H2 גלל galal (16/) vierittää (HEPREA JUURET JA SANAT)
h2-gll.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 4.2.2024)
H2 HEPREA JUURET JA SANAT https://gen.fi/h2.html
H2 ג GIMEL https://gen.fi/h2-g.html
H2 גל GIMEL–LAMED https://gen.fi/h2-gl.html
H2 גלל galal (16/) vierittää (juuri)
https://gen.fi/h2-gll.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Tallenteet ja dokumentteja
1. Juuri
2. Verbi
3. Sanat BH:ssa
4. Erisnimet BH:ssa
5. Sanoja myöhemmässä hepreassa
6. Golgata
0. TALLENTEET JA DOKUMENTTEJA
Heprean helmi 15, Galal: vieritä taakkasi Golgatalle 1/, 4.2.2024 (0.20)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/pd3irp8bt5hu/
Youtube https://youtu.be/OUDp51fYhZs
H2 גלל galal (16/) vierittää (juuri)
https://gen.fi/h2-gll.html
Heprean helmi 16, Galal: vieritä taakkasi Golgatalle 2/, 4.2.2024 (0.22)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/pqv51afnoh3y/
Youtube https://youtu.be/3hhxik54_DI
H2 גלל galal (16/) vierittää (juuri)
https://gen.fi/h2-gll.html
H9 גלל galal (16x) vierittää, pyörittää, siirtää pois (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-gll.html
Iso Raamatun tietosanakirja. Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975 (IRTI)
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Palva, Heikki: Raamatun tietosanasto. 3. painos. Data Universum 2006
Saarisalo, Aapeli: Raamatun sanakirja. Uudistettu painos. Data Universum 2006
(ASRS)
Wikipedia
1. JUURI
• גלל galal (16/) vierittää
2. VERBI
H9 גלל galal (16x) vierittää, pyörittää, siirtää pois (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-gll.html
3. SANOJA BH:SSA
גַּל גל
gal mask. (34x) "röykkiöksi/kasaksi vierinyt/vieritetty" גַּלִּים
• 1. (19x) kasa, kivikasa, röykkiö
• 2. (15x) aalto
גַּלגַּל \ גִּלְגַּל גלגל
galgal / gilgal mask. (12x) "pyörivä"
• 1. (vaunujen) pyörä (Jes05_28)
• 2. (kaivon) vedenammennuspyörä (Saarn12_06)
• 3. pallo-ohdake (Jes17_13)
גֻּלגֹּ֫לֶת גולגולת
gulgolet fem. (segolaattityyppinen) (12x) pääkallo, pää "pyörivä, vierivä",
lat. calvaria [vā]
• 1. pääkallo (Tuom09_53)
• 2. pää
"lagulgolet" pääluvun mukaan, henkeä kohti (2Moos16_16)
גֻּלָּה
gula fem. (14x) "pyöreä"
• 1. vati, astia (Sak04_02)
• 2. malja (Saarn12_06)
• 3. lähde (Joos15_19)
גִּלּוּלִים גילולים
gilulim mask. mon. (BH plurale tantum) (48x) epäjumalat, epäjumalankuvat
"pyörivä puupölkky" (3Moos26_30)
גִּלּוּל גילול
gilul mask. (yks.) PBH epäjumalankuva (Sir30_18)
גָּלִיל
galil adj. & subst. (kaatiil-nom.) (4x) "kääntyvä"
• 1. adj. kääntyvä (ovi) (1Kun06_34)
• 2. subst. tanko (Est01_06, Laull05_14)
H3N Kaatiil-nomineja (adj., henkilön asemanimike, maanviljelysana)
https://gen.fi/h3n-kaatiil-nomineja.html
גְּלִילָה
gelila fem. (3x) "ympärillä oleva (kaukainen) piirikunta"
• 1. alue, seutu (Joos22_11)
• 2. "hagelila hakadmona" (maan) itäinen osa (Hes47_08)
גָּלָל גלל
galal mask. (5x) "pyörykäinen, kikkare"
• 1. lanta, lantakokkare (1Kun14_10)
• 2. lantakakku (polttoaineena) (Hes04_12)
מְגִלָּה מגילה
megila fem. (mem-nom.) (21x [3 x 7]) kirjakäärö (Hes03_01)
• 1. "megilat sefer" kirjakäärö (Ps040_08)
• 2. "katav al megilat sefer" kirjoittaa kirjakääröön (Jer36_04)
• 3. "kara bamegila" lukea kirjakääröstä (Jer36_06)
חָמֵשׁ מְגִלּוֹת חמש מגילות
Chamesh megilot erisn. fem. PBH Juhlakääröt "viisi kääröä"
• 1. Laulujen laulu ("pesach" pääsiäinen)
• 2. Ruut ("shavuot" helluntai)
• 3. Valitusvirret (tish'a beav" temppelin hävityksen muistopäivä)
• 4. Saarnaaja ("sukot" lehtimajanjuhla)
• 5. Ester (purim)
4. ERISNIMIÄ BH:SSA
גִּלְגָּל \ הַגִּלְגָּל
paik. mask. (40x) Gilgal "(kivi)kehä, ympyrä, piiri"
הַגָּלִיל] גָּלִיל [הגליל
paik. mask. (6x) Galilea "piirikunta, provinssi, ympärillä oleva
(kaukainen) piirikunta " [haGalil 5x, Galil 1x]
5. SANOJA MYÖHEMMÄSSÄ HEPREASSA
6. GOLGATA
6.1 NIMI JA MERKITYS
גּוּלְגַּלְתָֿא \ גֻּלְגַּלְתָֿא \ גּוֹגַלְתָֿא
aram. gulgalta/gogalta fem. "pääkallo"
גָּגוּלתָּא
syyr. (Peshitta) Gagulta Golgata
Γολγοθᾶ Golgothaa kreik. fem. paik.
(UT 3x, Matt27_33, Mark15_22, Joh19_17) Golgata, Calvary
Κρανίον [ᾱ] -ου erisn. paik. ntr. (UT 4x) Pääkallo (Luuk23_33)
Κρανίου Τόπος: Pääkallonpaikka (Matt27_33, Mark15_22, Joh19_17)
6.2 GOLGATA (WIKIPEDIA)
Golgatan paikan löysi uudestaan perimätiedon mukaan keisari Konstantinus Suuren äiti Helena, joka suoritti Jerusalemissa kaivauksia vuonna 325. Tältä paikalta viidenkymmenen metrin päästä sijaitsi myös Jeesuksen hauta.
• Konstantinus I Suuri, ensimmäinen kristitty Rooman keisari,
hallitsi 306–337
Tälle paikalle Konstantinus rakennutti Pyhän haudan kirkon. Golgatan paikka Pyhän haudan kirkossa mainitaan useissa aikalaiskertomuksissa. Tuntematon Bordeaux'n pyhiinvaeltaja kuvaa vuodelta 333 Jerusalemin Pyhän Haudan kirkkoa:
"Vasemmalla sijaitsee pieni Golgatan kukkula, jossa Herra ristiinnaulittiin. Kivenheiton päässä sijaitsee hautaluola, jossa hänen ruumiinsa oli ja jossa hän nousi kuolleista kolmantena päivänä. Tänne on keisari Konstantinuksen käskystä rakennettu basilika, jonka sanotaan olevan ihmeellisen kaunis."
(Bordeaux'n pyhiinvaeltaja: Itinerarium Burdigalense s. 593, 594)
Jerusalemin arkkipiispa Kyrillos piti kirkkoon liittyville katekumeeneille kasteopetusta Pyhän haudan kirkossa vuonna 348, ja hän viittaa siihen, että Golgata sijaitsee vieressä:
"Hänet ristiinnaulittiin, emmekä kiellä sitä, vaan sanomme sen jopa kerskaten. Vaikka nyt kieltäisimmekin, tämä Golgata, jonka lähellä nyt kaikki olemme, todistaisi minut vääräksi." (Kyrillos Jerusalemilainen, XIII Katekeesi 4[3])
6.3 GOLGATA (IRTI)
6.3.1 NIMI
Ikivanha outo perimätieto väittää paikan saaneen nimensä siitä, että sieltä löydettiin Aadamin pääkallo. Kirkkoisä Origenes (~185–254), joka asui 20 vuotta Jerusalemissa, mainitsee tämän legendan ensimmäisenä. Hän kirjoittaa: "Olen kuullut perimätiedon, jonka mukaan ensimmäisen ihmisen, Aadamin, ruumis oli haudattuna samaan paikkaan, jossa Kristus ristiinnaulittiin."
Monet myöhemmät kirjoittajat, kuten Athanasios, Epifanios, Basileios Suuri ja Khrysostomos, viittaavat tähän perimätietoon. Vaikka väite Aadamin pääkallosta on järjetön, on kuitenkin mahdollista, että paikka on saanut nimensä tällaisen kansanuskomuksen perusteella. Joka tapauksessa tämä on vanhin nimen syntyä koskeva perimätieto.
Toisen perimätiedon mukaan paikka on saanut nimensä siitä, että sieltä löytyi pääkalloja, ja että se siis todennäköisesti on ollut julkinen mestauspaikka. Tämä selitys on lähtöisin Hieronymukselta (~342–420). Hän mainitsee edellä mainitun perimätiedon Aadamin pääkallosta. Torjuttuaan tämän selityksen hän jatkaa: "Kaupungin ulkopuolella, portin ulkopuolella, on paikkoja, joissa tuomitut rikolliset mestattiin lyömällä heiltä pää poikki ja joka on saanut nimen Calvaria" (lat. pääkallo). Monet myöhemmät kirjoittajat ovat käyttäneet tätä selitystä. Sitä vastaan voidaan kuitenkin väittää, ettei ole todisteita tällaisen mestauspaikan sijaitsemisesta Jerusalemin ulkopuolella ensimmäisellä vuosisadalla, ja vaikka siellä olisi sellainen ollutkin, olisi mestattujen ruumiit haudattu Mooseksen lain mukaan (5Moos21_23), vrt. Matt. 27:58, Joh. 19:38, ja myös juutalaisen tavan mukaan (Josefus, Juutalaissodat 4.5.2).
Nykyisin yleisin käsitys lienee, että nimi johtuu paikan muodosta. Tämä tulkinta on varsin uusi; yksikään ensimmäisillä vuosisadoilla elänyt roomalainen tai kreikkalainen kirjoittaja ei mainitse tällaista käsitystä.
H2 HEPREA JUURET JA SANAT https://gen.fi/h2.html
H2 ג GIMEL https://gen.fi/h2-g.html
H2 גל GIMEL–LAMED https://gen.fi/h2-gl.html
H2 גלל galal (16/) vierittää (juuri)
https://gen.fi/h2-gll.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Tallenteet ja dokumentteja
1. Juuri
2. Verbi
3. Sanat BH:ssa
4. Erisnimet BH:ssa
5. Sanoja myöhemmässä hepreassa
6. Golgata
0. TALLENTEET JA DOKUMENTTEJA
Heprean helmi 15, Galal: vieritä taakkasi Golgatalle 1/, 4.2.2024 (0.20)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/pd3irp8bt5hu/
Youtube https://youtu.be/OUDp51fYhZs
H2 גלל galal (16/) vierittää (juuri)
https://gen.fi/h2-gll.html
Heprean helmi 16, Galal: vieritä taakkasi Golgatalle 2/, 4.2.2024 (0.22)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/pqv51afnoh3y/
Youtube https://youtu.be/3hhxik54_DI
H2 גלל galal (16/) vierittää (juuri)
https://gen.fi/h2-gll.html
H9 גלל galal (16x) vierittää, pyörittää, siirtää pois (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-gll.html
Iso Raamatun tietosanakirja. Vol. 1–3. Raamatun tietokirja 1972–1975 (IRTI)
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Palva, Heikki: Raamatun tietosanasto. 3. painos. Data Universum 2006
Saarisalo, Aapeli: Raamatun sanakirja. Uudistettu painos. Data Universum 2006
(ASRS)
Wikipedia
1. JUURI
• גלל galal (16/) vierittää
2. VERBI
H9 גלל galal (16x) vierittää, pyörittää, siirtää pois (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-gll.html
3. SANOJA BH:SSA
גַּל גל
gal mask. (34x) "röykkiöksi/kasaksi vierinyt/vieritetty" גַּלִּים
• 1. (19x) kasa, kivikasa, röykkiö
• 2. (15x) aalto
גַּלגַּל \ גִּלְגַּל גלגל
galgal / gilgal mask. (12x) "pyörivä"
• 1. (vaunujen) pyörä (Jes05_28)
• 2. (kaivon) vedenammennuspyörä (Saarn12_06)
• 3. pallo-ohdake (Jes17_13)
גֻּלגֹּ֫לֶת גולגולת
gulgolet fem. (segolaattityyppinen) (12x) pääkallo, pää "pyörivä, vierivä",
lat. calvaria [vā]
• 1. pääkallo (Tuom09_53)
• 2. pää
"lagulgolet" pääluvun mukaan, henkeä kohti (2Moos16_16)
גֻּלָּה
gula fem. (14x) "pyöreä"
• 1. vati, astia (Sak04_02)
• 2. malja (Saarn12_06)
• 3. lähde (Joos15_19)
גִּלּוּלִים גילולים
gilulim mask. mon. (BH plurale tantum) (48x) epäjumalat, epäjumalankuvat
"pyörivä puupölkky" (3Moos26_30)
גִּלּוּל גילול
gilul mask. (yks.) PBH epäjumalankuva (Sir30_18)
גָּלִיל
galil adj. & subst. (kaatiil-nom.) (4x) "kääntyvä"
• 1. adj. kääntyvä (ovi) (1Kun06_34)
• 2. subst. tanko (Est01_06, Laull05_14)
H3N Kaatiil-nomineja (adj., henkilön asemanimike, maanviljelysana)
https://gen.fi/h3n-kaatiil-nomineja.html
גְּלִילָה
gelila fem. (3x) "ympärillä oleva (kaukainen) piirikunta"
• 1. alue, seutu (Joos22_11)
• 2. "hagelila hakadmona" (maan) itäinen osa (Hes47_08)
גָּלָל גלל
galal mask. (5x) "pyörykäinen, kikkare"
• 1. lanta, lantakokkare (1Kun14_10)
• 2. lantakakku (polttoaineena) (Hes04_12)
מְגִלָּה מגילה
megila fem. (mem-nom.) (21x [3 x 7]) kirjakäärö (Hes03_01)
• 1. "megilat sefer" kirjakäärö (Ps040_08)
• 2. "katav al megilat sefer" kirjoittaa kirjakääröön (Jer36_04)
• 3. "kara bamegila" lukea kirjakääröstä (Jer36_06)
חָמֵשׁ מְגִלּוֹת חמש מגילות
Chamesh megilot erisn. fem. PBH Juhlakääröt "viisi kääröä"
• 1. Laulujen laulu ("pesach" pääsiäinen)
• 2. Ruut ("shavuot" helluntai)
• 3. Valitusvirret (tish'a beav" temppelin hävityksen muistopäivä)
• 4. Saarnaaja ("sukot" lehtimajanjuhla)
• 5. Ester (purim)
4. ERISNIMIÄ BH:SSA
גִּלְגָּל \ הַגִּלְגָּל
paik. mask. (40x) Gilgal "(kivi)kehä, ympyrä, piiri"
הַגָּלִיל] גָּלִיל [הגליל
paik. mask. (6x) Galilea "piirikunta, provinssi, ympärillä oleva
(kaukainen) piirikunta " [haGalil 5x, Galil 1x]
5. SANOJA MYÖHEMMÄSSÄ HEPREASSA
6. GOLGATA
6.1 NIMI JA MERKITYS
גּוּלְגַּלְתָֿא \ גֻּלְגַּלְתָֿא \ גּוֹגַלְתָֿא
aram. gulgalta/gogalta fem. "pääkallo"
גָּגוּלתָּא
syyr. (Peshitta) Gagulta Golgata
Γολγοθᾶ Golgothaa kreik. fem. paik.
(UT 3x, Matt27_33, Mark15_22, Joh19_17) Golgata, Calvary
Κρανίον [ᾱ] -ου erisn. paik. ntr. (UT 4x) Pääkallo (Luuk23_33)
Κρανίου Τόπος: Pääkallonpaikka (Matt27_33, Mark15_22, Joh19_17)
6.2 GOLGATA (WIKIPEDIA)
Golgatan paikan löysi uudestaan perimätiedon mukaan keisari Konstantinus Suuren äiti Helena, joka suoritti Jerusalemissa kaivauksia vuonna 325. Tältä paikalta viidenkymmenen metrin päästä sijaitsi myös Jeesuksen hauta.
• Konstantinus I Suuri, ensimmäinen kristitty Rooman keisari,
hallitsi 306–337
Tälle paikalle Konstantinus rakennutti Pyhän haudan kirkon. Golgatan paikka Pyhän haudan kirkossa mainitaan useissa aikalaiskertomuksissa. Tuntematon Bordeaux'n pyhiinvaeltaja kuvaa vuodelta 333 Jerusalemin Pyhän Haudan kirkkoa:
"Vasemmalla sijaitsee pieni Golgatan kukkula, jossa Herra ristiinnaulittiin. Kivenheiton päässä sijaitsee hautaluola, jossa hänen ruumiinsa oli ja jossa hän nousi kuolleista kolmantena päivänä. Tänne on keisari Konstantinuksen käskystä rakennettu basilika, jonka sanotaan olevan ihmeellisen kaunis."
(Bordeaux'n pyhiinvaeltaja: Itinerarium Burdigalense s. 593, 594)
Jerusalemin arkkipiispa Kyrillos piti kirkkoon liittyville katekumeeneille kasteopetusta Pyhän haudan kirkossa vuonna 348, ja hän viittaa siihen, että Golgata sijaitsee vieressä:
"Hänet ristiinnaulittiin, emmekä kiellä sitä, vaan sanomme sen jopa kerskaten. Vaikka nyt kieltäisimmekin, tämä Golgata, jonka lähellä nyt kaikki olemme, todistaisi minut vääräksi." (Kyrillos Jerusalemilainen, XIII Katekeesi 4[3])
6.3 GOLGATA (IRTI)
6.3.1 NIMI
Ikivanha outo perimätieto väittää paikan saaneen nimensä siitä, että sieltä löydettiin Aadamin pääkallo. Kirkkoisä Origenes (~185–254), joka asui 20 vuotta Jerusalemissa, mainitsee tämän legendan ensimmäisenä. Hän kirjoittaa: "Olen kuullut perimätiedon, jonka mukaan ensimmäisen ihmisen, Aadamin, ruumis oli haudattuna samaan paikkaan, jossa Kristus ristiinnaulittiin."
Monet myöhemmät kirjoittajat, kuten Athanasios, Epifanios, Basileios Suuri ja Khrysostomos, viittaavat tähän perimätietoon. Vaikka väite Aadamin pääkallosta on järjetön, on kuitenkin mahdollista, että paikka on saanut nimensä tällaisen kansanuskomuksen perusteella. Joka tapauksessa tämä on vanhin nimen syntyä koskeva perimätieto.
Toisen perimätiedon mukaan paikka on saanut nimensä siitä, että sieltä löytyi pääkalloja, ja että se siis todennäköisesti on ollut julkinen mestauspaikka. Tämä selitys on lähtöisin Hieronymukselta (~342–420). Hän mainitsee edellä mainitun perimätiedon Aadamin pääkallosta. Torjuttuaan tämän selityksen hän jatkaa: "Kaupungin ulkopuolella, portin ulkopuolella, on paikkoja, joissa tuomitut rikolliset mestattiin lyömällä heiltä pää poikki ja joka on saanut nimen Calvaria" (lat. pääkallo). Monet myöhemmät kirjoittajat ovat käyttäneet tätä selitystä. Sitä vastaan voidaan kuitenkin väittää, ettei ole todisteita tällaisen mestauspaikan sijaitsemisesta Jerusalemin ulkopuolella ensimmäisellä vuosisadalla, ja vaikka siellä olisi sellainen ollutkin, olisi mestattujen ruumiit haudattu Mooseksen lain mukaan (5Moos21_23), vrt. Matt. 27:58, Joh. 19:38, ja myös juutalaisen tavan mukaan (Josefus, Juutalaissodat 4.5.2).
Nykyisin yleisin käsitys lienee, että nimi johtuu paikan muodosta. Tämä tulkinta on varsin uusi; yksikään ensimmäisillä vuosisadoilla elänyt roomalainen tai kreikkalainen kirjoittaja ei mainitse tällaista käsitystä.