H50 Verbioppi, johd. (HEPREA VERBIOPPI YLEISTÄ)
| h50-verbioppi-johd.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 26.9.2026).
H5 HEPREA VERBIOPPI https://gen.fi/h5.html
H50 YLEISTÄ https://gen.fi/h50.html
H50 Verbioppi, johd.
https://gen.fi/h50-verbioppi-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Kolmiradikaalisuus ja liitteet
1.1 Juurikirjaimet
1.2 Loppuliitteet (suffiksit)
1.3 Sisäliitteet (infiksit)
1.4 Etuliitteet (prefiksit)
1.5 Sidevokaalit
2. Perusmuoto
2.1 Klassinen heprea: perf. yks. 3. mask.
2.2 Klassinen heprea: onttojen verbien infinitiivi
2.3 Nykyheprea: partisiippi eli preesens
2.4 Verbin vartalovokaali eli teemavokaali
2.5 Verbin vartalovokaalin pituus
3. Heikot verbit
4. Non-finiittiset eli persoonattomat verbinmuodot
4.1 Infinitiivit
4.2 Partisiipit
5. Käsky- ja kieltomuodot
6. Aikamuodot
6.1 Yleistä
6.2 Perfekti eli suffiksikonjugaatio
6.3 Imperfekti/futuuri eli prefiksikonjugaatio
6.4 Preesens
6.5 Konsekutiiviset eli jatkavat verbinmuodot
7. Verbivartalot (binjanit)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa. Kirjapaja 2015 (ITH)
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Brown–Driver–Briggs Hebrew and English Lexicon.
Hendrickson (1906) 2014 (BDB)
https://www.sefaria.org/BDB?tab=contents
https://delitz.fr/bdb/
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Lyytikäinen & Gamzu: Opi hepreaa. 2. p. Aurinko Kustannus 2020 [2017] (LG)
s. 69–71 [65–67]
1. KOLMIRADIKAALISUUS JA LIITTEET
1.1 JUURIKIRJAIMET
Heprean ja muiden seemiläisten kielten yksi tunnuspiirre on kolmikirjaimiset sanajuuret. Raamatun hepreassa, joka on kolmiyhteisen Jumalan luoma ja ihmiskunnalle antama kieli, kaikki sanat muodostuvat kolmesta juurikirjaimesta eli kolmikirjaimisista sanajuurista. Jokaisessa heprean sanassa on läsnä Isä ja Poika ja Pyhä Henki.
Myöhemmissä kielen kehitysvaiheissa voidaan puhua myös neli- tai jopa viisikirjaimisista juurista, mutta ne ovat joko sekundaarisia kolmikirjaimisten juurien laajennuksia tai uudissanastoa. Jo Tanachissa sekä erityisesti myöhemmässä hepreassa on myös muista kielistä lainattuja sanoja, joita tämä kolmikirjaimisuus ei välttämättä koske.
Sanajuuria taivutetaan lisäämällä juurikirjainten eli radikaalien (konsonanttien) yhteyteen vokaaleja sekä liitteitä. (3)
שֹׁ֫רֶשׁ שורש
mask. (å-segol.)
• 1. (33x = 11 x 3) juuri, juuriverso, lähde, alkuperä, pohja, perustus,
alimmainen osa
□ gematrinen lukuarvo 800 = 25 x 52
□ paikkalukuarvo 62 = 2 x 31
◦ 31 on 11. alkuluku
◦ kreik. υἱός hyios 'poika' paikkalukuarvo on 62
• 2. MH (kieliop.) (kolmikirjaiminen) sanajuuri
vrt. juurikirjain eli radikaali (lat. radix /ā–ī/ juuri)
שָׁרָשִׁים} שֳׁרָשִׁים {שורשים
shorashim mon. (Sim lev!)
H2 שרש sharash (8/) olla juurena, v. pi. repiä/kiskoa juurineen irti (juuri)
vrt.
קֹ֫דֶשׁ קודש
mask. (å-segol.) (477x) pyhäkkö
קָדָשִׁים} קֳדָשִׁים {קודשים
kodashim mon. (Sim lev!)
H2 קדש kadash (171/) olla pyhä: erotettu Jumalaa varten (juuri)
• opettele shoresh- ja kodesh-sanojen monikon poikkeuksellinen
kirjoitusasu ja lausuminen
Verbiä פָּעַל פעל pa'al 'tehdä, valmistaa' käytetään teknisenä apuneuvona osoittamaan juurikirjaimen eli radikaalin paikka: ensimmäinen, keskimmäinen/toinen vai kolmas.
primae /ī/ eli ensimmäinen radikaali פ׳
mediae eli keskimmäinen/toinen radikaali ע׳
tertiae eli kolmas radikaali ל׳
Sanajuuressa voi olla kolmenlaisia liitteitä:
• 1. loppuliite eli suffiksi (sofit)
• 2. sisäliite eli infiksi (tochit)
• 3. etuliite eli prefiksi (techilit)
מוּסָפִית מוספית
fem. (mem-nom.) NH liite, affix 'lisäke' מוּסָפִיּוֹת מוספיות
• ei propr. red.
H4B Propretonic reduction eli ns. kolmas lopusta katkovokaalistuu (3.10)
https://gen.fi/h4b-propretonic-reduction.html
H2 יסף jasaf (212/) lisätä, jatkaa, tehdä uudelleen (juuri)
1.2 LOPPULIITTEET (suffiksit)
Loppuliite eli suffiksi on viimeisen juurikirjaimen ja mahdollisen side- tai apuvokaalin jälkeen tuleva liite. Loppuliitettä voidaan kutsua myös päätteeksi.
סוֹפִית סופית
fem. NH (prof. M. H. Segal 1878–1968) loppuliite, suffix סוֹפִיּוֹת
סוֹף סוף
mask. (5x) loppu, end, finish סוֹפִים
H2 סוף suf (7/) loppua, tulla loppu, v. hif. tehdä loppu, lopettaa (juuri)
שָׁמַ֫רְתִּי שמרתי
pa. perf. yks. 1. c. minä varjelin, noudatin, säilytin
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
יִשְׁמְרוּ ישמרו
pa. impf. mon. 3. mask. he varjelevat, noudattavat (nyt/tulevaisuudessa)
שִׁמְרִי שמרי
pa. imperat. yks. 2. fem. varjele, noudata
בָּנִ֫יתָ
pa. perf. yks. 2. mask. sinä rakensit
H9 בנה bana (373x) rakentaa, perustaa, saada jälkeläisiä (verbi)
https://gen.fi/h9-bnh.html
• huomaa kolmannen juurikirjaimen kaksi varianttia: ה / י
1.3 SISÄLIITTEET (infiksit)
Sisäliite eli infiksi on juurikirjainten välissä olevia lisäkirjain. Säännönmukaisessa sanantaivutuksessa sisäliitteitä on vain kaksi: vokaalikirjaimet ו vav tai י jod. Vokaalikirjain-vav voi toimia o- tai u-vokaalin merkkinä, vokaalikirjain-jod toimii i-vokaalin tai e-vokaalin merkkinä tai joskus myös a-vokaalin merkkinä.
תּוֹכִית תוכית
fem. NH sisäliite, infix תּוֹכִיּוֹת תוכיות
תָּ֫וֶךְ תווך
mask. (ontto segol., segolaattimon.) (418x) keskus, keskiosa
]תּוֹכִי [תּוֹךְ־
}תְּוָכִים תווכים תּוֹכֵי־{
H4N Segolaatit, johd. (2.1.6)
https://gen.fi/h4n-segol-johd.html
• tavech-sanasta ei käytetä monikossa suffikoituja muotoja,
nykyhepreassa myöskään yksikössä ei ole suffikoituja muotoja
H2 תוך tuch (0/) olla keskellä (juuri)
שׁוֹמֵר שומר
pa. partis./prees. yks. mask. vartioiva, varjeleva, noudattava,
varjelemassa oleva
הִשְׁמִיר השמיר
hif. perf. yks. 3. mask. hän laittoi vartioimaan, saattoi noudattamaan
בָּרוּךְ ברוך
adj. (pa. pass. partis.) yks. mask. siunattu 'polvilleen laitettu'
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää; kirota (verbi)
https://gen.fi/h9-brk.html
1.4 ETULIITTEET (prefiksit)
Etuliite eli prefiksi on ensimmäisen juurikirjaimen edellä olevia liite.
תְּחִלִּית תחילית
fem. (tav-nom.) NH (prof. M. H. Segal 1878–1968)
etuliite, prefix תְּחִלִּיּוֹת תחיליות
תְּחִלָּה תחילה
fem. (tav-nom.) (22x) alku תְּחִלּוֹת תחילות
H2 חלל chalal (141/) lävistää, häpäistä, maallistaa; aloittaa (juuri)
נִשְׁמֹר נשמור
pa. impf./fut. mon. 1. c. me varjelemme, noudatamme
(nyt/tulevaisuudessa)
נִשְׁמַר נשמר
nif. perf. yks. 3. mask. hän/se tuli vartioiduksi, varjelluksi,
noudatetuksi, säilytetyksi
הִתְקַדֵּשׁ התקדש
hitp.
• 1. perf. yks. 3. mask. hän pyhittäytyi, pyhitti itsensä
• 2. pa. imperat. yks. 2. mask. pyhittäydy, pyhitä itsesi
• 3. pa. inf. constr. pyhittäytyä
H9 קדש kadash (171x) erottaa arkikäytöstä: olla pyhä, pi./hif. pyhittää (verbi)
הִשְׁמִיר השמיר
hif. perf. yks. 3. mask. hän laittoi varjelemaan, saattoi noudattamaan
הוֹשֵׁעַ הושע
• 1. hif. inf. abs. pelastaminen
• 2. hif. imperat. yks. 2. mask. pelasta! = הוֹשַׁע
H9 ישע nosha (205x) nootal (nif.) pelastua, hootiil (hif.) pelastaa (verbi)
H2 ישע jasha (205/825) pelastaa (juuri)
https://gen.fi/h2-j3c.html
H7 יֵשׁוּעַ Jeshua (28x + 1x, UT Jeesus 917x) Jesua 'Jahve on Pelastus'
https://gen.fi/h7-j3wc-jeshua.html
□ huomaa ensimmäisen radikaalin kaksi varianttia: י / ו
1.5 SIDEVOKAALIT
Vahvan verbin taivutuksessa subjektin persoonaa osoittava loppuliite eli suffiksi liitetään yleensä suoraan verbivartaloon. Joissakin heikoissa verbeissä ja objektisuffikseja liitettäessä voidaan käyttää apuna sidevokaaleja: joko pelkkää vokaalimerkkiä tai vokaalimerkkiä vokaalikirjaimella vahvistettuna (ו vav tai י jod) verbivartalon ja päätteen välissä.
Jos sidevokaaliin kuuluu vokaalikirjain (vav tai jod), niin sitä voidaan kutsua myös apukirjaimeksi tai apuvokaaliksi.
יִשְׁמְרֵ֫נוּ ישמרנו
• 1. pa. impf./fut. yks. 3. mask. + obj.suff. mon. 1. c. hän varjelee meitä
(nyt/tulevaisuudessa)
• 2. pa. juss. yks. 3. mask. + obj.suff. mon. 1. c. hän varjelkoon meitä
• sidevokaalina tseirei
• vrt. sidevokaaliton muoto
תִּשְׁמֹ֫רְנָה
pa. impf./fut. (+ juss.)
• 1. mon. 2. fem. te varjelette (nyt/tulevaisuudessa)
• 2. mon. 3. fem. he varjelevat (nyt/tulevaisuudessa)
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
סַבּ֫וֹתִי
pa. perf. yks. 1. c. minä kiersin, kuljin ympäri = סָבַ֫בְתִּי
• sidevokaalina cholam male (cholam–vav)
סָבַב \ סַב
pa. perf. yks. 3. mask. hän kiersi, kulki ympäri
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä; kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbi)
https://gen.fi/h9-sbb.html
]תְּקוּמֶ֫ינָה[
pa. impf./fut. / [juss.] = תָּקֹ֫מְנָה
• 1. mon. 2. fem. te nousette pystyyn (nyt/tulevaisuudessa)
• 2. mon. 3. fem. he/ne nousevat pystyyn (nyt/tulevaisuudessa)
□ sidevokaalina segol male (segol–jod)
יָקוּם
pa. impf./fut. yks. 3. mask. hän nousee pystyyn
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbi)
https://gen.fi/h9-qwm.html
2. PERUSMUOTO
2.1 KLASSINEN HEPREA: PERF. YKS. 3. MASK.
Verbin sanakirja- eli perusmuotona on klassisessa hepreassa yleensä pa'alin
[kal, qal] perfektin päätteetön muoto (yks. 3. mask.).
פָּעַל
pa. perf. yks. 3. mask. hän teki/valmisti, hän on tehnyt, hän oli tehnyt
• a-perf.
H9 פעל (56x) tehdä, valmistaa, työstää, saada aikaan, vaikuttaa, luoda (verbi)
מָלֵא
pa. perf. yks. 3. mask. intr. hän/se oli täynnä, täyttyi;
trans. hän/se täytti
• e-perf.
H9 מלא male (250x) täyttyä, olla täynnä; täyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-mlx.html
יָכֹל יכול
pa. perf. yks. 3. mask. hän osasi, kykeni
• o-perf.
H9 יכל jachol (193x) osata, voida, kyetä, pystyä, olla lupa (verbi)
https://gen.fi/h9-jkl.html
עָשָׂה
pa. perf. yks. 3. mask. hän teki, valmisti
• tert. he -juuri eli ל״ה
H9 עשׂה עשה asa (2632x) tehdä, valmistaa, saada aikaan (verbi)
https://gen.fi/h9-c4h.html
סָבַב
pa. perf. yks. 3. mask. trans. hän kiersi, pyöritti, intr. oli ympärillä
• med. gem. juuri eli ע״ע (kfulim 'kahdennetut')
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä, kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbi)
https://gen.fi/h9-sbb.html
Suomen kielessä sanakirjamuotona annetaan infinitiivi: tehdä, olla täynnä, osata, kulkea jne.
2.2 KLASSINEN HEPREA: ONTTOJEN VERBIEN INFINITIIVI (7)
Ns. ontoissa verbeissä (med. vav–jod, ע״וי), joissa on toisena radikaalina pitkän vokaalin merkki ו vav tai י jod, annetaan klassisessa hepreassa sanakirjamuotona heprean infinitiivi (pa. inf. constr.).
Onttojen verbien infinitiivin vartalovokaaleista
• וּ (u) on yleisin
• י (i) on kohtuullisen yleinen
• וֹ (o) on harvinaisin
Keskimmäinen juurikirjain ei näy ontoilla u- ja i-verbeillä pa'alin perfektissä, joiden vartalovokaalina on lähes aina pitkä a (kamats).
קוּם לָקוּם
pa. inf. nousta ylös makuulta/kuolleista
קָם
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbi)
https://gen.fi/h9-qwm.html
שִׁיר לָשִׁיר
pa. inf. laulaa tai runoilla (suoraan sydämestä)
שָׁר
pa. perf. perf. yks. 3. mask.
H9 שיר shir (86x) laulaa (verbi)
https://gen.fi/h9-3jr.html
Poikkeus:
מוּת לָמוּת
pa. inf. kuolla
מֵת
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 מות mut (845x) kuolla (verbi)
Harvinaisilla ontoilla o-verbeillä perfektin vartalovokaali on yleensä o (cholam male, BH myös cholam chaser), joskus a (kamats).
לָאוֹר} לֵאוֹר{
pa. inf. olla valoisa, loistaa
• NH pa. le-infinitiivissä poikkeuksellinen rinnakkainen
tseirei-prefiksivokaali לֵבוֹשׁ levosh 'hävetä' -verbin tavoin
אוֹר
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 אור or (43x) olla valoisa, kirkas; loistaa, sarastaa (verbi)
https://gen.fi/h9-xwr.html
בּוֹא לָבוֹא
pa. inf. tulla
בָּא
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään, hif. tuoda, viedä (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
טוֹב לְטוֹב
pa. inf. olla hyvä
• le-inf. poikkeuksellisesti -לְ le-alkuinen
טוֹב
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 טוב tov (42x) olla hyvä, miellyttävä, arvokas, iloinen, voida hyvin (verbi)
https://gen.fi/h9-9wb.html
בּוֹשׁ לֵבוֹשׁ
pa. inf. hävetä
• pa. le-infinitiivissä poikkeuksellinen tseirei-prefiksivokaali
בּוֹשׁ
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 בוש bosh (109x) hävetä (verbi)
2.3 NYKYHEPREA: PARTISIIPPI ELI PREESENS
Uudemmissa nykyheprealaisissa sana- ja oppikirjoissa perusmuotona annetaan usein preesens- eli partisiippimuoto (yks. mask.).
בָּא
pa. partis./prees. yks. mask. tuleva
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään, hif. tuoda, viedä (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
מְדַבֵּר
pi. partis./prees. yks. mask. puhuva
H9 דבר davar (1136x) pa./pi. puhua (verbi)
דִּבֵּר דיבר
pi. perf. yks. 3. mask. hän puhui
קָם
pa. partis./prees. yks. mask. (makuulta/kuolleista) ylösnouseva
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbi)
https://gen.fi/h9-qwm.html
שׁוֹמֵר
pa. partis./prees. yks. mask. vartioiva, varjeleva, noudattava, säilyttävä
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
2.4 VERBIN VARTALOVOKAALI ELI TEEMAVOKAALI
Vartalovokaali eli teemavokaali tarkoittaa ennen kolmatta juurikirjainta oleva vokaalia.
Pa'alin perfektin taivutuksessa esiintyy kolme eri vartalovokaalia:
שָׁמַר
a-perfekti, yleisin
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
מָלֵא
e-perfekti, harvinainen
• nykyhepreaan tultaessa kaikki vahvat e-perfektiverbit ovat
muuttuneet a-perfekteiksi, e-perfektejä on nykyisin jäljellä
enää tertiae alef -verbeissä
H9 מלא male (250x) täyttyä, olla täynnä; täyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-mlx.html
יָכֹל יכול
o-perfekti, erittäin harvinainen
• o-perfektejä esiintyy vain kourallisella verbejä
H9 יכל jachol (193x) osata, voida, kyetä, pystyä, olla lupa (verbi)
https://gen.fi/h9-jkl.html
H51P Pa. perf. vahva
https://gen.fi/h51p-v.html
H51P Pa. perf. taulukko
https://gen.fi/h51p-taul.html
Pa'alin imperfekti/futuurin taivutuksessa esiintyy niin ikään kolme eri vartalovokaalia:
H51i Pa. impf./fut. vahva, johd.
https://gen.fi/h51i-v-johd.html
H51i Pa. impf./fut. vahva
https://gen.fi/h51i-v.html
• o-imperfekti, yleisin
□ a-perfekteillä on yleensä o-impf./fut.
1יִכְתֹּב
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbi)
https://gen.fi/h9-ktb.html
2יִמְלֹךְ
H9 מלך malach (348x) hallita kuninkaana, toimia neuvojana (verbi)
https://gen.fi/h9-mlk.html
3יִפֹּל* יִנְפֹּל
H9 נפל nafal (434x) pudota, kaatua, kumartua, hyökätä, kukistua (verbi)
https://gen.fi/h9-npl.html
4יַעֲמֹד
H9 עמד amad (521x) seisoa, pysähtyä, jäädä paikoilleen, pysyä (verbi)
https://gen.fi/h9-cmd.html
5יִשְׁמֹר
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
• a-imperfekti, kohtuullisen yleinen
□ 1. e-perfektit
1יִכְבַּד
H9 כבד kaved (113x) olla raskas, painava, kunnioitettu (verbi)
https://gen.fi/h9-kbd.html
□ 2. statiiviverbit: toiminta ei näy liikkeenä tai muutoksena
2יִלְמַד
H9 למד lamad (86x) oppia, opiskella, pi. opettaa (verbi)
https://gen.fi/h9-lmd.html
□ 3. med. lar. eli ain gronit -verbit (lähes kaikki)
3יִבְחַר
H9 בחר bachar (172x) intr. valita (be-), trans. tutkia, kokeilla (verbi)
https://gen.fi/h9-b8r.html
□ 4. tert. lar. eli lamed gronit -verbit (kaikki)
4יִשְׁמַע
H9 שמע shama (1159x) kuulla, kuunnella, olla kuuliainen (verbi)
https://gen.fi/h9-3mc.html
□ 5. monet heikot verbit
• dissimilaatio eli erilaistuminen:
alkuperäinen o-vartalovokaali muuttuu
jo prefiksissä esiintyvän o-vokaalin tähden a-vokaaliksi
5יֹאמַר
H9 אמר amar (5316x) sanoa, kertoa, puhua, käskeä, ajatella (verbi)
https://gen.fi/h9-xmr.html
HV5 tähän 25.9.2026
• e-imperfekti, esiintyy vain eräillä heikoilla verbeillä
] 1יֹאחֵז[
H9 אחז achaz (69x) tarttua, pitää kiinni, vallata, poimia; liittää (verbi)
https://gen.fi/h9-x8z.html
2יֵלֵךְ
H9 הלך halach (1549x) kulkea, kävellä, vaeltaa, mennä pois (verbi)
https://gen.fi/h9-hlk.html
3יֵלֵד
H9 ילד jalad (468x) synnyttää, siittää, poikia, munia, tuottaa (verbi)
https://gen.fi/h9-jld.html
4יֵצֵא
H9 יצא jatsa (1067x) mennä/tulla ulos, lähteä (verbi)
https://gen.fi/h9-jyx.html
5יֵרֵד
H9 ירד jarad (379x) laskeutua, tulla alas, nousta kyydistä (verbi)
https://gen.fi/h9-jrd.html
6יֵשֵׁב
H9 ישב jashav (1036x) istua, istuutua, asettua, olla paikoillaan, asua (verbi)
https://gen.fi/h9-j3b.html
7יִתֵּן
H9 נתן natan (2012x) antaa, sallia, maksaa, korvata, asettaa (verbi)
https://gen.fi/h9-ntn.html
2.5 VERBIN VARTALOVOKAALIN PITUUS
HV4 tähän 20.3.2026
Verbin vartalovokaalin pituus voi vaihdella eri taivutusmuodoissa.
H50 Verbin vartalovokaalin pituus
https://gen.fi/h50-vartalovokaalin-pituus.html
3. HEIKOT VERBIT
H50 Heikot verbit
https://gen.fi/h50-heikot-verbit.html
4. INFINIITTISET ELI PERSOONATTOMAT VERBINMUODOT
4.1 INFINITIIVIT
H50 Infinitiivit, johd.
https://gen.fi/h50-inf-johd.html
H50 Partisiipit ja infinitiivit, vahva
https://gen.fi/h50-partis-ja-inf-vahva.html
4.2 PARTISIIPIT
H4D Partisiipit, johd.
https://gen.fi/h4d-partis-johd.html
5. KÄSKY- JA KIELTOMUODOT
H50 Käskymuodot
https://gen.fi/h50-kaskymuodot.html
6. AIKAMUODOT
6.1 YLEISTÄ
Raamatun hepreassa ei ole kuin yksi "varma" aikaluokka eli tempus: konsekutiivinen eli jatkava imperfekti, joka on menneen ajan kertova muoto. Raamattu on sananmukaisesti ajaton kirja!
Nykyhepreassa aikamuodot sen sijaan on jäsennelty länsikielten aikaluokkien tapaan: mennyt (perf.), nykyinen (partis./prees.) ja tuleva (fut. [= impf.]).
6.2 PERFEKTI ELI SUFFIKSIKONJUGAATIO
Perfektissä (NH avar) kaikki persoonatunnukset ovat sanan lopussa olevia liitteitä. Siksi sitä kutsutaan myös suffiksi- eli loppuliitekonjugaatioksi tai -taivutusluokaksi.
עָבָר עבר
mask. MH (kieliop.) 'ohi kulkenut, mennyt'
• BH sekä mennyt, nykyinen että tuleva varma ja
loppuun asti täyttynyt/täyttyvä tekeminen
• NH menneen ajan aikamuoto: vastaa suomen imperfektiä,
perfektiä tai pluskvamperfektiä
H2 עבר avar (555/818) kulkea läpi: siirtyä toiselle puolelle, vihastua (juuri)
https://gen.fi/h2-cbr.html
Pa. perf. yks. 3. mask. on tunnukseton muoto eli siinä ei ole persoonaliitettä. Jos verbistä esiintyy pa'al-taivutusta, niin klassisesti sitä käytetään verbin perus- eli sanakirjamuotona.
שָׁמַר
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Raamatun hepreassa perfektiä käytetään kahdessa eri merkityksessä.
• 1. Perfekti kuvaa kertovissa teksteissä menneen ajan tekemistä
(suom. imperfekti, perfekti tai pluskvamperfekti).
• 2. Jumalan profeetallisissa sanoissa, erityisesti runomuotoisissa
teksteissä, perfekti ilmaisee nimensä mukaisesti täydellistä, varmaa, kertakaikkista ja ehdotonta tekemistä tai tapahtumista, sekä nykyisyydessä (preesens) että tulevaisuudessa (futuuri). Tätä kutsutaan nimellä profeetallinen perfekti.
Tanachin perfekti voidaan siis yhteydestä riippuen kääntää millä tahansa aikaluokalla: menneellä, nykyisellä tai tulevalla. Aikaluokan sijasta Raamatun perfektistä voisi pikemmin käyttää sanaa "aspekti" (tekemisen laatu 'näkökulma'): perfekti on varmaa, täydellistä, ehdotonta ja loppuun saatettua/saatettavaa tekemistä.
Nykyhepreassa perfekti on riisuttu profeetallisuudesta. Nykykielessä se on puhdas menneen ajan aikamuoto, joka voidaan yhteydestä riippuen kääntää joko imperfektillä, perfektillä tai pluskvamperfektillä.
Voidakseen ymmärtää ja kääntää perfekti oikein, pitää ensin ottaa selville, milloin käännettävä teksti on syntynyt. Jos se on Tanachia myöhäisemmältä ajalta, niin perfekti on pääsääntöisesti mennyttä aikaa kuvaava aikamuoto.
Jos kyseessä on VT:n teksti, niin se voi olla myös profeetallinen perfekti. Yksinkertaisuuden vuoksi perfektin voi aina kääntää ensin esim. perfektillä (tai imperfektillä/pluskvamperfektillä), ja sitten tutkia tarkemmin, onko kuitenkin kyseessä profeetallinen perfekti ja tarvittaessa tarkistaa käännöstä preesensiin/futuuriin.
6.3 IMPERFEKTI/FUTUURI ELI PREFIKSIKONJUGAATIO
Imperfektissä (NH futuuri, hepr. atid) eli prefiksi- tai etuliitekonjugaatiossa on kaikissa persoonissa etuliite. Joissakin persoonissa on myös loppuliite.
עָתִיד עתיד
adj. & subst. (kaatiil-nom.)
• 1. adj. (5x) valmis
fem. mon. valmiina olevat asiat, tulevat tapahtumat (tulevaisuus)
• 2. mask. PBH tulevaisuus
• 3. mask. MH (kieliop.) futuuri
H3N Kaatiil-nomineja (adj., henkilön asemanimike, maanviljelysana)
https://gen.fi/h3n-kaatiil-nomineja.html
H2 עתד atad (2/) valmistaa huolellisesti, saattaa valmiiksi (juuri)
• Jeesus on huolellisesti valmistanut meille tulevaisuuden
Imperfektiä käytetään Raamatun hepreassa kuvaamaan tekemistä, joka ei ole päättynyt ja jatkuu (in-perfectus 'ei-päättynyt'). Imperfektin tarkempi merkitys täytyy katsoa jokaisessa kohdassa erikseen. Se voidaan VT:ssa kääntää joko preesensillä tai futuurilla (on tapahtuva, tulee tapahtumaan jne.).
Tärkein imperfektinen sana on Jahve-nimi, joka on olla/tulla-verbin imperfekti, yks. 3. mask.
H9 הוה hava (4x) olla, tulla joksikin (verbi)
https://gen.fi/h9-hwh.html
H7 יהוה Jahve (6828x) 'Hän On'
https://gen.fi/h7-jhwh-jahve.html
Imperfektinen tekeminen voi olla alkanut jo menneisyydessä, tapahtua nyt ja jatkua tulevaisuuteen. Jahve-nimi tarkoittaa: hän, joka oli, joka on ja on oleva/tuleva – ja jäävä meidän luoksemme.
Toinen vaihtoehto on ymmärtää Jahve-nimi hif'il-muotoiseksi eli aikaansaavaksi verbivartaloksi. Silloin sen merkitys on:
hän, joka sai aikaan olemisen (= loi), joka ylläpitää olemisen ja joka aikaansaa uuden olemisen ja tulemisen (eli uuden luomisen).
Nykyhepreassa prefiksikonjugaatiosta on riisuttu menneisyys ja nykyhetki. Nykykielessä se tarkoittaa pelkästään tulevaisuudessa tapahtuvaa eli futuurista tekemistä. Nykyhepreassa imperfektitaivutusta kutsutaankin futuuriksi.
Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa käytetään verbiopin yhteydessä prefiksikonjugaatiosta tarvittaessa kaksoismerkintää impf./fut.
pa. impf./fut.
nif. impf./fut.
pi. impf./fut.
pu. impf./fut.
hitp. impf./fut.
hif. impf./fut.
huf. impf./fut.
Prefiksikonjugaation voi aina ensin kääntää suomenkieleen preesensillä. Sen jälkeen voi tarkemmin tutkia, onko kysymys nykyheprealaisesta yhteydestä ja tarvittaessa tarkentaa käännöstä futuuriin: tulen tekemään, olen tekevä, aion tehdä jne.
6.4 PREESENS
H4i Preesensin ilmaiseminen
https://gen.fi/h4i-preesensin-ilmaiseminen.html
H4i Nominaalilause
https://gen.fi/h4i-nominaalilause.html
6.5 KONSEKUTIIVISET ELI JATKAVAT VERBINMUODOT
H50 Konsekutiiviset verbit
https://gen.fi/h50-konsekutiiviset-verbit.html
H51i Pa. konsekutiivinen imperfekti
https://gen.fi/h51i-kons-impf.html
7. VERBIVARTALOT (binjanit)
H50 Verbivartalot
https://gen.fi/h50-verbivartalot.html
H5 HEPREA VERBIOPPI https://gen.fi/h5.html
H50 YLEISTÄ https://gen.fi/h50.html
H50 Verbioppi, johd.
https://gen.fi/h50-verbioppi-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Kolmiradikaalisuus ja liitteet
1.1 Juurikirjaimet
1.2 Loppuliitteet (suffiksit)
1.3 Sisäliitteet (infiksit)
1.4 Etuliitteet (prefiksit)
1.5 Sidevokaalit
2. Perusmuoto
2.1 Klassinen heprea: perf. yks. 3. mask.
2.2 Klassinen heprea: onttojen verbien infinitiivi
2.3 Nykyheprea: partisiippi eli preesens
2.4 Verbin vartalovokaali eli teemavokaali
2.5 Verbin vartalovokaalin pituus
3. Heikot verbit
4. Non-finiittiset eli persoonattomat verbinmuodot
4.1 Infinitiivit
4.2 Partisiipit
5. Käsky- ja kieltomuodot
6. Aikamuodot
6.1 Yleistä
6.2 Perfekti eli suffiksikonjugaatio
6.3 Imperfekti/futuuri eli prefiksikonjugaatio
6.4 Preesens
6.5 Konsekutiiviset eli jatkavat verbinmuodot
7. Verbivartalot (binjanit)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa. Kirjapaja 2015 (ITH)
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
Brown–Driver–Briggs Hebrew and English Lexicon.
Hendrickson (1906) 2014 (BDB)
https://www.sefaria.org/BDB?tab=contents
https://delitz.fr/bdb/
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Lyytikäinen & Gamzu: Opi hepreaa. 2. p. Aurinko Kustannus 2020 [2017] (LG)
s. 69–71 [65–67]
1. KOLMIRADIKAALISUUS JA LIITTEET
1.1 JUURIKIRJAIMET
Heprean ja muiden seemiläisten kielten yksi tunnuspiirre on kolmikirjaimiset sanajuuret. Raamatun hepreassa, joka on kolmiyhteisen Jumalan luoma ja ihmiskunnalle antama kieli, kaikki sanat muodostuvat kolmesta juurikirjaimesta eli kolmikirjaimisista sanajuurista. Jokaisessa heprean sanassa on läsnä Isä ja Poika ja Pyhä Henki.
Myöhemmissä kielen kehitysvaiheissa voidaan puhua myös neli- tai jopa viisikirjaimisista juurista, mutta ne ovat joko sekundaarisia kolmikirjaimisten juurien laajennuksia tai uudissanastoa. Jo Tanachissa sekä erityisesti myöhemmässä hepreassa on myös muista kielistä lainattuja sanoja, joita tämä kolmikirjaimisuus ei välttämättä koske.
Sanajuuria taivutetaan lisäämällä juurikirjainten eli radikaalien (konsonanttien) yhteyteen vokaaleja sekä liitteitä. (3)
שֹׁ֫רֶשׁ שורש
mask. (å-segol.)
• 1. (33x = 11 x 3) juuri, juuriverso, lähde, alkuperä, pohja, perustus,
alimmainen osa
□ gematrinen lukuarvo 800 = 25 x 52
□ paikkalukuarvo 62 = 2 x 31
◦ 31 on 11. alkuluku
◦ kreik. υἱός hyios 'poika' paikkalukuarvo on 62
• 2. MH (kieliop.) (kolmikirjaiminen) sanajuuri
vrt. juurikirjain eli radikaali (lat. radix /ā–ī/ juuri)
שָׁרָשִׁים} שֳׁרָשִׁים {שורשים
shorashim mon. (Sim lev!)
H2 שרש sharash (8/) olla juurena, v. pi. repiä/kiskoa juurineen irti (juuri)
vrt.
קֹ֫דֶשׁ קודש
mask. (å-segol.) (477x) pyhäkkö
קָדָשִׁים} קֳדָשִׁים {קודשים
kodashim mon. (Sim lev!)
H2 קדש kadash (171/) olla pyhä: erotettu Jumalaa varten (juuri)
• opettele shoresh- ja kodesh-sanojen monikon poikkeuksellinen
kirjoitusasu ja lausuminen
Verbiä פָּעַל פעל pa'al 'tehdä, valmistaa' käytetään teknisenä apuneuvona osoittamaan juurikirjaimen eli radikaalin paikka: ensimmäinen, keskimmäinen/toinen vai kolmas.
primae /ī/ eli ensimmäinen radikaali פ׳
mediae eli keskimmäinen/toinen radikaali ע׳
tertiae eli kolmas radikaali ל׳
Sanajuuressa voi olla kolmenlaisia liitteitä:
• 1. loppuliite eli suffiksi (sofit)
• 2. sisäliite eli infiksi (tochit)
• 3. etuliite eli prefiksi (techilit)
מוּסָפִית מוספית
fem. (mem-nom.) NH liite, affix 'lisäke' מוּסָפִיּוֹת מוספיות
• ei propr. red.
H4B Propretonic reduction eli ns. kolmas lopusta katkovokaalistuu (3.10)
https://gen.fi/h4b-propretonic-reduction.html
H2 יסף jasaf (212/) lisätä, jatkaa, tehdä uudelleen (juuri)
1.2 LOPPULIITTEET (suffiksit)
Loppuliite eli suffiksi on viimeisen juurikirjaimen ja mahdollisen side- tai apuvokaalin jälkeen tuleva liite. Loppuliitettä voidaan kutsua myös päätteeksi.
סוֹפִית סופית
fem. NH (prof. M. H. Segal 1878–1968) loppuliite, suffix סוֹפִיּוֹת
סוֹף סוף
mask. (5x) loppu, end, finish סוֹפִים
H2 סוף suf (7/) loppua, tulla loppu, v. hif. tehdä loppu, lopettaa (juuri)
שָׁמַ֫רְתִּי שמרתי
pa. perf. yks. 1. c. minä varjelin, noudatin, säilytin
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
יִשְׁמְרוּ ישמרו
pa. impf. mon. 3. mask. he varjelevat, noudattavat (nyt/tulevaisuudessa)
שִׁמְרִי שמרי
pa. imperat. yks. 2. fem. varjele, noudata
בָּנִ֫יתָ
pa. perf. yks. 2. mask. sinä rakensit
H9 בנה bana (373x) rakentaa, perustaa, saada jälkeläisiä (verbi)
https://gen.fi/h9-bnh.html
• huomaa kolmannen juurikirjaimen kaksi varianttia: ה / י
1.3 SISÄLIITTEET (infiksit)
Sisäliite eli infiksi on juurikirjainten välissä olevia lisäkirjain. Säännönmukaisessa sanantaivutuksessa sisäliitteitä on vain kaksi: vokaalikirjaimet ו vav tai י jod. Vokaalikirjain-vav voi toimia o- tai u-vokaalin merkkinä, vokaalikirjain-jod toimii i-vokaalin tai e-vokaalin merkkinä tai joskus myös a-vokaalin merkkinä.
תּוֹכִית תוכית
fem. NH sisäliite, infix תּוֹכִיּוֹת תוכיות
תָּ֫וֶךְ תווך
mask. (ontto segol., segolaattimon.) (418x) keskus, keskiosa
]תּוֹכִי [תּוֹךְ־
}תְּוָכִים תווכים תּוֹכֵי־{
H4N Segolaatit, johd. (2.1.6)
https://gen.fi/h4n-segol-johd.html
• tavech-sanasta ei käytetä monikossa suffikoituja muotoja,
nykyhepreassa myöskään yksikössä ei ole suffikoituja muotoja
H2 תוך tuch (0/) olla keskellä (juuri)
שׁוֹמֵר שומר
pa. partis./prees. yks. mask. vartioiva, varjeleva, noudattava,
varjelemassa oleva
הִשְׁמִיר השמיר
hif. perf. yks. 3. mask. hän laittoi vartioimaan, saattoi noudattamaan
בָּרוּךְ ברוך
adj. (pa. pass. partis.) yks. mask. siunattu 'polvilleen laitettu'
H9 ברך barach (330x) olla polvillaan, pi. siunata, kiittää; kirota (verbi)
https://gen.fi/h9-brk.html
1.4 ETULIITTEET (prefiksit)
Etuliite eli prefiksi on ensimmäisen juurikirjaimen edellä olevia liite.
תְּחִלִּית תחילית
fem. (tav-nom.) NH (prof. M. H. Segal 1878–1968)
etuliite, prefix תְּחִלִּיּוֹת תחיליות
תְּחִלָּה תחילה
fem. (tav-nom.) (22x) alku תְּחִלּוֹת תחילות
H2 חלל chalal (141/) lävistää, häpäistä, maallistaa; aloittaa (juuri)
נִשְׁמֹר נשמור
pa. impf./fut. mon. 1. c. me varjelemme, noudatamme
(nyt/tulevaisuudessa)
נִשְׁמַר נשמר
nif. perf. yks. 3. mask. hän/se tuli vartioiduksi, varjelluksi,
noudatetuksi, säilytetyksi
הִתְקַדֵּשׁ התקדש
hitp.
• 1. perf. yks. 3. mask. hän pyhittäytyi, pyhitti itsensä
• 2. pa. imperat. yks. 2. mask. pyhittäydy, pyhitä itsesi
• 3. pa. inf. constr. pyhittäytyä
H9 קדש kadash (171x) erottaa arkikäytöstä: olla pyhä, pi./hif. pyhittää (verbi)
הִשְׁמִיר השמיר
hif. perf. yks. 3. mask. hän laittoi varjelemaan, saattoi noudattamaan
הוֹשֵׁעַ הושע
• 1. hif. inf. abs. pelastaminen
• 2. hif. imperat. yks. 2. mask. pelasta! = הוֹשַׁע
H9 ישע nosha (205x) nootal (nif.) pelastua, hootiil (hif.) pelastaa (verbi)
H2 ישע jasha (205/825) pelastaa (juuri)
https://gen.fi/h2-j3c.html
H7 יֵשׁוּעַ Jeshua (28x + 1x, UT Jeesus 917x) Jesua 'Jahve on Pelastus'
https://gen.fi/h7-j3wc-jeshua.html
□ huomaa ensimmäisen radikaalin kaksi varianttia: י / ו
1.5 SIDEVOKAALIT
Vahvan verbin taivutuksessa subjektin persoonaa osoittava loppuliite eli suffiksi liitetään yleensä suoraan verbivartaloon. Joissakin heikoissa verbeissä ja objektisuffikseja liitettäessä voidaan käyttää apuna sidevokaaleja: joko pelkkää vokaalimerkkiä tai vokaalimerkkiä vokaalikirjaimella vahvistettuna (ו vav tai י jod) verbivartalon ja päätteen välissä.
Jos sidevokaaliin kuuluu vokaalikirjain (vav tai jod), niin sitä voidaan kutsua myös apukirjaimeksi tai apuvokaaliksi.
יִשְׁמְרֵ֫נוּ ישמרנו
• 1. pa. impf./fut. yks. 3. mask. + obj.suff. mon. 1. c. hän varjelee meitä
(nyt/tulevaisuudessa)
• 2. pa. juss. yks. 3. mask. + obj.suff. mon. 1. c. hän varjelkoon meitä
• sidevokaalina tseirei
• vrt. sidevokaaliton muoto
תִּשְׁמֹ֫רְנָה
pa. impf./fut. (+ juss.)
• 1. mon. 2. fem. te varjelette (nyt/tulevaisuudessa)
• 2. mon. 3. fem. he varjelevat (nyt/tulevaisuudessa)
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
סַבּ֫וֹתִי
pa. perf. yks. 1. c. minä kiersin, kuljin ympäri = סָבַ֫בְתִּי
• sidevokaalina cholam male (cholam–vav)
סָבַב \ סַב
pa. perf. yks. 3. mask. hän kiersi, kulki ympäri
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä; kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbi)
https://gen.fi/h9-sbb.html
]תְּקוּמֶ֫ינָה[
pa. impf./fut. / [juss.] = תָּקֹ֫מְנָה
• 1. mon. 2. fem. te nousette pystyyn (nyt/tulevaisuudessa)
• 2. mon. 3. fem. he/ne nousevat pystyyn (nyt/tulevaisuudessa)
□ sidevokaalina segol male (segol–jod)
יָקוּם
pa. impf./fut. yks. 3. mask. hän nousee pystyyn
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbi)
https://gen.fi/h9-qwm.html
2. PERUSMUOTO
2.1 KLASSINEN HEPREA: PERF. YKS. 3. MASK.
Verbin sanakirja- eli perusmuotona on klassisessa hepreassa yleensä pa'alin
[kal, qal] perfektin päätteetön muoto (yks. 3. mask.).
פָּעַל
pa. perf. yks. 3. mask. hän teki/valmisti, hän on tehnyt, hän oli tehnyt
• a-perf.
H9 פעל (56x) tehdä, valmistaa, työstää, saada aikaan, vaikuttaa, luoda (verbi)
מָלֵא
pa. perf. yks. 3. mask. intr. hän/se oli täynnä, täyttyi;
trans. hän/se täytti
• e-perf.
H9 מלא male (250x) täyttyä, olla täynnä; täyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-mlx.html
יָכֹל יכול
pa. perf. yks. 3. mask. hän osasi, kykeni
• o-perf.
H9 יכל jachol (193x) osata, voida, kyetä, pystyä, olla lupa (verbi)
https://gen.fi/h9-jkl.html
עָשָׂה
pa. perf. yks. 3. mask. hän teki, valmisti
• tert. he -juuri eli ל״ה
H9 עשׂה עשה asa (2632x) tehdä, valmistaa, saada aikaan (verbi)
https://gen.fi/h9-c4h.html
סָבַב
pa. perf. yks. 3. mask. trans. hän kiersi, pyöritti, intr. oli ympärillä
• med. gem. juuri eli ע״ע (kfulim 'kahdennetut')
H9 סבב savav (162x) olla ympärillä, kiertää, kulkea ympäri, saartaa (verbi)
https://gen.fi/h9-sbb.html
Suomen kielessä sanakirjamuotona annetaan infinitiivi: tehdä, olla täynnä, osata, kulkea jne.
2.2 KLASSINEN HEPREA: ONTTOJEN VERBIEN INFINITIIVI (7)
Ns. ontoissa verbeissä (med. vav–jod, ע״וי), joissa on toisena radikaalina pitkän vokaalin merkki ו vav tai י jod, annetaan klassisessa hepreassa sanakirjamuotona heprean infinitiivi (pa. inf. constr.).
Onttojen verbien infinitiivin vartalovokaaleista
• וּ (u) on yleisin
• י (i) on kohtuullisen yleinen
• וֹ (o) on harvinaisin
Keskimmäinen juurikirjain ei näy ontoilla u- ja i-verbeillä pa'alin perfektissä, joiden vartalovokaalina on lähes aina pitkä a (kamats).
קוּם לָקוּם
pa. inf. nousta ylös makuulta/kuolleista
קָם
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbi)
https://gen.fi/h9-qwm.html
שִׁיר לָשִׁיר
pa. inf. laulaa tai runoilla (suoraan sydämestä)
שָׁר
pa. perf. perf. yks. 3. mask.
H9 שיר shir (86x) laulaa (verbi)
https://gen.fi/h9-3jr.html
Poikkeus:
מוּת לָמוּת
pa. inf. kuolla
מֵת
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 מות mut (845x) kuolla (verbi)
Harvinaisilla ontoilla o-verbeillä perfektin vartalovokaali on yleensä o (cholam male, BH myös cholam chaser), joskus a (kamats).
לָאוֹר} לֵאוֹר{
pa. inf. olla valoisa, loistaa
• NH pa. le-infinitiivissä poikkeuksellinen rinnakkainen
tseirei-prefiksivokaali לֵבוֹשׁ levosh 'hävetä' -verbin tavoin
אוֹר
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 אור or (43x) olla valoisa, kirkas; loistaa, sarastaa (verbi)
https://gen.fi/h9-xwr.html
בּוֹא לָבוֹא
pa. inf. tulla
בָּא
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään, hif. tuoda, viedä (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
טוֹב לְטוֹב
pa. inf. olla hyvä
• le-inf. poikkeuksellisesti -לְ le-alkuinen
טוֹב
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 טוב tov (42x) olla hyvä, miellyttävä, arvokas, iloinen, voida hyvin (verbi)
https://gen.fi/h9-9wb.html
בּוֹשׁ לֵבוֹשׁ
pa. inf. hävetä
• pa. le-infinitiivissä poikkeuksellinen tseirei-prefiksivokaali
בּוֹשׁ
pa. perf. yks. 3. mask.
H9 בוש bosh (109x) hävetä (verbi)
2.3 NYKYHEPREA: PARTISIIPPI ELI PREESENS
Uudemmissa nykyheprealaisissa sana- ja oppikirjoissa perusmuotona annetaan usein preesens- eli partisiippimuoto (yks. mask.).
בָּא
pa. partis./prees. yks. mask. tuleva
H9 בוא bo (2565x) tulla/mennä sisään, hif. tuoda, viedä (verbi)
https://gen.fi/h9-bwx.html
מְדַבֵּר
pi. partis./prees. yks. mask. puhuva
H9 דבר davar (1136x) pa./pi. puhua (verbi)
דִּבֵּר דיבר
pi. perf. yks. 3. mask. hän puhui
קָם
pa. partis./prees. yks. mask. (makuulta/kuolleista) ylösnouseva
H9 קום kum (629x) nousta pystyyn, toteutua, onnistua, kestää (verbi)
https://gen.fi/h9-qwm.html
שׁוֹמֵר
pa. partis./prees. yks. mask. vartioiva, varjeleva, noudattava, säilyttävä
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
2.4 VERBIN VARTALOVOKAALI ELI TEEMAVOKAALI
Vartalovokaali eli teemavokaali tarkoittaa ennen kolmatta juurikirjainta oleva vokaalia.
Pa'alin perfektin taivutuksessa esiintyy kolme eri vartalovokaalia:
שָׁמַר
a-perfekti, yleisin
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
מָלֵא
e-perfekti, harvinainen
• nykyhepreaan tultaessa kaikki vahvat e-perfektiverbit ovat
muuttuneet a-perfekteiksi, e-perfektejä on nykyisin jäljellä
enää tertiae alef -verbeissä
H9 מלא male (250x) täyttyä, olla täynnä; täyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-mlx.html
יָכֹל יכול
o-perfekti, erittäin harvinainen
• o-perfektejä esiintyy vain kourallisella verbejä
H9 יכל jachol (193x) osata, voida, kyetä, pystyä, olla lupa (verbi)
https://gen.fi/h9-jkl.html
H51P Pa. perf. vahva
https://gen.fi/h51p-v.html
H51P Pa. perf. taulukko
https://gen.fi/h51p-taul.html
Pa'alin imperfekti/futuurin taivutuksessa esiintyy niin ikään kolme eri vartalovokaalia:
H51i Pa. impf./fut. vahva, johd.
https://gen.fi/h51i-v-johd.html
H51i Pa. impf./fut. vahva
https://gen.fi/h51i-v.html
• o-imperfekti, yleisin
□ a-perfekteillä on yleensä o-impf./fut.
1יִכְתֹּב
H9 כתב katav (223x) kirjoittaa, piirtää, kaivertaa (verbi)
https://gen.fi/h9-ktb.html
2יִמְלֹךְ
H9 מלך malach (348x) hallita kuninkaana, toimia neuvojana (verbi)
https://gen.fi/h9-mlk.html
3יִפֹּל* יִנְפֹּל
H9 נפל nafal (434x) pudota, kaatua, kumartua, hyökätä, kukistua (verbi)
https://gen.fi/h9-npl.html
4יַעֲמֹד
H9 עמד amad (521x) seisoa, pysähtyä, jäädä paikoilleen, pysyä (verbi)
https://gen.fi/h9-cmd.html
5יִשְׁמֹר
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
• a-imperfekti, kohtuullisen yleinen
□ 1. e-perfektit
1יִכְבַּד
H9 כבד kaved (113x) olla raskas, painava, kunnioitettu (verbi)
https://gen.fi/h9-kbd.html
□ 2. statiiviverbit: toiminta ei näy liikkeenä tai muutoksena
2יִלְמַד
H9 למד lamad (86x) oppia, opiskella, pi. opettaa (verbi)
https://gen.fi/h9-lmd.html
□ 3. med. lar. eli ain gronit -verbit (lähes kaikki)
3יִבְחַר
H9 בחר bachar (172x) intr. valita (be-), trans. tutkia, kokeilla (verbi)
https://gen.fi/h9-b8r.html
□ 4. tert. lar. eli lamed gronit -verbit (kaikki)
4יִשְׁמַע
H9 שמע shama (1159x) kuulla, kuunnella, olla kuuliainen (verbi)
https://gen.fi/h9-3mc.html
□ 5. monet heikot verbit
• dissimilaatio eli erilaistuminen:
alkuperäinen o-vartalovokaali muuttuu
jo prefiksissä esiintyvän o-vokaalin tähden a-vokaaliksi
5יֹאמַר
H9 אמר amar (5316x) sanoa, kertoa, puhua, käskeä, ajatella (verbi)
https://gen.fi/h9-xmr.html
HV5 tähän 25.9.2026
• e-imperfekti, esiintyy vain eräillä heikoilla verbeillä
] 1יֹאחֵז[
H9 אחז achaz (69x) tarttua, pitää kiinni, vallata, poimia; liittää (verbi)
https://gen.fi/h9-x8z.html
2יֵלֵךְ
H9 הלך halach (1549x) kulkea, kävellä, vaeltaa, mennä pois (verbi)
https://gen.fi/h9-hlk.html
3יֵלֵד
H9 ילד jalad (468x) synnyttää, siittää, poikia, munia, tuottaa (verbi)
https://gen.fi/h9-jld.html
4יֵצֵא
H9 יצא jatsa (1067x) mennä/tulla ulos, lähteä (verbi)
https://gen.fi/h9-jyx.html
5יֵרֵד
H9 ירד jarad (379x) laskeutua, tulla alas, nousta kyydistä (verbi)
https://gen.fi/h9-jrd.html
6יֵשֵׁב
H9 ישב jashav (1036x) istua, istuutua, asettua, olla paikoillaan, asua (verbi)
https://gen.fi/h9-j3b.html
7יִתֵּן
H9 נתן natan (2012x) antaa, sallia, maksaa, korvata, asettaa (verbi)
https://gen.fi/h9-ntn.html
2.5 VERBIN VARTALOVOKAALIN PITUUS
HV4 tähän 20.3.2026
Verbin vartalovokaalin pituus voi vaihdella eri taivutusmuodoissa.
H50 Verbin vartalovokaalin pituus
https://gen.fi/h50-vartalovokaalin-pituus.html
3. HEIKOT VERBIT
H50 Heikot verbit
https://gen.fi/h50-heikot-verbit.html
4. INFINIITTISET ELI PERSOONATTOMAT VERBINMUODOT
4.1 INFINITIIVIT
H50 Infinitiivit, johd.
https://gen.fi/h50-inf-johd.html
H50 Partisiipit ja infinitiivit, vahva
https://gen.fi/h50-partis-ja-inf-vahva.html
4.2 PARTISIIPIT
H4D Partisiipit, johd.
https://gen.fi/h4d-partis-johd.html
5. KÄSKY- JA KIELTOMUODOT
H50 Käskymuodot
https://gen.fi/h50-kaskymuodot.html
6. AIKAMUODOT
6.1 YLEISTÄ
Raamatun hepreassa ei ole kuin yksi "varma" aikaluokka eli tempus: konsekutiivinen eli jatkava imperfekti, joka on menneen ajan kertova muoto. Raamattu on sananmukaisesti ajaton kirja!
Nykyhepreassa aikamuodot sen sijaan on jäsennelty länsikielten aikaluokkien tapaan: mennyt (perf.), nykyinen (partis./prees.) ja tuleva (fut. [= impf.]).
6.2 PERFEKTI ELI SUFFIKSIKONJUGAATIO
Perfektissä (NH avar) kaikki persoonatunnukset ovat sanan lopussa olevia liitteitä. Siksi sitä kutsutaan myös suffiksi- eli loppuliitekonjugaatioksi tai -taivutusluokaksi.
עָבָר עבר
mask. MH (kieliop.) 'ohi kulkenut, mennyt'
• BH sekä mennyt, nykyinen että tuleva varma ja
loppuun asti täyttynyt/täyttyvä tekeminen
• NH menneen ajan aikamuoto: vastaa suomen imperfektiä,
perfektiä tai pluskvamperfektiä
H2 עבר avar (555/818) kulkea läpi: siirtyä toiselle puolelle, vihastua (juuri)
https://gen.fi/h2-cbr.html
Pa. perf. yks. 3. mask. on tunnukseton muoto eli siinä ei ole persoonaliitettä. Jos verbistä esiintyy pa'al-taivutusta, niin klassisesti sitä käytetään verbin perus- eli sanakirjamuotona.
שָׁמַר
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbi)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Raamatun hepreassa perfektiä käytetään kahdessa eri merkityksessä.
• 1. Perfekti kuvaa kertovissa teksteissä menneen ajan tekemistä
(suom. imperfekti, perfekti tai pluskvamperfekti).
• 2. Jumalan profeetallisissa sanoissa, erityisesti runomuotoisissa
teksteissä, perfekti ilmaisee nimensä mukaisesti täydellistä, varmaa, kertakaikkista ja ehdotonta tekemistä tai tapahtumista, sekä nykyisyydessä (preesens) että tulevaisuudessa (futuuri). Tätä kutsutaan nimellä profeetallinen perfekti.
Tanachin perfekti voidaan siis yhteydestä riippuen kääntää millä tahansa aikaluokalla: menneellä, nykyisellä tai tulevalla. Aikaluokan sijasta Raamatun perfektistä voisi pikemmin käyttää sanaa "aspekti" (tekemisen laatu 'näkökulma'): perfekti on varmaa, täydellistä, ehdotonta ja loppuun saatettua/saatettavaa tekemistä.
Nykyhepreassa perfekti on riisuttu profeetallisuudesta. Nykykielessä se on puhdas menneen ajan aikamuoto, joka voidaan yhteydestä riippuen kääntää joko imperfektillä, perfektillä tai pluskvamperfektillä.
Voidakseen ymmärtää ja kääntää perfekti oikein, pitää ensin ottaa selville, milloin käännettävä teksti on syntynyt. Jos se on Tanachia myöhäisemmältä ajalta, niin perfekti on pääsääntöisesti mennyttä aikaa kuvaava aikamuoto.
Jos kyseessä on VT:n teksti, niin se voi olla myös profeetallinen perfekti. Yksinkertaisuuden vuoksi perfektin voi aina kääntää ensin esim. perfektillä (tai imperfektillä/pluskvamperfektillä), ja sitten tutkia tarkemmin, onko kuitenkin kyseessä profeetallinen perfekti ja tarvittaessa tarkistaa käännöstä preesensiin/futuuriin.
6.3 IMPERFEKTI/FUTUURI ELI PREFIKSIKONJUGAATIO
Imperfektissä (NH futuuri, hepr. atid) eli prefiksi- tai etuliitekonjugaatiossa on kaikissa persoonissa etuliite. Joissakin persoonissa on myös loppuliite.
עָתִיד עתיד
adj. & subst. (kaatiil-nom.)
• 1. adj. (5x) valmis
fem. mon. valmiina olevat asiat, tulevat tapahtumat (tulevaisuus)
• 2. mask. PBH tulevaisuus
• 3. mask. MH (kieliop.) futuuri
H3N Kaatiil-nomineja (adj., henkilön asemanimike, maanviljelysana)
https://gen.fi/h3n-kaatiil-nomineja.html
H2 עתד atad (2/) valmistaa huolellisesti, saattaa valmiiksi (juuri)
• Jeesus on huolellisesti valmistanut meille tulevaisuuden
Imperfektiä käytetään Raamatun hepreassa kuvaamaan tekemistä, joka ei ole päättynyt ja jatkuu (in-perfectus 'ei-päättynyt'). Imperfektin tarkempi merkitys täytyy katsoa jokaisessa kohdassa erikseen. Se voidaan VT:ssa kääntää joko preesensillä tai futuurilla (on tapahtuva, tulee tapahtumaan jne.).
Tärkein imperfektinen sana on Jahve-nimi, joka on olla/tulla-verbin imperfekti, yks. 3. mask.
H9 הוה hava (4x) olla, tulla joksikin (verbi)
https://gen.fi/h9-hwh.html
H7 יהוה Jahve (6828x) 'Hän On'
https://gen.fi/h7-jhwh-jahve.html
Imperfektinen tekeminen voi olla alkanut jo menneisyydessä, tapahtua nyt ja jatkua tulevaisuuteen. Jahve-nimi tarkoittaa: hän, joka oli, joka on ja on oleva/tuleva – ja jäävä meidän luoksemme.
Toinen vaihtoehto on ymmärtää Jahve-nimi hif'il-muotoiseksi eli aikaansaavaksi verbivartaloksi. Silloin sen merkitys on:
hän, joka sai aikaan olemisen (= loi), joka ylläpitää olemisen ja joka aikaansaa uuden olemisen ja tulemisen (eli uuden luomisen).
Nykyhepreassa prefiksikonjugaatiosta on riisuttu menneisyys ja nykyhetki. Nykykielessä se tarkoittaa pelkästään tulevaisuudessa tapahtuvaa eli futuurista tekemistä. Nykyhepreassa imperfektitaivutusta kutsutaankin futuuriksi.
Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa käytetään verbiopin yhteydessä prefiksikonjugaatiosta tarvittaessa kaksoismerkintää impf./fut.
pa. impf./fut.
nif. impf./fut.
pi. impf./fut.
pu. impf./fut.
hitp. impf./fut.
hif. impf./fut.
huf. impf./fut.
Prefiksikonjugaation voi aina ensin kääntää suomenkieleen preesensillä. Sen jälkeen voi tarkemmin tutkia, onko kysymys nykyheprealaisesta yhteydestä ja tarvittaessa tarkentaa käännöstä futuuriin: tulen tekemään, olen tekevä, aion tehdä jne.
6.4 PREESENS
H4i Preesensin ilmaiseminen
https://gen.fi/h4i-preesensin-ilmaiseminen.html
H4i Nominaalilause
https://gen.fi/h4i-nominaalilause.html
6.5 KONSEKUTIIVISET ELI JATKAVAT VERBINMUODOT
H50 Konsekutiiviset verbit
https://gen.fi/h50-konsekutiiviset-verbit.html
H51i Pa. konsekutiivinen imperfekti
https://gen.fi/h51i-kons-impf.html
7. VERBIVARTALOT (binjanit)
H50 Verbivartalot
https://gen.fi/h50-verbivartalot.html