H4i Kopula (HEPREA KIELIOPPI LAUSEOPPI)
| h4i-kopula.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 22.11.2022).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4i LAUSEOPPI https://gen.fi/h4i.html
H4i Kopula
https://gen.fi/h4i-kopula.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Kopulan käyttö Tanachissa
3. Kopulan käyttö nykyhepreassa
3.1 Jesh- ja ein-sanat
3.2 Pronominaalinen kopula
0. DOKUMENTTEJA
H4i Adjektiiviattribuutti
https://gen.fi/h4i-adjektiiviattribuutti.html
H4i Appositio
https://gen.fi/h4i-appositio.html
H4i Nominaalilause
https://gen.fi/h4i-nominaalilause.html
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa (ITH). Kirjapaja 2015, s. 62
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi (MA). Finn Lectura 2011,
s. 104–105, 321–322
Glinert, Lewis: Modern Hebrew. An Essential Grammar. 4th ed. Routledge 2016,
s. 4
Lyytikäinen & Gamzu: Opi hepreaa (OH). 2. painos. Aurinko Kustannus 2020,
s. 101
1. JOHDANTO
Nominaalilauseessa voidaan käyttää kopulaa eli yhdistävä sidesanaa
(engl. particle of being).
lat. copula [cō-] side, yhdysside, köysi
copulo [cō-] kytkeä, liittää, yhdistää
hepr. oged (partis.) "nipuksi sitoja, yhdistäjä", kopula
אוֹגֵד אוגד
Nominaalilauseen kopulana voi toimia
– 1. kolmannen persoonan pronomini "hu, hi, hem [hema], hen [hena]"
– 2. partikkeli "jesh, on"
– 3. kieltosana "ein, ei"
– 4. interjektio "hine, katso" suffikoituna
הוּא הִיא הֵם \] הֵ֫מָּה[ הֵן \] הֵ֫נָּה]
הוא היא הם] המה [הן] הנה[
יֵשׁ יש
אֵין אין
]הִנֵּה [הִנּוֹ הִנָּהּ הִנָּם הִנָּן
]הינה [הינו הינה הינם הינן
Kopulana toimiva pronomini on aina samassa suvussa ja luvussa kuin subjekti. Kopula suomennetaan yleensä olla-verbillä: "joku on [oli]" tai kielteisessä lauseessa "joku ei ole [ei ollut]".
2. KOPULAN KÄYTTÖ TANACHISSA
Myönteisessä lauseessa käytetään jesh-partikkelia, kielteisessä ein-sanaa.
(1. Moos. 28:16a2)
אָכֵן יֵשׁ יְהוָה בַּמָּקוֹם הַזֶּ֑ה
Totisesti Jahve/Herra on tässä paikassa. (1. Moos. 28:16)
(2. Moos. 2:12a2)
כִּי אֵין אִ֑ישׁ
– – sillä ei ollut ketään. (2. Moos. 2:12)
Subjektin ja predikaatin väliin voidaan lisätä kopulaksi kolmannen persoonan pronomini.
(1. Moos. 25:16a1)
אֵ֫לֶּה הֵם בְּנֵי־יִשְׁמָעֵאל
Nämä ovat Ismaelin pojat. (1. Moos. 25:16)
Kopula voi myös korostaa subjektia tai vahvistaa subjektin ja predikaatin identtisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kopula voidaan kääntää jollakin vahvistavalla sanalla: juuri, itse jne.
(2. Sam. 7:28a1)
וְעַתָּה ׀ אֲדֹנָי יְהוִה אַתָּה הוּא הָאֱלֹהִים
Ja nyt, Herra Jahve/Jumala, sinä – juuri sinä – olet Jumala.
tai: Niin, Herra Jahve/Jumala, sinä itse olet Jumala." (2. Sam. 7:28)
(5. Moos. 4:35a2)
כִּי יְהוָה הוּא הָאֱלֹהִ֑ים
– – sillä Jahve/Herra – juuri hän – on Jumala. (5. Moos. 4:35)
3. KOPULAN KÄYTTÖ NYKYHEPREASSA
3.1 JESH- JA EIN-SANAT
Nykyhepreassa jesh- ja ein-sanoja käytetään klassisen heprean tavoin ilmaisemaan, että jotakin on tai ole (olemassa) (ns. eksistentiaali- eli tilalause, vrt. engl. "there is/are [no]"). Nykyhepreassa niitä käytetään kuitenkin vain preesens-ilmaisuissa.
יֵשׁ מִסְעָדָה בַּכְּפָר הַזֶּה?
כֵּן, יֵשׁ מִסְעָדָה בַּכְּפָר הַזֶּה.
לֹא, אֵין מִסְעָדָה בַּכְּפָר הַזֶּה.
Onko tässä kylässä ravintolaa? (intonaatio!)
בְּפִ֫ינְלַנְד יֵשׁ הַרְבֵּה אֲגַמִּים.
Suomessa on paljon järviä.
אֵין לוֹ כֶּ֫סֶף.
Hänellä (mask.) ei ole rahaa.
3.2 PRONOMINAALINEN KOPULA
Kun nomininaalilauseella ilmaistaan, että "substantiivi on substantiivi", voidaan subjektin ja predikaatin suhteen selventämiseksi ja tarkentamiseksi käyttää pronominaalista kopulaa. Yksinkertainen perussääntö: aina kuin "substantiivi on substantiivi", niin käytä kopulaa!
Jos subjekti ja predikaatti ovat molemmat joko määräisiä tai epämääräisiä, niin silloin kopula on pakollinen. Muutoin ilmaus saattaa olla mahdollista tulkita väärin appositio- tai genetiivirakenteeksi.
יֵשׁוּעַ הוּא הָאֱלוֹהִים .ישוע הוא האלוהים.
Jeesus on Jumala.
• sekä subjekti että predikaatti määräisiä substantiiveja:
kopula pakollinen
יֵשׁוּעַ הָאֱלוֹהִים
vrt. appositiorakenne: Jumala Jeesus
הֶ֫לְסִינְקִי הִיא הַבִּירָה שֶׁל פִ֫ינְלַנְד.
הלסינקי היא הבירה של פינלנד.
Helsinki on Suomen pääkaupunki.
• sekä subjekti että predikaatti määräisiä substantiiveja:
kopula pakollinen
מֹ֗שֶׁה הוּא הַמְּנַהֵל. משה הוא המנהל.
Moshe on (tämän paikan) johtaja.
• sekä subjekti että predikaatti ovat määräisiä substantiiveja:
kopula pakollinen
כֶּ֫לֶב הוּא חַיָּה נֶאֱמָנָה. כלב הוא חיה נאמנה.
Koira on uskollinen eläin. = Jokainen koira on uskollinen eläin.
• sekä subjekti että predikaatti epämääräisiä substantiiveja:
kopula pakollinen
רִ֗בְקָה הִיא רוֹפְאָה .רבקה היא רופאה.
רִ֗בְקָה רוֹפְאָה.
Rivka on lääkäri.
• subjekti määräinen substantiivi mutta predikaatti epämääräinen
substantiivi: kopula ei pakollinen
הָאַחִים שֶׁלִּי הֵם חַיָּלִים .האחים שלי הם חיילים.
הָאַחִים שֶׁלִּי חַיָּלִים.
Minun veljeni ovat sotilaita.
• subjekti on määräinen substantiivi mutta predikaatti epämääräinen:
kopula ei pakollinen
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4i LAUSEOPPI https://gen.fi/h4i.html
H4i Kopula
https://gen.fi/h4i-kopula.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Kopulan käyttö Tanachissa
3. Kopulan käyttö nykyhepreassa
3.1 Jesh- ja ein-sanat
3.2 Pronominaalinen kopula
0. DOKUMENTTEJA
H4i Adjektiiviattribuutti
https://gen.fi/h4i-adjektiiviattribuutti.html
H4i Appositio
https://gen.fi/h4i-appositio.html
H4i Nominaalilause
https://gen.fi/h4i-nominaalilause.html
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa (ITH). Kirjapaja 2015, s. 62
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi (MA). Finn Lectura 2011,
s. 104–105, 321–322
Glinert, Lewis: Modern Hebrew. An Essential Grammar. 4th ed. Routledge 2016,
s. 4
Lyytikäinen & Gamzu: Opi hepreaa (OH). 2. painos. Aurinko Kustannus 2020,
s. 101
1. JOHDANTO
Nominaalilauseessa voidaan käyttää kopulaa eli yhdistävä sidesanaa
(engl. particle of being).
lat. copula [cō-] side, yhdysside, köysi
copulo [cō-] kytkeä, liittää, yhdistää
hepr. oged (partis.) "nipuksi sitoja, yhdistäjä", kopula
אוֹגֵד אוגד
Nominaalilauseen kopulana voi toimia
– 1. kolmannen persoonan pronomini "hu, hi, hem [hema], hen [hena]"
– 2. partikkeli "jesh, on"
– 3. kieltosana "ein, ei"
– 4. interjektio "hine, katso" suffikoituna
הוּא הִיא הֵם \] הֵ֫מָּה[ הֵן \] הֵ֫נָּה]
הוא היא הם] המה [הן] הנה[
יֵשׁ יש
אֵין אין
]הִנֵּה [הִנּוֹ הִנָּהּ הִנָּם הִנָּן
]הינה [הינו הינה הינם הינן
Kopulana toimiva pronomini on aina samassa suvussa ja luvussa kuin subjekti. Kopula suomennetaan yleensä olla-verbillä: "joku on [oli]" tai kielteisessä lauseessa "joku ei ole [ei ollut]".
2. KOPULAN KÄYTTÖ TANACHISSA
Myönteisessä lauseessa käytetään jesh-partikkelia, kielteisessä ein-sanaa.
(1. Moos. 28:16a2)
אָכֵן יֵשׁ יְהוָה בַּמָּקוֹם הַזֶּ֑ה
Totisesti Jahve/Herra on tässä paikassa. (1. Moos. 28:16)
(2. Moos. 2:12a2)
כִּי אֵין אִ֑ישׁ
– – sillä ei ollut ketään. (2. Moos. 2:12)
Subjektin ja predikaatin väliin voidaan lisätä kopulaksi kolmannen persoonan pronomini.
(1. Moos. 25:16a1)
אֵ֫לֶּה הֵם בְּנֵי־יִשְׁמָעֵאל
Nämä ovat Ismaelin pojat. (1. Moos. 25:16)
Kopula voi myös korostaa subjektia tai vahvistaa subjektin ja predikaatin identtisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Kopula voidaan kääntää jollakin vahvistavalla sanalla: juuri, itse jne.
(2. Sam. 7:28a1)
וְעַתָּה ׀ אֲדֹנָי יְהוִה אַתָּה הוּא הָאֱלֹהִים
Ja nyt, Herra Jahve/Jumala, sinä – juuri sinä – olet Jumala.
tai: Niin, Herra Jahve/Jumala, sinä itse olet Jumala." (2. Sam. 7:28)
(5. Moos. 4:35a2)
כִּי יְהוָה הוּא הָאֱלֹהִ֑ים
– – sillä Jahve/Herra – juuri hän – on Jumala. (5. Moos. 4:35)
3. KOPULAN KÄYTTÖ NYKYHEPREASSA
3.1 JESH- JA EIN-SANAT
Nykyhepreassa jesh- ja ein-sanoja käytetään klassisen heprean tavoin ilmaisemaan, että jotakin on tai ole (olemassa) (ns. eksistentiaali- eli tilalause, vrt. engl. "there is/are [no]"). Nykyhepreassa niitä käytetään kuitenkin vain preesens-ilmaisuissa.
יֵשׁ מִסְעָדָה בַּכְּפָר הַזֶּה?
כֵּן, יֵשׁ מִסְעָדָה בַּכְּפָר הַזֶּה.
לֹא, אֵין מִסְעָדָה בַּכְּפָר הַזֶּה.
Onko tässä kylässä ravintolaa? (intonaatio!)
בְּפִ֫ינְלַנְד יֵשׁ הַרְבֵּה אֲגַמִּים.
Suomessa on paljon järviä.
אֵין לוֹ כֶּ֫סֶף.
Hänellä (mask.) ei ole rahaa.
3.2 PRONOMINAALINEN KOPULA
Kun nomininaalilauseella ilmaistaan, että "substantiivi on substantiivi", voidaan subjektin ja predikaatin suhteen selventämiseksi ja tarkentamiseksi käyttää pronominaalista kopulaa. Yksinkertainen perussääntö: aina kuin "substantiivi on substantiivi", niin käytä kopulaa!
Jos subjekti ja predikaatti ovat molemmat joko määräisiä tai epämääräisiä, niin silloin kopula on pakollinen. Muutoin ilmaus saattaa olla mahdollista tulkita väärin appositio- tai genetiivirakenteeksi.
יֵשׁוּעַ הוּא הָאֱלוֹהִים .ישוע הוא האלוהים.
Jeesus on Jumala.
• sekä subjekti että predikaatti määräisiä substantiiveja:
kopula pakollinen
יֵשׁוּעַ הָאֱלוֹהִים
vrt. appositiorakenne: Jumala Jeesus
הֶ֫לְסִינְקִי הִיא הַבִּירָה שֶׁל פִ֫ינְלַנְד.
הלסינקי היא הבירה של פינלנד.
Helsinki on Suomen pääkaupunki.
• sekä subjekti että predikaatti määräisiä substantiiveja:
kopula pakollinen
מֹ֗שֶׁה הוּא הַמְּנַהֵל. משה הוא המנהל.
Moshe on (tämän paikan) johtaja.
• sekä subjekti että predikaatti ovat määräisiä substantiiveja:
kopula pakollinen
כֶּ֫לֶב הוּא חַיָּה נֶאֱמָנָה. כלב הוא חיה נאמנה.
Koira on uskollinen eläin. = Jokainen koira on uskollinen eläin.
• sekä subjekti että predikaatti epämääräisiä substantiiveja:
kopula pakollinen
רִ֗בְקָה הִיא רוֹפְאָה .רבקה היא רופאה.
רִ֗בְקָה רוֹפְאָה.
Rivka on lääkäri.
• subjekti määräinen substantiivi mutta predikaatti epämääräinen
substantiivi: kopula ei pakollinen
הָאַחִים שֶׁלִּי הֵם חַיָּלִים .האחים שלי הם חיילים.
הָאַחִים שֶׁלִּי חַיָּלִים.
Minun veljeni ovat sotilaita.
• subjekti on määräinen substantiivi mutta predikaatti epämääräinen:
kopula ei pakollinen