H7 גְּבַל Geval paik. fem. (1x) Byblos "raja" (HEPREA NIMET)
| h7-gbl-geval.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 25.5.2024).
H7 HEPREA NIMET https://gen.fi/h7.html
H7 ג GIMEL https://gen.fi/h7-g.html
H7 גְּבַל Geval paik. fem. (1x) Byblos "raja"
https://gen.fi/h7-gbl-geval.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Tallenteet ja dokumentteja
1. Bybloksen nimi ja sijainti
2. Byblos Raamatussa
3. Bybloksen ja Libanonin historiaa
4. Gebal – *Gyblos – Byblos – biblos – biblion – Biblia
5. Biblia "rajan asettaminen"
6. Byblokseen ja gebalilaisiin liittyvät raamatunkohdat
0. TALLENTEET JA DOKUMENTTEJA
Heprean helmi 3, Biblia, rajan asettaminen 1/2, 10.12.2017 (0.24)
AC-tallenne https://gen.adobeconnect.com/p4i539ew5yb0/
Youtube https://youtu.be/7_0pDh-cUDA
H7 גְּבַל Geval paik. fem. (1x) Byblos "raja"
https://gen.fi/h7-gbl-geval.html
Heprean helmi 4, Biblia, rajan asettaminen 2/2, 10.12.2017 (0.26)
AC-tallenne https://gen.adobeconnect.com/ptwsdgs1rqma/
Youtube-video https://youtu.be/efOI7XD91R0
H7 גְּבַל Geval paik. fem. (1x) Byblos "raja"
https://gen.fi/h7-gbl-geval.html
H Heprea, sivukartta
https://gen.fi/h-sivukartta.html
H2 גבל gaval (5/262) asettaa raja, rajoittua (juuri)
https://gen.fi/h2-gbl.html
Byblos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Byblos
Etymological Dictionary of Biblical Hebrew by Rabbi Samson Rafael Hirsch.
Ed. Matityahu Clark. Feldheim 1999 (Hirsch)
https://books.google.ca/books?id=eVAAfn6Itb4C&printsec=frontcover&hl=fi%23v=onepage&q&f=false
Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. SLEY-kirjat 1990.
https://tunnustuskirjat.fi/
Iso Raamatun tietosanakirja. Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975 (IRTI)
Libanon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Libanon
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Saarisalo, Aapeli: Raamatun sanakirja. Uudistettu painos. Data Universum 2006
(ASRS)
1. BYBLOKSEN NIMI JA SIJAINTI
גְּבַל גבל
Geval (i-segol.) (aramealaistyyppinen) (2x) "raja"
• 1. paik. fem. (1x, Hes27_09) Byblos (VT 1933 Gebal)
□ nyk. arab. Jubayl, Jebail tai Jbail /ʒəbeːl/ Libanonissa
• 2. paik. fem. (1x, Ps083_08) Gebal
□ vuoristoinen alue Edomissa Kuolleenmeren ja Petran välissä
H2 גבל gaval (5/262) asettaa raja, rajoittua (juuri)
https://gen.fi/h2-gbl.html
Tanachissa on mainittu kaksi eri Geval- eli Gebal-nimistä paikkaa. Tässä dokumentissa käsitellään vain kreikankielisellä Byblos-nimellä tunnettua nykyisen Libanonin alueella olevaa kaupunkia.
LXX (*Γύβλος Gyblos >) Βύβλος Byblos, myöh. Βίβλος Biblos
Foinikialaisen Bybloksen satamakaupungin kreikankielinen nimi johtuu seemiläisestä Gebal-nimestä, joka merkitys on "raja". Vanhoissa akkadinkielisissä teksteissä kaupungin nimenä on Gubla tai Gubli.
Kaupungin nykyinen arabiankielinen nimi voidaan kirjoittaa latinalaisilla aakkosilla joko Jubayl, Jebail tai Jbail /ʒəbeːl/, joka on arabialaistettu muoto Gebal-nimestä. Arabian kielessä sana tarkoittaa myös vuorta, joka sananmukaisesti "rajoittaa" alueita toisistaan.
ג׳בייל
Byblos eli nykyinen Jbail sijaitsee Libanonissa Adonis-joen varrella (Nahr Ibrahim) Välimeren rannalla Tripolin ja pääkaupunki Beirutin välissä, ~35 km Beirutista pohjoiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Libanon
2. BYBLOS RAAMATUSSA
Gebal eli Byblos mainitaan Hesekielin kirjassa (Hes27_09) ja gebalilaiset eli Gebalin asukkaat Joosuan kirjassa sekä Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa.
גִּבְלִי גבלי
givli kansallisuussubst. (2x) gebalilainen, Gebalin asukas eli bybloslainen,
Bybloksen kaupungin asukas
• 2x: Joos13_05, 1Kun05_32 (VT 1933 1Kun05_18)
• Hirsch (1. Kun. 5:32):
skilled stone finishers "taitavat kivenhakkaajat eli viimeistelijät"
3. BYBLOKSEN JA LIBANONIN HISTORIAA
Gebal eli myöh. Byblos on yksi maailman vanhimmista kaupungeista. Arkeologissa tutkimuksissa on selvinnyt, että se ollut vilkas satamakaupunki jo varhaisella pronssikaudella 2000-luvulla eKr. Juutalainen historioitsija Filon Aleksandrialainen (~20 eKr. – 50 jKr.) kertoo perimätiedon pitävän Gebalia maailman vanhimpana kaupunkina.
Gebal oli keskeinen länteen suuntautuvan kaupan keskus, erityisesti egyptiläisen papyruksen välittämisessä. Muita tärkeitä kauppatavaroita olivat Libanonin kuuluisa setripuu, kulta, hopea, kupari, hajusteet, puuvilla ja eläinten nahat. Kaupunki oli myös kanaanilaisen Baal-jumalan (kreik. Adonis) palvonnan tärkeimpiä keskuksia.
Gebalilaiset olivat tunnettuja niin kyvykkäinä merenkävijöinä (Hes27_09) kuin myös rakennustaidoistaan (1Kun05_32 [VT 1933 1Kun05_18]).
Gebal oli egyptiläisen, mesopotamialaisen ja kreikkalaisen (mykeneläisen) kulttuurin kohtaamispaikka ja kaupan keskus. Kaupunki toimi erityisesti egyptiläisen sivistyksen edustajana Etu-Aasiassa. Egypti hallitsi pitkään Gebalia, mutta ~1100 eKr. se joutui Assyrian vasalliksi. Gebal oli foinikialaisten tärkein kaupunki aina noin vuoteen 1000 eKr., jonka jälkeen etelämpänä sijainneet Tyros ja Sidon (VT 1933 Tyyros ja Siidon) nousivat mahtavammiksi.
Assyrian jälkeen seuraava verottaja oli babylonialainen Nebukadnessar (~600 eKr.) ja sitten persialaiset. Myöhemmin alueen valtasi Aleksanteri Suuri (330-luvulla eKr.) ja hänen jälkeensä valtaan jäivät seleukidit. Rooma valloitti Libanonin ensimmäisellä esikristillisellä vuosisadalla. Rooman hajottua alue kuului Itä-Roomalle, kunnes islaminuskoiset arabit valloittivat sen 600-luvulla.
Tuhatluvun alkuvuosisatoina aluetta pitivät hallussaan ristiretkeläiset, joilta egyptiläiset mamelukit puolestaan sen valloittivat. Mamelukkien jälkeen hallitusvaltaa pitivät Osmanit eli turkkilaiset Ottomaanit. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Libanonista tuli Ranskan mandaattialue. Libanon itsenäistyi Ranskasta toisen maailmansodan aikana.
4. GEBAL – *GYBLOS – BYBLOS – BIBLOS – BIBLION – BIBLIA
Biblia-sanan etymologia (alkuperäinen, oikea merkitys) johtuu Gebal-nimeen ja sen kautta heprean verbiin "gaval, asettaa raja". Linkkinä näiden nimien välillä toimii papyrus-sana.
Papyrus (> paperi) on egyptiläisestä papyruskaislasta valmistettua paperinkaltaista kirjoitusmateriaalia. Papyrusta rahdattiin kohti länttä nimenomaan Gebalin eli kreikkalaisittain Gybloksen sataman kautta. Gyblos-nimi on muokkautunut kreikkalaisen suussa muotoon Byblos. Gyblos-nimeä ei ole lähteissä mainittu. Mutta äännevaihtelu g–b on tässä yksinkertaisin selitys – eräs ilmenemismuoto Baabelin kieltensekoituksesta. Byblos on puolestaan muuttunut myöhemmin ääntämisasultaan muotoon Biblos.
Kreikkalaiset alkoivat kutsua tämän rahtisataman nimen mukaisesti yleensä noin 4–5 metriä pitkää papyruskääröä nimellä "biblos", joka tarkoittaa "kirjakäärö, kirja". Sen diminutiivimuoto (pienuutta ilmaiseva, tässä tapauksessa myös lyhyempi kuin täysi 4–5-metrinen papyruskäärö) on "biblion, kirjanen, kirja". Sen monikkomuoto on "biblia, kirjat". Tästä muodostui Raamattua eli "kirjastoa" tarkoittava sana. Myös vanhimman suomalaisen raamatunkäännöksen nimi on Biblia.
βίβλος biblos fem. (UT 10x)
βιβλίον biblion ntr. (UT 34x)
(τὰ) βιβλία biblia mon.
Varhaisin kristillinen maininta sanasta "Biblia" tarkoittamassa Pyhää Raamattua (silloinen VT) on Toisessa Clemensin (Kleemensin) kirjeessä ~150 jKr. Uuden testamentin kirjakokoelman kanonisointi oli tuolloin vasta alullaan, joten kirjeessäkin puhutaan sekä "Kirjoista" (VT, Raamattu) että "apostoleista" (evankeliumit ja apostolisen arvovallan omaavat kirjeet).
2. Clem. 14:2
2 Luullakseni tiedätte varsin hyvin, että elävä kirkko on Kristuksen ruumis. Sanoohan Raamattu (ta Biblia): Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Mies on Kristus, nainen on kirkko. Edelleen Raamatun (ta Biblia) ja apostolien mukaan kirkon olemassaolo ei ole alkanut vasta nyt, vaan on jo ylhäältä. Se näet oli hengellisenä, niin kuin meidän Jeesuksemmekin oli, mutta ilmaantui viimeisinä päivinä pelastaakseen meidät.
Kirjat-sanaa merkityksessä "Raamattu" on käytetty jo Danielin kirjassa:
Dan. 9:1–2
1 Dareioksen, Kserkseen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena, hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi – (Dan09_01)
2 hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista ("kirjoista", hepr. hasfarim, LXX ta biblia) huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta. (Dan09_02)
5. BIBLIA "RAJAN ASETTAMINEN"
Biblia- eli Raamattu-sana tarkoittaa siis syvimmältään rajan asettamista (hepr. gaval, asettaa raja). Kirjaan kirjoitetut Jumalan sanat asettavat rajan oikean ja väärän, synnin ja vanhurskauden, elämän ja kuoleman sekä siunauksen ja kirouksen välille.
Sananl. 22:28
28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet. (Sananl22_28)
Samasta "rajan asettamisesta" saarnaa myös Garisim "siunauksen vuori" Sikemin eteläpuolella ja Ebal "siunauksen vuori" kirouksen vuori" Sikemin pohjoispuolella:
5. Moos. 11:26–29
26 Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen: (5Moos11_26)
27 Siunauksen, jos te tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan – (5Moos11_27)
28 mutta kirouksen, jos te ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita te ette tunne. (5Moos11_28)
29 Kun Herra, sinun Jumalasi, on vienyt sinut siihen maahan, jota sinä nyt menet omaksesi ottamaan, niin tee Garisimin vuoresta siunauksen paikka ja Ebalin vuoresta kirouksen paikka." (5Moos11_29)
Jeesus on "rajattu" ainoaksi pelastustieksi – muut tiet vievät kadotukseen:
Joh. 14:6
6 Minä Olen Tie ja Totuus ja Elämä. Ei kukaan tule Isän luokse muuten kuin minun kauttani. (Joh14_06 JMR)
Luterilaiset tunnustuskirjat tuovat selkeästi oikean opin ja harhaopin välisen rajan: Oikea oppi on Raamatussa puhuvan elävän Jumalan ja lihaksi tulleen Sanan eli Jeesuksen Kristuksen tunnustamista. Väärä oppi on ihmistekoista epäjumalanpalvelusta, jossa rakas Vapahtajamme ei saa ansaitsemaansa kiitosta ja ylistystä. Epäjumalanpalvelijat eivät peri taivasta. Tunnustamme yhden, ainoan ja oikean Vanhan liiton profeetallisen ja Uuden liiton apostolisen opetuksen. Tuomitsemme ja hylkäämme kaiken, mikä on sen kanssa ristiriidassa eikä anna Jumalalle yksin hänelle kuuluvaa kunniaa.
Luterilaisten tunnustuskirjojen päätunnustuksen eli Augsburgin tunnustuksen opinkohdat alkavat seuraavasti:
I Jumala
"Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa, että Nikaian kirkolliskokouksen päätös jumalallisen olemuksen ja kolmen persoonan ykseydestä on tosi ja että siihen on epäilyksettä uskottava; nimittäin että on olemassa yksi ainoa jumalallinen olemus, jota kutsutaan Jumalaksi ja joka on Jumala, ikuinen, näkymätön, jakamaton, ääretön voimassaan, viisaudessaan ja hyvyydessään, kaiken näkyvän ja näkymättömän luoja ja ylläpitäjä.
Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Käytämme tässä sanaa persoona samassa merkityksessä kuin vanhan kirkon opettajat; se tarkoittaa sellaista, mikä ei ole toisen osa eikä ominaisuus, vaan on olemassa itsenäisesti.
Seurakuntamme tuomitsevat kaikki harhaopit, jotka ovat tämän kohdan kanssa ristiriidassa, kuten manikealaisen, joiden käsityksen mukaan on olemassa kaksi alkuperustetta, hyvä ja paha, valentinolaisen, areiolaisen, eunomiolaisen, muhamettilaisen ja muut näiden kaltaiset. Ne tuomitsevat myös samosatalaiset, vanhat ja uudet, jotka väittävät, että on olemassa vain yksi persoona, ja tämän johdosta juonikkaasti ja herjaavasti viisastelevat Sanasta ja Pyhästä Hengestä, etteivät ne ole erillisiä persoonia, vaan että Sana merkitsee ääneen lausuttua sanaa ja Henki luonnossa aikaan saatua liikettä." (CA 1, TK 1990 s. 52)
Sielunvihollinen on alusta alkaen pyrkinyt hämärtämään oikean ja väärän välisen rajan:
1. Moos. 3:1
1 Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta?'" (1Moos03_01 JM)
Pyhä Raamattu päättyy selkeään rajanvetoon:
Ilm. 22:18–21
18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan. (Ilm22_18)
19 Jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu. (Ilm22_19)
20 Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian." Aamen, tule, Herra Jeesus! (Ilm22_20)
21 Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. [Aamen.] (Ilm22_21)
6. BYBLOKSEEN JA GEBALILAISIIN LIITTYVÄT RAAMATUNKOHDAT
Joos. 13:1–7
1 Kun Joosua oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, sanoi Herra hänelle: "Sinä olet käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, mutta vielä on hyvin paljon maata valtaamatta.
2 Tämä on se maa, mikä vielä on jäljellä: kaikki filistealaisten alueet ja koko gesurilaisten maa.
3 Sihorista alkaen, joka on itään päin Egyptistä, aina Ekronin alueeseen saakka pohjoiseen päin – se luetaan kanaanilaisten alueeseen – ne viisi filistealaista ruhtinasta, nimittäin Gazan, Asdodin, Askelonin, Gatin ja Ekronin ruhtinaat, niin myös avvilaiset
4 etelässä päin; koko kanaanilaisten maa ja Meara, joka on sidonilaisten, Afekiin saakka, amorilaisten alueeseen saakka;
5 ja gebalilaisten maa ja koko Libanon, auringonnousun puolella, Hermonin vuoren juurella olevasta Baal-Gadista siihen saakka, mistä mennään Hamatiin.
6 Kaikki vuoriston asukkaat Libanonista Misrefot-Majimiin saakka, kaikki sidonilaiset, minä karkotan israelilaisten tieltä; arvo vain niiden maa Israelin kesken perintöosaksi, niin kuin minä olen sinulle käskyn antanut.
7 Jaa siis tämä maa perintöosana yhdeksälle sukukunnalle ja toiselle puolelle Manassen sukukuntaa."
1. Kun. 5:29–32 (VT 1933 1. Kun. 5:15–18)
29 Salomolla oli 70 000 taakankantajaa ja 80 000 kivenhakkaajaa vuoristossa;
30 sen lisäksi Salomon maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat töitä, 3 300 miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä.
31 Kuningas käski louhia suuria kiviä, kallisarvoisia kiviä, laskeakseen temppelin perustuksen hakatuista kivistä.
32 Niin Salomon ja Hiramin rakentajat ja gebalilaiset hakkasivat niitä ja valmistivat puut ja kivet temppelin rakentamiseksi.
Hes. 27:1–9
1 Minulle tuli tämä Herran sana:
2 Sinä, ihmislapsi! Viritä itkuvirsi Tyroksesta
3 ja sano Tyrokselle, joka asuu meren porteilla ja käy kauppaa kansojen kanssa, monilukuisilla saarilla: Näin sanoo Herra Jahve: Tyros, sinä sanot: "Minä olen kauneuden täydellisyys!"
4 Meren sydämessä on sinun alueesi, rakentajasi tekivät sinun kauneutesi täydelliseksi,
5 Senirin sypresseistä he rakensivat sinuun kaiken, mikä laudoista on, ottivat Libanonin setrin tehdäkseen sinuun maston,
6 tekivät Basanin tammista airosi, kantesi tekivät norsunluusta ja Kittiläis-saarten hopeakuusesta.
7 Kirjailtua Egyptin pellavaa oli purjeesi, ja se oli sinulla lippuna. Katoksesi oli punasinistä ja purppuranpunaista Elisa-saarten kangasta.
8 Sidonin ja Arvadin asukkaat olivat sinulla soutajina; omat viisaasi, Tyros, olivat sinussa – he olivat laivureinasi.
9 Bybloksen (VT 1933 Gebalin) vanhimmat ja viisaat olivat sinussa vuotokohtain korjaajina. Meren kaikki laivat merimiehineen olivat sinussa tavaroitasi vaihtamassa.
H7 HEPREA NIMET https://gen.fi/h7.html
H7 ג GIMEL https://gen.fi/h7-g.html
H7 גְּבַל Geval paik. fem. (1x) Byblos "raja"
https://gen.fi/h7-gbl-geval.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Tallenteet ja dokumentteja
1. Bybloksen nimi ja sijainti
2. Byblos Raamatussa
3. Bybloksen ja Libanonin historiaa
4. Gebal – *Gyblos – Byblos – biblos – biblion – Biblia
5. Biblia "rajan asettaminen"
6. Byblokseen ja gebalilaisiin liittyvät raamatunkohdat
0. TALLENTEET JA DOKUMENTTEJA
Heprean helmi 3, Biblia, rajan asettaminen 1/2, 10.12.2017 (0.24)
AC-tallenne https://gen.adobeconnect.com/p4i539ew5yb0/
Youtube https://youtu.be/7_0pDh-cUDA
H7 גְּבַל Geval paik. fem. (1x) Byblos "raja"
https://gen.fi/h7-gbl-geval.html
Heprean helmi 4, Biblia, rajan asettaminen 2/2, 10.12.2017 (0.26)
AC-tallenne https://gen.adobeconnect.com/ptwsdgs1rqma/
Youtube-video https://youtu.be/efOI7XD91R0
H7 גְּבַל Geval paik. fem. (1x) Byblos "raja"
https://gen.fi/h7-gbl-geval.html
H Heprea, sivukartta
https://gen.fi/h-sivukartta.html
H2 גבל gaval (5/262) asettaa raja, rajoittua (juuri)
https://gen.fi/h2-gbl.html
Byblos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Byblos
Etymological Dictionary of Biblical Hebrew by Rabbi Samson Rafael Hirsch.
Ed. Matityahu Clark. Feldheim 1999 (Hirsch)
https://books.google.ca/books?id=eVAAfn6Itb4C&printsec=frontcover&hl=fi%23v=onepage&q&f=false
Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat. SLEY-kirjat 1990.
https://tunnustuskirjat.fi/
Iso Raamatun tietosanakirja. Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975 (IRTI)
Libanon
https://fi.wikipedia.org/wiki/Libanon
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Saarisalo, Aapeli: Raamatun sanakirja. Uudistettu painos. Data Universum 2006
(ASRS)
1. BYBLOKSEN NIMI JA SIJAINTI
גְּבַל גבל
Geval (i-segol.) (aramealaistyyppinen) (2x) "raja"
• 1. paik. fem. (1x, Hes27_09) Byblos (VT 1933 Gebal)
□ nyk. arab. Jubayl, Jebail tai Jbail /ʒəbeːl/ Libanonissa
• 2. paik. fem. (1x, Ps083_08) Gebal
□ vuoristoinen alue Edomissa Kuolleenmeren ja Petran välissä
H2 גבל gaval (5/262) asettaa raja, rajoittua (juuri)
https://gen.fi/h2-gbl.html
Tanachissa on mainittu kaksi eri Geval- eli Gebal-nimistä paikkaa. Tässä dokumentissa käsitellään vain kreikankielisellä Byblos-nimellä tunnettua nykyisen Libanonin alueella olevaa kaupunkia.
LXX (*Γύβλος Gyblos >) Βύβλος Byblos, myöh. Βίβλος Biblos
Foinikialaisen Bybloksen satamakaupungin kreikankielinen nimi johtuu seemiläisestä Gebal-nimestä, joka merkitys on "raja". Vanhoissa akkadinkielisissä teksteissä kaupungin nimenä on Gubla tai Gubli.
Kaupungin nykyinen arabiankielinen nimi voidaan kirjoittaa latinalaisilla aakkosilla joko Jubayl, Jebail tai Jbail /ʒəbeːl/, joka on arabialaistettu muoto Gebal-nimestä. Arabian kielessä sana tarkoittaa myös vuorta, joka sananmukaisesti "rajoittaa" alueita toisistaan.
ג׳בייל
Byblos eli nykyinen Jbail sijaitsee Libanonissa Adonis-joen varrella (Nahr Ibrahim) Välimeren rannalla Tripolin ja pääkaupunki Beirutin välissä, ~35 km Beirutista pohjoiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Libanon
2. BYBLOS RAAMATUSSA
Gebal eli Byblos mainitaan Hesekielin kirjassa (Hes27_09) ja gebalilaiset eli Gebalin asukkaat Joosuan kirjassa sekä Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa.
גִּבְלִי גבלי
givli kansallisuussubst. (2x) gebalilainen, Gebalin asukas eli bybloslainen,
Bybloksen kaupungin asukas
• 2x: Joos13_05, 1Kun05_32 (VT 1933 1Kun05_18)
• Hirsch (1. Kun. 5:32):
skilled stone finishers "taitavat kivenhakkaajat eli viimeistelijät"
3. BYBLOKSEN JA LIBANONIN HISTORIAA
Gebal eli myöh. Byblos on yksi maailman vanhimmista kaupungeista. Arkeologissa tutkimuksissa on selvinnyt, että se ollut vilkas satamakaupunki jo varhaisella pronssikaudella 2000-luvulla eKr. Juutalainen historioitsija Filon Aleksandrialainen (~20 eKr. – 50 jKr.) kertoo perimätiedon pitävän Gebalia maailman vanhimpana kaupunkina.
Gebal oli keskeinen länteen suuntautuvan kaupan keskus, erityisesti egyptiläisen papyruksen välittämisessä. Muita tärkeitä kauppatavaroita olivat Libanonin kuuluisa setripuu, kulta, hopea, kupari, hajusteet, puuvilla ja eläinten nahat. Kaupunki oli myös kanaanilaisen Baal-jumalan (kreik. Adonis) palvonnan tärkeimpiä keskuksia.
Gebalilaiset olivat tunnettuja niin kyvykkäinä merenkävijöinä (Hes27_09) kuin myös rakennustaidoistaan (1Kun05_32 [VT 1933 1Kun05_18]).
Gebal oli egyptiläisen, mesopotamialaisen ja kreikkalaisen (mykeneläisen) kulttuurin kohtaamispaikka ja kaupan keskus. Kaupunki toimi erityisesti egyptiläisen sivistyksen edustajana Etu-Aasiassa. Egypti hallitsi pitkään Gebalia, mutta ~1100 eKr. se joutui Assyrian vasalliksi. Gebal oli foinikialaisten tärkein kaupunki aina noin vuoteen 1000 eKr., jonka jälkeen etelämpänä sijainneet Tyros ja Sidon (VT 1933 Tyyros ja Siidon) nousivat mahtavammiksi.
Assyrian jälkeen seuraava verottaja oli babylonialainen Nebukadnessar (~600 eKr.) ja sitten persialaiset. Myöhemmin alueen valtasi Aleksanteri Suuri (330-luvulla eKr.) ja hänen jälkeensä valtaan jäivät seleukidit. Rooma valloitti Libanonin ensimmäisellä esikristillisellä vuosisadalla. Rooman hajottua alue kuului Itä-Roomalle, kunnes islaminuskoiset arabit valloittivat sen 600-luvulla.
Tuhatluvun alkuvuosisatoina aluetta pitivät hallussaan ristiretkeläiset, joilta egyptiläiset mamelukit puolestaan sen valloittivat. Mamelukkien jälkeen hallitusvaltaa pitivät Osmanit eli turkkilaiset Ottomaanit. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Libanonista tuli Ranskan mandaattialue. Libanon itsenäistyi Ranskasta toisen maailmansodan aikana.
4. GEBAL – *GYBLOS – BYBLOS – BIBLOS – BIBLION – BIBLIA
Biblia-sanan etymologia (alkuperäinen, oikea merkitys) johtuu Gebal-nimeen ja sen kautta heprean verbiin "gaval, asettaa raja". Linkkinä näiden nimien välillä toimii papyrus-sana.
Papyrus (> paperi) on egyptiläisestä papyruskaislasta valmistettua paperinkaltaista kirjoitusmateriaalia. Papyrusta rahdattiin kohti länttä nimenomaan Gebalin eli kreikkalaisittain Gybloksen sataman kautta. Gyblos-nimi on muokkautunut kreikkalaisen suussa muotoon Byblos. Gyblos-nimeä ei ole lähteissä mainittu. Mutta äännevaihtelu g–b on tässä yksinkertaisin selitys – eräs ilmenemismuoto Baabelin kieltensekoituksesta. Byblos on puolestaan muuttunut myöhemmin ääntämisasultaan muotoon Biblos.
Kreikkalaiset alkoivat kutsua tämän rahtisataman nimen mukaisesti yleensä noin 4–5 metriä pitkää papyruskääröä nimellä "biblos", joka tarkoittaa "kirjakäärö, kirja". Sen diminutiivimuoto (pienuutta ilmaiseva, tässä tapauksessa myös lyhyempi kuin täysi 4–5-metrinen papyruskäärö) on "biblion, kirjanen, kirja". Sen monikkomuoto on "biblia, kirjat". Tästä muodostui Raamattua eli "kirjastoa" tarkoittava sana. Myös vanhimman suomalaisen raamatunkäännöksen nimi on Biblia.
βίβλος biblos fem. (UT 10x)
βιβλίον biblion ntr. (UT 34x)
(τὰ) βιβλία biblia mon.
Varhaisin kristillinen maininta sanasta "Biblia" tarkoittamassa Pyhää Raamattua (silloinen VT) on Toisessa Clemensin (Kleemensin) kirjeessä ~150 jKr. Uuden testamentin kirjakokoelman kanonisointi oli tuolloin vasta alullaan, joten kirjeessäkin puhutaan sekä "Kirjoista" (VT, Raamattu) että "apostoleista" (evankeliumit ja apostolisen arvovallan omaavat kirjeet).
2. Clem. 14:2
2 Luullakseni tiedätte varsin hyvin, että elävä kirkko on Kristuksen ruumis. Sanoohan Raamattu (ta Biblia): Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Mies on Kristus, nainen on kirkko. Edelleen Raamatun (ta Biblia) ja apostolien mukaan kirkon olemassaolo ei ole alkanut vasta nyt, vaan on jo ylhäältä. Se näet oli hengellisenä, niin kuin meidän Jeesuksemmekin oli, mutta ilmaantui viimeisinä päivinä pelastaakseen meidät.
Kirjat-sanaa merkityksessä "Raamattu" on käytetty jo Danielin kirjassa:
Dan. 9:1–2
1 Dareioksen, Kserkseen pojan, ensimmäisenä hallitusvuotena, hänen, joka oli meedialaista sukua ja oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi – (Dan09_01)
2 hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan, minä, Daniel, kirjoituksista ("kirjoista", hepr. hasfarim, LXX ta biblia) huomasin vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle, että Jerusalem oli oleva raunioina seitsemänkymmentä vuotta. (Dan09_02)
5. BIBLIA "RAJAN ASETTAMINEN"
Biblia- eli Raamattu-sana tarkoittaa siis syvimmältään rajan asettamista (hepr. gaval, asettaa raja). Kirjaan kirjoitetut Jumalan sanat asettavat rajan oikean ja väärän, synnin ja vanhurskauden, elämän ja kuoleman sekä siunauksen ja kirouksen välille.
Sananl. 22:28
28 Älä siirrä ikivanhaa rajaa, jonka esi-isäsi ovat asettaneet. (Sananl22_28)
Samasta "rajan asettamisesta" saarnaa myös Garisim "siunauksen vuori" Sikemin eteläpuolella ja Ebal "siunauksen vuori" kirouksen vuori" Sikemin pohjoispuolella:
5. Moos. 11:26–29
26 Katso, minä asetan tänä päivänä teidän eteenne siunauksen ja kirouksen: (5Moos11_26)
27 Siunauksen, jos te tottelette Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä tänä päivänä teille annan – (5Moos11_27)
28 mutta kirouksen, jos te ette tottele Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, vaan poikkeatte siltä tieltä, jota minä tänä päivänä käsken teidän vaeltaa, ja seuraatte muita jumalia, joita te ette tunne. (5Moos11_28)
29 Kun Herra, sinun Jumalasi, on vienyt sinut siihen maahan, jota sinä nyt menet omaksesi ottamaan, niin tee Garisimin vuoresta siunauksen paikka ja Ebalin vuoresta kirouksen paikka." (5Moos11_29)
Jeesus on "rajattu" ainoaksi pelastustieksi – muut tiet vievät kadotukseen:
Joh. 14:6
6 Minä Olen Tie ja Totuus ja Elämä. Ei kukaan tule Isän luokse muuten kuin minun kauttani. (Joh14_06 JMR)
Luterilaiset tunnustuskirjat tuovat selkeästi oikean opin ja harhaopin välisen rajan: Oikea oppi on Raamatussa puhuvan elävän Jumalan ja lihaksi tulleen Sanan eli Jeesuksen Kristuksen tunnustamista. Väärä oppi on ihmistekoista epäjumalanpalvelusta, jossa rakas Vapahtajamme ei saa ansaitsemaansa kiitosta ja ylistystä. Epäjumalanpalvelijat eivät peri taivasta. Tunnustamme yhden, ainoan ja oikean Vanhan liiton profeetallisen ja Uuden liiton apostolisen opetuksen. Tuomitsemme ja hylkäämme kaiken, mikä on sen kanssa ristiriidassa eikä anna Jumalalle yksin hänelle kuuluvaa kunniaa.
Luterilaisten tunnustuskirjojen päätunnustuksen eli Augsburgin tunnustuksen opinkohdat alkavat seuraavasti:
I Jumala
"Meidän seurakuntamme opettavat suuren yksimielisyyden vallitessa, että Nikaian kirkolliskokouksen päätös jumalallisen olemuksen ja kolmen persoonan ykseydestä on tosi ja että siihen on epäilyksettä uskottava; nimittäin että on olemassa yksi ainoa jumalallinen olemus, jota kutsutaan Jumalaksi ja joka on Jumala, ikuinen, näkymätön, jakamaton, ääretön voimassaan, viisaudessaan ja hyvyydessään, kaiken näkyvän ja näkymättömän luoja ja ylläpitäjä.
Kuitenkin on olemassa kolme persoonaa, joilla on sama olemus ja valta ja jotka ovat yhtä ikuisia, Isä, Poika ja Pyhä Henki. Käytämme tässä sanaa persoona samassa merkityksessä kuin vanhan kirkon opettajat; se tarkoittaa sellaista, mikä ei ole toisen osa eikä ominaisuus, vaan on olemassa itsenäisesti.
Seurakuntamme tuomitsevat kaikki harhaopit, jotka ovat tämän kohdan kanssa ristiriidassa, kuten manikealaisen, joiden käsityksen mukaan on olemassa kaksi alkuperustetta, hyvä ja paha, valentinolaisen, areiolaisen, eunomiolaisen, muhamettilaisen ja muut näiden kaltaiset. Ne tuomitsevat myös samosatalaiset, vanhat ja uudet, jotka väittävät, että on olemassa vain yksi persoona, ja tämän johdosta juonikkaasti ja herjaavasti viisastelevat Sanasta ja Pyhästä Hengestä, etteivät ne ole erillisiä persoonia, vaan että Sana merkitsee ääneen lausuttua sanaa ja Henki luonnossa aikaan saatua liikettä." (CA 1, TK 1990 s. 52)
Sielunvihollinen on alusta alkaen pyrkinyt hämärtämään oikean ja väärän välisen rajan:
1. Moos. 3:1
1 Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta?'" (1Moos03_01 JM)
Pyhä Raamattu päättyy selkeään rajanvetoon:
Ilm. 22:18–21
18 Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan. (Ilm22_18)
19 Jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu. (Ilm22_19)
20 Hän, joka näitä todistaa, sanoo: "Totisesti, minä tulen pian." Aamen, tule, Herra Jeesus! (Ilm22_20)
21 Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. [Aamen.] (Ilm22_21)
6. BYBLOKSEEN JA GEBALILAISIIN LIITTYVÄT RAAMATUNKOHDAT
Joos. 13:1–7
1 Kun Joosua oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, sanoi Herra hänelle: "Sinä olet käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, mutta vielä on hyvin paljon maata valtaamatta.
2 Tämä on se maa, mikä vielä on jäljellä: kaikki filistealaisten alueet ja koko gesurilaisten maa.
3 Sihorista alkaen, joka on itään päin Egyptistä, aina Ekronin alueeseen saakka pohjoiseen päin – se luetaan kanaanilaisten alueeseen – ne viisi filistealaista ruhtinasta, nimittäin Gazan, Asdodin, Askelonin, Gatin ja Ekronin ruhtinaat, niin myös avvilaiset
4 etelässä päin; koko kanaanilaisten maa ja Meara, joka on sidonilaisten, Afekiin saakka, amorilaisten alueeseen saakka;
5 ja gebalilaisten maa ja koko Libanon, auringonnousun puolella, Hermonin vuoren juurella olevasta Baal-Gadista siihen saakka, mistä mennään Hamatiin.
6 Kaikki vuoriston asukkaat Libanonista Misrefot-Majimiin saakka, kaikki sidonilaiset, minä karkotan israelilaisten tieltä; arvo vain niiden maa Israelin kesken perintöosaksi, niin kuin minä olen sinulle käskyn antanut.
7 Jaa siis tämä maa perintöosana yhdeksälle sukukunnalle ja toiselle puolelle Manassen sukukuntaa."
1. Kun. 5:29–32 (VT 1933 1. Kun. 5:15–18)
29 Salomolla oli 70 000 taakankantajaa ja 80 000 kivenhakkaajaa vuoristossa;
30 sen lisäksi Salomon maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat töitä, 3 300 miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä.
31 Kuningas käski louhia suuria kiviä, kallisarvoisia kiviä, laskeakseen temppelin perustuksen hakatuista kivistä.
32 Niin Salomon ja Hiramin rakentajat ja gebalilaiset hakkasivat niitä ja valmistivat puut ja kivet temppelin rakentamiseksi.
Hes. 27:1–9
1 Minulle tuli tämä Herran sana:
2 Sinä, ihmislapsi! Viritä itkuvirsi Tyroksesta
3 ja sano Tyrokselle, joka asuu meren porteilla ja käy kauppaa kansojen kanssa, monilukuisilla saarilla: Näin sanoo Herra Jahve: Tyros, sinä sanot: "Minä olen kauneuden täydellisyys!"
4 Meren sydämessä on sinun alueesi, rakentajasi tekivät sinun kauneutesi täydelliseksi,
5 Senirin sypresseistä he rakensivat sinuun kaiken, mikä laudoista on, ottivat Libanonin setrin tehdäkseen sinuun maston,
6 tekivät Basanin tammista airosi, kantesi tekivät norsunluusta ja Kittiläis-saarten hopeakuusesta.
7 Kirjailtua Egyptin pellavaa oli purjeesi, ja se oli sinulla lippuna. Katoksesi oli punasinistä ja purppuranpunaista Elisa-saarten kangasta.
8 Sidonin ja Arvadin asukkaat olivat sinulla soutajina; omat viisaasi, Tyros, olivat sinussa – he olivat laivureinasi.
9 Bybloksen (VT 1933 Gebalin) vanhimmat ja viisaat olivat sinussa vuotokohtain korjaajina. Meren kaikki laivat merimiehineen olivat sinussa tavaroitasi vaihtamassa.