OL Juuda kuningas Ahasin aikana (734–716 eKr.) (OPETUKSET LÄHI-ITÄ)
| ol-juuda-ahas.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 21.7.2024).
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OL LÄHI-ITÄ https://gen.fi/ol.html
OL Juuda kuningas Ahasin aikana (734–716 eKr.)
https://gen.fi/ol-juuda-ahas.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Ahasin nimi ja hallitusaika
2. Ahas ja profeetta Jesaja
3. Ahas "uudistaa" jumalanpalvelusta
4. 2. Kun. 16
5. 2. Aik. 28
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Bible Society in Israel (Tanach ja nykyheprealainen UT) (BSI)
https://haktuvim.co.il/en/study/Gen.1
Iso Raamatun tietosanakirja. Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975 (IRTI)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. AHASIN NIMI JA HALLITUSAIKA
אָחָז אחז
Achaz henk. mask. (38x, 2Kun15_38) (kuningas) Ahas (VT 1933 Aahas)
"hän (Herra) pitää kiinni"
• lyhentymä nimestä Joahas "Jahve pitää kiinni"
יְהוֹאָחָז < יוֹאָחָז < אָחָז
Jehoahaz > Joachaz > Achaz
Ensimmäisessä Aikakirjassa esiintyy kolme kertaa myös toinen Ahas-niminen mies, joka oli Saulin sukuun kuulunut benjaminilainen, Miikan poika (1Aik08_35, 1Aik08_36, 1Aik09_42). Ahas-nimen yhteinen esiintymismäärä on siten 41.
Ahas oli etelävaltakunnan Juudan 12. kuningas. Hän nousi valtaistuimelle 20-vuotiaana isänsä Jotamin jälkeen. Jotam oli toiminut isänsä Ussian eli Asarjan (kuninkaana 786–735 eKr.) sijaishallitsijana tämän sairastuttua spitaaliin. Ussia ja Jotam ovat ilmeisesti kuolleet samana vuonna. Jotamin hallitusvuodet olivat noin 750–735 eKr. Ahasin vaimon nimi oli Abia, Sakarjan tytär, josta käytetään Toisessa kuninkaiden kirjassa lyhyempää muotoa Abi (2Kun18_02).
Ahasin jälkeen tuli valtaan hänen poikansa Hiskia, joka hallitsi kuninkaana 715–687 eKr. Hiskia oli hurskas kuningas, toisin kuin jumalaton isänsä Ahas. Todennäköisesti Hiskian äiti Abia, Sakarjan tytär (2Aik29_01), on vaikuttanut merkittävällä tavalla pojan kasvattamisessa Jumalan pelkoon.
Ahasin hallitusvuosien määräksi ilmoitetaan 16 (2Kun16_02, 2Aik28_01), joka on sama kuin hänen nimensä gematrinen lukuarvo (א 1 + ח 8 + ז 7). Tätä hallitusvuosien määrää on kuitenkin hankala tarkkaan synkronoida muiden Juudan ja pohjoisvaltakunnan Israelin hallitsijoiden ilmoitettuihin hallitusvuosiin. Allekirjoittanut käyttää Ahasin hallitusvuosista summittaista aikaa 734–716 eKr.
2. AHAS JA PROFEETTA JESAJA
Assyriassa vuonna 745 eKr. valtaan noussut suurkuningas Tiglatpileser III laajensi aggressiivisesti Assyrian alueita. Assyria uhkasi nyt entistä enemmän myös Assyriasta länteen sijainneita maita. Aramin eli Syyrian kuningas Resin ja pohjoisvaltakunnan Israelin 18. ja samalla toiseksi viimeinen kuningas Pekah (kuninkaana 735–732 eKr.) yrittivät pakottaa Ahasin liittoon Tiglatpileseriä vastaan ja hyökkäsivät Juudaan. Syyria valloitti myös Eilatin, Juudan Punaisenmeren rannalla sijainneen satamakaupungin.
Tässä vaikeassa tilanteessa profeetta Jesaja rohkaisi nuorta Ahasia uskomaan Herraan ja turvaamaan yksin häneen (Jes. 7:1 – 9:6). Ahasin uhkaajat, Syyrian Resin ja Samarian Pekah, tulisivat pian kukistumaan.
R2 Jesha'aja eli Jesajan kirja suomeksi (Jes.)
https://gen.fi/r2-12-jes.html
3. AHAS "UUDISTAA" JUMALANPALVELUSTA
Ahas ei kuitenkaan luottanut elävään Jumalaan, Israelin Pyhään, vaan muihin jumaliin ja Tiglatpileseriin. Ahas antoi Jerusalemin temppelin ja kuninkaanpalatsin aarteet lahjana Assyrian suurkuninkaalle ja rukoili epäjumalia. Juudan kuninkaasta tuli Assyrian vasalli.
Jesajan ennustus Ahasia vastaan hyökänneiden valtakuntien ja niiden kuninkaiden tuhosta toteutui pian. Tiglatpileser hyökkäsi Damaskokseen, joka vallattiin 732 eKr. Seitsemän vuotta myöhemmin 725 eKr. Assyrian seuraava kuningas Salmanassar III (kuninkaana 727–722 eKr.) hyökkäsi myös pohjoisvaltakuntaa Israelia vastaan. Kolmen vuoden piirityksen jälkeen Samaria vallattiin 722 eKr., ja pohjoisvaltakunta Israel hävisi maailmankartalta.
Etelävaltakunnan Juudan kuningas Ahas tuli Tiglatpileseriin turvautumisen myötä riippuvaiseksi myös assyrialaisten uskonnosta. Ahas vaihtoi Salomon polttouhrialttarin assyrialaisen mallin mukaiseen alttariin. Hän salli myös kanaanilaisen epäjumalanpalvonnan uhrikukkuloilla. Ahas uhrasi jopa poikiaan Molokille, rukoili epäjumalia Damaskoksessa ja lopulta sulki Jerusalemin temppelin ovet.
Tällä tavoin Ahas vihoitti Herran hylkäämällä Mooseksen kautta annetut yksiselitteiset lait ja jumalanpalveluskäskyt. Ahas haudattiin Jerusalemiin mutta ei kuitenkaan samaan hautaan muiden kuningasten kanssa. Ahasin jälkeen kuninkaaksi tuli hänen poikansa Hiskia, joka oli kuninkaana 715–687 eKr.
4. 2. KUN. 16
R Vanha testamentti (muokattu VT 1933)
5. 2. AIK. 28
R Vanha testamentti (muokattu VT 1933)
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OL LÄHI-ITÄ https://gen.fi/ol.html
OL Juuda kuningas Ahasin aikana (734–716 eKr.)
https://gen.fi/ol-juuda-ahas.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Ahasin nimi ja hallitusaika
2. Ahas ja profeetta Jesaja
3. Ahas "uudistaa" jumalanpalvelusta
4. 2. Kun. 16
5. 2. Aik. 28
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Bible Society in Israel (Tanach ja nykyheprealainen UT) (BSI)
https://haktuvim.co.il/en/study/Gen.1
Iso Raamatun tietosanakirja. Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975 (IRTI)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. AHASIN NIMI JA HALLITUSAIKA
אָחָז אחז
Achaz henk. mask. (38x, 2Kun15_38) (kuningas) Ahas (VT 1933 Aahas)
"hän (Herra) pitää kiinni"
• lyhentymä nimestä Joahas "Jahve pitää kiinni"
יְהוֹאָחָז < יוֹאָחָז < אָחָז
Jehoahaz > Joachaz > Achaz
Ensimmäisessä Aikakirjassa esiintyy kolme kertaa myös toinen Ahas-niminen mies, joka oli Saulin sukuun kuulunut benjaminilainen, Miikan poika (1Aik08_35, 1Aik08_36, 1Aik09_42). Ahas-nimen yhteinen esiintymismäärä on siten 41.
Ahas oli etelävaltakunnan Juudan 12. kuningas. Hän nousi valtaistuimelle 20-vuotiaana isänsä Jotamin jälkeen. Jotam oli toiminut isänsä Ussian eli Asarjan (kuninkaana 786–735 eKr.) sijaishallitsijana tämän sairastuttua spitaaliin. Ussia ja Jotam ovat ilmeisesti kuolleet samana vuonna. Jotamin hallitusvuodet olivat noin 750–735 eKr. Ahasin vaimon nimi oli Abia, Sakarjan tytär, josta käytetään Toisessa kuninkaiden kirjassa lyhyempää muotoa Abi (2Kun18_02).
Ahasin jälkeen tuli valtaan hänen poikansa Hiskia, joka hallitsi kuninkaana 715–687 eKr. Hiskia oli hurskas kuningas, toisin kuin jumalaton isänsä Ahas. Todennäköisesti Hiskian äiti Abia, Sakarjan tytär (2Aik29_01), on vaikuttanut merkittävällä tavalla pojan kasvattamisessa Jumalan pelkoon.
Ahasin hallitusvuosien määräksi ilmoitetaan 16 (2Kun16_02, 2Aik28_01), joka on sama kuin hänen nimensä gematrinen lukuarvo (א 1 + ח 8 + ז 7). Tätä hallitusvuosien määrää on kuitenkin hankala tarkkaan synkronoida muiden Juudan ja pohjoisvaltakunnan Israelin hallitsijoiden ilmoitettuihin hallitusvuosiin. Allekirjoittanut käyttää Ahasin hallitusvuosista summittaista aikaa 734–716 eKr.
2. AHAS JA PROFEETTA JESAJA
Assyriassa vuonna 745 eKr. valtaan noussut suurkuningas Tiglatpileser III laajensi aggressiivisesti Assyrian alueita. Assyria uhkasi nyt entistä enemmän myös Assyriasta länteen sijainneita maita. Aramin eli Syyrian kuningas Resin ja pohjoisvaltakunnan Israelin 18. ja samalla toiseksi viimeinen kuningas Pekah (kuninkaana 735–732 eKr.) yrittivät pakottaa Ahasin liittoon Tiglatpileseriä vastaan ja hyökkäsivät Juudaan. Syyria valloitti myös Eilatin, Juudan Punaisenmeren rannalla sijainneen satamakaupungin.
Tässä vaikeassa tilanteessa profeetta Jesaja rohkaisi nuorta Ahasia uskomaan Herraan ja turvaamaan yksin häneen (Jes. 7:1 – 9:6). Ahasin uhkaajat, Syyrian Resin ja Samarian Pekah, tulisivat pian kukistumaan.
R2 Jesha'aja eli Jesajan kirja suomeksi (Jes.)
https://gen.fi/r2-12-jes.html
3. AHAS "UUDISTAA" JUMALANPALVELUSTA
Ahas ei kuitenkaan luottanut elävään Jumalaan, Israelin Pyhään, vaan muihin jumaliin ja Tiglatpileseriin. Ahas antoi Jerusalemin temppelin ja kuninkaanpalatsin aarteet lahjana Assyrian suurkuninkaalle ja rukoili epäjumalia. Juudan kuninkaasta tuli Assyrian vasalli.
Jesajan ennustus Ahasia vastaan hyökänneiden valtakuntien ja niiden kuninkaiden tuhosta toteutui pian. Tiglatpileser hyökkäsi Damaskokseen, joka vallattiin 732 eKr. Seitsemän vuotta myöhemmin 725 eKr. Assyrian seuraava kuningas Salmanassar III (kuninkaana 727–722 eKr.) hyökkäsi myös pohjoisvaltakuntaa Israelia vastaan. Kolmen vuoden piirityksen jälkeen Samaria vallattiin 722 eKr., ja pohjoisvaltakunta Israel hävisi maailmankartalta.
Etelävaltakunnan Juudan kuningas Ahas tuli Tiglatpileseriin turvautumisen myötä riippuvaiseksi myös assyrialaisten uskonnosta. Ahas vaihtoi Salomon polttouhrialttarin assyrialaisen mallin mukaiseen alttariin. Hän salli myös kanaanilaisen epäjumalanpalvonnan uhrikukkuloilla. Ahas uhrasi jopa poikiaan Molokille, rukoili epäjumalia Damaskoksessa ja lopulta sulki Jerusalemin temppelin ovet.
Tällä tavoin Ahas vihoitti Herran hylkäämällä Mooseksen kautta annetut yksiselitteiset lait ja jumalanpalveluskäskyt. Ahas haudattiin Jerusalemiin mutta ei kuitenkaan samaan hautaan muiden kuningasten kanssa. Ahasin jälkeen kuninkaaksi tuli hänen poikansa Hiskia, joka oli kuninkaana 715–687 eKr.
4. 2. KUN. 16
R Vanha testamentti (muokattu VT 1933)
5. 2. AIK. 28
R Vanha testamentti (muokattu VT 1933)