H4A Shva (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-shva.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 20.9.2022).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Mykkä shva
3. Shva merachef (Ekskurssi)
4. Ääntyvä shva
5. Shvan ääntyminen kirjakielessä (Ekskurssi)
5.1 Sanan ensimmäisen konsonantin jälkeen
5.2 Pitkän vokaalin jälkeen
5.3 Kahdennetun konsonantin jälkeen
5.4 Toisen shvan jälkeen, paitsi ei sanan lopussa
5.5 Kahden saman konsonantin välissä
6. Shvan ääntyminen puhekielessä
6.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla, kun
6.1.1 Sanan ensimmäinen konsonantti on "jalomanner"-kirjain
6.1.2 Sanan toinen konsonantti on alef, he tai ain
6.1.3 Sanan alussa on kaksi sibilanttia
6.1.4 Sanan alussa on yksikirjaiminen sana
6.1.4.1 Ke-preposition shva voi mykistyä (Ekskurssi)
6.2 Toisen shvan jälkeen
6.3 Kahden saman konsonantin välissä
6.4 Puhekielen erityistapauksia shvan lausumisessa (Ekskurssi)
6.4.1 Shva–jod sanan alussa
6.4.2 Bet–gimel sanan alussa
6.4.3 Pe–kof sanan alussa
6.4.4 Zain–chet tai zain–chaf sanan alussa
6.4.5 Dalet–tav
6.4.6 Tet–tav
6.4.7 Lyhyet shva-vokaalilla alkavat käskymuodot
0. DOKUMENTTEJA
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
Pealim (heprea–englanti-sanakirja)
https://www.pealim.com/
1. JOHDANTO
Keskiajalle tultaessa eri puolilla maailmaa oli jo pitkälti toista tuhatta vuotta kestäneen juutalaisten diasporan eli hajaannuksen tähden syntynyt erilaisia traditioita hepreankielisen Raamatun eli Tanachin lukemisessa. Shva-merkin kahtalaisuus liittyy osaltaan myös tähän: jotkut lausuivat siinä kohtaa lyhyen e-vokaalin, toiset taas eivät.
Myös nykyisin shvan lausumisessa on eri traditioita esim. luettaessa Tanachia tai synagogan rukoustekstejä. Allekirjoittaneen heprean oppitunneilla sovelletaan yksinkertaisuuden vuoksi yleensä nykyheprean (huolitellun) puhekielen käytäntöjä.
2. MYKKÄ SHVA
Shvan perussääntö on mykkyys eli lausumattomuus. Toisin sanoen shva on vokaalittomuuden merkki. Shva on mykkä, jos ei ole mitään syytä, että se olisi tavun muodostava ääntyvä shva eli lyhyt "e". Mykän shvan nimi on
(1+7)
שְׁוָא נָח שווא נח
shva nach, "lepäävä shva", quiet shva, shva quiescens,
"hiljainen/vaikeneva shva"
√נוח pysähtyä paikoilleen, levätä
Mykkä eli ääntymätön shva esiintyy umpitavussa (konsonanttiin päättyvässä eli suljetussa tavussa) sanan alussa tai sanan keskellä.
(1–7)
מִדְבָּר מדבר
midbar mask. autiomaa, erämaa
כָּתַ֫בְנוּ כתבנו
katavnu me kirjoitimme √כתב kirjoittaa
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä oleva shva on aina mykkä.
אַתְּ את
at pers.pron. yks. 2. fem. sinä
Kaksi shva-merkkiä sanan lopussa ovat molemmat aina mykkiä.
שָׁמַרְתְּ שמרת
shamart v. sinä (fem.) varjelit, noudatit
√שמר vartioida, varjella, noudattaa
Raamatun jälkeisen heprean lainasanoissa sekä vierasnimissä ja -sanoissa shva on kaikissa tapauksissa aina mykkä.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
aŋglia paik. fem. FN Englanti
• heprealaisissa/heprealaistetuissa sanoissa ei ole äng-äännettä (ŋ),
mutta vierasnimissä (FN) sen voi ääntää
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף
shvartskopf sukun. FN Schwarzkopf (saks. "mustapää")
3. SHVA MERACHEF (Ekskurssi)
Mykän shvan erikoistapaus on
(1+2)
שְׁוָא מְרַחֵף שווא מרחף
"leijuva shva", floating shva, shva medium
√רחף v. (3x, 1. Moos. 1:2) vapista,
pi. liikkua edestakaisin, leijua
מְרַחֵף pi. partis. yks. mask. liikkuva/leijuva
Klassisessa kirjakielessä shva merachef ääntyy lyhyenä värittömänä katkovokaalina, mutta ei silti muodosta konsonanttinsa kanssa omaa tavua. Nykyheprean puhekielessä se on mykkä. Erityisesti tämä tulee esiin beged kefet -kirjainten yhteydessä, jotka kirjoitetaan shva merachef -merkin jälkeen ilman dagesh kal -pistettä.
(1–2)
מַלְכֵֿי־ מלכי
[malekē] malchei mask. mon. st. constr. kuninkaat
• sanassa on vain kaksi tavua: male-ke
אֶתְכֶם אתכם
[ʼεtekέm] etchem et-obj.+ suff. mon. 2. mask. teidät, teitä
• tavut: ʼεte-kεm
4. ÄÄNTYVÄ SHVA
Shva voi olla myös konsonanttinsa kanssa tavun muodostava vokaali. Klassisesti shva on ääntynyt tietyissä tilanteissa hyvin lyhyenä värittömänä e-vokaalina. Nykyheprealaisessa ääntämyksessä tämäkään shva ei aina kuulu. Jos shva nykyhepreassa lausutaan, niin se ääntyy e-vokaalina. Ääntyvän shvan nimi on
שְׁוָא נָע שווא נע
shva na, "liikkuva shva", vocal shva, shva mobile
√נוע liikkua
5. SHVAN ÄÄNTYMINEN KIRJAKIELESSÄ (Ekskurssi)
Klassisessa hepreassa shva on ääntyvä tavun muodostava vokaali viidessä eri tapauksessa. Tavuopin säännöt ovat kieliopillisia ja kuuluvat vain kirjakieleen. Ne eivät koske nykyheprean laina- ja vierassanoja eivätkä puhekieltä – nykyheprean puhekielen säännöt ovat kohdassa 6.
5.1. SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: tavu ei voi alkaa kahdella konsonantilla.
Shva ääntyy, jos se on sanan ensimmäisen konsonantin alla.
(2+5)
דְּבָרִים דברים
[devārī́m] {dvarim} sanat, asiat
מְלָכוֹת מלכות
[melākṓt] {melachot} kuningattaret
5.2. PITKÄN VOKAALIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain painollisena. Pitkävokaalisia painollisia umpitavuja esiintyy yleensä vain sanan lopussa.
Shva ääntyy, jos se on pitkävokaalisen tavun jälkeen. Ennen ääntyvää shvata voidaan sitä edeltävään pitkään vokaaliin kirjoittaa sivupainon merkki "meteg". Erityisesti kamats-vokaalimerkin yhteydessä meteg on tarpeen: Ilman sitä kamats voi sekoittua o-vokaalina ääntyvään kamats katan -vokaaliin.
(1–5)
מֶ֫תֶג מתג
mask. [kέtεl-nom.] [i-segol.] (5x)
– 1. suitset, ohjakset
– 2. MH meteg-painomerkki, sivupainon merkki, "ohjain"
שָֽׁמְרָה שמרה
[šāmerā́] {shamra} pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli/noudatti
vrt. ilman sivupainoa
שָׁמְרָה שומרה
[šåmrā́] {shomra} pa. imperat. painoll. yks. 2. mask. oi varjele!
לוֹמְדִים ]לֹמְדִים [לומדים
[lomedī́m] {lomdim} pa. akt. partis./prees. mon. 3. mask. oppivaiset
סוּסְךָ סוסך
[sūsekā́] {suscha} mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun hevosesi
5.3 KAHDENNETUN KONSONANTIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: kahteen konsonanttiin päättyvä tavu voi esiintyä vain sanan lopussa.
Vokaalin jälkeinen konsonantin sisässä oleva piste on kahdennuksen merkki.
(3+3+2)
דָּגֵשׁ חָזָק דגש חזק
dagesh chazak, "vahva painotus", dagesh forte
Shva ääntyy kahdennetun konsonantin jälkeen.
דַּבְּרוּ דברו
[dabberū́] {dabru} pi. imperat. mon. 2. mask. puhukaa
הַשְּׁבִיעִי השביעי
[hašševīʽī́] {hashvi'i} art. + num. mask. seitsemäs
5.4 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, PAITSI SANAN LOPUSSA
Tavuopin säännöt:
– 1. sanan sisällä ei voi olla kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja
– 2. sanat päättyvät joko konsonanttiin tai pitkään vokaaliin
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä, jälkimmäinen ääntyy.
(1–3)
יִשְׂמְחוּ ישמחו
[jiśmeḥū́] {jismechu}
– 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he iloitsevat
– 2. pa. juss. mon. 3. mask. iloitkoot
√שׂמח שמח
Shva on sanan viimeisenä vokaalimerkkinä mykkä.
אָמַרְתְּ אמרת
[ʼāmárt] {amart} pa. perf. yks. 2. fem. sinä sanoit
אַתְּ את
[ʼatt] {at} pers.pron. yks. 2. fem. sinä
5.5. KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Tavuopin sääntö: jos halutaan ilmaista geminaatta eli kaksoiskonsonantti, niin silloin käytetään kahdentavaa vokaalin jälkeistä dagesh chazak ‑pistettä.
Kahden saman konsonantin välissä oleva shva lausutaan.
(1–2)
הִנְנִי הינני
[hinenī́] {hineni} interj. + obj. suff. yks. 1. c. katso, minä (Jes. 6:8)
vrt. לִבִּי [libbī́] {libi} minun sydämeni
יְבָרֶכְךָ יברכך
[jevārεkekā́] {jevarechecha} pi. impf. ind./juss. yks. 3. mask.
+ suff. yks. 2. mask. Hän siunaa/siunatkoon sinua.
– kaksi erilaista kaf-kirjainta
6. SHVAN ÄÄNTYMINEN PUHEKIELESSÄ
6.1. SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA, KUN
6.1.1 SANAN ENSIMMÄINEN KONSONANTTI ON "JALOMANNER"
‑KIRJAIN
Puhekielen perussääntö: jos voit lausua sanan ilman shvan ääntämistä,
niin älä lausu sitä!
Shva lausutaan sanan alussa, jos ensimmäinen kirjain on
ילמנ״ר
jod, lamed, mem, nun tai resh
• allekirjoittaneen kehittelemä tekninen muistisana "jalomanner"
(1–5)
יְלָדִים ילדים
jeladim mask. mon. lapset, pojat
יֶ֫לֶד yks.
לְבָנָה לבנה
levana adj. yks. fem. valkoinen
לָבָן adj. valkoinen
מְדַבֵּר מדבר
medaber pi. partis./prees. yks. mask. puhuva
√דבר yhdistää erillään olevat, pi. puhua
נְדִיבָה נדיבה
nediva adj. yks. fem. altis, jalo
נָדִיב adj. altis, jalo
רְנָנָה רננה
renana fem. ilohuuto
√רנן huutaa kovalla äänellä:
v. kaiuttaa ilohuutoa, valittaa, laulaa riemulla
6.1.2. SANAN TOINEN KONSONANTTI ON ALEF, HE TAI AIN
Sanan ensimmäisen konsonantin alla oleva shva lausutaan, jos sitä seuraava toinen konsonantti on
אה״ע
alef, he tai ain
• ח chet ei tässä säännössä kuulu joukkoon
(4+1)
כְּאֵב כאב
ke'ev mask. kipu, tuska
תְּהִלִּים תהלים \ תהילים
Tehilim teosn. mask. Psalmit
שְׂעוֹרָה] שְׂעֹרָה [שעורה
se'ora fem. ohra
mutta:
כְּחֻלָּה כחולה
kchula adj. yks. fem. sininen
כָּחֹל כחול adj. sininen
6.1.3 SANAN ALUSSA ON KAKSI SIBILANTTIA
Sanan ensimmäisen kirjaimen alla oleva shva on lausuttava, jos sanan kaksi ensimmäistä kirjainta ovat molemmat suhuäänteitä eli sibilantteja.
זסצשׁ״שׂ
zain, samech, tsadi, shin tai sin
שְׁזִיף שזיף
shezif mask. luumu, "ruskettunut"
6.1.4 SANAN ALUSSA ON YKSIKIRJAIMINEN SANA
Jos sanan alussa on yksikirjaiminen sana (prepositio tai konjunktio), niin sen alla oleva shva lausutaan.
בְּ be prep. -ssa, aikana, kautta
וְ ve konj. ja, mutta
כְּ ke prep. kuten, niin kuin
לְ le prep. -lla, -lla, joksikin, johonkin
(1–5)
בְּרֵאשִׁית בראשית
Bereshit Alussa, "Esikoisen kautta",
Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
וְאֲהַבְתָּ֫ ואהבת
veahavta pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
√אהב rakastaa
וְלֺא ולא
velo ja ei
כְּדָוִד כדוד
keDavid niin kuin Daavid, kuten Daavid
לְיִשְׂרָאֵל לישראל
le'Israel Israelille, Israeliin
6.1.4.1 KE-PREPOSITION SHVA VOI MYKISTYÄ (Ekskurssi)
Ke-preposition shva voi kuitenkin puhekielessä mykistyä, jos se on
(1–4)
– 1. yhdistettynä dai-sanaan
כְּדֵי כדי
[kedei] {kdei} prep./konj. jotta
דַּי די mask. riittävä/tarvittu määrä
– 2. yhdistettynä ma-sanaan
כְּמוֹ כמו
[kemo] {kmo} prep./konj. kuin, niin kuin, kuten
מוֹ = מָה
כְּמָה כמה
[kema] kma (aram.) kuten
מָה interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
– 3. yhdistettynä she-sanaan
כְּשֶׁ -כש-
[keshe-] {kshe-} konj. kun
שֶׁ ש rel.pron./konj. joka, jotka; että
< אֲשֶׁר rel.pron.
– 4. yhdistettynä pe- eli suu-sanan pi-muotoon
כְּפִי כפי
[kefi] {kfi} konj. mukaan, kuten, "kuten suu"
פֶּה פה mask. suu פִּי־
6.2 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, EI KUITENKAAN SANAN LOPUSSA
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä ja jälkimmäinen lausutaan.
(5+3)
יִלְמְדוּ ילמדו
jilmedu pa. impf./fut. mon. 3. mask. he opiskelevat
√למד oppia kivun kautta
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä olevaa shvata ei kuitenkaan koskaan lausuta, Myös nykyheprean laina- ja vierassanoissa kaikki shva-merkit ovat mykkiä.
אָהַבְתְּ אהבת
ahavt pa. perf. yks. 2. fem. sinä rakastit
√אהב rakastaa
מִינְסְק מינסק
minsk paik. fem. FN Minsk
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
זַ֫לְצְבּוּרְג זלצבורג
zaltsburg paik. mask. FN Salzburg
6.3 KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Jos shva on kahden saman konsonantin välissä, niin se lausutaan.
(1–3)
הַלְלוּ הללו
halelu pi. imperat. mon. 2. mask. ylistäkää
סָֽבְבָה סבבה
saveva pa. perf. yks. 3. fem. hän kiersi, pyöritti
יְבָרֶכְךָ יברכך
jevarechecha pi. impf./fut. ind./juss. yks. 3. mask. + suff. yks. 2. mask.
Hän siunaa/siunatkoon sinua.
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
6.4 PUHEKIELEN ERITYISTAPAUKSIA SHVAN LAUSUMISESSA
(Ekskurssi)
6.4.1. SHVA–JOD SANAN ALUSSA
Jos sanan ensimmäiseen kirjaimessa olevaa shvata ei lausuta, niin sen jälkeinen jod ääntyy i-vokaalina.
(2+1+1+2+1+1+2)
קְיוֹסְק קיוסק
kiósk mask. FW (turk.) kioski, myyntikoju
Jodin edellä oleva shva voi mykistyä myös nun-alkuisissa sanoissa.
נְיָר נייר
[nejar] {niár} mask. PBH papyrus, NH paperi
6.4.2. BET–GIMEL SANAN ALUSSA
Bet ja gimel ovat hankalia ääntää peräjälkeen sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
בְּגָדִים בגדים
[begadim] {bgadim} vaatteet
בֶּ֫גֶד בגד mask. vaate, yks. (myös) petos
6.4.3 PE–KOF SANAN ALUSSA
Sanan alussa olevien p- ja k-äänteiden välissä olevan shvan voi lausua.
פְּקַדְתֶּם פקדתם
[pekadtem] {pkadetem} te (mask.) vierailitte
√פקד vierailla, BH (myös) tarkastaa, pitää huolta,
asettaa vastuuseen, kostaa
6.4.4 ZAIN–CHET TAI ZAIN–CHAF SANAN ALUSSA
Zain–chet tai zain–chaf ovat hankalia ääntää sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
זְחִיחוּת זחיחות
[zechichut] {zchichut} fem. NH liikuteltavuus; ylpeys
זְכַרְיָה זכריה
[Zecharja] {Zcharja} henk. mask. (25x) Sakarja
– 1. "Jahve/Herra on muistanut"
– 2. "Jahven/Herran mies
– 3. "Jahve/Herra on mies/muistettava"
6.4.5 DALET–TAV
Dalet- ja tav-kirjainten väliin voi lausua vokaalin.
נוֹלַ֫דְתִּי נולדתי
[noladti] {noladeti} nif. perf. yks. 1. c. minut synnytettiin (= minä synnyin)
√ילד
6.4.6 TET–TAV
Tet- ja tav-kirjainten väliin voi lausua vokaalin.
שָׁפַ֫טְתִּי שפטתי
[shafatti] {shafateti} pa. perf. yks. 1. c. minä tuomitsin
√שפט
6.4.7 LYHYET SHVA-VOKAALILLA ALKAVAT KÄSKYMUODOT
דְּעוּ דעו
[de'u] {du} pa. imperat. mon. 2. mask. tietäkää, tuntekaa
√ידע
שְׂאִי שאי
[se'i] {si} pa. imperat. yks. 2. fem. nosta, kanna, vie pois
√נשׂא נשא
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Mykkä shva
3. Shva merachef (Ekskurssi)
4. Ääntyvä shva
5. Shvan ääntyminen kirjakielessä (Ekskurssi)
5.1 Sanan ensimmäisen konsonantin jälkeen
5.2 Pitkän vokaalin jälkeen
5.3 Kahdennetun konsonantin jälkeen
5.4 Toisen shvan jälkeen, paitsi ei sanan lopussa
5.5 Kahden saman konsonantin välissä
6. Shvan ääntyminen puhekielessä
6.1 Sanan ensimmäisen konsonantin alla, kun
6.1.1 Sanan ensimmäinen konsonantti on "jalomanner"-kirjain
6.1.2 Sanan toinen konsonantti on alef, he tai ain
6.1.3 Sanan alussa on kaksi sibilanttia
6.1.4 Sanan alussa on yksikirjaiminen sana
6.1.4.1 Ke-preposition shva voi mykistyä (Ekskurssi)
6.2 Toisen shvan jälkeen
6.3 Kahden saman konsonantin välissä
6.4 Puhekielen erityistapauksia shvan lausumisessa (Ekskurssi)
6.4.1 Shva–jod sanan alussa
6.4.2 Bet–gimel sanan alussa
6.4.3 Pe–kof sanan alussa
6.4.4 Zain–chet tai zain–chaf sanan alussa
6.4.5 Dalet–tav
6.4.6 Tet–tav
6.4.7 Lyhyet shva-vokaalilla alkavat käskymuodot
0. DOKUMENTTEJA
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
Pealim (heprea–englanti-sanakirja)
https://www.pealim.com/
1. JOHDANTO
Keskiajalle tultaessa eri puolilla maailmaa oli jo pitkälti toista tuhatta vuotta kestäneen juutalaisten diasporan eli hajaannuksen tähden syntynyt erilaisia traditioita hepreankielisen Raamatun eli Tanachin lukemisessa. Shva-merkin kahtalaisuus liittyy osaltaan myös tähän: jotkut lausuivat siinä kohtaa lyhyen e-vokaalin, toiset taas eivät.
Myös nykyisin shvan lausumisessa on eri traditioita esim. luettaessa Tanachia tai synagogan rukoustekstejä. Allekirjoittaneen heprean oppitunneilla sovelletaan yksinkertaisuuden vuoksi yleensä nykyheprean (huolitellun) puhekielen käytäntöjä.
2. MYKKÄ SHVA
Shvan perussääntö on mykkyys eli lausumattomuus. Toisin sanoen shva on vokaalittomuuden merkki. Shva on mykkä, jos ei ole mitään syytä, että se olisi tavun muodostava ääntyvä shva eli lyhyt "e". Mykän shvan nimi on
(1+7)
שְׁוָא נָח שווא נח
shva nach, "lepäävä shva", quiet shva, shva quiescens,
"hiljainen/vaikeneva shva"
√נוח pysähtyä paikoilleen, levätä
Mykkä eli ääntymätön shva esiintyy umpitavussa (konsonanttiin päättyvässä eli suljetussa tavussa) sanan alussa tai sanan keskellä.
(1–7)
מִדְבָּר מדבר
midbar mask. autiomaa, erämaa
כָּתַ֫בְנוּ כתבנו
katavnu me kirjoitimme √כתב kirjoittaa
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä oleva shva on aina mykkä.
אַתְּ את
at pers.pron. yks. 2. fem. sinä
Kaksi shva-merkkiä sanan lopussa ovat molemmat aina mykkiä.
שָׁמַרְתְּ שמרת
shamart v. sinä (fem.) varjelit, noudatit
√שמר vartioida, varjella, noudattaa
Raamatun jälkeisen heprean lainasanoissa sekä vierasnimissä ja -sanoissa shva on kaikissa tapauksissa aina mykkä.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
aŋglia paik. fem. FN Englanti
• heprealaisissa/heprealaistetuissa sanoissa ei ole äng-äännettä (ŋ),
mutta vierasnimissä (FN) sen voi ääntää
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
שְׁ֫וַרְצְקוֹפְף שוורצקופף
shvartskopf sukun. FN Schwarzkopf (saks. "mustapää")
3. SHVA MERACHEF (Ekskurssi)
Mykän shvan erikoistapaus on
(1+2)
שְׁוָא מְרַחֵף שווא מרחף
"leijuva shva", floating shva, shva medium
√רחף v. (3x, 1. Moos. 1:2) vapista,
pi. liikkua edestakaisin, leijua
מְרַחֵף pi. partis. yks. mask. liikkuva/leijuva
Klassisessa kirjakielessä shva merachef ääntyy lyhyenä värittömänä katkovokaalina, mutta ei silti muodosta konsonanttinsa kanssa omaa tavua. Nykyheprean puhekielessä se on mykkä. Erityisesti tämä tulee esiin beged kefet -kirjainten yhteydessä, jotka kirjoitetaan shva merachef -merkin jälkeen ilman dagesh kal -pistettä.
(1–2)
מַלְכֵֿי־ מלכי
[malekē] malchei mask. mon. st. constr. kuninkaat
• sanassa on vain kaksi tavua: male-ke
אֶתְכֶם אתכם
[ʼεtekέm] etchem et-obj.+ suff. mon. 2. mask. teidät, teitä
• tavut: ʼεte-kεm
4. ÄÄNTYVÄ SHVA
Shva voi olla myös konsonanttinsa kanssa tavun muodostava vokaali. Klassisesti shva on ääntynyt tietyissä tilanteissa hyvin lyhyenä värittömänä e-vokaalina. Nykyheprealaisessa ääntämyksessä tämäkään shva ei aina kuulu. Jos shva nykyhepreassa lausutaan, niin se ääntyy e-vokaalina. Ääntyvän shvan nimi on
שְׁוָא נָע שווא נע
shva na, "liikkuva shva", vocal shva, shva mobile
√נוע liikkua
5. SHVAN ÄÄNTYMINEN KIRJAKIELESSÄ (Ekskurssi)
Klassisessa hepreassa shva on ääntyvä tavun muodostava vokaali viidessä eri tapauksessa. Tavuopin säännöt ovat kieliopillisia ja kuuluvat vain kirjakieleen. Ne eivät koske nykyheprean laina- ja vierassanoja eivätkä puhekieltä – nykyheprean puhekielen säännöt ovat kohdassa 6.
5.1. SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: tavu ei voi alkaa kahdella konsonantilla.
Shva ääntyy, jos se on sanan ensimmäisen konsonantin alla.
(2+5)
דְּבָרִים דברים
[devārī́m] {dvarim} sanat, asiat
מְלָכוֹת מלכות
[melākṓt] {melachot} kuningattaret
5.2. PITKÄN VOKAALIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: umpitavu voi olla pitkävokaalinen vain painollisena. Pitkävokaalisia painollisia umpitavuja esiintyy yleensä vain sanan lopussa.
Shva ääntyy, jos se on pitkävokaalisen tavun jälkeen. Ennen ääntyvää shvata voidaan sitä edeltävään pitkään vokaaliin kirjoittaa sivupainon merkki "meteg". Erityisesti kamats-vokaalimerkin yhteydessä meteg on tarpeen: Ilman sitä kamats voi sekoittua o-vokaalina ääntyvään kamats katan -vokaaliin.
(1–5)
מֶ֫תֶג מתג
mask. [kέtεl-nom.] [i-segol.] (5x)
– 1. suitset, ohjakset
– 2. MH meteg-painomerkki, sivupainon merkki, "ohjain"
שָֽׁמְרָה שמרה
[šāmerā́] {shamra} pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli/noudatti
vrt. ilman sivupainoa
שָׁמְרָה שומרה
[šåmrā́] {shomra} pa. imperat. painoll. yks. 2. mask. oi varjele!
לוֹמְדִים ]לֹמְדִים [לומדים
[lomedī́m] {lomdim} pa. akt. partis./prees. mon. 3. mask. oppivaiset
סוּסְךָ סוסך
[sūsekā́] {suscha} mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun hevosesi
5.3 KAHDENNETUN KONSONANTIN JÄLKEEN
Tavuopin sääntö: kahteen konsonanttiin päättyvä tavu voi esiintyä vain sanan lopussa.
Vokaalin jälkeinen konsonantin sisässä oleva piste on kahdennuksen merkki.
(3+3+2)
דָּגֵשׁ חָזָק דגש חזק
dagesh chazak, "vahva painotus", dagesh forte
Shva ääntyy kahdennetun konsonantin jälkeen.
דַּבְּרוּ דברו
[dabberū́] {dabru} pi. imperat. mon. 2. mask. puhukaa
הַשְּׁבִיעִי השביעי
[hašševīʽī́] {hashvi'i} art. + num. mask. seitsemäs
5.4 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, PAITSI SANAN LOPUSSA
Tavuopin säännöt:
– 1. sanan sisällä ei voi olla kahteen konsonanttiin päättyviä tavuja
– 2. sanat päättyvät joko konsonanttiin tai pitkään vokaaliin
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä, jälkimmäinen ääntyy.
(1–3)
יִשְׂמְחוּ ישמחו
[jiśmeḥū́] {jismechu}
– 1. pa. impf./fut. mon. 3. mask. he iloitsevat
– 2. pa. juss. mon. 3. mask. iloitkoot
√שׂמח שמח
Shva on sanan viimeisenä vokaalimerkkinä mykkä.
אָמַרְתְּ אמרת
[ʼāmárt] {amart} pa. perf. yks. 2. fem. sinä sanoit
אַתְּ את
[ʼatt] {at} pers.pron. yks. 2. fem. sinä
5.5. KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Tavuopin sääntö: jos halutaan ilmaista geminaatta eli kaksoiskonsonantti, niin silloin käytetään kahdentavaa vokaalin jälkeistä dagesh chazak ‑pistettä.
Kahden saman konsonantin välissä oleva shva lausutaan.
(1–2)
הִנְנִי הינני
[hinenī́] {hineni} interj. + obj. suff. yks. 1. c. katso, minä (Jes. 6:8)
vrt. לִבִּי [libbī́] {libi} minun sydämeni
יְבָרֶכְךָ יברכך
[jevārεkekā́] {jevarechecha} pi. impf. ind./juss. yks. 3. mask.
+ suff. yks. 2. mask. Hän siunaa/siunatkoon sinua.
– kaksi erilaista kaf-kirjainta
6. SHVAN ÄÄNTYMINEN PUHEKIELESSÄ
6.1. SANAN ENSIMMÄISEN KONSONANTIN ALLA, KUN
6.1.1 SANAN ENSIMMÄINEN KONSONANTTI ON "JALOMANNER"
‑KIRJAIN
Puhekielen perussääntö: jos voit lausua sanan ilman shvan ääntämistä,
niin älä lausu sitä!
Shva lausutaan sanan alussa, jos ensimmäinen kirjain on
ילמנ״ר
jod, lamed, mem, nun tai resh
• allekirjoittaneen kehittelemä tekninen muistisana "jalomanner"
(1–5)
יְלָדִים ילדים
jeladim mask. mon. lapset, pojat
יֶ֫לֶד yks.
לְבָנָה לבנה
levana adj. yks. fem. valkoinen
לָבָן adj. valkoinen
מְדַבֵּר מדבר
medaber pi. partis./prees. yks. mask. puhuva
√דבר yhdistää erillään olevat, pi. puhua
נְדִיבָה נדיבה
nediva adj. yks. fem. altis, jalo
נָדִיב adj. altis, jalo
רְנָנָה רננה
renana fem. ilohuuto
√רנן huutaa kovalla äänellä:
v. kaiuttaa ilohuutoa, valittaa, laulaa riemulla
6.1.2. SANAN TOINEN KONSONANTTI ON ALEF, HE TAI AIN
Sanan ensimmäisen konsonantin alla oleva shva lausutaan, jos sitä seuraava toinen konsonantti on
אה״ע
alef, he tai ain
• ח chet ei tässä säännössä kuulu joukkoon
(4+1)
כְּאֵב כאב
ke'ev mask. kipu, tuska
תְּהִלִּים תהלים \ תהילים
Tehilim teosn. mask. Psalmit
שְׂעוֹרָה] שְׂעֹרָה [שעורה
se'ora fem. ohra
mutta:
כְּחֻלָּה כחולה
kchula adj. yks. fem. sininen
כָּחֹל כחול adj. sininen
6.1.3 SANAN ALUSSA ON KAKSI SIBILANTTIA
Sanan ensimmäisen kirjaimen alla oleva shva on lausuttava, jos sanan kaksi ensimmäistä kirjainta ovat molemmat suhuäänteitä eli sibilantteja.
זסצשׁ״שׂ
zain, samech, tsadi, shin tai sin
שְׁזִיף שזיף
shezif mask. luumu, "ruskettunut"
6.1.4 SANAN ALUSSA ON YKSIKIRJAIMINEN SANA
Jos sanan alussa on yksikirjaiminen sana (prepositio tai konjunktio), niin sen alla oleva shva lausutaan.
בְּ be prep. -ssa, aikana, kautta
וְ ve konj. ja, mutta
כְּ ke prep. kuten, niin kuin
לְ le prep. -lla, -lla, joksikin, johonkin
(1–5)
בְּרֵאשִׁית בראשית
Bereshit Alussa, "Esikoisen kautta",
Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
וְאֲהַבְתָּ֫ ואהבת
veahavta pa. kons. perf. yks. 2. mask. ja rakasta
√אהב rakastaa
וְלֺא ולא
velo ja ei
כְּדָוִד כדוד
keDavid niin kuin Daavid, kuten Daavid
לְיִשְׂרָאֵל לישראל
le'Israel Israelille, Israeliin
6.1.4.1 KE-PREPOSITION SHVA VOI MYKISTYÄ (Ekskurssi)
Ke-preposition shva voi kuitenkin puhekielessä mykistyä, jos se on
(1–4)
– 1. yhdistettynä dai-sanaan
כְּדֵי כדי
[kedei] {kdei} prep./konj. jotta
דַּי די mask. riittävä/tarvittu määrä
– 2. yhdistettynä ma-sanaan
כְּמוֹ כמו
[kemo] {kmo} prep./konj. kuin, niin kuin, kuten
מוֹ = מָה
כְּמָה כמה
[kema] kma (aram.) kuten
מָה interrog. mikä, mitkä, mitä, miten
– 3. yhdistettynä she-sanaan
כְּשֶׁ -כש-
[keshe-] {kshe-} konj. kun
שֶׁ ש rel.pron./konj. joka, jotka; että
< אֲשֶׁר rel.pron.
– 4. yhdistettynä pe- eli suu-sanan pi-muotoon
כְּפִי כפי
[kefi] {kfi} konj. mukaan, kuten, "kuten suu"
פֶּה פה mask. suu פִּי־
6.2 TOISEN SHVAN JÄLKEEN, EI KUITENKAAN SANAN LOPUSSA
Kahdesta peräjälkeisestä shvasta ensimmäinen on mykkä ja jälkimmäinen lausutaan.
(5+3)
יִלְמְדוּ ילמדו
jilmedu pa. impf./fut. mon. 3. mask. he opiskelevat
√למד oppia kivun kautta
Sanan viimeisenä vokaalimerkkinä olevaa shvata ei kuitenkaan koskaan lausuta, Myös nykyheprean laina- ja vierassanoissa kaikki shva-merkit ovat mykkiä.
אָהַבְתְּ אהבת
ahavt pa. perf. yks. 2. fem. sinä rakastit
√אהב rakastaa
מִינְסְק מינסק
minsk paik. fem. FN Minsk
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
finland paik. fem. FN Suomi
זַ֫לְצְבּוּרְג זלצבורג
zaltsburg paik. mask. FN Salzburg
6.3 KAHDEN SAMAN KONSONANTIN VÄLISSÄ
Jos shva on kahden saman konsonantin välissä, niin se lausutaan.
(1–3)
הַלְלוּ הללו
halelu pi. imperat. mon. 2. mask. ylistäkää
סָֽבְבָה סבבה
saveva pa. perf. yks. 3. fem. hän kiersi, pyöritti
יְבָרֶכְךָ יברכך
jevarechecha pi. impf./fut. ind./juss. yks. 3. mask. + suff. yks. 2. mask.
Hän siunaa/siunatkoon sinua.
• kaksi erilaista kaf-kirjainta
6.4 PUHEKIELEN ERITYISTAPAUKSIA SHVAN LAUSUMISESSA
(Ekskurssi)
6.4.1. SHVA–JOD SANAN ALUSSA
Jos sanan ensimmäiseen kirjaimessa olevaa shvata ei lausuta, niin sen jälkeinen jod ääntyy i-vokaalina.
(2+1+1+2+1+1+2)
קְיוֹסְק קיוסק
kiósk mask. FW (turk.) kioski, myyntikoju
Jodin edellä oleva shva voi mykistyä myös nun-alkuisissa sanoissa.
נְיָר נייר
[nejar] {niár} mask. PBH papyrus, NH paperi
6.4.2. BET–GIMEL SANAN ALUSSA
Bet ja gimel ovat hankalia ääntää peräjälkeen sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
בְּגָדִים בגדים
[begadim] {bgadim} vaatteet
בֶּ֫גֶד בגד mask. vaate, yks. (myös) petos
6.4.3 PE–KOF SANAN ALUSSA
Sanan alussa olevien p- ja k-äänteiden välissä olevan shvan voi lausua.
פְּקַדְתֶּם פקדתם
[pekadtem] {pkadetem} te (mask.) vierailitte
√פקד vierailla, BH (myös) tarkastaa, pitää huolta,
asettaa vastuuseen, kostaa
6.4.4 ZAIN–CHET TAI ZAIN–CHAF SANAN ALUSSA
Zain–chet tai zain–chaf ovat hankalia ääntää sanan alussa. Konsonanttien välissä oleva shva voidaan ääntää.
זְחִיחוּת זחיחות
[zechichut] {zchichut} fem. NH liikuteltavuus; ylpeys
זְכַרְיָה זכריה
[Zecharja] {Zcharja} henk. mask. (25x) Sakarja
– 1. "Jahve/Herra on muistanut"
– 2. "Jahven/Herran mies
– 3. "Jahve/Herra on mies/muistettava"
6.4.5 DALET–TAV
Dalet- ja tav-kirjainten väliin voi lausua vokaalin.
נוֹלַ֫דְתִּי נולדתי
[noladti] {noladeti} nif. perf. yks. 1. c. minut synnytettiin (= minä synnyin)
√ילד
6.4.6 TET–TAV
Tet- ja tav-kirjainten väliin voi lausua vokaalin.
שָׁפַ֫טְתִּי שפטתי
[shafatti] {shafateti} pa. perf. yks. 1. c. minä tuomitsin
√שפט
6.4.7 LYHYET SHVA-VOKAALILLA ALKAVAT KÄSKYMUODOT
דְּעוּ דעו
[de'u] {du} pa. imperat. mon. 2. mask. tietäkää, tuntekaa
√ידע
שְׂאִי שאי
[se'i] {si} pa. imperat. yks. 2. fem. nosta, kanna, vie pois
√נשׂא נשא