S Arvonimet (SUOMEN KIELIOPPI)
| info-s-arvonimet.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 17.7.2024).
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Arvonimet (sanaoppi, sanaluokat, subst., hlönimikkeet)
https://gen.fi/info-s-arvonimet.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Arvonimien johdanto
1. Suomessa nykyisin käytössä olevat arvonimet
2. Akateemikko
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
S Substantiivit eli nimisanat (sanaoppi, sanaluokat)
https://gen.fi/info-s-substantiivit.html
S Henkilönimikkeet (sanaoppi, sanaluokat, substantiivit)
https://gen.fi/info-s-henkilonimikkeet.html
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. ARVONIMIEN JOHDANTO
Akateemikko
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateemikko
Arvonimi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonimi
Arvonimet Suomessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonimet_Suomessa
Luettelo Suomessa itsenäisyyden aikana myönnetyistä arvonimistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_itsenäisyyden_aikana_myönnetyistä_arvonimistä
Arvonimi voidaan antaa ansioituneelle henkilölle, joka on kunnostautunut hallitsijan palveluksessa tai muuten teoillaan tai sanoillaan edistänyt yhteistä hyvää. Arvonimet voivat olla perinnöllisiä, jolloin puhutaan aatelista, tai henkilökohtaisia, jolloin voidaan puhua virka-aatelista.
Perinnöllisiä aatelin arvonimiä ei enää Suomessa myönnetä. Kuitenkin suvut, jotka on aikaisemmin aateloitu, voivat edelleen käyttää arvonimiään. Mitään erioikeuksia aatelilla ei Suomessa eikä muualla Euroopassa enää ole lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttia, jossa ylähuoneen pääreillä edelleen on hieman lainsäädäntövaltaa.
Hallitsijoilla on usein kymmeniä, ellei satoja arvonimiä, jotka protokollan mukaan kirjoitetaan virallisiin asiakirjoihin aina hallitsijan nimen jälkeen. Hallitsijoiden arvonimien merkitys on perustunut siihen, että niissä on lueteltu ne alueet, joita asianomaisen monarkin on katsottu hallitsevan. Esimerkiksi Venäjän keisarit ovat käyttäneet seuraavia arvonimiä:
Koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias, Kasanin, Astrakanin, Puolan, Siperian ja Taurian Kersonessoksen Tsaari, Pihkovan herra ja Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas, Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallenin, Samogitian, Białystokin, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas, Nižni Novgorodin, Tšernigovin, Rjazanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Beloje Ozeron, Udorian, Obdorian, Vitebskin ja Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas, Iberian, Kartalinian, Georgian ja Kabarinian ja Armenian herra ja hallitsija, Tšerkessien ja vuoristoruhtinaiden ym. Perintöruhtinas ja Hallitsija, Norjan perillinen, Schleswig-Holsteinin, Dithmarschenin ja Oldenburgin herttua jne. jne.
Monissa asiakirjoissa tosin käytettiin lyhempää, ainoastaan Venäjään, Puolaan ja Suomeen viittaavaa arvonimiluetteloa.
Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa puolestaan lopetti vuosisatoja vanhan perinteen ja valitsi arvonimekseen yksinkertaisesti Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas ("Carl XVI Gustaf, Sveriges konung").
Suomessa arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä.
Arvonimiä on nykyisin käytössä noin sata. Sen enempää arvonimen saamiseen kuin sen käyttämiseenkään ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. Arvonimen hakijan eli yleensä työnantajan, julkisyhteisön tai muun juridisen henkilön on maksettava myönnettävästä arvonimestä vero. Arvonimeä voi hakea myös yksityinen henkilö jollekin toiselle yksityiselle henkilölle. Tällöinkin veron maksaa hakija, ei koskaan itse arvonimen saaja.
Suomessa arvonimeä haetaan tasavallan presidentiltä kirjallisesti perustellulla hakemuksella. Henkilölle haetun arvonimen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata hänen elämäntyötään. Arvonimilautakunta antaa lausunnon presidentille ennen kuin tämä arvonimen myöntää. Arvonimilautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri, ja hänen lisäkseen lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Arvonimilautakunnan jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta. Lautakunnan jäseneksi ei voida nimittää henkilöä, joka on nimityshetkellä täyttänyt 66 vuotta.
Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty itsenäisyyden aikana (vuodesta 1918 lähtien) noin 13000 (tieto vuodelta 2012).
Tuomarinkoulutuslautakunta myöntää auskultoinnin hyväksytysti suorittaneelle juristille varatuomarin arvonimen. Laamanni eli käräjäoikeuden päällikkötuomari voi myöntää lautamiehelle tunnustukseksi pitkästä ja ansiokkaasta – käytännössä ainakin kahdeksan tai yhdeksän vuotta kestäneestä – toiminnasta herastuomarin arvonimen.
Suomen hallintobyrokratiassa ministeriöiden korkeita virkamiehiä kutsutaan myös neuvoksiksi, ja tällöin on kyseessä virkanimike eikä arvonimi. Tällaisia virkanimikkeitä ovat muun muassa finanssineuvos, hallitusneuvos, maatalousneuvos ja teollisuusneuvos. Suomen evankelisluterilaisen kirkon korkeiden viranhaltijoiden virkanimike on kirkkoneuvos.
Joidenkin perinteisten kestävyysurheilutapahtumien järjestäjät kutsuvat urheiluun liittyvissä yhteyksissä tapahtumaan toistuvasti osallistuneita kuntourheilijoita neuvoksiksi. Siten Finlandia-hiihdon 15 kertaa suorittanut hiihtäjä on hiihtoneuvos ja Helsinki City Marathonin 10 kertaa juossut maratoonari on maratonneuvos. Nämä eivät ole varsinaisia arvonimiä.
Arkkiatrin eli "ylilääkärin" arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Niin ikään pitäjänneuvoksen arvonimi voi olla samassa kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Kotitalousneuvoksen ja kotiteollisuusneuvoksen arvonimiä on myönnetty vain naisille (tieto vuodelta 2022).
Joitakin arvonimiä on myönnetty vain kerran, esim. Suomen marsalkka vuonna 1942. Presidentin myöntämistä arvonimistä talousneuvos on kaikkein yleisin, sen on saanut ~2000 henkilöä.
Director cantus /ū/ ja director musices /ū–ē/ -arvonimiä myöntävät presidentin lisäksi myös Suomen ev.lut. kirkon tuomiokapitulit. Rovastin arvonimen myöntää aina kansankirkko.
Osa arvonimistä on ollut käytössä jo autonomian aikana: esim. kamarineuvos, kauppaneuvos ja laamanni.
1. SUOMESSA NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT ARVONIMET
Arvonimestä maksettava vero on ryhmäkohtainen: Korkein vero maksetaan ensimmäisen ryhmän valtio- ja vuorineuvoksien arvonimistä, enimmällään 48 400 euroa. Halvimmalla pääsevät kuudennentoista ryhmän director cantus /ū/ ja director musices /ū–ē/ -arvonimiä hakeneet tahot, pienimmillään 50 euroa.
• 1. ryhmä:
valtioneuvos, vuorineuvos
• 2. ryhmä:
energianeuvos, erikoislähettiläs, kauppaneuvos, liikenneneuvos, maanviljelysneuvos, matkailuneuvos, merenkulkuneuvos, metsäneuvos, ministeri, rahoitusneuvos, teollisuusneuvos, valtiopäiväneuvos, viestintäneuvos, ylipormestari
• 3. ryhmä:
apteekkineuvos, insinöörineuvos, vakuutusneuvos, yrittäjäneuvos
• 4. ryhmä:
kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos
• 5. ryhmä:
arkkiatri, laamanni, maaneuvos, patenttineuvos, rakennusneuvos, ylisosiaalineuvos
• 6. ryhmä:
kanslianeuvos, lehdistöneuvos, maakuntaneuvos, professori, sairaalaneuvos
• 7. ryhmä:
budjettineuvos, eläinlääkintöneuvos, eräneuvos, hallitusneuvos, kalastusneuvos, kenttäpiispa, kulttuurineuvos, kunnallisneuvos, liikuntaneuvos, lääkintöneuvos, maanmittausneuvos, metsätalousneuvos, museoneuvos, nuorisoasiainneuvos, poliisineuvos, pääkonsuli, satamaneuvos, työsuojeluneuvos, verotusneuvos, ympäristöneuvos
• 8. ryhmä:
ammattikasvatusneuvos, balettineuvos, elokuvaneuvos, järjestöneuvos, kalatalousneuvos, kamarineuvos, kaupallinen neuvos, kihlakunnanneuvos, kiinteistöneuvos, kirjapainoneuvos, kirjastoneuvos, korkeakouluneuvos, kotiseutuneuvos, kotitalousneuvos, kotiteollisuusneuvos, kouluneuvos, kunnanjohtaja, käsityöneuvos, luotsineuvos, lähetystöneuvos, musiikkineuvos, opetusneuvos, pitäjänneuvos, pormestari, puutarhaneuvos, revisioneuvos, seurakuntaneuvos, sosiaalineuvos, taideneuvos, talousneuvos, teatterineuvos, terveydenhuoltoneuvos, uittoneuvos
• 9. ryhmä:
yliagronomi, yliarkkitehti, yli-insinööri, yli-intendentti, ylimetsänhoitaja
• 10. ryhmä:
konsuli, lähetystösihteeri, taloustirehtööri, ylikamreeri, ylirakennusmestari
• 11. ryhmä:
rehtori, varakonsuli
• 12. ryhmä:
yliopettaja
• 13. ryhmä:
asessori, eläinlääkintöasessori, lehtori
• 14. ryhmä:
intendentti, kamreeri, postimestari, rovasti, sotakamreeri
• 15. ryhmä:
lentokapteeni
• 16. ryhmä:
director cantus, director musices
2. AKATEEMIKKO
Akateemikko
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateemikko
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Arvonimet (sanaoppi, sanaluokat, subst., hlönimikkeet)
https://gen.fi/info-s-arvonimet.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Arvonimien johdanto
1. Suomessa nykyisin käytössä olevat arvonimet
2. Akateemikko
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
S Substantiivit eli nimisanat (sanaoppi, sanaluokat)
https://gen.fi/info-s-substantiivit.html
S Henkilönimikkeet (sanaoppi, sanaluokat, substantiivit)
https://gen.fi/info-s-henkilonimikkeet.html
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. ARVONIMIEN JOHDANTO
Akateemikko
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateemikko
Arvonimi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonimi
Arvonimet Suomessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvonimet_Suomessa
Luettelo Suomessa itsenäisyyden aikana myönnetyistä arvonimistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomessa_itsenäisyyden_aikana_myönnetyistä_arvonimistä
Arvonimi voidaan antaa ansioituneelle henkilölle, joka on kunnostautunut hallitsijan palveluksessa tai muuten teoillaan tai sanoillaan edistänyt yhteistä hyvää. Arvonimet voivat olla perinnöllisiä, jolloin puhutaan aatelista, tai henkilökohtaisia, jolloin voidaan puhua virka-aatelista.
Perinnöllisiä aatelin arvonimiä ei enää Suomessa myönnetä. Kuitenkin suvut, jotka on aikaisemmin aateloitu, voivat edelleen käyttää arvonimiään. Mitään erioikeuksia aatelilla ei Suomessa eikä muualla Euroopassa enää ole lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttia, jossa ylähuoneen pääreillä edelleen on hieman lainsäädäntövaltaa.
Hallitsijoilla on usein kymmeniä, ellei satoja arvonimiä, jotka protokollan mukaan kirjoitetaan virallisiin asiakirjoihin aina hallitsijan nimen jälkeen. Hallitsijoiden arvonimien merkitys on perustunut siihen, että niissä on lueteltu ne alueet, joita asianomaisen monarkin on katsottu hallitsevan. Esimerkiksi Venäjän keisarit ovat käyttäneet seuraavia arvonimiä:
Koko Venäjän, Moskovan, Kiovan, Vladimirin ja Novgorodin Keisari ja itsevaltias, Kasanin, Astrakanin, Puolan, Siperian ja Taurian Kersonessoksen Tsaari, Pihkovan herra ja Smolenskin, Liettuan, Volhynian, Podolian ja Suomen suuriruhtinas, Viron, Liivinmaan, Kuurinmaan ja Semgallenin, Samogitian, Białystokin, Karjalan, Tverin, Jugorian, Permin, Vjatkan, Bulgarian ja muiden maiden ruhtinas, Nižni Novgorodin, Tšernigovin, Rjazanin, Polotskin, Rostovin, Jaroslavin, Beloje Ozeron, Udorian, Obdorian, Vitebskin ja Mstislavin ja koko pohjoisen alueen herra ja suuriruhtinas, Iberian, Kartalinian, Georgian ja Kabarinian ja Armenian herra ja hallitsija, Tšerkessien ja vuoristoruhtinaiden ym. Perintöruhtinas ja Hallitsija, Norjan perillinen, Schleswig-Holsteinin, Dithmarschenin ja Oldenburgin herttua jne. jne.
Monissa asiakirjoissa tosin käytettiin lyhempää, ainoastaan Venäjään, Puolaan ja Suomeen viittaavaa arvonimiluetteloa.
Ruotsin nykyinen kuningas Kaarle XVI Kustaa puolestaan lopetti vuosisatoja vanhan perinteen ja valitsi arvonimekseen yksinkertaisesti Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas ("Carl XVI Gustaf, Sveriges konung").
Suomessa arvonimi on kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus hänen yhteiskunnan hyväksi tekemästään työstä.
Arvonimiä on nykyisin käytössä noin sata. Sen enempää arvonimen saamiseen kuin sen käyttämiseenkään ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. Arvonimen hakijan eli yleensä työnantajan, julkisyhteisön tai muun juridisen henkilön on maksettava myönnettävästä arvonimestä vero. Arvonimeä voi hakea myös yksityinen henkilö jollekin toiselle yksityiselle henkilölle. Tällöinkin veron maksaa hakija, ei koskaan itse arvonimen saaja.
Suomessa arvonimeä haetaan tasavallan presidentiltä kirjallisesti perustellulla hakemuksella. Henkilölle haetun arvonimen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata hänen elämäntyötään. Arvonimilautakunta antaa lausunnon presidentille ennen kuin tämä arvonimen myöntää. Arvonimilautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri, ja hänen lisäkseen lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Arvonimilautakunnan jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta. Lautakunnan jäseneksi ei voida nimittää henkilöä, joka on nimityshetkellä täyttänyt 66 vuotta.
Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty itsenäisyyden aikana (vuodesta 1918 lähtien) noin 13000 (tieto vuodelta 2012).
Tuomarinkoulutuslautakunta myöntää auskultoinnin hyväksytysti suorittaneelle juristille varatuomarin arvonimen. Laamanni eli käräjäoikeuden päällikkötuomari voi myöntää lautamiehelle tunnustukseksi pitkästä ja ansiokkaasta – käytännössä ainakin kahdeksan tai yhdeksän vuotta kestäneestä – toiminnasta herastuomarin arvonimen.
Suomen hallintobyrokratiassa ministeriöiden korkeita virkamiehiä kutsutaan myös neuvoksiksi, ja tällöin on kyseessä virkanimike eikä arvonimi. Tällaisia virkanimikkeitä ovat muun muassa finanssineuvos, hallitusneuvos, maatalousneuvos ja teollisuusneuvos. Suomen evankelisluterilaisen kirkon korkeiden viranhaltijoiden virkanimike on kirkkoneuvos.
Joidenkin perinteisten kestävyysurheilutapahtumien järjestäjät kutsuvat urheiluun liittyvissä yhteyksissä tapahtumaan toistuvasti osallistuneita kuntourheilijoita neuvoksiksi. Siten Finlandia-hiihdon 15 kertaa suorittanut hiihtäjä on hiihtoneuvos ja Helsinki City Marathonin 10 kertaa juossut maratoonari on maratonneuvos. Nämä eivät ole varsinaisia arvonimiä.
Arkkiatrin eli "ylilääkärin" arvonimi voi olla samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Niin ikään pitäjänneuvoksen arvonimi voi olla samassa kunnassa samanaikaisesti vain yhdellä henkilöllä. Kotitalousneuvoksen ja kotiteollisuusneuvoksen arvonimiä on myönnetty vain naisille (tieto vuodelta 2022).
Joitakin arvonimiä on myönnetty vain kerran, esim. Suomen marsalkka vuonna 1942. Presidentin myöntämistä arvonimistä talousneuvos on kaikkein yleisin, sen on saanut ~2000 henkilöä.
Director cantus /ū/ ja director musices /ū–ē/ -arvonimiä myöntävät presidentin lisäksi myös Suomen ev.lut. kirkon tuomiokapitulit. Rovastin arvonimen myöntää aina kansankirkko.
Osa arvonimistä on ollut käytössä jo autonomian aikana: esim. kamarineuvos, kauppaneuvos ja laamanni.
1. SUOMESSA NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT ARVONIMET
Arvonimestä maksettava vero on ryhmäkohtainen: Korkein vero maksetaan ensimmäisen ryhmän valtio- ja vuorineuvoksien arvonimistä, enimmällään 48 400 euroa. Halvimmalla pääsevät kuudennentoista ryhmän director cantus /ū/ ja director musices /ū–ē/ -arvonimiä hakeneet tahot, pienimmillään 50 euroa.
• 1. ryhmä:
valtioneuvos, vuorineuvos
• 2. ryhmä:
energianeuvos, erikoislähettiläs, kauppaneuvos, liikenneneuvos, maanviljelysneuvos, matkailuneuvos, merenkulkuneuvos, metsäneuvos, ministeri, rahoitusneuvos, teollisuusneuvos, valtiopäiväneuvos, viestintäneuvos, ylipormestari
• 3. ryhmä:
apteekkineuvos, insinöörineuvos, vakuutusneuvos, yrittäjäneuvos
• 4. ryhmä:
kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos
• 5. ryhmä:
arkkiatri, laamanni, maaneuvos, patenttineuvos, rakennusneuvos, ylisosiaalineuvos
• 6. ryhmä:
kanslianeuvos, lehdistöneuvos, maakuntaneuvos, professori, sairaalaneuvos
• 7. ryhmä:
budjettineuvos, eläinlääkintöneuvos, eräneuvos, hallitusneuvos, kalastusneuvos, kenttäpiispa, kulttuurineuvos, kunnallisneuvos, liikuntaneuvos, lääkintöneuvos, maanmittausneuvos, metsätalousneuvos, museoneuvos, nuorisoasiainneuvos, poliisineuvos, pääkonsuli, satamaneuvos, työsuojeluneuvos, verotusneuvos, ympäristöneuvos
• 8. ryhmä:
ammattikasvatusneuvos, balettineuvos, elokuvaneuvos, järjestöneuvos, kalatalousneuvos, kamarineuvos, kaupallinen neuvos, kihlakunnanneuvos, kiinteistöneuvos, kirjapainoneuvos, kirjastoneuvos, korkeakouluneuvos, kotiseutuneuvos, kotitalousneuvos, kotiteollisuusneuvos, kouluneuvos, kunnanjohtaja, käsityöneuvos, luotsineuvos, lähetystöneuvos, musiikkineuvos, opetusneuvos, pitäjänneuvos, pormestari, puutarhaneuvos, revisioneuvos, seurakuntaneuvos, sosiaalineuvos, taideneuvos, talousneuvos, teatterineuvos, terveydenhuoltoneuvos, uittoneuvos
• 9. ryhmä:
yliagronomi, yliarkkitehti, yli-insinööri, yli-intendentti, ylimetsänhoitaja
• 10. ryhmä:
konsuli, lähetystösihteeri, taloustirehtööri, ylikamreeri, ylirakennusmestari
• 11. ryhmä:
rehtori, varakonsuli
• 12. ryhmä:
yliopettaja
• 13. ryhmä:
asessori, eläinlääkintöasessori, lehtori
• 14. ryhmä:
intendentti, kamreeri, postimestari, rovasti, sotakamreeri
• 15. ryhmä:
lentokapteeni
• 16. ryhmä:
director cantus, director musices
2. AKATEEMIKKO
Akateemikko
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateemikko