H51i Pa. impf./fut. vahva, johd. (HEPREA VERBIOPPI PA. IMPF./FUT.)
| h51i-v-johd.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 28.1.2025).
H5 HEPREA VERBIOPPI https://gen.fi/h5.html
H51 PA'AL https://gen.fi/h51.html
H51i PA. IMPERFEKTI/FUTUURI https://gen.fi/h51i.html
H51i Pa. impf./fut. vahva, johd.
https://gen.fi/h51i-v-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
1.1 Imperfekti/futuurin merkitys
1.2 Pa'alin impf./fut:n vahva taivutus
1.3 Pa. vahva impf./fut. yks. 1. c.
1.4 Kolmanteen radikaaliin ei merkitä dagesh kal -pistettä
1.5 Mon. 2. ja 3. fem.
2. O-, a- ja e-impf./fut.
3. Primae laryngalis -verbien taivutus
3.1 Alef-alkuisilla o-vartaloisilla prefiksi e ("alef: e–o")
3.2 He-, chet- ja ain-alkuisilla o-vartaloisilla prefiksi a ("a–o")
3.3 A-vartaloisilla prefiksi e ("e–a")
3.4 Pitkä ja lyhyt prefiksi
3.5 Vokaalisuffiksit
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Tarmon & Uval: Heprean verbitaulukot. 4. p. Suomen Karmel-yhd. 1998 (HVT)
1. JOHDANTO
1.1 IMPERFEKTI/FUTUURIN MERKITYS
H50 Verbioppi, johd. (6.3 Imperfekti/futuuri eli prefiksikonjugaatio)
https://gen.fi/h50-verbioppi-johd.html
1.2 PA'ALIN IMPF./FUT:N VAHVA TAIVUTUS
H51i Pa. impf./fut. vahva taivutus
https://gen.fi/h51i-v.html
HV2 tähän 21.1.2025 kesken
1.3 PA. VAHVA IMPF./FUT. YKS. 1. C.
Pa'alin vahvan impf./fut:n yksikön ensimmäisen persoonan prefiksi on aina alef–segol.
]חָסֵר[ אֶחְסַר
אֲדוֹנָי רוֹעִי, לֹא אֶחְסַר.
Herra on minun paimeneni, en ole puutteessa / minulta ei mitään puutu.
H9 חסר chaser (25x) puuttua, olla puutteessa, vähetä, olla liian vähän (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-8sr.html
Alef–segol-prefiksi näkyy myös esim. heikossa haja-verbin taivutuksessa.
היה אֶהְיֶה
אֶהְיֶה אֲשֶׁר אֶהְיֶה
Minä olen, joka Minä olen. (2Moos03_14)
H9 היה haja (3576x) olla, tulla, tapahtua (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-hjh.html
1.4 KOLMANTEEN RADIKAALIIN EI MERKITÄ DAGESH KAL -PISTETTÄ
Verbin kolmantena juuriradikaalina olevaan beged kefet -kirjaimeen ei merkitä dagesh kal -pistettä (ts. sitä edeltää shva merachef). Pisteettömyyden voi merkitä konsonantin päällä olevalla rafe- eli heikkousviivalla.
אסף יַאַסְפֿוּ
pa. impf./fut.mon. 3. mask. he kokoavat
H9 אסף asaf (200x) koota, kerätä kokoon, korjata satoa, ottaa pois (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xsp.html
למד לִמְדֿוּ
pa. imperat. mon. 2. mask. oppikaa, opiskelkaa
H9 למד lamad (86x) oppia, opiskella, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
Pisteettömyys voi tulla näkyviin myös perfektitaivutuksessa:
אבד הָאָבְדֿוּ
huf. perf. yks. 3. fem. hän/se tuli tuhotuksi/hävitetyksi
H9 אבד avad (185x) tuhoutua, kadota, hävitä, menettää, eksyä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xbd.html
1.5 MON. 2. JA 3. FEM.
Monikon toisen ja kolmannen persoonan na-päätteiset feminiinimuodot eivät ole enää käytössä nykyheprean arkisessa puhekielessä. Niiden sijasta käytetään yleensä vastaavia maskuliinisia u-päätteisiä muotoja. Jos klassisia na-päätteisiä muotoja käytetään, niin tertiae nun -verbeissä vartalon nun ja päätteen nun assimiloituvat.
שכן תִּשְׁכֹּ֫נָּה תשכונה
pa. impf./fut. mon. 2. fem. / mon. 3. fem. te asutte, he asuvat
H9 שכן shachan (129x) asua, jäädä, oleskella, sijaita (verbi)
2. O-, A- JA E-IMPF./FUT.
Vahvalla pa'alin impf./fut:lla on kaksi vartalo- eli teemavokaalia: o ja a.
• o (o-impf./fut.) – tavallisin
שמר יִשְׁמֹר
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
• a (a-impf./fut.) – harvinaisempi
□ e-perfekti-verbit
]שָׁלֵם[ יִשְׁלַם
H9 שלם shalem (117x) olla ehyt, täysi, terve, valmis, pi. maksaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3lm.html
□ statiiviverbit: toiminta ei näy liikkeenä tai muutoksena
למד יִלְמַד
H9 למד lamad (86x) oppia, opiskella, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
□ med. lar. eli ain gronit -verbit (lähes kaikki)
בחר יִבְחַר
H9 בחר bachar (172x) intr. valita (be), trans. tutkia, kokeilla (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-b8r.html
□ tert. lar. eli lamed gronit -verbit (kaikki)
שמע יִשְׁמַע
H9 שמע shama (1159x) kuulla, kuunnella, olla kuuliainen (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mc.html
Muutamalla heikolla verbillä vartalovokaalina esiintyy myös e (e-impf./fut.).
אחז }יֹאחַז{ *יֶאֱחֹז ]יֹאחֵז]
* poikkeuksellinen med. lar. -juuren o-impf./fut.
H9 אחז achaz (69x) tarttua, pitää kiinni, vallata, poimia; liittää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-x8z.html
יצא יֵצֵא
H9 יצא jatsa (1067x) mennä/tulla ulos, lähteä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-jyx.html
נתן יִתֵּן
H9 נתן natan (2012x) antaa, sallia, maksaa, korvata, asettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ntn.html
3. PRIMAE LARYNGALIS -VERBIEN TAIVUTUS
3.1 ALEF-ALKUISILLA O-VARTALOISILLA PREFIKSI E ("alef: e–o")
Kaikkien vahvojen alef-alkuisten verbien prefiksinä on segol eli "e". Muistisääntö: "alef: e–o"
אסף יֶאֱסֹף
H9 אסף asaf (200x) koota, kerätä kokoon, korjata satoa, ottaa pois (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xsp.html
אסר יֶאֱסֹר \] יֶאְסֹר[
H9 אסר asar (72x) sitoa, ottaa, vangiksi, valjastaa, PBH kieltää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xsr.html
אגר יֶאֱגֹר
H9 אגר agar (3x) korjata satoa, kerätä varastoon (verbi)
אוֹגֵר אוגר
mask. (pa. partis.) NH hamsteri, Cricetus
"hamstraaja, yli oman tarpeen kerääjä"
3.2 HE-, CHET- JA AIN-ALKUISILLA O-VARTALOISILLA PREFIKSI A ("a–o")
He-, chet- ja ain-alkuisilla vahvoilla verbeillä on yleensä o-impf.
Niiden prefiksinä on patach eli a-vokaali: muistisääntö "a–o".
הלם יַהֲלֹם
• 1. BH iskeä, lyödä, takoa
• 2. PBH olla sopiva
הרג יַהֲרֹג \ יַהְרֹג
BH tappaa, surmata
חטף יַחֲטֹף \ יַחְטֹף
BH siepata, ryöstää, temmata mukaansa
עבד יַעֲבֹד
BH palvella, tehdä työtä, työskennellä
עבר יַעֲבֹר
BH kulkea yli/läpi/ohi toiselle puolelle
3.3 A-VARTALOISILLA PREFIKSI E ("e–a")
E-perfekteillä ja statiiviverbeillä on a-impf., samoin med. ja tert. lar.
‑verbeillä. Niiden prefiksinä on dissimilaation eli erilaistumisen vuoksi
segol ("e–a"):
אדם יֶאֱדַם \ יֶאְדַּם
(statiivinen) BH olla punainen, "verenvärinen"
אהב יֶאֱהַב
(statiivinen) (med. lar.)
• myös rinnakkainen heikko taivutus: יֹאהַב
H9 אהב ahav (208x) rakastaa, pitää jostakin (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xhb.html
ארך יֶאֱרַךְ
(statiivinen) BH (34x) jatkua, kestää, BH (myös) olla pitkä, to last
]אָשֵׁם[ יֶאֱשַׁם \ יֶאְשַׁם
(statiivinen) (e-perf.) BH olla syyllinen, olla velkaa, maksaa teoistaan
]חָסֵר[ יֶחֱסַר \ יֶחְסַר
(statiivinen) (e-perf.) BH olla puutteessa, puuttua
עמק יֶעֱמַק
(statiivinen) BH olla syvä, syvällinen, salaperäinen
3.4 PITKÄ JA LYHYT PREFIKSI
Prim. alef-, he- ja chet-kurkkuäänteen alle voi tulla prefiksin jälkeen
vastaava sieppausvokaali (chataf patach tai chataf segol, pitkä prefiksi):
]אָשֵׁם[ יֶאֱשַׁם
הרג יַהֲרֹג
חטף יַחֲטֹף
]חָסֵר[ יֶחֱסַר
– tai tavun sulkeva sheva nach (lyhyt prefiksi):
]אָשֵׁם[ יֶאְשַׁם
הרג יַהְרֹג
חָטַף יַחְטֹף
]חָסֵר[ יֶחְסַר
Ain-alkuisilla on yleensä pitkä prefiksi:
עבר יַעֲבֹר
עמק יֶעֱמַק
Klassinen heprea suosii sieppausvokaalia (pitkä prefiksi), nykyheprea tavun sulkevaa shvata (lyhyt prefiksi). Erityisesti chet-alkuisilla on yleensä aina rinnakkainen lyhyt prefiksi.
Jos nykyhepreaa tuottava ei muista, käytetäänkö verbissä pitkää vai lyhyttä prefiksiä, niin aina voi käyttää pitempää klassisen kielen suosimaa muotoa.
3.5 VOKAALISUFFIKSIT
Vokaalisuffiksien (yks. 2. fem., mon. 3. mask, mon. 2. mask) yhteydessä voi esiintyä rinnakkainen taivutus, jossa toisen ja kolmannen juurikirjaimen väliin muodostuu umpitavu.
חטף יַחְטְפוּ יַחַטְפֿוּ
Alef-alkuisilla voi olla näissä muodoissa myös poikkeuksellisen rinnakkainen a-vokaalinen muoto.
אסר יֶאֶסְרוּ יַאַסְרוּ
H5 HEPREA VERBIOPPI https://gen.fi/h5.html
H51 PA'AL https://gen.fi/h51.html
H51i PA. IMPERFEKTI/FUTUURI https://gen.fi/h51i.html
H51i Pa. impf./fut. vahva, johd.
https://gen.fi/h51i-v-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
1.1 Imperfekti/futuurin merkitys
1.2 Pa'alin impf./fut:n vahva taivutus
1.3 Pa. vahva impf./fut. yks. 1. c.
1.4 Kolmanteen radikaaliin ei merkitä dagesh kal -pistettä
1.5 Mon. 2. ja 3. fem.
2. O-, a- ja e-impf./fut.
3. Primae laryngalis -verbien taivutus
3.1 Alef-alkuisilla o-vartaloisilla prefiksi e ("alef: e–o")
3.2 He-, chet- ja ain-alkuisilla o-vartaloisilla prefiksi a ("a–o")
3.3 A-vartaloisilla prefiksi e ("e–a")
3.4 Pitkä ja lyhyt prefiksi
3.5 Vokaalisuffiksit
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Tarmon & Uval: Heprean verbitaulukot. 4. p. Suomen Karmel-yhd. 1998 (HVT)
1. JOHDANTO
1.1 IMPERFEKTI/FUTUURIN MERKITYS
H50 Verbioppi, johd. (6.3 Imperfekti/futuuri eli prefiksikonjugaatio)
https://gen.fi/h50-verbioppi-johd.html
1.2 PA'ALIN IMPF./FUT:N VAHVA TAIVUTUS
H51i Pa. impf./fut. vahva taivutus
https://gen.fi/h51i-v.html
HV2 tähän 21.1.2025 kesken
1.3 PA. VAHVA IMPF./FUT. YKS. 1. C.
Pa'alin vahvan impf./fut:n yksikön ensimmäisen persoonan prefiksi on aina alef–segol.
]חָסֵר[ אֶחְסַר
אֲדוֹנָי רוֹעִי, לֹא אֶחְסַר.
Herra on minun paimeneni, en ole puutteessa / minulta ei mitään puutu.
H9 חסר chaser (25x) puuttua, olla puutteessa, vähetä, olla liian vähän (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-8sr.html
Alef–segol-prefiksi näkyy myös esim. heikossa haja-verbin taivutuksessa.
היה אֶהְיֶה
אֶהְיֶה אֲשֶׁר אֶהְיֶה
Minä olen, joka Minä olen. (2Moos03_14)
H9 היה haja (3576x) olla, tulla, tapahtua (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-hjh.html
1.4 KOLMANTEEN RADIKAALIIN EI MERKITÄ DAGESH KAL -PISTETTÄ
Verbin kolmantena juuriradikaalina olevaan beged kefet -kirjaimeen ei merkitä dagesh kal -pistettä (ts. sitä edeltää shva merachef). Pisteettömyyden voi merkitä konsonantin päällä olevalla rafe- eli heikkousviivalla.
אסף יַאַסְפֿוּ
pa. impf./fut.mon. 3. mask. he kokoavat
H9 אסף asaf (200x) koota, kerätä kokoon, korjata satoa, ottaa pois (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xsp.html
למד לִמְדֿוּ
pa. imperat. mon. 2. mask. oppikaa, opiskelkaa
H9 למד lamad (86x) oppia, opiskella, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
Pisteettömyys voi tulla näkyviin myös perfektitaivutuksessa:
אבד הָאָבְדֿוּ
huf. perf. yks. 3. fem. hän/se tuli tuhotuksi/hävitetyksi
H9 אבד avad (185x) tuhoutua, kadota, hävitä, menettää, eksyä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xbd.html
1.5 MON. 2. JA 3. FEM.
Monikon toisen ja kolmannen persoonan na-päätteiset feminiinimuodot eivät ole enää käytössä nykyheprean arkisessa puhekielessä. Niiden sijasta käytetään yleensä vastaavia maskuliinisia u-päätteisiä muotoja. Jos klassisia na-päätteisiä muotoja käytetään, niin tertiae nun -verbeissä vartalon nun ja päätteen nun assimiloituvat.
שכן תִּשְׁכֹּ֫נָּה תשכונה
pa. impf./fut. mon. 2. fem. / mon. 3. fem. te asutte, he asuvat
H9 שכן shachan (129x) asua, jäädä, oleskella, sijaita (verbi)
2. O-, A- JA E-IMPF./FUT.
Vahvalla pa'alin impf./fut:lla on kaksi vartalo- eli teemavokaalia: o ja a.
• o (o-impf./fut.) – tavallisin
שמר יִשְׁמֹר
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
• a (a-impf./fut.) – harvinaisempi
□ e-perfekti-verbit
]שָׁלֵם[ יִשְׁלַם
H9 שלם shalem (117x) olla ehyt, täysi, terve, valmis, pi. maksaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3lm.html
□ statiiviverbit: toiminta ei näy liikkeenä tai muutoksena
למד יִלְמַד
H9 למד lamad (86x) oppia, opiskella, pi. opettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lmd.html
□ med. lar. eli ain gronit -verbit (lähes kaikki)
בחר יִבְחַר
H9 בחר bachar (172x) intr. valita (be), trans. tutkia, kokeilla (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-b8r.html
□ tert. lar. eli lamed gronit -verbit (kaikki)
שמע יִשְׁמַע
H9 שמע shama (1159x) kuulla, kuunnella, olla kuuliainen (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mc.html
Muutamalla heikolla verbillä vartalovokaalina esiintyy myös e (e-impf./fut.).
אחז }יֹאחַז{ *יֶאֱחֹז ]יֹאחֵז]
* poikkeuksellinen med. lar. -juuren o-impf./fut.
H9 אחז achaz (69x) tarttua, pitää kiinni, vallata, poimia; liittää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-x8z.html
יצא יֵצֵא
H9 יצא jatsa (1067x) mennä/tulla ulos, lähteä (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-jyx.html
נתן יִתֵּן
H9 נתן natan (2012x) antaa, sallia, maksaa, korvata, asettaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-ntn.html
3. PRIMAE LARYNGALIS -VERBIEN TAIVUTUS
3.1 ALEF-ALKUISILLA O-VARTALOISILLA PREFIKSI E ("alef: e–o")
Kaikkien vahvojen alef-alkuisten verbien prefiksinä on segol eli "e". Muistisääntö: "alef: e–o"
אסף יֶאֱסֹף
H9 אסף asaf (200x) koota, kerätä kokoon, korjata satoa, ottaa pois (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xsp.html
אסר יֶאֱסֹר \] יֶאְסֹר[
H9 אסר asar (72x) sitoa, ottaa, vangiksi, valjastaa, PBH kieltää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xsr.html
אגר יֶאֱגֹר
H9 אגר agar (3x) korjata satoa, kerätä varastoon (verbi)
אוֹגֵר אוגר
mask. (pa. partis.) NH hamsteri, Cricetus
"hamstraaja, yli oman tarpeen kerääjä"
3.2 HE-, CHET- JA AIN-ALKUISILLA O-VARTALOISILLA PREFIKSI A ("a–o")
He-, chet- ja ain-alkuisilla vahvoilla verbeillä on yleensä o-impf.
Niiden prefiksinä on patach eli a-vokaali: muistisääntö "a–o".
הלם יַהֲלֹם
• 1. BH iskeä, lyödä, takoa
• 2. PBH olla sopiva
הרג יַהֲרֹג \ יַהְרֹג
BH tappaa, surmata
חטף יַחֲטֹף \ יַחְטֹף
BH siepata, ryöstää, temmata mukaansa
עבד יַעֲבֹד
BH palvella, tehdä työtä, työskennellä
עבר יַעֲבֹר
BH kulkea yli/läpi/ohi toiselle puolelle
3.3 A-VARTALOISILLA PREFIKSI E ("e–a")
E-perfekteillä ja statiiviverbeillä on a-impf., samoin med. ja tert. lar.
‑verbeillä. Niiden prefiksinä on dissimilaation eli erilaistumisen vuoksi
segol ("e–a"):
אדם יֶאֱדַם \ יֶאְדַּם
(statiivinen) BH olla punainen, "verenvärinen"
אהב יֶאֱהַב
(statiivinen) (med. lar.)
• myös rinnakkainen heikko taivutus: יֹאהַב
H9 אהב ahav (208x) rakastaa, pitää jostakin (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-xhb.html
ארך יֶאֱרַךְ
(statiivinen) BH (34x) jatkua, kestää, BH (myös) olla pitkä, to last
]אָשֵׁם[ יֶאֱשַׁם \ יֶאְשַׁם
(statiivinen) (e-perf.) BH olla syyllinen, olla velkaa, maksaa teoistaan
]חָסֵר[ יֶחֱסַר \ יֶחְסַר
(statiivinen) (e-perf.) BH olla puutteessa, puuttua
עמק יֶעֱמַק
(statiivinen) BH olla syvä, syvällinen, salaperäinen
3.4 PITKÄ JA LYHYT PREFIKSI
Prim. alef-, he- ja chet-kurkkuäänteen alle voi tulla prefiksin jälkeen
vastaava sieppausvokaali (chataf patach tai chataf segol, pitkä prefiksi):
]אָשֵׁם[ יֶאֱשַׁם
הרג יַהֲרֹג
חטף יַחֲטֹף
]חָסֵר[ יֶחֱסַר
– tai tavun sulkeva sheva nach (lyhyt prefiksi):
]אָשֵׁם[ יֶאְשַׁם
הרג יַהְרֹג
חָטַף יַחְטֹף
]חָסֵר[ יֶחְסַר
Ain-alkuisilla on yleensä pitkä prefiksi:
עבר יַעֲבֹר
עמק יֶעֱמַק
Klassinen heprea suosii sieppausvokaalia (pitkä prefiksi), nykyheprea tavun sulkevaa shvata (lyhyt prefiksi). Erityisesti chet-alkuisilla on yleensä aina rinnakkainen lyhyt prefiksi.
Jos nykyhepreaa tuottava ei muista, käytetäänkö verbissä pitkää vai lyhyttä prefiksiä, niin aina voi käyttää pitempää klassisen kielen suosimaa muotoa.
3.5 VOKAALISUFFIKSIT
Vokaalisuffiksien (yks. 2. fem., mon. 3. mask, mon. 2. mask) yhteydessä voi esiintyä rinnakkainen taivutus, jossa toisen ja kolmannen juurikirjaimen väliin muodostuu umpitavu.
חטף יַחְטְפוּ יַחַטְפֿוּ
Alef-alkuisilla voi olla näissä muodoissa myös poikkeuksellisen rinnakkainen a-vokaalinen muoto.
אסר יֶאֶסְרוּ יַאַסְרוּ