S Koulu- ja tutkintonimikkeet (INFO SUOMEN KIELIOPPI)
| info-s-koulu-ja-tutkintonimikkeet.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 17.7.2024).
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Koulu- ja tutkintonimikkeet (sanaoppi, sanaluokat, subst., henkilönimikkeet)
https://gen.fi/info-s-koulu-ja-tutkintonimikkeet.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Koulu- ja tutkintonimikkeiden johdanto
1. Opetusalan ja varhaiskasvatuksen ammattinimikkeitä
2. Ammatilliset tutkinnot
3. Ammattikorkeakoulututkinnot
4. Alemmat korkeakoulututkinnot
5. Ylemmät korkeakoulututkinnot
6. Jatkotutkinnot
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
S Substantiivit eli nimisanat (sanaoppi, sanaluokat)
https://gen.fi/info-s-substantiivit.html
S Henkilönimikkeet (sanaoppi, sanaluokat, substantiivit)
https://gen.fi/info-s-henkilonimikkeet.html
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary (vapaa sanakirja)
https://www.wiktionary.org/
0. KOULU- JA TUTKINTONIMIKKEIDEN JOHDANTO
Suomalainen koulu- ja opintojärjestelmä on kolmitasoinen:
• ensimmäinen eli perusaste: esi- ja peruskoulu
□ valmistava opetus (pääasiassa maahanmuuttajille)
□ alkuopetus: esikoulu sekä 1. ja 2. luokat
□ alakoulu 1–6-luokat (epävirallinen)
□ yläkoulu 7–9-luokat (epävirallinen)
• toinen aste: 10-luokat, ammattioppilaitokset ja lukiot
• kolmas aste eli korkeakoulut: ammattikorkeakoulut ja yliopistot
Yleisiä nimikkeitä:
• akatemiatutkija (Suomen Akatemiassa), alakoululainen, ammattioppilas
(oppisopimusopiskelija), esikoululainen, eskari (esikoululainen), harjoittelija, koululainen, kandidaatti, leikkikoululainen, lisensiaatti, lukiolainen, maisteri, opiskelija, oppisopimusopiskelija (ammattioppilas), peruskoululainen, päiväkerholainen, teini (historiallisessa merkityksessä ylempää koulua käyvä nuorukainen, opiskelija), tohtori, tutkija, tutkijakoulutettava, työharjoittelija, työhöntutustuja, viskari (esikouluun valmistautuvien viisivuotiaitten ryhmään kuuluva), väittelijä, ylioppilas, yläkoululainen
1. OPETUSALAN JA VARHAISKASVATUKSEN AMMATTINIMIKKEITÄ
Opetusala ja varhaiskasvatus
https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
• aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
• aineenopettaja
• ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettaja
ammatillisessa koulutuksessa
• apulaisrehtori
• erityisopettaja
• esiopetusta antava opettaja
• kuraattori
• luokanopettaja
• opinto-ohjaaja
• oppilaanohjaaja
• päiväkodin johtaja
• rehtori (perusopetus/lukio/ammatillinen koulutus)
• steinerpedagoginen varhaiskasvattaja
• tuntiopettaja
• vapaan sivistystyön opettaja
• vararehtori
• varhaiskasvatuksen erityisopettaja
• varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
• varhaiskasvatuksen opettaja
• varhaiskasvatuksen sosionomi
2. AMMATILLISET TUTKINNOT
Luettelo ammatillisista perustutkinnoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ammatillisista_perustutkinnoista
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.
Humanistiset ja taidealat sekä taideteollisuusalat:
• media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto:
kuvallisen ilmaisun toteuttaja, mediapalvelujen toteuttaja
• musiikkialan perustutkinto:
muusikko, musiikkiteknologi, pianonvirittäjä
• sirkusalan perustutkinto:
sirkusartisti
• taideteollisuusalan perustutkinto:
artesaani, kelloseppä, mikromekaanikko
• tanssialan perustutkinto:
tanssija
Kauppa ja hallinto:
• liiketoiminnan perustutkinto:
merkonomi
Luonnontieteet:
• luonto- ja ympäristöalan perustutkinto:
luonnonvaratuottaja, luonto-ohjaaja, poronhoitaja, ympäristönhoitaja,
ympäristönhuoltaja
Maa- ja metsätalousalat:
• hevostalouden perustutkinto:
hevospalveluohjaaja, hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja
• kalatalouden perustutkinto:
kalastaja, kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastuksenohjaaja
• maatalousalan perustutkinto:
maaseutuyrittäjä, eläintenhoitaja, turkistarhaaja
• metsäalan perustutkinto:
metsäkoneenkuljettaja, metsäkoneasentaja, metsäenergian tuottaja,
metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
• puutarha-alan perustutkinto:
puutarhuri
Palvelualat:
• hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto:
parturi, kampaaja, kosmetiikkaneuvoja, kosmetologi
• liikunnanohjauksen perustutkinto:
liikuntaneuvoja
• logistiikan perustutkinto:
autonkuljettaja, lentoasemahuoltaja, linja-autonkuljettaja,
varastonhoitaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
• matkailualan perustutkinto:
matkailupalvelujen tuottaja, matka-asiantuntija, vastaanottovirkailija
• merenkulkualan perustutkinto:
korjaaja, vahtiperämies, vahtikonemestari, laivasähköasentaja
• puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto:
kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja, kodinhuoltaja
• ravintola- ja catering-alan perustutkinto:
kokki, tarjoilija
• turvallisuusalan perustutkinto:
turvallisuusvalvoja
Tekniikan alat:
• autoalan perustutkinto:
ajoneuvoasentaja, autokorinkorjaaja, automaalari, automyyjä, pienkonekorjaaja, varaosamyyjä
• elintarvikealan perustutkinto:
elintarvikkeiden valmistaja, leipuri-kondiittori,
lihatuotteiden valmistaja, meijeristi
• kaivosalan perustutkinto:
kaivostyöntekijä, rikastaja
• kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto:
koneasentaja, koneautomaatioasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, muovi- ja kumituotevalmistaja
• laboratorioalan perustutkinto:
laborantti
• lentokoneasennuksen perustutkinto:
avioniikka-asentaja, lentokoneasentaja, lentokonehuoltaja
• maanmittausalan perustutkinto:
kartoittaja
• pintakäsittelyalan perustutkinto:
maalari, pintakäsittelijä, lattianpäällystäjä
• prosessiteollisuuden perustutkinto:
prosessinhoitaja, valutuotevalmistaja
• puuteollisuuden perustutkinto:
levyprosessinhoitaja, puuseppä, sahaprosessinhoitaja, teollisuuspuurakentaja
• rakennusalan perustutkinto:
kivirakentaja, maarakennuskoneenkuljettaja, maarakentaja, talonrakentaja
• sähkö- ja automaatioalan perustutkinto:
automaatioasentaja, sähköasentaja
• talotekniikan perustutkinto:
putkiasentaja, tekninen eristäjä, ilmanvaihtoasentaja, kylmäasentaja, rakennuspeltiseppä, lämmityslaiteasentaja
• teknisen suunnittelun perustutkinto:
suunnitteluassistentti
• tekstiili- ja muotialan perustutkinto:
muotiassistentti, tekstiilien valmistaja, suutari, ompelija, sisustustekstiilien valmistaja, vaatturi, designtekstiilien valmistaja, modisti, tekstiilihuoltaja, mittatilausompelija
• veneenrakennusalan perustutkinto:
veneenrakentaja
Terveys- ja hyvinvointialat:
• hammastekniikan perustutkinto:
hammaslaborantti
• kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto:
lastenohjaaja, nuoriso- ja yhteisöohjaaja, kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja
• lääkealan perustutkinto:
lääketeknikko
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto:
lähihoitaja, perustason ensihoitaja
• välinehuoltoalan perustutkinto:
välinehuoltaja
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT):
• tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto:
ohjelmistokehittäjä, hyvinvointiteknologia-asentaja, elektroniikka-asentaja, tietoverkkoasentaja, IT-tukihenkilö
3. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT
Luettelo ammattikorkeakoulututkinnoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ammattikorkeakoulututkinnoista
Alempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa yliopiston kandidaattitutkintoa ja ylempi maisteria.
Humanistinen ja kasvatusala:
• tulkki (AMK)
• yhteisöpedagogi (AMK)
Kulttuuriala:
• artenomi (AMK)
• konservaattori (AMK)
• kulttuurituottaja (AMK)
• kuvataiteilija (AMK)
• medianomi (AMK)
• muotoilija (AMK)
• musiikkipedagogi (AMK)
• muusikko (AMK)
• tanssinopettaja (AMK)
• teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
• vestonomi (AMK)
Luonnonvara- ja ympäristöala:
• agrologi (AMK)
• hortonomi (AMK)
• iktyonomi (AMK)
• metsätalousinsinööri (AMK)
• ympäristösuunnittelija (AMK)
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala:
• restonomi (AMK)
Sisäisen turvallisuuden ala:
• poliisi (AMK)
• pelastusalan päällystötutkinto (AMK)
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala:
• kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto: estenomi (AMK)
• liikunnanohjaaja (AMK)
• apuvälineteknikko (AMK)
• bioanalyytikko (AMK)
• ensihoitaja (AMK)
• fysioterapeutti (AMK)
• geronomi (AMK)
• hammasteknikko (AMK)
• jalkaterapeutti (AMK)
• kuntoutuksen ohjaaja (AMK)
• kätilö (AMK)
• naprapaatti (AMK)
• optometristi (AMK)
• osteopaatti (AMK)
• röntgenhoitaja (AMK)
• sairaanhoitaja (AMK)
• sosionomi (AMK)
• suuhygienisti (AMK)
• terveydenhoitaja (AMK)
• toimintaterapeutti (AMK)
Tekniikan ja liikenteen ala:
• merikapteeni (AMK)
• insinööri (AMK)
• laboratorioanalyytikko (AMK)
• rakennusarkkitehti (AMK)
• rakennusmestari (AMK)
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
• tradenomi (AMK)
4. ALEMMAT KORKEAKOULUTUTKINNOT
Alempi korkeakoulututkinto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alempi_korkeakoulututkinto
Alempi korkeakoulututkinto on alin yliopistossa suoritettava tutkinto, jonka suorittaminen vie yleensä kolmesta neljään vuotta. Tavallisin nimi alemmalle korkeakoulututkinnolle on kandidaatti (candidatus /dā/), puhekielessä kandi, poikkeuksena farmaseutti ja oikeusnotaari. 1990-luvulle saakka kandidaatti oli useissa tiedekunnissa ylemmän korkeakoulututkinnon nimi. Tällöin tiedekunta myönsi maisterin arvonimen niille kandidaateille, jotka maksoivat leimaveron.
Nykyiset alemmat korkeakoulututkinnot (22):
• elintarviketieteiden kandidaatti (ETK)
• farmaseutti
• hallintotieteiden kandidaatti (HK tai HTK)
• humanististen tieteiden kandidaatti (HuK)
• kasvatustieteen kandidaatti (KK)
• kauppatieteiden kandidaatti (KTK)
• kuvataiteen kandidaatti (KuK)
• liikuntatieteiden kandidaatti (LitK)
• luonnontieteiden kandidaatti (LuK)
• maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (MMK)
• musiikin kandidaatti (MuK)
• oikeusnotaari (ON)
• psykologian kandidaatti (PsK)
• sotatieteiden kandidaatti (SK)
• taiteen kandidaatti (TaK)
• tanssitaiteen kandidaatti
• teatteritaiteen kandidaatti (TeK)
• tekniikan kandidaatti (TkK)
• teologian kandidaatti (TK)
• terveystieteiden kandidaatti (TtK)
• valtiotieteiden kandidaatti (VTK)
• yhteiskuntatieteiden kandidaatti (YTK)
Lisäksi oppiarvot, jotka eivät ole varsinaisia tutkintoja:
• eläinlääketieteen kandidaatti (ELK)
• hammaslääketieteen kandidaatti (HLK)
• lääketieteen kandidaatti (LK)
Käytöstä poistuneita alempia korkeakoulututkintoja, joita ei enää voi suorittaa:
• agronomi (oli aikaisemmin ylempi korkeakoulututkinto,
nykyään maataloustieteistä valmistuneelle maatalous- ja metsätieteiden maisterille myönnettävä arvonimi)
• akateeminen sihteeri
• diplomiekonomi (DE)
• diplomikirjeenvaihtaja
• ekonomi (vuosina 1980–1995 ylempi korkeakoulututkinto,
nyk. arvonimi)
• hallintovirkamiestutkinto (HVT)
• kirjeenvaihtaja
• kunnallistutkinto (Kt)
• kuvataiteen tutkinto
• lastentarhanopettajan tutkinto (LTO)
• liikuntakasvatuksen kandidaatti (LiK)
• metsänhoitaja (nyk. arvonimi)
• nuorisotyön tutkinto (Nt)
• oopperalaulajan tutkinto
• ortodoksisen kirkkokunnan kanttori
• sosiaalihuoltajatutkinto
• sosionomi (nyk. ammattikorkeakoulututkinto)
• toimittajatutkinto (Tt)
• varanotaari (VN)
• verovirkamiestutkinto (Vvt)
• yhteiskunnallinen tutkinto
• yleinen vakuutustutkinto (Yvak)
5. YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT
Ylempi korkeakoulututkinto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylempi_korkeakoulututkinto
Ylempi korkeakoulututkinto on yleisnimike, jolla kuvataan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tyypillisintä ylemmän korkeakoulutuksen tasoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon ohjeellinen suoritusaika on viisi vuotta. Kaikkiin vuoden 1994 jälkeen annettujen tutkintoasetusten mukaisiin ylempiin korkeakoulututkintoihin sisältyy pakollisena ns. virkamiesruotsi eli kaksikielisessä virastossa työskentelevältä virkamieheltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito.
Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:
• kaikki maisterin tutkinnot
• proviisorin tutkinto (farmasian koulutusala)
• diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot
(teknistieteellinen koulutusala)
• lääketieteen lisensiaatti (lääketieteellinen koulutusala)
• hammaslääketieteen lisensiaatti (hammaslääketieteellinen koulutusala)
• eläinlääketieteen lisensiaatti (eläinlääketieteellinen koulutusala)
• kaikki ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Ennen vuonna 1994 annettujen säännösten ja määräysten mukaan suoritetut kandidaatintutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja:
• filosofian kandidaatti
• elintarviketieteiden kandidaatti
• hallintotieteiden kandidaatti
• hallinto-opin kandidaatti
• kauppatieteiden kandidaatti
• kasvatustieteiden kandidaatti
• liikuntatieteiden kandidaatti
• maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti
• musiikin kandidaatti
• oikeustieteen kandidaatti
• psykologian kandidaatti
• taiteen kandidaatti
• tanssitaiteen kandidaatti
• teatteritaiteen kandidaatti
• teologian kandidaatti
• yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Useimpien näiden tutkintojen suorittajat saattoivat hakea yliopistoltaan alaansa vastaavan maisterin arvonimen maksamalla nimellisen leimaveron. Kuitenkin monet jättivät tämän mahdollisuuden käyttämättä, koska maisterin arvonimestä ei ollut 1970- ja 1980-luvulla mitään käytännön hyötyä.
Lisäksi seuraavat historialliset tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja:
• teologinen erotutkinto
• Sacri ministerii (aiempi teologinen tutkinto)
• molempain oikeuksien kandidaatti
• odontologian lisensiaatti (hammaslääketiede)
• agronomin tutkinto
(maatalous – nykyään maataloustieteistä valmistuneelle maatalous- ja metsätieteiden maisterille myönnettävä arvonimi)
• ekonomin tutkinto
(kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen – aiempien määräysten mukaiset tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja; nykyään kauppatieteiden maisterille myönnettävä arvonimi)
• Kuvataideakatemian loppututkinto
• lainopin kandidaatti
• metsätutkinto
• metsänhoitotutkinto
• puutarha-agronomin tutkinto
• Sibelius-Akatemian diplomitutkinto
• Taideteollisen korkeakoulun loppututkinto
• terveydenhuollon kandidaatti
• valtiotieteellinen virkatutkinto
• valtiotieteen kandidaatti
• ylempi oikeustutkinto
• taloustieteiden kandidaatti
• upseerin virkatutkinto
6. JATKOTUTKINNOT
Jatkotutkinto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkotutkinto
Historia: Yliopistojen alkuaikoina niiden tutkintorakenne oli yksiportainen. Perustutkinnon nimikkeenä oli magister, nykyinen maisteri, mutta samaa tasoa kutsuttiin myös tohtorin tutkinnoksi. Maisterin tutkinnon suorittaminen antoi oikeuden opettaa kaikkialla läntisen kirkon piirissä: licentia ad ubiquemque docendi. Kuitenkin jo renessanssiin tultaessa tohtorin ja maisterin tutkinnot olivat eriytyneet.
Ruotsin valtakunnassa, johon Turun akatemia perustettiin, maisteri oli tyypillisesti ylin filosofinen tutkinto. Tohtorin arvonimeä käytettiin lähinnä teologiassa, jossa se oli kuninkaan myöntämä, ansioituneiden piispojen ja rovastien saama, arvonimi. Myös lääke- ja lakitieteessä käytettiin yliopiston ansioituneille maistereille väittelyn jälkeen myöntämää tohtorin tutkintoa.
Filosofian tohtori oli kuitenkin mahdottomuus, sillä filosofisen tiedekunnan tarkoituksena oli toimia ylempiin opintoihin valmistavana. Vasta 1700-luvun lopulla alettiin myöntää filosofian tohtorin arvonimiä tieteellisesti ansioituneille, väitelleille maistereille. Samaan aikaan otettiin käyttöön dosentin arvo, joka myönnettiin yliopistossa opetusta antavalle, professuuria odottavalle maisterille (magister docendi). Suomen tultua osaksi Venäjän valtakuntaa myös teologian tohtorin arvon myöntäminen siirtyi hallitsijalta yliopistolle.
1900-luvun alussa perustetut Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu toivat uusia koulutusaloja ja nimikkeitä jatko-opintojen piiriin. Myöhemminkin alojen eriytyminen on johtanut uusiin tohtorin tutkintonimikkeisiin. On kuitenkin huomattava, että tohtorin (ja lisensiaatin) tutkintonimikkeissä vaihtelua on vähemmän kuin alemmissa tutkinnoissa. Esimerkiksi niin diplomi-insinöörit kuin arkkitehditkin opiskelevat tekniikan tohtoreiksi. Samoin kaikki luonnontieteilijät ja humanistit valmistuvat filosofian tohtoreiksi.
Lisensiaatin tutkintonimike viittaa lisensiaatin oikeuteen (lisenssiin) väitellä suorittamatta ylimääräisiä opintoja. Aina 1950-luvun alkuun saakka lisensiaatin tutkinto oli vapaaehtoinen, mutta tällöin se asetettiin pakolliseksi, ennen väitöskirjaa suoritettavaksi välitutkinnoksi. Myöhemmin lisensiaatintutkinnon pakollisuudesta luovuttiin.
Tohtorin arvo oli 1970-luvulle saakka nimenomaan arvonimi, ei varsinainen tutkinto. Tiedekunta myönsi väitelleelle tohtorin arvon. Vasta koulutuspolitiikan kehittyminen sai aikaan sen, että on siirrytty ymmärtämään tohtorius tutkintona, mikä on mahdollistanut keskitettyjen säännösten antamisen.
Ammatilliset jatkotutkinnot:
• erikoislääkäri
• erikoishammaslääkäri
• erikoiseläinlääkäri
Tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot:
• lisensiaatti
• tohtori
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Koulu- ja tutkintonimikkeet (sanaoppi, sanaluokat, subst., henkilönimikkeet)
https://gen.fi/info-s-koulu-ja-tutkintonimikkeet.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Koulu- ja tutkintonimikkeiden johdanto
1. Opetusalan ja varhaiskasvatuksen ammattinimikkeitä
2. Ammatilliset tutkinnot
3. Ammattikorkeakoulututkinnot
4. Alemmat korkeakoulututkinnot
5. Ylemmät korkeakoulututkinnot
6. Jatkotutkinnot
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
S Substantiivit eli nimisanat (sanaoppi, sanaluokat)
https://gen.fi/info-s-substantiivit.html
S Henkilönimikkeet (sanaoppi, sanaluokat, substantiivit)
https://gen.fi/info-s-henkilonimikkeet.html
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary (vapaa sanakirja)
https://www.wiktionary.org/
0. KOULU- JA TUTKINTONIMIKKEIDEN JOHDANTO
Suomalainen koulu- ja opintojärjestelmä on kolmitasoinen:
• ensimmäinen eli perusaste: esi- ja peruskoulu
□ valmistava opetus (pääasiassa maahanmuuttajille)
□ alkuopetus: esikoulu sekä 1. ja 2. luokat
□ alakoulu 1–6-luokat (epävirallinen)
□ yläkoulu 7–9-luokat (epävirallinen)
• toinen aste: 10-luokat, ammattioppilaitokset ja lukiot
• kolmas aste eli korkeakoulut: ammattikorkeakoulut ja yliopistot
Yleisiä nimikkeitä:
• akatemiatutkija (Suomen Akatemiassa), alakoululainen, ammattioppilas
(oppisopimusopiskelija), esikoululainen, eskari (esikoululainen), harjoittelija, koululainen, kandidaatti, leikkikoululainen, lisensiaatti, lukiolainen, maisteri, opiskelija, oppisopimusopiskelija (ammattioppilas), peruskoululainen, päiväkerholainen, teini (historiallisessa merkityksessä ylempää koulua käyvä nuorukainen, opiskelija), tohtori, tutkija, tutkijakoulutettava, työharjoittelija, työhöntutustuja, viskari (esikouluun valmistautuvien viisivuotiaitten ryhmään kuuluva), väittelijä, ylioppilas, yläkoululainen
1. OPETUSALAN JA VARHAISKASVATUKSEN AMMATTINIMIKKEITÄ
Opetusala ja varhaiskasvatus
https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
• aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja
• aineenopettaja
• ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettaja
ammatillisessa koulutuksessa
• apulaisrehtori
• erityisopettaja
• esiopetusta antava opettaja
• kuraattori
• luokanopettaja
• opinto-ohjaaja
• oppilaanohjaaja
• päiväkodin johtaja
• rehtori (perusopetus/lukio/ammatillinen koulutus)
• steinerpedagoginen varhaiskasvattaja
• tuntiopettaja
• vapaan sivistystyön opettaja
• vararehtori
• varhaiskasvatuksen erityisopettaja
• varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
• varhaiskasvatuksen opettaja
• varhaiskasvatuksen sosionomi
2. AMMATILLISET TUTKINNOT
Luettelo ammatillisista perustutkinnoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ammatillisista_perustutkinnoista
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot.
Humanistiset ja taidealat sekä taideteollisuusalat:
• media-alan ja kuvallisen ilmaisun perustutkinto:
kuvallisen ilmaisun toteuttaja, mediapalvelujen toteuttaja
• musiikkialan perustutkinto:
muusikko, musiikkiteknologi, pianonvirittäjä
• sirkusalan perustutkinto:
sirkusartisti
• taideteollisuusalan perustutkinto:
artesaani, kelloseppä, mikromekaanikko
• tanssialan perustutkinto:
tanssija
Kauppa ja hallinto:
• liiketoiminnan perustutkinto:
merkonomi
Luonnontieteet:
• luonto- ja ympäristöalan perustutkinto:
luonnonvaratuottaja, luonto-ohjaaja, poronhoitaja, ympäristönhoitaja,
ympäristönhuoltaja
Maa- ja metsätalousalat:
• hevostalouden perustutkinto:
hevospalveluohjaaja, hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja
• kalatalouden perustutkinto:
kalastaja, kalanjalostaja, kalanviljelijä, kalastuksenohjaaja
• maatalousalan perustutkinto:
maaseutuyrittäjä, eläintenhoitaja, turkistarhaaja
• metsäalan perustutkinto:
metsäkoneenkuljettaja, metsäkoneasentaja, metsäenergian tuottaja,
metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
• puutarha-alan perustutkinto:
puutarhuri
Palvelualat:
• hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto:
parturi, kampaaja, kosmetiikkaneuvoja, kosmetologi
• liikunnanohjauksen perustutkinto:
liikuntaneuvoja
• logistiikan perustutkinto:
autonkuljettaja, lentoasemahuoltaja, linja-autonkuljettaja,
varastonhoitaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja
• matkailualan perustutkinto:
matkailupalvelujen tuottaja, matka-asiantuntija, vastaanottovirkailija
• merenkulkualan perustutkinto:
korjaaja, vahtiperämies, vahtikonemestari, laivasähköasentaja
• puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto:
kiinteistönhoitaja, toimitilahuoltaja, kodinhuoltaja
• ravintola- ja catering-alan perustutkinto:
kokki, tarjoilija
• turvallisuusalan perustutkinto:
turvallisuusvalvoja
Tekniikan alat:
• autoalan perustutkinto:
ajoneuvoasentaja, autokorinkorjaaja, automaalari, automyyjä, pienkonekorjaaja, varaosamyyjä
• elintarvikealan perustutkinto:
elintarvikkeiden valmistaja, leipuri-kondiittori,
lihatuotteiden valmistaja, meijeristi
• kaivosalan perustutkinto:
kaivostyöntekijä, rikastaja
• kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto:
koneasentaja, koneautomaatioasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, muovi- ja kumituotevalmistaja
• laboratorioalan perustutkinto:
laborantti
• lentokoneasennuksen perustutkinto:
avioniikka-asentaja, lentokoneasentaja, lentokonehuoltaja
• maanmittausalan perustutkinto:
kartoittaja
• pintakäsittelyalan perustutkinto:
maalari, pintakäsittelijä, lattianpäällystäjä
• prosessiteollisuuden perustutkinto:
prosessinhoitaja, valutuotevalmistaja
• puuteollisuuden perustutkinto:
levyprosessinhoitaja, puuseppä, sahaprosessinhoitaja, teollisuuspuurakentaja
• rakennusalan perustutkinto:
kivirakentaja, maarakennuskoneenkuljettaja, maarakentaja, talonrakentaja
• sähkö- ja automaatioalan perustutkinto:
automaatioasentaja, sähköasentaja
• talotekniikan perustutkinto:
putkiasentaja, tekninen eristäjä, ilmanvaihtoasentaja, kylmäasentaja, rakennuspeltiseppä, lämmityslaiteasentaja
• teknisen suunnittelun perustutkinto:
suunnitteluassistentti
• tekstiili- ja muotialan perustutkinto:
muotiassistentti, tekstiilien valmistaja, suutari, ompelija, sisustustekstiilien valmistaja, vaatturi, designtekstiilien valmistaja, modisti, tekstiilihuoltaja, mittatilausompelija
• veneenrakennusalan perustutkinto:
veneenrakentaja
Terveys- ja hyvinvointialat:
• hammastekniikan perustutkinto:
hammaslaborantti
• kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto:
lastenohjaaja, nuoriso- ja yhteisöohjaaja, kommunikaation ja viittomakielen ohjaaja
• lääkealan perustutkinto:
lääketeknikko
• sosiaali- ja terveysalan perustutkinto:
lähihoitaja, perustason ensihoitaja
• välinehuoltoalan perustutkinto:
välinehuoltaja
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT):
• tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto:
ohjelmistokehittäjä, hyvinvointiteknologia-asentaja, elektroniikka-asentaja, tietoverkkoasentaja, IT-tukihenkilö
3. AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT
Luettelo ammattikorkeakoulututkinnoista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ammattikorkeakoulututkinnoista
Alempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa yliopiston kandidaattitutkintoa ja ylempi maisteria.
Humanistinen ja kasvatusala:
• tulkki (AMK)
• yhteisöpedagogi (AMK)
Kulttuuriala:
• artenomi (AMK)
• konservaattori (AMK)
• kulttuurituottaja (AMK)
• kuvataiteilija (AMK)
• medianomi (AMK)
• muotoilija (AMK)
• musiikkipedagogi (AMK)
• muusikko (AMK)
• tanssinopettaja (AMK)
• teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
• vestonomi (AMK)
Luonnonvara- ja ympäristöala:
• agrologi (AMK)
• hortonomi (AMK)
• iktyonomi (AMK)
• metsätalousinsinööri (AMK)
• ympäristösuunnittelija (AMK)
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala:
• restonomi (AMK)
Sisäisen turvallisuuden ala:
• poliisi (AMK)
• pelastusalan päällystötutkinto (AMK)
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala:
• kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto: estenomi (AMK)
• liikunnanohjaaja (AMK)
• apuvälineteknikko (AMK)
• bioanalyytikko (AMK)
• ensihoitaja (AMK)
• fysioterapeutti (AMK)
• geronomi (AMK)
• hammasteknikko (AMK)
• jalkaterapeutti (AMK)
• kuntoutuksen ohjaaja (AMK)
• kätilö (AMK)
• naprapaatti (AMK)
• optometristi (AMK)
• osteopaatti (AMK)
• röntgenhoitaja (AMK)
• sairaanhoitaja (AMK)
• sosionomi (AMK)
• suuhygienisti (AMK)
• terveydenhoitaja (AMK)
• toimintaterapeutti (AMK)
Tekniikan ja liikenteen ala:
• merikapteeni (AMK)
• insinööri (AMK)
• laboratorioanalyytikko (AMK)
• rakennusarkkitehti (AMK)
• rakennusmestari (AMK)
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
• tradenomi (AMK)
4. ALEMMAT KORKEAKOULUTUTKINNOT
Alempi korkeakoulututkinto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alempi_korkeakoulututkinto
Alempi korkeakoulututkinto on alin yliopistossa suoritettava tutkinto, jonka suorittaminen vie yleensä kolmesta neljään vuotta. Tavallisin nimi alemmalle korkeakoulututkinnolle on kandidaatti (candidatus /dā/), puhekielessä kandi, poikkeuksena farmaseutti ja oikeusnotaari. 1990-luvulle saakka kandidaatti oli useissa tiedekunnissa ylemmän korkeakoulututkinnon nimi. Tällöin tiedekunta myönsi maisterin arvonimen niille kandidaateille, jotka maksoivat leimaveron.
Nykyiset alemmat korkeakoulututkinnot (22):
• elintarviketieteiden kandidaatti (ETK)
• farmaseutti
• hallintotieteiden kandidaatti (HK tai HTK)
• humanististen tieteiden kandidaatti (HuK)
• kasvatustieteen kandidaatti (KK)
• kauppatieteiden kandidaatti (KTK)
• kuvataiteen kandidaatti (KuK)
• liikuntatieteiden kandidaatti (LitK)
• luonnontieteiden kandidaatti (LuK)
• maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti (MMK)
• musiikin kandidaatti (MuK)
• oikeusnotaari (ON)
• psykologian kandidaatti (PsK)
• sotatieteiden kandidaatti (SK)
• taiteen kandidaatti (TaK)
• tanssitaiteen kandidaatti
• teatteritaiteen kandidaatti (TeK)
• tekniikan kandidaatti (TkK)
• teologian kandidaatti (TK)
• terveystieteiden kandidaatti (TtK)
• valtiotieteiden kandidaatti (VTK)
• yhteiskuntatieteiden kandidaatti (YTK)
Lisäksi oppiarvot, jotka eivät ole varsinaisia tutkintoja:
• eläinlääketieteen kandidaatti (ELK)
• hammaslääketieteen kandidaatti (HLK)
• lääketieteen kandidaatti (LK)
Käytöstä poistuneita alempia korkeakoulututkintoja, joita ei enää voi suorittaa:
• agronomi (oli aikaisemmin ylempi korkeakoulututkinto,
nykyään maataloustieteistä valmistuneelle maatalous- ja metsätieteiden maisterille myönnettävä arvonimi)
• akateeminen sihteeri
• diplomiekonomi (DE)
• diplomikirjeenvaihtaja
• ekonomi (vuosina 1980–1995 ylempi korkeakoulututkinto,
nyk. arvonimi)
• hallintovirkamiestutkinto (HVT)
• kirjeenvaihtaja
• kunnallistutkinto (Kt)
• kuvataiteen tutkinto
• lastentarhanopettajan tutkinto (LTO)
• liikuntakasvatuksen kandidaatti (LiK)
• metsänhoitaja (nyk. arvonimi)
• nuorisotyön tutkinto (Nt)
• oopperalaulajan tutkinto
• ortodoksisen kirkkokunnan kanttori
• sosiaalihuoltajatutkinto
• sosionomi (nyk. ammattikorkeakoulututkinto)
• toimittajatutkinto (Tt)
• varanotaari (VN)
• verovirkamiestutkinto (Vvt)
• yhteiskunnallinen tutkinto
• yleinen vakuutustutkinto (Yvak)
5. YLEMMÄT KORKEAKOULUTUTKINNOT
Ylempi korkeakoulututkinto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ylempi_korkeakoulututkinto
Ylempi korkeakoulututkinto on yleisnimike, jolla kuvataan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä tyypillisintä ylemmän korkeakoulutuksen tasoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon ohjeellinen suoritusaika on viisi vuotta. Kaikkiin vuoden 1994 jälkeen annettujen tutkintoasetusten mukaisiin ylempiin korkeakoulututkintoihin sisältyy pakollisena ns. virkamiesruotsi eli kaksikielisessä virastossa työskentelevältä virkamieheltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito.
Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:
• kaikki maisterin tutkinnot
• proviisorin tutkinto (farmasian koulutusala)
• diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot
(teknistieteellinen koulutusala)
• lääketieteen lisensiaatti (lääketieteellinen koulutusala)
• hammaslääketieteen lisensiaatti (hammaslääketieteellinen koulutusala)
• eläinlääketieteen lisensiaatti (eläinlääketieteellinen koulutusala)
• kaikki ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Ennen vuonna 1994 annettujen säännösten ja määräysten mukaan suoritetut kandidaatintutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja:
• filosofian kandidaatti
• elintarviketieteiden kandidaatti
• hallintotieteiden kandidaatti
• hallinto-opin kandidaatti
• kauppatieteiden kandidaatti
• kasvatustieteiden kandidaatti
• liikuntatieteiden kandidaatti
• maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti
• musiikin kandidaatti
• oikeustieteen kandidaatti
• psykologian kandidaatti
• taiteen kandidaatti
• tanssitaiteen kandidaatti
• teatteritaiteen kandidaatti
• teologian kandidaatti
• yhteiskuntatieteiden kandidaatti
Useimpien näiden tutkintojen suorittajat saattoivat hakea yliopistoltaan alaansa vastaavan maisterin arvonimen maksamalla nimellisen leimaveron. Kuitenkin monet jättivät tämän mahdollisuuden käyttämättä, koska maisterin arvonimestä ei ollut 1970- ja 1980-luvulla mitään käytännön hyötyä.
Lisäksi seuraavat historialliset tutkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja:
• teologinen erotutkinto
• Sacri ministerii (aiempi teologinen tutkinto)
• molempain oikeuksien kandidaatti
• odontologian lisensiaatti (hammaslääketiede)
• agronomin tutkinto
(maatalous – nykyään maataloustieteistä valmistuneelle maatalous- ja metsätieteiden maisterille myönnettävä arvonimi)
• ekonomin tutkinto
(kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen – aiempien määräysten mukaiset tutkinnot ovat alempia korkeakoulututkintoja; nykyään kauppatieteiden maisterille myönnettävä arvonimi)
• Kuvataideakatemian loppututkinto
• lainopin kandidaatti
• metsätutkinto
• metsänhoitotutkinto
• puutarha-agronomin tutkinto
• Sibelius-Akatemian diplomitutkinto
• Taideteollisen korkeakoulun loppututkinto
• terveydenhuollon kandidaatti
• valtiotieteellinen virkatutkinto
• valtiotieteen kandidaatti
• ylempi oikeustutkinto
• taloustieteiden kandidaatti
• upseerin virkatutkinto
6. JATKOTUTKINNOT
Jatkotutkinto
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkotutkinto
Historia: Yliopistojen alkuaikoina niiden tutkintorakenne oli yksiportainen. Perustutkinnon nimikkeenä oli magister, nykyinen maisteri, mutta samaa tasoa kutsuttiin myös tohtorin tutkinnoksi. Maisterin tutkinnon suorittaminen antoi oikeuden opettaa kaikkialla läntisen kirkon piirissä: licentia ad ubiquemque docendi. Kuitenkin jo renessanssiin tultaessa tohtorin ja maisterin tutkinnot olivat eriytyneet.
Ruotsin valtakunnassa, johon Turun akatemia perustettiin, maisteri oli tyypillisesti ylin filosofinen tutkinto. Tohtorin arvonimeä käytettiin lähinnä teologiassa, jossa se oli kuninkaan myöntämä, ansioituneiden piispojen ja rovastien saama, arvonimi. Myös lääke- ja lakitieteessä käytettiin yliopiston ansioituneille maistereille väittelyn jälkeen myöntämää tohtorin tutkintoa.
Filosofian tohtori oli kuitenkin mahdottomuus, sillä filosofisen tiedekunnan tarkoituksena oli toimia ylempiin opintoihin valmistavana. Vasta 1700-luvun lopulla alettiin myöntää filosofian tohtorin arvonimiä tieteellisesti ansioituneille, väitelleille maistereille. Samaan aikaan otettiin käyttöön dosentin arvo, joka myönnettiin yliopistossa opetusta antavalle, professuuria odottavalle maisterille (magister docendi). Suomen tultua osaksi Venäjän valtakuntaa myös teologian tohtorin arvon myöntäminen siirtyi hallitsijalta yliopistolle.
1900-luvun alussa perustetut Teknillinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu toivat uusia koulutusaloja ja nimikkeitä jatko-opintojen piiriin. Myöhemminkin alojen eriytyminen on johtanut uusiin tohtorin tutkintonimikkeisiin. On kuitenkin huomattava, että tohtorin (ja lisensiaatin) tutkintonimikkeissä vaihtelua on vähemmän kuin alemmissa tutkinnoissa. Esimerkiksi niin diplomi-insinöörit kuin arkkitehditkin opiskelevat tekniikan tohtoreiksi. Samoin kaikki luonnontieteilijät ja humanistit valmistuvat filosofian tohtoreiksi.
Lisensiaatin tutkintonimike viittaa lisensiaatin oikeuteen (lisenssiin) väitellä suorittamatta ylimääräisiä opintoja. Aina 1950-luvun alkuun saakka lisensiaatin tutkinto oli vapaaehtoinen, mutta tällöin se asetettiin pakolliseksi, ennen väitöskirjaa suoritettavaksi välitutkinnoksi. Myöhemmin lisensiaatintutkinnon pakollisuudesta luovuttiin.
Tohtorin arvo oli 1970-luvulle saakka nimenomaan arvonimi, ei varsinainen tutkinto. Tiedekunta myönsi väitelleelle tohtorin arvon. Vasta koulutuspolitiikan kehittyminen sai aikaan sen, että on siirrytty ymmärtämään tohtorius tutkintona, mikä on mahdollistanut keskitettyjen säännösten antamisen.
Ammatilliset jatkotutkinnot:
• erikoislääkäri
• erikoishammaslääkäri
• erikoiseläinlääkäri
Tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot:
• lisensiaatti
• tohtori