H2 חוֹר chor mask. (13x) ylhäinen (HEPREA SANAT)
| h2-8wr-chor-ylhainen.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 20.6.2022).
H2 HEPREA SANAT https://gen.fi/h2.html
H2 ח CHET https://gen.fi/h2-8.html
H2 חו CHET–VAV https://gen.fi/h2-8w.html
H2 חוֹר chor mask. (13x) ylhäinen
https://gen.fi/h2-8wr-chor-ylhainen.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. חוֹר chor mask. (13x) ylhäinen, jalosukuinen
2. Etymologia׃
2.1 Juuri חור chur, heijastaa/imeä valoa: olla valkoinen/musta
2.2 Juuri חרה chara, olla kuuma, vihainen, palavan innokas
2.3 Juuri חרר I charar, palaa, hehkua, paahtua, korventua, kuivua
2.4 Juuri חרר II charar, olla vapaa
2.5 Johtopäätökset׃
0. DOKUMENTTEJA
Abarim (raamatullisten nimien merkitys)
https://www.abarim-publications.com/
Benner, Jeff A.: Ancient Hebrew Lexicon of the Bible. Benner 2005
Biblia Hebraica Stuttgartensia. A Reader's Ed. Deutsche Bibelgesellschaft 2014
Brown–Driver–Briggs Hebrew and English Lexicon (BDB).
Hendrickson 1906/2014
https://delitz.fr/bdb/
Etymological Dictionary of Biblical Hebrew by rabbi Samson Rafael Hirsch.
Ed. Matityahu Clark. Feldheim 1999
https://books.google.ca/books?id=eVAAfn6Itb4C&printsec=frontcover&hl=fi%23v=onepage&q&f=false
Even-Shoshan, Avraham: Konkordantsia chadasha. Hamilon Hechadash 2000
Gesenius & Buhl: Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch
über das Alte Testament. 15. Auflage. Verlag von F. C. W. Vogel 1910
https://archive.org/details/32882013627800-wilhelmgesenius
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Koehler & Baumgartner: The Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament
(HALOT). Brill 2001
Liljeqvist, Matti: VT:n heprean ja aramean sanakirja. Finn Lectura 2010
Lisowsky, Gerhard: Konkordanz zum hebräischen Alten Testament.
Dritte Auflage. Deutsche Bibelgesellschaft 1993
Opitius, Henricus: Novum lexicon hebræo–chaldæo-biblicum. Editio secunda.
Lipsiæ & Francofurti apud Gottfried Liebezeit 1705
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 6. painos. Gaudeamus 2018
1. חוֹר CHOR mask. (13x) ylhäinen, jalosukuinen
חוֹר \ חֹר חור \ חר
mask. [BH plurale tantum] (13x, 1. Kun. 21:8) ylhäinen, jalosukuinen,
"valkovaatteinen" tai "vaaleaihoinen", "so. jonka ei tarvitse tehdä helteessä ulkona töitä", noble, nobilis [-ō-]
(1. Kun. 21:8, 1. Kun. 21:11, Jes. 34:12, Jer. 27:20, Jer. 39:6,
Saarn. 10:17, Neh. 2:16 + 6x)
חוֹרִים mon. (1x, Saarn. 10:17)
חֹרִים mon. [ktiv chaser] (12x)
חֹר חור yks. NH
2. ETYMOLOGIA
2.1 JUURI חור CHUR, heijastaa/imeä valoa: olla valkoinen/musta
Chor- eli ylhäinen- tai jalosukuinen-sanan kolmikirjaimiseksi juureksi on tarjolla neljä vaihtoehtoa. Ensimmäinen niistä on ontto chur-juuri.
Tanachin kolmestatoista chor- eli ylhäinen-sanan esiintymässä yhdessä on o-vokaalin merkkinä cholam male (Saarn. 10:17). Ensimmäinen tulkinta on se, että tämä Saarnaajan kirjan pitkävokaalinen esiintymä avaa sananmukaisesti auki chor-sanan onton chur-juuren (chet–vav–resh).
Chur-juuri avautuu kahteen suuntaan: heijastaa/imeä valoa eli olla valkoinen/musta. Juuresta johtuu esim. valkoista pellavakangasta, valkoista leipää ja toisaalta (mustaa) kuoppaa, reikää ja luolaa tarkoittavat sanat. Verbinä ontto chur-juuri esiintyy yhden kerran Jesajan kirjassa vahvan taivutuksen mukaisesti (chavar) merkityksessä "tulla iholtaan valkoiseksi, kalveta".
Chor-ylhäinen tarkoittaa tämän chur-juuren mukaisesti joko valkovaatteista tai vaaleaihoista. Kumpikin merkitys kertoo sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta: ylhäinen voi käyttää valkoista asua, koska hänen ei tarvitse tehdä arkiaskareita tai muuta ruumiillista työtä, joissa valkoinen vaate heti likaantuisi (vrt. "valkokaulustyöntekijä").
Vuonna 1705 ilmestyneessä Henricus Opitiuksen heprea–latina-sanakirjassa selitetään chor- eli ylhäinen-sanan johtuvan nimenomaan ylhäisten käyttämistä valkoisista vaatteista. Esimerkkinä on annettu Joosef (?) ja Mordokai (Est. 8:15).
Kunnia-asemasta kertovat myös marttyyreille taivaassa annettavat valkoiset viitat.
9 Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, minä näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli surmattu Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
10 He huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"
11 Heille kullekin annettiin pitkä valkoinen viitta, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijoidensa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niin kuin hekin. (Ilm. 6:9–11, KR38 uudistettu käännös)
Rikkaan ei tarvitse päivettyä tummaksi pelto- ja muissa ulkotöissä. Raamatun ajan Lähi-idän kulttuureissa ihon vaaleus liittyy rikkauteen ja ylhäisyyteen, ihon tummuus/mustuus puolestaan raskaisiin ulkotöihin ja vähäosaisuuteen.
5 Olen kyllä musta, kuin Kedarin teltat, kuin Salomon telttakankaat, mutta, Jerusalemin tytöt, minä olen kaunis!
6 Älkää siihen katsoko, että olen musta, että olen päivän paahtama. Veljeni kiusasivat minua, panivat vartioimaan viinitarhojaan. Omaa tarhaani en ehtinyt hoitaa. (Laul. l. 1:5–6, KR92 korjattu käännös)
Juuren avautuminen vastakkaisiin suuntiin ei ole hepreassa mitenkään tavatonta. Myös suomen kielessä esim. lainata-, vuokrata- ja ilmata-verbit pitävät sisällään vastakkaiset merkitykset: ottaa tai antaa lainaksi, ottaa tai antaa vuokralle, poistaa ilma tai saattaa tekemisiin ilman kanssa.
Hengellis–teologisesti kysymyksessä on pelastuksemme autuas vaihtokauppa: Jeesus ottaa omakseen meidän likaisen mustuutemme, so. syntimme ja saastaisuutemme, ja antaa meille tilalle oman puhtaan valkoisuutensa, so. vanhurskautensa ja pyhyytensä. Jumalan edessä olemme itsessämme jokainen "synnistä mustuneita" mutta Jeesukseen kastettuina valkoisen puhtauden ja täydellisyyden eli kauneuden päällemme pukeneita.
2.2 JUURI חרה CHARA, olla kuuma, vihainen, palavan innokas
Toinen mahdollinen chor-sanan juuri on "chara" (chet–resh–he), joka tarkoittaa kuumuutta, vihastumista ja palavan innokkaasti tekemistä. Tämän juuren perusteella chor-sanan merkitys voisi lähinnä olla "palavan innokas".
Tätä merkitystä tukisi toinen ylhäistä ja jalosukuista tarkoittava sana "nadiv", sananmukaisesti "altis (tekemään hyvää ja olemaan laupias)", vrt. "aateluus velvoittaa". Tätä juurta en ole kuitenkaan vielä kenenkään nähnyt ehdottavan.
נָדִיב נדיב
2.3 JUURI חרר I CHARAR, palaa, hehkua, paahtua, korventua, kuivua
Chor-sanan kolmestatoista esiintymästä siis vain yhdessä on o-vokaalin merkkinä cholam male (Saarn. 10:17). Muissa kohdissa on pelkkä cholam chaser – myös kaikissa seitsemässä myöhäisessä Nehemian kirjan kohdassa. Tästä on perustellusti mahdollista päätellä, että cholam on lyhyt ja siten peräisin med. gem. eli kfulim-juuresta "chet–resh–resh" (charar).
Saarnaajan kirjan ktiv male -kirjoitusasu olisi siten poikkeus. Heprean kieliakatemian mukaan tämä chor-sana johtuu nimenomaan kfulim-juuresta "charar", josta johtuvissa sanoissa on lyhyt vartalovokaali.
Charar-juuri tarkoittaa Tanachissa palamista, hehkumista, paahtumista, korventumista ja kuivumista. Chor- eli ylhäinen-sanassa tulisi esiin juuren toinen puoli: paahtumisen vastakohta on palatsien viileissä sisätiloissa päivän kuumuuden ajan viettäminen. Tavallinen maan kansa joutui raatamaan ruokansa eteen maatöissä kuumilla pelloilla, puutarhoissa ja puimatantereilla.
Tälle vastakohtamerkitykselle ei kuitenkaan ole suoraa tukea mistään toisesta sanasta, joten kysymys on lähinnä vain teoreettisesta mahdollisuudesta. Gesenius–Buhl antaa tämän kuitenkin (perustelematta) chor-sanan juureksi.
2.4 JUURI חרר II CHARAR, olla vapaa
Tanachin sanakirjoissa charar jaetaan yleensä useaksi eri juureksi. Esim.
Abarim 2014–2022
√חרר I olla kuuma, palanut
√חרר II olla vapaa orjuudesta
√חרר III ympäröidä muurilla, so. tehdä "aukkoja"
– tutkittava chor-sana on toisen eli vapaa-juuren alla
BDB 1906
√חרר I olla kuuma, korventunut, palanut
√חרר II vapaa
√חרר III porata
– tutkittava chor-sana on toisen eli vapaa-juuren alla
Gesenius & Buhl 1910
√חרר I tehdä reikä
√חרר II palaa, hehkua
– tutkittava chor-sana on toisen eli palaa-juuren alla
HALOT 2001
√חרר I palaa
√חרר II olla käheä
√חרר III kaivaa, kovertaa
√חרר IV vapaa
– tutkittava chor-sana on neljännen eli vapaa–juuren alla
Klein 1987
√חרר I olla kuiva ja kuuma
√חרר II tehdä reikä, porata läpi
√חרר III olla/tulla vapaaksi
– tutkittava chor-sana on kolmannen eli vapaa-juuren alla
Liljeqvist 2010
√חרר I hehkua, palaa
√חרר II olla käheä
– Liljeqvist ei anna tutkittavan chor-sanan juurta,
mutta antaa sen ensimmäiseksi käännökseksi vapaa-sanan
Milon Even-Shoshan 2000
√חרר I tehdä reikä
√חרר II olla kuuma ja kuiva
√חרר III vapauttaa
– tutkittava chor-sana on kolmannen eli vapauttaa-juuren alla
Toisin Hirsch, jonka teoksessa juuria ei koskaan jaeta
√חרר paahtaa, kuivua kuumuudessa
– allekirjoittanut ei ole löytänyt Hirschin teoksesta
koko tutkittavaa chor-sanaa – lieneekö ollut liian vaikea
selitettäväksi?
2.5 JOHTOPÄÄTÖKSET
Hirschin tavoin en perusta raamatullisten sanojen juurijakoihin. Jääkiekkovalmentaja Juhani Tammisen sanoin: "Keep it simple. Pidä se yksinkertaisena." Jos juurikirjaimet ovat samat, niin silloin myös merkitys on sama. En kannata raamatullisen charar-juuren jakamista kahteen tai jopa useampaan erimerkityksiseen juureen.
Charar-juuren jakaminen on ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että juuren on mahdollista nähdä avautuvan Tanachissa moneen eri suuntaan. Tosiasiassa useimmat charar-juuren alle listatut sanat kuuluvat tarkkaan tutkien kuitenkin muihin sisarusjuuriin, eikä charar-juuren alle jää muita kuin palamiseen liittyviä sanoja.
Useimmat ns. tieteelliset selittäjät haluavat ottaa heprean sanojen pohjaksi muut seemiläiset ja joskus jopa muut lähialueiden kielet. Evoluutioteorian joko avoimesti tai tiedostamattaan hyväksyneiden on mahdotonta ymmärtää sitä, että aluksi oli yksi Jumalan antama koko ihmiskunnan alkukieli. Tanachin hepreassa ja erityisesti sen vanhimmissa osissa tämä paratiisikieli tulee puhtaimmillaan esiin.
Useimmiten vaikutteiden uskotaan liikkuvan niin, että ensin olivat muut kielet ja sitten vasta heprea. Toki joidenkin verrattain harvalukuisten raamatullisten lainasanojen osalta näin onkin. Mutta näiden lainasanojenkin takaa löytyy lopulta aina ihmiskunnan alkukieli, paratiisin proto- eli alkuheprea, josta kaikki muut kielet ovat Baabelin jälkeen kehittyneet tai pikemminkin sekoittuneet.
Raamatun hepreaa tulee ensisijaisesti selittää Raamatun heprealla eikä Baabelin jälkeisillä sekoituskielillä. Mahdolliset lainasanat ovat siis poikkeuksia. Lainasanoissa voi aidosti esiintyä homonyyminen eli samalla tavoin kirjoitettu mutta aivan eri asiaa merkitsevä juuri. Suomen kielessä esim. "vaara" on homonyyminen sana, joka voi tarkoittaa joko (ainakin alkuaan) metsäistä korkeaa mäkeä tai uhkaa, jota täytyy varoa.
Sanakirjoissa chor- eli ylhäinen-sanan selitetään yleensä liittyvän muissa seemiläisissä (aram., syyr., arab. ja etiopialaiset kielet) kielissä esiintyvään charar-juuren merkitykseen "vapaa" eli tässä yhteydessä orjuudesta ja/tai raskaasta maatyöstä vapaana olemiseen. Myös Raamatun jälkeisessä hepreassa (PBH) esiintyy charar II -juuri merkityksessä "olla vapaa". Itse selitän charar II ‑juuren arameasta tulleeksi lainasanaksi (PBHL).
Charar II ‑juuren merkitystä "vapaa" ei ole helppo yhdistää charar I ‑juuren raamatulliseen merkitykseen "palaa, hehkua, paahtua, korventua, kuivua". Periaatteessa se on mahdollista lähinnä raamatullisen juuren oletetun käänteisen merkityksen kautta, mutta se on aika kaukaa haettu. En kannata tätä raamatullisen charar I ‑juuren (palaa) ja toisaalta Raamatun jälkeisen heprean sekä muiden seemiläisten kielten charar II ‑juuren (vapaa) yhdistämistä.
Chor-ylhäinen esiintyy Kirjoitusten (Saarnaaja ja Nehemia) lisäksi sekä Varhaisemmissa profeetoissa (1. Kuninkaiden kirja) että Myöhäisemmissä profeetoissa (Jesaja ja Jeremia). Tämän perusteella rohkenen väittää, että chor-sana on alkuperäistä hepreaa ja siten myös heprean kautta selitettävissä.
Parhaana selityksenä pidän onttoa chur-juurta "olla valkoinen" ja siitä johtuvaa merkitystä "valkovaatteinen" tai "vaaleaihoinen". Samaan harvalukuiseen chur-juuren kannattajiin liittyvät myös Henricus Opitius (1705) ja Benner (2005).
Koska kuitenkin useassa seemiläisessä kielessä charar II -juuri tarkoittaa "vapaa", niin miten tämä merkitys on syntynyt? Ymmärrän sen johtuvan alun perin valkovaatteista/vaaleaihoista ylhäistä ihmistä tarkoittavasta chor-sanasta. Esim. Klein yhdistää usein mediae geminatae ja onttojen mediae vav–jod ‑juurien merkityksiä, niin kuin myös tässä charar- ja chur-juurien yhteydessä (s. 211).
H2 HEPREA SANAT https://gen.fi/h2.html
H2 ח CHET https://gen.fi/h2-8.html
H2 חו CHET–VAV https://gen.fi/h2-8w.html
H2 חוֹר chor mask. (13x) ylhäinen
https://gen.fi/h2-8wr-chor-ylhainen.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. חוֹר chor mask. (13x) ylhäinen, jalosukuinen
2. Etymologia׃
2.1 Juuri חור chur, heijastaa/imeä valoa: olla valkoinen/musta
2.2 Juuri חרה chara, olla kuuma, vihainen, palavan innokas
2.3 Juuri חרר I charar, palaa, hehkua, paahtua, korventua, kuivua
2.4 Juuri חרר II charar, olla vapaa
2.5 Johtopäätökset׃
0. DOKUMENTTEJA
Abarim (raamatullisten nimien merkitys)
https://www.abarim-publications.com/
Benner, Jeff A.: Ancient Hebrew Lexicon of the Bible. Benner 2005
Biblia Hebraica Stuttgartensia. A Reader's Ed. Deutsche Bibelgesellschaft 2014
Brown–Driver–Briggs Hebrew and English Lexicon (BDB).
Hendrickson 1906/2014
https://delitz.fr/bdb/
Etymological Dictionary of Biblical Hebrew by rabbi Samson Rafael Hirsch.
Ed. Matityahu Clark. Feldheim 1999
https://books.google.ca/books?id=eVAAfn6Itb4C&printsec=frontcover&hl=fi%23v=onepage&q&f=false
Even-Shoshan, Avraham: Konkordantsia chadasha. Hamilon Hechadash 2000
Gesenius & Buhl: Hebräisches und Aramäisches Handwörterbuch
über das Alte Testament. 15. Auflage. Verlag von F. C. W. Vogel 1910
https://archive.org/details/32882013627800-wilhelmgesenius
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Koehler & Baumgartner: The Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament
(HALOT). Brill 2001
Liljeqvist, Matti: VT:n heprean ja aramean sanakirja. Finn Lectura 2010
Lisowsky, Gerhard: Konkordanz zum hebräischen Alten Testament.
Dritte Auflage. Deutsche Bibelgesellschaft 1993
Opitius, Henricus: Novum lexicon hebræo–chaldæo-biblicum. Editio secunda.
Lipsiæ & Francofurti apud Gottfried Liebezeit 1705
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 6. painos. Gaudeamus 2018
1. חוֹר CHOR mask. (13x) ylhäinen, jalosukuinen
חוֹר \ חֹר חור \ חר
mask. [BH plurale tantum] (13x, 1. Kun. 21:8) ylhäinen, jalosukuinen,
"valkovaatteinen" tai "vaaleaihoinen", "so. jonka ei tarvitse tehdä helteessä ulkona töitä", noble, nobilis [-ō-]
(1. Kun. 21:8, 1. Kun. 21:11, Jes. 34:12, Jer. 27:20, Jer. 39:6,
Saarn. 10:17, Neh. 2:16 + 6x)
חוֹרִים mon. (1x, Saarn. 10:17)
חֹרִים mon. [ktiv chaser] (12x)
חֹר חור yks. NH
2. ETYMOLOGIA
2.1 JUURI חור CHUR, heijastaa/imeä valoa: olla valkoinen/musta
Chor- eli ylhäinen- tai jalosukuinen-sanan kolmikirjaimiseksi juureksi on tarjolla neljä vaihtoehtoa. Ensimmäinen niistä on ontto chur-juuri.
Tanachin kolmestatoista chor- eli ylhäinen-sanan esiintymässä yhdessä on o-vokaalin merkkinä cholam male (Saarn. 10:17). Ensimmäinen tulkinta on se, että tämä Saarnaajan kirjan pitkävokaalinen esiintymä avaa sananmukaisesti auki chor-sanan onton chur-juuren (chet–vav–resh).
Chur-juuri avautuu kahteen suuntaan: heijastaa/imeä valoa eli olla valkoinen/musta. Juuresta johtuu esim. valkoista pellavakangasta, valkoista leipää ja toisaalta (mustaa) kuoppaa, reikää ja luolaa tarkoittavat sanat. Verbinä ontto chur-juuri esiintyy yhden kerran Jesajan kirjassa vahvan taivutuksen mukaisesti (chavar) merkityksessä "tulla iholtaan valkoiseksi, kalveta".
Chor-ylhäinen tarkoittaa tämän chur-juuren mukaisesti joko valkovaatteista tai vaaleaihoista. Kumpikin merkitys kertoo sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta: ylhäinen voi käyttää valkoista asua, koska hänen ei tarvitse tehdä arkiaskareita tai muuta ruumiillista työtä, joissa valkoinen vaate heti likaantuisi (vrt. "valkokaulustyöntekijä").
Vuonna 1705 ilmestyneessä Henricus Opitiuksen heprea–latina-sanakirjassa selitetään chor- eli ylhäinen-sanan johtuvan nimenomaan ylhäisten käyttämistä valkoisista vaatteista. Esimerkkinä on annettu Joosef (?) ja Mordokai (Est. 8:15).
Kunnia-asemasta kertovat myös marttyyreille taivaassa annettavat valkoiset viitat.
9 Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, minä näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli surmattu Jumalan sanan tähden ja sen todistuksen tähden, joka heillä oli.
10 He huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?"
11 Heille kullekin annettiin pitkä valkoinen viitta, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijoidensa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niin kuin hekin. (Ilm. 6:9–11, KR38 uudistettu käännös)
Rikkaan ei tarvitse päivettyä tummaksi pelto- ja muissa ulkotöissä. Raamatun ajan Lähi-idän kulttuureissa ihon vaaleus liittyy rikkauteen ja ylhäisyyteen, ihon tummuus/mustuus puolestaan raskaisiin ulkotöihin ja vähäosaisuuteen.
5 Olen kyllä musta, kuin Kedarin teltat, kuin Salomon telttakankaat, mutta, Jerusalemin tytöt, minä olen kaunis!
6 Älkää siihen katsoko, että olen musta, että olen päivän paahtama. Veljeni kiusasivat minua, panivat vartioimaan viinitarhojaan. Omaa tarhaani en ehtinyt hoitaa. (Laul. l. 1:5–6, KR92 korjattu käännös)
Juuren avautuminen vastakkaisiin suuntiin ei ole hepreassa mitenkään tavatonta. Myös suomen kielessä esim. lainata-, vuokrata- ja ilmata-verbit pitävät sisällään vastakkaiset merkitykset: ottaa tai antaa lainaksi, ottaa tai antaa vuokralle, poistaa ilma tai saattaa tekemisiin ilman kanssa.
Hengellis–teologisesti kysymyksessä on pelastuksemme autuas vaihtokauppa: Jeesus ottaa omakseen meidän likaisen mustuutemme, so. syntimme ja saastaisuutemme, ja antaa meille tilalle oman puhtaan valkoisuutensa, so. vanhurskautensa ja pyhyytensä. Jumalan edessä olemme itsessämme jokainen "synnistä mustuneita" mutta Jeesukseen kastettuina valkoisen puhtauden ja täydellisyyden eli kauneuden päällemme pukeneita.
2.2 JUURI חרה CHARA, olla kuuma, vihainen, palavan innokas
Toinen mahdollinen chor-sanan juuri on "chara" (chet–resh–he), joka tarkoittaa kuumuutta, vihastumista ja palavan innokkaasti tekemistä. Tämän juuren perusteella chor-sanan merkitys voisi lähinnä olla "palavan innokas".
Tätä merkitystä tukisi toinen ylhäistä ja jalosukuista tarkoittava sana "nadiv", sananmukaisesti "altis (tekemään hyvää ja olemaan laupias)", vrt. "aateluus velvoittaa". Tätä juurta en ole kuitenkaan vielä kenenkään nähnyt ehdottavan.
נָדִיב נדיב
2.3 JUURI חרר I CHARAR, palaa, hehkua, paahtua, korventua, kuivua
Chor-sanan kolmestatoista esiintymästä siis vain yhdessä on o-vokaalin merkkinä cholam male (Saarn. 10:17). Muissa kohdissa on pelkkä cholam chaser – myös kaikissa seitsemässä myöhäisessä Nehemian kirjan kohdassa. Tästä on perustellusti mahdollista päätellä, että cholam on lyhyt ja siten peräisin med. gem. eli kfulim-juuresta "chet–resh–resh" (charar).
Saarnaajan kirjan ktiv male -kirjoitusasu olisi siten poikkeus. Heprean kieliakatemian mukaan tämä chor-sana johtuu nimenomaan kfulim-juuresta "charar", josta johtuvissa sanoissa on lyhyt vartalovokaali.
Charar-juuri tarkoittaa Tanachissa palamista, hehkumista, paahtumista, korventumista ja kuivumista. Chor- eli ylhäinen-sanassa tulisi esiin juuren toinen puoli: paahtumisen vastakohta on palatsien viileissä sisätiloissa päivän kuumuuden ajan viettäminen. Tavallinen maan kansa joutui raatamaan ruokansa eteen maatöissä kuumilla pelloilla, puutarhoissa ja puimatantereilla.
Tälle vastakohtamerkitykselle ei kuitenkaan ole suoraa tukea mistään toisesta sanasta, joten kysymys on lähinnä vain teoreettisesta mahdollisuudesta. Gesenius–Buhl antaa tämän kuitenkin (perustelematta) chor-sanan juureksi.
2.4 JUURI חרר II CHARAR, olla vapaa
Tanachin sanakirjoissa charar jaetaan yleensä useaksi eri juureksi. Esim.
Abarim 2014–2022
√חרר I olla kuuma, palanut
√חרר II olla vapaa orjuudesta
√חרר III ympäröidä muurilla, so. tehdä "aukkoja"
– tutkittava chor-sana on toisen eli vapaa-juuren alla
BDB 1906
√חרר I olla kuuma, korventunut, palanut
√חרר II vapaa
√חרר III porata
– tutkittava chor-sana on toisen eli vapaa-juuren alla
Gesenius & Buhl 1910
√חרר I tehdä reikä
√חרר II palaa, hehkua
– tutkittava chor-sana on toisen eli palaa-juuren alla
HALOT 2001
√חרר I palaa
√חרר II olla käheä
√חרר III kaivaa, kovertaa
√חרר IV vapaa
– tutkittava chor-sana on neljännen eli vapaa–juuren alla
Klein 1987
√חרר I olla kuiva ja kuuma
√חרר II tehdä reikä, porata läpi
√חרר III olla/tulla vapaaksi
– tutkittava chor-sana on kolmannen eli vapaa-juuren alla
Liljeqvist 2010
√חרר I hehkua, palaa
√חרר II olla käheä
– Liljeqvist ei anna tutkittavan chor-sanan juurta,
mutta antaa sen ensimmäiseksi käännökseksi vapaa-sanan
Milon Even-Shoshan 2000
√חרר I tehdä reikä
√חרר II olla kuuma ja kuiva
√חרר III vapauttaa
– tutkittava chor-sana on kolmannen eli vapauttaa-juuren alla
Toisin Hirsch, jonka teoksessa juuria ei koskaan jaeta
√חרר paahtaa, kuivua kuumuudessa
– allekirjoittanut ei ole löytänyt Hirschin teoksesta
koko tutkittavaa chor-sanaa – lieneekö ollut liian vaikea
selitettäväksi?
2.5 JOHTOPÄÄTÖKSET
Hirschin tavoin en perusta raamatullisten sanojen juurijakoihin. Jääkiekkovalmentaja Juhani Tammisen sanoin: "Keep it simple. Pidä se yksinkertaisena." Jos juurikirjaimet ovat samat, niin silloin myös merkitys on sama. En kannata raamatullisen charar-juuren jakamista kahteen tai jopa useampaan erimerkityksiseen juureen.
Charar-juuren jakaminen on ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että juuren on mahdollista nähdä avautuvan Tanachissa moneen eri suuntaan. Tosiasiassa useimmat charar-juuren alle listatut sanat kuuluvat tarkkaan tutkien kuitenkin muihin sisarusjuuriin, eikä charar-juuren alle jää muita kuin palamiseen liittyviä sanoja.
Useimmat ns. tieteelliset selittäjät haluavat ottaa heprean sanojen pohjaksi muut seemiläiset ja joskus jopa muut lähialueiden kielet. Evoluutioteorian joko avoimesti tai tiedostamattaan hyväksyneiden on mahdotonta ymmärtää sitä, että aluksi oli yksi Jumalan antama koko ihmiskunnan alkukieli. Tanachin hepreassa ja erityisesti sen vanhimmissa osissa tämä paratiisikieli tulee puhtaimmillaan esiin.
Useimmiten vaikutteiden uskotaan liikkuvan niin, että ensin olivat muut kielet ja sitten vasta heprea. Toki joidenkin verrattain harvalukuisten raamatullisten lainasanojen osalta näin onkin. Mutta näiden lainasanojenkin takaa löytyy lopulta aina ihmiskunnan alkukieli, paratiisin proto- eli alkuheprea, josta kaikki muut kielet ovat Baabelin jälkeen kehittyneet tai pikemminkin sekoittuneet.
Raamatun hepreaa tulee ensisijaisesti selittää Raamatun heprealla eikä Baabelin jälkeisillä sekoituskielillä. Mahdolliset lainasanat ovat siis poikkeuksia. Lainasanoissa voi aidosti esiintyä homonyyminen eli samalla tavoin kirjoitettu mutta aivan eri asiaa merkitsevä juuri. Suomen kielessä esim. "vaara" on homonyyminen sana, joka voi tarkoittaa joko (ainakin alkuaan) metsäistä korkeaa mäkeä tai uhkaa, jota täytyy varoa.
Sanakirjoissa chor- eli ylhäinen-sanan selitetään yleensä liittyvän muissa seemiläisissä (aram., syyr., arab. ja etiopialaiset kielet) kielissä esiintyvään charar-juuren merkitykseen "vapaa" eli tässä yhteydessä orjuudesta ja/tai raskaasta maatyöstä vapaana olemiseen. Myös Raamatun jälkeisessä hepreassa (PBH) esiintyy charar II -juuri merkityksessä "olla vapaa". Itse selitän charar II ‑juuren arameasta tulleeksi lainasanaksi (PBHL).
Charar II ‑juuren merkitystä "vapaa" ei ole helppo yhdistää charar I ‑juuren raamatulliseen merkitykseen "palaa, hehkua, paahtua, korventua, kuivua". Periaatteessa se on mahdollista lähinnä raamatullisen juuren oletetun käänteisen merkityksen kautta, mutta se on aika kaukaa haettu. En kannata tätä raamatullisen charar I ‑juuren (palaa) ja toisaalta Raamatun jälkeisen heprean sekä muiden seemiläisten kielten charar II ‑juuren (vapaa) yhdistämistä.
Chor-ylhäinen esiintyy Kirjoitusten (Saarnaaja ja Nehemia) lisäksi sekä Varhaisemmissa profeetoissa (1. Kuninkaiden kirja) että Myöhäisemmissä profeetoissa (Jesaja ja Jeremia). Tämän perusteella rohkenen väittää, että chor-sana on alkuperäistä hepreaa ja siten myös heprean kautta selitettävissä.
Parhaana selityksenä pidän onttoa chur-juurta "olla valkoinen" ja siitä johtuvaa merkitystä "valkovaatteinen" tai "vaaleaihoinen". Samaan harvalukuiseen chur-juuren kannattajiin liittyvät myös Henricus Opitius (1705) ja Benner (2005).
Koska kuitenkin useassa seemiläisessä kielessä charar II -juuri tarkoittaa "vapaa", niin miten tämä merkitys on syntynyt? Ymmärrän sen johtuvan alun perin valkovaatteista/vaaleaihoista ylhäistä ihmistä tarkoittavasta chor-sanasta. Esim. Klein yhdistää usein mediae geminatae ja onttojen mediae vav–jod ‑juurien merkityksiä, niin kuin myös tässä charar- ja chur-juurien yhteydessä (s. 211).