K4H Prepositiot ja liitteet (KREIKKA KIELIOPPI PARTIKKELIT)
| k4h-prep-ja-liitteet.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 8.6.2023).
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K4 KIELIOPPI https://gen.fi/k4.html
K4H PARTIKKELIT https://gen.fi/k4h.html
K4H Prepositiot ja liitteet
https://gen.fi/k4h-prep-ja-liitteet.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Äännelakien aiheuttamat muutokset
3. Prepositioihin liittyvät sijamuodot
4. Varsinaiset prepositiot ("ne 17")
0. DOKUMENTTEJA
K Kreikka (sivukartta)
https://gen.fi/k.html
Aejmelaeus, Lars: Uuden testamentin kreikan kielioppi. Kirjapaja 2008 (LA)
s. 150–164
Analytical Lexicon of New Testament Greek. Revised and Updated.
Hendrickson 2012
Blomqvist–Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan. Gaudeamus 1974 [2010] (BT)
Concordance to the Novum Testamentum Graece. 3rd Ed. De Gruyter 1987
New Testament in the Original Greek by Ivan Panin.
Book Society of Canada 1934 (kopioi selaimeesi alla olevan linkin osoite)
https://www.scribd.com/document/644433/Ivan-Panin-The-New-Testament-in-the-Original-Greek
uusi painos: Numeric Greek New Testament. Ed. Mark Vedder 2017/2019
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
1. JOHDANTO
UT:n kreikassa on 17 varsinaista prepositiota eli etusanaa, joita voidaan käyttää myös verbien sekä yhdyssanojen etu- eli alkuliitteinä (prefikseinä). Nämä 17 prepositiota ja etuliitettä esiintyvät kreikassa runsaasti: lähes jokaisessa UT:n jakeessa niitä on yksi tai useampia.
Lisäksi on olemassa aina genetiivin kanssa järjestyviä adverbiaaliprepositioita, joita ei kuitenkaan koskaan käytetä verbien etuliitteinä.
K4H Adverbiaaliprepositiot
https://gen.fi/k4h-adverbiaaliprep.html
Prepositioiden lisäksi on myös muita etuliitteitä, joita voidaan käyttää sekä verbien että yhdyssanojen osana. Liitteitä voidaan lisätä myös sanan loppuun (suffiksit eli loppuliitteet).
K4H Etu- ja loppuliitteet
https://gen.fi/k4h-etu-ja-loppuliitteet.html
Verbissä tai yhdyssanassa oleva etuliite voi joskus vain vahvistaa sanan merkitystä. Etuliitettä voi olla silloin vaikea kääntää erillisenä sanana.
Itsenäisen preposition merkitys voi olla erilainen, kuin se on verbin tai yhdyssanan etuliitteenä. Esim. μετά tarkoittaa etuliitteenä yleensä muutosta tai siirtymistä. Prepositiona sen merkitys on genetiivin yhteydessä yleensä "kanssa", akkusatiivin yhteydessä "jälkeen".
Prepositiolla alkavien yhdysverbien augmentoinnissa on muistettava, että augmentti lisätään verbivartaloon, ei etuliitteeseen.
Prepositioista kolme (εἰς, ἐκ, ἐν) on painottomia prokliittisiä sanoja eli ne "nojaavat (κλίνω)" painonsa osalta "edessä (πρό)" olevaan sanaan muodostaen tämän kanssa yhden painokokonaisuuden.
2. ÄÄNNELAKIEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET
Prepositioissa tapahtuu useita äännelakien mukaisia muutoksia sen mukaan, millä äänteellä seuraava sana alkaa.
Jos prepositiota seuraa vokaalilla alkava sana, niin yhdeksän preposition loppuvokaali katoaa. Kaksi prepositiota (περί, πρό) säilyttää loppuvokaalinsa. Lisäksi ἐκ-prepositio muuttuu vokaalin edellä muotoon ἐξ.
ἀνά ἀν
ἀντί ἀντ
ἀπό ἀπ
διά δι
ἐπί ἐπ
κατά κατ
μετά μετ
παρά παρ
ὑπό ὑπ
ἐκ ἐξ
Jos preposition jälkeisen vokaalilla alkavan sanan alussa on h-äänne (spiritus asper), niin preposition loppuvokaalin katoamisen jälkeen viimeiseksi kirjaimeksi jäänyt pii tai tau-kirjain aspiroituu.
ἀντ ἀνθ
ἀπ ἀφ
ἐπ ἐφ
κατ καθ
μετ μεθ
ὑπ ὑφ
Nyy-kirjaimeen päättyvissä prepositiossa (ἐν, σύν) voi tapahtua assimiloituminen eli samankaltaistuminen. Prepositiossa "σύν" nyy voi kadota kokonaan.
ἐν ἐγ ἐλ ἐμ
σύν συ συγ συλ συμ
3. PREPOSITIOIHIN LIITTYVÄT SIJAMUODOT
Varsinaiset prepositiot ("ne 17") järjestyvät joko genetiivin, datiivin tai akkusatiivin kanssa. Adverbiaaliprepositiot järjestyvät aina genetiivin kanssa.
Kolme prepositiota (ἐπί, παρά, πρός) voi esiintyä kaikkien kolmen sijamuodon kanssa. Kuusi prepositiota (διά, κατά, μετά, περί, ὑπέρ, ὑπό) voi esiintyä joko genetiivin tai akkusatiivin kanssa.
Loput kahdeksan järjestyvät vain yhden sijamuodon kanssa. Genetiivin kanssa järjestyy neljä (ἀντί, ἀπό, ἐκ ja πρό), datiivin kanssa kaksi (ἐν, σύν) ja samoin akkusatiivin kanssa kaksi (ἀνά, εἰς) prepositiota.
Prepositioista 13 voi siis järjestyä genetiivin, 5 datiivin ja 11 akkusatiivin kanssa.
Yleissääntönä voi sanoa, että akkusatiivin kanssa järjestyvät prepositiot tarkoittavat suuntaa eli vastaavat kysymykseen "minne?". Datiivin kanssa järjestyvät prepositiot tarkoittavat yleensä jossakin olemista (missä?). Genetiivin kanssa järjestyvien prepositioiden merkitysalue on hajanaisin. Usein ne kuitenkin ilmaisevat jostakin ja jonkun luota tulemista (mistä?). Lähes aina preposition merkitys muuttuu siihen liittyvän sanan sijamuodon vaihtuessa. Poikkeuksena on esim. ἐπί, joka tarkoittaa päällä olemista niin genetiivin kuin datiivinkin yhteydessä.
4. VARSINAISET PREPOSITIOT ("NE 17")
Lainausmerkeissä oleva ensimmäinen käännösvastine on tekninen termi, joka enemmän tai vähemmän kuvaa etuliitteen (ja usein myös preposition) merkitystä. Suluissa on annettu esiintymismäärä itsenäisenä prepositiona.
ἀνά prep. & pref. (13x) "ylös"
A väliin, keskelle, vuorollaan, kukin (distributiivinen eli jaotteleva, jakava)
pref. "ylös", päälle, vastaan, luo, luona, takaisin, jälleen, uudelleen,
eteenpäin, yli, julkisesti
muistisanoja:
ἀναβάλλω (1x) "ylös heittää", lykätä tuonnemmaksi
anabolinen, "(tulokset laittomin keinoin) ylösheittävä!"
ἀνάμνησις fem. (4x) "ylös muistaminen", muistutus, muistaminen
anamneesi, "uudelleen/jälleen muistaminen"
ἀνάλυσις [ῠ] fem. (1x) "ylös avaaminen/irrottaminen", irrottaminen
analyysi, erittely, kokonaisuuden hajottaminen osiinsa, jäsentely
ἀντί prep. & pref. (22x) "vastaan", sijasta; vastapäätä oleminen
G sijaan, sijaan, asemesta
pref. vastaan, vastakohta, sijasta, puolesta
muistisanoja:
Antarktis "vasta-arktinen" eli pohjoisen vastapuoli,
Etelänapamanner
ἀντίχριστος [-χρῑ-] mask. (5x) antikristus, vastakristus
ἀπό prep. & pref. (646x) "pois", erilleen, ulos jostakin, jonkun luota;
siirtyminen pois jonkun luota
G -lta, -sta, jonkun luota, pois
pref. pois, -lta, -sta, täydellisesti, takaisin; etäisyys
muistisanoja:
ἀποθήκη fem. (6x) "pois asetettu", varasto, lato, aitta
apteekki, lääkevarasto
διά prep. & pref. (668x) "läpi", halki, kautta, erilleen; läpi/kautta kulkeminen,
syy
G läpi, kautta
A tähden (ilmaisee syyn), välityksellä
pref. läpi, halki, kautta, toiselle puolelle, edelleen, erilleen, hajalleen
εἰς prep. & pref. (1768x) "sisään", johonkin
A johonkin, sisään, harv. jossakin
ἐκ prep. & pref. (916x) "ulos", jostakin, pois; sisästä pois siirtyminen
G -sta, ulos, pois, jostakin
pref. ulos, täysin, julkisesti
ἐν prep. & pref. (2757x) "sisässä", jossakin oleminen tai johonkin siirtyminen
D jossakin, sisässä
ἐπί prep. & pref. (891x) päällä, päälle; päällä oleminen
tai päälle siirtyminen
G päällä
D päällä
A päälle, päällä
pref. päällä, päälle, luona, luo, vastaan, kohtaan
κατά prep. & pref. (476x) "alas", alle, hajottaminen, pitkin, mukaan, vastaan;
siirtyminen alas tai jotakin pitkin
G alas, vastaan
A mukaan, pitkin, kautta
pref. alas, alle, vastaan, hajottaminen
μετά prep. & pref. (470x) "muutos", yhteys; jonkun kanssa oleminen; muutos
G kanssa
A jälkeen, takana
pref. yhteys, muutos
muistisana: ruots. med "kanssa"
παρά prep. & pref. (194x) "luona", luona oleminen, luokse tuleminen,
luota lähteminen
G luota
D luona, vierellä
A luo, viereen
pref. lähellä, vieressä, viereen, luo, ohi, salaa, vastoin
περί prep. & pref. (333x) "ympäri", yli
πρό prep. & pref. (47x) "edessä", ennen, eteen
πρός prep. & pref. (699x) "luokse", vastaan, luo, luona
σύν prep. & pref. (128x) "kanssa", yhdessä
ὑπέρ prep. & pref. (150x) "yli", toisella puolella, puolesta
ὑπό prep. & pref. (220x) "alla", alle; alla oleminen, alle siirtyminen
G ilmaisee agentin
A alle, alla
pref. alla, alle, hiljaa, salaa, vähitellen; epämääräisyys
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K4 KIELIOPPI https://gen.fi/k4.html
K4H PARTIKKELIT https://gen.fi/k4h.html
K4H Prepositiot ja liitteet
https://gen.fi/k4h-prep-ja-liitteet.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Äännelakien aiheuttamat muutokset
3. Prepositioihin liittyvät sijamuodot
4. Varsinaiset prepositiot ("ne 17")
0. DOKUMENTTEJA
K Kreikka (sivukartta)
https://gen.fi/k.html
Aejmelaeus, Lars: Uuden testamentin kreikan kielioppi. Kirjapaja 2008 (LA)
s. 150–164
Analytical Lexicon of New Testament Greek. Revised and Updated.
Hendrickson 2012
Blomqvist–Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan. Gaudeamus 1974 [2010] (BT)
Concordance to the Novum Testamentum Graece. 3rd Ed. De Gruyter 1987
New Testament in the Original Greek by Ivan Panin.
Book Society of Canada 1934 (kopioi selaimeesi alla olevan linkin osoite)
https://www.scribd.com/document/644433/Ivan-Panin-The-New-Testament-in-the-Original-Greek
uusi painos: Numeric Greek New Testament. Ed. Mark Vedder 2017/2019
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
1. JOHDANTO
UT:n kreikassa on 17 varsinaista prepositiota eli etusanaa, joita voidaan käyttää myös verbien sekä yhdyssanojen etu- eli alkuliitteinä (prefikseinä). Nämä 17 prepositiota ja etuliitettä esiintyvät kreikassa runsaasti: lähes jokaisessa UT:n jakeessa niitä on yksi tai useampia.
Lisäksi on olemassa aina genetiivin kanssa järjestyviä adverbiaaliprepositioita, joita ei kuitenkaan koskaan käytetä verbien etuliitteinä.
K4H Adverbiaaliprepositiot
https://gen.fi/k4h-adverbiaaliprep.html
Prepositioiden lisäksi on myös muita etuliitteitä, joita voidaan käyttää sekä verbien että yhdyssanojen osana. Liitteitä voidaan lisätä myös sanan loppuun (suffiksit eli loppuliitteet).
K4H Etu- ja loppuliitteet
https://gen.fi/k4h-etu-ja-loppuliitteet.html
Verbissä tai yhdyssanassa oleva etuliite voi joskus vain vahvistaa sanan merkitystä. Etuliitettä voi olla silloin vaikea kääntää erillisenä sanana.
Itsenäisen preposition merkitys voi olla erilainen, kuin se on verbin tai yhdyssanan etuliitteenä. Esim. μετά tarkoittaa etuliitteenä yleensä muutosta tai siirtymistä. Prepositiona sen merkitys on genetiivin yhteydessä yleensä "kanssa", akkusatiivin yhteydessä "jälkeen".
Prepositiolla alkavien yhdysverbien augmentoinnissa on muistettava, että augmentti lisätään verbivartaloon, ei etuliitteeseen.
Prepositioista kolme (εἰς, ἐκ, ἐν) on painottomia prokliittisiä sanoja eli ne "nojaavat (κλίνω)" painonsa osalta "edessä (πρό)" olevaan sanaan muodostaen tämän kanssa yhden painokokonaisuuden.
2. ÄÄNNELAKIEN AIHEUTTAMAT MUUTOKSET
Prepositioissa tapahtuu useita äännelakien mukaisia muutoksia sen mukaan, millä äänteellä seuraava sana alkaa.
Jos prepositiota seuraa vokaalilla alkava sana, niin yhdeksän preposition loppuvokaali katoaa. Kaksi prepositiota (περί, πρό) säilyttää loppuvokaalinsa. Lisäksi ἐκ-prepositio muuttuu vokaalin edellä muotoon ἐξ.
ἀνά ἀν
ἀντί ἀντ
ἀπό ἀπ
διά δι
ἐπί ἐπ
κατά κατ
μετά μετ
παρά παρ
ὑπό ὑπ
ἐκ ἐξ
Jos preposition jälkeisen vokaalilla alkavan sanan alussa on h-äänne (spiritus asper), niin preposition loppuvokaalin katoamisen jälkeen viimeiseksi kirjaimeksi jäänyt pii tai tau-kirjain aspiroituu.
ἀντ ἀνθ
ἀπ ἀφ
ἐπ ἐφ
κατ καθ
μετ μεθ
ὑπ ὑφ
Nyy-kirjaimeen päättyvissä prepositiossa (ἐν, σύν) voi tapahtua assimiloituminen eli samankaltaistuminen. Prepositiossa "σύν" nyy voi kadota kokonaan.
ἐν ἐγ ἐλ ἐμ
σύν συ συγ συλ συμ
3. PREPOSITIOIHIN LIITTYVÄT SIJAMUODOT
Varsinaiset prepositiot ("ne 17") järjestyvät joko genetiivin, datiivin tai akkusatiivin kanssa. Adverbiaaliprepositiot järjestyvät aina genetiivin kanssa.
Kolme prepositiota (ἐπί, παρά, πρός) voi esiintyä kaikkien kolmen sijamuodon kanssa. Kuusi prepositiota (διά, κατά, μετά, περί, ὑπέρ, ὑπό) voi esiintyä joko genetiivin tai akkusatiivin kanssa.
Loput kahdeksan järjestyvät vain yhden sijamuodon kanssa. Genetiivin kanssa järjestyy neljä (ἀντί, ἀπό, ἐκ ja πρό), datiivin kanssa kaksi (ἐν, σύν) ja samoin akkusatiivin kanssa kaksi (ἀνά, εἰς) prepositiota.
Prepositioista 13 voi siis järjestyä genetiivin, 5 datiivin ja 11 akkusatiivin kanssa.
Yleissääntönä voi sanoa, että akkusatiivin kanssa järjestyvät prepositiot tarkoittavat suuntaa eli vastaavat kysymykseen "minne?". Datiivin kanssa järjestyvät prepositiot tarkoittavat yleensä jossakin olemista (missä?). Genetiivin kanssa järjestyvien prepositioiden merkitysalue on hajanaisin. Usein ne kuitenkin ilmaisevat jostakin ja jonkun luota tulemista (mistä?). Lähes aina preposition merkitys muuttuu siihen liittyvän sanan sijamuodon vaihtuessa. Poikkeuksena on esim. ἐπί, joka tarkoittaa päällä olemista niin genetiivin kuin datiivinkin yhteydessä.
4. VARSINAISET PREPOSITIOT ("NE 17")
Lainausmerkeissä oleva ensimmäinen käännösvastine on tekninen termi, joka enemmän tai vähemmän kuvaa etuliitteen (ja usein myös preposition) merkitystä. Suluissa on annettu esiintymismäärä itsenäisenä prepositiona.
ἀνά prep. & pref. (13x) "ylös"
A väliin, keskelle, vuorollaan, kukin (distributiivinen eli jaotteleva, jakava)
pref. "ylös", päälle, vastaan, luo, luona, takaisin, jälleen, uudelleen,
eteenpäin, yli, julkisesti
muistisanoja:
ἀναβάλλω (1x) "ylös heittää", lykätä tuonnemmaksi
anabolinen, "(tulokset laittomin keinoin) ylösheittävä!"
ἀνάμνησις fem. (4x) "ylös muistaminen", muistutus, muistaminen
anamneesi, "uudelleen/jälleen muistaminen"
ἀνάλυσις [ῠ] fem. (1x) "ylös avaaminen/irrottaminen", irrottaminen
analyysi, erittely, kokonaisuuden hajottaminen osiinsa, jäsentely
ἀντί prep. & pref. (22x) "vastaan", sijasta; vastapäätä oleminen
G sijaan, sijaan, asemesta
pref. vastaan, vastakohta, sijasta, puolesta
muistisanoja:
Antarktis "vasta-arktinen" eli pohjoisen vastapuoli,
Etelänapamanner
ἀντίχριστος [-χρῑ-] mask. (5x) antikristus, vastakristus
ἀπό prep. & pref. (646x) "pois", erilleen, ulos jostakin, jonkun luota;
siirtyminen pois jonkun luota
G -lta, -sta, jonkun luota, pois
pref. pois, -lta, -sta, täydellisesti, takaisin; etäisyys
muistisanoja:
ἀποθήκη fem. (6x) "pois asetettu", varasto, lato, aitta
apteekki, lääkevarasto
διά prep. & pref. (668x) "läpi", halki, kautta, erilleen; läpi/kautta kulkeminen,
syy
G läpi, kautta
A tähden (ilmaisee syyn), välityksellä
pref. läpi, halki, kautta, toiselle puolelle, edelleen, erilleen, hajalleen
εἰς prep. & pref. (1768x) "sisään", johonkin
A johonkin, sisään, harv. jossakin
ἐκ prep. & pref. (916x) "ulos", jostakin, pois; sisästä pois siirtyminen
G -sta, ulos, pois, jostakin
pref. ulos, täysin, julkisesti
ἐν prep. & pref. (2757x) "sisässä", jossakin oleminen tai johonkin siirtyminen
D jossakin, sisässä
ἐπί prep. & pref. (891x) päällä, päälle; päällä oleminen
tai päälle siirtyminen
G päällä
D päällä
A päälle, päällä
pref. päällä, päälle, luona, luo, vastaan, kohtaan
κατά prep. & pref. (476x) "alas", alle, hajottaminen, pitkin, mukaan, vastaan;
siirtyminen alas tai jotakin pitkin
G alas, vastaan
A mukaan, pitkin, kautta
pref. alas, alle, vastaan, hajottaminen
μετά prep. & pref. (470x) "muutos", yhteys; jonkun kanssa oleminen; muutos
G kanssa
A jälkeen, takana
pref. yhteys, muutos
muistisana: ruots. med "kanssa"
παρά prep. & pref. (194x) "luona", luona oleminen, luokse tuleminen,
luota lähteminen
G luota
D luona, vierellä
A luo, viereen
pref. lähellä, vieressä, viereen, luo, ohi, salaa, vastoin
περί prep. & pref. (333x) "ympäri", yli
πρό prep. & pref. (47x) "edessä", ennen, eteen
πρός prep. & pref. (699x) "luokse", vastaan, luo, luona
σύν prep. & pref. (128x) "kanssa", yhdessä
ὑπέρ prep. & pref. (150x) "yli", toisella puolella, puolesta
ὑπό prep. & pref. (220x) "alla", alle; alla oleminen, alle siirtyminen
G ilmaisee agentin
A alle, alla
pref. alla, alle, hiljaa, salaa, vähitellen; epämääräisyys