H4A א alef ja ב bet (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-01-alef.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 18.9.2025).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A א alef ja ב bet (kirjaimet)
https://gen.fi/h4a-01-alef.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. א alef
2. Kamats- ja chirik-vokaalit:
3. ב bet
4. Dagesh-piste:
5. Patach- ja chataf patach -vokaalit:
6. Alef–bet-tavuja (8):
7. Sanakokeen sanat (3):
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Etymological Dictionary of Biblical Hebrew by Rabbi Samson Rafael Hirsch.
Ed. Matityahu Clark. Feldheim 1999 (Hirsch)
https://books.google.ca/books?id=eVAAfn6Itb4C&printsec=frontcover&hl=fi%23v=onepage&q&f=false
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Mesila-sivusto (TV7)
https://www.tv7.fi/mesila/
1. א ALEF
א alef
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 1
H4A Käsinkirjoitusohje (pdf, suurennus 2400 %)
https://www.behrmanhouse.com/resource_room/hebrew-handwriting-chart
H6L Gematria, johd.
https://gen.fi/h6l-gematria-johd.html
H4A Kirjainten merkitykset
https://gen.fi/h4a-kirjainten-merkitykset.html
אָ֫לֶ״ף אל״ף
alef fem. (pausa) PBH alef-kirjain
□ BH Biblical Hebrew: – ~300 eKr.
□ PBH Post Biblical Hebrew: ~300 eKr. – ~500 jKr.
□ MH Medieval Hebrew: ~500 jKr. – 1880 jKr.
□ NH New Hebrew: 1880 jKr. –
• härkä < sonni (sarvipäinen nautaeläin); ensimmäinen
• pausa tarkoittaa sanan pitkää (ja kunnioittavaa) muotoa,
jonka lausumisen jälkeen tulee pitää tauko eli paussi
– ja miettiä sanan messiaanista merkitystä eli Jeesusta!
• alaf-juuri tarkoittaa vaikuttamisen kohteena ja toisen johdettavana
olemista: oppimista ja tottumista sekä intensiivivartalossa (pi'el) opettamista/kouluttamista
H2 אלף alaf (5/) olla toisen johdettavana: oppia, tottua uuteen (juuri)
H9 אלף alaf (5x) oppia, pi. opettaa, hif. tuottaa jälkeläisiä tuhatmäärin (verbi)
□ hif. (denom. אֶ֫לֶף elef 'tuhat') tuottaa jälkeläisiä tuhatmäärin
אֶ֫לֶף אלף
elef mask. (517x)
• 1. nautakarja 'kesytetyt nautaeläimet'
• 2. heimo, suuri määrä, tuhat 'kouluttajan,
so. johtajan/heimopäällikön alaisuuteen tottuneet'
Alefin transkriptiomerkki on joko tavurajaa osoittava heittomerkki (') tai ei mitään. Nykyhepreassa on viisi vokaalia: a – e – i – o – u, jotka kaikki voivat liittyä alefiin. Alef ei siis ole a-vokaali – paitsi joskus nykyheprean vierassanoissa.
Alefilla ei ole suomalaisittain ajatellen "itsenäistä" äännearvoa:
• 1. jos alefilla on oma vokaalimerkki, niin silloin se aloittaa tavun
ja ääntyy osana sitä vokaalia, jota ennen se on
• 2. jos alefilla ei ole omaa vokaalimerkkiä, niin silloin se ei äänny
H4A א alef: konsonantti vai vokaali?
https://gen.fi/h4a-01-alef-konsonantti-vai-vokaali.html
H6K 1 Alef (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-01-alef.html
2. KAMATS- JA CHIRIK-VOKAALIT
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
T-kirjaimen näköinen merkki heprealaisen kirjaimen alla on kamats-vokaalimerkki, joka yleensä tarkoittaa (pitkää) a-vokaalia.
סָ a [aa]
קָמָץ קמץ
kamats mask. PBH kamats-vokaalimerkki 'suljettava'
• yleensä (pitkä) a, joskus (lyhyt) o
• alkuaan o-vokaali, jota lausuttaessa huulet 'sulkeutuvat'
täydeksi ympyräksi
H2 קמץ kamats (3/7) sulkea koura (juuri)
Piste heprealaisen kirjaimen alla on i-vokaali eli chirik.
סִ i
חִירִיק חיריק
mask. PBH chirik-vokaalimerkki '(hampaiden) kirskuminen, narskuminen'
• (yleensä lyhyt) i
• i-vokaalia lausuttaessa suu on samassa asennossa
kuin hampaita narskuttaessa/kiristellessä
H2 חרק charak (5/) pureskella, kiristellä hampaitaan (juuri)
Chirik-vokaalimerkkiin voi liittyä myös י jod-kirjain, joka ei nykyisin juurikaan vaikuta lausumiseen: tavuopillisesti jod tekee chirik-vokaalista kuitenkin pitkän.
סִי i [ii]
3. ב BET
ב 2 bet
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 2
בֵּי״ת בי״ת
bet {beit} fem. PBH bet-kirjain 'talo'
בַּ֫יִת בית
bait mask. (2036x) talo, koti, huone, temppeli,
pullo, säiliö 'rakennettu sisätila'
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
בֵּית־לֶ֫חֶם בית לחם
Beit-Lechem paik. fem. (41x) Betlehem 'leivän/sodan talo'
Bet on leveä kirjain, toisin kuin esim. aakkoston 14. kirjain נ nun (n), joka on kapea kirjain:
ב bet נ nun
H6K 2 Bet (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-02-bet.html
4. DAGESH-PISTE
Bet-kirjaimen keskellä olevan pisteen nimi on dagesh, so. "pommi, joka räjäyttää kirjaimen" eli osoittaa eksplosiivisen umpiäänteen (b).
בּ b
Ilman pistettä bet ääntyy hankaavasti eli frikatiivisesti (v).
ב v [ḇ]
דָּגֵשׁ דגש
dagesh mask. MH dagesh-piste 'korostus, painotus; korko, paino'
5. PATACH- JA CHATAF PATACH -VOKAALIT
Vaakasuora viiva heprealaisen konsonantin alla on patach, lyhyt a-vokaali.
סַ a
פַּתָּח פתח
mask. MH patach-vokaalimerkki 'avaaja'
• sekä tavuopillisesti että nykyheprean lausumisessa aina lyhyt a
• a-vokaalia lausuttaessa suu on auki
□ lääkärissä kurkkua tutkittaessa: "Sano 'aa'!"
H2 פתח patach (144/) avata (juuri)
Jos patachiin liittyy ְ "alakaksoispiste" eli shva, niin kysymyksessä on katko- eli sieppausvokaali, so. hyvin lyhyt vokaali chataf patach.
סֲ a [a]
חֲטַף־פַּתָּח חטף פתח
mask. MH chataf patach -vokaalimerkki, katkovokaali-patach,
'patachin sieppaus'
• [hyvin lyhyt] a
Katkovokaalit eli vähennetyt vokaalit ovat klassisessa ääntämyksessä olleet vielä lyhyempiä kuin lyhyet vokaalit.
Sieppausvokaaleja esiintyy hepreassa yleensä vain kurkkuäänteiden (alef, he, chet, ain) yhteydessä shvan sijasta. Arameassa chataf-vokaalit voivat liittyä myös joihinkin muihin kirjaimiin, mikä käytäntö on osin siirtynyt myös hepreaan. Nykyisin sieppausvokaalit äännetään "tavallisina" lyhyinä vokaaleina – kuten kaikki muutkin vokaalit ääntyvät enemmän tai vähemmän lyhyinä.
6. ALEF–BET-TAVUJA (8)
Heprealaisten sanojen tavut alkavat kirjoitettaessa yhdellä konsonantilla ja siihen liittyvällä yhdellä vokaalimerkillä.
(4)
1אָ אַ אֲ
a [a] a a [aa]
2אִ אִי
i [ii] i
3בָּ בַּ בָּא
ba [baa] ba ba [baa]
4בִּ בִּי בִּיא
bi [bii] bi [bii] bi
(4)
5בָ בַ בָא
va [vaa] va va [vaa]
6בִ בִי בִיא
vi [vii] vi [vii] vi
7אָב אַב
av av [aav]
8אִב אִיב
iv [iiv] iv
7. SANAKOKEEN SANAT (3)
1אָב
av [aav] mask. (1090x) isä
'hän, jonka tahtoon suostutaan'
H2 אבה ava (53/) peittyä toisen tahdon alle,
suostua tahtoon (juuri)
https://gen.fi/h2-xbh.html
2אַ֗בָּא
ába [abbaa] mask. PBHL (aram. < BH אָב)
(oma) isä 'isi'
• PBHL Post Biblical Hebrew Loanword
eli Raamatun jälkeisen heprean
lainasana
• alef-kirjaimen päällä oleva suunnikas
"salmiakki" (parallelogrammi)
osoittaa allekirjoittaneen tuottamissa teksteissä nykyheprean puhekielen painoa, joka on eri tavulla kuin klassisessa kielessä
3בָּא
ba [baa]
• 1. (mask.) tuleva; tulija; tulen, tulet, tulee
• 2. hän (mask.) tuli
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A א alef ja ב bet (kirjaimet)
https://gen.fi/h4a-01-alef.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. א alef
2. Kamats- ja chirik-vokaalit:
3. ב bet
4. Dagesh-piste:
5. Patach- ja chataf patach -vokaalit:
6. Alef–bet-tavuja (8):
7. Sanakokeen sanat (3):
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Etymological Dictionary of Biblical Hebrew by Rabbi Samson Rafael Hirsch.
Ed. Matityahu Clark. Feldheim 1999 (Hirsch)
https://books.google.ca/books?id=eVAAfn6Itb4C&printsec=frontcover&hl=fi%23v=onepage&q&f=false
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Mesila-sivusto (TV7)
https://www.tv7.fi/mesila/
1. א ALEF
א alef
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 1
H4A Käsinkirjoitusohje (pdf, suurennus 2400 %)
https://www.behrmanhouse.com/resource_room/hebrew-handwriting-chart
H6L Gematria, johd.
https://gen.fi/h6l-gematria-johd.html
H4A Kirjainten merkitykset
https://gen.fi/h4a-kirjainten-merkitykset.html
אָ֫לֶ״ף אל״ף
alef fem. (pausa) PBH alef-kirjain
□ BH Biblical Hebrew: – ~300 eKr.
□ PBH Post Biblical Hebrew: ~300 eKr. – ~500 jKr.
□ MH Medieval Hebrew: ~500 jKr. – 1880 jKr.
□ NH New Hebrew: 1880 jKr. –
• härkä < sonni (sarvipäinen nautaeläin); ensimmäinen
• pausa tarkoittaa sanan pitkää (ja kunnioittavaa) muotoa,
jonka lausumisen jälkeen tulee pitää tauko eli paussi
– ja miettiä sanan messiaanista merkitystä eli Jeesusta!
• alaf-juuri tarkoittaa vaikuttamisen kohteena ja toisen johdettavana
olemista: oppimista ja tottumista sekä intensiivivartalossa (pi'el) opettamista/kouluttamista
H2 אלף alaf (5/) olla toisen johdettavana: oppia, tottua uuteen (juuri)
H9 אלף alaf (5x) oppia, pi. opettaa, hif. tuottaa jälkeläisiä tuhatmäärin (verbi)
□ hif. (denom. אֶ֫לֶף elef 'tuhat') tuottaa jälkeläisiä tuhatmäärin
אֶ֫לֶף אלף
elef mask. (517x)
• 1. nautakarja 'kesytetyt nautaeläimet'
• 2. heimo, suuri määrä, tuhat 'kouluttajan,
so. johtajan/heimopäällikön alaisuuteen tottuneet'
Alefin transkriptiomerkki on joko tavurajaa osoittava heittomerkki (') tai ei mitään. Nykyhepreassa on viisi vokaalia: a – e – i – o – u, jotka kaikki voivat liittyä alefiin. Alef ei siis ole a-vokaali – paitsi joskus nykyheprean vierassanoissa.
Alefilla ei ole suomalaisittain ajatellen "itsenäistä" äännearvoa:
• 1. jos alefilla on oma vokaalimerkki, niin silloin se aloittaa tavun
ja ääntyy osana sitä vokaalia, jota ennen se on
• 2. jos alefilla ei ole omaa vokaalimerkkiä, niin silloin se ei äänny
H4A א alef: konsonantti vai vokaali?
https://gen.fi/h4a-01-alef-konsonantti-vai-vokaali.html
H6K 1 Alef (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-01-alef.html
2. KAMATS- JA CHIRIK-VOKAALIT
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
T-kirjaimen näköinen merkki heprealaisen kirjaimen alla on kamats-vokaalimerkki, joka yleensä tarkoittaa (pitkää) a-vokaalia.
סָ a [aa]
קָמָץ קמץ
kamats mask. PBH kamats-vokaalimerkki 'suljettava'
• yleensä (pitkä) a, joskus (lyhyt) o
• alkuaan o-vokaali, jota lausuttaessa huulet 'sulkeutuvat'
täydeksi ympyräksi
H2 קמץ kamats (3/7) sulkea koura (juuri)
Piste heprealaisen kirjaimen alla on i-vokaali eli chirik.
סִ i
חִירִיק חיריק
mask. PBH chirik-vokaalimerkki '(hampaiden) kirskuminen, narskuminen'
• (yleensä lyhyt) i
• i-vokaalia lausuttaessa suu on samassa asennossa
kuin hampaita narskuttaessa/kiristellessä
H2 חרק charak (5/) pureskella, kiristellä hampaitaan (juuri)
Chirik-vokaalimerkkiin voi liittyä myös י jod-kirjain, joka ei nykyisin juurikaan vaikuta lausumiseen: tavuopillisesti jod tekee chirik-vokaalista kuitenkin pitkän.
סִי i [ii]
3. ב BET
ב 2 bet
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 2
בֵּי״ת בי״ת
bet {beit} fem. PBH bet-kirjain 'talo'
בַּ֫יִת בית
bait mask. (2036x) talo, koti, huone, temppeli,
pullo, säiliö 'rakennettu sisätila'
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
בֵּית־לֶ֫חֶם בית לחם
Beit-Lechem paik. fem. (41x) Betlehem 'leivän/sodan talo'
Bet on leveä kirjain, toisin kuin esim. aakkoston 14. kirjain נ nun (n), joka on kapea kirjain:
ב bet נ nun
H6K 2 Bet (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-02-bet.html
4. DAGESH-PISTE
Bet-kirjaimen keskellä olevan pisteen nimi on dagesh, so. "pommi, joka räjäyttää kirjaimen" eli osoittaa eksplosiivisen umpiäänteen (b).
בּ b
Ilman pistettä bet ääntyy hankaavasti eli frikatiivisesti (v).
ב v [ḇ]
דָּגֵשׁ דגש
dagesh mask. MH dagesh-piste 'korostus, painotus; korko, paino'
5. PATACH- JA CHATAF PATACH -VOKAALIT
Vaakasuora viiva heprealaisen konsonantin alla on patach, lyhyt a-vokaali.
סַ a
פַּתָּח פתח
mask. MH patach-vokaalimerkki 'avaaja'
• sekä tavuopillisesti että nykyheprean lausumisessa aina lyhyt a
• a-vokaalia lausuttaessa suu on auki
□ lääkärissä kurkkua tutkittaessa: "Sano 'aa'!"
H2 פתח patach (144/) avata (juuri)
Jos patachiin liittyy ְ "alakaksoispiste" eli shva, niin kysymyksessä on katko- eli sieppausvokaali, so. hyvin lyhyt vokaali chataf patach.
סֲ a [a]
חֲטַף־פַּתָּח חטף פתח
mask. MH chataf patach -vokaalimerkki, katkovokaali-patach,
'patachin sieppaus'
• [hyvin lyhyt] a
Katkovokaalit eli vähennetyt vokaalit ovat klassisessa ääntämyksessä olleet vielä lyhyempiä kuin lyhyet vokaalit.
Sieppausvokaaleja esiintyy hepreassa yleensä vain kurkkuäänteiden (alef, he, chet, ain) yhteydessä shvan sijasta. Arameassa chataf-vokaalit voivat liittyä myös joihinkin muihin kirjaimiin, mikä käytäntö on osin siirtynyt myös hepreaan. Nykyisin sieppausvokaalit äännetään "tavallisina" lyhyinä vokaaleina – kuten kaikki muutkin vokaalit ääntyvät enemmän tai vähemmän lyhyinä.
6. ALEF–BET-TAVUJA (8)
Heprealaisten sanojen tavut alkavat kirjoitettaessa yhdellä konsonantilla ja siihen liittyvällä yhdellä vokaalimerkillä.
(4)
1אָ אַ אֲ
a [a] a a [aa]
2אִ אִי
i [ii] i
3בָּ בַּ בָּא
ba [baa] ba ba [baa]
4בִּ בִּי בִּיא
bi [bii] bi [bii] bi
(4)
5בָ בַ בָא
va [vaa] va va [vaa]
6בִ בִי בִיא
vi [vii] vi [vii] vi
7אָב אַב
av av [aav]
8אִב אִיב
iv [iiv] iv
7. SANAKOKEEN SANAT (3)
1אָב
av [aav] mask. (1090x) isä
'hän, jonka tahtoon suostutaan'
H2 אבה ava (53/) peittyä toisen tahdon alle,
suostua tahtoon (juuri)
https://gen.fi/h2-xbh.html
2אַ֗בָּא
ába [abbaa] mask. PBHL (aram. < BH אָב)
(oma) isä 'isi'
• PBHL Post Biblical Hebrew Loanword
eli Raamatun jälkeisen heprean
lainasana
• alef-kirjaimen päällä oleva suunnikas
"salmiakki" (parallelogrammi)
osoittaa allekirjoittaneen tuottamissa teksteissä nykyheprean puhekielen painoa, joka on eri tavulla kuin klassisessa kielessä
3בָּא
ba [baa]
• 1. (mask.) tuleva; tulija; tulen, tulet, tulee
• 2. hän (mask.) tuli
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html