OJ Makkabilaiset (165–37 eKr.) (OPETUKSET JUUTALAISUUS)
| oj-makkabilaiset.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 5.7.2023).
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OJ JUUTALAISUUS https://gen.fi/oj.html
OJ Makkabilaiset (165–37 eKr.)
https://gen.fi/oj-makkabilaiset.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Diadokkien valtakunnat ja hellenismi (323–30 eKr.)
2. Makkabilaiset nousevat kapinaan (167 eKr.)
3. Temppelin uudelleen vihkiminen (165 eKr.) ja hanukkajuhla
4. Makkabilainen aika (165–37 eKr.)
0. DOKUMENTTEJA
Diadokki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diadokki
Etymonline (Online Etymology Dictionary)
https://www.etymonline.com/
Hellenismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hellenismi
Iso Raamatun tietosanakirja (IRTI). Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975
Johannes Hyrkanos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Hyrkanos
Makkabilaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Makkabealaiset
Seleukidit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seleukidit
1. DIADOKKIEN VALTAKUNNAT JA HELLENISMI (323–30 eKr.)
Makedonian mahtavan valloittajakuninkaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen v. 323 eKr. hänen johtavimmat sotapäällikkönsä (diadokit) jakoivat ns. diadokkisodissa (322–301 eKr.) Aleksanterin jälkeisen suurvaltakunnan.
Keskeiset diadokkivaltakunnat ja niiden hallitsijat:
• Persia ja Mesopotamia: Seleukos I
• Egypti: Ptolemaios I
• Syyria, Luvattu maa, Vähä-Aasia, Kreikka: Antigonos I
• Makedonia: Kassandros
• Traakia: Lysimakhos
Seleukos sai pian haltuunsa suurimman osan aluksi Antigonoksen hallitsemista alueista, myös Luvatun maan. Seleukidien dynastia heikkeni kuitenkin ajan mittaan niin, että 160-luvulla eKr. tultaessa sillä oli Luvatun maan lisäksi hallussaan enää vain osa Syyriaa.
Aleksanteri Suuren kuolemasta v. 323 eKr. alkanutta kolmesataa vuotta kestänyttä Lähi-idän aikakautta kutsutaan hellenistiseksi ajaksi. Sen katsotaan päättyneen vuonna 30 eKr., jolloin Rooma valloitti viimeisenkin siihen asti itsenäisenä pysyneen Aleksanteri Suuren sotapäälliköiden eli diadokkien perustaman valtakunnan, Ptolemaiosten Egyptin.
2. MAKKABILAISET NOUSEVAT KAPINAAN (167 eKr.)
Juutalaiset nousivat v. 167 eKr. kapinaan syyrialaista seleukidihallitsijaa Antiokhos IV Epifanesta (175–164 eKr.) vastaan hänen yrittäessään tukahduttaa juutalaisen uskonnonharjoituksen. Ensimmäisen makkabilaiskirjan mukaan kapina sai alkunsa, kun ylipappi Mattatias poikineen ei suostunut uhraamaan hallitsijan määräyksestä kreikkalaisille jumalille.
Kapina sai nimensä Mattatiaan pojan Juudas Makkabin mukaan. Antiokhos kielsi ympärileikkauksen ja juutalaisten pyhien tekstien omistamisen kuolemanrangaistuksen uhalla. Myös sapatti ja juutalaisten uhraaminen temppelissä olivat kiellettyjä. Antiokhos saastutti Jerusalemin temppelin teurastamalla ja uhraamalla Zeus-jumalalle juutalaisten saastaisena pitämän sian. Myös Jeesus viittaa tähän Antiokhoksen toimeen: "…kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi" (Mark13_14). Antiokhosta on kutsuttu Vanhan liiton Antikristukseksi.
Mattatias poikineen vetäytyi vuoristoon ja ryhtyi sotaan seleukideja vastaan.
3. TEMPPELIN UUDELLEEN VIHKIMINEN (165 eKr.) JA HANUKKAJUHLA
Vuonna 165 eKr. makkabilaiset voittavat Jerusalemissa olleet syyrialaiset. Temppelin uudelleen vihkimisen aikana tapahtuneen ihmeen, pyhän öljyn riittämisestä koko kahdeksanpäiväisen juhlan ajaksi, muistoksi vietetään hanukkajuhlaa.
22. Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. (Joh10_22; 1Makk04_59)
4. MAKKABILAINEN AIKA (165–37 eKr.)
Makkabilaissodat seleukideja vastaan jatkuivat aina vuoteen 128 eKr. asti. Niiden aikaan Juudeassa nousi valtaan ylipappi Mattatiaan suku, jonka pojan Simon Makkabin poika Johannes Hyrkanos oli ylipappina ja samalla Luvatun maan eli Juudean kuninkaana vuosina 134–104 eKr. Johannes Hyrkanos valloitti Idumean, jonka asukkaat pakotettiin kääntymään juutalaisuuteen. Johannes Hyrkanoksen dynastian hallitsijoita kutsutaan myös hasmonealaisiksi.
Makkabealaiset hallitsivat – tai ainakin yrittivät hallita – Juudeaa vuosina 165–37 eKr.
Mattatias, ylipappi, kuoli 166 eKr.
Juudas Makkabi, Mattatiaan poika
Jonatan Makkabi, Mattatiaan poika
Simon Makkabi, Mattatiaan poika, hallitsi 142–134 eKr.
Johannes Hyrkanos, Simonin poika, hallitsi 134–104 eKr.
Aristobulos I, Johanneksen poika, hallitsi 104–103 eKr.
Aleksanteri Jannaios, Johanneksen poika, hallitsi 103–76 eKr.
Salome Aleksandra, Aleksanterin vaimo, hallitsi 76–67 eKr.
Aristobulos II, Aleksanterin poika, hallitsi 67–63 eKr.
Aristobuloksen ja hänen veljensä Hyrkanoksen välille syttyi sisällissota. Rooman valtakunta puuttui valtataisteluun ja auttoi Hyrkanoksen Juudean hallitsijaksi.
Hyrkanos II, Aleksanterin poika, hallitsi 63–40 eKr.
Antigonos, Aristobuloksen poika, hallitsi 40–37 eKr.
Vuonna 37 eKr. idumealainen Herodes Suuri kaappasi vallan Antigonokselta.
Etymononline:
Usually connected with Hebrew maqqabh "hammer", but Klein thinks it an inexact transliteration of Hebrew matzbi "general, commander of an army."
IRTI:
Toiset taas selittävät sen juontuvan heidän tunnuslauseensa ("Herra, kuka kaltaisesi jumalien joukossa") heprealaisista alkukirjaimista, jotka olisivat olleet kirjoitettuina heidän lippuunsa.
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OJ JUUTALAISUUS https://gen.fi/oj.html
OJ Makkabilaiset (165–37 eKr.)
https://gen.fi/oj-makkabilaiset.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Diadokkien valtakunnat ja hellenismi (323–30 eKr.)
2. Makkabilaiset nousevat kapinaan (167 eKr.)
3. Temppelin uudelleen vihkiminen (165 eKr.) ja hanukkajuhla
4. Makkabilainen aika (165–37 eKr.)
0. DOKUMENTTEJA
Diadokki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Diadokki
Etymonline (Online Etymology Dictionary)
https://www.etymonline.com/
Hellenismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hellenismi
Iso Raamatun tietosanakirja (IRTI). Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975
Johannes Hyrkanos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Johannes_Hyrkanos
Makkabilaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Makkabealaiset
Seleukidit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seleukidit
1. DIADOKKIEN VALTAKUNNAT JA HELLENISMI (323–30 eKr.)
Makedonian mahtavan valloittajakuninkaan Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen v. 323 eKr. hänen johtavimmat sotapäällikkönsä (diadokit) jakoivat ns. diadokkisodissa (322–301 eKr.) Aleksanterin jälkeisen suurvaltakunnan.
Keskeiset diadokkivaltakunnat ja niiden hallitsijat:
• Persia ja Mesopotamia: Seleukos I
• Egypti: Ptolemaios I
• Syyria, Luvattu maa, Vähä-Aasia, Kreikka: Antigonos I
• Makedonia: Kassandros
• Traakia: Lysimakhos
Seleukos sai pian haltuunsa suurimman osan aluksi Antigonoksen hallitsemista alueista, myös Luvatun maan. Seleukidien dynastia heikkeni kuitenkin ajan mittaan niin, että 160-luvulla eKr. tultaessa sillä oli Luvatun maan lisäksi hallussaan enää vain osa Syyriaa.
Aleksanteri Suuren kuolemasta v. 323 eKr. alkanutta kolmesataa vuotta kestänyttä Lähi-idän aikakautta kutsutaan hellenistiseksi ajaksi. Sen katsotaan päättyneen vuonna 30 eKr., jolloin Rooma valloitti viimeisenkin siihen asti itsenäisenä pysyneen Aleksanteri Suuren sotapäälliköiden eli diadokkien perustaman valtakunnan, Ptolemaiosten Egyptin.
2. MAKKABILAISET NOUSEVAT KAPINAAN (167 eKr.)
Juutalaiset nousivat v. 167 eKr. kapinaan syyrialaista seleukidihallitsijaa Antiokhos IV Epifanesta (175–164 eKr.) vastaan hänen yrittäessään tukahduttaa juutalaisen uskonnonharjoituksen. Ensimmäisen makkabilaiskirjan mukaan kapina sai alkunsa, kun ylipappi Mattatias poikineen ei suostunut uhraamaan hallitsijan määräyksestä kreikkalaisille jumalille.
Kapina sai nimensä Mattatiaan pojan Juudas Makkabin mukaan. Antiokhos kielsi ympärileikkauksen ja juutalaisten pyhien tekstien omistamisen kuolemanrangaistuksen uhalla. Myös sapatti ja juutalaisten uhraaminen temppelissä olivat kiellettyjä. Antiokhos saastutti Jerusalemin temppelin teurastamalla ja uhraamalla Zeus-jumalalle juutalaisten saastaisena pitämän sian. Myös Jeesus viittaa tähän Antiokhoksen toimeen: "…kun näette hävityksen kauhistuksen seisovan siinä, missä ei tulisi" (Mark13_14). Antiokhosta on kutsuttu Vanhan liiton Antikristukseksi.
Mattatias poikineen vetäytyi vuoristoon ja ryhtyi sotaan seleukideja vastaan.
3. TEMPPELIN UUDELLEEN VIHKIMINEN (165 eKr.) JA HANUKKAJUHLA
Vuonna 165 eKr. makkabilaiset voittavat Jerusalemissa olleet syyrialaiset. Temppelin uudelleen vihkimisen aikana tapahtuneen ihmeen, pyhän öljyn riittämisestä koko kahdeksanpäiväisen juhlan ajaksi, muistoksi vietetään hanukkajuhlaa.
22. Sitten oli temppelin vihkimisen muistojuhla Jerusalemissa, ja oli talvi. (Joh10_22; 1Makk04_59)
4. MAKKABILAINEN AIKA (165–37 eKr.)
Makkabilaissodat seleukideja vastaan jatkuivat aina vuoteen 128 eKr. asti. Niiden aikaan Juudeassa nousi valtaan ylipappi Mattatiaan suku, jonka pojan Simon Makkabin poika Johannes Hyrkanos oli ylipappina ja samalla Luvatun maan eli Juudean kuninkaana vuosina 134–104 eKr. Johannes Hyrkanos valloitti Idumean, jonka asukkaat pakotettiin kääntymään juutalaisuuteen. Johannes Hyrkanoksen dynastian hallitsijoita kutsutaan myös hasmonealaisiksi.
Makkabealaiset hallitsivat – tai ainakin yrittivät hallita – Juudeaa vuosina 165–37 eKr.
Mattatias, ylipappi, kuoli 166 eKr.
Juudas Makkabi, Mattatiaan poika
Jonatan Makkabi, Mattatiaan poika
Simon Makkabi, Mattatiaan poika, hallitsi 142–134 eKr.
Johannes Hyrkanos, Simonin poika, hallitsi 134–104 eKr.
Aristobulos I, Johanneksen poika, hallitsi 104–103 eKr.
Aleksanteri Jannaios, Johanneksen poika, hallitsi 103–76 eKr.
Salome Aleksandra, Aleksanterin vaimo, hallitsi 76–67 eKr.
Aristobulos II, Aleksanterin poika, hallitsi 67–63 eKr.
Aristobuloksen ja hänen veljensä Hyrkanoksen välille syttyi sisällissota. Rooman valtakunta puuttui valtataisteluun ja auttoi Hyrkanoksen Juudean hallitsijaksi.
Hyrkanos II, Aleksanterin poika, hallitsi 63–40 eKr.
Antigonos, Aristobuloksen poika, hallitsi 40–37 eKr.
Vuonna 37 eKr. idumealainen Herodes Suuri kaappasi vallan Antigonokselta.
Etymononline:
Usually connected with Hebrew maqqabh "hammer", but Klein thinks it an inexact transliteration of Hebrew matzbi "general, commander of an army."
IRTI:
Toiset taas selittävät sen juontuvan heidän tunnuslauseensa ("Herra, kuka kaltaisesi jumalien joukossa") heprealaisista alkukirjaimista, jotka olisivat olleet kirjoitettuina heidän lippuunsa.