H4A Shva (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-shva.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 9.4.2024).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Tavun sulkeva shva ("umpi-shva")
3. Shva merachef ("leijuva shva")
4. Tavun muodostava shva ("avo-shva")
4.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla
4.2 Pitkän (sivupainollisen) vokaalin jälkeen
4.3 Kahdennetun konsonantin alla
4.4 Toisen shvan jälkeen, paitsi ei sanan lopussa
4.5 Kahden saman konsonantin välissä
4.6 Shva kysymyspartikkeliin liittyvän dagesh forte dirimens -pisteen yhteydessä
5. Shvan ääntyminen puhekielessä
5.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla, kun
5.1.1 Sanan ensimmäinen konsonantti on "jalomanner"-kirjain
5.1.2 Sanan toinen konsonantti on alef, he tai ain
5.1.3 Sanan alussa on kaksi sibilanttia
5.1.4 Sanan alussa on yksikirjaiminen sana
5.1.4.1 Ke-preposition shva voi mykistyä
5.2 Toisen shvan jälkeen
5.3 Kahden saman konsonantin välissä
5.4 Puhekielen erityistapauksia
5.4.1 Shva mykistyy
5.4.1.1 Lyhyet shva-vokaalilla alkavat käskymuodot
5.4.1.2 Shva ain-kirjaimen alla
5.4.1.3 Shvan jälkeinen jod sanan alussa
5.4.2 Shva lausutaan
5.4.2.1 Dalet–tav tai tet–tav
5.4.2.2 Tav–tav
5.4.3 Shva voidaan tarvittaessa lausua
5.4.3.1 Bet–gimel sanan alussa
5.4.3.2 Pe–kof sanan alussa
5.4.3.3 Zain–chet tai zain–chaf sanan alussa
0. DOKUMENTTEJA
H Heprea, sivukartta
https://gen.fi/h-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa. Kirjapaja 2015 (ITH)
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Milon Even-Shoshan. Vol. 1–6. Hamilon Hechadash 2003 (EShM)
Pealim (heprea–englanti-sanakirja taivutuskaavoineen)
https://www.pealim.com/
Seppälä, Seppo: Heprea–suomi-sanakirja. Suomen Karmel-yhdistys 1981 (SSH)
1. JOHDANTO
Keskiajalle tultaessa eri puolilla maailmaa oli jo pitkälti toista tuhatta vuotta kestäneen juutalaisten diasporan eli hajaannuksen tähden syntynyt erilaisia traditioita hepreankielisen Raamatun eli Tanachin lukemisessa. Shva-merkin kahtalaisuus liittyy osaltaan myös tähän: jotkut lausuivat siinä kohtaa lyhyen e-vokaalin, toiset taas eivät.
Myös nykyisin shvan lausumisessa on eri traditioita esim. luettaessa Tanachia tai synagogan rukoustekstejä. Allekirjoittaneen heprean oppitunneilla sovelletaan yksinkertaisuuden vuoksi yleensä nykyheprean (huolitellun) puhekielen käytäntöjä.
2. TAVUN SULKEVA SHVA ("umpi-shva")
Shvan perussääntö on tavun sulkevuus. Shva sulkee tavun, jos ei ole mitään syytä, että se olisi tavun muodostava shva eli "avo-shva". Tavun sulkevan shvan nimi on
שְׁוָא נָח שווא נח
sheva nach "lepäävä shva", quiet shva, shva quiescens
"pysähtyvä/vaikeneva shva"
H9 נוח nuach (142x) pysähtyä, jäädä paikoilleen, asettua, levätä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-nw8.html
Tavun sulkeva shva osoittaa umpitavun, so. konsonanttiin päättyvän tavun.
(7)
מִדְבָּר מדבר
midbar mask. (mem-nom.) autiomaa, erämaa
"asuinpaikkojen toisiinsa liittäjä/yhdistäjä"
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
כָּתַ֫בְנוּ כתבנו
katavnu pa. perf. mon. 1. me kirjoitimme
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä oleva shva sulkee aina tavun: heprean sana päättyy aina pitkään vokaaliin tai konsonanttiin, ei koskaan lyhyeen tai katkovokaaliin.
אַתְּ את
[ʼatt] at pers.pron. yks. 2. fem. sinä
H2 אתת atat (0/) läpäistä pinta, tulla pinnan läpi (juuri)
Kaksi shva-merkkiä sanan lopussa ovat molemmat aina mykkiä.
שָׁמַרְתְּ שמרת
shamart pa. perf. yks. 2. fem. sinä varjelit, noudatit
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Nykyheprean lainasanoissa sekä vierasnimissä ja -sanoissa shva on tavun sulkeva umpi-shva.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
aŋglia paik. fem. FN (lat.) Englanti
• heprealaisissa/heprealaistetuissa sanoissa ei ole äng-äännettä (ŋ),
mutta vierasnimissä (FN) sen voi yksinkertaisena ääntää
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף
shvartskopf sukun. FN Schwarzkopf (saks. "mustapää")
3. SHVA MERACHEF ("leijuva shva")
Tavun sulkevan shvan erikoistapaus on
שְׁוָא מְרַחֵף שווא מרחף
sheva merachef "leijuva shva", floating shva, shva medium
מְרַחֵף
pi. partis. yks. mask. liikkuva/leijuva
H9 רחף rachaf (3x, 1Moos01_02) vapista, pi. liikkua edestakaisin, leijua (verbi)
Klassisessa kirjakielessä shva merachef ääntyy lyhyenä värittömänä katkovokaalina, mutta se ei silti muodosta konsonanttinsa kanssa omaa tavua. Nykyheprean puhekielessä se on yleensä mykkä. Tämä tulee esiin beged kefet ‑kirjainten yhteydessä, jotka kirjoitetaan shva merachef -merkin jälkeen ilman dagesh kal -pistettä.
(2)
מַלְכֵֿי־ מלכי
[malekē] malchei mask. mon. st. constr. kuninkaat
• sanassa on vain kaksi tavua: male-kē
אֶתְכֶֿם אתכם
[ʼεtekεm] etchem et-obj.+ suff. mon. 2. mask. teidät, teitä
• tavut: ʼεte-kεm
(1Moos04_08H)
וַיֹּ֫אמֶר קַ֫יִן אֶל הֶ֫בֶל אָחִ֑יו
וַיְהִי בִּהְיוֹתָם בַּשָּׂדֶה
וַיָּ֫קָם קַ֫יִן אֶל הֶ֫בֶל אָחִיו וַיַּהַרְגֵֽֿהוּ׃
4. TAVUN MUODOSTAVA SHVA ("avo-shva")
Shva voi olla myös konsonanttinsa kanssa tavun muodostava vokaali. Klassisesti shva on ääntynyt tietyissä tilanteissa hyvin lyhyenä värittömänä e-vokaalina. Nykyheprealaisessa ääntämyksessä tämä tavun muodostava shva ei läheskään aina kuulu. Jos shva nykyhepreassa lausutaan, niin se ääntyy lyhyenä e-vokaalina. Tavun muodostavan shvan nimi on
שְׁוָא נָע שווא נע
sheva na "liikkuva shva", vocal shva, shva mobile
H9 נוע nua (40x) liikkua (verbi)
Shva muodostaa tavun viidessä eri tapauksessa. Tavuopin säännöt ovat kieliopillisia ja kuuluvat vain kirjakieleen. Ne eivät koske nykyheprean laina- ja vierassanoja eivätkä vaikuta kaikin osin puhekieleen – nykyheprean puhekielen käytännöt on esitelty kohdassa 5.
4.1 SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA
Tavuopin sääntö: tavu ei voi alkaa kahdella konsonantilla.
Shva muodostaa tavun, jos se on sanan ensimmäisen konsonantin alla.
(2)
דְּבָרִים דברים
[debārīm] dvarim mon. sanat, asiat
• tavut: de-bā-rīm
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
מְלָכוֹת מלכות
[melākōt] melachot mon. kuningattaret
• tavut: me-lā-kōt
4.2. PITKÄN SIVUPAINOLLISEN VOKAALIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain pääpainollisena.
Pitkävokaalisia pääpainollisia umpitavuja esiintyy yleensä vain sanan lopussa. Lokatiivien sekä Tanachin pausamuotojen yhteydessä voi esiintyä pitkävokaalisia pääpainollisia umpitavuja myös toiseksi viimeisissä tavuissa.
Shva muodostaa tavun, jos se on pitkävokaalisen sivupainollisen tavun jälkeen. Ennen tavun muodostavaa shvata voidaan sitä edeltävään pitkään vokaaliin kirjoittaa tarvittaessa sivupainon merkki "meteg".
מֶ֫תֶג מתג
mask. (i-segol.) (5x)
• 1. suitset, ohjakset
• 2. MH meteg-painomerkki, sivupainon merkki "ohjain"
Erityisesti kamats-vokaalimerkin yhteydessä meteg on tarpeen: ilman sitä
kamats voi sekoittua o-vokaalina ääntyvään kamats katan -vokaaliin.
(4)
שָֽׁמְרָה שמרה
[šāmerā] shamra pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli/noudatti
• tavut: šā-me-rā
vrt. ilman sivupainoa
שָׁמְרָה שומרה
[šåmrā] shomra pa. imperat. painoll. yks. 2. mask. oi varjele!
• tavut: šåm-rā
• lyhyt o-vokaali merkitään painottomaan umpitavuun kamatsilla,
jota kutsutaan nimellä "kamats katan, pieni kamats"
לוֹמְדִים ]לֹמְדִים [לומדים
[lōmedīm] lomdim pa. akt. partis./prees. mon. 3. mask. oppivaiset
• tavut: lō-me-dīm
H9 למד lamad (86x) oppia, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
סוּסְךָ סוסך
[sūsekā] suscha mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun hevosesi
• tavut: sū-se-kā
4.3 KAHDENNETUN KONSONANTIN ALLA
Tavuopin sääntö: kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja voi olla vain sanan lopussa.
Vokaalin jälkeinen konsonantin sisässä oleva piste on kahdennuksen merkki
דָּגֵשׁ חָזָק דגש חזק
dagesh chazak "vahva painotus/korostus", dagesh forte.
Shva muodostaa tavun ollessaan kahdennetun konsonantin alla.
(2)
דַּבְּרוּ דברו
[dabberū] dabru pi. imperat. mon. 2. mask. puhukaa
• tavut: dab-be-rū
H9 דבר davar (1136x) pa./pi. puhua (verbi)
הַשְּׁבִיעִי השביעי
[haššebīʽī] hashvi'i art. + num. mask. seitsemäs
• tavut: haš-še-bī-ʽī
4.4 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, PAITSI SANAN LOPUSSA
Tavuopin säännöt:
• 1. sanan sisällä ei voi olla kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja
• 2. sanat päättyvät aina joko konsonanttiin tai pitkään vokaaliin
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä, jälkimmäinen ääntyy.
(3)
יִשְׂמְחוּ ישמחו
[jiśmeḥū] jismechu
• 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he iloitsevat
[• 2. pa. juss. mon. 3. mask. iloitkoot]
• tavut: jiś-me-ḥū
H9 שׂמח שמח sameach (154x) iloita, viettää iloista juhlaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4m8.html
Shva on sanan viimeisenä vokaalimerkkinä aina mykkä.
אָמַרְתְּ אמרת
[ʼāmart] amart pa. perf. yks. 2. fem. sinä sanoit
H9 אמר amar (5316x) sanoa, kertoa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xmr.html
אַתְּ את
[ʼatt] at pers.pron. yks. 2. fem. sinä
H2 אתת atat (0/) läpäistä pinta, tulla pinnan läpi (juuri)
4.5 KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Tavuopin sääntö: jos halutaan ilmaista geminaatta eli kaksoiskonsonantti, niin silloin käytetään kahdentavaa vokaalin jälkeistä dagesh chazak ‑pistettä.
Kahden saman konsonantin välissä oleva shva on tavun muodostava avo-shva, joka aina lausutaan.
(3)
הִנְנִי הינני
[hinenī] hineni interj. הֵן hen + obj. suff. yks. 1. c. katso, minä (Jes06_08)
• tavut: hi-ne-nī
vrt.
לִבִּי
[libbī́] libi לֵב lev + suff. yks. 1. c. minun sydämeni
• tavut: lib-bī
יְבָרֶכְךָ יברכך
[jebārεkekā] jevarechecha pi. impf. ind./juss. yks. 3. mask.
+ suff. yks. 2. mask. hän siunaa/siunatkoon sinua
• tavut: je-bā-rε-ke-kā
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää, ylistää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
4.6 SHVA KYSYMYSPARTIKKELIIN LIITTYVÄN
DAGESH FORTE DIRIMENS -PISTEEN YHTEYDESSÄ
Tanachissa voi esiintyä poikkeuksellisia muotoja, joissa ha-kysymyspartikkeliin liittyy dagesh forte dirimens "erottava vahva korostus", joka korostaa shvan ääntymistä mutta ei kahdenna konsonanttia.
(2)
הַלְּבֶן־מֵאָה שָׁנָה יִוָּלֵד
[halebεn] haleven ha-kysymyspart. + le-prep. + yks. st. constr. "pojalleko"
Satavuotiaalleko syntyy lapsi? (1Moos17_17)
• tavut: ha-le-bεn
H9 ילד jalad (468x) synnyttää, siittää, poikia, munia, tuottaa, saada aikaan (verbi)
https://gen.fi/v8-jld.html
הַרְּאִיתֶם
[hare'ītεm] hare'item ha-kysymyspart. + pa. perf. mon. 2. mask.
oletteko nähneet? näettekö?
• tavut: ha-re-'ī-tεm
H9 ראה ra'a (1311x) nähdä, katsoa (verbi)
5. SHVAN ÄÄNTYMINEN PUHEKIELESSÄ
5.1 SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA, KUN
5.1.1 SANAN ENSIMMÄINEN KONSONANTTI ON
"JALOMANNER"-KIRJAIN
Puhekielen perussääntö: jos voit lausua sanan ilman shvan ääntämistä,
niin älä lausu sitä!
Shva lausutaan sanan alussa, jos ensimmäinen kirjain on
ילמנ״ר
jod, lamed, mem, nun tai resh
• allekirjoittaneen kehittelemä tekninen muistisana "jalomanner"
(8)
יְלָדִים ילדים
jeladim mask. mon. lapset, pojat
יֶ֫לֶד
yks. lapsi, poika
לְבָנָה לבנה
levana adj. yks. fem. valkoinen
לָבָן
adj. valkoinen
מְדַבֵּר מדבר
medaber pi. partis./prees. yks. mask. puhuva
H9 דבר davar (1136x) pa./pi. puhua (verbi)
נְדִיבָה נדיבה
nediva adj. yks. fem. altis, jalo
נָדִיב
adj. altis, jalo
H2 נדב nadav (17/138) olla altis, vapaaehtoinen (juuri)
רְנָנָה רננה
renana fem. ilohuuto
H2 רנן ranan (54/94) huutaa kaikuvalla äänellä (juuri)
https://gen.fi/h2-rnn.html
5.1.2. SANAN TOINEN KONSONANTTI ON ALEF, HE TAI AIN
Sanan ensimmäisen konsonantin alla oleva shva lausutaan, jos sitä seuraava toinen konsonantti on
אה״ע
alef, he tai ain
• ח chet ei tässä säännössä kuulu joukkoon
(5)
כְּאֵב כאב
ke'ev mask. kipu, tuska, särky > suom. "kipu (?)"
תְּהִלִּים תהלים \ תהילים
tehilim teosn. mask. Psalmit "ylistyslaulut"
שְׂעוֹרָה] שְׂעֹרָה [שעורה
se'ora fem. ohra
mutta:
כְּחֻלָּה כחולה
kchula adj. yks. fem. sininen
כָּחֹל כחול
adj. sininen
• arkisessa puhekielessä shva voi jäädä kuitenkin lausumatta esim.
בְּעָיָה בעיה
beaja {{baja}} fem. MHL (aram.) ongelma
5.1.3 SANAN ALUSSA ON KAKSI SIBILANTTIA
Sanan ensimmäisen kirjaimen alla oleva shva on lausuttava, jos sanan kaksi ensimmäistä kirjainta ovat molemmat suhuäänteitä eli sibilantteja.
זסצשׁ״שׂ
zain, samech, tsadi, shin tai sin
(1)
שְׁזִיף שזיף
shezif mask. luumu "ruskettunut"
5.1.4 SANAN ALUSSA ON YKSIKIRJAIMINEN SANA
Jos sanan alussa on yksikirjaiminen sana (prepositio tai konjunktio), niin sen alla oleva shva lausutaan.
(4)
בְּ
be prep. -ssa, aikana, kautta
וְ
ve konj. ja, mutta
כְּ
ke prep. kuten, niin kuin
לְ
le prep. -lle, -lla, joksikin, johonkin, jotakin varten (tarkoitus)
(5)
בְּרֵאשִׁית בראשית
Bereshit Alussa "Esikoisen kautta", Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
וְאֲהַבְתָּ֫ ואהבת
veahavta pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
H9 אהב ahav (208x) rakastaa, pitää jostakin (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xhb.html
וְלֺא ולא
velo ja ei
כְּדָוִד כדוד
keDavid niin kuin Daavid, kuten Daavid
לְיִשְׂרָאֵל לישראל
le'Israel Israelille, Israeliin, Israelia varten
5.1.4.1 KE-PREPOSITION SHVA VOI MYKISTYÄ
Ke-preposition shva voi kuitenkin puhekielessä mykistyä, jos se on
(5)
• 1. yhdistettynä dai-sanaan
כְּדֵי כדי
[kedei] kdei prep./konj. jotta
דַּי די
mask. riittävä/tarvittu määrä
• 2. yhdistettynä ma-sanaan
כְּמוֹ כמו
[kemo] kmo prep./konj. kuin, niin kuin, kuten
מוֹ = מָה
interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
כְּמָה כמה
[kema] kma (aram.) kuten
מָה
interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
• 3. yhdistettynä she-sanaan
כְּשֶׁ כש
[keshe-] kshe- konj. kun
שֶׁ ש
rel.pron. & konj. joka, jotka; että
• lyhentynyt muoto relatiivipronominista
אֲשֶׁר
asher rel.pron. joka, mikä
• 4. yhdistettynä pe- eli suu-sanan pi-muotoon
כְּפִי כפי
[kefi] kfi konj. mukaan, kuten "kuten suu"
פֶּה פה
pe mask. suu
פִּי־
pi st. constr.
Kysymyksessä on ilmaisun kieliopillistuminen: uusi rakenne mielletään omaksi uudeksi sanaksi, jonka osien alkuperäisiä merkityksiä ei enää ajatella.
5.2 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, EI KUITENKAAN SANAN LOPUSSA
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä ja jälkimmäinen lausutaan.
(6)
יִלְמְדוּ ילמדו
jilmedu
• 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he oppivat/opiskelevat
(nyt/tulevaisuudessa)
[• 2. pa. juss. mon. 3. he oppikoot]
H9 למד lamad (86x) oppia, opiskella, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
יִשְׂמְחוּ ישמחו
jismechu
• 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he iloitsevat
[• 2. pa. juss. mon. 3. mask. he iloitkoot]
H9 שׂמח שמח sameach (154x) iloita, viettää iloista juhlaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4m8.html
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä olevaa shvata ei kuitenkaan koskaan lausuta.
אָהַבְתְּ אהבת
ahavt pa. perf. yks. 2. fem. sinä rakastit
H9 אהב ahav (208x) rakastaa, pitää jostakin (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xhb.html
Myös nykyheprean laina- ja vierassanoissa kaikki shva-merkit ovat mykkiä.
מִינְסְק מינסק
minsk paik. fem. FN Minsk
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
זַ֫לְצְבּוּרְג זלצבורג
zaltsburg paik. mask. FN Salzburg
5.3 KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Jos shva on kahden saman konsonantin välissä, niin se lausutaan.
(3)
הַלְלוּ הללו
halelu pi. imperat. mon. 2. mask. ylistäkää
H9 הלל halal (163x) kerskata, pi. ylistää, hif. loistaa (verbi)
סָֽבְבָה סבבה
saveva pa. perf. yks. 3. fem. hän kiersi, pyöritti, kulki ympäri
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä, kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-sbb.html
יְבָרֶכְךָ יברכך
jevarechecha pi. impf./fut. ind./juss. yks. 3. mask. + suff. yks. 2. mask.
hän siunaa/siunatkoon sinua
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää, ylistää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
5.4 PUHEKIELEN ERITYISTAPAUKSIA SHVAN LAUSUMISESSA
5.4.1 SHVA MYKISTYY
5.4.1.1 LYHYET SHVA-VOKAALILLA ALKAVAT KÄSKYMUODOT
Lyhyissä shvalla alkavissa käskymuodoissa shva voi puhekielessä mykistyä.
(2)
דְּעוּ דעו
de'u/du pa. imperat. mon. 2. mask. tietäkää, tuntekaa
H9 ידע jada (940x) tietää, tuntea, havaita, osata, BH (myös) yhtyä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-jdc.html
שְׂאִי שאי
se'i/si pa. imperat. yks. 2. fem. nosta, kanna, vie pois
H9 נשׂא נשא nasa (650x) nostaa, kantaa, viedä pois, ottaa avioon (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-n4x.html
5.4.1.2 SHVA AIN-KIRJAIMEN ALLA
Ain-kirjaimen alla oleva shva lausutaan huolitellussa ääntämyksessä lyhyenä a-vokaalina – arkisessa puhekielessä se ei juuri kuulu.
(2)
הוֹדַ֫עְנוּ הודענו
hodá'anu/hodánu hif. perf. mon. 1. me ilmoitimme, tiedotimme, kerroimme
H9 ידע jada (940x) tietää, tuntea, havaita, osata, BH (myös) yhtyä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-jdc.html
שָׁמַעְתְּ שמעת
shamá'at/shamat pa. perf. yks. 2. fem. sinä kuulit, kuuntelit
H9 שמע shama (1159x) kuulla, kuunnella, olla kuuliainen (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mc.html
5.4.1.3 SHVAN JÄLKEINEN JOD SANAN ALUSSA
Jos sanan toisena konsonanttina on shvan jälkeen jod, niin shva voi mykistyä ja samalla jod menettää konsonanttisen äännearvonsa muuttuen i-vokaaliksi.
(2)
קְיוֹסְק קיוסק
kiosk mask. FW (turk.) kioski, myyntikoju
נְיָר נייר
niar mask. PBH papyrus, NH paperi
5.4.2 SHVA LAUSUTAAN
5.4.2.1 DALET–TAV TAI TET–TAV
Verbijuuren viimeisenä kirjaimena olevan dalet- tai tet-kirjaimen ja tav-alkuisen päätteen väliin lausutaan lyhyt e-vokaali.
(6)
נוֹלַ֫דְתִּי נולדתי
noládeti nif. perf. yks. 1. c. minut synnytettiin (= minä synnyin)
נוֹלַדְתְּ נולדתי
noládet nif. perf. yks. 2. fem. sinut synnytettiin (= sinä synnyit)
H9 ילד jalad (468x) synnyttää, siittää, poikia, munia, tuottaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-jld.html
שָׁפַ֫טְתָּ
shafáteta pa. perf. yks. 2. mask. sinä tuomitsit, autoit oikeuteen
שָׁפַטְתְּ
shafátet pa. perf. yks. 2. fem. sinä tuomitsit, autoit oikeuteen
H9 שפט shafat (202x) tuomita, auttaa oikeuteen, rangaista (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3p9.html
עֲבַ֗דְתֶּם
{avádetem} pa. perf. mon. 2. mask. te teitte työtä, palvelitte
עֲבַ֗דְתֶּן
{avádeten} pa. perf. mon. 2. fem. te teitte työtä, palvelitte
H9 עבד avad (289x) tehdä työtä, palvella, työskennellä, toimia (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-cbd.html
5.4.2.2 TAV–TAV
Tav-kirjaimeen päättyvässä verbijuuressa lausutaan perf. yks. 2. fem. -muodossa yhdellä tav-konsonantilla kirjoitetun verbijuuren viimeisen kirjaimen ja päätteen väliin lyhyt e-vokaali.
(2)
כָּרַתְּ כרת
karátet pa. perf. yks. 2. fem. sinä leikkasit
H9 כרת karat (285x) leikata, katkaista, solmia liitto (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-krt.html
שָׁבַתְּ שבת
shavátet pa. perf. yks. 2. fem. sinä lopetit työn, lepäsit
H9 שבת shavat (71x) lakata työstä, lopettaa työ, levätä työstä (verbi)
5.4.3 SHVA VOIDAAN TARVITTAESSA LAUSUA
5.4.3.1 BET–GIMEL SANAN ALUSSA
Bet ja gimel ovat hankalia ääntää peräjälkeen sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
(2)
בְּגָדִים בגדים
bgadim/begadim mon. vaatteet
בֶּ֫גֶד בגד
mask. (i-segol.) vaate, petos "(totuuden) peittäminen"
בְּגִידָה בגידה
bgida/begida fem. (ketiilaa-verbaalisubst. pa) PBH petos, pettäminen, maanpetos
5.4.3.2 PE–KOF SANAN ALUSSA
Sanan alussa olevien pe- ja kof-kirjainten välissä olevan shvan voi tarvittaessa lausua.
(1)
פְּקִידִים פקידים
pkidim/pekidim mon. virkailijat
פָּקִיד פקיד
mask. (kaatiil-nom.) (13x) viranhaltija, valvoja, NH virkailija
H3N Kaatiil-nomineja (adj., henkilön asemanimike, maanviljelysana)
https://gen.fi/h3n-kaatiil-nomineja.html
H2 פקד pakad (303/) tehdä tarkastuskäynti (juuri)
5.4.3.3 ZAIN–CHET TAI ZAIN–CHAF SANAN ALUSSA
Zain–chet tai zain–chaf ovat hankalia ääntää sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
(2)
זְחִיחוּת זחיחות
zchichut/zechichut fem. NH liikuteltavuus, ylpeys
זְכַרְיָה זכריה
Zcharja/Zecharja henk. mask. (25x) Sakarja
• 1. Jahve/Herra on muistanut
• 2. Jahven/Herran mies
• 3. Jahve/Herra on mies/muistettava
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Tavun sulkeva shva ("umpi-shva")
3. Shva merachef ("leijuva shva")
4. Tavun muodostava shva ("avo-shva")
4.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla
4.2 Pitkän (sivupainollisen) vokaalin jälkeen
4.3 Kahdennetun konsonantin alla
4.4 Toisen shvan jälkeen, paitsi ei sanan lopussa
4.5 Kahden saman konsonantin välissä
4.6 Shva kysymyspartikkeliin liittyvän dagesh forte dirimens -pisteen yhteydessä
5. Shvan ääntyminen puhekielessä
5.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla, kun
5.1.1 Sanan ensimmäinen konsonantti on "jalomanner"-kirjain
5.1.2 Sanan toinen konsonantti on alef, he tai ain
5.1.3 Sanan alussa on kaksi sibilanttia
5.1.4 Sanan alussa on yksikirjaiminen sana
5.1.4.1 Ke-preposition shva voi mykistyä
5.2 Toisen shvan jälkeen
5.3 Kahden saman konsonantin välissä
5.4 Puhekielen erityistapauksia
5.4.1 Shva mykistyy
5.4.1.1 Lyhyet shva-vokaalilla alkavat käskymuodot
5.4.1.2 Shva ain-kirjaimen alla
5.4.1.3 Shvan jälkeinen jod sanan alussa
5.4.2 Shva lausutaan
5.4.2.1 Dalet–tav tai tet–tav
5.4.2.2 Tav–tav
5.4.3 Shva voidaan tarvittaessa lausua
5.4.3.1 Bet–gimel sanan alussa
5.4.3.2 Pe–kof sanan alussa
5.4.3.3 Zain–chet tai zain–chaf sanan alussa
0. DOKUMENTTEJA
H Heprea, sivukartta
https://gen.fi/h-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa. Kirjapaja 2015 (ITH)
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Milon Even-Shoshan. Vol. 1–6. Hamilon Hechadash 2003 (EShM)
Pealim (heprea–englanti-sanakirja taivutuskaavoineen)
https://www.pealim.com/
Seppälä, Seppo: Heprea–suomi-sanakirja. Suomen Karmel-yhdistys 1981 (SSH)
1. JOHDANTO
Keskiajalle tultaessa eri puolilla maailmaa oli jo pitkälti toista tuhatta vuotta kestäneen juutalaisten diasporan eli hajaannuksen tähden syntynyt erilaisia traditioita hepreankielisen Raamatun eli Tanachin lukemisessa. Shva-merkin kahtalaisuus liittyy osaltaan myös tähän: jotkut lausuivat siinä kohtaa lyhyen e-vokaalin, toiset taas eivät.
Myös nykyisin shvan lausumisessa on eri traditioita esim. luettaessa Tanachia tai synagogan rukoustekstejä. Allekirjoittaneen heprean oppitunneilla sovelletaan yksinkertaisuuden vuoksi yleensä nykyheprean (huolitellun) puhekielen käytäntöjä.
2. TAVUN SULKEVA SHVA ("umpi-shva")
Shvan perussääntö on tavun sulkevuus. Shva sulkee tavun, jos ei ole mitään syytä, että se olisi tavun muodostava shva eli "avo-shva". Tavun sulkevan shvan nimi on
שְׁוָא נָח שווא נח
sheva nach "lepäävä shva", quiet shva, shva quiescens
"pysähtyvä/vaikeneva shva"
H9 נוח nuach (142x) pysähtyä, jäädä paikoilleen, asettua, levätä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-nw8.html
Tavun sulkeva shva osoittaa umpitavun, so. konsonanttiin päättyvän tavun.
(7)
מִדְבָּר מדבר
midbar mask. (mem-nom.) autiomaa, erämaa
"asuinpaikkojen toisiinsa liittäjä/yhdistäjä"
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
כָּתַ֫בְנוּ כתבנו
katavnu pa. perf. mon. 1. me kirjoitimme
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä oleva shva sulkee aina tavun: heprean sana päättyy aina pitkään vokaaliin tai konsonanttiin, ei koskaan lyhyeen tai katkovokaaliin.
אַתְּ את
[ʼatt] at pers.pron. yks. 2. fem. sinä
H2 אתת atat (0/) läpäistä pinta, tulla pinnan läpi (juuri)
Kaksi shva-merkkiä sanan lopussa ovat molemmat aina mykkiä.
שָׁמַרְתְּ שמרת
shamart pa. perf. yks. 2. fem. sinä varjelit, noudatit
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Nykyheprean lainasanoissa sekä vierasnimissä ja -sanoissa shva on tavun sulkeva umpi-shva.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
aŋglia paik. fem. FN (lat.) Englanti
• heprealaisissa/heprealaistetuissa sanoissa ei ole äng-äännettä (ŋ),
mutta vierasnimissä (FN) sen voi yksinkertaisena ääntää
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף
shvartskopf sukun. FN Schwarzkopf (saks. "mustapää")
3. SHVA MERACHEF ("leijuva shva")
Tavun sulkevan shvan erikoistapaus on
שְׁוָא מְרַחֵף שווא מרחף
sheva merachef "leijuva shva", floating shva, shva medium
מְרַחֵף
pi. partis. yks. mask. liikkuva/leijuva
H9 רחף rachaf (3x, 1Moos01_02) vapista, pi. liikkua edestakaisin, leijua (verbi)
Klassisessa kirjakielessä shva merachef ääntyy lyhyenä värittömänä katkovokaalina, mutta se ei silti muodosta konsonanttinsa kanssa omaa tavua. Nykyheprean puhekielessä se on yleensä mykkä. Tämä tulee esiin beged kefet ‑kirjainten yhteydessä, jotka kirjoitetaan shva merachef -merkin jälkeen ilman dagesh kal -pistettä.
(2)
מַלְכֵֿי־ מלכי
[malekē] malchei mask. mon. st. constr. kuninkaat
• sanassa on vain kaksi tavua: male-kē
אֶתְכֶֿם אתכם
[ʼεtekεm] etchem et-obj.+ suff. mon. 2. mask. teidät, teitä
• tavut: ʼεte-kεm
(1Moos04_08H)
וַיֹּ֫אמֶר קַ֫יִן אֶל הֶ֫בֶל אָחִ֑יו
וַיְהִי בִּהְיוֹתָם בַּשָּׂדֶה
וַיָּ֫קָם קַ֫יִן אֶל הֶ֫בֶל אָחִיו וַיַּהַרְגֵֽֿהוּ׃
4. TAVUN MUODOSTAVA SHVA ("avo-shva")
Shva voi olla myös konsonanttinsa kanssa tavun muodostava vokaali. Klassisesti shva on ääntynyt tietyissä tilanteissa hyvin lyhyenä värittömänä e-vokaalina. Nykyheprealaisessa ääntämyksessä tämä tavun muodostava shva ei läheskään aina kuulu. Jos shva nykyhepreassa lausutaan, niin se ääntyy lyhyenä e-vokaalina. Tavun muodostavan shvan nimi on
שְׁוָא נָע שווא נע
sheva na "liikkuva shva", vocal shva, shva mobile
H9 נוע nua (40x) liikkua (verbi)
Shva muodostaa tavun viidessä eri tapauksessa. Tavuopin säännöt ovat kieliopillisia ja kuuluvat vain kirjakieleen. Ne eivät koske nykyheprean laina- ja vierassanoja eivätkä vaikuta kaikin osin puhekieleen – nykyheprean puhekielen käytännöt on esitelty kohdassa 5.
4.1 SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA
Tavuopin sääntö: tavu ei voi alkaa kahdella konsonantilla.
Shva muodostaa tavun, jos se on sanan ensimmäisen konsonantin alla.
(2)
דְּבָרִים דברים
[debārīm] dvarim mon. sanat, asiat
• tavut: de-bā-rīm
H2 דבר davar (1137/) liittää erillään olevat yhteen (juuri)
https://gen.fi/h2-dbr.html
מְלָכוֹת מלכות
[melākōt] melachot mon. kuningattaret
• tavut: me-lā-kōt
4.2. PITKÄN SIVUPAINOLLISEN VOKAALIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain pääpainollisena.
Pitkävokaalisia pääpainollisia umpitavuja esiintyy yleensä vain sanan lopussa. Lokatiivien sekä Tanachin pausamuotojen yhteydessä voi esiintyä pitkävokaalisia pääpainollisia umpitavuja myös toiseksi viimeisissä tavuissa.
Shva muodostaa tavun, jos se on pitkävokaalisen sivupainollisen tavun jälkeen. Ennen tavun muodostavaa shvata voidaan sitä edeltävään pitkään vokaaliin kirjoittaa tarvittaessa sivupainon merkki "meteg".
מֶ֫תֶג מתג
mask. (i-segol.) (5x)
• 1. suitset, ohjakset
• 2. MH meteg-painomerkki, sivupainon merkki "ohjain"
Erityisesti kamats-vokaalimerkin yhteydessä meteg on tarpeen: ilman sitä
kamats voi sekoittua o-vokaalina ääntyvään kamats katan -vokaaliin.
(4)
שָֽׁמְרָה שמרה
[šāmerā] shamra pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli/noudatti
• tavut: šā-me-rā
vrt. ilman sivupainoa
שָׁמְרָה שומרה
[šåmrā] shomra pa. imperat. painoll. yks. 2. mask. oi varjele!
• tavut: šåm-rā
• lyhyt o-vokaali merkitään painottomaan umpitavuun kamatsilla,
jota kutsutaan nimellä "kamats katan, pieni kamats"
לוֹמְדִים ]לֹמְדִים [לומדים
[lōmedīm] lomdim pa. akt. partis./prees. mon. 3. mask. oppivaiset
• tavut: lō-me-dīm
H9 למד lamad (86x) oppia, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
סוּסְךָ סוסך
[sūsekā] suscha mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun hevosesi
• tavut: sū-se-kā
4.3 KAHDENNETUN KONSONANTIN ALLA
Tavuopin sääntö: kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja voi olla vain sanan lopussa.
Vokaalin jälkeinen konsonantin sisässä oleva piste on kahdennuksen merkki
דָּגֵשׁ חָזָק דגש חזק
dagesh chazak "vahva painotus/korostus", dagesh forte.
Shva muodostaa tavun ollessaan kahdennetun konsonantin alla.
(2)
דַּבְּרוּ דברו
[dabberū] dabru pi. imperat. mon. 2. mask. puhukaa
• tavut: dab-be-rū
H9 דבר davar (1136x) pa./pi. puhua (verbi)
הַשְּׁבִיעִי השביעי
[haššebīʽī] hashvi'i art. + num. mask. seitsemäs
• tavut: haš-še-bī-ʽī
4.4 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, PAITSI SANAN LOPUSSA
Tavuopin säännöt:
• 1. sanan sisällä ei voi olla kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja
• 2. sanat päättyvät aina joko konsonanttiin tai pitkään vokaaliin
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä, jälkimmäinen ääntyy.
(3)
יִשְׂמְחוּ ישמחו
[jiśmeḥū] jismechu
• 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he iloitsevat
[• 2. pa. juss. mon. 3. mask. iloitkoot]
• tavut: jiś-me-ḥū
H9 שׂמח שמח sameach (154x) iloita, viettää iloista juhlaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4m8.html
Shva on sanan viimeisenä vokaalimerkkinä aina mykkä.
אָמַרְתְּ אמרת
[ʼāmart] amart pa. perf. yks. 2. fem. sinä sanoit
H9 אמר amar (5316x) sanoa, kertoa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xmr.html
אַתְּ את
[ʼatt] at pers.pron. yks. 2. fem. sinä
H2 אתת atat (0/) läpäistä pinta, tulla pinnan läpi (juuri)
4.5 KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Tavuopin sääntö: jos halutaan ilmaista geminaatta eli kaksoiskonsonantti, niin silloin käytetään kahdentavaa vokaalin jälkeistä dagesh chazak ‑pistettä.
Kahden saman konsonantin välissä oleva shva on tavun muodostava avo-shva, joka aina lausutaan.
(3)
הִנְנִי הינני
[hinenī] hineni interj. הֵן hen + obj. suff. yks. 1. c. katso, minä (Jes06_08)
• tavut: hi-ne-nī
vrt.
לִבִּי
[libbī́] libi לֵב lev + suff. yks. 1. c. minun sydämeni
• tavut: lib-bī
יְבָרֶכְךָ יברכך
[jebārεkekā] jevarechecha pi. impf. ind./juss. yks. 3. mask.
+ suff. yks. 2. mask. hän siunaa/siunatkoon sinua
• tavut: je-bā-rε-ke-kā
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää, ylistää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
4.6 SHVA KYSYMYSPARTIKKELIIN LIITTYVÄN
DAGESH FORTE DIRIMENS -PISTEEN YHTEYDESSÄ
Tanachissa voi esiintyä poikkeuksellisia muotoja, joissa ha-kysymyspartikkeliin liittyy dagesh forte dirimens "erottava vahva korostus", joka korostaa shvan ääntymistä mutta ei kahdenna konsonanttia.
(2)
הַלְּבֶן־מֵאָה שָׁנָה יִוָּלֵד
[halebεn] haleven ha-kysymyspart. + le-prep. + yks. st. constr. "pojalleko"
Satavuotiaalleko syntyy lapsi? (1Moos17_17)
• tavut: ha-le-bεn
H9 ילד jalad (468x) synnyttää, siittää, poikia, munia, tuottaa, saada aikaan (verbi)
https://gen.fi/v8-jld.html
הַרְּאִיתֶם
[hare'ītεm] hare'item ha-kysymyspart. + pa. perf. mon. 2. mask.
oletteko nähneet? näettekö?
• tavut: ha-re-'ī-tεm
H9 ראה ra'a (1311x) nähdä, katsoa (verbi)
5. SHVAN ÄÄNTYMINEN PUHEKIELESSÄ
5.1 SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA, KUN
5.1.1 SANAN ENSIMMÄINEN KONSONANTTI ON
"JALOMANNER"-KIRJAIN
Puhekielen perussääntö: jos voit lausua sanan ilman shvan ääntämistä,
niin älä lausu sitä!
Shva lausutaan sanan alussa, jos ensimmäinen kirjain on
ילמנ״ר
jod, lamed, mem, nun tai resh
• allekirjoittaneen kehittelemä tekninen muistisana "jalomanner"
(8)
יְלָדִים ילדים
jeladim mask. mon. lapset, pojat
יֶ֫לֶד
yks. lapsi, poika
לְבָנָה לבנה
levana adj. yks. fem. valkoinen
לָבָן
adj. valkoinen
מְדַבֵּר מדבר
medaber pi. partis./prees. yks. mask. puhuva
H9 דבר davar (1136x) pa./pi. puhua (verbi)
נְדִיבָה נדיבה
nediva adj. yks. fem. altis, jalo
נָדִיב
adj. altis, jalo
H2 נדב nadav (17/138) olla altis, vapaaehtoinen (juuri)
רְנָנָה רננה
renana fem. ilohuuto
H2 רנן ranan (54/94) huutaa kaikuvalla äänellä (juuri)
https://gen.fi/h2-rnn.html
5.1.2. SANAN TOINEN KONSONANTTI ON ALEF, HE TAI AIN
Sanan ensimmäisen konsonantin alla oleva shva lausutaan, jos sitä seuraava toinen konsonantti on
אה״ע
alef, he tai ain
• ח chet ei tässä säännössä kuulu joukkoon
(5)
כְּאֵב כאב
ke'ev mask. kipu, tuska, särky > suom. "kipu (?)"
תְּהִלִּים תהלים \ תהילים
tehilim teosn. mask. Psalmit "ylistyslaulut"
שְׂעוֹרָה] שְׂעֹרָה [שעורה
se'ora fem. ohra
mutta:
כְּחֻלָּה כחולה
kchula adj. yks. fem. sininen
כָּחֹל כחול
adj. sininen
• arkisessa puhekielessä shva voi jäädä kuitenkin lausumatta esim.
בְּעָיָה בעיה
beaja {{baja}} fem. MHL (aram.) ongelma
5.1.3 SANAN ALUSSA ON KAKSI SIBILANTTIA
Sanan ensimmäisen kirjaimen alla oleva shva on lausuttava, jos sanan kaksi ensimmäistä kirjainta ovat molemmat suhuäänteitä eli sibilantteja.
זסצשׁ״שׂ
zain, samech, tsadi, shin tai sin
(1)
שְׁזִיף שזיף
shezif mask. luumu "ruskettunut"
5.1.4 SANAN ALUSSA ON YKSIKIRJAIMINEN SANA
Jos sanan alussa on yksikirjaiminen sana (prepositio tai konjunktio), niin sen alla oleva shva lausutaan.
(4)
בְּ
be prep. -ssa, aikana, kautta
וְ
ve konj. ja, mutta
כְּ
ke prep. kuten, niin kuin
לְ
le prep. -lle, -lla, joksikin, johonkin, jotakin varten (tarkoitus)
(5)
בְּרֵאשִׁית בראשית
Bereshit Alussa "Esikoisen kautta", Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
וְאֲהַבְתָּ֫ ואהבת
veahavta pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
H9 אהב ahav (208x) rakastaa, pitää jostakin (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xhb.html
וְלֺא ולא
velo ja ei
כְּדָוִד כדוד
keDavid niin kuin Daavid, kuten Daavid
לְיִשְׂרָאֵל לישראל
le'Israel Israelille, Israeliin, Israelia varten
5.1.4.1 KE-PREPOSITION SHVA VOI MYKISTYÄ
Ke-preposition shva voi kuitenkin puhekielessä mykistyä, jos se on
(5)
• 1. yhdistettynä dai-sanaan
כְּדֵי כדי
[kedei] kdei prep./konj. jotta
דַּי די
mask. riittävä/tarvittu määrä
• 2. yhdistettynä ma-sanaan
כְּמוֹ כמו
[kemo] kmo prep./konj. kuin, niin kuin, kuten
מוֹ = מָה
interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
כְּמָה כמה
[kema] kma (aram.) kuten
מָה
interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
• 3. yhdistettynä she-sanaan
כְּשֶׁ כש
[keshe-] kshe- konj. kun
שֶׁ ש
rel.pron. & konj. joka, jotka; että
• lyhentynyt muoto relatiivipronominista
אֲשֶׁר
asher rel.pron. joka, mikä
• 4. yhdistettynä pe- eli suu-sanan pi-muotoon
כְּפִי כפי
[kefi] kfi konj. mukaan, kuten "kuten suu"
פֶּה פה
pe mask. suu
פִּי־
pi st. constr.
Kysymyksessä on ilmaisun kieliopillistuminen: uusi rakenne mielletään omaksi uudeksi sanaksi, jonka osien alkuperäisiä merkityksiä ei enää ajatella.
5.2 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, EI KUITENKAAN SANAN LOPUSSA
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä ja jälkimmäinen lausutaan.
(6)
יִלְמְדוּ ילמדו
jilmedu
• 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he oppivat/opiskelevat
(nyt/tulevaisuudessa)
[• 2. pa. juss. mon. 3. he oppikoot]
H9 למד lamad (86x) oppia, opiskella, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
יִשְׂמְחוּ ישמחו
jismechu
• 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he iloitsevat
[• 2. pa. juss. mon. 3. mask. he iloitkoot]
H9 שׂמח שמח sameach (154x) iloita, viettää iloista juhlaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4m8.html
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä olevaa shvata ei kuitenkaan koskaan lausuta.
אָהַבְתְּ אהבת
ahavt pa. perf. yks. 2. fem. sinä rakastit
H9 אהב ahav (208x) rakastaa, pitää jostakin (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xhb.html
Myös nykyheprean laina- ja vierassanoissa kaikki shva-merkit ovat mykkiä.
מִינְסְק מינסק
minsk paik. fem. FN Minsk
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
זַ֫לְצְבּוּרְג זלצבורג
zaltsburg paik. mask. FN Salzburg
5.3 KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Jos shva on kahden saman konsonantin välissä, niin se lausutaan.
(3)
הַלְלוּ הללו
halelu pi. imperat. mon. 2. mask. ylistäkää
H9 הלל halal (163x) kerskata, pi. ylistää, hif. loistaa (verbi)
סָֽבְבָה סבבה
saveva pa. perf. yks. 3. fem. hän kiersi, pyöritti, kulki ympäri
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä, kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-sbb.html
יְבָרֶכְךָ יברכך
jevarechecha pi. impf./fut. ind./juss. yks. 3. mask. + suff. yks. 2. mask.
hän siunaa/siunatkoon sinua
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää, ylistää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-brk.html
5.4 PUHEKIELEN ERITYISTAPAUKSIA SHVAN LAUSUMISESSA
5.4.1 SHVA MYKISTYY
5.4.1.1 LYHYET SHVA-VOKAALILLA ALKAVAT KÄSKYMUODOT
Lyhyissä shvalla alkavissa käskymuodoissa shva voi puhekielessä mykistyä.
(2)
דְּעוּ דעו
de'u/du pa. imperat. mon. 2. mask. tietäkää, tuntekaa
H9 ידע jada (940x) tietää, tuntea, havaita, osata, BH (myös) yhtyä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-jdc.html
שְׂאִי שאי
se'i/si pa. imperat. yks. 2. fem. nosta, kanna, vie pois
H9 נשׂא נשא nasa (650x) nostaa, kantaa, viedä pois, ottaa avioon (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-n4x.html
5.4.1.2 SHVA AIN-KIRJAIMEN ALLA
Ain-kirjaimen alla oleva shva lausutaan huolitellussa ääntämyksessä lyhyenä a-vokaalina – arkisessa puhekielessä se ei juuri kuulu.
(2)
הוֹדַ֫עְנוּ הודענו
hodá'anu/hodánu hif. perf. mon. 1. me ilmoitimme, tiedotimme, kerroimme
H9 ידע jada (940x) tietää, tuntea, havaita, osata, BH (myös) yhtyä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-jdc.html
שָׁמַעְתְּ שמעת
shamá'at/shamat pa. perf. yks. 2. fem. sinä kuulit, kuuntelit
H9 שמע shama (1159x) kuulla, kuunnella, olla kuuliainen (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mc.html
5.4.1.3 SHVAN JÄLKEINEN JOD SANAN ALUSSA
Jos sanan toisena konsonanttina on shvan jälkeen jod, niin shva voi mykistyä ja samalla jod menettää konsonanttisen äännearvonsa muuttuen i-vokaaliksi.
(2)
קְיוֹסְק קיוסק
kiosk mask. FW (turk.) kioski, myyntikoju
נְיָר נייר
niar mask. PBH papyrus, NH paperi
5.4.2 SHVA LAUSUTAAN
5.4.2.1 DALET–TAV TAI TET–TAV
Verbijuuren viimeisenä kirjaimena olevan dalet- tai tet-kirjaimen ja tav-alkuisen päätteen väliin lausutaan lyhyt e-vokaali.
(6)
נוֹלַ֫דְתִּי נולדתי
noládeti nif. perf. yks. 1. c. minut synnytettiin (= minä synnyin)
נוֹלַדְתְּ נולדתי
noládet nif. perf. yks. 2. fem. sinut synnytettiin (= sinä synnyit)
H9 ילד jalad (468x) synnyttää, siittää, poikia, munia, tuottaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-jld.html
שָׁפַ֫טְתָּ
shafáteta pa. perf. yks. 2. mask. sinä tuomitsit, autoit oikeuteen
שָׁפַטְתְּ
shafátet pa. perf. yks. 2. fem. sinä tuomitsit, autoit oikeuteen
H9 שפט shafat (202x) tuomita, auttaa oikeuteen, rangaista (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3p9.html
עֲבַ֗דְתֶּם
{avádetem} pa. perf. mon. 2. mask. te teitte työtä, palvelitte
עֲבַ֗דְתֶּן
{avádeten} pa. perf. mon. 2. fem. te teitte työtä, palvelitte
H9 עבד avad (289x) tehdä työtä, palvella, työskennellä, toimia (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-cbd.html
5.4.2.2 TAV–TAV
Tav-kirjaimeen päättyvässä verbijuuressa lausutaan perf. yks. 2. fem. -muodossa yhdellä tav-konsonantilla kirjoitetun verbijuuren viimeisen kirjaimen ja päätteen väliin lyhyt e-vokaali.
(2)
כָּרַתְּ כרת
karátet pa. perf. yks. 2. fem. sinä leikkasit
H9 כרת karat (285x) leikata, katkaista, solmia liitto (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-krt.html
שָׁבַתְּ שבת
shavátet pa. perf. yks. 2. fem. sinä lopetit työn, lepäsit
H9 שבת shavat (71x) lakata työstä, lopettaa työ, levätä työstä (verbi)
5.4.3 SHVA VOIDAAN TARVITTAESSA LAUSUA
5.4.3.1 BET–GIMEL SANAN ALUSSA
Bet ja gimel ovat hankalia ääntää peräjälkeen sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
(2)
בְּגָדִים בגדים
bgadim/begadim mon. vaatteet
בֶּ֫גֶד בגד
mask. (i-segol.) vaate, petos "(totuuden) peittäminen"
בְּגִידָה בגידה
bgida/begida fem. (ketiilaa-verbaalisubst. pa) PBH petos, pettäminen, maanpetos
5.4.3.2 PE–KOF SANAN ALUSSA
Sanan alussa olevien pe- ja kof-kirjainten välissä olevan shvan voi tarvittaessa lausua.
(1)
פְּקִידִים פקידים
pkidim/pekidim mon. virkailijat
פָּקִיד פקיד
mask. (kaatiil-nom.) (13x) viranhaltija, valvoja, NH virkailija
H3N Kaatiil-nomineja (adj., henkilön asemanimike, maanviljelysana)
https://gen.fi/h3n-kaatiil-nomineja.html
H2 פקד pakad (303/) tehdä tarkastuskäynti (juuri)
5.4.3.3 ZAIN–CHET TAI ZAIN–CHAF SANAN ALUSSA
Zain–chet tai zain–chaf ovat hankalia ääntää sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
(2)
זְחִיחוּת זחיחות
zchichut/zechichut fem. NH liikuteltavuus, ylpeys
זְכַרְיָה זכריה
Zcharja/Zecharja henk. mask. (25x) Sakarja
• 1. Jahve/Herra on muistanut
• 2. Jahven/Herran mies
• 3. Jahve/Herra on mies/muistettava