H1A Shemer, Naomi (HEPREA MUSIIKKI)
| h1a-shemer.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 4.6.2020).
1 HEPREA LAULUT https://gen.fi/h1.html
H1A MUSIIKKI https://gen.fi/h1a.html
H1A Shemer, Naomi
https://gen.fi/h1a-shemer.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit
1. Israelilaisen laulun ja runon ensimmäinen nainen
0. DOKUMENTIT
H1 347 Jerushalaim shel zahav (Naomi Shemer) Kultainen Jerusalem
https://gen.fi/h1-347.html
ISRAELILAISEN LAULUN JA RUNON ENSIMMÄINEN NAINEN
נָעֳמִי שֶׁ֫מֶר נעמי שמר
https://en.wikipedia.org/wiki/Naomi_Shemer
Israelin itsenäisyyspäiväviikolla vuonna 1967 (15.5.1967) järjestettiin Israelissa laulufestivaalit.
Israelin itsenäisyysjulistus annettiin juutalaisen (kuunkierron mukaisen) kalenterin ijar-kuun 5. päivä vuonna 5708 (14.5.1948). Ijar-kuun 5. päivä osuu meidän (aurinkovuoden mukaan laskettavan) kalenterimme mukaisesti huhtikuun loppupuolelle tai toukokuulle.
Naomi Shemer [o.s. Sapir, s. 13.7.1930 Palestiinan brittiläinen mandaatti, Kvutsat Kineret, k. 26.6.2004 Tel Aviv] oli kirjoittanut Israelin 19-vuotisitsenäisyyspäivän kunniaksi Kultainen Jerusalem -laulun. Kappale ei osallistunut itse kilpailuun, mutta sai kuitenkin luvan tulla lauletuksi festivaalilla. Shemer valitsi asepalveluksessa olleen tyttärensä ehdotuksesta laulun esittäjäksi suurelle yleisölle tuntemattoman nuoren Shuli Natanin [s. 1947]. Natan oli syntynyt Lontoossa, mutta muuttanut myöhemmin Israeliin. Laulu esitettiin pelkällä kitarasäestyksellä.
שׁ֫וּלִי נָתָן שולי נתן
Kolme viikkoa tämän jälkeen puhkesi Kuuden päivän sota (5.–10.6.1967). Laulu levisi räjähdysmäisesti kaikkien israelilaisten huulille, erityisen rakas se oli sotilaille. Israelilaiset sotilaat valloittivat laulussa mainitun kaupungin keskellä oleva muurin (Länsi- eli Itkumuurin) 7.6.1967. Shemer kirjoitti tämän jälkeen lauluun vielä neljännen säkeistön.
Kultainen Jerusalem -laulusta tuli juutalaisten toinen kansallislaulu. Ehdotettiinpa sitä vakavasti myös Israelin viralliseksi kansallislauluksi.
Vuonna 2004 Israelin parlamentti eli Knesset kuitenkin lopulta virallisestikin päätti, että HaTikva on Israelin kansallislaulu. Naftali Herz Imber oli kirjoittanut sen vuonna 1878. Samuel Cohen sovitti HaTikva-runon vuonna 1888 vanhaan, alun perin jo vuonna 1600 sävellettyyn italialaismelodiaan, joka oli vuosisadat kiertänyt eri versioissa ympäri Eurooppaa.
Shemer tuli erityisesti tämän Kultainen Jerusalem -laulun kautta yhdeksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista israelilaisista lauluntekijöistä. Häntä onkin kutsuttu "Israelilaisen laulun ja runon ensimmäiseksi naiseksi". Hän julkaisi yhteensä neljässä eri kokoelmassa lähes 200 eri laulua.
Shemer oli syntynyt Galileanjärven eteläpäässä olevassa Kvutsat Kineret (Kvutzat Kinneret) -kibbutsissa. Hänen viimeinen kotipaikkansa oli Tel Aviv. Vuosi kuolemansa jälkeen (2005) Shemer valittiin israelilaisen Ynet-uutistoimiston järjestämässä yleisöäänestyksessä kuudenneksi merkittävimmäksi israelilaiseksi. Tärkeimmäksi äänestettiin Yitzhak Rabin [1922–1995], toiseksi tuli David ben Gurion [1886–1973].
1 HEPREA LAULUT https://gen.fi/h1.html
H1A MUSIIKKI https://gen.fi/h1a.html
H1A Shemer, Naomi
https://gen.fi/h1a-shemer.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit
1. Israelilaisen laulun ja runon ensimmäinen nainen
0. DOKUMENTIT
H1 347 Jerushalaim shel zahav (Naomi Shemer) Kultainen Jerusalem
https://gen.fi/h1-347.html
ISRAELILAISEN LAULUN JA RUNON ENSIMMÄINEN NAINEN
נָעֳמִי שֶׁ֫מֶר נעמי שמר
https://en.wikipedia.org/wiki/Naomi_Shemer
Israelin itsenäisyyspäiväviikolla vuonna 1967 (15.5.1967) järjestettiin Israelissa laulufestivaalit.
Israelin itsenäisyysjulistus annettiin juutalaisen (kuunkierron mukaisen) kalenterin ijar-kuun 5. päivä vuonna 5708 (14.5.1948). Ijar-kuun 5. päivä osuu meidän (aurinkovuoden mukaan laskettavan) kalenterimme mukaisesti huhtikuun loppupuolelle tai toukokuulle.
Naomi Shemer [o.s. Sapir, s. 13.7.1930 Palestiinan brittiläinen mandaatti, Kvutsat Kineret, k. 26.6.2004 Tel Aviv] oli kirjoittanut Israelin 19-vuotisitsenäisyyspäivän kunniaksi Kultainen Jerusalem -laulun. Kappale ei osallistunut itse kilpailuun, mutta sai kuitenkin luvan tulla lauletuksi festivaalilla. Shemer valitsi asepalveluksessa olleen tyttärensä ehdotuksesta laulun esittäjäksi suurelle yleisölle tuntemattoman nuoren Shuli Natanin [s. 1947]. Natan oli syntynyt Lontoossa, mutta muuttanut myöhemmin Israeliin. Laulu esitettiin pelkällä kitarasäestyksellä.
שׁ֫וּלִי נָתָן שולי נתן
Kolme viikkoa tämän jälkeen puhkesi Kuuden päivän sota (5.–10.6.1967). Laulu levisi räjähdysmäisesti kaikkien israelilaisten huulille, erityisen rakas se oli sotilaille. Israelilaiset sotilaat valloittivat laulussa mainitun kaupungin keskellä oleva muurin (Länsi- eli Itkumuurin) 7.6.1967. Shemer kirjoitti tämän jälkeen lauluun vielä neljännen säkeistön.
Kultainen Jerusalem -laulusta tuli juutalaisten toinen kansallislaulu. Ehdotettiinpa sitä vakavasti myös Israelin viralliseksi kansallislauluksi.
Vuonna 2004 Israelin parlamentti eli Knesset kuitenkin lopulta virallisestikin päätti, että HaTikva on Israelin kansallislaulu. Naftali Herz Imber oli kirjoittanut sen vuonna 1878. Samuel Cohen sovitti HaTikva-runon vuonna 1888 vanhaan, alun perin jo vuonna 1600 sävellettyyn italialaismelodiaan, joka oli vuosisadat kiertänyt eri versioissa ympäri Eurooppaa.
Shemer tuli erityisesti tämän Kultainen Jerusalem -laulun kautta yhdeksi tunnetuimmista ja arvostetuimmista israelilaisista lauluntekijöistä. Häntä onkin kutsuttu "Israelilaisen laulun ja runon ensimmäiseksi naiseksi". Hän julkaisi yhteensä neljässä eri kokoelmassa lähes 200 eri laulua.
Shemer oli syntynyt Galileanjärven eteläpäässä olevassa Kvutsat Kineret (Kvutzat Kinneret) -kibbutsissa. Hänen viimeinen kotipaikkansa oli Tel Aviv. Vuosi kuolemansa jälkeen (2005) Shemer valittiin israelilaisen Ynet-uutistoimiston järjestämässä yleisöäänestyksessä kuudenneksi merkittävimmäksi israelilaiseksi. Tärkeimmäksi äänestettiin Yitzhak Rabin [1922–1995], toiseksi tuli David ben Gurion [1886–1973].