H4A Shva (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-shva.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 20.11.2023).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Tavun sulkeva shva ("umpi-shva")
3. Shva merachef ("leijuva shva")
4. Tavun muodostava shva ("avo-shva")
4.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla
4.2 Pitkän vokaalin jälkeen
4.3 Kahdennetun konsonantin alla
4.4 Toisen shvan jälkeen, paitsi ei sanan lopussa
4.5 Kahden saman konsonantin välissä
4.6 Shvan ääntyminen dagesh forte dirimens -pisteen yhteydessä
5. Shvan ääntyminen puhekielessä
5.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla, kun
5.1.1 Sanan ensimmäinen konsonantti on "jalomanner"-kirjain
5.1.2 Sanan toinen konsonantti on alef, he tai ain
5.1.3 Sanan alussa on kaksi sibilanttia
5.1.4 Sanan alussa on yksikirjaiminen sana
5.1.4.1 Ke-preposition shva voi mykistyä
5.2 Toisen shvan jälkeen
5.3 Kahden saman konsonantin välissä
5.4 Puhekielen erityistapauksia shvan lausumisessa
5.4.1 Shva–jod sanan alussa
5.4.2 Bet–gimel sanan alussa
5.4.3 Pe–kof sanan alussa
5.4.4 Zain–chet tai zain–chaf sanan alussa
5.4.5 Dalet–tav
5.4.6 Tet–tav
5.4.7 Tav–tav
5.4.8 Lyhyet shva-vokaalilla alkavat käskymuodot
5.4.9 Shva ain-kirjaimen alla
0. DOKUMENTTEJA
H Heprea, sivukartta
https://gen.fi/h-sivukartta.html
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa. Kirjapaja 2015 (ITH)
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Pealim (heprea–englanti-sanakirja taivutuskaavoineen)
https://www.pealim.com/
1. JOHDANTO
Keskiajalle tultaessa eri puolilla maailmaa oli jo pitkälti toista tuhatta vuotta kestäneen juutalaisten diasporan eli hajaannuksen tähden syntynyt erilaisia traditioita hepreankielisen Raamatun eli Tanachin lukemisessa. Shva-merkin kahtalaisuus liittyy osaltaan myös tähän: jotkut lausuivat siinä kohtaa lyhyen e-vokaalin, toiset taas eivät.
Myös nykyisin shvan lausumisessa on eri traditioita esim. luettaessa Tanachia tai synagogan rukoustekstejä. Allekirjoittaneen heprean oppitunneilla sovelletaan yksinkertaisuuden vuoksi yleensä nykyheprean (huolitellun) puhekielen käytäntöjä.
2. TAVUN SULKEVA SHVA ("umpi-shva")
Shvan perussääntö on tavun sulkevuus. Shva sulkee tavun, jos ei ole mitään syytä, että se olisi tavun muodostava shva eli "avo-shva".
Tavun sulkevan shvan nimi on
(2)
שְׁוָא נָח שווא נח
sheva nach, "lepäävä shva", quiet shva, shva quiescens,
"pysähtyvä/vaikeneva shva"
• נוח
H9 נוח nuach (142x) pysähtyä, jäädä paikoilleen, asettua, levätä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-nw8.html
Tavun sulkeva shva esiintyy aina umpitavussa, so. konsonanttiin päättyvässä eli suljetussa tavussa.
(6)
מִדְבָּר מדבר
midbar mask. autiomaa, erämaa, "asuinpaikkojen toisiinsa liittäjä"
כָּתַ֫בְנוּ כתבנו
katavnu me kirjoitimme
• כתב
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä oleva shva sulkee aina tavun: heprean sana päättyy aina pitkään vokaaliin tai konsonanttiin, ei koskaan lyhyeen tai katkovokaaliin.
אַתְּ את
[ʼatt] at pers.pron. yks. 2. fem. sinä
Kaksi shva-merkkiä sanan lopussa ovat molemmat aina mykkiä.
שָׁמַרְתְּ שמרת
shamart v. sinä (fem.) varjelit, noudatit
• שמר
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Nykyheprean lainasanoissa sekä vierasnimissä ja -sanoissa shva on kaikissa tapauksissa aina tavun sulkeva, so. mykkä umpi-shva.
(3)
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
aŋglia paik. fem. FN (lat.) Englanti
• heprealaisissa/heprealaistetuissa sanoissa ei ole äng-äännettä (ŋ),
mutta vierasnimissä (FN) sen voi ääntää
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף
shvartskopf sukun. FN Schwarzkopf (saks. "mustapää")
3. SHVA MERACHEF ("leijuva shva")
Tavun sulkevan shvan erikoistapaus on
(3)
שְׁוָא מְרַחֵף שווא מרחף
sheva merachef, "leijuva shva", floating shva, shva medium
• רחף
H9 רחף rachaf (3x, 1Moos01_02) vapista, pi. liikkua edestakaisin, leijua (verbi)
מְרַחֵף
pi. partis. yks. mask. liikkuva/leijuva
Klassisessa kirjakielessä shva merachef ääntyy lyhyenä värittömänä katkovokaalina, mutta ei silti muodosta konsonanttinsa kanssa omaa tavua. Nykyheprean puhekielessä se on yleensä mykkä. Erityisesti tämä tulee esiin beged kefet -kirjainten yhteydessä, jotka kirjoitetaan shva merachef -merkin jälkeen ilman dagesh kal -pistettä.
(2)
מַלְכֵֿי־ מלכי
[malekē] malchei mask. mon. st. constr. kuninkaat
• sanassa on vain kaksi tavua: male-ke
אֶתְכֶֿם אתכם
[ʼεtekέm] etchem et-obj.+ suff. mon. 2. mask. teidät, teitä
• tavut: ʼεte-kεm
4. TAVUN MUODOSTAVA SHVA ("avo-shva")
Shva voi olla myös konsonanttinsa kanssa tavun muodostava vokaali. Klassisesti shva on ääntynyt tietyissä tilanteissa hyvin lyhyenä värittömänä e-vokaalina. Nykyheprealaisessa ääntämyksessä tämä tavun muodostava shva ei läheskään aina kuulu. Jos shva nykyhepreassa lausutaan, niin se ääntyy e-vokaalina. Tavun muodostavan shvan nimi on
(2)
שְׁוָא נָע שווא נע
sheva na, "liikkuva shva", vocal shva, shva mobile
• נוע
H9 נוע nua (40x) liikkua (verbi)
Shva muodostaa tavun viidessä eri tapauksessa. Tavuopin säännöt ovat kieliopillisia ja kuuluvat vain kirjakieleen. Ne eivät koske nykyheprean laina- ja vierassanoja eivätkä vaikuta kaikin osin puhekieleen – nykyheprean puhekielen käytännöt on esitelty kohdassa 5.
HV3 tähän 20.11.2023
4.1. SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA
Tavuopin sääntö: tavu ei voi alkaa kahdella konsonantilla.
Shva muodostaa tavun, jos se on sanan ensimmäisen konsonantin alla.
(2)
דְּבָרִים דברים
[debārī́m] {dvarim} sanat, asiat
• tavut: de-va-rim
מְלָכוֹת מלכות
[melākṓt] {melachot} kuningattaret
• tavut: me-la-chot
4.2. PITKÄN VOKAALIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain pääpainollisena. Pitkävokaalisia pääpainollisia umpitavuja esiintyy yleensä vain sanan lopussa.
Shva muodostaa tavun, jos se on pitkävokaalisen (korkeintaan sivupainollisen) tavun jälkeen. Ennen tavun muodostavaa shvata voidaan sitä edeltävään pitkään vokaaliin kirjoittaa tarvittaessa sivupainon merkki "meteg". Erityisesti kamats-vokaalimerkin yhteydessä meteg on tarpeen: Ilman sitä kamats voi sekoittua o-vokaalina ääntyvään kamats katan -vokaaliin.
(5)
מֶ֫תֶג מתג
mask. (i-segol.) (5x)
• 1. suitset, ohjakset
• 2. MH meteg-painomerkki, sivupainon merkki, "ohjain"
שָֽׁמְרָה שמרה
[šāmerā́] {shamra} pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli/noudatti
• tavut: sha-me-ra
vrt. ilman sivupainoa
שָׁמְרָה שומרה
[šåmrā́] {shom-ra} pa. imperat. painoll. yks. 2. mask. oi varjele!
לוֹמְדִים ]לֹמְדִים [לומדים
[lōmedī́m] {lomdim} pa. akt. partis./prees. mon. 3. mask. oppivaiset
• tavut: lo-me-dim
H9 למד lamad (86x) oppia, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
סוּסְךָ סוסך
[sūsekā́] {suscha} mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun hevosesi
• tavut: su-se-cha
4.3 KAHDENNETUN KONSONANTIN ALLA
Tavuopin sääntö: kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja voi olla vain sanan lopussa.
Vokaalin jälkeinen konsonantin sisässä oleva piste on kahdennuksen merkki eli
(3)
דָּגֵשׁ חָזָק דגש חזק
dagesh chazak, "vahva painotus", dagesh forte
Shva muodostaa tavun ollessaan kahdennetun konsonantin alla.
דַּבְּרוּ דברו
[dabberū́] {dabru} pi. imperat. mon. 2. mask. puhukaa
• tavut: dab-be-ru
H9 דבר davar (1136x) pa./pi. puhua (verbi)
הַשְּׁבִיעִי השביעי
[haššebīʽī́] {hashvi'i} art. + num. mask. seitsemäs
• tavut: hash-she-vi-i
4.4 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, PAITSI SANAN LOPUSSA
Tavuopin säännöt:
• 1. sanan sisällä ei voi olla kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja
• 2. sanat päättyvät aina joko konsonanttiin tai pitkään vokaaliin
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä, jälkimmäinen ääntyy.
(5)
יִשְׂמְחוּ ישמחו
[jiśmeḥū́] {jis-me-chu}
• 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he iloitsevat
• 2. pa. juss. mon. 3. mask. iloitkoot
• שׂמח
H9 שׂמח שמח sameach (154x) iloita, viettää iloista juhlaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4m8.html
Shva on sanan viimeisenä vokaalimerkkinä mykkä.
אָמַרְתְּ אמרת
[ʼāmárt] {a-mart} pa. perf. yks. 2. fem. sinä sanoit
• אמר
H9 אמר amar (5316x) sanoa, kertoa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xmr.html
אַתְּ את
[ʼatt] {at} pers.pron. yks. 2. fem. sinä
HA3 tähän 20.11.2023
4.5. KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Tavuopin sääntö: jos halutaan ilmaista geminaatta eli kaksoiskonsonantti, niin silloin käytetään kahdentavaa vokaalin jälkeistä dagesh chazak ‑pistettä.
Kahden saman konsonantin välissä oleva shva muodostaa tavun ja lausutaan.
(3)
הִנְנִי הינני
[hinenī́] {hi-ne-ni} interj. + obj. suff. yks. 1. c. katso, minä (Jes06_08)
vrt.
לִבִּי
[libbī́] {libi} minun sydämeni
• tavut: lib-bi
יְבָרֶכְךָ יברכך
[jebārεkekā́] {je-va-re-che-cha} pi. impf. ind./juss. yks. 3. mask.
+ suff. yks. 2. mask. Hän siunaa/siunatkoon sinua.
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
4.6 SHVAN ÄÄNTYMINEN DAGESH FORTE DIRIMENS -PISTEEN
YHTEYDESSÄ
• poikkeuksellisia muotoja, joissa ha-kysymyspartikkeliin liittyy
dagesh forte dirimens
□ dagesh forte dirimens eli "erottava vahva korostus" korostaa shvan
ääntymistä mutta ei kahdenna konsonanttia
(2)
הַלְּבֶן־מֵאָה שָׁנָה יִוָּלֵד
[halebεn] {haleven} Satavuotiaalleko syntyy lapsi? (1Moos17_17)
• tavut: ha-le-ven
H9 ילד jalad (468x) synnyttää, siittää, poikia, munia, tuottaa, saada aikaan (verbi)
https://gen.fi/v8-jld.html
הַרְּאִיתֶם
[hare'ītεm] {hare'item} ha-kysymyspart. + pa. perf. mon. 2. mask.
• tavut: ha-re-i-tem
"oletteko nähneet?" näettekö?
5. SHVAN ÄÄNTYMINEN PUHEKIELESSÄ
5.1 SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA, KUN
5.1.1 SANAN ENSIMMÄINEN KONSONANTTI ON
"JALOMANNER"-KIRJAIN
Puhekielen perussääntö: jos voit lausua sanan ilman shvan ääntämistä,
niin älä lausu sitä!
Shva lausutaan sanan alussa, jos ensimmäinen kirjain on
(7)
ילמנ״ר
jod, lamed, mem, nun tai resh
• allekirjoittaneen kehittelemä tekninen muistisana "jalomanner"
יְלָדִים ילדים
jeladim mask. mon. lapset, pojat
יֶ֫לֶד
yks.
לְבָנָה לבנה
levana adj. yks. fem. valkoinen
לָבָן
adj. valkoinen
מְדַבֵּר מדבר
medaber pi. partis./prees. yks. mask. puhuva
√דבר
davar j. yhdistää erillään olevat, pi. puhua
(5)
נְדִיבָה נדיבה
nediva adj. yks. fem. altis, jalo
נָדִיב
adj. altis, jalo
√נדב
nadav v. innostaa, kannustaa, yllyttää,
hitp. toimia vapaaehtoisesti
רְנָנָה רננה
renana fem. ilohuuto
√רנן
ranan j. huutaa kovalla äänellä:
v. kaiuttaa ilohuutoa, valittaa, laulaa riemulla
5.1.2. SANAN TOINEN KONSONANTTI ON ALEF, HE TAI AIN
Sanan ensimmäisen konsonantin alla oleva shva lausutaan, jos sitä seuraava toinen konsonantti on
(6)
אה״ע
alef, he tai ain
• ח chet ei tässä säännössä kuulu joukkoon
כְּאֵב כאב
ke'ev mask. kipu, tuska
תְּהִלִּים תהלים \ תהילים
tehilim teosn. mask. Psalmit
שְׂעוֹרָה] שְׂעֹרָה [שעורה
se'ora fem. ohra
mutta:
כְּחֻלָּה כחולה
kchula adj. yks. fem. sininen
כָּחֹל כחול
adj. sininen
5.1.3 SANAN ALUSSA ON KAKSI SIBILANTTIA
Sanan ensimmäisen kirjaimen alla oleva shva on lausuttava, jos sanan kaksi ensimmäistä kirjainta ovat molemmat suhuäänteitä eli sibilantteja.
(2)
זסצשׁ״שׂ
zain, samech, tsadi, shin tai sin
שְׁזִיף שזיף
shezif mask. luumu, "ruskettunut"
5.1.4 SANAN ALUSSA ON YKSIKIRJAIMINEN SANA
Jos sanan alussa on yksikirjaiminen sana (prepositio tai konjunktio), niin sen alla oleva shva lausutaan.
(4)
בְּ
be prep. -ssa, aikana, kautta
וְ
ve konj. ja, mutta
כְּ
ke prep. kuten, niin kuin
לְ
le prep. -lle, -lla, joksikin, johonkin
(6)
בְּרֵאשִׁית בראשית
Bereshit Alussa, "Esikoisen kautta",
Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
וְאֲהַבְתָּ֫ ואהבת
veahavta pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
√אהב
ahav j. rakastaa, pitää jostakin
וְלֺא ולא
velo ja ei
כְּדָוִד כדוד
keDavid niin kuin Daavid, kuten Daavid
לְיִשְׂרָאֵל לישראל
le'Israel Israelille, Israeliin
5.1.4.1 KE-PREPOSITION SHVA VOI MYKISTYÄ
Ke-preposition shva voi kuitenkin puhekielessä mykistyä, jos se on
(11)
• 1. yhdistettynä dai-sanaan
כְּדֵי כדי
[kedei] {kdei} prep./konj. jotta
דַּי די
mask. riittävä/tarvittu määrä
• 2. yhdistettynä ma-sanaan
כְּמוֹ כמו
[kemo] {kmo} prep./konj. kuin, niin kuin, kuten
מוֹ = מָה
interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
כְּמָה כמה
[kema] kma (aram.) kuten
מָה
interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
• 3. yhdistettynä she-sanaan
כְּשֶׁ כש
[keshe-] {kshe-} konj. kun
שֶׁ ש
rel.pron. & konj. joka, jotka; että
• lyhentynyt muoto relatiivipronominista
אֲשֶׁר
asher rel.pron. joka, mikä
• 4. yhdistettynä pe- eli suu-sanan pi-muotoon
כְּפִי כפי
[kefi] {kfi} konj. mukaan, kuten, "kuten suu"
פֶּה פה
pe mask. suu
פִּי־
pi st. constr.
5.2 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, EI KUITENKAAN SANAN LOPUSSA
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä ja jälkimmäinen lausutaan.
(2)
יִלְמְדוּ ילמדו
jilmedu pa. impf./fut. mon. 3. mask. he opiskelevat (nyt/tulevaisuudessa)
√למד
lamad j. oppia kivun kautta
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä olevaa shvata ei kuitenkaan koskaan lausuta.
(5)
אָהַבְתְּ אהבת
ahavt pa. perf. yks. 2. fem. sinä rakastit
√אהב
ahav j. rakastaa
Myös nykyheprean laina- ja vierassanoissa kaikki shva-merkit ovat mykkiä.
מִינְסְק מינסק
minsk paik. fem. FN Minsk
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
זַ֫לְצְבּוּרְג זלצבורג
zaltsburg paik. mask. FN Salzburg
5.3 KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Jos shva on kahden saman konsonantin välissä, niin se lausutaan.
(3)
הַלְלוּ הללו
halelu pi. imperat. mon. 2. mask. ylistäkää
סָֽבְבָה סבבה
saveva pa. perf. yks. 3. fem. hän kiersi, pyöritti
יְבָרֶכְךָ יברכך
jevarechecha pi. impf./fut. ind./juss. yks. 3. mask. + suff. yks. 2. mask.
Hän siunaa/siunatkoon sinua.
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
5.4 PUHEKIELEN ERITYISTAPAUKSIA SHVAN LAUSUMISESSA
5.4.1. SHVA–JOD SANAN ALUSSA
Jos sanan ensimmäiseen kirjaimessa olevaa shvata ei lausuta, niin sen jälkeinen jod ääntyy i-vokaalina.
(2)
קְיוֹסְק קיוסק
kiósk mask. FW (turk.) kioski, myyntikoju
Jodin edellä oleva shva voi mykistyä myös nun-alkuisissa sanoissa.
נְיָר נייר
[nejār] {niár} mask. PBH papyrus, NH paperi
5.4.2. BET–GIMEL SANAN ALUSSA
Bet ja gimel ovat hankalia ääntää peräjälkeen sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
(2)
בְּגָדִים בגדים
[beḡādīm] {begadim} vaatteet
• tavut: be-ga-dim
בֶּ֫גֶד בגד
mask. vaate, petos, "(totuuden) peittäminen"
5.4.3 PE–KOF SANAN ALUSSA
Sanan alussa olevien p- ja k-äänteiden välissä olevan shvan voi lausua.
פְּקַדְתֶּם פקדתם
[peqadtεm] {pkadetem} te (mask.) vierailitte
• tavut: pe-kade-tem
• juuren lopussa olevan dalet-kirjaimen ja päätteen tav-kirjaimen
väliin lausutaan NH:ssa lyhyt e-vokaali
√פקד
pakad j. vierailla, BH (myös) tarkastaa, pitää huolta,
asettaa vastuuseen, kostaa
5.4.4 ZAIN–CHET TAI ZAIN–CHAF SANAN ALUSSA
Zain–chet tai zain–chaf ovat hankalia ääntää sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
(2)
זְחִיחוּת זחיחות
[zeḥīḥūt] {zechichut} fem. NH liikuteltavuus; ylpeys
• tavut: ze-chi-chut
זְכַרְיָה זכריה
[Zekarjā] {Zecharja} henk. mask. (25x) Sakarja
• tavut: ze-char-ja
• 1. Jahve/Herra on muistanut
• 2. Jahven/Herran mies
• 3. Jahve/Herra on mies/muistettava
5.4.5 DALET–TAV
Juuren viimeisenä kirjaimena olevan daletin ja päätteen tavin väliin lausutaan NH:ssa lyhyt e-vokaali.
(2)
נוֹלַ֫דְתִּי נולדתי
[nōladtī] {noladeti} nif. perf. yks. 1. c. minut synnytettiin (= minä synnyin)
• tavut: no-lade-ti
√ילד
jalad j. synnyttää, BH (myös) siittää
5.4.6 TET–TAV
Samoin tet- ja tav-kirjainten väliin lausutaan NH:ssa vokaali.
(2)
שָׁפַ֫טְתִּי שפטתי
[šāpaṭtī] {shafateti} pa. perf. yks. 1. c. minä tuomitsin
• tavut: sha-fate-ti
√שפט
shafat j. tuomita, hallita
5.4.7 TAV–TAV
Tav-kirjaimeen päättyvissä verbeissä lausutaan perf. yks. 2. fem. -muodossa "ylimääräinen" lyhyt vokaali verbijuuren ja päätteen väliin.
כָּרַתְּ כרת
[kāratt] {karátet} pa. perf. yks. 2. fem. sinä leikkasit
• tavut: ka-ratet
• כרת
H9 כרת karat (285x) leikata, katkaista, solmia liitto (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-krt.html
5.4.8 LYHYET SHVA-VOKAALILLA ALKAVAT KÄSKYMUODOT
(4)
דְּעוּ דעו
[deʽū] {du} pa. imperat. mon. 2. mask. tietäkää, tuntekaa
• tavut: de-u
• ידע
jada v. tietää, tuntea
שְׂאִי שאי
[se'ī] {si} pa. imperat. yks. 2. fem. nosta, kanna, vie pois
• tavut: se-i
√נשׂא נשא
nasa j. nostaa, kantaa, viedä pois
5.4.9 SHVA AIN-KIRJAIMEN ALLA
Ain-kirjaimen alla oleva tavun sulkeva shva voidaan huolitellussa ääntämyksessä lausua chataf patachin tavoin eli (lyhyenä) a-vokaalina. Arkisessa (länsimaalaistyyppisessä) puhekielessä ain ääntyy alefin tavoin eli on mykkä.
שָׁמַעְתְּ שמעת
[šāmaʽt] sha-ma'at {shamat}
• שמע
kuulla, kuunnella, olla kuuliainen (verbi)
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Tavun sulkeva shva ("umpi-shva")
3. Shva merachef ("leijuva shva")
4. Tavun muodostava shva ("avo-shva")
4.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla
4.2 Pitkän vokaalin jälkeen
4.3 Kahdennetun konsonantin alla
4.4 Toisen shvan jälkeen, paitsi ei sanan lopussa
4.5 Kahden saman konsonantin välissä
4.6 Shvan ääntyminen dagesh forte dirimens -pisteen yhteydessä
5. Shvan ääntyminen puhekielessä
5.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla, kun
5.1.1 Sanan ensimmäinen konsonantti on "jalomanner"-kirjain
5.1.2 Sanan toinen konsonantti on alef, he tai ain
5.1.3 Sanan alussa on kaksi sibilanttia
5.1.4 Sanan alussa on yksikirjaiminen sana
5.1.4.1 Ke-preposition shva voi mykistyä
5.2 Toisen shvan jälkeen
5.3 Kahden saman konsonantin välissä
5.4 Puhekielen erityistapauksia shvan lausumisessa
5.4.1 Shva–jod sanan alussa
5.4.2 Bet–gimel sanan alussa
5.4.3 Pe–kof sanan alussa
5.4.4 Zain–chet tai zain–chaf sanan alussa
5.4.5 Dalet–tav
5.4.6 Tet–tav
5.4.7 Tav–tav
5.4.8 Lyhyet shva-vokaalilla alkavat käskymuodot
5.4.9 Shva ain-kirjaimen alla
0. DOKUMENTTEJA
H Heprea, sivukartta
https://gen.fi/h-sivukartta.html
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa. Kirjapaja 2015 (ITH)
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Pealim (heprea–englanti-sanakirja taivutuskaavoineen)
https://www.pealim.com/
1. JOHDANTO
Keskiajalle tultaessa eri puolilla maailmaa oli jo pitkälti toista tuhatta vuotta kestäneen juutalaisten diasporan eli hajaannuksen tähden syntynyt erilaisia traditioita hepreankielisen Raamatun eli Tanachin lukemisessa. Shva-merkin kahtalaisuus liittyy osaltaan myös tähän: jotkut lausuivat siinä kohtaa lyhyen e-vokaalin, toiset taas eivät.
Myös nykyisin shvan lausumisessa on eri traditioita esim. luettaessa Tanachia tai synagogan rukoustekstejä. Allekirjoittaneen heprean oppitunneilla sovelletaan yksinkertaisuuden vuoksi yleensä nykyheprean (huolitellun) puhekielen käytäntöjä.
2. TAVUN SULKEVA SHVA ("umpi-shva")
Shvan perussääntö on tavun sulkevuus. Shva sulkee tavun, jos ei ole mitään syytä, että se olisi tavun muodostava shva eli "avo-shva".
Tavun sulkevan shvan nimi on
(2)
שְׁוָא נָח שווא נח
sheva nach, "lepäävä shva", quiet shva, shva quiescens,
"pysähtyvä/vaikeneva shva"
• נוח
H9 נוח nuach (142x) pysähtyä, jäädä paikoilleen, asettua, levätä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-nw8.html
Tavun sulkeva shva esiintyy aina umpitavussa, so. konsonanttiin päättyvässä eli suljetussa tavussa.
(6)
מִדְבָּר מדבר
midbar mask. autiomaa, erämaa, "asuinpaikkojen toisiinsa liittäjä"
כָּתַ֫בְנוּ כתבנו
katavnu me kirjoitimme
• כתב
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ktb.html
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä oleva shva sulkee aina tavun: heprean sana päättyy aina pitkään vokaaliin tai konsonanttiin, ei koskaan lyhyeen tai katkovokaaliin.
אַתְּ את
[ʼatt] at pers.pron. yks. 2. fem. sinä
Kaksi shva-merkkiä sanan lopussa ovat molemmat aina mykkiä.
שָׁמַרְתְּ שמרת
shamart v. sinä (fem.) varjelit, noudatit
• שמר
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Nykyheprean lainasanoissa sekä vierasnimissä ja -sanoissa shva on kaikissa tapauksissa aina tavun sulkeva, so. mykkä umpi-shva.
(3)
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
aŋglia paik. fem. FN (lat.) Englanti
• heprealaisissa/heprealaistetuissa sanoissa ei ole äng-äännettä (ŋ),
mutta vierasnimissä (FN) sen voi ääntää
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף
shvartskopf sukun. FN Schwarzkopf (saks. "mustapää")
3. SHVA MERACHEF ("leijuva shva")
Tavun sulkevan shvan erikoistapaus on
(3)
שְׁוָא מְרַחֵף שווא מרחף
sheva merachef, "leijuva shva", floating shva, shva medium
• רחף
H9 רחף rachaf (3x, 1Moos01_02) vapista, pi. liikkua edestakaisin, leijua (verbi)
מְרַחֵף
pi. partis. yks. mask. liikkuva/leijuva
Klassisessa kirjakielessä shva merachef ääntyy lyhyenä värittömänä katkovokaalina, mutta ei silti muodosta konsonanttinsa kanssa omaa tavua. Nykyheprean puhekielessä se on yleensä mykkä. Erityisesti tämä tulee esiin beged kefet -kirjainten yhteydessä, jotka kirjoitetaan shva merachef -merkin jälkeen ilman dagesh kal -pistettä.
(2)
מַלְכֵֿי־ מלכי
[malekē] malchei mask. mon. st. constr. kuninkaat
• sanassa on vain kaksi tavua: male-ke
אֶתְכֶֿם אתכם
[ʼεtekέm] etchem et-obj.+ suff. mon. 2. mask. teidät, teitä
• tavut: ʼεte-kεm
4. TAVUN MUODOSTAVA SHVA ("avo-shva")
Shva voi olla myös konsonanttinsa kanssa tavun muodostava vokaali. Klassisesti shva on ääntynyt tietyissä tilanteissa hyvin lyhyenä värittömänä e-vokaalina. Nykyheprealaisessa ääntämyksessä tämä tavun muodostava shva ei läheskään aina kuulu. Jos shva nykyhepreassa lausutaan, niin se ääntyy e-vokaalina. Tavun muodostavan shvan nimi on
(2)
שְׁוָא נָע שווא נע
sheva na, "liikkuva shva", vocal shva, shva mobile
• נוע
H9 נוע nua (40x) liikkua (verbi)
Shva muodostaa tavun viidessä eri tapauksessa. Tavuopin säännöt ovat kieliopillisia ja kuuluvat vain kirjakieleen. Ne eivät koske nykyheprean laina- ja vierassanoja eivätkä vaikuta kaikin osin puhekieleen – nykyheprean puhekielen käytännöt on esitelty kohdassa 5.
HV3 tähän 20.11.2023
4.1. SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA
Tavuopin sääntö: tavu ei voi alkaa kahdella konsonantilla.
Shva muodostaa tavun, jos se on sanan ensimmäisen konsonantin alla.
(2)
דְּבָרִים דברים
[debārī́m] {dvarim} sanat, asiat
• tavut: de-va-rim
מְלָכוֹת מלכות
[melākṓt] {melachot} kuningattaret
• tavut: me-la-chot
4.2. PITKÄN VOKAALIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain pääpainollisena. Pitkävokaalisia pääpainollisia umpitavuja esiintyy yleensä vain sanan lopussa.
Shva muodostaa tavun, jos se on pitkävokaalisen (korkeintaan sivupainollisen) tavun jälkeen. Ennen tavun muodostavaa shvata voidaan sitä edeltävään pitkään vokaaliin kirjoittaa tarvittaessa sivupainon merkki "meteg". Erityisesti kamats-vokaalimerkin yhteydessä meteg on tarpeen: Ilman sitä kamats voi sekoittua o-vokaalina ääntyvään kamats katan -vokaaliin.
(5)
מֶ֫תֶג מתג
mask. (i-segol.) (5x)
• 1. suitset, ohjakset
• 2. MH meteg-painomerkki, sivupainon merkki, "ohjain"
שָֽׁמְרָה שמרה
[šāmerā́] {shamra} pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli/noudatti
• tavut: sha-me-ra
vrt. ilman sivupainoa
שָׁמְרָה שומרה
[šåmrā́] {shom-ra} pa. imperat. painoll. yks. 2. mask. oi varjele!
לוֹמְדִים ]לֹמְדִים [לומדים
[lōmedī́m] {lomdim} pa. akt. partis./prees. mon. 3. mask. oppivaiset
• tavut: lo-me-dim
H9 למד lamad (86x) oppia, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
סוּסְךָ סוסך
[sūsekā́] {suscha} mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun hevosesi
• tavut: su-se-cha
4.3 KAHDENNETUN KONSONANTIN ALLA
Tavuopin sääntö: kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja voi olla vain sanan lopussa.
Vokaalin jälkeinen konsonantin sisässä oleva piste on kahdennuksen merkki eli
(3)
דָּגֵשׁ חָזָק דגש חזק
dagesh chazak, "vahva painotus", dagesh forte
Shva muodostaa tavun ollessaan kahdennetun konsonantin alla.
דַּבְּרוּ דברו
[dabberū́] {dabru} pi. imperat. mon. 2. mask. puhukaa
• tavut: dab-be-ru
H9 דבר davar (1136x) pa./pi. puhua (verbi)
הַשְּׁבִיעִי השביעי
[haššebīʽī́] {hashvi'i} art. + num. mask. seitsemäs
• tavut: hash-she-vi-i
4.4 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, PAITSI SANAN LOPUSSA
Tavuopin säännöt:
• 1. sanan sisällä ei voi olla kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja
• 2. sanat päättyvät aina joko konsonanttiin tai pitkään vokaaliin
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä, jälkimmäinen ääntyy.
(5)
יִשְׂמְחוּ ישמחו
[jiśmeḥū́] {jis-me-chu}
• 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he iloitsevat
• 2. pa. juss. mon. 3. mask. iloitkoot
• שׂמח
H9 שׂמח שמח sameach (154x) iloita, viettää iloista juhlaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-4m8.html
Shva on sanan viimeisenä vokaalimerkkinä mykkä.
אָמַרְתְּ אמרת
[ʼāmárt] {a-mart} pa. perf. yks. 2. fem. sinä sanoit
• אמר
H9 אמר amar (5316x) sanoa, kertoa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xmr.html
אַתְּ את
[ʼatt] {at} pers.pron. yks. 2. fem. sinä
HA3 tähän 20.11.2023
4.5. KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Tavuopin sääntö: jos halutaan ilmaista geminaatta eli kaksoiskonsonantti, niin silloin käytetään kahdentavaa vokaalin jälkeistä dagesh chazak ‑pistettä.
Kahden saman konsonantin välissä oleva shva muodostaa tavun ja lausutaan.
(3)
הִנְנִי הינני
[hinenī́] {hi-ne-ni} interj. + obj. suff. yks. 1. c. katso, minä (Jes06_08)
vrt.
לִבִּי
[libbī́] {libi} minun sydämeni
• tavut: lib-bi
יְבָרֶכְךָ יברכך
[jebārεkekā́] {je-va-re-che-cha} pi. impf. ind./juss. yks. 3. mask.
+ suff. yks. 2. mask. Hän siunaa/siunatkoon sinua.
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
4.6 SHVAN ÄÄNTYMINEN DAGESH FORTE DIRIMENS -PISTEEN
YHTEYDESSÄ
• poikkeuksellisia muotoja, joissa ha-kysymyspartikkeliin liittyy
dagesh forte dirimens
□ dagesh forte dirimens eli "erottava vahva korostus" korostaa shvan
ääntymistä mutta ei kahdenna konsonanttia
(2)
הַלְּבֶן־מֵאָה שָׁנָה יִוָּלֵד
[halebεn] {haleven} Satavuotiaalleko syntyy lapsi? (1Moos17_17)
• tavut: ha-le-ven
H9 ילד jalad (468x) synnyttää, siittää, poikia, munia, tuottaa, saada aikaan (verbi)
https://gen.fi/v8-jld.html
הַרְּאִיתֶם
[hare'ītεm] {hare'item} ha-kysymyspart. + pa. perf. mon. 2. mask.
• tavut: ha-re-i-tem
"oletteko nähneet?" näettekö?
5. SHVAN ÄÄNTYMINEN PUHEKIELESSÄ
5.1 SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA, KUN
5.1.1 SANAN ENSIMMÄINEN KONSONANTTI ON
"JALOMANNER"-KIRJAIN
Puhekielen perussääntö: jos voit lausua sanan ilman shvan ääntämistä,
niin älä lausu sitä!
Shva lausutaan sanan alussa, jos ensimmäinen kirjain on
(7)
ילמנ״ר
jod, lamed, mem, nun tai resh
• allekirjoittaneen kehittelemä tekninen muistisana "jalomanner"
יְלָדִים ילדים
jeladim mask. mon. lapset, pojat
יֶ֫לֶד
yks.
לְבָנָה לבנה
levana adj. yks. fem. valkoinen
לָבָן
adj. valkoinen
מְדַבֵּר מדבר
medaber pi. partis./prees. yks. mask. puhuva
√דבר
davar j. yhdistää erillään olevat, pi. puhua
(5)
נְדִיבָה נדיבה
nediva adj. yks. fem. altis, jalo
נָדִיב
adj. altis, jalo
√נדב
nadav v. innostaa, kannustaa, yllyttää,
hitp. toimia vapaaehtoisesti
רְנָנָה רננה
renana fem. ilohuuto
√רנן
ranan j. huutaa kovalla äänellä:
v. kaiuttaa ilohuutoa, valittaa, laulaa riemulla
5.1.2. SANAN TOINEN KONSONANTTI ON ALEF, HE TAI AIN
Sanan ensimmäisen konsonantin alla oleva shva lausutaan, jos sitä seuraava toinen konsonantti on
(6)
אה״ע
alef, he tai ain
• ח chet ei tässä säännössä kuulu joukkoon
כְּאֵב כאב
ke'ev mask. kipu, tuska
תְּהִלִּים תהלים \ תהילים
tehilim teosn. mask. Psalmit
שְׂעוֹרָה] שְׂעֹרָה [שעורה
se'ora fem. ohra
mutta:
כְּחֻלָּה כחולה
kchula adj. yks. fem. sininen
כָּחֹל כחול
adj. sininen
5.1.3 SANAN ALUSSA ON KAKSI SIBILANTTIA
Sanan ensimmäisen kirjaimen alla oleva shva on lausuttava, jos sanan kaksi ensimmäistä kirjainta ovat molemmat suhuäänteitä eli sibilantteja.
(2)
זסצשׁ״שׂ
zain, samech, tsadi, shin tai sin
שְׁזִיף שזיף
shezif mask. luumu, "ruskettunut"
5.1.4 SANAN ALUSSA ON YKSIKIRJAIMINEN SANA
Jos sanan alussa on yksikirjaiminen sana (prepositio tai konjunktio), niin sen alla oleva shva lausutaan.
(4)
בְּ
be prep. -ssa, aikana, kautta
וְ
ve konj. ja, mutta
כְּ
ke prep. kuten, niin kuin
לְ
le prep. -lle, -lla, joksikin, johonkin
(6)
בְּרֵאשִׁית בראשית
Bereshit Alussa, "Esikoisen kautta",
Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
וְאֲהַבְתָּ֫ ואהבת
veahavta pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
√אהב
ahav j. rakastaa, pitää jostakin
וְלֺא ולא
velo ja ei
כְּדָוִד כדוד
keDavid niin kuin Daavid, kuten Daavid
לְיִשְׂרָאֵל לישראל
le'Israel Israelille, Israeliin
5.1.4.1 KE-PREPOSITION SHVA VOI MYKISTYÄ
Ke-preposition shva voi kuitenkin puhekielessä mykistyä, jos se on
(11)
• 1. yhdistettynä dai-sanaan
כְּדֵי כדי
[kedei] {kdei} prep./konj. jotta
דַּי די
mask. riittävä/tarvittu määrä
• 2. yhdistettynä ma-sanaan
כְּמוֹ כמו
[kemo] {kmo} prep./konj. kuin, niin kuin, kuten
מוֹ = מָה
interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
כְּמָה כמה
[kema] kma (aram.) kuten
מָה
interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
• 3. yhdistettynä she-sanaan
כְּשֶׁ כש
[keshe-] {kshe-} konj. kun
שֶׁ ש
rel.pron. & konj. joka, jotka; että
• lyhentynyt muoto relatiivipronominista
אֲשֶׁר
asher rel.pron. joka, mikä
• 4. yhdistettynä pe- eli suu-sanan pi-muotoon
כְּפִי כפי
[kefi] {kfi} konj. mukaan, kuten, "kuten suu"
פֶּה פה
pe mask. suu
פִּי־
pi st. constr.
5.2 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, EI KUITENKAAN SANAN LOPUSSA
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä ja jälkimmäinen lausutaan.
(2)
יִלְמְדוּ ילמדו
jilmedu pa. impf./fut. mon. 3. mask. he opiskelevat (nyt/tulevaisuudessa)
√למד
lamad j. oppia kivun kautta
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä olevaa shvata ei kuitenkaan koskaan lausuta.
(5)
אָהַבְתְּ אהבת
ahavt pa. perf. yks. 2. fem. sinä rakastit
√אהב
ahav j. rakastaa
Myös nykyheprean laina- ja vierassanoissa kaikki shva-merkit ovat mykkiä.
מִינְסְק מינסק
minsk paik. fem. FN Minsk
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
זַ֫לְצְבּוּרְג זלצבורג
zaltsburg paik. mask. FN Salzburg
5.3 KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Jos shva on kahden saman konsonantin välissä, niin se lausutaan.
(3)
הַלְלוּ הללו
halelu pi. imperat. mon. 2. mask. ylistäkää
סָֽבְבָה סבבה
saveva pa. perf. yks. 3. fem. hän kiersi, pyöritti
יְבָרֶכְךָ יברכך
jevarechecha pi. impf./fut. ind./juss. yks. 3. mask. + suff. yks. 2. mask.
Hän siunaa/siunatkoon sinua.
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
5.4 PUHEKIELEN ERITYISTAPAUKSIA SHVAN LAUSUMISESSA
5.4.1. SHVA–JOD SANAN ALUSSA
Jos sanan ensimmäiseen kirjaimessa olevaa shvata ei lausuta, niin sen jälkeinen jod ääntyy i-vokaalina.
(2)
קְיוֹסְק קיוסק
kiósk mask. FW (turk.) kioski, myyntikoju
Jodin edellä oleva shva voi mykistyä myös nun-alkuisissa sanoissa.
נְיָר נייר
[nejār] {niár} mask. PBH papyrus, NH paperi
5.4.2. BET–GIMEL SANAN ALUSSA
Bet ja gimel ovat hankalia ääntää peräjälkeen sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
(2)
בְּגָדִים בגדים
[beḡādīm] {begadim} vaatteet
• tavut: be-ga-dim
בֶּ֫גֶד בגד
mask. vaate, petos, "(totuuden) peittäminen"
5.4.3 PE–KOF SANAN ALUSSA
Sanan alussa olevien p- ja k-äänteiden välissä olevan shvan voi lausua.
פְּקַדְתֶּם פקדתם
[peqadtεm] {pkadetem} te (mask.) vierailitte
• tavut: pe-kade-tem
• juuren lopussa olevan dalet-kirjaimen ja päätteen tav-kirjaimen
väliin lausutaan NH:ssa lyhyt e-vokaali
√פקד
pakad j. vierailla, BH (myös) tarkastaa, pitää huolta,
asettaa vastuuseen, kostaa
5.4.4 ZAIN–CHET TAI ZAIN–CHAF SANAN ALUSSA
Zain–chet tai zain–chaf ovat hankalia ääntää sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
(2)
זְחִיחוּת זחיחות
[zeḥīḥūt] {zechichut} fem. NH liikuteltavuus; ylpeys
• tavut: ze-chi-chut
זְכַרְיָה זכריה
[Zekarjā] {Zecharja} henk. mask. (25x) Sakarja
• tavut: ze-char-ja
• 1. Jahve/Herra on muistanut
• 2. Jahven/Herran mies
• 3. Jahve/Herra on mies/muistettava
5.4.5 DALET–TAV
Juuren viimeisenä kirjaimena olevan daletin ja päätteen tavin väliin lausutaan NH:ssa lyhyt e-vokaali.
(2)
נוֹלַ֫דְתִּי נולדתי
[nōladtī] {noladeti} nif. perf. yks. 1. c. minut synnytettiin (= minä synnyin)
• tavut: no-lade-ti
√ילד
jalad j. synnyttää, BH (myös) siittää
5.4.6 TET–TAV
Samoin tet- ja tav-kirjainten väliin lausutaan NH:ssa vokaali.
(2)
שָׁפַ֫טְתִּי שפטתי
[šāpaṭtī] {shafateti} pa. perf. yks. 1. c. minä tuomitsin
• tavut: sha-fate-ti
√שפט
shafat j. tuomita, hallita
5.4.7 TAV–TAV
Tav-kirjaimeen päättyvissä verbeissä lausutaan perf. yks. 2. fem. -muodossa "ylimääräinen" lyhyt vokaali verbijuuren ja päätteen väliin.
כָּרַתְּ כרת
[kāratt] {karátet} pa. perf. yks. 2. fem. sinä leikkasit
• tavut: ka-ratet
• כרת
H9 כרת karat (285x) leikata, katkaista, solmia liitto (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-krt.html
5.4.8 LYHYET SHVA-VOKAALILLA ALKAVAT KÄSKYMUODOT
(4)
דְּעוּ דעו
[deʽū] {du} pa. imperat. mon. 2. mask. tietäkää, tuntekaa
• tavut: de-u
• ידע
jada v. tietää, tuntea
שְׂאִי שאי
[se'ī] {si} pa. imperat. yks. 2. fem. nosta, kanna, vie pois
• tavut: se-i
√נשׂא נשא
nasa j. nostaa, kantaa, viedä pois
5.4.9 SHVA AIN-KIRJAIMEN ALLA
Ain-kirjaimen alla oleva tavun sulkeva shva voidaan huolitellussa ääntämyksessä lausua chataf patachin tavoin eli (lyhyenä) a-vokaalina. Arkisessa (länsimaalaistyyppisessä) puhekielessä ain ääntyy alefin tavoin eli on mykkä.
שָׁמַעְתְּ שמעת
[šāmaʽt] sha-ma'at {shamat}
• שמע
kuulla, kuunnella, olla kuuliainen (verbi)