H1 303 Esa einai (Ps. 121:1–2 & Shlomo Carlebach, et al.) Minä nostan silmäni (HEPREA LAULUT)
| h1-303.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 15.2.2021).
1 HEPREA LAULUT https://gen.fi/h1.html
H1 LAULUT 301–325 https://gen.fi/h1-301-325.html
H1 303 Esa einai (Ps. 121:1–2 & Carlebach, et al.) Minä nostan silmäni
https://gen.fi/h1-303.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit
1. Esa einai
2. Jae Tanachista (Ps. 121:1)
3. Sanastoa
4. Lukukappaleet Pyhästä Raamatusta
0. DOKUMENTIT
H1A Carlebach, Shlomo [1925–1994] (Genesis ry)
https://gen.fi/h1a-carlebach.html
H1A Paikov, Shaike [1937–] (Genesis ry)
https://gen.fi/h1a-paikov.html
H8 Psalmi 121 (Genesis ry)
https://gen.fi/h8-27-121.html
1. ESA EINAI
Ps. 121:1–2 &
Carlebach, Shlomo n. 1970
Dropkin, Steve
Kemi, Vesa 2009
Paikov, Shaike n. 1980
אֶשָּׂא עֵינַי אֶל הֶהָרִים:
מֵאַ֫יִן יָבוֹא עֶזְרִי?
עֶזְרִי מֵעִם אֲדוֹנָי,
עוֹשֵׂה־שָׁמַ֫יִם וָאָ֫רֶץ.
אשא עיניי אל ההרים׃
מאין יבוא עזרי?
עזרי מעם אדוני,
עושה שמיים וארץ.
Esa einai el heharim:
meain javo Ezri?
Ezri me'im Adonai,
Ose shamaim va'arets.
Minä nostan silmäni kohti vuoria:
mistä tulee Apuni?
Minun Apuni tulee Herran luota,
taivaan ja maan Tekijältä.
Vuoret tarkoittavat Temppelivuorta ja sen kupeessa olevaa Golgatan kukkulaa. "Apu" on Herra Jeesus Kristus, jonka Isä on lähettänyt meille Pelastajaksi.
2. JAE TANACHISTA (Ps. 121:1)
1 שִׁיר לַמַּעֲלוֹת
אֶשָּׂא עֵינַי אֶל־הֶהָרִ֑ים
מֵאַ֫יִן יָבֹא עֶזְרִֽי׃
3. SANASTOA
H8 Psalmi 121
https://gen.fi/h8-27-121.html
4. LUKUKAPPALEET PYHÄSTÄ RAAMATUSTA
Ps. 121 (käännösehdotus, H1 303A)
1 Matkalaulu.
Minä nostan silmäni kohti vuoria:
Mistä tulee minulle Apu?
2 Minun Apuni tulee Herran luota,
taivaan ja maan Tekijältä.
3 Eihän hän salli jalkasi horjua?
Eihän Varjelijasi torku?
4 Katso, hän, joka varjelee Israelia,
ei torku eikä nuku.
5 Herra on sinun Varjelijasi,
Herra on Suojaava Varjosi sinun oikealla puolellasi:
6 Päivisin aurinko ei ole vahingoittava sinua
eikä kuu yöllä.
7 Herra on varjeleva sinut kaikesta pahasta,
hän on varjeleva sinun elämäsi.
8 Herra on varjeleva sinun lähtemisesi ja tulemisesi
nyt ja ikuisesti.
Ps. 72:16–20 (H1 303B)
16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten,
sen hedelmä huojukoon niin kuin Libanon;
ja kansaa nouskoon kaupungeista niin kuin kasveja maasta.
17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot,
ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.
19 Kiitetty olkoon hänen Kunniansa Nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Aamen, aamen.
20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.
Ps. 73:1–8 (H1 303C)
1 Asafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.
2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukastua.
3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.
4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.
5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niin kuin muita ihmisiä.
6 Sen tähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.
7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.
8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.
Ps. 73:9–20 (H1 303D)
9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.
10 Sen tähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kylläksi.
11 Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?"
12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.
13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:
14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.
15 Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.
16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,
17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.
18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.
19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.
20 Niin kuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräät, heidän valhekuvansa hylkäät.
Ps. 73:21–28 (H1 303E)
21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,
22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.
23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.
24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.
25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.
26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.
27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.
28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.
Ps. 74:1–8 (H1 303F)
1 Asafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?
2 Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.
3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.
4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.
5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle.
6 Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki.
7 He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen.
8 He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni". He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.
Ps. 74:9–14 (H1 303G)
9 Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan.
10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?
11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät.
12 Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.
13 Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.
14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.
Ps. 75 (H1 303H)
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Asafin laulu.
2 Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.
3 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.
4 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." Sela.
5 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.
6 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."
7 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,
8 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.
9 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.
10 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
11 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.
Ps. 76:1–7 (H1 303I)
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi; Asafin laulu.
2 Jumala on tunnettu Juudassa, hänen nimensä on suuri Israelissa;
3 Salemissa on hänen majansa ja hänen asumuksensa Siionissa.
4 Siellä hän mursi jousen salamat, kilven ja miekan ja sodan. Sela.
5 Kirkkaudessa, valtasuuruudessa sinä tulit voittosaaliin vuorilta.
6 Urhoollisilta ryöstettiin aseet, he uupuivat uneen;
kaikkien sankarien kädet herposivat.
7 Sinun nuhtelustasi, Jaakobin Jumala,
vaipuivat raskaaseen uneen vaunut ja hevoset.
Ps. 76:8–13 (H1 303J)
8 Sinä olet pelättävä, kuka kestää sinun edessäsi, kun sinä vihastut?
9 Taivaasta sinä annoit tuomiosi kuulua; maa peljästyi ja vaikeni,
10 kun Jumala nousi tuomiolle vapahtaakseen kaikki maan nöyrät. Sela.
11 Sillä ihmisten viha tulee sinulle ylistykseksi: sinä vyöttäydyt vihan ylenpalttisuuteen.
12 Tehkää lupauksia ja täyttäkää ne Herralle, Jumalallenne. Kaikki hänen ympärillään asuvaiset tuokoot lahjoja Peljättävälle,
13 joka nöyryyttää ruhtinaitten rohkeuden ja joka on peljättävä maan kuninkaille.
Ps. 77:1–10 (H1 303K)
1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Asafin virsi.
2 Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
3 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
4 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen,
ja minun henkeni nääntyy. Sela.
5 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
6 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
7 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni,
ja minun henkeni tutkii:
8 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
9 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi,
onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
10 Onko Jumala unohtanut olla armollinen,
onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela.
1 HEPREA LAULUT https://gen.fi/h1.html
H1 LAULUT 301–325 https://gen.fi/h1-301-325.html
H1 303 Esa einai (Ps. 121:1–2 & Carlebach, et al.) Minä nostan silmäni
https://gen.fi/h1-303.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit
1. Esa einai
2. Jae Tanachista (Ps. 121:1)
3. Sanastoa
4. Lukukappaleet Pyhästä Raamatusta
0. DOKUMENTIT
H1A Carlebach, Shlomo [1925–1994] (Genesis ry)
https://gen.fi/h1a-carlebach.html
H1A Paikov, Shaike [1937–] (Genesis ry)
https://gen.fi/h1a-paikov.html
H8 Psalmi 121 (Genesis ry)
https://gen.fi/h8-27-121.html
1. ESA EINAI
Ps. 121:1–2 &
Carlebach, Shlomo n. 1970
Dropkin, Steve
Kemi, Vesa 2009
Paikov, Shaike n. 1980
אֶשָּׂא עֵינַי אֶל הֶהָרִים:
מֵאַ֫יִן יָבוֹא עֶזְרִי?
עֶזְרִי מֵעִם אֲדוֹנָי,
עוֹשֵׂה־שָׁמַ֫יִם וָאָ֫רֶץ.
אשא עיניי אל ההרים׃
מאין יבוא עזרי?
עזרי מעם אדוני,
עושה שמיים וארץ.
Esa einai el heharim:
meain javo Ezri?
Ezri me'im Adonai,
Ose shamaim va'arets.
Minä nostan silmäni kohti vuoria:
mistä tulee Apuni?
Minun Apuni tulee Herran luota,
taivaan ja maan Tekijältä.
Vuoret tarkoittavat Temppelivuorta ja sen kupeessa olevaa Golgatan kukkulaa. "Apu" on Herra Jeesus Kristus, jonka Isä on lähettänyt meille Pelastajaksi.
2. JAE TANACHISTA (Ps. 121:1)
1 שִׁיר לַמַּעֲלוֹת
אֶשָּׂא עֵינַי אֶל־הֶהָרִ֑ים
מֵאַ֫יִן יָבֹא עֶזְרִֽי׃
3. SANASTOA
H8 Psalmi 121
https://gen.fi/h8-27-121.html
4. LUKUKAPPALEET PYHÄSTÄ RAAMATUSTA
Ps. 121 (käännösehdotus, H1 303A)
1 Matkalaulu.
Minä nostan silmäni kohti vuoria:
Mistä tulee minulle Apu?
2 Minun Apuni tulee Herran luota,
taivaan ja maan Tekijältä.
3 Eihän hän salli jalkasi horjua?
Eihän Varjelijasi torku?
4 Katso, hän, joka varjelee Israelia,
ei torku eikä nuku.
5 Herra on sinun Varjelijasi,
Herra on Suojaava Varjosi sinun oikealla puolellasi:
6 Päivisin aurinko ei ole vahingoittava sinua
eikä kuu yöllä.
7 Herra on varjeleva sinut kaikesta pahasta,
hän on varjeleva sinun elämäsi.
8 Herra on varjeleva sinun lähtemisesi ja tulemisesi
nyt ja ikuisesti.
Ps. 72:16–20 (H1 303B)
16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten,
sen hedelmä huojukoon niin kuin Libanon;
ja kansaa nouskoon kaupungeista niin kuin kasveja maasta.
17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot,
ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.
18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.
19 Kiitetty olkoon hänen Kunniansa Nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Aamen, aamen.
20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.
Ps. 73:1–8 (H1 303C)
1 Asafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.
2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukastua.
3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.
4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.
5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niin kuin muita ihmisiä.
6 Sen tähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.
7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.
8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.
Ps. 73:9–20 (H1 303D)
9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.
10 Sen tähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kylläksi.
11 Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?"
12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.
13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:
14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.
15 Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.
16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,
17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.
18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.
19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.
20 Niin kuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräät, heidän valhekuvansa hylkäät.
Ps. 73:21–28 (H1 303E)
21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,
22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.
23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.
24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.
25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.
26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.
27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.
28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.
Ps. 74:1–8 (H1 303F)
1 Asafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?
2 Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.
3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.
4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.
5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle.
6 Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki.
7 He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen.
8 He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni". He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.
Ps. 74:9–14 (H1 303G)
9 Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan.
10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?
11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät.
12 Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.
13 Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.
14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.
Ps. 75 (H1 303H)
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Asafin laulu.
2 Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.
3 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.
4 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." Sela.
5 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.
6 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."
7 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,
8 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.
9 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.
10 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.
11 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.
Ps. 76:1–7 (H1 303I)
1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi; Asafin laulu.
2 Jumala on tunnettu Juudassa, hänen nimensä on suuri Israelissa;
3 Salemissa on hänen majansa ja hänen asumuksensa Siionissa.
4 Siellä hän mursi jousen salamat, kilven ja miekan ja sodan. Sela.
5 Kirkkaudessa, valtasuuruudessa sinä tulit voittosaaliin vuorilta.
6 Urhoollisilta ryöstettiin aseet, he uupuivat uneen;
kaikkien sankarien kädet herposivat.
7 Sinun nuhtelustasi, Jaakobin Jumala,
vaipuivat raskaaseen uneen vaunut ja hevoset.
Ps. 76:8–13 (H1 303J)
8 Sinä olet pelättävä, kuka kestää sinun edessäsi, kun sinä vihastut?
9 Taivaasta sinä annoit tuomiosi kuulua; maa peljästyi ja vaikeni,
10 kun Jumala nousi tuomiolle vapahtaakseen kaikki maan nöyrät. Sela.
11 Sillä ihmisten viha tulee sinulle ylistykseksi: sinä vyöttäydyt vihan ylenpalttisuuteen.
12 Tehkää lupauksia ja täyttäkää ne Herralle, Jumalallenne. Kaikki hänen ympärillään asuvaiset tuokoot lahjoja Peljättävälle,
13 joka nöyryyttää ruhtinaitten rohkeuden ja joka on peljättävä maan kuninkaille.
Ps. 77:1–10 (H1 303K)
1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Asafin virsi.
2 Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
3 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
4 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen,
ja minun henkeni nääntyy. Sela.
5 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
6 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
7 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni,
ja minun henkeni tutkii:
8 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
9 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi,
onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
10 Onko Jumala unohtanut olla armollinen,
onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela.