H1 135 Adonai, Adoneinu (Ps. 8 & David Loden) Herra, meidän Herramme (HEPREA LAULUT)
| h1-135.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 27.11.2020).
1 HEPREA LAULUT https://gen.fi/h1.html
H1 LAULUT 126–150 https://gen.fi/h1-126-150.html
H1 135 Adonai, Adoneinu (Ps. 8 & David Loden) Herra, meidän Herramme
https://gen.fi/h1-135.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit
1. Adonai, Adoneinu
2. Jae Tanachista (Ps. 8:2)
3. Sanastoa
4. Lukukappaleet Pyhästä Raamatusta
0. DOKUMENTIT
H1A Loden, David & Lisa
https://gen.fi/h1a-loden.html
1. ADONAI, ADONEINU
Ps. 8 & David Loden 1986
פִּזְמוֹן אֲדוֹנָי, אֲדוֹנֵ֫ינוּ, מָה אַדִּיר שִׁמְךָ בְּכָל־הָאָ֫רֶץ,
אֲשֶׁר – תְּנָה –!הוֹדְךָ עַל הַשָּׁמַ֫יִם!
1 מִפִּי־עוֹלְלִים וְיוֹנְקִים יִסַּ֫דְתָּ עֹז לְמַ֫עַן צוֹרְרֶ֫יךָ
לְהַשְׁבִּית אוֹיֵב וּמִתְנַקֵּם.
2 כִּי אֶרְאֶה שָׁמֶ֫יךָ ,מַעֲשֵׂי־אֶצְבְּעוֹתֶ֫יךָ,
יָרֵחַ וְכוֹכָבִים, אֲשֶׁר כּוֹנַ֫נְתָּ,
3 מָה אֱנוֹשׁ, כִּי תִּזְכְּרֶ֫נּוּ ,וּבֶן־אָדָם, כִּי תִּפְקְדֶ֫נּוּ?
וַתְּחַסְּרֵ֫הוּ מְעַט מֵאֱלוֹהִים, וְכָבוֹד וְהָדָר תְּעַטְּרֵ֫הוּ.
4 תַּמְשִׁילֵ֫הוּ בְּמַעֲשֵׂי־יָדֶ֫יךָ, כֹּל שַׁ֫תָּ תַ֫חַת רַגְלָ֫יו:
צוֹנֶה וַאֲלָפִים כֻּלָּם, וְגַם בַּהֲמוֹת־שָׂדָ֫י,
צִפּוֹר־שָׁמַ֫יִם וּדְגֵי־הַיָּם עוֹבֵר אָרְחוֹת־יַמִּים.
פזמון אדוני, אדונינו, מה אדיר שמך בכל הארץ,
אשר – תנה – !הודך על השמיים!
1 מפי עוללים וינקים יסדת עוז למען צורריך
להשבית אויב ומתנקם.
2 כי אראה שמיך, מעשי אצבעתייך,
ירח וכוכבים, אשר כוננת,
3 מה אנוש, כי תזכרנו, ובן אדם, כי תפקדנו?
ותחסרהו מעט מאלוהים, וכבוד והדר תעטרהו.
4 תמשילהו במעשי ידיך, כול שת תחת רגליו:
צונה ואלפים כולם, וגם בהמות שדי,
ציפור שמיים ודגי הים עובר אורחות ימים.
pizmon Adonai, Adoneinu, ma adir Shimcha bechol ha'arets,
asher – tna! – hodcha al hashamaim!
1 Mipi olelim vejonkim jisadta oz lema'an tsorereicha
lehashbit ojev umitnakem.
2 Ki er'e shameicha, ma'asei etsbeoteicha,
jareach vechochavim, asher konanta,
3 ma Enosh, ki tizkerenu, uVen Adam, ki tifkedenu?
Vatchasarehu meat me'elohim, vechavod vehadar teatrehu.
4 Tamshilehu bema'asei jadeicha, kol shata tachat raglav:
tsone va'alafim kulam, vegam bahamot sadai,
tsipor shamaim udgei hajam over orchot jamim.
kertosäe Herra, meidän Herramme,
miten mahtava on kaikessa maassa sinun Nimesi,
jonka – oi anna! – ylistykseksesi yli taivaiden!
1 Suusta imetettävien ja imevien olet perustanut voiman sinua kohtaan
vihollisuutta osoittavien tähden,
jotta lopetettaisiin vihollinen ja kostaja.
2 Kun minä katson sinun taivaitasi, sormiesi tekoa,
kuuta ja tähtiä, jotka sinä ole paikoilleen asettanut,
3 mikä on Ihminen, että häntä muistat, ja Ihmisen Poika,
että hänestä huolehdit?
Vaikka teit hänet hetkeksi vähäisemmäksi jumalia (so. enkeleitä),
niin kunnialla ja kirkkaudella tulet hänet seppelöimään.
4 Asetat hänet hallitsemaan kättesi tekoja,
kaiken olet asettanut hänen jalkojensa alle:
pikkukarjan ja nautakarjan kaikki, ja myös villieläimet,
taivaan linnuston ja meren kalat, jotka vaeltavat merten polkuja.
2. JAE TANACHISTA (Ps. 8:2)
3. SANASTOA
√אדר nif. olla mahtava, ihmeellinen, loistava
√נתן antaa, tx: pa. imperat. yks. 2. mask. (vahvistettu muoto): oi anna!
Raamatuntutkijat ovat usein kuitenkin arvelleet sen tarkoittavan samaa
kuin נָתַ֫תָּ נתת pa. perf. yks. 2. mask.: sinä olet antanut
√עול imettää
√צרר osoittaa vihollisuutta, ahdistaa
√שבת loppua, lakata, hif. lopettaa
√נקם kostaa
4. LUKUKAPPALEET PYHÄSTÄ RAAMATUSTA
Ps. 8 (H1 135A)
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Daavidin virsi.
2 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse!
3 Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajiesi tähden,
että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen.
4 Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,
5 niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi,
että pidät hänestä huolen?
6 Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon,
sinä seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella;
7 panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja,
asetit kaikki hänen jalkojensa alle:
8 lampaat ja karjan, ne kaikki,
niin myös metsän eläimet,
9 taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken,
mikä meren polkuja kulkee.
10 Herra, meidän Herramme,
kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!
Hepr. 2:5–9 (H1 135B)
5 Sillä enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme.
6 Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: "Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?
7 Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle." Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.
9 Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.
1 HEPREA LAULUT https://gen.fi/h1.html
H1 LAULUT 126–150 https://gen.fi/h1-126-150.html
H1 135 Adonai, Adoneinu (Ps. 8 & David Loden) Herra, meidän Herramme
https://gen.fi/h1-135.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit
1. Adonai, Adoneinu
2. Jae Tanachista (Ps. 8:2)
3. Sanastoa
4. Lukukappaleet Pyhästä Raamatusta
0. DOKUMENTIT
H1A Loden, David & Lisa
https://gen.fi/h1a-loden.html
1. ADONAI, ADONEINU
Ps. 8 & David Loden 1986
פִּזְמוֹן אֲדוֹנָי, אֲדוֹנֵ֫ינוּ, מָה אַדִּיר שִׁמְךָ בְּכָל־הָאָ֫רֶץ,
אֲשֶׁר – תְּנָה –!הוֹדְךָ עַל הַשָּׁמַ֫יִם!
1 מִפִּי־עוֹלְלִים וְיוֹנְקִים יִסַּ֫דְתָּ עֹז לְמַ֫עַן צוֹרְרֶ֫יךָ
לְהַשְׁבִּית אוֹיֵב וּמִתְנַקֵּם.
2 כִּי אֶרְאֶה שָׁמֶ֫יךָ ,מַעֲשֵׂי־אֶצְבְּעוֹתֶ֫יךָ,
יָרֵחַ וְכוֹכָבִים, אֲשֶׁר כּוֹנַ֫נְתָּ,
3 מָה אֱנוֹשׁ, כִּי תִּזְכְּרֶ֫נּוּ ,וּבֶן־אָדָם, כִּי תִּפְקְדֶ֫נּוּ?
וַתְּחַסְּרֵ֫הוּ מְעַט מֵאֱלוֹהִים, וְכָבוֹד וְהָדָר תְּעַטְּרֵ֫הוּ.
4 תַּמְשִׁילֵ֫הוּ בְּמַעֲשֵׂי־יָדֶ֫יךָ, כֹּל שַׁ֫תָּ תַ֫חַת רַגְלָ֫יו:
צוֹנֶה וַאֲלָפִים כֻּלָּם, וְגַם בַּהֲמוֹת־שָׂדָ֫י,
צִפּוֹר־שָׁמַ֫יִם וּדְגֵי־הַיָּם עוֹבֵר אָרְחוֹת־יַמִּים.
פזמון אדוני, אדונינו, מה אדיר שמך בכל הארץ,
אשר – תנה – !הודך על השמיים!
1 מפי עוללים וינקים יסדת עוז למען צורריך
להשבית אויב ומתנקם.
2 כי אראה שמיך, מעשי אצבעתייך,
ירח וכוכבים, אשר כוננת,
3 מה אנוש, כי תזכרנו, ובן אדם, כי תפקדנו?
ותחסרהו מעט מאלוהים, וכבוד והדר תעטרהו.
4 תמשילהו במעשי ידיך, כול שת תחת רגליו:
צונה ואלפים כולם, וגם בהמות שדי,
ציפור שמיים ודגי הים עובר אורחות ימים.
pizmon Adonai, Adoneinu, ma adir Shimcha bechol ha'arets,
asher – tna! – hodcha al hashamaim!
1 Mipi olelim vejonkim jisadta oz lema'an tsorereicha
lehashbit ojev umitnakem.
2 Ki er'e shameicha, ma'asei etsbeoteicha,
jareach vechochavim, asher konanta,
3 ma Enosh, ki tizkerenu, uVen Adam, ki tifkedenu?
Vatchasarehu meat me'elohim, vechavod vehadar teatrehu.
4 Tamshilehu bema'asei jadeicha, kol shata tachat raglav:
tsone va'alafim kulam, vegam bahamot sadai,
tsipor shamaim udgei hajam over orchot jamim.
kertosäe Herra, meidän Herramme,
miten mahtava on kaikessa maassa sinun Nimesi,
jonka – oi anna! – ylistykseksesi yli taivaiden!
1 Suusta imetettävien ja imevien olet perustanut voiman sinua kohtaan
vihollisuutta osoittavien tähden,
jotta lopetettaisiin vihollinen ja kostaja.
2 Kun minä katson sinun taivaitasi, sormiesi tekoa,
kuuta ja tähtiä, jotka sinä ole paikoilleen asettanut,
3 mikä on Ihminen, että häntä muistat, ja Ihmisen Poika,
että hänestä huolehdit?
Vaikka teit hänet hetkeksi vähäisemmäksi jumalia (so. enkeleitä),
niin kunnialla ja kirkkaudella tulet hänet seppelöimään.
4 Asetat hänet hallitsemaan kättesi tekoja,
kaiken olet asettanut hänen jalkojensa alle:
pikkukarjan ja nautakarjan kaikki, ja myös villieläimet,
taivaan linnuston ja meren kalat, jotka vaeltavat merten polkuja.
2. JAE TANACHISTA (Ps. 8:2)
3. SANASTOA
√אדר nif. olla mahtava, ihmeellinen, loistava
√נתן antaa, tx: pa. imperat. yks. 2. mask. (vahvistettu muoto): oi anna!
Raamatuntutkijat ovat usein kuitenkin arvelleet sen tarkoittavan samaa
kuin נָתַ֫תָּ נתת pa. perf. yks. 2. mask.: sinä olet antanut
√עול imettää
√צרר osoittaa vihollisuutta, ahdistaa
√שבת loppua, lakata, hif. lopettaa
√נקם kostaa
4. LUKUKAPPALEET PYHÄSTÄ RAAMATUSTA
Ps. 8 (H1 135A)
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Daavidin virsi.
2 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse!
3 Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajiesi tähden,
että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen.
4 Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,
5 niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi,
että pidät hänestä huolen?
6 Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon,
sinä seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella;
7 panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja,
asetit kaikki hänen jalkojensa alle:
8 lampaat ja karjan, ne kaikki,
niin myös metsän eläimet,
9 taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken,
mikä meren polkuja kulkee.
10 Herra, meidän Herramme,
kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!
Hepr. 2:5–9 (H1 135B)
5 Sillä enkelien alle hän ei alistanut tulevaa maailmaa, josta me puhumme.
6 Vaan joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: "Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?
7 Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle." Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.
9 Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.