OS Rakkauden laki (Matt. 5:20–30, 7 shel) (OPETUKSET, SAARNAT)
(luonnos)
Rakkauden laki -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-rakkauden-laki.html
1. FARISEUSTEN VANHURSKAUS
2. ÄLÄ TAPA
3. VIHASTUKAA, MUTTA ÄLKÄÄ SYNTIÄ TEHKÖ
4. JOKAINEN RIKKOO VIIDETTÄ KÄSKYÄ
5. ABORTTI ON MURHAAJAN TYÖTÄ
6. HULLUKSI NIMITTELY ON KADOTTAVA SYNTI
7. JEESUS ON AINOA, JOKA TÄYTTÄÄ LAIN
8. SOVI ENSIN VELJEN KANSSA
9. ÄLÄ TEE HUORIN
10. VIETTELEVÄN SILMÄN POIS REPÄISEMINEN
RIPPIPUHE
Veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa. Tänään on seitsemäs sunnuntai helluntaista. Pyhäpäivän otsikko on 'Rakkauden laki'. Herra Jeesus ei tullut alas taivaasta maan päälle ihmiseksi ainoastaan siksi, että Hän täydellisesti kärsisi meille syntisille oikeudenmukaisesti kuuluvan rangaistuksen. Tätä rangaistuksen kärsimistä voisi kutsua passiiviseksi kuuliaisuudeksi. Jumalan Poika tuli lihaan myös siksi, että hän ihmisenä eläisi meidän puolestamme ja hyväksemme synnittömästi ja täydellisesti. Tätä voisi kutsua aktiiviseksi kuuliaisuudeksi. Jeesuksen esimerkki velvoittaa meitäkin elämään täydellisesti. Täydellinen elämä tarkoittaa sitä, että rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään.
Maailman ihminen rakastaa vain niitä, jotka rakastavat myös häntä. Jumalaa tuntematon tekee hyvää silloin, kun tietää saavansa takaisin nuo hyvät teot tavalla tai toisella - ennemmin tai myöhemmin - omaksi hyödykseen, nautinnokseen, kiitoksekseen ja kunniakseen. Mutta Jeesuksen omaksi kastettu tekee hyvää silloinkin, kun siitä ei koidu hänelle itselleen mitään hyvää. Kristitty rakastaa silloinkin, kun saa palkakseen kiittämättömyyttä tai jopa vihaa.
Maailman lapsi pitää loppuun asti kiinni omista oikeuksistaan ja vaatii oikeudenmukaisuutta silloin, kun siitä on itselle hyötyä. Jumalan lapsi on valmis rakkauden tähden luopumaan omista oikeuksistaan ja vaatii oikeudenmukaisuutta ennen kaikkia niille, jotka eivät sitä pysty itselleen vaatimaan.
Näin Jeesus teki. Hän suostui luopumaan omastaan toisten hyväksi. Hän suostui epäoikeudenmukaisuuteen itseään kohtaan, jotta toiset saisivat osakseen rakkautta ja iankaikkista hyvää.
Kumpaan joukkoon sinä kuulut? Maailman lapsiin vai Jumalan lapsiin? Oletko taistellut enemmän toisten oikeuksien puolesta kuin omiesi? Oletko luopunut omastasi, että toiset saisivat kokea rakkautta ja hyvyyttä? Itse ainakin joudun tämän Jeesus-peilin edessä tunnustamaan: Olen etsinyt hyvää enemmän itselleni ja olen tavoitellut lähinnä vain omaa etuani oikeudenmukaisuutta ajaessani. Ja koska sinäkin löydät itseäsi Jeesukseen verratessasi sydämestäsi ja elämästäsi rakkaudettomuutta ja itsekkyyttä, epäuskoa ja syntiä, niin saat yhtyä kanssani synnintunnustukseen, joka alkaa sanoin 'Oi Sinä kaikkein armollisin, ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus'.
SAARNA
1. FARISEUSTEN VANHURSKAUS
Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Sunnuntain evankeliumi kertoo selvästi ja kirkkaasti, että emme pääse taivaaseen omien tekojemme kautta. Jeesuksen mainitsemat juutalaisten uskonnolliset johtomiehet, lainoppineet ja fariseukset, yrittivät noudattaa Jumalan lakia. Nuo uskonnon ja Jumalan lain erikoismiehet tekivät kaikkensa täyttääkseen lain vaatimukset. Erityisesti fariseusten koko elämä oli sitä, että he yrittivät täyttää kaikki Jumalan antaman lain säädökset. Heitä voitaisiin hyvällä syyllä kutsua hurskaiksi kilvoittelijoiksi. Nämä ihmiset olivat antaneet koko elämänsä Jumalalle.
Mutta Jeesus sanoo vuorisaarnassaan, että ellei teidän vanhurskautenne eli kelvollisuutenne Jumalan edessä ole paljoa suurempi kuin näiden lainkilvoittelijoiden, te ette pääse taivaaseen. Näiden juutalaisten vika ei ollut se, että he olisivat olleet jotenkin mieleltään pahempia tai luonteeltaan kierompia, ahneempia tai ylpeämpiä kuin muut ihmiset. He olivat ihmisinä aivan saman muotin mukaisia kuin Jeesuksen opetuksen ja saarnan kuulijat, joista monet olivat yhteiskunnan halveksittuja ja vähäosaisia. Eivät nuo omilla teoillaan, omalla lain noudattamisellaan taivaaseen pyrkijät, olleet sen huonompia ihmisiä kuin sinä tai minä.
2. ÄLÄ TAPA
Asian selventämiseksi ja varmistamiseksi Jeesus selittää jumalallisella arvovallallaan kymmentä käskyä. Ensimmäisenä hän selittää viidettä käskyä: Älä tapa. Jo ainoastaan tämän yhden käskyn selitys saa meidät vapisemaan ja omat tekomme palamaan Jumalan edessä tuhkaksi.
"Jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen." (Matt. 5:22)
Ensiksi, mitä tarkoittaa tämä veljeensä eli toiseen ihmiseen vihastuminen? Itse vihastumisen tunne ei ole väärin, jos se johtuu todellisesta vääryydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta eli synnistä. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, että itse Jeesuskin loi vihassa silmänsä fariseuksiin, jotka halusivat saada Hänet syytteeseen sapattina parantamisesta. (Mark. 3:5) Jeesuksen vihaisen katseen alla ovat tänä päivänä ne, jotka yrittävät saada syytteeseen ja tuomiolle niitä, jotka haluavat kokonaisen Jumalan sanan voimalla parantaa syntisairaita.
3. VIHASTUKAA, MUTTA ÄLKÄÄ SYNTIÄ TEHKÖ
Jumalan viha on puhdasta ja vanhurskasta. Ihmisen vihaan sekoittuu kuitenkin aina myös lihallisuutta. Ihmisen oikeutetussakin vihassa syntiä kohtaan on aina mukana myös omaa ylpeyttä, rakkaudettomuutta, katkeruutta, kostonhalua, pelkoa. Herran veli Jaakob opettaa kirjeessään: "… olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan; 20. sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä." (Jaak. 1:19-20)
"Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö", opettaa apostoli Paavali (Ef. 4:26). Jumala vihaa syntiä, ja niin tulee meidänkin tehdä. Mutta Jumala rakastaa syntistä ihmistä, ja haluaa pelastaa hänet synnin vallasta. Niin tulee meidänkin tehdä. "Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." (Joh. 3:36)
On aivan oikein, että koemme vihan tunteita syntiä kohtaan, mutta me emme saa kohdistaa vihaamme toiseen ihmiseen persoonana, henkilönä. Me emme saa ajatuksissamme, sanoissamme tai teoissamme tehdä toiselle pahaa. Me emme saa toteuttaa lihassamme vihan, katkeruuden tai koston tunteita ja haluja.
Saamme sielunhoidollisissa keskusteluissa purkaa tunteemme kuuntelemaan kykenevälle ihmiselle ja ennen kaikkea rukouksessa Jumalalle suoraan. Tuon purkamisen tavoitteena tulee olla se, että pääsemme eroon henkilöön kohdistuvasta vihasta, katkeruudesta ja kostonhalusta. Me emme saa hyväksyä, tottua ja turtua tilanteeseen, jossa sisällämme on viha tai katkeruus jotakuta ihmistä kohtaan. Jos teemme tai toivomme ajatuksissamme toiselle ihmiselle kostonhaluisesti pahaa - fyysisestä tai henkisestä väkivallasta puhumattakaan - niin olemme rikkoneet Jumalan tahdon ja teemme syntiä. Usein kostamme puhumattomuudella, loukkaamme vaikenemalla, halveksimme ylenkatseella.
Jumalan mielen mukainen oikea viha syntiä vastaan purkautuu siten, että me ojennamme syntiä tekevää; julistamme hänelle kokonaista Jumalan sanaa, joka tuomitsee synnin ja armahtaa syntejään katuvan. Tämän tulee tapahtua nimenomaan siksi, että Jumala rakastaa tuota syntiä tekevää ihmistä ja haluaa johtaa hänet Jeesuksen verisen ristin juurelle pelastumaan. Toki Jumalan sanaakin voi julistaa lihallisen vihan ja raivon vallassa, ei Jumalan rakkauden ja Pyhän Hengen johtamana. Jokaisen meidän on syytä tutkailla omia motiivejamme, ettemme käyttäisi Jumalaa ja Hänen pyhää sanaansa keppihevosena omille epäpuhtaille pyyteillemme.
4. JOKAINEN RIKKOO VIIDETTÄ KÄSKYÄ
Selvää on, että joka ainoa meistä on rikkonut ja yhä edelleen rikkoo viidettä käskyä vastaan. Jokaisen oma sydän on mätä, ja se tuottaa jatkuvasti tavalla tai toisella kaiken saastuttavia syntisiä ajatuksia, sanoja ja tekoja. Edes se, että minä tässä nyt saarnaan teille Jumalan sanaa, ei ole sellaista, mistä voisin sanoa Luojallemme: ’Katso nyt, Herra! Minä tässä julistan pelotta Sinun sanaasi. Enkö olekin hyvä, uskovainen ja kiitoksen ansaitseva saarnamies!’
Kun minun sydämeni ja mieleni läpivalaistaan, niin osoittaudun tässäkin hetkessä kaikkien käskyjen, myös viidennen, rikkojaksi. Mitään ansiota, palkkaa tai kiitosta en voi Jumalan edessä työstäni vaatia. Paimenenkin palkka on jo ansaittu Golgatan ristillä. Pastori ei olekaan täällä itsensä tähden, vaan siksi, että Herramme Jeesus rakastaa teitä jokaista. Vapahtaja on lähettänyt Jumalan sanan palvelijan luoksenne rakkaudesta teitä kohtaan. Hän haluaa teidän elävän jokapäiväisessä parannuksessa ja ottavan vastaan täyden armahduksen ja anteeksiantamuksen verisen ristinpuun kautta.
Lain rikkojiksi osoittaudumme siis jokainen. Mitkään inhimilliset puolustelut: Tuo toinen loukkasi minua ensin, olin väsynyt tai stressaantunut tai että olin huumannut harkintakykyni esimerkiksi alkoholilla, eivät kelpaa Jumalan edessä. On turha kuvitella, että nämä useimpien suomalaisten jokapäiväiseen elämään kuuluvat loukkaavat ajatukset, sanat ja teot olisivat vähäpätöisiä ja mitättömiä joidenkin mielestämme suurempien syntien rinnalla. Kristitty ei voi olla tekemättä parannusta pistävästä ja haavoittavasta kielenkäytöstä sekä kostonhimoisista tai halveksivista ajatuksista.
5. ABORTTI ON MURHAAJAN TYÖTÄ
Älä tapa -käskyn kohdalla meidän on muistettava myös äitinsä kohdussa kasvavat ihmislapset. Tässä maassa julmasti teurastetaan 30 lasta joka päivä. Abortti on taivaaseen asti huutava veriteko ja murha - toteutettiin se sitten verta vuodattamalla tai ns. katumuspillerin kautta. Suokoon Herramme parannuksen ja uskon syntien anteeksiantamukseen niille, jotka ovat tällä tavoin kätensä vereen tahrineet. Parannusta tarvitsemme myös me, jotka emme korvaamme lotkauttaneet näiden pienten ihmisten kuolemanhädän edessä. Vähintä, mitä voimme tehdä, on rukoilla. Jos rukouksessamme kysymme Herralta, mitä voimme tehdä elämän suojelemiseksi, niin kyllä Hän näyttää meille tehtäviä.
Profeetta Jesajan kirjasta kuulemme Herran vakavan ja samalla parannukseen nöyrtyville täyttä armahdusta tarjoavan sanan:
"Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta. 14. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt. 15. Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä. 16. Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä. 17. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. 18. Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi. 19. Jos suostutte ja olette kuuliaiset, niin te saatte syödä maan hyvyyttä; 20. mutta jos vastustatte ja niskoittelette, niin miekka syö teidät. Sillä Herran suu on puhunut." (Jes. 1:13-20)
6. HULLUKSI NIMITTELY ON KADOTTAVA SYNTI
Palaamme takaisin Herramme vuorisaarnaan: "Joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion." Juutalaisten suurella neuvostolla oli tuohon aikaan oikeus langettaa kuolemantuomio, vaikka täytäntöönpano jäikin roomalaisten huoleksi. "Ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen." Mietipä tätä: Kaksi väärää sanaa - 'Sinä hullu!' - ja ihminen päätyy iankaikkiseen kadotukseen, vaikka olisi elänyt muuten kuin taivaan enkeli.
Jumala on luonut ja tarkoittanut ihmisen kaltaisekseen, ei loukkaamaan eikä vihaamaan. Se, joka ei tätä tarkoitusta, rakkautta ja hyvyyttä, halua täyttää, on tuomittu kadotukseen ja helvetin piinaan. Tämän kadotustuomion alla me olemme luonnostamme kaikki: Me, jotka rikomme Jumalan tahtoa ja hänen luomistarkoitustaan vastaan - yhtä lailla niin minä kuin te kaikki muutkin. Täysin riippumatta siitä, mitä itse kukin haluaisi todeksi uskoa.
7. JEESUS ON AINOA, JOKA TÄYTTÄÄ LAIN
Mutta kiitos ja ylistys Isälle Jumalalle, joka lähetti Poikansa kärsimään tuon kadotustuomion meidän puolestamme. Sen, mikä meille ihmisille on mahdotonta, teki Jumala itse antamalla ainoan ja rakkaan Poikansa kärsimykseen, sijaisuhriksi meidän puolestamme. Golgatan ristillä ja kolmantena päivänä sen jälkeen läheisessä puutarhahaudassa tapahtui maailmanhistorian merkittävin käänne sitten luomisen ja lankeemuksen. Jumala itse tuli Jeesuksessa Kristuksessa ihmiseksi ja kukisti kuoleman ja vääryyden vallat. Jeesus vapautti kaikki häneen uskovat tuomiosta ja kadotuksesta.
Enää meidän ei tarvitse käydä toivotonta taistelua lain täyttämiseksi siksi, että sen täytettyämme pelastuisimme, taivaaseen pääsisimme. Me, jotka olemme Jeesuksen evankeliumin eli kasteen, uudestisyntymisen ja opetuksen kautta pelastetut ja armahdetut, emme enää ole kovan ja ehdottoman lain alla, vaan Jeesuksen puhtaaksi pesevän rakkauden alla. Jumalan ehdottomat lain vaatimukset ovat yhä edelleen voimassa, mutta Jeesus yksin tuon lain täyttää ja sitä noudattaa.
Jeesukseen kastettuina ja Hänen sovintovereensä uskovina voimme olla varmoja pelastuksestamme. "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat." (Room. 8:1) Ehdoton ja täydellisyyttä vaativa laki saa meidät näkemään vajavaisuutemme ja kelpaamattomuutemme Jumalan edessä. Lain vaatimusten edessä voimme turvata yksin Jeesuksen nimeen ja vereen. Jumalan hullutus, joka on suurempi kuin mikään ihmisen oma viisaus, on meidän pelastuksemme.
Isän Jumalan suunnaton rakkaus minua ja sinua kohtaan - Hän ei kieltänyt meiltä edes ainoaa Poikaansa - vetää meitä parannukseen itsekkäistä ja vääristä teoistamme. Me rakastamme, sillä Jumala on rakastanut ensin meitä. Me emme voi puristaa itsestämme rakkautta Jumalaa ja toisia ihmisiä kohtaan. Ainoa todellinen parannus saa voimansa siitä Pyhän Hengen synnyttämästä ilosta ja kiitollisuudesta, joka syntyy Jumalan anteeksiantamuksesta ja hänen rakkaudestaan meitä kohtaan.
Jumalan Henki kirkastaa ne haavat ja ruoskaniskut, jotka Jeesukseen Kristukseen on meidän pahojen tekojemme vuoksi lyöty. Raamatun sana osoittaa meille Herran kitumisen ristillä tapahtuneen siksi, että me emme ole rakastaneet Jumalaa yli kaiken emmekä toisia ihmisiä niin kuin itseämme. Kun Pelastajamme on saanut tällä kaiken antavalla ja suurimpaan kärsimykseen valmiilla rakkaudellaan murtaa meidät, emme halua enää jatkaa itsekästä ja valheellista kulkuamme. Sen sijaan syntyy halu tunnustaa Jeesus Herraksi ja Jumalaksi. Jumalan, Vapahtajamme, rakkaus synnyttää meissä halun vastarakkauteen. Haluamme rakastaa myös toisia ihmisiä sillä rakkaudella, jolla Jeesus on rakastanut meitä.
Jeesuksen pyyteettömästä ja epäitsekkäästä rakkaudesta kumpuaa voima, joka saa meidät ristiinnaulitsemaan oman itsekkään ja rakkaudettoman mielemme. Ristiinnaulitsen ja kuoletan itsessäni vanhan ihmisen, joka ei halua eikä voikaan rakastaa pyyteettömästi. Täydellinen rakkaus on vain Jeesuksessa: luonnostaan sitä ei ole minussa eikä kenessäkään ihmisessä. Jos me siis uskovina teemme jotakin hyvää ja Jumalan sanan valossa arvokasta, ei kunnia siitä kuulu ylpeyteen ja itsensä korottamiseen taipuvalle vanhalle ihmisellemme, vaan täysin ja kokonaan kolmiyhteiselle Jumalalle.
Jumala vaikuttaa oman rakkautensa ja Pyhän Henkensä kautta meidän hyvät tekomme. Vanha, minussa ja sinussa yhä elävä syntiinlangennut Aatami ja Eeva ei tule yhtään sen paremmaksi. Sen osana on vähetä ja kerran kuolemassa tai ylösottamisen hetkellä lopullisesti kukistua. Se päivä on suuren ilon ja riemun päivä. Sinäkin, hyvä kuulijani, saat Jeesukseen Kristukseen kastettuna ja uskovana periä iankaikkisen elämän taivaassa, uudessa paratiisissa. Tämä on varmasti totta.
8. SOVI ENSIN VELJEN KANSSA
Evankeliumi jatkuu seuraavasti:
"Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi." (Matt. 5:23-24)
Tämä kohta opettaa meille esimerkiksi sen, että vaikkapa kolehtimme ja taloudellinen tukemme Jumalan valtakunnan työlle on kaikessa tärkeydessään ja välttämättömyydessään sittenkin toissijaista suhteessa hyvään omaantuntoon Herramme ja ihmisten edessä. Jos olemme ristiriidoissa jonkun kanssa tai olemme loukanneet tai vahingoittaneet jotakuta, niin on tärkeämpää sopia ja pyytää anteeksi kuin kiirehtiä tekemään muka jotain pyhempää.
Jumalan silmissä oikea jumalanpalvelus on se, että käymme katsomassa orpoja ja leskiä, huolehdimme lähimmäisistämme. Meillä ei saa olla niin kiire johonkin ihmisten silmissä muka hengellisempään, että ohitamme esimerkiksi sen, joka kantaa meille kaunaa jostain väärästä teostamme. Jos kirkkoon kulkiessamme jätämme sanomatta ystävällisen sanan sille, joka sitä meiltä tarvitsisi - tai emme ojenna auttavaa kättämme sille, joka sitä tarvitsee - niin halvennamme Jumalaa. Yritämme silloin taas etsiä itsellemme koroketta, jolle voisimme nostaa esiin vanhan ylpeän minämme. Silloin emme palvele Jumalaa enää rakkaudesta, vaan siksi, että voisimme kutsua itseämme vähintäänkin mielemme sopukoissa hurskaammaksi kuin joku toinen; jotenkin paremmin pelastuksen ansaitseviksi kuin muut.
Jumalan silmissä olen lähimmäiseni hädän ohittaessani langennut pois rakkauden ja totuuden tieltä. Ainoa ovi ja tie takaisin Jumalan luo pelastukseen on Jeesuksen risti. Saan taas kerran katsella sen rangaistuksen täytäntöön panoa, joka kuuluisi minulle sen tähden, että en ole lähimmäisestäni huolehtinut, vaan olen yrittänyt pystyttää omaa vanhurskauttani: sitä, että omilla teoillani kelpaisin Jumalalle. Golgatan ristin alla saan pyytää Jeesuksen verta puhdistamaan sydämeni. Ristin juurella saamme kuulla Jumalan sanat: "Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi." (Jes. 1:18)
9. ÄLÄ TEE HUORIN
Syntien anteeksiantamus koskee myös kuudennen käskyn aluetta, jonka Jeesus terävöittää sydämen ja silmien tasolle niin, että kukaan ei selviä tästäkään käskystä puhtain paperein. Kaikki yhden miehen ja yhden naisen elinikäiseksi tarkoitetun avioliiton ohittava sukupuolielämä on haureutta ja huoruutta. Asia ei muutu siitä miksikään, että lähes koko kansamme on hyväksynyt normaalina olotilana haureuden eli avosuhteet ja huoruuden eli aviopuolison pettämisen ja vaihtamisen - homosuhteista ja muista luonnottomuuksista puhumattakaan.
Päällemme vyöryy viihdeteollisuuden ja mainoksien kautta häpeilemätöntä siveettömyyttä ja jopa avointa pornoa. Meille, vähintäänkin sydämeltämme ja silmiltämme haureellisille ja huorintekeville, kuuluisi oikeudenmukainen ikuinen rangaistus. Kadotustuomion sijasta taivaallinen Isämme ottaa meidät sen sijaan Jeesuksessa syliinsä ja pesee meidät puhtaaksi Poikansa verellä.
10. VIETTELEVÄN SILMÄN POIS REPÄISEMINEN
Evankeliumi päättyy Jeesuksen sanoihin, jossa Hän kehottaa repäisemään lankeemukseen viettelevät ruumiinjäsenet irti. On parempi mennä raajarikkona taivaaseen kuin ruumis ehjänä helvettiin. Mitä tämä tarkoittaa? Konkreettisesti meidän on turha ryhtyä amputaatioon eli jäsenten poistamiseen. Ne muutamat, jotka ovat kirkon historiassa näin tehneet, ovat todenneet, että eivät syntiset halut sillä mihinkään katoa.
Tuo jäsenen irti repäiseminen tai hakkaaminen tarkoittaa sitä, että omaa elämää vapaaehtoisesti rajoitetaan Jumalan sanan tähden. Elämästä leikataan osa pois siten, että luovutaan esimerkiksi vaikkapa television katselemisesta, jos se houkuttaa haureellisiin ajatuksiin ja tekoihin. Tai lopetetaan alkoholin tarjoiluoikeudet omaavissa ravintoloissa syöminen, jos se saa lankeamaan alkoholin liikakäyttöön. Tai vaihdetaan työpaikkaa tai ammattia, jos työympäristö ja -tehtävät kerta toisensa jälkeen saavat toimimaan vastoin sitä, minkä Jumalan sanan edessä oikeaksi tietää.
Monet tällaiset ratkaisut ovat lihalle erittäin epämieluisia. Ne saattavat myös alentaa merkittävästi elintasoa ja tehdä ajallisesta elämästä hankalamman - aivan kuin osa ihmisestä pitäisi kuolettaa, hakata pois ja elää raajarikkona.
Synti ja sen seuraus, ikuinen kadotus Jumalan kasvojen edestä eli helvetti, ovat niin vakavia asioita, että mitkään maalliset menetykset ja ajalliset rajoitukset eivät ole mitään verrattuna iankaikkiseen menetykseen. Älä siis murehdi sitä, jos Jumalan sanan tähden joudut elämään rajoitetusti, monesta asiasta luopuen ja kieltäytyen. Olet miljoona kertaa autuaampi eli ikionnellinen Jumalan tahtoa seuratessasi ja päästessäsi taivaaseen Jeesuksen luokse. "Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?" (Matt. 16:26)
Jumalan käskyn ja lain kohdalla on aina ensimmäisenä muistettava, että Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus on sen jo puolestamme täyttänyt: Hänen ruumiinsa ja koko elämänsä leikattiin ristillä pois elävien maasta. Hänen kauttaan mekin saamme vapautuksen syntisen lihan ja jäsenten houkutuksista ja turmiosta.
Rukoilemme: Rakas Taivaan Isä, me kiitämme ja ylistämme Sinua! Sinä rakastat meitä ja pidät meistä huolen. Me ylistämme Sinua, Jeesus Kristus! Sinä tulit tuomaan meille sovituksen ja rauhan, kannoit taakan ja ristin, rangaistuksen ja iankaikkisen tuskan meidän puolestamme. Me ylistämme Sinua, Pyhä Henki! Sinä kirkastat meille Jumalan rakkauden ja totuuden. Kiitos, että johdatat meitä tuntemaan Vapahtajamme sovitustyön yhä paremmin ja syvemmin. Anna sanan tulla meissä lihaksi, uudeksi elämäksi. Aamen.
Rakkauden laki -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-rakkauden-laki.html
1. FARISEUSTEN VANHURSKAUS
2. ÄLÄ TAPA
3. VIHASTUKAA, MUTTA ÄLKÄÄ SYNTIÄ TEHKÖ
4. JOKAINEN RIKKOO VIIDETTÄ KÄSKYÄ
5. ABORTTI ON MURHAAJAN TYÖTÄ
6. HULLUKSI NIMITTELY ON KADOTTAVA SYNTI
7. JEESUS ON AINOA, JOKA TÄYTTÄÄ LAIN
8. SOVI ENSIN VELJEN KANSSA
9. ÄLÄ TEE HUORIN
10. VIETTELEVÄN SILMÄN POIS REPÄISEMINEN
RIPPIPUHE
Veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa. Tänään on seitsemäs sunnuntai helluntaista. Pyhäpäivän otsikko on 'Rakkauden laki'. Herra Jeesus ei tullut alas taivaasta maan päälle ihmiseksi ainoastaan siksi, että Hän täydellisesti kärsisi meille syntisille oikeudenmukaisesti kuuluvan rangaistuksen. Tätä rangaistuksen kärsimistä voisi kutsua passiiviseksi kuuliaisuudeksi. Jumalan Poika tuli lihaan myös siksi, että hän ihmisenä eläisi meidän puolestamme ja hyväksemme synnittömästi ja täydellisesti. Tätä voisi kutsua aktiiviseksi kuuliaisuudeksi. Jeesuksen esimerkki velvoittaa meitäkin elämään täydellisesti. Täydellinen elämä tarkoittaa sitä, että rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseään.
Maailman ihminen rakastaa vain niitä, jotka rakastavat myös häntä. Jumalaa tuntematon tekee hyvää silloin, kun tietää saavansa takaisin nuo hyvät teot tavalla tai toisella - ennemmin tai myöhemmin - omaksi hyödykseen, nautinnokseen, kiitoksekseen ja kunniakseen. Mutta Jeesuksen omaksi kastettu tekee hyvää silloinkin, kun siitä ei koidu hänelle itselleen mitään hyvää. Kristitty rakastaa silloinkin, kun saa palkakseen kiittämättömyyttä tai jopa vihaa.
Maailman lapsi pitää loppuun asti kiinni omista oikeuksistaan ja vaatii oikeudenmukaisuutta silloin, kun siitä on itselle hyötyä. Jumalan lapsi on valmis rakkauden tähden luopumaan omista oikeuksistaan ja vaatii oikeudenmukaisuutta ennen kaikkia niille, jotka eivät sitä pysty itselleen vaatimaan.
Näin Jeesus teki. Hän suostui luopumaan omastaan toisten hyväksi. Hän suostui epäoikeudenmukaisuuteen itseään kohtaan, jotta toiset saisivat osakseen rakkautta ja iankaikkista hyvää.
Kumpaan joukkoon sinä kuulut? Maailman lapsiin vai Jumalan lapsiin? Oletko taistellut enemmän toisten oikeuksien puolesta kuin omiesi? Oletko luopunut omastasi, että toiset saisivat kokea rakkautta ja hyvyyttä? Itse ainakin joudun tämän Jeesus-peilin edessä tunnustamaan: Olen etsinyt hyvää enemmän itselleni ja olen tavoitellut lähinnä vain omaa etuani oikeudenmukaisuutta ajaessani. Ja koska sinäkin löydät itseäsi Jeesukseen verratessasi sydämestäsi ja elämästäsi rakkaudettomuutta ja itsekkyyttä, epäuskoa ja syntiä, niin saat yhtyä kanssani synnintunnustukseen, joka alkaa sanoin 'Oi Sinä kaikkein armollisin, ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus'.
SAARNA
1. FARISEUSTEN VANHURSKAUS
Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Sunnuntain evankeliumi kertoo selvästi ja kirkkaasti, että emme pääse taivaaseen omien tekojemme kautta. Jeesuksen mainitsemat juutalaisten uskonnolliset johtomiehet, lainoppineet ja fariseukset, yrittivät noudattaa Jumalan lakia. Nuo uskonnon ja Jumalan lain erikoismiehet tekivät kaikkensa täyttääkseen lain vaatimukset. Erityisesti fariseusten koko elämä oli sitä, että he yrittivät täyttää kaikki Jumalan antaman lain säädökset. Heitä voitaisiin hyvällä syyllä kutsua hurskaiksi kilvoittelijoiksi. Nämä ihmiset olivat antaneet koko elämänsä Jumalalle.
Mutta Jeesus sanoo vuorisaarnassaan, että ellei teidän vanhurskautenne eli kelvollisuutenne Jumalan edessä ole paljoa suurempi kuin näiden lainkilvoittelijoiden, te ette pääse taivaaseen. Näiden juutalaisten vika ei ollut se, että he olisivat olleet jotenkin mieleltään pahempia tai luonteeltaan kierompia, ahneempia tai ylpeämpiä kuin muut ihmiset. He olivat ihmisinä aivan saman muotin mukaisia kuin Jeesuksen opetuksen ja saarnan kuulijat, joista monet olivat yhteiskunnan halveksittuja ja vähäosaisia. Eivät nuo omilla teoillaan, omalla lain noudattamisellaan taivaaseen pyrkijät, olleet sen huonompia ihmisiä kuin sinä tai minä.
2. ÄLÄ TAPA
Asian selventämiseksi ja varmistamiseksi Jeesus selittää jumalallisella arvovallallaan kymmentä käskyä. Ensimmäisenä hän selittää viidettä käskyä: Älä tapa. Jo ainoastaan tämän yhden käskyn selitys saa meidät vapisemaan ja omat tekomme palamaan Jumalan edessä tuhkaksi.
"Jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen." (Matt. 5:22)
Ensiksi, mitä tarkoittaa tämä veljeensä eli toiseen ihmiseen vihastuminen? Itse vihastumisen tunne ei ole väärin, jos se johtuu todellisesta vääryydestä ja epäoikeudenmukaisuudesta eli synnistä. Markuksen evankeliumissa kerrotaan, että itse Jeesuskin loi vihassa silmänsä fariseuksiin, jotka halusivat saada Hänet syytteeseen sapattina parantamisesta. (Mark. 3:5) Jeesuksen vihaisen katseen alla ovat tänä päivänä ne, jotka yrittävät saada syytteeseen ja tuomiolle niitä, jotka haluavat kokonaisen Jumalan sanan voimalla parantaa syntisairaita.
3. VIHASTUKAA, MUTTA ÄLKÄÄ SYNTIÄ TEHKÖ
Jumalan viha on puhdasta ja vanhurskasta. Ihmisen vihaan sekoittuu kuitenkin aina myös lihallisuutta. Ihmisen oikeutetussakin vihassa syntiä kohtaan on aina mukana myös omaa ylpeyttä, rakkaudettomuutta, katkeruutta, kostonhalua, pelkoa. Herran veli Jaakob opettaa kirjeessään: "… olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan; 20. sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä." (Jaak. 1:19-20)
"Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö", opettaa apostoli Paavali (Ef. 4:26). Jumala vihaa syntiä, ja niin tulee meidänkin tehdä. Mutta Jumala rakastaa syntistä ihmistä, ja haluaa pelastaa hänet synnin vallasta. Niin tulee meidänkin tehdä. "Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä; mutta joka ei ole kuuliainen Pojalle, se ei ole elämää näkevä, vaan Jumalan viha pysyy hänen päällänsä." (Joh. 3:36)
On aivan oikein, että koemme vihan tunteita syntiä kohtaan, mutta me emme saa kohdistaa vihaamme toiseen ihmiseen persoonana, henkilönä. Me emme saa ajatuksissamme, sanoissamme tai teoissamme tehdä toiselle pahaa. Me emme saa toteuttaa lihassamme vihan, katkeruuden tai koston tunteita ja haluja.
Saamme sielunhoidollisissa keskusteluissa purkaa tunteemme kuuntelemaan kykenevälle ihmiselle ja ennen kaikkea rukouksessa Jumalalle suoraan. Tuon purkamisen tavoitteena tulee olla se, että pääsemme eroon henkilöön kohdistuvasta vihasta, katkeruudesta ja kostonhalusta. Me emme saa hyväksyä, tottua ja turtua tilanteeseen, jossa sisällämme on viha tai katkeruus jotakuta ihmistä kohtaan. Jos teemme tai toivomme ajatuksissamme toiselle ihmiselle kostonhaluisesti pahaa - fyysisestä tai henkisestä väkivallasta puhumattakaan - niin olemme rikkoneet Jumalan tahdon ja teemme syntiä. Usein kostamme puhumattomuudella, loukkaamme vaikenemalla, halveksimme ylenkatseella.
Jumalan mielen mukainen oikea viha syntiä vastaan purkautuu siten, että me ojennamme syntiä tekevää; julistamme hänelle kokonaista Jumalan sanaa, joka tuomitsee synnin ja armahtaa syntejään katuvan. Tämän tulee tapahtua nimenomaan siksi, että Jumala rakastaa tuota syntiä tekevää ihmistä ja haluaa johtaa hänet Jeesuksen verisen ristin juurelle pelastumaan. Toki Jumalan sanaakin voi julistaa lihallisen vihan ja raivon vallassa, ei Jumalan rakkauden ja Pyhän Hengen johtamana. Jokaisen meidän on syytä tutkailla omia motiivejamme, ettemme käyttäisi Jumalaa ja Hänen pyhää sanaansa keppihevosena omille epäpuhtaille pyyteillemme.
4. JOKAINEN RIKKOO VIIDETTÄ KÄSKYÄ
Selvää on, että joka ainoa meistä on rikkonut ja yhä edelleen rikkoo viidettä käskyä vastaan. Jokaisen oma sydän on mätä, ja se tuottaa jatkuvasti tavalla tai toisella kaiken saastuttavia syntisiä ajatuksia, sanoja ja tekoja. Edes se, että minä tässä nyt saarnaan teille Jumalan sanaa, ei ole sellaista, mistä voisin sanoa Luojallemme: ’Katso nyt, Herra! Minä tässä julistan pelotta Sinun sanaasi. Enkö olekin hyvä, uskovainen ja kiitoksen ansaitseva saarnamies!’
Kun minun sydämeni ja mieleni läpivalaistaan, niin osoittaudun tässäkin hetkessä kaikkien käskyjen, myös viidennen, rikkojaksi. Mitään ansiota, palkkaa tai kiitosta en voi Jumalan edessä työstäni vaatia. Paimenenkin palkka on jo ansaittu Golgatan ristillä. Pastori ei olekaan täällä itsensä tähden, vaan siksi, että Herramme Jeesus rakastaa teitä jokaista. Vapahtaja on lähettänyt Jumalan sanan palvelijan luoksenne rakkaudesta teitä kohtaan. Hän haluaa teidän elävän jokapäiväisessä parannuksessa ja ottavan vastaan täyden armahduksen ja anteeksiantamuksen verisen ristinpuun kautta.
Lain rikkojiksi osoittaudumme siis jokainen. Mitkään inhimilliset puolustelut: Tuo toinen loukkasi minua ensin, olin väsynyt tai stressaantunut tai että olin huumannut harkintakykyni esimerkiksi alkoholilla, eivät kelpaa Jumalan edessä. On turha kuvitella, että nämä useimpien suomalaisten jokapäiväiseen elämään kuuluvat loukkaavat ajatukset, sanat ja teot olisivat vähäpätöisiä ja mitättömiä joidenkin mielestämme suurempien syntien rinnalla. Kristitty ei voi olla tekemättä parannusta pistävästä ja haavoittavasta kielenkäytöstä sekä kostonhimoisista tai halveksivista ajatuksista.
5. ABORTTI ON MURHAAJAN TYÖTÄ
Älä tapa -käskyn kohdalla meidän on muistettava myös äitinsä kohdussa kasvavat ihmislapset. Tässä maassa julmasti teurastetaan 30 lasta joka päivä. Abortti on taivaaseen asti huutava veriteko ja murha - toteutettiin se sitten verta vuodattamalla tai ns. katumuspillerin kautta. Suokoon Herramme parannuksen ja uskon syntien anteeksiantamukseen niille, jotka ovat tällä tavoin kätensä vereen tahrineet. Parannusta tarvitsemme myös me, jotka emme korvaamme lotkauttaneet näiden pienten ihmisten kuolemanhädän edessä. Vähintä, mitä voimme tehdä, on rukoilla. Jos rukouksessamme kysymme Herralta, mitä voimme tehdä elämän suojelemiseksi, niin kyllä Hän näyttää meille tehtäviä.
Profeetta Jesajan kirjasta kuulemme Herran vakavan ja samalla parannukseen nöyrtyville täyttä armahdusta tarjoavan sanan:
"Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria; suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uuttakuuta enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä ynnä juhlakokousta. 14. Minun sieluni vihaa teidän uusiakuitanne ja juhla-aikojanne; ne ovat käyneet minulle kuormaksi, jota kantamaan olen väsynyt. 15. Kun te ojennatte käsiänne, minä peitän silmäni teiltä; vaikka kuinka paljon rukoilisitte, minä en kuule: teidän kätenne ovat verta täynnä. 16. Peseytykää, puhdistautukaa; pankaa pois pahat tekonne minun silmäini edestä, lakatkaa pahaa tekemästä. 17. Oppikaa tekemään hyvää; harrastakaa oikeutta, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa. 18. Niin tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi. 19. Jos suostutte ja olette kuuliaiset, niin te saatte syödä maan hyvyyttä; 20. mutta jos vastustatte ja niskoittelette, niin miekka syö teidät. Sillä Herran suu on puhunut." (Jes. 1:13-20)
6. HULLUKSI NIMITTELY ON KADOTTAVA SYNTI
Palaamme takaisin Herramme vuorisaarnaan: "Joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion." Juutalaisten suurella neuvostolla oli tuohon aikaan oikeus langettaa kuolemantuomio, vaikka täytäntöönpano jäikin roomalaisten huoleksi. "Ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen." Mietipä tätä: Kaksi väärää sanaa - 'Sinä hullu!' - ja ihminen päätyy iankaikkiseen kadotukseen, vaikka olisi elänyt muuten kuin taivaan enkeli.
Jumala on luonut ja tarkoittanut ihmisen kaltaisekseen, ei loukkaamaan eikä vihaamaan. Se, joka ei tätä tarkoitusta, rakkautta ja hyvyyttä, halua täyttää, on tuomittu kadotukseen ja helvetin piinaan. Tämän kadotustuomion alla me olemme luonnostamme kaikki: Me, jotka rikomme Jumalan tahtoa ja hänen luomistarkoitustaan vastaan - yhtä lailla niin minä kuin te kaikki muutkin. Täysin riippumatta siitä, mitä itse kukin haluaisi todeksi uskoa.
7. JEESUS ON AINOA, JOKA TÄYTTÄÄ LAIN
Mutta kiitos ja ylistys Isälle Jumalalle, joka lähetti Poikansa kärsimään tuon kadotustuomion meidän puolestamme. Sen, mikä meille ihmisille on mahdotonta, teki Jumala itse antamalla ainoan ja rakkaan Poikansa kärsimykseen, sijaisuhriksi meidän puolestamme. Golgatan ristillä ja kolmantena päivänä sen jälkeen läheisessä puutarhahaudassa tapahtui maailmanhistorian merkittävin käänne sitten luomisen ja lankeemuksen. Jumala itse tuli Jeesuksessa Kristuksessa ihmiseksi ja kukisti kuoleman ja vääryyden vallat. Jeesus vapautti kaikki häneen uskovat tuomiosta ja kadotuksesta.
Enää meidän ei tarvitse käydä toivotonta taistelua lain täyttämiseksi siksi, että sen täytettyämme pelastuisimme, taivaaseen pääsisimme. Me, jotka olemme Jeesuksen evankeliumin eli kasteen, uudestisyntymisen ja opetuksen kautta pelastetut ja armahdetut, emme enää ole kovan ja ehdottoman lain alla, vaan Jeesuksen puhtaaksi pesevän rakkauden alla. Jumalan ehdottomat lain vaatimukset ovat yhä edelleen voimassa, mutta Jeesus yksin tuon lain täyttää ja sitä noudattaa.
Jeesukseen kastettuina ja Hänen sovintovereensä uskovina voimme olla varmoja pelastuksestamme. "Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat." (Room. 8:1) Ehdoton ja täydellisyyttä vaativa laki saa meidät näkemään vajavaisuutemme ja kelpaamattomuutemme Jumalan edessä. Lain vaatimusten edessä voimme turvata yksin Jeesuksen nimeen ja vereen. Jumalan hullutus, joka on suurempi kuin mikään ihmisen oma viisaus, on meidän pelastuksemme.
Isän Jumalan suunnaton rakkaus minua ja sinua kohtaan - Hän ei kieltänyt meiltä edes ainoaa Poikaansa - vetää meitä parannukseen itsekkäistä ja vääristä teoistamme. Me rakastamme, sillä Jumala on rakastanut ensin meitä. Me emme voi puristaa itsestämme rakkautta Jumalaa ja toisia ihmisiä kohtaan. Ainoa todellinen parannus saa voimansa siitä Pyhän Hengen synnyttämästä ilosta ja kiitollisuudesta, joka syntyy Jumalan anteeksiantamuksesta ja hänen rakkaudestaan meitä kohtaan.
Jumalan Henki kirkastaa ne haavat ja ruoskaniskut, jotka Jeesukseen Kristukseen on meidän pahojen tekojemme vuoksi lyöty. Raamatun sana osoittaa meille Herran kitumisen ristillä tapahtuneen siksi, että me emme ole rakastaneet Jumalaa yli kaiken emmekä toisia ihmisiä niin kuin itseämme. Kun Pelastajamme on saanut tällä kaiken antavalla ja suurimpaan kärsimykseen valmiilla rakkaudellaan murtaa meidät, emme halua enää jatkaa itsekästä ja valheellista kulkuamme. Sen sijaan syntyy halu tunnustaa Jeesus Herraksi ja Jumalaksi. Jumalan, Vapahtajamme, rakkaus synnyttää meissä halun vastarakkauteen. Haluamme rakastaa myös toisia ihmisiä sillä rakkaudella, jolla Jeesus on rakastanut meitä.
Jeesuksen pyyteettömästä ja epäitsekkäästä rakkaudesta kumpuaa voima, joka saa meidät ristiinnaulitsemaan oman itsekkään ja rakkaudettoman mielemme. Ristiinnaulitsen ja kuoletan itsessäni vanhan ihmisen, joka ei halua eikä voikaan rakastaa pyyteettömästi. Täydellinen rakkaus on vain Jeesuksessa: luonnostaan sitä ei ole minussa eikä kenessäkään ihmisessä. Jos me siis uskovina teemme jotakin hyvää ja Jumalan sanan valossa arvokasta, ei kunnia siitä kuulu ylpeyteen ja itsensä korottamiseen taipuvalle vanhalle ihmisellemme, vaan täysin ja kokonaan kolmiyhteiselle Jumalalle.
Jumala vaikuttaa oman rakkautensa ja Pyhän Henkensä kautta meidän hyvät tekomme. Vanha, minussa ja sinussa yhä elävä syntiinlangennut Aatami ja Eeva ei tule yhtään sen paremmaksi. Sen osana on vähetä ja kerran kuolemassa tai ylösottamisen hetkellä lopullisesti kukistua. Se päivä on suuren ilon ja riemun päivä. Sinäkin, hyvä kuulijani, saat Jeesukseen Kristukseen kastettuna ja uskovana periä iankaikkisen elämän taivaassa, uudessa paratiisissa. Tämä on varmasti totta.
8. SOVI ENSIN VELJEN KANSSA
Evankeliumi jatkuu seuraavasti:
"Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi." (Matt. 5:23-24)
Tämä kohta opettaa meille esimerkiksi sen, että vaikkapa kolehtimme ja taloudellinen tukemme Jumalan valtakunnan työlle on kaikessa tärkeydessään ja välttämättömyydessään sittenkin toissijaista suhteessa hyvään omaantuntoon Herramme ja ihmisten edessä. Jos olemme ristiriidoissa jonkun kanssa tai olemme loukanneet tai vahingoittaneet jotakuta, niin on tärkeämpää sopia ja pyytää anteeksi kuin kiirehtiä tekemään muka jotain pyhempää.
Jumalan silmissä oikea jumalanpalvelus on se, että käymme katsomassa orpoja ja leskiä, huolehdimme lähimmäisistämme. Meillä ei saa olla niin kiire johonkin ihmisten silmissä muka hengellisempään, että ohitamme esimerkiksi sen, joka kantaa meille kaunaa jostain väärästä teostamme. Jos kirkkoon kulkiessamme jätämme sanomatta ystävällisen sanan sille, joka sitä meiltä tarvitsisi - tai emme ojenna auttavaa kättämme sille, joka sitä tarvitsee - niin halvennamme Jumalaa. Yritämme silloin taas etsiä itsellemme koroketta, jolle voisimme nostaa esiin vanhan ylpeän minämme. Silloin emme palvele Jumalaa enää rakkaudesta, vaan siksi, että voisimme kutsua itseämme vähintäänkin mielemme sopukoissa hurskaammaksi kuin joku toinen; jotenkin paremmin pelastuksen ansaitseviksi kuin muut.
Jumalan silmissä olen lähimmäiseni hädän ohittaessani langennut pois rakkauden ja totuuden tieltä. Ainoa ovi ja tie takaisin Jumalan luo pelastukseen on Jeesuksen risti. Saan taas kerran katsella sen rangaistuksen täytäntöön panoa, joka kuuluisi minulle sen tähden, että en ole lähimmäisestäni huolehtinut, vaan olen yrittänyt pystyttää omaa vanhurskauttani: sitä, että omilla teoillani kelpaisin Jumalalle. Golgatan ristin alla saan pyytää Jeesuksen verta puhdistamaan sydämeni. Ristin juurella saamme kuulla Jumalan sanat: "Vaikka teidän syntinne ovat veriruskeat, tulevat ne lumivalkeiksi; vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne villanvalkoisiksi." (Jes. 1:18)
9. ÄLÄ TEE HUORIN
Syntien anteeksiantamus koskee myös kuudennen käskyn aluetta, jonka Jeesus terävöittää sydämen ja silmien tasolle niin, että kukaan ei selviä tästäkään käskystä puhtain paperein. Kaikki yhden miehen ja yhden naisen elinikäiseksi tarkoitetun avioliiton ohittava sukupuolielämä on haureutta ja huoruutta. Asia ei muutu siitä miksikään, että lähes koko kansamme on hyväksynyt normaalina olotilana haureuden eli avosuhteet ja huoruuden eli aviopuolison pettämisen ja vaihtamisen - homosuhteista ja muista luonnottomuuksista puhumattakaan.
Päällemme vyöryy viihdeteollisuuden ja mainoksien kautta häpeilemätöntä siveettömyyttä ja jopa avointa pornoa. Meille, vähintäänkin sydämeltämme ja silmiltämme haureellisille ja huorintekeville, kuuluisi oikeudenmukainen ikuinen rangaistus. Kadotustuomion sijasta taivaallinen Isämme ottaa meidät sen sijaan Jeesuksessa syliinsä ja pesee meidät puhtaaksi Poikansa verellä.
10. VIETTELEVÄN SILMÄN POIS REPÄISEMINEN
Evankeliumi päättyy Jeesuksen sanoihin, jossa Hän kehottaa repäisemään lankeemukseen viettelevät ruumiinjäsenet irti. On parempi mennä raajarikkona taivaaseen kuin ruumis ehjänä helvettiin. Mitä tämä tarkoittaa? Konkreettisesti meidän on turha ryhtyä amputaatioon eli jäsenten poistamiseen. Ne muutamat, jotka ovat kirkon historiassa näin tehneet, ovat todenneet, että eivät syntiset halut sillä mihinkään katoa.
Tuo jäsenen irti repäiseminen tai hakkaaminen tarkoittaa sitä, että omaa elämää vapaaehtoisesti rajoitetaan Jumalan sanan tähden. Elämästä leikataan osa pois siten, että luovutaan esimerkiksi vaikkapa television katselemisesta, jos se houkuttaa haureellisiin ajatuksiin ja tekoihin. Tai lopetetaan alkoholin tarjoiluoikeudet omaavissa ravintoloissa syöminen, jos se saa lankeamaan alkoholin liikakäyttöön. Tai vaihdetaan työpaikkaa tai ammattia, jos työympäristö ja -tehtävät kerta toisensa jälkeen saavat toimimaan vastoin sitä, minkä Jumalan sanan edessä oikeaksi tietää.
Monet tällaiset ratkaisut ovat lihalle erittäin epämieluisia. Ne saattavat myös alentaa merkittävästi elintasoa ja tehdä ajallisesta elämästä hankalamman - aivan kuin osa ihmisestä pitäisi kuolettaa, hakata pois ja elää raajarikkona.
Synti ja sen seuraus, ikuinen kadotus Jumalan kasvojen edestä eli helvetti, ovat niin vakavia asioita, että mitkään maalliset menetykset ja ajalliset rajoitukset eivät ole mitään verrattuna iankaikkiseen menetykseen. Älä siis murehdi sitä, jos Jumalan sanan tähden joudut elämään rajoitetusti, monesta asiasta luopuen ja kieltäytyen. Olet miljoona kertaa autuaampi eli ikionnellinen Jumalan tahtoa seuratessasi ja päästessäsi taivaaseen Jeesuksen luokse. "Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?" (Matt. 16:26)
Jumalan käskyn ja lain kohdalla on aina ensimmäisenä muistettava, että Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus on sen jo puolestamme täyttänyt: Hänen ruumiinsa ja koko elämänsä leikattiin ristillä pois elävien maasta. Hänen kauttaan mekin saamme vapautuksen syntisen lihan ja jäsenten houkutuksista ja turmiosta.
Rukoilemme: Rakas Taivaan Isä, me kiitämme ja ylistämme Sinua! Sinä rakastat meitä ja pidät meistä huolen. Me ylistämme Sinua, Jeesus Kristus! Sinä tulit tuomaan meille sovituksen ja rauhan, kannoit taakan ja ristin, rangaistuksen ja iankaikkisen tuskan meidän puolestamme. Me ylistämme Sinua, Pyhä Henki! Sinä kirkastat meille Jumalan rakkauden ja totuuden. Kiitos, että johdatat meitä tuntemaan Vapahtajamme sovitustyön yhä paremmin ja syvemmin. Anna sanan tulla meissä lihaksi, uudeksi elämäksi. Aamen.