H4A Kirjainten merkitykset (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-kirjainten-merkitykset.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 25.2.2026).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Kirjainten merkitykset (heprea)
https://gen.fi/h4a-kirjainten-merkitykset.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenteet ja dokumentteja
1. Johdanto
2. Kirjainten nimet ja merkitykset
3. Pausamuotoiset kirjaimet
0. TALLENTEET JA DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
H6K KRISTUS KIRJAIMISSA (dokumentit)
https://gen.fi/h6k.html
T KRISTUS KIRJAIMISSA (tallenteet)
https://gen.fi/t-kristus-kirjaimissa.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/
1. JOHDANTO
Heprean kirjainten nimet ovat kirjaimia eli kirjoitusmerkkejä tarkoittavassa merkityksessä peräisin ajalta Post Biblical Hebrew (PBH) eli VT:n kirjoitusten jälkeiseltä antiikin ajalta (~300 eKr. – 500 jKr.), viimeistä tav-kirjainta lukuun ottamatta (Hes09_04).
Useista kirjaimista on rinnakkaisia muotoja. Tässä dokumentissa kirjainten nimet ja niiden monikkomuodot on annettu nykyheprealaisessa kirjoitusasussa Heprean kieliakatemian mukaan. Kirjainten nimet voidaan varustaa nykyhepreassa gershaim-kaksoisheittomerkillä eli kaksoishipsulla. Gershaim-merkki kirjoitetaan viimeisen kirjaimen eteen, jonka jälkeen voi tulla myös mahdollinen monikon pääte.
אָ֫לֶף אלף
אָֽלְפִים אלפים
אָ֫לֶ״ף אל״ף
אָֽלְ״פִים אל״פים
Lyhenteen merkkeinä (esim. numeroina) käytettävät yksittäiset kirjaimet voidaan kirjoittaa geresh-heittomerkillä eli hipsulla:
א׳, ב׳, ג׳
1, 2, 3
גֵּרֵשׁ גרש
geresh mask. heittomerkki
גֵּרְשַׁ֫יִם גרשיים
gershaim du. kaksoisheittomerkki
H2 גרש garash (47/202) ajaa pois (juuri)
https://gen.fi/h2-gr3.html
Kirjainten merkityksiä voidaan tutkia seuraavista näkökulmista:
• 1. kirjaimen muodon taustalla oleva oletettu egyptiläinen hieroglyfi
• 2. kirjaimen muodon tai sen nimen merkitys hepreassa
• 3. kirjaimen nimen merkitys arameassa ja muissa seemiläisissä kielissä
H4A Kirjainten varhaisimmat muodot
https://gen.fi/h4a-kirjainten-varhaisimmat-muodot.html
Rabbiinisessa juutalaisuudessa sekä allekirjoittaneen tunneilla saatetaan selittää kirjaimia vapaan homileettisesti eli hengellisesti tulkitsevasti ("tulipa tästä mieleeni") erityisesti myös niiden nykyisestä muodosta käsin. Nykyinen kirjaimisto (aramealainen neliökirjoitus) on kuitenkin joiltakin osin huomattavan erilainen kuin alkuperäinen seemiläinen kirjaimisto, jolla suurin osa Tanachin teksteistä on alkuaan kirjoitettu.
Allekirjoittaneen dokumenteissa kirjainten nimet on transkriboitu seuraavasti (puhekielessä kaikkien kaksitavuisten paino on toiseksi viimeisellä tavulla eli penultimalla):
alef, bet, gimel, dalet, he, vav, zain, chet, tet, jod, kaf, lamed, mem, nun, samech, ain, pe, tsadi, kof, resh, shin, sin, tav
2. KIRJAINTEN NIMET JA MERKITYKSIÄ
Kirjaimet ovat feminiinejä – myöhemmin keskiajalla kehiteltyjen osin arameankielisten vokaalimerkkien nimet ovat puolestaan maskuliineja.
1 א אָ֫לֶף אל״ף alef 'sonni, härkä' אָֽלְפִים אל״פים
• kunnioittava painollinen pausamuoto אֶ֫לֶף-sanasta
> latina A, skandinaavinen kirj. Å, Ä
2 ב בֵּית בי״ת bet 'talo, huone' בֵּיתִים בי״תים
> lat. B
3 ג גִּ֫ימֶל גימ״ל gimel 'sauvalinko' (hieroglyfi), 'kameli' (hepr.)
גִּימְלִים גימ״לים
> lat. C, G
4 ד דָּ֫לֶת דל״ת dalet 'kala' (hieroglyfi), 'ovi, portti' (hepr.)
דָּֽלְתִים דל״תים
• kunnioittava painollinen pausamuoto דֶּ֫לֶת-sanasta
> lat. D
5 ה הֵא ה״א he 'huuto, ylistys': Pyhä Henki
הֵאִים ה״אים
> lat. E
6 ו וָיו וי״ו vav 'haka, kiinnityskoukku': naula וָיוִים וי״וים
> lat. F, U, V, W, Y
7 ז זַ֫יִן זי״ן zain 'ase' זַיְנִים זי״נים
> lat. Z
8 ח חֵית חי״ת chet 'aita, piha': synti חֵיתִים חי״תים
> lat. H
9 ט טֵית טי״ת tet 'hyvä' (hieroglyfi); 'pyörä' (foin.)
טֵיתִים טי״תים
> kreik. Θ theeta, lat. –
10 י יוֹד יו״ד jod 'käsi' יוֹדִים יו״דים
> lat. I, J
20 כ כָּף כ״ף kaf 'kämmen, koura' כָּפִים כ״פים
• kunnioittava painollinen pausamuoto כַּף-sanasta
> lat. K, X
30 ל לָ֫מֶד למ״ד lamed 'opettajan keppi, häränajajan piikki'
לָֽמְדִים למ״דים
• kunnioittava painollinen pausamuoto
> lat. L
40 מ מֵם מ״ם mem 'vesi' מֵמִים מ״מים
> lat. M
50 נ נוּן נוּ״ן nun 'käärme' (hieroglyfi), 'kala' (aram.)
נוּנִים נו״נים
> lat. N
60 ס סָ֫מֶךְ סמ״ך samech 'tuki, tukipiste' סָֽמְכִים סמ״כים
• kunnioittava painollinen pausamuoto
> kreik. Ξ ξ ksii, lat. –
70 ע עַ֫יִן עי״ן ain 'silmä, veden silmä eli lähde' עַיְנִים עי״נים
> lat. O, skandinaavinen kirj. Ö
80 פ פֵּא פ״א pe 'suu' פֵּאִים פ״אים
> lat. P
90 צ צָ֗דִי {צָדֵי} צד״י {{צַדִּיק צדיק}} tsadi
'kasvi, papyrus; kalastuskoukku'
צָדִיִּין צד״יין
> kreik. –, lat. –, kyrillinen Ц ц ts, Ч ч tš /tʲʆ/
100 ק קוֹף קו״ף kof 'köysi, naru, lanka; neulansilmä', hepr. 'apina',
קוֹפִים קו״פים
> kreik. Q ϙ koppa (myöh. vain lukuna 90), Φ φ fii, lat. Q
200 ר רֵישׁ רי״ש resh 'pää' רֵישִׁים רי״שים
> lat. R
300 שׁ שִׁין שי״ן shin 'hammas': raatelija שִׁינִים שי״נים
>lat. S
שִׁין יְמָנִית שי״ן ימנית
'oikeanpuoleinen shin'
שׂ שִׂין שִי״ן sin hammas, 'raatelija' שִׂינִים שי״נים
שִׂין שְׂמָאלִית שי״ן שמאלית
'vasemmanpuoleinen sin'
400 ת תָּיו תי״ו tav 'omistajan merkki, risti' תָּי״וִים תי״וים
> lat. T
3. PAUSAMUOTOISET KIRJAIMET
H4B Pausa eli sanan painollinen muoto
https://gen.fi/h4b-pausa.html
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Kirjainten merkitykset (heprea)
https://gen.fi/h4a-kirjainten-merkitykset.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenteet ja dokumentteja
1. Johdanto
2. Kirjainten nimet ja merkitykset
3. Pausamuotoiset kirjaimet
0. TALLENTEET JA DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
H6K KRISTUS KIRJAIMISSA (dokumentit)
https://gen.fi/h6k.html
T KRISTUS KIRJAIMISSA (tallenteet)
https://gen.fi/t-kristus-kirjaimissa.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/
1. JOHDANTO
Heprean kirjainten nimet ovat kirjaimia eli kirjoitusmerkkejä tarkoittavassa merkityksessä peräisin ajalta Post Biblical Hebrew (PBH) eli VT:n kirjoitusten jälkeiseltä antiikin ajalta (~300 eKr. – 500 jKr.), viimeistä tav-kirjainta lukuun ottamatta (Hes09_04).
Useista kirjaimista on rinnakkaisia muotoja. Tässä dokumentissa kirjainten nimet ja niiden monikkomuodot on annettu nykyheprealaisessa kirjoitusasussa Heprean kieliakatemian mukaan. Kirjainten nimet voidaan varustaa nykyhepreassa gershaim-kaksoisheittomerkillä eli kaksoishipsulla. Gershaim-merkki kirjoitetaan viimeisen kirjaimen eteen, jonka jälkeen voi tulla myös mahdollinen monikon pääte.
אָ֫לֶף אלף
אָֽלְפִים אלפים
אָ֫לֶ״ף אל״ף
אָֽלְ״פִים אל״פים
Lyhenteen merkkeinä (esim. numeroina) käytettävät yksittäiset kirjaimet voidaan kirjoittaa geresh-heittomerkillä eli hipsulla:
א׳, ב׳, ג׳
1, 2, 3
גֵּרֵשׁ גרש
geresh mask. heittomerkki
גֵּרְשַׁ֫יִם גרשיים
gershaim du. kaksoisheittomerkki
H2 גרש garash (47/202) ajaa pois (juuri)
https://gen.fi/h2-gr3.html
Kirjainten merkityksiä voidaan tutkia seuraavista näkökulmista:
• 1. kirjaimen muodon taustalla oleva oletettu egyptiläinen hieroglyfi
• 2. kirjaimen muodon tai sen nimen merkitys hepreassa
• 3. kirjaimen nimen merkitys arameassa ja muissa seemiläisissä kielissä
H4A Kirjainten varhaisimmat muodot
https://gen.fi/h4a-kirjainten-varhaisimmat-muodot.html
Rabbiinisessa juutalaisuudessa sekä allekirjoittaneen tunneilla saatetaan selittää kirjaimia vapaan homileettisesti eli hengellisesti tulkitsevasti ("tulipa tästä mieleeni") erityisesti myös niiden nykyisestä muodosta käsin. Nykyinen kirjaimisto (aramealainen neliökirjoitus) on kuitenkin joiltakin osin huomattavan erilainen kuin alkuperäinen seemiläinen kirjaimisto, jolla suurin osa Tanachin teksteistä on alkuaan kirjoitettu.
Allekirjoittaneen dokumenteissa kirjainten nimet on transkriboitu seuraavasti (puhekielessä kaikkien kaksitavuisten paino on toiseksi viimeisellä tavulla eli penultimalla):
alef, bet, gimel, dalet, he, vav, zain, chet, tet, jod, kaf, lamed, mem, nun, samech, ain, pe, tsadi, kof, resh, shin, sin, tav
2. KIRJAINTEN NIMET JA MERKITYKSIÄ
Kirjaimet ovat feminiinejä – myöhemmin keskiajalla kehiteltyjen osin arameankielisten vokaalimerkkien nimet ovat puolestaan maskuliineja.
1 א אָ֫לֶף אל״ף alef 'sonni, härkä' אָֽלְפִים אל״פים
• kunnioittava painollinen pausamuoto אֶ֫לֶף-sanasta
> latina A, skandinaavinen kirj. Å, Ä
2 ב בֵּית בי״ת bet 'talo, huone' בֵּיתִים בי״תים
> lat. B
3 ג גִּ֫ימֶל גימ״ל gimel 'sauvalinko' (hieroglyfi), 'kameli' (hepr.)
גִּימְלִים גימ״לים
> lat. C, G
4 ד דָּ֫לֶת דל״ת dalet 'kala' (hieroglyfi), 'ovi, portti' (hepr.)
דָּֽלְתִים דל״תים
• kunnioittava painollinen pausamuoto דֶּ֫לֶת-sanasta
> lat. D
5 ה הֵא ה״א he 'huuto, ylistys': Pyhä Henki
הֵאִים ה״אים
> lat. E
6 ו וָיו וי״ו vav 'haka, kiinnityskoukku': naula וָיוִים וי״וים
> lat. F, U, V, W, Y
7 ז זַ֫יִן זי״ן zain 'ase' זַיְנִים זי״נים
> lat. Z
8 ח חֵית חי״ת chet 'aita, piha': synti חֵיתִים חי״תים
> lat. H
9 ט טֵית טי״ת tet 'hyvä' (hieroglyfi); 'pyörä' (foin.)
טֵיתִים טי״תים
> kreik. Θ theeta, lat. –
10 י יוֹד יו״ד jod 'käsi' יוֹדִים יו״דים
> lat. I, J
20 כ כָּף כ״ף kaf 'kämmen, koura' כָּפִים כ״פים
• kunnioittava painollinen pausamuoto כַּף-sanasta
> lat. K, X
30 ל לָ֫מֶד למ״ד lamed 'opettajan keppi, häränajajan piikki'
לָֽמְדִים למ״דים
• kunnioittava painollinen pausamuoto
> lat. L
40 מ מֵם מ״ם mem 'vesi' מֵמִים מ״מים
> lat. M
50 נ נוּן נוּ״ן nun 'käärme' (hieroglyfi), 'kala' (aram.)
נוּנִים נו״נים
> lat. N
60 ס סָ֫מֶךְ סמ״ך samech 'tuki, tukipiste' סָֽמְכִים סמ״כים
• kunnioittava painollinen pausamuoto
> kreik. Ξ ξ ksii, lat. –
70 ע עַ֫יִן עי״ן ain 'silmä, veden silmä eli lähde' עַיְנִים עי״נים
> lat. O, skandinaavinen kirj. Ö
80 פ פֵּא פ״א pe 'suu' פֵּאִים פ״אים
> lat. P
90 צ צָ֗דִי {צָדֵי} צד״י {{צַדִּיק צדיק}} tsadi
'kasvi, papyrus; kalastuskoukku'
צָדִיִּין צד״יין
> kreik. –, lat. –, kyrillinen Ц ц ts, Ч ч tš /tʲʆ/
100 ק קוֹף קו״ף kof 'köysi, naru, lanka; neulansilmä', hepr. 'apina',
קוֹפִים קו״פים
> kreik. Q ϙ koppa (myöh. vain lukuna 90), Φ φ fii, lat. Q
200 ר רֵישׁ רי״ש resh 'pää' רֵישִׁים רי״שים
> lat. R
300 שׁ שִׁין שי״ן shin 'hammas': raatelija שִׁינִים שי״נים
>lat. S
שִׁין יְמָנִית שי״ן ימנית
'oikeanpuoleinen shin'
שׂ שִׂין שִי״ן sin hammas, 'raatelija' שִׂינִים שי״נים
שִׂין שְׂמָאלִית שי״ן שמאלית
'vasemmanpuoleinen sin'
400 ת תָּיו תי״ו tav 'omistajan merkki, risti' תָּי״וִים תי״וים
> lat. T
3. PAUSAMUOTOISET KIRJAIMET
H4B Pausa eli sanan painollinen muoto
https://gen.fi/h4b-pausa.html