OJ Makkabilaiset (165–37 eKr.) (OPETUKSET JUUTALAISUUS)
| oj-makkabilaiset.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 11.2.2024).
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OJ JUUTALAISUUS https://gen.fi/oj.html
OJ Makkabilaiset (165–37 eKr.)
https://gen.fi/oj-makkabilaiset.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Diadokkien valtakunnat ja hellenismi (323–30 eKr.)
2. Makkabilaiset nousevat kapinaan (167 eKr.)
3. Temppelin uudelleen vihkiminen (165 eKr.) ja hanukkajuhla
4. Makkabilainen aika (165–37 eKr.)
5. Makkabi-nimen etymologia
6. Selootit eli "kiivailijat" jatkoivat makkabilaista perintöä
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Aramean aarre 4, Fariseus 1/2, 11.2.2024 (0.32)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/p4jd9xmxzqbn/
Youtube https://youtu.be/pEzh6L7CjDw
K6 Φαρισαῖος Farisaios (98x) fariseus (sanan selitys)
https://gen.fi/k6-21-farisaios-fariseus.html
OJ Selootit (v. 6–135 jKr.)
https://gen.fi/oj-selootit.html
Diadokki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diadokki
Etymonline (Online Etymology Dictionary)
https://www.etymonline.com/
Hellenismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hellenismi
Iso Raamatun tietosanakirja (IRTI). Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975
Johannes Hyrkanos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Hyrkanos
Makkabilaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Makkabealaiset
Seleukidit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seleukidit
1. DIADOKKIEN VALTAKUNNAT JA HELLENISMI (323–30 eKr.)
Makedonian mahtavan valloittajakuninkaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen v. 323 eKr. hänen johtavimmat sotapäällikkönsä jakoivat ns. diadokkisodissa (322–301 eKr.) Aleksanterin jälkeisen suurvaltakunnan.
Διάδοχος Diadokhos "seuraaja"
διαδέχομαι diadekhomai ottaa vastaan toinen toiselta
Keskeiset diadokkivaltakunnat ja niiden hallitsijat:
• Persia ja Mesopotamia: Seleukos I
• Egypti: Ptolemaios I
• Syyria, Luvattu maa, Vähä-Aasia, Kreikka: Antigonos I
• Makedonia: Kassandros
• Traakia: Lysimakhos
Seleukos sai pian haltuunsa suurimman osan aluksi Antigonoksen hallitsemista alueista, myös Luvatun maan. Seleukidien dynastia heikkeni kuitenkin ajan mittaan niin, että 160-luvulla eKr. tultaessa sillä oli Luvatun maan lisäksi hallussaan enää vain osa Syyriaa.
Aleksanteri Suuren kuolemasta v. 323 eKr. alkanutta kolmesataa vuotta kestänyttä Lähi-idän aikakautta kutsutaan hellenistiseksi ajaksi. Sen katsotaan päättyneen vuonna 30 eKr., jolloin Rooma valloitti viimeisenkin siihen asti itsenäisenä pysyneen Aleksanteri Suuren sotapäälliköiden eli diadokkien perustaman valtakunnan, Ptolemaiosten Egyptin.
2. MAKKABILAISET NOUSEVAT KAPINAAN (167 eKr.)
Juutalaiset nousivat v. 167 eKr. kapinaan syyrialaista seleukidihallitsijaa Antiokhos IV Epifanesta (175–164 eKr.) vastaan hänen yrittäessään tukahduttaa juutalaisen uskonnonharjoituksen. Ensimmäisen makkabilaiskirjan mukaan kapina sai alkunsa, kun ylipappi Mattatias poikineen ei suostunut uhraamaan hallitsijan määräyksestä kreikkalaisille jumalille.
Kapina sai nimensä Mattatiaan pojan Juudas Makkabin mukaan. Antiokhos kielsi ympärileikkauksen ja juutalaisten pyhien tekstien omistamisen kuolemanrangaistuksen uhalla. Myös sapatin viettäminen ja juutalaisten uhraaminen temppelissä olivat kiellettyjä. Antiokhos pystytti Jerusalemin temppeliin Zeus-jumalan alttarin ja saastutti Jerusalemin temppelin teurastamalla ja uhraamalla juutalaisten saastaisena pitämän sian. Jeesus viittaa tähän Antiokhoksen toimeen: "…kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi" (Mark13_14). Antiokhosta on kutsuttu Vanhan liiton Antikristukseksi.
Mattatias poikineen vetäytyi vuoristoon ja ryhtyi sotaan seleukideja vastaan.
3. TEMPPELIN UUDELLEEN VIHKIMINEN (165 eKr.) JA HANUKKAJUHLA
Vuonna 165 eKr. makkabilaiset voittavat Jerusalemissa olleet syyrialaisten sotajoukot. Temppelin uudelleen vihkimisen aikana tapahtuneen ihmeen, pyhän öljyn riittämisestä koko kahdeksanpäiväisen juhlan ajaksi, muistoksi vietetään hanukkajuhlaa (1Makk04_59).
22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. (Joh10_22)
4. MAKKABILAINEN AIKA (165–37 eKr.)
Makkabilaissodat seleukideja vastaan jatkuivat aina vuoteen 128 eKr. asti. Niiden aikaan Juudeassa nousi valtaan ylipappi Mattatiaan suku, jonka pojan Simon Makkabin poika Johannes Hyrkanos oli ylipappina ja samalla Luvatun maan eli Juudean kuninkaana vuosina 134–104 eKr. Johannes Hyrkanos valloitti Idumean, jonka asukkaat pakotettiin kääntymään juutalaisuuteen. Johannes Hyrkanoksen dynastian hallitsijoita kutsutaan myös hasmonealaisiksi.
Makkabealaiset hallitsivat vaihtelevalla menestyksellä Juudeaa
vuosina 165–37 eKr.
Mattatias, ylipappi, kuoli 166 eKr.
Juudas Makkabi, Mattatiaan poika
Jonatan Makkabi, Mattatiaan poika
Simon Makkabi, Mattatiaan poika, hallitsi 142–134 eKr.
Johannes Hyrkanos, Simonin poika, hallitsi 134–104 eKr.
Aristobulos I, Johanneksen poika, hallitsi 104–103 eKr.
Aleksanteri Jannaios, Johanneksen poika, hallitsi 103–76 eKr.
Salome Aleksandra, Aleksanterin vaimo, hallitsi 76–67 eKr.
Aristobulos II, Aleksanterin poika, hallitsi 67–63 eKr.
Hyrkanos II, Aleksanterin poika, hallitsi 63–40 eKr.
Antigonos, Aristobuloksen poika, hallitsi 40–37 eKr.
Vuonna 37 eKr. idumealainen Herodes Suuri kaappasi vallan Antigonokselta.
5. MAKKABI-NIMEN ETYMOLOGIA
Makkabi-nimelle on esitetty ainakin kolme eri etymologiaa.
מַקָּבִי
makabi adj. MH makkabilainen
• 1. johtuu heprean makevet-sanasta "vasara, teräväkärkinen hakku"
□ "ensimmäinen makkabilainen" eli ylipappi Mattatiaan poika Juudas
hyökkäsi tradition mukaan syyrialaisten kimppuun aseenaan terävä hakku eli "vasara"
vrt. Kaarle Martel eli "Kaarle Vasara" (~688–741) frankkien hallitsija, joka sai lisänimensä "Vasara" voitettuaan arabien sotajoukot Toursin taistelussa vuonna 732 (tai 733). Kaarle Martelin poika oli kuningas Pipin Pieni (714–768) ja hänen poikansa puolestaan Kaarle Suuri (~745–814), jota pidetään sekä Ranskan että Saksan valtioiden perustajana.
מַקֶּ֫בֶת מקבת
makevet fem. (5x) "reiäntekoväline, reikä"
• 1. (4x) teräväkärkinen vasara, hakku
• 2. (1x, Jes51_01) (hakulla tehty) kuoppa, onkalo,
kaivanto, kaivos
H9 נקב nakav (19x) tehdä reikä, läpäistä, erottaa merkillä, pilkata (verbi)
נְקֵבָה נקבה
nekeva fem. (22x) nainen, naispuolinen, naaras "reiällinen"
• 2. muunnos heprean johtajaa tarkoittavasta matsbi-sanasta
מַצְבִּיא
matsbi mask. (hif. partis.) (sotilasjoukon) johtaja, komentaja
H9 צבא tsava (14x) palvella, sotia, NH kokoontua (verbi)
צְבָאוֹת
tsevaot Sebaot "joukot"
• 3. akronyyminen lyhenne heprean/aramean sanoista
"Herra, kuka on kaltaisesi jumalien joukossa!"
□ joidenkin tietojen mukaan nämä sanat olisivat olleet kirjoitettuna
makkabilaisten lipussa
6. SELOOTIT ELI "KIIVAILIJAT" JATKOIVAT MAKKABILAISTA
PERINTÖÄ
Selootit jatkoivat makkabilaissotien (v. 167–128 eKr.) aikaista perinnettä vastustaa väkivalloin vieraan valtakunnan miehitysvaltaa. Selootit olivat järjestäytyneet puolueeksi Herodes Suuren aikana (37–4 eKr.).
OJ Selootit (v. 6–135 jKr.)
https://gen.fi/oj-selootit.html
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OJ JUUTALAISUUS https://gen.fi/oj.html
OJ Makkabilaiset (165–37 eKr.)
https://gen.fi/oj-makkabilaiset.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Diadokkien valtakunnat ja hellenismi (323–30 eKr.)
2. Makkabilaiset nousevat kapinaan (167 eKr.)
3. Temppelin uudelleen vihkiminen (165 eKr.) ja hanukkajuhla
4. Makkabilainen aika (165–37 eKr.)
5. Makkabi-nimen etymologia
6. Selootit eli "kiivailijat" jatkoivat makkabilaista perintöä
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Aramean aarre 4, Fariseus 1/2, 11.2.2024 (0.32)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/p4jd9xmxzqbn/
Youtube https://youtu.be/pEzh6L7CjDw
K6 Φαρισαῖος Farisaios (98x) fariseus (sanan selitys)
https://gen.fi/k6-21-farisaios-fariseus.html
OJ Selootit (v. 6–135 jKr.)
https://gen.fi/oj-selootit.html
Diadokki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diadokki
Etymonline (Online Etymology Dictionary)
https://www.etymonline.com/
Hellenismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hellenismi
Iso Raamatun tietosanakirja (IRTI). Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975
Johannes Hyrkanos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Hyrkanos
Makkabilaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Makkabealaiset
Seleukidit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seleukidit
1. DIADOKKIEN VALTAKUNNAT JA HELLENISMI (323–30 eKr.)
Makedonian mahtavan valloittajakuninkaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen v. 323 eKr. hänen johtavimmat sotapäällikkönsä jakoivat ns. diadokkisodissa (322–301 eKr.) Aleksanterin jälkeisen suurvaltakunnan.
Διάδοχος Diadokhos "seuraaja"
διαδέχομαι diadekhomai ottaa vastaan toinen toiselta
Keskeiset diadokkivaltakunnat ja niiden hallitsijat:
• Persia ja Mesopotamia: Seleukos I
• Egypti: Ptolemaios I
• Syyria, Luvattu maa, Vähä-Aasia, Kreikka: Antigonos I
• Makedonia: Kassandros
• Traakia: Lysimakhos
Seleukos sai pian haltuunsa suurimman osan aluksi Antigonoksen hallitsemista alueista, myös Luvatun maan. Seleukidien dynastia heikkeni kuitenkin ajan mittaan niin, että 160-luvulla eKr. tultaessa sillä oli Luvatun maan lisäksi hallussaan enää vain osa Syyriaa.
Aleksanteri Suuren kuolemasta v. 323 eKr. alkanutta kolmesataa vuotta kestänyttä Lähi-idän aikakautta kutsutaan hellenistiseksi ajaksi. Sen katsotaan päättyneen vuonna 30 eKr., jolloin Rooma valloitti viimeisenkin siihen asti itsenäisenä pysyneen Aleksanteri Suuren sotapäälliköiden eli diadokkien perustaman valtakunnan, Ptolemaiosten Egyptin.
2. MAKKABILAISET NOUSEVAT KAPINAAN (167 eKr.)
Juutalaiset nousivat v. 167 eKr. kapinaan syyrialaista seleukidihallitsijaa Antiokhos IV Epifanesta (175–164 eKr.) vastaan hänen yrittäessään tukahduttaa juutalaisen uskonnonharjoituksen. Ensimmäisen makkabilaiskirjan mukaan kapina sai alkunsa, kun ylipappi Mattatias poikineen ei suostunut uhraamaan hallitsijan määräyksestä kreikkalaisille jumalille.
Kapina sai nimensä Mattatiaan pojan Juudas Makkabin mukaan. Antiokhos kielsi ympärileikkauksen ja juutalaisten pyhien tekstien omistamisen kuolemanrangaistuksen uhalla. Myös sapatin viettäminen ja juutalaisten uhraaminen temppelissä olivat kiellettyjä. Antiokhos pystytti Jerusalemin temppeliin Zeus-jumalan alttarin ja saastutti Jerusalemin temppelin teurastamalla ja uhraamalla juutalaisten saastaisena pitämän sian. Jeesus viittaa tähän Antiokhoksen toimeen: "…kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi" (Mark13_14). Antiokhosta on kutsuttu Vanhan liiton Antikristukseksi.
Mattatias poikineen vetäytyi vuoristoon ja ryhtyi sotaan seleukideja vastaan.
3. TEMPPELIN UUDELLEEN VIHKIMINEN (165 eKr.) JA HANUKKAJUHLA
Vuonna 165 eKr. makkabilaiset voittavat Jerusalemissa olleet syyrialaisten sotajoukot. Temppelin uudelleen vihkimisen aikana tapahtuneen ihmeen, pyhän öljyn riittämisestä koko kahdeksanpäiväisen juhlan ajaksi, muistoksi vietetään hanukkajuhlaa (1Makk04_59).
22 Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. (Joh10_22)
4. MAKKABILAINEN AIKA (165–37 eKr.)
Makkabilaissodat seleukideja vastaan jatkuivat aina vuoteen 128 eKr. asti. Niiden aikaan Juudeassa nousi valtaan ylipappi Mattatiaan suku, jonka pojan Simon Makkabin poika Johannes Hyrkanos oli ylipappina ja samalla Luvatun maan eli Juudean kuninkaana vuosina 134–104 eKr. Johannes Hyrkanos valloitti Idumean, jonka asukkaat pakotettiin kääntymään juutalaisuuteen. Johannes Hyrkanoksen dynastian hallitsijoita kutsutaan myös hasmonealaisiksi.
Makkabealaiset hallitsivat vaihtelevalla menestyksellä Juudeaa
vuosina 165–37 eKr.
Mattatias, ylipappi, kuoli 166 eKr.
Juudas Makkabi, Mattatiaan poika
Jonatan Makkabi, Mattatiaan poika
Simon Makkabi, Mattatiaan poika, hallitsi 142–134 eKr.
Johannes Hyrkanos, Simonin poika, hallitsi 134–104 eKr.
Aristobulos I, Johanneksen poika, hallitsi 104–103 eKr.
Aleksanteri Jannaios, Johanneksen poika, hallitsi 103–76 eKr.
Salome Aleksandra, Aleksanterin vaimo, hallitsi 76–67 eKr.
Aristobulos II, Aleksanterin poika, hallitsi 67–63 eKr.
Hyrkanos II, Aleksanterin poika, hallitsi 63–40 eKr.
Antigonos, Aristobuloksen poika, hallitsi 40–37 eKr.
Vuonna 37 eKr. idumealainen Herodes Suuri kaappasi vallan Antigonokselta.
5. MAKKABI-NIMEN ETYMOLOGIA
Makkabi-nimelle on esitetty ainakin kolme eri etymologiaa.
מַקָּבִי
makabi adj. MH makkabilainen
• 1. johtuu heprean makevet-sanasta "vasara, teräväkärkinen hakku"
□ "ensimmäinen makkabilainen" eli ylipappi Mattatiaan poika Juudas
hyökkäsi tradition mukaan syyrialaisten kimppuun aseenaan terävä hakku eli "vasara"
vrt. Kaarle Martel eli "Kaarle Vasara" (~688–741) frankkien hallitsija, joka sai lisänimensä "Vasara" voitettuaan arabien sotajoukot Toursin taistelussa vuonna 732 (tai 733). Kaarle Martelin poika oli kuningas Pipin Pieni (714–768) ja hänen poikansa puolestaan Kaarle Suuri (~745–814), jota pidetään sekä Ranskan että Saksan valtioiden perustajana.
מַקֶּ֫בֶת מקבת
makevet fem. (5x) "reiäntekoväline, reikä"
• 1. (4x) teräväkärkinen vasara, hakku
• 2. (1x, Jes51_01) (hakulla tehty) kuoppa, onkalo,
kaivanto, kaivos
H9 נקב nakav (19x) tehdä reikä, läpäistä, erottaa merkillä, pilkata (verbi)
נְקֵבָה נקבה
nekeva fem. (22x) nainen, naispuolinen, naaras "reiällinen"
• 2. muunnos heprean johtajaa tarkoittavasta matsbi-sanasta
מַצְבִּיא
matsbi mask. (hif. partis.) (sotilasjoukon) johtaja, komentaja
H9 צבא tsava (14x) palvella, sotia, NH kokoontua (verbi)
צְבָאוֹת
tsevaot Sebaot "joukot"
• 3. akronyyminen lyhenne heprean/aramean sanoista
"Herra, kuka on kaltaisesi jumalien joukossa!"
□ joidenkin tietojen mukaan nämä sanat olisivat olleet kirjoitettuna
makkabilaisten lipussa
6. SELOOTIT ELI "KIIVAILIJAT" JATKOIVAT MAKKABILAISTA
PERINTÖÄ
Selootit jatkoivat makkabilaissotien (v. 167–128 eKr.) aikaista perinnettä vastustaa väkivalloin vieraan valtakunnan miehitysvaltaa. Selootit olivat järjestäytyneet puolueeksi Herodes Suuren aikana (37–4 eKr.).
OJ Selootit (v. 6–135 jKr.)
https://gen.fi/oj-selootit.html