H4A א alef ja ב bet (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-01-alef.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 17.12.2025).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A א alef ja ב bet (kirjaimet)
https://gen.fi/h4a-01-alef.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. א alef 'härkä, sonni'
2. A- ja i-vokaalit sekä shva:
3. ב bet 'talo'
4. Dagesh-piste:
5. A- ja i-vokaalit:
6. Alef–bet-tavuja (10):
7. Alef–bet-sanoja (9):
7. Sanakokeen sanat (6):
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Brown–Driver–Briggs Hebrew and English Lexicon.
Hendrickson (1906) 2014 (BDB)
https://www.sefaria.org/BDB?tab=contents
https://delitz.fr/bdb/
Etymological Dictionary of Biblical Hebrew by Rabbi Samson Rafael Hirsch.
Ed. Matityahu Clark. Feldheim 1999 (Hirsch)
https://books.google.ca/books?id=eVAAfn6Itb4C&printsec=frontcover&hl=fi%23v=onepage&q&f=false
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Mesila-sivusto (TV7)
https://www.tv7.fi/mesila/
Milon Even-Shoshan. Vol. 1–6. Hamilon Hechadash 2003 (EShM)
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989 (Mozeson)
1. א ALEF 'HÄRKÄ, SONNI'
א alef
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 1
H4A Käsinkirjoitusohje (pdf)
https://www.behrmanhouse.com/resource_room/hebrew-handwriting-chart
H6L Gematria, johd.
https://gen.fi/h6l-gematria-johd.html
H4A Kirjainten merkitykset
https://gen.fi/h4a-kirjainten-merkitykset.html
אָ֫לֶ״ף אל״ף
[ʼālɛp̄] álef fem. (pausa) PBH alef-kirjain 'härkä, sonni'
• hakasulkeissa [] on annettu kieliopillinen klassinen transkriptio
• PBH Post Biblical Hebrew ~300 eKr. – ~500 jKr.
• pausa tarkoittaa sanan pitkää (ja kunnioittavaa) muotoa,
jonka lausumisen jälkeen tulee pitää tauko eli paussi
– ja miettiä sanan messiaanista merkitystä eli Jeesusta!
• alaf-juuri tarkoittaa vaikuttamisen kohteena ja toisen johdettavana
olemista: oppimista ja tottumista sekä intensiivivartalossa (pi'el) opettamista/kouluttamista
H2 אלף alaf (5/) olla toisen johdettavana: oppia, tottua uuteen (juuri)
H9 אלף alaf (5x) oppia, pi. opettaa, hif. tuottaa jälkeläisiä tuhatmäärin (verbi)
□ hif. (denom. אֶ֫לֶף elef 'tuhat') tuottaa jälkeläisiä tuhatmäärin
אֶ֫לֶף אלף
[ʼɛ́lɛp̄] élef mask. (517x)
• 1. nautakarja 'kesytetyt nautaeläimet'
• 2. heimo, suuri määrä, tuhat 'kouluttajan,
so. johtajan/heimopäällikön alaisuuteen tottuneet'
Alefin transkriptiomerkki on allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa joko tavurajaa osoittava heittomerkki (') tai ei mitään.
Nykyhepreassa on viisi vokaalia: a – e – i – o – u, jotka kaikki voivat liittyä alefiin. Alef ei siis ole a-vokaali – paitsi joskus nykyheprean vierassanoissa.
Alefilla ei ole suomalaisittain ajatellen itsenäistä äännearvoa:
• 1. Jos alefilla on oma vokaalimerkki, niin silloin se aloittaa tavun:
suomalaisittain alef tarkoittaa siis vokaalilla alkavaa tavua.
• 2. Jos alefilla ei ole omaa vokaalimerkkiä, niin silloin se ei äänny.
H4A א alef: konsonantti vai vokaali?
https://gen.fi/h4a-01-alef-konsonantti-vai-vokaali.html
H6K 1 Alef (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-01-alef.html
2. A JA I-VOKAALIT SEKÄ SHVA
H4A Vokaalikartta
https://gen.fi/h4a-vokaalikartta.html
H4A Vokaalit
https://gen.fi/h4a-vokaalit.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
Nykyheprean arkisen puhekielen osalta voidaan yksinkertaistaen sanoa, että kaikki vokaalit lausutaan aina lyhyinä riippumatta niiden tavuopillisesta pituudesta. Raamatun heprean opiskelija tarvitsee kuitenkin tavuoppia sanojen oikeaan määrittelyyn ja kääntämiseen. Myös sanojen taivuttaminen on usein sidoksissa tavuoppiin.
Seuraavassa annetut vokaalien pituudet ovat yleisten tavuopillisten sääntöjen mukaiset. Tanachissa eli Heprealaisessa Vanhassa testamentissa esiintyy satunnaisesti myös poikkeavia muotoja. Jos vokaalin yhteydessä on mainittu aina-sana, niin silloin poikkeuksia ei ole.
Allekirjoittanut käyttää ס samech-kirjainta apuna osoittamaan vokaalimerkin paikkaa.
T-kirjaimen näköinen merkki heprealaisen kirjaimen alla on kamats-vokaalimerkki, joka yleensä tarkoittaa a-vokaalia, joskus o-vokaalia. Piste kirjaimen alla on i-vokaali eli chirik. Aina ensin lausutaan konsonantti ja sen jälkeen siihen liittyvä vokaalimerkki. Lukeminen tapahtuu oikealta vasemmalle.
סָ a [ā] tai o [å] kamats 'suljettava'
• [ā = aa tai å = o]
• tavuopillisesti yleensä pitkä a, kamats gadol 'suuri kamats'
• suljetussa painottomassa tavussa lyhyt o, kamats katan 'pieni kamats'
□ suljettu tavu = umpitavu = konsonanttiin päättyvä tavu
• a-vokaalina tavuopillisesti aina pitkä, o-vokaalina aina lyhyt
סַ a patach 'avaaja'
• tavuopillisesti aina lyhyt
• a-vokaalia lausuttaessa suu on auki
□ lääkärissä kurkkua tutkittaessa: "Sano 'aa'!"
סֲ a chataf patach 'patachin sieppaus'
• [a = hyvin lyhyt a] tavuopillisesti aina katko- eli vähennetty vokaali
סִ i chirik '(hampaiden) kirskuminen' (chirik chaser 'vaillinainen chirik)
• tavuopillisesti lyhyt
סִי i chirik male 'täysi chirik'
• [ī = ii] tavuopillisesti pitkä
סְ -/e [šewā] {shva} aram. 'yhtä suuri'
• klassisesti tavun alussa e, muutoin yleensä mykkä
• nykyhepreassa usein myös tavun alussa mykkä
• joko umpi-shva ei tavun sulkeva vokaalittomuuden merkki tai
avo-shva eli tavun avaava hyvin lyhyt katkovokaali
• avo-shva: [e = hyvin lyhyt väritön e]
tavuopillisesti aina katko- eli vähennetty vokaali
3. ב BET 'TALO'
ב bet
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 2
בֵּי״ת בי״ת
[bēṯ] bet tai beit fem. PBH bet-kirjain 'talo'
בַּ֫יִת בית
[bájiṯ] bait mask. (2036x) talo, koti, huone, temppeli,
pullo, säiliö 'rakennettu sisätila'
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
בֵּית־לֶ֫חֶם בית לחם
Beit-Lechem paik. fem. (41x) Betlehem 'leivän/sodan talo'
Bet on leveä kirjain, toisin kuin esim. aakkoston 14. kirjain נ nun (n), joka on kapea kirjain:
ב bet נ nun
H6K 2 Bet (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-02-bet.html
4. DAGESH-PISTE
Bet-kirjaimen keskellä olevan pisteen nimi on dagesh, so. "pommi, joka räjäyttää kirjaimen" eli osoittaa eksplosiivisen umpiäänteen (b).
בּ b
Ilman pistettä bet ääntyy hankaavasti eli frikatiivisesti (v).
ב v [ḇ]
דָּגֵשׁ דגש
dagesh mask. MH dagesh-piste 'korostus, painotus; korko, paino'
5. PATACH- JA CHATAF PATACH -VOKAALIT
Vaakasuora viiva heprealaisen konsonantin alla on patach, tavuopillisesti lyhyt a-vokaali.
סַ a
פַּתָּח פתח
mask. MH patach-vokaalimerkki 'avaaja'
• tavuopillisesti aina lyhyt a
H2 פתח patach (144/) avata (juuri)
Jos patachiin liittyy ְ "alakaksoispiste" eli shva, niin kysymyksessä on katko- eli sieppausvokaali, so. hyvin lyhyt vokaali chataf patach.
סֲ a [a]
חֲטַף־פַּתָּח חטף פתח
mask. MH chataf patach -vokaalimerkki, katkovokaali-patach,
'patachin sieppaus'
• [a = hyvin lyhyt a]
Katkovokaalit eli vähennetyt vokaalit ovat klassisessa ääntämyksessä olleet vielä lyhyempiä kuin lyhyet vokaalit.
Sieppausvokaaleja esiintyy hepreassa yleensä vain kurkkuäänteiden (alef, he, chet, ain) yhteydessä shvan sijasta. Arameassa chataf-vokaalit voivat liittyä myös joihinkin muihin kirjaimiin, mikä käytäntö on osin siirtynyt myös hepreaan. Nykyisin sieppausvokaalit äännetään "tavallisina" lyhyinä vokaaleina kuten kaikki muutkin vokaalit.
6. ALEF–BET-TAVUJA (10)
Heprealaisten sanojen tavut alkavat kirjoitettaessa yhdellä konsonantilla ja siihen liittyvällä yhdellä vokaalimerkillä.
1אָ אַ אֲ
a [a] a a [ā]
2אִ אִי
i [ī] i
3בָּ בַּ בָּא
ba [bāʼ] ba ba [bā]
4בִּ בִּי בִּיא
bi [bīʼ] bi [bī] bi
5בָ בַ בָא
va [ḇāʼ] va va [ḇā]
6בִ בִי בִיא
vi [ḇīʼ] vi [ḇī] vi
7אָב אַב
av [ʼaḇ] av [ʼāḇ]
8אִב אִיב
iv [ʼīḇ] iv [ʼiḇ]
9בְּ
be [be]
10בְ
ve [ḇe]
7. ALEF–BET-SANOJA (9)
Heprealaisissa sanoissa on paino yleensä viimeisellä tavulla. Allekirjoittaneen dokumenteissa se on ennakkovalittuna: jos painomerkkiä ei ole merkitty, niin se on silloin viimeisellä tavulla.
Jos paino on kuitenkin toiseksi viimeisellä eli penultimatavulla, niin silloin se on merkitty ole-painomerkillä, joka on rivin päällä oleva vasemmalle osoittava nuolenkärki.
ס֫
Jos puhekielessä paino on siirtynyt viimeiseltä tavulta eli ultimalta toiseksi viimeiselle tavulle, niin silloin se on allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa merkitty revia-painomerkillä eli salmiakin muotoisella suunnikkaalla (parallelogrammi).
ס֗
Yksikirjaimiset sanat kirjoitetaan aina suoraan ilman sanaväliä kiinni seuraavaan sanaan. Allekirjoittanut merkitsee ne sanastoissa yhdysviivalla, esim.
-בְּ be- prep. -ssa, aikana, kautta
H4B Yksikirjaimiset sanat
https://gen.fi/h4b-yksikirjaimiset-sanat.html
Vokaalin jälkeinen dagesh-piste on tavuopillisesti kahdentava dagesh chazak 'vahva dagesh'. Kahdenettuja konsonantteja ei nykyhepreassa kuitenkaan äännetä.
אַ֗בָּא [ʼabbāʼ] {ába}
Pyrin vähitellen merkitsemään kaikkiin heprealaisiin sanoihin myös niiden kolmikirjaimiset juuret.
Persoonamuotoihin liittyvä tunnus "c." tarkoittaa "common" eli yhteinen muoto maskuliinilla ja feminiinillä.
Sanastossa annettu suluissa oleva x-luku kertoo, montako kertaa sana esiintyy Heprealaisessa Vanhassa testamentissa eli Tanachissa. Jos sana ei vielä esiinny Raamatussa, niin silloin sen ensimmäinen havaittu kirjallinen esiintymä on annettu seuraavien heprean kielen historiallisten vaiheiden mukaan:
• BH Biblical Hebrew – ~300 eKr.
• PBH Post Biblical Hebrew ~300 eKr. – ~500 jKr.
• MH Medieval Hebrew ~500 jKr. – 1880 jKr.
• NH New Hebrew 1880 jKr. –
Hepreaan muista kielistä lainatut sanat on merkitty seuraavasti:
• BHL Biblical Hebrew Loanword
• PBHL Post Biblical Hebrew Loanword
• MHL Medieval Hebrew Loanword
• NHL New Hebrew Loanword
Nykyhepreassa käytettävien muiden kielten sanat eli vierassanat:
• FW Foreign Word
H4V Vierassanat ja -nimet, johd.
https://gen.fi/h4v-johd.html
1אָב
[ʼāḇ] av mask. (1090x) isä, esi-isä
'hän, jonka tahtoon suostutaan'
H2 אבה ava (53/) peittyä toisen tahdon alle,
suostua tahtoon (juuri)
https://gen.fi/h2-xbh.html
• > kreik. πα(τήρ) pa(teer)
(metateesi)
2אַ֗בָּא
[ʼabbāʼ] ába mask. PBHL (aram. < BH אָב)
(oma rakas) isä "isi"
• vokaalin jälkeinen dagesh-piste on
konsonantin kahdentava
dagesh chazak 'vahva korostus';
nykyhepreassa kahdennettuja konsonantteja eli geminaattoja ei kuitenkaan lausuta
3אָבִי
[ʼāḇī] avi yks. + suff. yks. 1. c. minun isäni
4אָבִיב
[ʼāḇīḇ] aviv mask.
• 1. BH nuori viljantähkä
• 2. PB abib-kuukausi
• 3. MH kevät
H2 אבב avav (0/) versoa, kasvaa (juuri)
תֵּל־אָבִיב
Tel-Aviv 'kevätkumpu'
5אֲבִיבִי
[ʼaḇīḇī] avivi
• 1. yks. + suff. yks. 1. c. minun kevääni
• 2. adj. keväinen
6אִי
[ʼī] i mask. & neg. (40x)
• 1. mask. (36x) saari, ranta
'eristyksessä oleva'
• 2. mask. (3x) sakaali 'yksinelävä'
• 3. neg. (1x) ei, ilman
H2 איה aja (0/) olla erillään, eristyksessä,
yksin (juuri)
• > island < iland; öland 'saarimaa'
7בְּ-
[be-] be- prep. (15731x)
• 1. -ssa
• 2. aikana
• 3. kautta, välityksellä
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila,
kääntää rakennuskiviä (juuri)
בְּרֵאשִׁית
Bereshit 'Alussa' 1. Moos.
8בָּא
[bāʼ] ba
• 1. (mask.) tuleva; tulija; tulen, tulet, tulee
• 2. hän (mask.) tuli
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
בָּרוּךְ הַבָּא!
Baruch haba! Olkoon tulija siunattu!
בִּי
[bī] bi be-prep. + suff. yks. 1. c.
minussa, minun kauttani
7. SANAKOKEEN SANAT (6)
1אָב
[ʼāḇ] av mask. (1090x) isä, esi-isä
'hän, jonka tahtoon suostutaan'
H2 אבה ava (53/) peittyä toisen tahdon alle,
suostua tahtoon (juuri)
https://gen.fi/h2-xbh.html
• > kreik. πα(τήρ) pa(teer)
(metateesi)
2אַ֗בָּא
[ʼabbāʼ] {ába} mask. PBHL (aram. < BH אָב)
(oma rakas) isä "isi"
3אָבִיב
[ʼāḇīḇ] aviv mask.
• 1. BH nuori viljantähkä
• 2. PB abib-kuukausi
• 3. MH kevät
H2 אבב avav (0/) versoa, kasvaa (juuri)
תֵּל־אָבִיב
Tel-Aviv 'kevätkumpu'
4אִי
[ʼī] i mask. & neg. (40x)
• 1. mask. (36x) saari, ranta
'eristyksessä oleva'
• 2. mask. (3x) sakaali 'yksinelävä'
• 3. neg. (1x) ei, ilman
H2 איה aja (0/) olla erillään, eristyksessä,
yksin (juuri)
• > island < iland; öland 'saarimaa'
5בְּ-
[be-] be- prep. (15731x)
• 1. -ssa
• 2. aikana
• 3. kautta, välityksellä
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila,
kääntää rakennuskiviä (juuri)
בְּרֵאשִׁית
Bereshit 'Alussa' 1. Moos.
6בָּא
[bāʼ] ba
• 1. (mask.) tuleva; tulija; tulen, tulet, tulee
• 2. hän (mask.) tuli
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
בָּרוּךְ הַבָּא!
Baruch haba! Olkoon tulija siunattu!
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A א alef ja ב bet (kirjaimet)
https://gen.fi/h4a-01-alef.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. א alef 'härkä, sonni'
2. A- ja i-vokaalit sekä shva:
3. ב bet 'talo'
4. Dagesh-piste:
5. A- ja i-vokaalit:
6. Alef–bet-tavuja (10):
7. Alef–bet-sanoja (9):
7. Sanakokeen sanat (6):
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Brown–Driver–Briggs Hebrew and English Lexicon.
Hendrickson (1906) 2014 (BDB)
https://www.sefaria.org/BDB?tab=contents
https://delitz.fr/bdb/
Etymological Dictionary of Biblical Hebrew by Rabbi Samson Rafael Hirsch.
Ed. Matityahu Clark. Feldheim 1999 (Hirsch)
https://books.google.ca/books?id=eVAAfn6Itb4C&printsec=frontcover&hl=fi%23v=onepage&q&f=false
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Mesila-sivusto (TV7)
https://www.tv7.fi/mesila/
Milon Even-Shoshan. Vol. 1–6. Hamilon Hechadash 2003 (EShM)
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989 (Mozeson)
1. א ALEF 'HÄRKÄ, SONNI'
א alef
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 1
H4A Käsinkirjoitusohje (pdf)
https://www.behrmanhouse.com/resource_room/hebrew-handwriting-chart
H6L Gematria, johd.
https://gen.fi/h6l-gematria-johd.html
H4A Kirjainten merkitykset
https://gen.fi/h4a-kirjainten-merkitykset.html
אָ֫לֶ״ף אל״ף
[ʼālɛp̄] álef fem. (pausa) PBH alef-kirjain 'härkä, sonni'
• hakasulkeissa [] on annettu kieliopillinen klassinen transkriptio
• PBH Post Biblical Hebrew ~300 eKr. – ~500 jKr.
• pausa tarkoittaa sanan pitkää (ja kunnioittavaa) muotoa,
jonka lausumisen jälkeen tulee pitää tauko eli paussi
– ja miettiä sanan messiaanista merkitystä eli Jeesusta!
• alaf-juuri tarkoittaa vaikuttamisen kohteena ja toisen johdettavana
olemista: oppimista ja tottumista sekä intensiivivartalossa (pi'el) opettamista/kouluttamista
H2 אלף alaf (5/) olla toisen johdettavana: oppia, tottua uuteen (juuri)
H9 אלף alaf (5x) oppia, pi. opettaa, hif. tuottaa jälkeläisiä tuhatmäärin (verbi)
□ hif. (denom. אֶ֫לֶף elef 'tuhat') tuottaa jälkeläisiä tuhatmäärin
אֶ֫לֶף אלף
[ʼɛ́lɛp̄] élef mask. (517x)
• 1. nautakarja 'kesytetyt nautaeläimet'
• 2. heimo, suuri määrä, tuhat 'kouluttajan,
so. johtajan/heimopäällikön alaisuuteen tottuneet'
Alefin transkriptiomerkki on allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa joko tavurajaa osoittava heittomerkki (') tai ei mitään.
Nykyhepreassa on viisi vokaalia: a – e – i – o – u, jotka kaikki voivat liittyä alefiin. Alef ei siis ole a-vokaali – paitsi joskus nykyheprean vierassanoissa.
Alefilla ei ole suomalaisittain ajatellen itsenäistä äännearvoa:
• 1. Jos alefilla on oma vokaalimerkki, niin silloin se aloittaa tavun:
suomalaisittain alef tarkoittaa siis vokaalilla alkavaa tavua.
• 2. Jos alefilla ei ole omaa vokaalimerkkiä, niin silloin se ei äänny.
H4A א alef: konsonantti vai vokaali?
https://gen.fi/h4a-01-alef-konsonantti-vai-vokaali.html
H6K 1 Alef (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-01-alef.html
2. A JA I-VOKAALIT SEKÄ SHVA
H4A Vokaalikartta
https://gen.fi/h4a-vokaalikartta.html
H4A Vokaalit
https://gen.fi/h4a-vokaalit.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
Nykyheprean arkisen puhekielen osalta voidaan yksinkertaistaen sanoa, että kaikki vokaalit lausutaan aina lyhyinä riippumatta niiden tavuopillisesta pituudesta. Raamatun heprean opiskelija tarvitsee kuitenkin tavuoppia sanojen oikeaan määrittelyyn ja kääntämiseen. Myös sanojen taivuttaminen on usein sidoksissa tavuoppiin.
Seuraavassa annetut vokaalien pituudet ovat yleisten tavuopillisten sääntöjen mukaiset. Tanachissa eli Heprealaisessa Vanhassa testamentissa esiintyy satunnaisesti myös poikkeavia muotoja. Jos vokaalin yhteydessä on mainittu aina-sana, niin silloin poikkeuksia ei ole.
Allekirjoittanut käyttää ס samech-kirjainta apuna osoittamaan vokaalimerkin paikkaa.
T-kirjaimen näköinen merkki heprealaisen kirjaimen alla on kamats-vokaalimerkki, joka yleensä tarkoittaa a-vokaalia, joskus o-vokaalia. Piste kirjaimen alla on i-vokaali eli chirik. Aina ensin lausutaan konsonantti ja sen jälkeen siihen liittyvä vokaalimerkki. Lukeminen tapahtuu oikealta vasemmalle.
סָ a [ā] tai o [å] kamats 'suljettava'
• [ā = aa tai å = o]
• tavuopillisesti yleensä pitkä a, kamats gadol 'suuri kamats'
• suljetussa painottomassa tavussa lyhyt o, kamats katan 'pieni kamats'
□ suljettu tavu = umpitavu = konsonanttiin päättyvä tavu
• a-vokaalina tavuopillisesti aina pitkä, o-vokaalina aina lyhyt
סַ a patach 'avaaja'
• tavuopillisesti aina lyhyt
• a-vokaalia lausuttaessa suu on auki
□ lääkärissä kurkkua tutkittaessa: "Sano 'aa'!"
סֲ a chataf patach 'patachin sieppaus'
• [a = hyvin lyhyt a] tavuopillisesti aina katko- eli vähennetty vokaali
סִ i chirik '(hampaiden) kirskuminen' (chirik chaser 'vaillinainen chirik)
• tavuopillisesti lyhyt
סִי i chirik male 'täysi chirik'
• [ī = ii] tavuopillisesti pitkä
סְ -/e [šewā] {shva} aram. 'yhtä suuri'
• klassisesti tavun alussa e, muutoin yleensä mykkä
• nykyhepreassa usein myös tavun alussa mykkä
• joko umpi-shva ei tavun sulkeva vokaalittomuuden merkki tai
avo-shva eli tavun avaava hyvin lyhyt katkovokaali
• avo-shva: [e = hyvin lyhyt väritön e]
tavuopillisesti aina katko- eli vähennetty vokaali
3. ב BET 'TALO'
ב bet
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 2
בֵּי״ת בי״ת
[bēṯ] bet tai beit fem. PBH bet-kirjain 'talo'
בַּ֫יִת בית
[bájiṯ] bait mask. (2036x) talo, koti, huone, temppeli,
pullo, säiliö 'rakennettu sisätila'
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
בֵּית־לֶ֫חֶם בית לחם
Beit-Lechem paik. fem. (41x) Betlehem 'leivän/sodan talo'
Bet on leveä kirjain, toisin kuin esim. aakkoston 14. kirjain נ nun (n), joka on kapea kirjain:
ב bet נ nun
H6K 2 Bet (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-02-bet.html
4. DAGESH-PISTE
Bet-kirjaimen keskellä olevan pisteen nimi on dagesh, so. "pommi, joka räjäyttää kirjaimen" eli osoittaa eksplosiivisen umpiäänteen (b).
בּ b
Ilman pistettä bet ääntyy hankaavasti eli frikatiivisesti (v).
ב v [ḇ]
דָּגֵשׁ דגש
dagesh mask. MH dagesh-piste 'korostus, painotus; korko, paino'
5. PATACH- JA CHATAF PATACH -VOKAALIT
Vaakasuora viiva heprealaisen konsonantin alla on patach, tavuopillisesti lyhyt a-vokaali.
סַ a
פַּתָּח פתח
mask. MH patach-vokaalimerkki 'avaaja'
• tavuopillisesti aina lyhyt a
H2 פתח patach (144/) avata (juuri)
Jos patachiin liittyy ְ "alakaksoispiste" eli shva, niin kysymyksessä on katko- eli sieppausvokaali, so. hyvin lyhyt vokaali chataf patach.
סֲ a [a]
חֲטַף־פַּתָּח חטף פתח
mask. MH chataf patach -vokaalimerkki, katkovokaali-patach,
'patachin sieppaus'
• [a = hyvin lyhyt a]
Katkovokaalit eli vähennetyt vokaalit ovat klassisessa ääntämyksessä olleet vielä lyhyempiä kuin lyhyet vokaalit.
Sieppausvokaaleja esiintyy hepreassa yleensä vain kurkkuäänteiden (alef, he, chet, ain) yhteydessä shvan sijasta. Arameassa chataf-vokaalit voivat liittyä myös joihinkin muihin kirjaimiin, mikä käytäntö on osin siirtynyt myös hepreaan. Nykyisin sieppausvokaalit äännetään "tavallisina" lyhyinä vokaaleina kuten kaikki muutkin vokaalit.
6. ALEF–BET-TAVUJA (10)
Heprealaisten sanojen tavut alkavat kirjoitettaessa yhdellä konsonantilla ja siihen liittyvällä yhdellä vokaalimerkillä.
1אָ אַ אֲ
a [a] a a [ā]
2אִ אִי
i [ī] i
3בָּ בַּ בָּא
ba [bāʼ] ba ba [bā]
4בִּ בִּי בִּיא
bi [bīʼ] bi [bī] bi
5בָ בַ בָא
va [ḇāʼ] va va [ḇā]
6בִ בִי בִיא
vi [ḇīʼ] vi [ḇī] vi
7אָב אַב
av [ʼaḇ] av [ʼāḇ]
8אִב אִיב
iv [ʼīḇ] iv [ʼiḇ]
9בְּ
be [be]
10בְ
ve [ḇe]
7. ALEF–BET-SANOJA (9)
Heprealaisissa sanoissa on paino yleensä viimeisellä tavulla. Allekirjoittaneen dokumenteissa se on ennakkovalittuna: jos painomerkkiä ei ole merkitty, niin se on silloin viimeisellä tavulla.
Jos paino on kuitenkin toiseksi viimeisellä eli penultimatavulla, niin silloin se on merkitty ole-painomerkillä, joka on rivin päällä oleva vasemmalle osoittava nuolenkärki.
ס֫
Jos puhekielessä paino on siirtynyt viimeiseltä tavulta eli ultimalta toiseksi viimeiselle tavulle, niin silloin se on allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa merkitty revia-painomerkillä eli salmiakin muotoisella suunnikkaalla (parallelogrammi).
ס֗
Yksikirjaimiset sanat kirjoitetaan aina suoraan ilman sanaväliä kiinni seuraavaan sanaan. Allekirjoittanut merkitsee ne sanastoissa yhdysviivalla, esim.
-בְּ be- prep. -ssa, aikana, kautta
H4B Yksikirjaimiset sanat
https://gen.fi/h4b-yksikirjaimiset-sanat.html
Vokaalin jälkeinen dagesh-piste on tavuopillisesti kahdentava dagesh chazak 'vahva dagesh'. Kahdenettuja konsonantteja ei nykyhepreassa kuitenkaan äännetä.
אַ֗בָּא [ʼabbāʼ] {ába}
Pyrin vähitellen merkitsemään kaikkiin heprealaisiin sanoihin myös niiden kolmikirjaimiset juuret.
Persoonamuotoihin liittyvä tunnus "c." tarkoittaa "common" eli yhteinen muoto maskuliinilla ja feminiinillä.
Sanastossa annettu suluissa oleva x-luku kertoo, montako kertaa sana esiintyy Heprealaisessa Vanhassa testamentissa eli Tanachissa. Jos sana ei vielä esiinny Raamatussa, niin silloin sen ensimmäinen havaittu kirjallinen esiintymä on annettu seuraavien heprean kielen historiallisten vaiheiden mukaan:
• BH Biblical Hebrew – ~300 eKr.
• PBH Post Biblical Hebrew ~300 eKr. – ~500 jKr.
• MH Medieval Hebrew ~500 jKr. – 1880 jKr.
• NH New Hebrew 1880 jKr. –
Hepreaan muista kielistä lainatut sanat on merkitty seuraavasti:
• BHL Biblical Hebrew Loanword
• PBHL Post Biblical Hebrew Loanword
• MHL Medieval Hebrew Loanword
• NHL New Hebrew Loanword
Nykyhepreassa käytettävien muiden kielten sanat eli vierassanat:
• FW Foreign Word
H4V Vierassanat ja -nimet, johd.
https://gen.fi/h4v-johd.html
1אָב
[ʼāḇ] av mask. (1090x) isä, esi-isä
'hän, jonka tahtoon suostutaan'
H2 אבה ava (53/) peittyä toisen tahdon alle,
suostua tahtoon (juuri)
https://gen.fi/h2-xbh.html
• > kreik. πα(τήρ) pa(teer)
(metateesi)
2אַ֗בָּא
[ʼabbāʼ] ába mask. PBHL (aram. < BH אָב)
(oma rakas) isä "isi"
• vokaalin jälkeinen dagesh-piste on
konsonantin kahdentava
dagesh chazak 'vahva korostus';
nykyhepreassa kahdennettuja konsonantteja eli geminaattoja ei kuitenkaan lausuta
3אָבִי
[ʼāḇī] avi yks. + suff. yks. 1. c. minun isäni
4אָבִיב
[ʼāḇīḇ] aviv mask.
• 1. BH nuori viljantähkä
• 2. PB abib-kuukausi
• 3. MH kevät
H2 אבב avav (0/) versoa, kasvaa (juuri)
תֵּל־אָבִיב
Tel-Aviv 'kevätkumpu'
5אֲבִיבִי
[ʼaḇīḇī] avivi
• 1. yks. + suff. yks. 1. c. minun kevääni
• 2. adj. keväinen
6אִי
[ʼī] i mask. & neg. (40x)
• 1. mask. (36x) saari, ranta
'eristyksessä oleva'
• 2. mask. (3x) sakaali 'yksinelävä'
• 3. neg. (1x) ei, ilman
H2 איה aja (0/) olla erillään, eristyksessä,
yksin (juuri)
• > island < iland; öland 'saarimaa'
7בְּ-
[be-] be- prep. (15731x)
• 1. -ssa
• 2. aikana
• 3. kautta, välityksellä
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila,
kääntää rakennuskiviä (juuri)
בְּרֵאשִׁית
Bereshit 'Alussa' 1. Moos.
8בָּא
[bāʼ] ba
• 1. (mask.) tuleva; tulija; tulen, tulet, tulee
• 2. hän (mask.) tuli
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
בָּרוּךְ הַבָּא!
Baruch haba! Olkoon tulija siunattu!
בִּי
[bī] bi be-prep. + suff. yks. 1. c.
minussa, minun kauttani
7. SANAKOKEEN SANAT (6)
1אָב
[ʼāḇ] av mask. (1090x) isä, esi-isä
'hän, jonka tahtoon suostutaan'
H2 אבה ava (53/) peittyä toisen tahdon alle,
suostua tahtoon (juuri)
https://gen.fi/h2-xbh.html
• > kreik. πα(τήρ) pa(teer)
(metateesi)
2אַ֗בָּא
[ʼabbāʼ] {ába} mask. PBHL (aram. < BH אָב)
(oma rakas) isä "isi"
3אָבִיב
[ʼāḇīḇ] aviv mask.
• 1. BH nuori viljantähkä
• 2. PB abib-kuukausi
• 3. MH kevät
H2 אבב avav (0/) versoa, kasvaa (juuri)
תֵּל־אָבִיב
Tel-Aviv 'kevätkumpu'
4אִי
[ʼī] i mask. & neg. (40x)
• 1. mask. (36x) saari, ranta
'eristyksessä oleva'
• 2. mask. (3x) sakaali 'yksinelävä'
• 3. neg. (1x) ei, ilman
H2 איה aja (0/) olla erillään, eristyksessä,
yksin (juuri)
• > island < iland; öland 'saarimaa'
5בְּ-
[be-] be- prep. (15731x)
• 1. -ssa
• 2. aikana
• 3. kautta, välityksellä
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila,
kääntää rakennuskiviä (juuri)
בְּרֵאשִׁית
Bereshit 'Alussa' 1. Moos.
6בָּא
[bāʼ] ba
• 1. (mask.) tuleva; tulija; tulen, tulet, tulee
• 2. hän (mask.) tuli
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
בָּרוּךְ הַבָּא!
Baruch haba! Olkoon tulija siunattu!