H4N Nominityypit, johd. (HEPREA KIELIOPPI NOMINITYYPIT)
| h4n-nominityypit-johd.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 8.5.2023).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4N NOMINITYYPIT https://gen.fi/h4n.html
H4N Nominityypit, johd.
https://gen.fi/h4n-nominityypit-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Nominityyppien luokat eli nominiluokat
3. Suffiksinominien tyyppejä
4. Esimerkkejä nominityypeistä
0. DOKUMENTTEJA
H4N הַקְטָלָה haktaalaa-nom., johd. (verbaalisubst. hif.)
https://gen.fi/h4n-haktaalaa-johd.html
H4N קָטִיל kaatiil-nom., johd. (kyky/sopivuus, hlön asemanimike, maanviljelys.)
https://gen.fi/h4n-kaatiil-johd.html
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi (MA). Finn Lectura 2011
Etymonline (Online Etymology Dictionary)
https://www.etymonline.com/
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja (MLH).
Finn Lectura 2010
Milon Even-Shoshan (EShM). Vol. 1–6. Hamilon Hechadash 2003
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989
Seppälä, Seppo: Heprea–suomi-sanakirja (SSH). Suomen Karmel-yhdistys 1981
1. JOHDANTO
Tässä dokumentissa tutkitaan nominityyppejä kolmikirjaimisten sanajuurien ja keskeisten merkitysten näkökulmasta. Nominityypin tunnistaminen on juureen sekä nominityyppiin mahdollisesti liittyvän merkityksen lisäksi tärkeää myös siksi, että nominityyppi vaikuttaa sanan taivutukseen.
Nomineja muodostetaan sanajuurista vokaaleilla, etu-, sisä- ja loppuliitteillä sekä kahdentamalla/toistamalla juurikirjaimia. Myös painolla on merkitystä.
Nominityypit nimetään allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa käyttämällä apuna katal-juurta – verbikonjugaatiot eli binjanit puolestaan pa'al-juurta.
√קטל – nominit
√פעל – verbit
Perusnominityyppejä (hepr. mishkal, engl. word formation pattern) on yli sata
– heikkojen juurikirjainten, kurkkuäänteiden ja metateesin (kirjainten paikan vaihtuminen) aiheuttamat muutokset sekä harvinaiset nominityypit mukaan lukien tyyppejä useita satoja. Milon Even-Shoshan -teoksessa (EShM) on lueteltu 284 nominityyppiä (s. 2169–2178).
מִשְׁקָל משקל
mask. [mem-nom.] (49x = 7 x 7)
• 1. paino, painomitta
• 2. MH runomitta tai -rytmi
• 3. NH nominityyppi
√שקל shakal (22x) punnita, painaa (verbi)
שֶׁ֫קֶל שקל
mask. (88x = 4 x 22) sekeli (raha), "painomitta"
Heprealaisilla henkilön- ja paikannimillä on lisäksi omia erisnimityyppejä. Nykyheprean laina- ja vierassanoja ei yleensä ole joitakin seemiläisistä kielistä lainattuja sanoja lukuun ottamatta mielekästä määritellä nominityyppien mukaan. Vierassanojakin voidaan luokitella useimmiten latinasta peräisin olevien päätteiden mukaan: esim. a-, ik-, ist- tai on-päätteiset vierassanat.
Nominityyppien nimissä erotetaan allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa klassisen tavuopin mukaisesti toisistaan pitkät, lyhyet ja katkovokaalit, kaksi e-vokaalia (e tseirei, ε segol) sekä kaksi lyhyttä o-vokaalia (o cholam, å kamats katan). Myös penultimapaino sekä kahdennetut konsonantit on merkitty.
Katkovokaalien eri muotoja – shva na, chataf patach, chataf segol ja chataf kamats – ei ole eroteltu erillisiksi nominityypeiksi kuten ei myöskään patach ganuv -vokaalisia sanoja. Primae nun -juurista johtuvia assimiloituneita muotoja ei ole määritelty omiksi nominityypeiksi, vaan ne luokitellaan teknisen supistumattoman muodon mukaisesti, jossa nun on näkyvissä.
Klassisessa hepreassa pitkä o-vokaali voidaan kirjoittaa chaser-muodossa ilman mater lectionis -kirjainta:
בְּכוֹר] בְְּכֹר[
mask. [ketool-nom.] esikoinen
שׁוֹמֵר] שֹׁמֵר[
pa. partis./prees. yks. mask. [kooteel-nom.] vartioiva,
vartija, vartioimassa oleva
Sama koskee yleensä ktiv male -muodossa kirjoitettavia pitkiä i- ja u-vokaaleja, jotka voidaan kirjoittaa klassisessa hepreassa myös ilman vokaalikirjainta.
Heikosti taipuvat kaatool-adjektiivit kirjoitetaan nykyheprean vokalisoidussa tekstissä ktiv chaser ‑muodossa.
אָדֹם אדום
adj. [kaatool-nom., ktiv chaser, heikko: adj., värit] punainen
Useimmat nominityypit ovat pelkästään tai lähes pelkästään substantiivisessa käytössä, jotkut adjektiivisessa ja/tai adverbiaalisessa. Osa nominityypeistä on verbeistä johtuvia partisiippeja, infinitiivejä tai tekemisen nimiä eli verbaalisubstantiiveja.
Nominityyppi voi ilmaista intensiivisyyttä, abstraktisuutta, pienuutta, ammatti- tai tekijännimen, tekemispaikan, sairauden jne. Esimerkiksi katlaan- ja kattaal-nominit ovat ammatti- ja tekijännimiä, valtaosa kaatool- ja kaatiil- sekä kaikki kattiil-nominit ovat adjektiiveja, miktaalaa-nominit ilmaisevat tekemispaikan, kattέlεt-nominit ovat sairauksien nimiä, ktaltal-nominit ilmaisevat pienuutta.
Tanachin hepreassa nominityyppien yleismerkitykset ovat joissain tapauksissa vain suuntaa antavia, myöhemmässä hepreassa nominityyppejä on käytetty uusia sanoja sepitettäessä säännönmukaisemmin. Läheskään kaikki nominityypit eivät vielä esiinny Raamatun hepreassa.
2. NOMINITYYPPIEN LUOKAT ELI NOMINILUOKAT
Allekirjoittanut luokittelee nominityypit seuraavasti:
• 1. prefiksinominit (etuliitenominit)
• 2. infiksinominit (sisäliitenominit)
□ juurikirjainten välissä juureen kuulumaton vav pitkän
o- tai u-vokaalin merkkinä
□ juurikirjainten välissä juureen kuulumaton jod pitkän i-
tai harvemmin e-vokaalin merkkinä
• 3. suffiksinominit (loppuliitenominit)
• 4. penultimapainotteiset segolaattinominit
□ penultimapainotteiset segolaatit
□ segolaattityyppiset nominit
• 5. toisen juurikirjaimen kahdennuksella muodostetut intensiivinominit
eli voimakkuutta ja toistuvuutta ilmaisevat nominit
• 6. reduplikaationominit eli toistamisella muodostetut nominit,
joissa yksi tai kaksi juurikirjainta kirjoitetaan kahteen kertaan
• 7. med. vav–jod eli ontoista juurista (ע״וי) muodostetut pitkävokaaliset
onttonominit, joissa keskimmäinen juurikirjain vav tai jod toimii joko vokaalikirjaimena tai on kadonnut kokonaan
• 8. apokopoidut (kreik. "pois leikatut") nominit eli heikoista juurista
johtuvat leikkausnominit, joissa ei näy joko ensimmäistä tai kolmatta radikaalia
• 9. mediae geminatae -juurista (ע״ע) muodostetut lyhytvokaalinominit
eli vartalovokaaliltaan lyhyet yleensä kaksikonsonanttiset nominit
• 10. vokaalinominit (eivät kuulu mihinkään edellä mainituista ryhmistä)
Monet nominityypit kuuluvat useampaan nominiluokkaan.
3. SUFFIKSINOMINIEN TYYPPEJÄ
Nomineissa esiintyy kymmeniä erilaisia suffikseja. Yksittäinen suffiksi voi olla monessa eri käytössä. Esim. Kleinin teoksessa וֹן on-suffiksille on annettu seitsemän eri käyttöä/merkitystä (s. 191).
וֹן on-nominit [on-nom.] eli on-päätteiset tai on-suffiksiset nominit
• 1. abstr. subst. esim.
שָׂשׂוֹן ששון
mask. [abstr. subst.] (22x) ilo, riemu
√שׂושׂ / שׂישׂ iloita
• 2. adj., esim.
קַדְמוֹן קדמון
adj. (1x, Hes. 47:8) itäinen
קַדְמוֹנִי קדמוני
> adj. (10x) itäinen
√קדם (paikallisesti) olla edessä,
(ajallisesti) olla aikaisemmin
רִאשׁוֹן ראשון
num. [dissimilaatio *roshon] (182x) ensimmäinen
רֹאשׁ ראש
mask. (612x) pää
• 3. diminut. esim.
אִישׁוֹן אישון
mask. [diminut.] (4x) silmäterä, pupilli, "pikkumies"
• 4. PBHL kreikasta lainatut alkuaan
on-, os-, es- ja as-päätteiset sanat, esim.
פִּזְמוֹן פזמון
mask. MHL (aram. פִּזְמָא < kreik. ψαλμός psalmos)
liturginen laulu, kertosäe, NH iskelmä, sävelmä
• 5. NH ilmaisee sisältöä tai kokoelman, esim.
מִלּוֹן מילון
mask. NH (EBJ) sanakirja, "sanojen kokoelma"
מִלָּה מילה
fem. (38x) sana
• 6. NH ilmaisee paikan, esim.
פָּעוֹטוֹן פעוטון
mask. NH pikkulasten hoitopaikka, seimi
(hoitopaikka ennen varsinaista lastentarhaa)
פָּעוֹט פעוט
mask. [PBH seitsemän- tai kahdeksanvuotias lapsi]
NH pikkulapsi, taapero, vauva, little child, baby, toddler
פָּעוֹטוֹת פעוטות
mon. [ei propr. red.] (Sim lev!)
• 7. NH ilmaisee yleistä ajatusta tai käsitettä viitaten
substantiiviin, johon se on lisätty, esim.
עִתּוֹן עיתון
mask. NH sanomalehti,
"se, mikä käsittelee ajankohtaisia tapahtumia"
עֵת עת
fem. (294x) aika, ajankohta
4. ESIMERKKEJÄ NOMINITYYPEISTÄ (luonnos)
Seuraavassa on esimerkkejä nominityypeistä. Sulkeissa on voitu antaa sanaluokka, nominin taivutusryhmä, (pääasiallinen) käyttö/merkitys sekä verbin konjugaatio ja/tai taivutusryhmä.
הַקְטֵל hakteel-nom. (hif. inf. abs., erit. adverbinä)
• prefiksinomini
הַרְבֵּה הרבה
adv. [hif. inf. abs., hakteel-nom.] (48x, 1Moos15_1)
paljon
√רבה olla suuri/runsaslukuinen
הַקְטָלָה haktaalaa-nom. (verbaalisubst. hif.)
• prefiksi- ja suffiksinomini
H4N הַקְטָלָה haktaalaa-nom., johd. (verbaalisubst. hif.)
https://gen.fi/h4n-haktaalaa-johd.html
מוֹטֶה mootεε-nom. (hif. partis., prim. jod & tert. he -juuri)
מָקוֹל maakool-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri, ns. ontto mem-nom.)
H3N Maakool-nomineja
https://gen.fi/h3n-maakool.html
מַקְטֵל makteel-nom.
מַקְטָלָה maktaalaa-nom.
מִקְטָלָה miktaalaa-nom. (tekemispaikka)
H3N Miktaalaa-nomineja
קוֹטֶה kootεε-nom. (pa. partis., tert. he -juuri)
קוֹל kool-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri)
קוּל kuul-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri)
קָט kaat-nom. (tert. he -juuri)
• leikkausnomini
אָב אב
mask. [kaat-nom.] isä, "hän, jonka tahtoon suostutaan"
√אבה suostua tahtoon, tahtoa, haluta
קַט kat-nom. (med. gem. -juuri)
קֵט keet-nom. (tert. he -juuri)
קָטֶה kaatεε-nom. (mask. tert. he -juuri, subst. & adj.)
• suffiksinomini (segol–he-pääte on maskuliininen suffiksi,
jonka he-kirjain ei kuulu juureen)
• leikkausnomini (juuren kolmas eli he-kirjain on kadonnut)
קָנֶה קנה
mask. [kaatεε-nom.] (61x, 1Moos41_5) viljan korsi,
ruoko, tuoksuruoko, mittakeppi, menoran haara, varsi, "väline, jolla mitataan kaupankohde", reed, stalk > kreik. κάννη kannee 0x, LXX 0x ruoko > κανών kanoon mittakeppi, viivoitin, ohjesääntö > kaanon, kanuuna, kanjoni, engl. cane, keppi
√קנה
H2 קנה kana (84/) hankkia omakseen (juuri)
יָפֶה יפה
adj. [kaatεε-nom.] (42x) kaunis, oikea, hyvä
√יפה olla kaunis
קֵטֶה keetεε-nom. (tert. he -juuri)
קָטוֹל kaatool-nom. (male) (yl. adj.)
H3N Kaatool-nomineja
קָטוּל kaatuul-nom. (pa. pass. partis., adj.)
H4D Pa'al passiivin partisiippi
https://gen.fi/h4d-pa-partis-pass.html
קַטּוּל kattuul-nom. (intensiivisyys)
קִטּוּל kittuul-nom. (verbaalisubst. pi.)
H3N Kittuul-nomineja
קְטוּלִים ketulim-nom. [plurale tantum] (ikäkausi)
עֲלוּמִים עלומים
mask. [plurale tantum] (5x, Jes54_4)
nuoruus, youth, youthful age/strength/vigour, aetas iuvenilis, iuventus
נְעוּרִים נעורים
mask. [plurale tantum] (46x) nuoruus
זְקוּנִים] זְקֻנִים [זקונים
mask. [plurale tantum] (4x) vanhuus
קָטִיל kaatiil-nom. (kyky/sopivuus, hlön asemanimike, maanviljelysana)
• infiksinomini
H4N קָטִיל kaatiil-nom., johd. (kyky/sopivuus, hlön asemanimike, maanviljelys.)
https://gen.fi/h4n-kaatiil-johd.html
קַטִּיל kattiil-nom. (adj., intensiivisyys)
H3N Kattiil-nomineja
קָטָל kaataal-nom. (usein suom. pass. I partis. "tehtävä, laulettava jne.")
• vokaalinomini
דָּבָר דבר
mask. [kaataal-nom.: se mikä tehdään, tehtävä asia]
sana, asia, "yhdistettävä" > tavara
√דבר yhdistää erillään olevat
חָתָן חתן
mask. [kaataal-nom.: se mikä tehdään, tehtävä asia]
sulhanen, "ympärileikattava"
√חתן ympärileikata
קָטֵל kaateel-nom. (pa. partis. [e-perf.], subst. & adj.)
• vokaalinomini
כָּבֵד כבד
subst. maksa, adj. painava, raskas
√כבד kaved j. olla painava, raskas, kunnioitettava
קָטֹל kaatool-nom. (chaser) (yl. adj.)
קַ֫טַל kátal-nom. (a-segol., med. gem. -juuri)
נַ֫עַר נער
קַטָּל kattaal-nom. (tekijännimi tai ammatti)
קַטֵּל katteel-nom. (intensiivisyys)
קֵ֫טֶל kétεl-nom. (segol.)
קֶ֫טַל kέtal-nom. (segol., tert. lar. -juuri)
קֶ֫טֶל kέtεl-nom. (segol.)
קַטְלוּת katluut-nom. (a-segolaatista johtuva abstraktisubstantiivi)
מַלְכֿוּת
קַטְלָן katlaan-nom. (tekijännimi tai ammatti)
קַטֶּ֫לֶת kattέlεt-nom. (sairaus, segolaattityyppinen)
קַ֫יִל kájil-nom. (diftongisegol.)
קִיל kiil-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri)
קָל kaal-nom. (pa. partis., adj., med. vav–jod eli ontto juuri)
• onttonomini
רָם רם
adj. [pa. partis., kaal-nom.] korkea
√רום olla korkea
קֵל keel-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri)
קִטְלוֹן kitloon-nom.
קִטְלוּן kitluun-nom.
קֹט kot-nom. (med. gem. -juuri)
קֹ֫טֶל kótεl-nom. (å-segol.)
קֹטִי kotii-nom. (o-segol., NH tert. he -juuri) < BH קֳטִי kåtii-nom.
קֳטִי kåtii-nom. (å-segol., BH tert. he -juuri) > NH קֹטִי kotii-nom.
קָטְלָה kåtlaa-nom. (verbaalisubst. pa.)
קְטִילָה ketiilaa-nom. (verbaalisubst. pa.)
הֲלִיכָה הליכה
fem. [ketiilaa-verbaalisubst. pa] (6x, Nah2_6) kulkeminen:
tie, kulkureitti, tapahtuma, toiminta, karavaani, juhlakulkue
√הלך
קְטוֹל ketool-nom. – vrt. קְטֹל ketol pa. inf. constr.
קְטַלְטַל ktaltal-nom. (pienuus)
תַּקְטִיל taktiil-nom.
• BH:ssa on vain yksi taktiil-nomini:
תַּכְרִיךְ תכריך
mask. [tav-nom.] (1x, Est8_15) viitta, robe, cloak
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4N NOMINITYYPIT https://gen.fi/h4n.html
H4N Nominityypit, johd.
https://gen.fi/h4n-nominityypit-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Nominityyppien luokat eli nominiluokat
3. Suffiksinominien tyyppejä
4. Esimerkkejä nominityypeistä
0. DOKUMENTTEJA
H4N הַקְטָלָה haktaalaa-nom., johd. (verbaalisubst. hif.)
https://gen.fi/h4n-haktaalaa-johd.html
H4N קָטִיל kaatiil-nom., johd. (kyky/sopivuus, hlön asemanimike, maanviljelys.)
https://gen.fi/h4n-kaatiil-johd.html
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi (MA). Finn Lectura 2011
Etymonline (Online Etymology Dictionary)
https://www.etymonline.com/
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja (MLH).
Finn Lectura 2010
Milon Even-Shoshan (EShM). Vol. 1–6. Hamilon Hechadash 2003
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989
Seppälä, Seppo: Heprea–suomi-sanakirja (SSH). Suomen Karmel-yhdistys 1981
1. JOHDANTO
Tässä dokumentissa tutkitaan nominityyppejä kolmikirjaimisten sanajuurien ja keskeisten merkitysten näkökulmasta. Nominityypin tunnistaminen on juureen sekä nominityyppiin mahdollisesti liittyvän merkityksen lisäksi tärkeää myös siksi, että nominityyppi vaikuttaa sanan taivutukseen.
Nomineja muodostetaan sanajuurista vokaaleilla, etu-, sisä- ja loppuliitteillä sekä kahdentamalla/toistamalla juurikirjaimia. Myös painolla on merkitystä.
Nominityypit nimetään allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa käyttämällä apuna katal-juurta – verbikonjugaatiot eli binjanit puolestaan pa'al-juurta.
√קטל – nominit
√פעל – verbit
Perusnominityyppejä (hepr. mishkal, engl. word formation pattern) on yli sata
– heikkojen juurikirjainten, kurkkuäänteiden ja metateesin (kirjainten paikan vaihtuminen) aiheuttamat muutokset sekä harvinaiset nominityypit mukaan lukien tyyppejä useita satoja. Milon Even-Shoshan -teoksessa (EShM) on lueteltu 284 nominityyppiä (s. 2169–2178).
מִשְׁקָל משקל
mask. [mem-nom.] (49x = 7 x 7)
• 1. paino, painomitta
• 2. MH runomitta tai -rytmi
• 3. NH nominityyppi
√שקל shakal (22x) punnita, painaa (verbi)
שֶׁ֫קֶל שקל
mask. (88x = 4 x 22) sekeli (raha), "painomitta"
Heprealaisilla henkilön- ja paikannimillä on lisäksi omia erisnimityyppejä. Nykyheprean laina- ja vierassanoja ei yleensä ole joitakin seemiläisistä kielistä lainattuja sanoja lukuun ottamatta mielekästä määritellä nominityyppien mukaan. Vierassanojakin voidaan luokitella useimmiten latinasta peräisin olevien päätteiden mukaan: esim. a-, ik-, ist- tai on-päätteiset vierassanat.
Nominityyppien nimissä erotetaan allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa klassisen tavuopin mukaisesti toisistaan pitkät, lyhyet ja katkovokaalit, kaksi e-vokaalia (e tseirei, ε segol) sekä kaksi lyhyttä o-vokaalia (o cholam, å kamats katan). Myös penultimapaino sekä kahdennetut konsonantit on merkitty.
Katkovokaalien eri muotoja – shva na, chataf patach, chataf segol ja chataf kamats – ei ole eroteltu erillisiksi nominityypeiksi kuten ei myöskään patach ganuv -vokaalisia sanoja. Primae nun -juurista johtuvia assimiloituneita muotoja ei ole määritelty omiksi nominityypeiksi, vaan ne luokitellaan teknisen supistumattoman muodon mukaisesti, jossa nun on näkyvissä.
Klassisessa hepreassa pitkä o-vokaali voidaan kirjoittaa chaser-muodossa ilman mater lectionis -kirjainta:
בְּכוֹר] בְְּכֹר[
mask. [ketool-nom.] esikoinen
שׁוֹמֵר] שֹׁמֵר[
pa. partis./prees. yks. mask. [kooteel-nom.] vartioiva,
vartija, vartioimassa oleva
Sama koskee yleensä ktiv male -muodossa kirjoitettavia pitkiä i- ja u-vokaaleja, jotka voidaan kirjoittaa klassisessa hepreassa myös ilman vokaalikirjainta.
Heikosti taipuvat kaatool-adjektiivit kirjoitetaan nykyheprean vokalisoidussa tekstissä ktiv chaser ‑muodossa.
אָדֹם אדום
adj. [kaatool-nom., ktiv chaser, heikko: adj., värit] punainen
Useimmat nominityypit ovat pelkästään tai lähes pelkästään substantiivisessa käytössä, jotkut adjektiivisessa ja/tai adverbiaalisessa. Osa nominityypeistä on verbeistä johtuvia partisiippeja, infinitiivejä tai tekemisen nimiä eli verbaalisubstantiiveja.
Nominityyppi voi ilmaista intensiivisyyttä, abstraktisuutta, pienuutta, ammatti- tai tekijännimen, tekemispaikan, sairauden jne. Esimerkiksi katlaan- ja kattaal-nominit ovat ammatti- ja tekijännimiä, valtaosa kaatool- ja kaatiil- sekä kaikki kattiil-nominit ovat adjektiiveja, miktaalaa-nominit ilmaisevat tekemispaikan, kattέlεt-nominit ovat sairauksien nimiä, ktaltal-nominit ilmaisevat pienuutta.
Tanachin hepreassa nominityyppien yleismerkitykset ovat joissain tapauksissa vain suuntaa antavia, myöhemmässä hepreassa nominityyppejä on käytetty uusia sanoja sepitettäessä säännönmukaisemmin. Läheskään kaikki nominityypit eivät vielä esiinny Raamatun hepreassa.
2. NOMINITYYPPIEN LUOKAT ELI NOMINILUOKAT
Allekirjoittanut luokittelee nominityypit seuraavasti:
• 1. prefiksinominit (etuliitenominit)
• 2. infiksinominit (sisäliitenominit)
□ juurikirjainten välissä juureen kuulumaton vav pitkän
o- tai u-vokaalin merkkinä
□ juurikirjainten välissä juureen kuulumaton jod pitkän i-
tai harvemmin e-vokaalin merkkinä
• 3. suffiksinominit (loppuliitenominit)
• 4. penultimapainotteiset segolaattinominit
□ penultimapainotteiset segolaatit
□ segolaattityyppiset nominit
• 5. toisen juurikirjaimen kahdennuksella muodostetut intensiivinominit
eli voimakkuutta ja toistuvuutta ilmaisevat nominit
• 6. reduplikaationominit eli toistamisella muodostetut nominit,
joissa yksi tai kaksi juurikirjainta kirjoitetaan kahteen kertaan
• 7. med. vav–jod eli ontoista juurista (ע״וי) muodostetut pitkävokaaliset
onttonominit, joissa keskimmäinen juurikirjain vav tai jod toimii joko vokaalikirjaimena tai on kadonnut kokonaan
• 8. apokopoidut (kreik. "pois leikatut") nominit eli heikoista juurista
johtuvat leikkausnominit, joissa ei näy joko ensimmäistä tai kolmatta radikaalia
• 9. mediae geminatae -juurista (ע״ע) muodostetut lyhytvokaalinominit
eli vartalovokaaliltaan lyhyet yleensä kaksikonsonanttiset nominit
• 10. vokaalinominit (eivät kuulu mihinkään edellä mainituista ryhmistä)
Monet nominityypit kuuluvat useampaan nominiluokkaan.
3. SUFFIKSINOMINIEN TYYPPEJÄ
Nomineissa esiintyy kymmeniä erilaisia suffikseja. Yksittäinen suffiksi voi olla monessa eri käytössä. Esim. Kleinin teoksessa וֹן on-suffiksille on annettu seitsemän eri käyttöä/merkitystä (s. 191).
וֹן on-nominit [on-nom.] eli on-päätteiset tai on-suffiksiset nominit
• 1. abstr. subst. esim.
שָׂשׂוֹן ששון
mask. [abstr. subst.] (22x) ilo, riemu
√שׂושׂ / שׂישׂ iloita
• 2. adj., esim.
קַדְמוֹן קדמון
adj. (1x, Hes. 47:8) itäinen
קַדְמוֹנִי קדמוני
> adj. (10x) itäinen
√קדם (paikallisesti) olla edessä,
(ajallisesti) olla aikaisemmin
רִאשׁוֹן ראשון
num. [dissimilaatio *roshon] (182x) ensimmäinen
רֹאשׁ ראש
mask. (612x) pää
• 3. diminut. esim.
אִישׁוֹן אישון
mask. [diminut.] (4x) silmäterä, pupilli, "pikkumies"
• 4. PBHL kreikasta lainatut alkuaan
on-, os-, es- ja as-päätteiset sanat, esim.
פִּזְמוֹן פזמון
mask. MHL (aram. פִּזְמָא < kreik. ψαλμός psalmos)
liturginen laulu, kertosäe, NH iskelmä, sävelmä
• 5. NH ilmaisee sisältöä tai kokoelman, esim.
מִלּוֹן מילון
mask. NH (EBJ) sanakirja, "sanojen kokoelma"
מִלָּה מילה
fem. (38x) sana
• 6. NH ilmaisee paikan, esim.
פָּעוֹטוֹן פעוטון
mask. NH pikkulasten hoitopaikka, seimi
(hoitopaikka ennen varsinaista lastentarhaa)
פָּעוֹט פעוט
mask. [PBH seitsemän- tai kahdeksanvuotias lapsi]
NH pikkulapsi, taapero, vauva, little child, baby, toddler
פָּעוֹטוֹת פעוטות
mon. [ei propr. red.] (Sim lev!)
• 7. NH ilmaisee yleistä ajatusta tai käsitettä viitaten
substantiiviin, johon se on lisätty, esim.
עִתּוֹן עיתון
mask. NH sanomalehti,
"se, mikä käsittelee ajankohtaisia tapahtumia"
עֵת עת
fem. (294x) aika, ajankohta
4. ESIMERKKEJÄ NOMINITYYPEISTÄ (luonnos)
Seuraavassa on esimerkkejä nominityypeistä. Sulkeissa on voitu antaa sanaluokka, nominin taivutusryhmä, (pääasiallinen) käyttö/merkitys sekä verbin konjugaatio ja/tai taivutusryhmä.
הַקְטֵל hakteel-nom. (hif. inf. abs., erit. adverbinä)
• prefiksinomini
הַרְבֵּה הרבה
adv. [hif. inf. abs., hakteel-nom.] (48x, 1Moos15_1)
paljon
√רבה olla suuri/runsaslukuinen
הַקְטָלָה haktaalaa-nom. (verbaalisubst. hif.)
• prefiksi- ja suffiksinomini
H4N הַקְטָלָה haktaalaa-nom., johd. (verbaalisubst. hif.)
https://gen.fi/h4n-haktaalaa-johd.html
מוֹטֶה mootεε-nom. (hif. partis., prim. jod & tert. he -juuri)
מָקוֹל maakool-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri, ns. ontto mem-nom.)
H3N Maakool-nomineja
https://gen.fi/h3n-maakool.html
מַקְטֵל makteel-nom.
מַקְטָלָה maktaalaa-nom.
מִקְטָלָה miktaalaa-nom. (tekemispaikka)
H3N Miktaalaa-nomineja
קוֹטֶה kootεε-nom. (pa. partis., tert. he -juuri)
קוֹל kool-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri)
קוּל kuul-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri)
קָט kaat-nom. (tert. he -juuri)
• leikkausnomini
אָב אב
mask. [kaat-nom.] isä, "hän, jonka tahtoon suostutaan"
√אבה suostua tahtoon, tahtoa, haluta
קַט kat-nom. (med. gem. -juuri)
קֵט keet-nom. (tert. he -juuri)
קָטֶה kaatεε-nom. (mask. tert. he -juuri, subst. & adj.)
• suffiksinomini (segol–he-pääte on maskuliininen suffiksi,
jonka he-kirjain ei kuulu juureen)
• leikkausnomini (juuren kolmas eli he-kirjain on kadonnut)
קָנֶה קנה
mask. [kaatεε-nom.] (61x, 1Moos41_5) viljan korsi,
ruoko, tuoksuruoko, mittakeppi, menoran haara, varsi, "väline, jolla mitataan kaupankohde", reed, stalk > kreik. κάννη kannee 0x, LXX 0x ruoko > κανών kanoon mittakeppi, viivoitin, ohjesääntö > kaanon, kanuuna, kanjoni, engl. cane, keppi
√קנה
H2 קנה kana (84/) hankkia omakseen (juuri)
יָפֶה יפה
adj. [kaatεε-nom.] (42x) kaunis, oikea, hyvä
√יפה olla kaunis
קֵטֶה keetεε-nom. (tert. he -juuri)
קָטוֹל kaatool-nom. (male) (yl. adj.)
H3N Kaatool-nomineja
קָטוּל kaatuul-nom. (pa. pass. partis., adj.)
H4D Pa'al passiivin partisiippi
https://gen.fi/h4d-pa-partis-pass.html
קַטּוּל kattuul-nom. (intensiivisyys)
קִטּוּל kittuul-nom. (verbaalisubst. pi.)
H3N Kittuul-nomineja
קְטוּלִים ketulim-nom. [plurale tantum] (ikäkausi)
עֲלוּמִים עלומים
mask. [plurale tantum] (5x, Jes54_4)
nuoruus, youth, youthful age/strength/vigour, aetas iuvenilis, iuventus
נְעוּרִים נעורים
mask. [plurale tantum] (46x) nuoruus
זְקוּנִים] זְקֻנִים [זקונים
mask. [plurale tantum] (4x) vanhuus
קָטִיל kaatiil-nom. (kyky/sopivuus, hlön asemanimike, maanviljelysana)
• infiksinomini
H4N קָטִיל kaatiil-nom., johd. (kyky/sopivuus, hlön asemanimike, maanviljelys.)
https://gen.fi/h4n-kaatiil-johd.html
קַטִּיל kattiil-nom. (adj., intensiivisyys)
H3N Kattiil-nomineja
קָטָל kaataal-nom. (usein suom. pass. I partis. "tehtävä, laulettava jne.")
• vokaalinomini
דָּבָר דבר
mask. [kaataal-nom.: se mikä tehdään, tehtävä asia]
sana, asia, "yhdistettävä" > tavara
√דבר yhdistää erillään olevat
חָתָן חתן
mask. [kaataal-nom.: se mikä tehdään, tehtävä asia]
sulhanen, "ympärileikattava"
√חתן ympärileikata
קָטֵל kaateel-nom. (pa. partis. [e-perf.], subst. & adj.)
• vokaalinomini
כָּבֵד כבד
subst. maksa, adj. painava, raskas
√כבד kaved j. olla painava, raskas, kunnioitettava
קָטֹל kaatool-nom. (chaser) (yl. adj.)
קַ֫טַל kátal-nom. (a-segol., med. gem. -juuri)
נַ֫עַר נער
קַטָּל kattaal-nom. (tekijännimi tai ammatti)
קַטֵּל katteel-nom. (intensiivisyys)
קֵ֫טֶל kétεl-nom. (segol.)
קֶ֫טַל kέtal-nom. (segol., tert. lar. -juuri)
קֶ֫טֶל kέtεl-nom. (segol.)
קַטְלוּת katluut-nom. (a-segolaatista johtuva abstraktisubstantiivi)
מַלְכֿוּת
קַטְלָן katlaan-nom. (tekijännimi tai ammatti)
קַטֶּ֫לֶת kattέlεt-nom. (sairaus, segolaattityyppinen)
קַ֫יִל kájil-nom. (diftongisegol.)
קִיל kiil-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri)
קָל kaal-nom. (pa. partis., adj., med. vav–jod eli ontto juuri)
• onttonomini
רָם רם
adj. [pa. partis., kaal-nom.] korkea
√רום olla korkea
קֵל keel-nom. (med. vav–jod eli ontto juuri)
קִטְלוֹן kitloon-nom.
קִטְלוּן kitluun-nom.
קֹט kot-nom. (med. gem. -juuri)
קֹ֫טֶל kótεl-nom. (å-segol.)
קֹטִי kotii-nom. (o-segol., NH tert. he -juuri) < BH קֳטִי kåtii-nom.
קֳטִי kåtii-nom. (å-segol., BH tert. he -juuri) > NH קֹטִי kotii-nom.
קָטְלָה kåtlaa-nom. (verbaalisubst. pa.)
קְטִילָה ketiilaa-nom. (verbaalisubst. pa.)
הֲלִיכָה הליכה
fem. [ketiilaa-verbaalisubst. pa] (6x, Nah2_6) kulkeminen:
tie, kulkureitti, tapahtuma, toiminta, karavaani, juhlakulkue
√הלך
קְטוֹל ketool-nom. – vrt. קְטֹל ketol pa. inf. constr.
קְטַלְטַל ktaltal-nom. (pienuus)
תַּקְטִיל taktiil-nom.
• BH:ssa on vain yksi taktiil-nomini:
תַּכְרִיךְ תכריך
mask. [tav-nom.] (1x, Est8_15) viitta, robe, cloak