumus valehtelemiseen.
Seuraavaksi Jeesus puhuu riistämisestä. Kirkkoraamattu 1938:n käännös "Älä toiselta anasta" ei ole erityisen onnistunut. Alkuperäisessä kreikankielessä - tai vielä senkin takana olevissa arameassa ja hepreassa - sana tarkoittaa ensisijaisesti riistämistä. Sitä käytetään erityisesti silloin, kun työnantaja ei maksa ajallaan oikeaa palkkaa työntekijälleen. Samoin riistämiseksi kutsutaan sitä, jos ei täytä aviollisia velvollisuuksiaan puolisoa kohtaan, myös aviovuoteessa (2. Moos. 21:10, 1. Kor. 7:5). Samaa sanaa käytetään myös eksyneistä ja harhaan joutuneista sieluista: heiltä on riistetty totuus (1. Tim. 6:5).
Jeesus sanoo lopuksi vielä toisen taulun eli lähimmäissuhteita koskevien lakien ensimmäisen käskyn "Kunnioita isääsi ja äitiäsi". Tämä käsky on annettu ensisijaisesti aikuisille lapsille, joiden tehtävänä on pitää huolta iäkkäiksi ja heikoiksi käyneistä vanhemmistaan. Jeesus puhuu tästä Markuksen evankeliumin luvussa 7:
"Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'. 11. Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban' - se on uhrilahja - 12. ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen." (Mark. 7:10-12) Joku voi ajatella näin toimineensa, pitäneen huolta vanhempiensa huollosta ja hoivasta.
2. RAKASTA JUMALAA YLI KAIKEN
Mutta riittääkö näiden käskyjen noudattaminen sittenkään taivaspaikan maksuksi? Nuori rikas mies sanoi Jeesukselle: "Niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti." (Mark. 10:20) Juutalaisen kasvatuksen saaneena hän ajatteli käskyjä pintapuolisesti ja ulkonaisesti: mihinkään näkyvään syntiin ja hairahdukseen hän ei ollut syyllistynyt. Nuorukainen oli tehnyt elämässään poikkeuksellisen paljon hyvää; kilvoitellut hurskaasti ja esimerkillisesti. Eikä siinä ole sinänsä mitään pahaa: Se on Jumalalle mieluista ja lähimmäiselle hyväksi. Jeesuskin katsoi tuohon mieheen rakastaen.
Mutta pelastuksen asiassa nuo lähimmäisiin kohdistunet hyvät teot eivät kuitenkaan riittäneet. Keskustelun päätteeksi Jeesus paljastaa nuoren miehen sisäisen elämän todellisen tilan: sydämen kiintymisen ja rakastumisen luotuun, tässä tapauksessa konkreettisesti omaisuuteen eli mammonaan, rahaan. Lain käskyistä suurin ja ensimmäinen on tämä:
"Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi." (Matt. 22:37) Jeesus läpivalaisee nuoren miehen sydämen sanoilla: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa Minua". (Mark. 10:21)
Taivasportti ei aukene sillä, että olemme onnistuneet välttelemään lähimmäissuhteissa karkeita ja julki tulleita syntejä ja lankeemuksia. Taivaaseen päästäkseen täytyy rakastaa täydellisesti Jumalaa. Ei edes se riitä, että rakastamme lähimmäistämme niin kuin itseämme, vaan meidän on rakastettava myös ja ennen kaikkea Jumalaa yli kaiken.
Rikas mies ei ollut tähän valmis. Kehotus maallisesta omaisuudesta luopumiseen oli liian raskas; Jumala ja Hänen sanansa, Jeesus Kristus itse, ei ollut hänelle niin rakas kuin mammona. Nuorukainen oli todellisuudessa enemmän kiintynyt näkyviin lahjoihin kuin Jumalaan, joka oli nuo lahjat antanut. Niin kauan kuin hurskaana eläminen ei maksanut paljoakaan, oli hän valmis seuraamaan käskyjä.
Mutta sitten, kun Herran seuraamisesta olisi pitänyt maksaa todellinen hinta, ja heittäytyä kokonaan Jeesuksen varaan, tuli seinä vastaan. Näin on luonnostaan meidänkin elämässämme. Me luotamme ja turvaamme kaikkiin näkyviin lahjoihin - rahaan, omaisuuteen, valtaan, terveyteen, koulutukseen, työhön, perhesuhteisiin, vakuutuksiin, hurskauteemme - enemmän kuin Jumalan sanaan ja sen lupauksiin.
Epävakaan maailmantalouden aikana moni murehtii levottomana: "Miten rahani riittävät? Saanko työtä, tai säilyykö työpaikkani? Miten huomenna pärjään?" Kaikki tuo pelko ja ahdistus paljastaa sen, että emme luota ja usko Jeesukseen, joka sanoo:
"Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' 32. Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. 33. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. 34. Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." (Matt. 6:31-34)
Jos me olisimme kokonaan Jumalan Pyhää Hengen vallassa, jos meissä olisi täydellisesti asuvana Jumalan sana, usko ja rakkaus, niin me emme murehtisi, pelkäisi ja olisi levottomat. "Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa." (1. Joh. 4:18) Ilmoittaudun tässä niiden joukkoon, jotka eivät ole vielä tulleet rakkaudessa ja uskossa täydellisiksi.
3. JOKAINEN ON ANSAINNUT HELVETIN
Täydellisyyttä vaativan lain jälkeen kuulija voi tulla vain yhteen lopputulokseen: "Minä olen syntinen ihminen. En ansaitse vähimmässäkään määrin taivasta." Totuus on, että sinä olet syntinen ihminen, etkä pääse omien tekojesi, kilvoittelusi ja lain täyttämisesi kautta ikuiseen elämään. Olet rikkonut Jumalan käskyjä vastaan ja joudut lain mukaan helvettiin. Vaikka kuvittelisit jotakin käskyä noudattaneesi, niin toisessa kohtaa olet kuitenkin rikkonut. Apostoli Jaakob kirjoittaa:
"Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. 11. Sillä hän, joka on sanonut: 'Älä tee huorin', on myös sanonut: 'Älä tapa'; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja." (Jaak. 2:10-11)
Olemme jokainen langenneen Aadamin ja Eevan jälkeläisiä. Jokaista koskee tämä Daavidin sana: "Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt." (Ps. 51:7) Jeesuskin toteaa, että lihasta syntyy lihaa (Joh. 3:6), joka ei voi periä taivasten valtakuntaa. Lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan, ja liha palvelee synnin lakia. (Room. 7 ja 8, 1. Kor. 15:50 jne.)
Apostoli Paavali kertoo Roomalaiskirjeen kolmannessa luvussa Pyhän Hengen johtamana selvästi ja kirkkaasti sen, miten jokainen lihallisessa ruumiissa elävä ihminen on syntinen. Edellä hän on kertonut julkeista jumalattomista, jotka herjaavat ja pilkkaavat. Sitten hän jatkaa puhuen meistä eli Jeesukseen uskovista ja Häneen kastetuista, uudestisyntyneistä ja Pyhällä Hengellä täytetyistä Jumalan lapsista:
"Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla, 10. niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, 11. ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; 12. kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on ei yhden yhtäkään. 13. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla; 14. heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeruutta. 15. Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta, 16. hävitys ja kurjuus on heidän teillänsä, 17. ja rauhan tietä he eivät tunne. 18. Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä."
19. Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja koko maailma tulisi syylliseksi Jumalan edessä; 20. sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto." (Room. 3:9-20)
Kun ihminen kuulee täydellisen lain, niin seurauksena on epätoivo. "Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?" (Room. 7:24) Voi minua! Olen kurja syntisäkki!
Jumala ei kuitenkaan koskaan pyörrä sanaansa tai muuta sitä toiseksi. Hän ei lievennä lakia, vaikka kukaan sitä ei pystykään täyttämään. Jumala ei kohtuullista vaatimuksia niin, että edes jotkut, vähiten turmeltuneet ja eniten hyvyyteen päin pyrkivät, pääsisivät riman yli. Herran täydellisyyttä vaativa laki säilyy yhä edelleen täytenä ja pyhänä. Vain sataprosenttisen puhdas, virheetön, synnitön ja pyhä voi päästä Hänen luokseen, joka itse on täydellinen ja vanhurskas. Jos joku yrittäisi epätäydellisenä lähestyä kaikkivaltiasta luojaamme, polttaisi Jumalamme pyhyys hänet tuhkaksi siihen paikkaan.
Kuinka nyt siis on? Jääkö taivas tyhjäksi? Ei jää. On nimittäin sittenkin yksi, joka on
synnitön ja puhdas, täynnä armoa, rakkautta ja totuutta. Hän on meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus. Yksi on päässyt taivaaseen omin ansioin, lain tietä pitkin. Hänessä, Jeesuksessa, ei ollut pienintäkään syntiä, ei mitään epätäydellistä. Hän täytti lain alusta loppuun, ei rikkonut missään kohdin. Hän, Nasaretin mies, on sellainen ihminen, joksi Aadam alun perin luotiin. Jeesus piti lain ja sai siitä elämän.
Jeesuksessa Kristuksessa toteutui sana: "Noudattakaa minun käskyjäni ja säädöksiäni, sillä se ihminen, joka ne pitää, on niistä elävä. Minä olen Herra." Jeesuksessa toteutui myös ns. rakkauden korkea veisu: Jeesus on pitkämielinen, Jeesus on lempeä; Jeesus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile. Jeesus ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa. Jeesus ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa. Jeesuksen täydellisyys peittää kaiken. Jeesus uskoo kaikki Jumalan sanat. Jeesuksessa on kaikki toivo. Jeesus kärsi kaiken ihmiskunnan synnin tähden.
4. IHMINEN PELASTUU YKSIN JEESUKSESSA
Kristuksen täydellinen elämä osoitti, että laki on mahdollista pitää. Monet kuvittelevat lihanmielisesti, että kaikkein hurskaimmat ja Jumalan käskyjen täyttämiseen antautuneimmat voisivat ansaita pelastuksen. Fariseukset olivat tästä hyvä esimerkki.
Jeesuksen elämän kautta tuo lain täyttämisen tie tuli kuitenkin lopullisesti tukituksi. Verrattiinpa ketä tahansa ihmistä Kristukseen, niin tuo ihminen joutuu punastumaan häpeästä - niin vajavaista ja saastaista on parhaimmankin ihmisen elämä Ihmisen Poikaan, täydelliseen ihmiseen, verrattuna. "Kristus on lain loppu" (kreik. telos, Room. 10:4) tarkoittaa myös sitä, lain tie pelastukseen on nyt kaikilta muilta kuin Jeesukselta lopullisesti suljettu.
"Kuka sitten voi pelastua?" kysyivät opetuslapset Herralta. "Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: 'Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista'." Ihmiselle on mahdotonta pelastua - yksin Jumalalle, ihmiseksi maan päälle syntyneelle Jumalan Pojalle, se on mahdollista. Jeesus Kristus on ainoa, joka voi päästä taivaaseen. Toivomme on yksin, kokonaan ja täysin hänessä.
Syntinen ihminen voi pelastua helvetiltä vain ja ainoastaan siten, että hänet on kätketty kasteen ja uskon kautta Jeesukseen, se on ristillä haavoitetun Vapahtajamme synnistä vapaan lihan sisään. Jeesuksen täydellisen lihan suojiin ei voi päästä muuten kuin hänen haavojensa kautta. Se, joka uskoo ja tunnustaa, että Jeesus Kristus kävi kuoleman tuskiin ja helvetin kauhuihin minun syntieni, lankeemusteni ja saastaisuuteni tähden, pääsee taivaaseen. Herramme julistuttaa palvelijansa kautta tänäänkin jokaiselle syntejään katuvalle ja huonoa elämäänsä murehtivalle: "Poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi. Mene Herrasi rauhaan!"
Armahdettuina ja pelastettuina me kiitämme, ylistämme ja palvomme Jeesusta Kristusta, Herraamme ja Jumalaamme. Yksin Hänen nimeään me korotamme ja huudamme 'halleluja'!