OS Jeesus, kotien Herra (Joh. 4:5–26, 2 slop) (OPETUKSET, SAARNAT)
(luonnos)
Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-jeesus-kotien-herra.html
1. AVIOUSKOLLISUUS ON KAIKKIEN YHTEISÖJEN TUKIJALKA
2. JUMALAN SANA VASTAAN IHMISEN SANA
3. AVIOUSKOLLISUUS VASTAAN HUORUUS
4. HUORINTEKIJÄLLE KUULUVA KUOLEMANTUOMIO ON JO KÄRSITTY
RIPPIPUHE
Herran seurakunta, ristin veren kautta armahdetut veljet ja sisaret! Tänään on toinen loppiaisen jälkeinen sunnuntai, jonka otsikko on ’Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa’. Edellisessä käsikirjassa tämän sunnuntain otsikko oli ’Jeesus, kotien Herra’. Surullista on, että niin kirkkomme kuin kansammekin keskellä opetetaan ja puhutaan vuosi vuodelta vähemmän siitä, miten Vapahtajamme Jeesuksen, Jumalan Sanan, tulee olla kaikessa, myös meidän koti- ja perhe-elämässämme Herra ja Jumala.
Kun katselemme itse kukin omaa elämäämme, niin joudumme totuuden mukaisesti toteamaan: Niin usein ja toistuvasti olen syrjäyttänyt Jeesuksen, Jumalan Sanan, kotini pään asemasta. Olen sallinut oman sydämeni eli lihani johtaa elämääni, en ole halunnut ojentautua Pyhän Raamatun mukaan. Milloin olen kiivastuksissani ja loukkaantuneena sanonut pahoja sanoja, kantanut katkeruutta, kostoa ja vihaa povellani. Milloin olen ollut hidas palvelemaan ja osoittamaan kunnioitusta. Milloin olen käyttänyt kallista ja rajallista aikaani maailman turhiin rientoihin ja tyhjänpäiväisyyksien seuraamiseen, jopa sallinut silmiini ja korviini tulevan avoimen ja häpeämättömän haureuden, irstauden, väkivallan ja jumalattomuuden. Milloin olen sydämessäni himoinnut sitä, minkä Herra on sanassaan kieltänyt. Milloin olen antanut lihallisuudelleni vallan ja rikkonut pahoin Jumalaa ja lähimmäistäni - erityisesti puolisoa ja perheenjäseniäni - vastaan, sekä tehnyt myös itselleni pahaa.
Kaikki tämä saattaa meidät syyllisiksi ja tuottaa rangaistuksen pyhän, vanhurskaan ja kiivaan Jumalan edessä. Mutta se, joka nöyrtyy tunnustamaan syntinsä ja niitä katumaan, saa Jeesuksen tähden anteeksi. Herra haluaa armahtaa jokaisen langenneen oman viattoman ristinverensä kautta. Jeesus on jo Golgatan ristillään sovittanut kaikkien synnit. Lasku on jo maksettu ja rangaistus kärsitty. Jotta se meitäkin hyödyttäisi eli meidän hyväksemme luettaisiin, niin käykäämme tunnustamaan oman lihamme turmeltuneisuus sekä siitä seurannut huono elämä. Teemme sen synnintunnustuksen sanoin, joka alkaa ’Oi Sinä kaikkein armollisin'.
SAARNA
1. AVIOUSKOLLISUUS ON KAIKKIEN YHTEISÖJEN TUKIJALKA
Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Luen vielä sunnuntain evankeliumista yhden kohdan: ”Jeesus sanoi naiselle: ’Mene, kutsu miehesi ja tule tänne.’ 17. Nainen vastasi ja sanoi: ’Ei minulla ole miestä.’ Jeesus sanoi hänelle: ’Oikein sinä sanoit: - Ei minulla ole miestä, 18. sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden.’” (Joh. 4:16-18)
Jotkut historiantutkijat ovat tuoneet esille näkemyksen, jonka mukaan aikanaan niin mahtavan ja voittamattoman Rooman valtakunnan tuhon siemenet olivat avioliittoinstituution ja perheen arvon romahtamisessa. Ihmiset eivät enää välittäneet yhteisestä hyvästä, vastuunkantamisesta, omastaan luopumisesta tai uhrautumisesta maansa hyväksi sotatantereella. Syynä oli se, että he eivät olleet kodeissaan oppineet kunnioittamaan ja uskollisesti palvelemaan toisia ihmisiä. Vastuuttomasti elävät ja useimmiten vain omaa nautintoaan etsivät vanhemmat tuottivat tottelemattoman ja vastuuta kantamattoman sukupolven, josta ei enää ollut valtakunnan ylläpitäjäksi ja puolustajaksi. Tämä perhearvojen romahtaminen tuskin yksin selittää Rooman tuhoa, mutta oma elämänkokemukseni ja Jumalan sana tukee tämän suuntaisten syy- ja seuraussuhteiden olemassaoloa.
Eikä aviouskollisuudesta luopuminen tuhoa yksin maallista yhteiskuntaa, vaan se hajottaa syvällä tavalla myös seurakuntaa. Erityisesti jos seurakunnan paimen eli opettaja ei itse sitoudu omassa elämässään ja saarnassaan elinikäiseksi tarkoitettuun avioliittoon, ovat seuraukset tuhoisat. Ei ole turhaan Jumalan sanassa sanottu, että seurakunnan kaitsijan tulee olla nuhteeton yhden vaimon mies (1. Tim. 3:2, Tiit. 1:6).
Olemme joutuneet seuraamaan omassa maassamme viime vuosikymmeninä perheiden järjestelmällistä alasajoa. Avioliittoon vihkimiset suoritetaan vielä useimmiten kirkoissa, mutta vihkimisen jälkeisissä hääjuhlissa Jeesus tuntuu usein jäävän kuokkavieraan paikalle, jos edes sille. Puhumattakaan perheiden arkipäivän elämästä.
Valtava enemmistö ei edes katso aiheelliseksi mennä naimisiin sukupuolielämää aloittaessaan. Raamatulliseen sukupuolikäyttäytymiseen rohkaiseva Tosi Rakkaus Odottaa -kampanja on ollut juuri oikea vastaus tähän huutavaan hätään. Nuoret rikkovat itsensä jo ennen aikuisuutta, jos heille ei anneta selkeää ja yksiselitteistä vaihtoehtoa kulttuurille, jossa pikainen neitseyden menettäminen on suorastaan tavoiteltavaa. Pian tästä maasta saa hakemalla hakea ihmistä, joka ei olisi vähintäänkin jossain elämänvaiheessa elänyt haureellisesti - tai tehnyt huorin hylkäämällä puolisonsa jonkun muun syyn kuin haureuden tähden, ja sitten toisen naimalla.
Maassamme on sellaisia avioliittoja, jossa jompikumpi puoliso - tai jopa molemmat - pettää puolisonsa, moninkertaisesti enemmän kuin niitä, joissa pysytään uskollisena kuolemaan asti. Ikävä kyllä tällä hetkellä tutkimusten mukaan vain yksi tai kaksi avioliittoa kymmenestä on sellaisia, joissa avioliittolupaus pysyä uskollisena puolisolle kuolemaan asti pidetään, eikä vieraisiin yhdytä. Nykyisin noin puolet päätyy avioeroon, ja naimisiinkin jäävistä pareista enemmän kuin joka toisessa on uskottomuutta. Myös omassa elämänhistoriassani lapsuuskodistani alkaen nämä asiat ovat aivan liian tuttuja.
Onko tässä sitten mitään tehtävissä? Pitäisikö vain määritellä kansan moraalinen ja hengellinen taso Jeesuksen tavoin: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi" (Matt. 12:39, 16:4) tai ”avionrikkoja ja syntinen sukupolvi” (Mark. 8:38), ja jättää halveksuntaa tuntien kansa rypemään omaan saastaansa ja kulkemaan kohti kadotusta? "Jumala, minä kiitän Sinua, etten minä ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät..." (Luuk. 18:11)
Pois se! Tietenkin on saarnattava parannusta ja ristin kautta saatavaa anteeksiantamusta. Ja ensimmäiseksi on aloitettava parannuksenteko itsestään. Uusi alku, mielenmuutos, entisen elämäntavan uudelleen arviointi ja kääntymys ovat tarjolla vielä tänään jokaiselle. Parannuksenteko alkaa siis minusta itsestäni. Ja sen jälkeen sinusta; juuri sinusta, joka minua kuuntelet. Seuraavaksi parannusvaatimus ja tarjous uudesta elämästä Jeesuksen sanaa seuraten kohdistetaan niille, jotka nyt eivät ole tässä kuulomatkan päässä.
Mitkä ovat sitten ne käytännön toimenpiteet, joiden kautta Jeesus todella pääsee niin minun, sinun kuin hänenkin kodin Herraksi? Ensimmäinen asia on tunnistaa ja syrjäyttää ne muut herrat, jotka estävät Jeesusta olemasta kaikkein korkeimmalla paikalla. Otan esille kaksi tällaista Jeesuksen kanssa kilpailevaa herraa.
2. JUMALAN SANA VASTAAN IHMISEN SANA
Ensimmäinen ja kaikkein perustavin, verisin ja kiivain taistelupari on Jumalan sana vastaan ihmisen sana. Jeesus ei voi tulla kenenkään kodin Herraksi ilman Raamatun sanaa. Jos et ole tähän asti edes lepopäivääsi pyhittänyt Jumalan sanalla, sen lukemisella, kuulemisella ja tutkimisella, niin tee parannus. Itse olen tässä taivaallisen autuaassa asemassa: Minulle maksetaan jopa palkkaa siitä hyvästä, että askartelen sunnuntaisin Jumalan sanan kanssa!
Jumala kutsuukin meitä kaikkein heikoimpia ja lankeamisalttiimpia tällä tavoin hengelliseen automaattiruokintaan. Vahvemmille ja kiusauksia paremmin kestäville kristityille Jumala voi antaa kutsuja muihinkin kuin sananpalvelijan tehtäviin. Joskus olen pohtinut, kestäisinköhän minä uskossa sellaisessa ammatissa, johon ei liittyisi Jumalan sanan esilläoloa? - Omassa lihassani en varmasti kestäisikään, kuten et sinäkään omin voimin siihen pysty. Mutta Hän, joka meidät on kutsutut, on uskollinen. Herra Jeesus on voimallinen viemään loppuun asti sen työn, jonka Hän on meissä Sanansa, Henkensä ja Pyhän Kasteen kautta alkanut.
Toisaalta Jumalan sanan tutkiminen ja saarnaaminen ammatikseen voi myös paaduttaa. Joten mistäpä sitä vielä tietää, mihin tehtäviin ja tilanteisiin se Herra minut vielä joutuu laittamaan, jotta minäkin Jeesuksen uskossa nöyränä loppuun asti pysyisin.
Mitään muuta tietä Jeesuksen korottamiseen kodin Herraksi ei ole kuin Raamatun sisällön säännöllinen esillä pitäminen: vähintään viikoittain mutta vielä parempi, jos siihen löytyy mahdollisuus useamman kerran viikossa. Omat aamu-, ilta- ja ruokarukoukset ovat hienoja ja tärkeitä asioita, mutta pelkästään niiden varaan ei uskonelämää pidä jättää. Ei mikään suhde pysy elävänä ja toimivana yksisuuntaisella viestien lähettämisellä. Me katsomme asiaksemme rukouksessa puhua Jumalalle ja odotamme Hänen meitä kuulevan. Eikö meidän ole silloin vähintäänkin kohtuullista kuunnella puolestaan myös sitä, mitä Jumala haluaa meille puhua? Ja Hänellä onkin meille paljon asiaa: 66 kirjan, 1189 luvun, kymmenien tuhansien jakeiden ja yli 400 000 sanan verran - Raamatun alkukielistä hepreasta, arameasta ja kreikasta laskettuna.
Elämässä, jota rytmittävät työ-, koulu- ja harrastusajat sekä sähköisten viestimien lähetysajat, ei automaattisesti jää sopivaa hetkeä Raamatun lukemiselle ja kuuntelemiselle. Sille hetkelle on määrätietoisesti raivattava aika. Joustavasti, mutta kuitenkin lujasti, siitä on myös pidettävä kiinni perheen elämässä. Se voi käytännössä tarkoittaa joistakin harrastuksista luopumista; television, tietokoneen, stereoitten tai lehden sulkemista tai jopa joistakin niistä kokonaan luopumista. Luopuminen voi tehdä kipeää. Mutta sanon vakavasti, että paljon kipeämpää tekee lopulta se, jos luopuu Jumalan sanan harjoittamisesta. Raamatun lukemisen ja kuulemisen jatkuva ja pysyvä laiminlyönti johtaa lopulta kylmenemiseen ja ikuiseen kipuun, helvettiin. Älköön kukaan kuvitelko varmalla taivastiellä pysyvänsä ilman säännöllistä profeetallisiin ja apostolisiin kirjoituksiin paneutumista.
Jos olet perheesi ainoa uskova, niin et ehkä saa toisia Sanan äärelle, mutta omasta sielun ravinnostasi voit silti pitää huolta. Itsekään en ole onnistunut saamaan kaikkia perheenjäseniäni enää säännöllisesti Jumalan sanan äärelle. Mutta sen puolesta rukoilen ja toivon hartaasti, että tällainen tilanne Herran armosta taas meilläkin koittaisi.
Ihmisen sanat, tulivat ne sitten mitä kautta tahansa, ovat aina sotimassa Jumalan sanoja vastaan. Huomaat sen heti, kun alat etsiä Jumalan sanoja elämääsi. Sanoma- tai muu lehti sekä ei-hengellinen kirja tuntuvat paljon kevyemmiltä ottaa käteen kuin Pyhä Raamattu. Televisio tai tietokoneen maalliset sivut avautuvat jotenkin vain paljon näppärämmin kuin Jumalan sana. Koet varmasti vastustusta, jos aiot avata Raamatun tai hakeutua paikkaan, jossa voit kuulla opetettavan Jumalan sanaa. Tavalla tai toisella sanan äärelle tuleminen ei vain tahdo onnistua. Pahin vastahakoisuus on meissä itsessämme, mutta ajoittain sitä tulee myös runsaasti ulkopuoleltamme. Pysy siis lujana päätöksessäsi nauttia säännöllisesti hengellistä ravintoa. Jos lankeat, niin aloita uudelleen alusta.
3. AVIOUSKOLLISUUS VASTAAN HUORUUS
Toinen esiin ottamani taistelupari Jeesuksen herruudesta meidän kodeissamme on aviouskollisuus vastaan huoruus eli uskottomuus. Uskottomuus, eli huoruus ja haureus, asuu lähtemättömästi lihassamme kuolemaamme asti. Siksipä ei ole sinänsä mikään ihme, että Jeesus kutsui aikanaan kuulijoidensa sukupolvea huorintekijä- eli avionrikkojasukupolveksi. Raamatun tässä käyttämä kreikankielinen sana γενeά, (genea), on käännetty sukupolveksi. Sana voi tarkoittaa myös sukukuntaa ja laajemmin koko ihmiskuntaa. Itse ymmärrän Jeesuksen tarkoittaneen tässä samalla koko ihmiskuntaa; siis myös meitä.
Itse ihminenhän ei ole muuttunut Jeesuksen ajoista mihinkään. Jeesus kohtasi Samariassa Sykarin kaivolla naisen, joka oli lähtenyt liikkeelle vedenhakuun keskipäivän aikaan, se on kaikkein kuumimpaan ja helteisimpään aikaan, jolloin kukaan järkevä ei lähde kantamaan raskaita vesiastioita. Syynä tähän poikkeukselliseen kaivolle tulon aikaan oli todennäköisesti naisen häpeä liikkua julkisuudessa toisten ihmisten seurassa ja katseiden alla. Vaikka huorin tehtiin paljon Jeesuksenkin aikaan, niin yhteisö kuitenkin vaati jäseniltään vähintään ulkokultaista säädyllisyyttä. Tämä nainen oli joutunut poikkeuksellisen raskaan elämäntien kulkijaksi. Viisi (avio)miestä oli jo takana - olivatko he kaikki kuolleet; tuskin. Todennäköisesti ainakin jotkut heistä olivat hylänneet tämän naisen. Antoihan Mooseksen laki siihen mahdollisuuden, jos mies tapasi vaimossaan jotakin häpeällistä (5. Moos. 24:1). Ja samarialaisethan tunnustivat viisi Mooseksen kirjaa, vaikkeivät muuten juutalaisten kanssa toimeen tulleetkaan.
Eikä siinä kaikki, että tämä vedenhakijanainen oli joutunut viiteen eri avioliittoon - nyt hän oli ilmeisesti jonkun toisen naisen aviomiehen rakastajatar, mikä tilanne viimeistään saattoi hänet hänen omissa silmissäänkin kaikkein halveksuttavimpien joukkoon. Lankeamisaltis oli ihmisen luonto ja liha silloin - ja lankeamisaltis se on tänäänkin. Mutta olisivatkohan Jeesuksen aikaiset ihmiset voineet sittenkään tehdä huorin enemmän kuin mitä meidän aikamme ihmiset? Tuskin.
Uskottomuuden, niin kuin uskollisuudenkin, kotipaikka on sydämessämme, ajatuksissamme, mielessämme ja tahdossamme. Uskollisuus tarkoittaa pyhittäytymistä ja erottautumista yhtä varten, sitoutumista yhteen. Raamatussa aviollinen uskollisuus samastetaan ja rinnastetaan kerta toisensa jälkeen uskollisuuteen Jumalaa kohtaan. Jos olet uskoton puolisollesi, olet samalla uskoton Herraa kohtaa. Jos sydämessäsi luovut uskollisuudesta, vaikka et lihassa vielä lankeaisikaan, olet jo uskosta luopumisen tiellä.
Millä tavalla me sitten teemme huorin? Lähtökohta uskollisuudelle on Jumalan sanan opetus yhdestä lihasta. Kun mies ja nainen yhtyvät, heistä tulee yksi liha. Ja Raamatun mukaan se tarkoittaa ensin luopumista omista vanhemmistaan eli avioliiton julkista solmimista ja sitten liittymistä omaan puolisoon. Avioliitossa syntyvä yhteys on yksiselitteisesti tarkoitettu elinikäiseksi. Avioliiton julkinen solminen on erityisen tärkeää myös siksi, jotta kukaan ei ajattelemattomasti, hetken kiihkossa ja huumassa tulisi sitoneeksi itseään elinikäisesti sellaiseen, johon ei ehkä harkinnan jälkeen haluaisikaan liittyä.
Avioliitto on täysin ohittamaton ja korvaamaton. Kaikki avioliiton ulkopuolinen sukupuolielämä on selkeästi ja ehdottomasti, ilman pienimpiäkään poikkeuksia, huoruutta ja haureutta. Millään teknisillä kepulikonsteilla ei löydy Jumalan edessä tähän sääntöön porsaanreikiä.
Avioliitto päättyy Jumalan edessä vain ja ainoastaan kahdella tavalla: puolison kuolemaan tai siihen, että jompikumpi puolisoista harjoittaa haureutta, tekee huorin eli yhtyy johonkuhun muuhun. Silloin aiempi liitto repeää, koskapa huorintekevä puoliso on nyt liittynyt uuteen ruumiiseen. Tällainen yhden lihan yhteys syntyy jopa maksullisessa prostituoidun kanssa makaamisessa, kuten apostoli Paavali selväsanaisesti Pyhän Hengen johdossa opettaa Ensimmäisessä kirjeessään korinttolaisille (1. Kor. 6:16). Jumalan määräämä rangaistus tällaisesta avioliiton repimisestä ja muuhun yhtymisestä on yksiselitteisesti kuolemantuomio (5. Moos. 22:22).
Tässä on yksi näkökulma luterilaisten tunnustuskirjojen esiin tuomaan ajatukseen niin sanotun syyttömän osapuolen mahdollisuudesta avioitua uudelleen. Jos puoliso on liittynyt huorintehden jonkun muun kanssa yhdeksi lihaksi, niin yksin jäänyt voi mennä uudelleen naimisiin, koska hänestä on tästä näkökulmasta katsoen tullut leski. Huorintehnyt on tuomittu kuolemaan. Kokonaan toinen asia on sitten se, jos huorintehnyt katuu lankeemustaan ja voi palata takaisin. Kenelläpä meillä olisi Jumalan edessä oikeus anteeksiannon pidättämiseen ja kieltää katuvalta mahdollisuus uuteen alkuun? Ja muistettava on, että tämä uudelleen avioituminen puolison huorinteon tähden on poikkeus pääsäännöstä. Epäselvissä tapauksissa on aina pitäydyttävä pääsääntöön, ei poikkeukseen.
4. HUORINTEKIJÄLLE KUULUVA KUOLEMANTUOMIO ON JO KÄRSITTY
Jumala on määrännyt huorinteosta kuolemanrangaistuksen. No, eikös sitten tästäkin vain lähdetä ulos kiviä etsimään ja tuomioita toteuttamaan? Kiitos ja ylistys armon Jumalalle, meidän ei tarvitse lähteä! Eikä syynä ole se, että tänä vuodenaikana on näkyvissä niin vähän irtokiviä ja nekin vähät ovat tiukasti maahan kiinni jäätyneitä. Eikä syynä paikallemme jäämiseen ole myöskään se, että mistään ei löytyisi kivittäjiä, koska me kaikki - joka ainoa meistä - joutuisimme kivitettävien puolelle. Koskeehan kuudennen käskyn rikkomisesta seuraava kuolemantuomio syvimmiltään myös niitä, jotka ovat sydämessään langenneet huoruuteen ja haureuteen. Joka sydämessään himoitsee toisen puolisoa, on jo Jumalan edessä huorintekijä. Kaikkivaltiaan ja kaikkinäkevän Herran edessä ei syyttömiä ole yhtään tämänkään käskyn edessä - en sitä ole minäkään.
Syy siihen, että saamme jäädä paikallemme ja eloon, on se, että yksi jo tuomittu kuolemaan. Yksi on kantanut niin minulle kuin sinullekin kuuluvan kuolemantuomion ja kadotuksen. Jeesus sanoo jokaiselle syntinsä tuntevalle ja tunnustavalle, niin minulle kuin sinullekin: "Sinun syntisi on annettu anteeksi. Mene, äläkä enää syntiä tee." Tätä anteeksiantamuksen sanaa ja kehotusta parannukseen me tarvitsemme kaikki joka päivä siihen asti, kunnes Herramme tulee. Jeesuksen hyvyys ja rakkaus rikkoneita kohtaan on ylenpalttinen ja ylitsevuotavan runsas. Herramme Jeesus ei mitään muuta niin odotakaan kuin sitä, että saisi julistaa meille meidän syntimme anteeksi. Hän on jo maksanut omalla verellään meidän velkamme, kärsinyt rangaistuksen, tuottanut anteeksiantamuksen sekä sovituksen. Siksi Hän tuli maailmaan, että Hän antaisi meille sitä vettä, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.
Sinullekin on tarjolla avoin lähde kaikkea syntiä, syyllisyyttä ja rangaistusta vastaan. Sinut on kastettu Herran Jeesuksen omaksi. Kastemaljastasi pulppuaa yhä tänäänkin avoin lähde, joka pesee pois kaikki syntisi. Juuri Sinä saat kasteesi tähden uskoa seurakunnan keskellä kaikki syntisi anteeksiannetuiksi. Sinut on kasteessa Jumalan sanan ja Pyhän Hengen voimasta liitetty Jeesuksen ruumiin jäseneksi. Saat täydellä uskonvarmuudella luottaa siihen, että Jeesus antaa sinulle, omalle ruumiinjäsenelleen, kaiken anteeksi. Vaalithan sinä itsekin omia jäseniäsi. Juuri siksi Jeesus kärsi ristillä, että Hän voisi antaa sinun syntisi anteeksi. Ethän ylenkatso tuota Jeesuksen kaiken alttiiksi antavaa rakkautta juuri sinua kohtaan.
Seurakunnan keskellä saat myös syödä ja juoda anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän ruokaa. Silloin kun tulet ehtoollispöytään, saat ottaa Jeesuksen vastaan suullasi ja koko ruumiillasi, saat ottaa vastaan Hänen uudistavan ja pyhittävän läsnäolonsa sanassa ja ehtoollisessa. Saat tulla Jeesuksen luokse ja syödä ikuisen elämän ruokaa sekä juoda kuolemattomuuden lähteestä. - Jeesus on tullut kutsumaan pelastukseen ja taivaaseen syntisiä, joista minä olen suurin. Aamen.
Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-jeesus-kotien-herra.html
1. AVIOUSKOLLISUUS ON KAIKKIEN YHTEISÖJEN TUKIJALKA
2. JUMALAN SANA VASTAAN IHMISEN SANA
3. AVIOUSKOLLISUUS VASTAAN HUORUUS
4. HUORINTEKIJÄLLE KUULUVA KUOLEMANTUOMIO ON JO KÄRSITTY
RIPPIPUHE
Herran seurakunta, ristin veren kautta armahdetut veljet ja sisaret! Tänään on toinen loppiaisen jälkeinen sunnuntai, jonka otsikko on ’Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa’. Edellisessä käsikirjassa tämän sunnuntain otsikko oli ’Jeesus, kotien Herra’. Surullista on, että niin kirkkomme kuin kansammekin keskellä opetetaan ja puhutaan vuosi vuodelta vähemmän siitä, miten Vapahtajamme Jeesuksen, Jumalan Sanan, tulee olla kaikessa, myös meidän koti- ja perhe-elämässämme Herra ja Jumala.
Kun katselemme itse kukin omaa elämäämme, niin joudumme totuuden mukaisesti toteamaan: Niin usein ja toistuvasti olen syrjäyttänyt Jeesuksen, Jumalan Sanan, kotini pään asemasta. Olen sallinut oman sydämeni eli lihani johtaa elämääni, en ole halunnut ojentautua Pyhän Raamatun mukaan. Milloin olen kiivastuksissani ja loukkaantuneena sanonut pahoja sanoja, kantanut katkeruutta, kostoa ja vihaa povellani. Milloin olen ollut hidas palvelemaan ja osoittamaan kunnioitusta. Milloin olen käyttänyt kallista ja rajallista aikaani maailman turhiin rientoihin ja tyhjänpäiväisyyksien seuraamiseen, jopa sallinut silmiini ja korviini tulevan avoimen ja häpeämättömän haureuden, irstauden, väkivallan ja jumalattomuuden. Milloin olen sydämessäni himoinnut sitä, minkä Herra on sanassaan kieltänyt. Milloin olen antanut lihallisuudelleni vallan ja rikkonut pahoin Jumalaa ja lähimmäistäni - erityisesti puolisoa ja perheenjäseniäni - vastaan, sekä tehnyt myös itselleni pahaa.
Kaikki tämä saattaa meidät syyllisiksi ja tuottaa rangaistuksen pyhän, vanhurskaan ja kiivaan Jumalan edessä. Mutta se, joka nöyrtyy tunnustamaan syntinsä ja niitä katumaan, saa Jeesuksen tähden anteeksi. Herra haluaa armahtaa jokaisen langenneen oman viattoman ristinverensä kautta. Jeesus on jo Golgatan ristillään sovittanut kaikkien synnit. Lasku on jo maksettu ja rangaistus kärsitty. Jotta se meitäkin hyödyttäisi eli meidän hyväksemme luettaisiin, niin käykäämme tunnustamaan oman lihamme turmeltuneisuus sekä siitä seurannut huono elämä. Teemme sen synnintunnustuksen sanoin, joka alkaa ’Oi Sinä kaikkein armollisin'.
SAARNA
1. AVIOUSKOLLISUUS ON KAIKKIEN YHTEISÖJEN TUKIJALKA
Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! Luen vielä sunnuntain evankeliumista yhden kohdan: ”Jeesus sanoi naiselle: ’Mene, kutsu miehesi ja tule tänne.’ 17. Nainen vastasi ja sanoi: ’Ei minulla ole miestä.’ Jeesus sanoi hänelle: ’Oikein sinä sanoit: - Ei minulla ole miestä, 18. sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden.’” (Joh. 4:16-18)
Jotkut historiantutkijat ovat tuoneet esille näkemyksen, jonka mukaan aikanaan niin mahtavan ja voittamattoman Rooman valtakunnan tuhon siemenet olivat avioliittoinstituution ja perheen arvon romahtamisessa. Ihmiset eivät enää välittäneet yhteisestä hyvästä, vastuunkantamisesta, omastaan luopumisesta tai uhrautumisesta maansa hyväksi sotatantereella. Syynä oli se, että he eivät olleet kodeissaan oppineet kunnioittamaan ja uskollisesti palvelemaan toisia ihmisiä. Vastuuttomasti elävät ja useimmiten vain omaa nautintoaan etsivät vanhemmat tuottivat tottelemattoman ja vastuuta kantamattoman sukupolven, josta ei enää ollut valtakunnan ylläpitäjäksi ja puolustajaksi. Tämä perhearvojen romahtaminen tuskin yksin selittää Rooman tuhoa, mutta oma elämänkokemukseni ja Jumalan sana tukee tämän suuntaisten syy- ja seuraussuhteiden olemassaoloa.
Eikä aviouskollisuudesta luopuminen tuhoa yksin maallista yhteiskuntaa, vaan se hajottaa syvällä tavalla myös seurakuntaa. Erityisesti jos seurakunnan paimen eli opettaja ei itse sitoudu omassa elämässään ja saarnassaan elinikäiseksi tarkoitettuun avioliittoon, ovat seuraukset tuhoisat. Ei ole turhaan Jumalan sanassa sanottu, että seurakunnan kaitsijan tulee olla nuhteeton yhden vaimon mies (1. Tim. 3:2, Tiit. 1:6).
Olemme joutuneet seuraamaan omassa maassamme viime vuosikymmeninä perheiden järjestelmällistä alasajoa. Avioliittoon vihkimiset suoritetaan vielä useimmiten kirkoissa, mutta vihkimisen jälkeisissä hääjuhlissa Jeesus tuntuu usein jäävän kuokkavieraan paikalle, jos edes sille. Puhumattakaan perheiden arkipäivän elämästä.
Valtava enemmistö ei edes katso aiheelliseksi mennä naimisiin sukupuolielämää aloittaessaan. Raamatulliseen sukupuolikäyttäytymiseen rohkaiseva Tosi Rakkaus Odottaa -kampanja on ollut juuri oikea vastaus tähän huutavaan hätään. Nuoret rikkovat itsensä jo ennen aikuisuutta, jos heille ei anneta selkeää ja yksiselitteistä vaihtoehtoa kulttuurille, jossa pikainen neitseyden menettäminen on suorastaan tavoiteltavaa. Pian tästä maasta saa hakemalla hakea ihmistä, joka ei olisi vähintäänkin jossain elämänvaiheessa elänyt haureellisesti - tai tehnyt huorin hylkäämällä puolisonsa jonkun muun syyn kuin haureuden tähden, ja sitten toisen naimalla.
Maassamme on sellaisia avioliittoja, jossa jompikumpi puoliso - tai jopa molemmat - pettää puolisonsa, moninkertaisesti enemmän kuin niitä, joissa pysytään uskollisena kuolemaan asti. Ikävä kyllä tällä hetkellä tutkimusten mukaan vain yksi tai kaksi avioliittoa kymmenestä on sellaisia, joissa avioliittolupaus pysyä uskollisena puolisolle kuolemaan asti pidetään, eikä vieraisiin yhdytä. Nykyisin noin puolet päätyy avioeroon, ja naimisiinkin jäävistä pareista enemmän kuin joka toisessa on uskottomuutta. Myös omassa elämänhistoriassani lapsuuskodistani alkaen nämä asiat ovat aivan liian tuttuja.
Onko tässä sitten mitään tehtävissä? Pitäisikö vain määritellä kansan moraalinen ja hengellinen taso Jeesuksen tavoin: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi" (Matt. 12:39, 16:4) tai ”avionrikkoja ja syntinen sukupolvi” (Mark. 8:38), ja jättää halveksuntaa tuntien kansa rypemään omaan saastaansa ja kulkemaan kohti kadotusta? "Jumala, minä kiitän Sinua, etten minä ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät..." (Luuk. 18:11)
Pois se! Tietenkin on saarnattava parannusta ja ristin kautta saatavaa anteeksiantamusta. Ja ensimmäiseksi on aloitettava parannuksenteko itsestään. Uusi alku, mielenmuutos, entisen elämäntavan uudelleen arviointi ja kääntymys ovat tarjolla vielä tänään jokaiselle. Parannuksenteko alkaa siis minusta itsestäni. Ja sen jälkeen sinusta; juuri sinusta, joka minua kuuntelet. Seuraavaksi parannusvaatimus ja tarjous uudesta elämästä Jeesuksen sanaa seuraten kohdistetaan niille, jotka nyt eivät ole tässä kuulomatkan päässä.
Mitkä ovat sitten ne käytännön toimenpiteet, joiden kautta Jeesus todella pääsee niin minun, sinun kuin hänenkin kodin Herraksi? Ensimmäinen asia on tunnistaa ja syrjäyttää ne muut herrat, jotka estävät Jeesusta olemasta kaikkein korkeimmalla paikalla. Otan esille kaksi tällaista Jeesuksen kanssa kilpailevaa herraa.
2. JUMALAN SANA VASTAAN IHMISEN SANA
Ensimmäinen ja kaikkein perustavin, verisin ja kiivain taistelupari on Jumalan sana vastaan ihmisen sana. Jeesus ei voi tulla kenenkään kodin Herraksi ilman Raamatun sanaa. Jos et ole tähän asti edes lepopäivääsi pyhittänyt Jumalan sanalla, sen lukemisella, kuulemisella ja tutkimisella, niin tee parannus. Itse olen tässä taivaallisen autuaassa asemassa: Minulle maksetaan jopa palkkaa siitä hyvästä, että askartelen sunnuntaisin Jumalan sanan kanssa!
Jumala kutsuukin meitä kaikkein heikoimpia ja lankeamisalttiimpia tällä tavoin hengelliseen automaattiruokintaan. Vahvemmille ja kiusauksia paremmin kestäville kristityille Jumala voi antaa kutsuja muihinkin kuin sananpalvelijan tehtäviin. Joskus olen pohtinut, kestäisinköhän minä uskossa sellaisessa ammatissa, johon ei liittyisi Jumalan sanan esilläoloa? - Omassa lihassani en varmasti kestäisikään, kuten et sinäkään omin voimin siihen pysty. Mutta Hän, joka meidät on kutsutut, on uskollinen. Herra Jeesus on voimallinen viemään loppuun asti sen työn, jonka Hän on meissä Sanansa, Henkensä ja Pyhän Kasteen kautta alkanut.
Toisaalta Jumalan sanan tutkiminen ja saarnaaminen ammatikseen voi myös paaduttaa. Joten mistäpä sitä vielä tietää, mihin tehtäviin ja tilanteisiin se Herra minut vielä joutuu laittamaan, jotta minäkin Jeesuksen uskossa nöyränä loppuun asti pysyisin.
Mitään muuta tietä Jeesuksen korottamiseen kodin Herraksi ei ole kuin Raamatun sisällön säännöllinen esillä pitäminen: vähintään viikoittain mutta vielä parempi, jos siihen löytyy mahdollisuus useamman kerran viikossa. Omat aamu-, ilta- ja ruokarukoukset ovat hienoja ja tärkeitä asioita, mutta pelkästään niiden varaan ei uskonelämää pidä jättää. Ei mikään suhde pysy elävänä ja toimivana yksisuuntaisella viestien lähettämisellä. Me katsomme asiaksemme rukouksessa puhua Jumalalle ja odotamme Hänen meitä kuulevan. Eikö meidän ole silloin vähintäänkin kohtuullista kuunnella puolestaan myös sitä, mitä Jumala haluaa meille puhua? Ja Hänellä onkin meille paljon asiaa: 66 kirjan, 1189 luvun, kymmenien tuhansien jakeiden ja yli 400 000 sanan verran - Raamatun alkukielistä hepreasta, arameasta ja kreikasta laskettuna.
Elämässä, jota rytmittävät työ-, koulu- ja harrastusajat sekä sähköisten viestimien lähetysajat, ei automaattisesti jää sopivaa hetkeä Raamatun lukemiselle ja kuuntelemiselle. Sille hetkelle on määrätietoisesti raivattava aika. Joustavasti, mutta kuitenkin lujasti, siitä on myös pidettävä kiinni perheen elämässä. Se voi käytännössä tarkoittaa joistakin harrastuksista luopumista; television, tietokoneen, stereoitten tai lehden sulkemista tai jopa joistakin niistä kokonaan luopumista. Luopuminen voi tehdä kipeää. Mutta sanon vakavasti, että paljon kipeämpää tekee lopulta se, jos luopuu Jumalan sanan harjoittamisesta. Raamatun lukemisen ja kuulemisen jatkuva ja pysyvä laiminlyönti johtaa lopulta kylmenemiseen ja ikuiseen kipuun, helvettiin. Älköön kukaan kuvitelko varmalla taivastiellä pysyvänsä ilman säännöllistä profeetallisiin ja apostolisiin kirjoituksiin paneutumista.
Jos olet perheesi ainoa uskova, niin et ehkä saa toisia Sanan äärelle, mutta omasta sielun ravinnostasi voit silti pitää huolta. Itsekään en ole onnistunut saamaan kaikkia perheenjäseniäni enää säännöllisesti Jumalan sanan äärelle. Mutta sen puolesta rukoilen ja toivon hartaasti, että tällainen tilanne Herran armosta taas meilläkin koittaisi.
Ihmisen sanat, tulivat ne sitten mitä kautta tahansa, ovat aina sotimassa Jumalan sanoja vastaan. Huomaat sen heti, kun alat etsiä Jumalan sanoja elämääsi. Sanoma- tai muu lehti sekä ei-hengellinen kirja tuntuvat paljon kevyemmiltä ottaa käteen kuin Pyhä Raamattu. Televisio tai tietokoneen maalliset sivut avautuvat jotenkin vain paljon näppärämmin kuin Jumalan sana. Koet varmasti vastustusta, jos aiot avata Raamatun tai hakeutua paikkaan, jossa voit kuulla opetettavan Jumalan sanaa. Tavalla tai toisella sanan äärelle tuleminen ei vain tahdo onnistua. Pahin vastahakoisuus on meissä itsessämme, mutta ajoittain sitä tulee myös runsaasti ulkopuoleltamme. Pysy siis lujana päätöksessäsi nauttia säännöllisesti hengellistä ravintoa. Jos lankeat, niin aloita uudelleen alusta.
3. AVIOUSKOLLISUUS VASTAAN HUORUUS
Toinen esiin ottamani taistelupari Jeesuksen herruudesta meidän kodeissamme on aviouskollisuus vastaan huoruus eli uskottomuus. Uskottomuus, eli huoruus ja haureus, asuu lähtemättömästi lihassamme kuolemaamme asti. Siksipä ei ole sinänsä mikään ihme, että Jeesus kutsui aikanaan kuulijoidensa sukupolvea huorintekijä- eli avionrikkojasukupolveksi. Raamatun tässä käyttämä kreikankielinen sana γενeά, (genea), on käännetty sukupolveksi. Sana voi tarkoittaa myös sukukuntaa ja laajemmin koko ihmiskuntaa. Itse ymmärrän Jeesuksen tarkoittaneen tässä samalla koko ihmiskuntaa; siis myös meitä.
Itse ihminenhän ei ole muuttunut Jeesuksen ajoista mihinkään. Jeesus kohtasi Samariassa Sykarin kaivolla naisen, joka oli lähtenyt liikkeelle vedenhakuun keskipäivän aikaan, se on kaikkein kuumimpaan ja helteisimpään aikaan, jolloin kukaan järkevä ei lähde kantamaan raskaita vesiastioita. Syynä tähän poikkeukselliseen kaivolle tulon aikaan oli todennäköisesti naisen häpeä liikkua julkisuudessa toisten ihmisten seurassa ja katseiden alla. Vaikka huorin tehtiin paljon Jeesuksenkin aikaan, niin yhteisö kuitenkin vaati jäseniltään vähintään ulkokultaista säädyllisyyttä. Tämä nainen oli joutunut poikkeuksellisen raskaan elämäntien kulkijaksi. Viisi (avio)miestä oli jo takana - olivatko he kaikki kuolleet; tuskin. Todennäköisesti ainakin jotkut heistä olivat hylänneet tämän naisen. Antoihan Mooseksen laki siihen mahdollisuuden, jos mies tapasi vaimossaan jotakin häpeällistä (5. Moos. 24:1). Ja samarialaisethan tunnustivat viisi Mooseksen kirjaa, vaikkeivät muuten juutalaisten kanssa toimeen tulleetkaan.
Eikä siinä kaikki, että tämä vedenhakijanainen oli joutunut viiteen eri avioliittoon - nyt hän oli ilmeisesti jonkun toisen naisen aviomiehen rakastajatar, mikä tilanne viimeistään saattoi hänet hänen omissa silmissäänkin kaikkein halveksuttavimpien joukkoon. Lankeamisaltis oli ihmisen luonto ja liha silloin - ja lankeamisaltis se on tänäänkin. Mutta olisivatkohan Jeesuksen aikaiset ihmiset voineet sittenkään tehdä huorin enemmän kuin mitä meidän aikamme ihmiset? Tuskin.
Uskottomuuden, niin kuin uskollisuudenkin, kotipaikka on sydämessämme, ajatuksissamme, mielessämme ja tahdossamme. Uskollisuus tarkoittaa pyhittäytymistä ja erottautumista yhtä varten, sitoutumista yhteen. Raamatussa aviollinen uskollisuus samastetaan ja rinnastetaan kerta toisensa jälkeen uskollisuuteen Jumalaa kohtaan. Jos olet uskoton puolisollesi, olet samalla uskoton Herraa kohtaa. Jos sydämessäsi luovut uskollisuudesta, vaikka et lihassa vielä lankeaisikaan, olet jo uskosta luopumisen tiellä.
Millä tavalla me sitten teemme huorin? Lähtökohta uskollisuudelle on Jumalan sanan opetus yhdestä lihasta. Kun mies ja nainen yhtyvät, heistä tulee yksi liha. Ja Raamatun mukaan se tarkoittaa ensin luopumista omista vanhemmistaan eli avioliiton julkista solmimista ja sitten liittymistä omaan puolisoon. Avioliitossa syntyvä yhteys on yksiselitteisesti tarkoitettu elinikäiseksi. Avioliiton julkinen solminen on erityisen tärkeää myös siksi, jotta kukaan ei ajattelemattomasti, hetken kiihkossa ja huumassa tulisi sitoneeksi itseään elinikäisesti sellaiseen, johon ei ehkä harkinnan jälkeen haluaisikaan liittyä.
Avioliitto on täysin ohittamaton ja korvaamaton. Kaikki avioliiton ulkopuolinen sukupuolielämä on selkeästi ja ehdottomasti, ilman pienimpiäkään poikkeuksia, huoruutta ja haureutta. Millään teknisillä kepulikonsteilla ei löydy Jumalan edessä tähän sääntöön porsaanreikiä.
Avioliitto päättyy Jumalan edessä vain ja ainoastaan kahdella tavalla: puolison kuolemaan tai siihen, että jompikumpi puolisoista harjoittaa haureutta, tekee huorin eli yhtyy johonkuhun muuhun. Silloin aiempi liitto repeää, koskapa huorintekevä puoliso on nyt liittynyt uuteen ruumiiseen. Tällainen yhden lihan yhteys syntyy jopa maksullisessa prostituoidun kanssa makaamisessa, kuten apostoli Paavali selväsanaisesti Pyhän Hengen johdossa opettaa Ensimmäisessä kirjeessään korinttolaisille (1. Kor. 6:16). Jumalan määräämä rangaistus tällaisesta avioliiton repimisestä ja muuhun yhtymisestä on yksiselitteisesti kuolemantuomio (5. Moos. 22:22).
Tässä on yksi näkökulma luterilaisten tunnustuskirjojen esiin tuomaan ajatukseen niin sanotun syyttömän osapuolen mahdollisuudesta avioitua uudelleen. Jos puoliso on liittynyt huorintehden jonkun muun kanssa yhdeksi lihaksi, niin yksin jäänyt voi mennä uudelleen naimisiin, koska hänestä on tästä näkökulmasta katsoen tullut leski. Huorintehnyt on tuomittu kuolemaan. Kokonaan toinen asia on sitten se, jos huorintehnyt katuu lankeemustaan ja voi palata takaisin. Kenelläpä meillä olisi Jumalan edessä oikeus anteeksiannon pidättämiseen ja kieltää katuvalta mahdollisuus uuteen alkuun? Ja muistettava on, että tämä uudelleen avioituminen puolison huorinteon tähden on poikkeus pääsäännöstä. Epäselvissä tapauksissa on aina pitäydyttävä pääsääntöön, ei poikkeukseen.
4. HUORINTEKIJÄLLE KUULUVA KUOLEMANTUOMIO ON JO KÄRSITTY
Jumala on määrännyt huorinteosta kuolemanrangaistuksen. No, eikös sitten tästäkin vain lähdetä ulos kiviä etsimään ja tuomioita toteuttamaan? Kiitos ja ylistys armon Jumalalle, meidän ei tarvitse lähteä! Eikä syynä ole se, että tänä vuodenaikana on näkyvissä niin vähän irtokiviä ja nekin vähät ovat tiukasti maahan kiinni jäätyneitä. Eikä syynä paikallemme jäämiseen ole myöskään se, että mistään ei löytyisi kivittäjiä, koska me kaikki - joka ainoa meistä - joutuisimme kivitettävien puolelle. Koskeehan kuudennen käskyn rikkomisesta seuraava kuolemantuomio syvimmiltään myös niitä, jotka ovat sydämessään langenneet huoruuteen ja haureuteen. Joka sydämessään himoitsee toisen puolisoa, on jo Jumalan edessä huorintekijä. Kaikkivaltiaan ja kaikkinäkevän Herran edessä ei syyttömiä ole yhtään tämänkään käskyn edessä - en sitä ole minäkään.
Syy siihen, että saamme jäädä paikallemme ja eloon, on se, että yksi jo tuomittu kuolemaan. Yksi on kantanut niin minulle kuin sinullekin kuuluvan kuolemantuomion ja kadotuksen. Jeesus sanoo jokaiselle syntinsä tuntevalle ja tunnustavalle, niin minulle kuin sinullekin: "Sinun syntisi on annettu anteeksi. Mene, äläkä enää syntiä tee." Tätä anteeksiantamuksen sanaa ja kehotusta parannukseen me tarvitsemme kaikki joka päivä siihen asti, kunnes Herramme tulee. Jeesuksen hyvyys ja rakkaus rikkoneita kohtaan on ylenpalttinen ja ylitsevuotavan runsas. Herramme Jeesus ei mitään muuta niin odotakaan kuin sitä, että saisi julistaa meille meidän syntimme anteeksi. Hän on jo maksanut omalla verellään meidän velkamme, kärsinyt rangaistuksen, tuottanut anteeksiantamuksen sekä sovituksen. Siksi Hän tuli maailmaan, että Hän antaisi meille sitä vettä, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään.
Sinullekin on tarjolla avoin lähde kaikkea syntiä, syyllisyyttä ja rangaistusta vastaan. Sinut on kastettu Herran Jeesuksen omaksi. Kastemaljastasi pulppuaa yhä tänäänkin avoin lähde, joka pesee pois kaikki syntisi. Juuri Sinä saat kasteesi tähden uskoa seurakunnan keskellä kaikki syntisi anteeksiannetuiksi. Sinut on kasteessa Jumalan sanan ja Pyhän Hengen voimasta liitetty Jeesuksen ruumiin jäseneksi. Saat täydellä uskonvarmuudella luottaa siihen, että Jeesus antaa sinulle, omalle ruumiinjäsenelleen, kaiken anteeksi. Vaalithan sinä itsekin omia jäseniäsi. Juuri siksi Jeesus kärsi ristillä, että Hän voisi antaa sinun syntisi anteeksi. Ethän ylenkatso tuota Jeesuksen kaiken alttiiksi antavaa rakkautta juuri sinua kohtaan.
Seurakunnan keskellä saat myös syödä ja juoda anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän ruokaa. Silloin kun tulet ehtoollispöytään, saat ottaa Jeesuksen vastaan suullasi ja koko ruumiillasi, saat ottaa vastaan Hänen uudistavan ja pyhittävän läsnäolonsa sanassa ja ehtoollisessa. Saat tulla Jeesuksen luokse ja syödä ikuisen elämän ruokaa sekä juoda kuolemattomuuden lähteestä. - Jeesus on tullut kutsumaan pelastukseen ja taivaaseen syntisiä, joista minä olen suurin. Aamen.