H4H Artikkeli (HEPREA, KIELIOPPI, PARTIKKELIT)
| h4h-artikkeli.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto.
4 HEPREA, KIELIOPPI, https://www.gen.fi/h4.html
H4H PARTIKKELIT, https://www.gen.fi/h4h.html
H4H Artikkeli
https://www.gen.fi/h4h-artikkeli.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Lähteitä
1. Määräinen artikkeli
1.1 הַ ha + kahdennus
1.2 Etymologia (ekskurssi)
2. Shva voi syödä kahdennuksen pois
3. Kahdentumattomat kirjaimet
3.1 א alef tai ר resh
3.2 ע ain
3.2.1 Sanan alussa painoton עָ ain–kamats
3.3 ה he
3.3.1 Sanan alussa painoton הָ he–kamats
3.3.2 Sanan alussa painollinen הָ֫ he–kamats
3.4 ח Chet
3.4.1 Sanan alussa חָ chet–kamats tai חָ chet–chataf kamats
4. Määräinen artikkeli erisnimissä
0. LÄHTEITÄ
IHT s. 36, OH s. 43, MA s. 117
https://en.wikipedia.org/wiki/He_(letter)
1. MÄÄRÄINEN ARTIKKELI
1.1 הַ HA + KAHDENNUS
Heprean kielessä ei ole epämääräistä artikkelia.
Määräinen artikkeli (definite article) on
הַ ה ha part. (24.058x, H1792)
Yleensä artikkeliin liittyy seuraavan konsonantin kahdennus (dagesh chazak -piste). Artikkeli kirjoitetaan suoraan ilman sanaväliä kiinni seuraavaan sanaan.
MH he hahoda'a, he haidia, NH he hajidua, tavit jidua
הֵא־הַהוֹדָעָה הא ההודעה
הֵא־הַיְּדִיעָה הא הידיעה
הֵא־הַיִּדוּעַ הא היידוע
תָּוִית־יִדּוּעַ תווית יידוע
סוּס הַסּוּס
סוּסִים הַסּוּסִים
סוּסָה הַסּוּסָה
סוּסוֹת הַסּוּסוֹת
1.2 ETYMOLOGIA (ekskurssi)
Mikä on artikkelin perusmuoto? Ainakin seuraavat vaihtoehdot ovat ainakin periaatteessa mahdollisia:
1. Alkuperäinen muoto on הַן han. Nun on heikko kirjain, joka kahden kirjaimen väliin jäädessään useimmiten assimiloituu eli sulautuu seuraavaan konsonanttiin aiheuttaen sen kahdennuksen.
nasa > *mansa > masa
נָשָׂא, מַשָּׂא
2. Alkuperäinen muoto on הַל hal. Lamed-kirjain voi erittäin poikkeuksellisesti assimiloitua seuraavaan kirjaimeen. Näin tapahtuu vain lakach-juuressa. Arabian kielessä määräinen artikkeli on ʼal.
lakach > *jilkach > jikach
לָקַח ,יִקַּח
3. Alkuperäinen muoto on הָ hā (he-kirjain + pitkä a-vokaali). Pitkä vokaali voi lyhentyä aiheuttaen samalla seuraavan konsonantin kahdennuksen.
katan > ktana
קָטָן, קְטַנָּה
4. Artikkeli on lyhyt הַ ha. Seuraavan konsonantin kahdennus voi korostaa etuliitesanan ja pääsanan välistä yhteenkuuluvuutta, kuten esim. konsekutiivisen imperfektin alussa oleva va + kahdennus tai ma-kysymyspronominin prepositiolla varustetut muodot bama ja kama.
בַּ֗מָּה, כַּ֗מָּה
Allekirjoittanut kannattaa ensimmäistä vaihtoehtoa (han) yksinkertaisimpana ja selitysvoimaisimpana. Määräinen artikkeli on saman juuren johdannainen kuin seuraavaa sanaa korostava interjektio eli huudahdussana hen, pitemmässä muodossa hine.
הֵן הן
הִנֵּה הינה
Artikkelin kolmikirjaiminen (tekninen) juuri on siten הנה hana, joka ei esiinny verbinä.
*√הנה hana j. (0/25.000) olla määrätty, huomattu, korostettu
Hana kuluu samaan sanueeseen kuin haja (keskimmäisen radikaalin paikalla olevat nun- ja jod-kirjaimet ovat vaihdannaiset).
הָיָה v. olla, tapahtua > יהוה
Kristus kirjaimissa: H6K 5 He
https://www.gen.fi/h6k-5-he.html
2. SHVA VOI SYÖDÄ KAHDENNUKSEN POIS
Jos sanan ensimmäisen konsonantin alla on shva, kahdennus voi jäädä pois. Puhekielessä kahdennusta ei yleensäkään lausuta, vaikka vokalisoidussa kirjoituksessa se näkyisikin. Shva syö kahdennuspisteen erityisen hanakasti kenemlui-kirjaimista:
קֵנֶמְלוּי קנמלוי
יְשׁוּעָה הַיְשׁוּעָה
מְלָכִים הַמְלָכִים
3. KAHDENTUMATTOMAT KIRJAIMET
Kun sanan ensimmäinen konsonantti ei voi kahdentua eli se on
kurkkuäänne alef, he, chet tai ain tai puolikurkkuäänne resh, niin määräävän artikkelin muoto on joku seuraavista:
א ה ח ע ר
הָ, הַ tai הֶ
Seuraavat säännöt eivät ole ehdottomia, yksittäisiä poikkeavia muotoja esiintyy. Lisäksi puhekielessä voi aina sanoa yksinkertaisesti ja ilman sääntöjen muistelemista "ha".
3.1 א ALEF TAI ר RESH
Jos ensimmäinen kirjain on alef tai resh, niin artikkeli on muodossa הָ.
אָב הָאָב
אִישׁ הָאִישׁ
אֶ֫רֶץ הָאָ֫רֶץ*
רֹאשׁ הָרֹאשׁ
רוּהַ הָרוּהַ
*Erets-, har- ja am-sanat kuuluvat Tanachin neljän tärkeimmän sanan joukkoon. Määrätyllä artikkelilla varustettuna ne ovat aina pausamuodossa eli normaalia pitemmässä ja painollisemmassa muodossa, jonka lausumisen jälkeen tulisi pitää kunnioittava tauko – ja ajatella sanan messiaanista merkitystä.
H6A Tanachin neljä tärkeintä sanaa
https://www.gen.fi/h6a-tanachin-nelja-tarkeinta-sanaa.html
3.2 ע AIN
Jos ensimmäinen kirjain on ע, niin määräinen artikkeli on yleensä muodossa הָ.
עֶ֫בֶד הָעֶ֫בֶד
עַ֫יִן הָעַ֫יִן
עִיר הָעִיר
עַם הָעָם*
3.2.1 SANAN ALUSSA PAINOTON עָ AIN–KAMATS
Jos sanan alussa on painoton (a-vokaalina ääntyvä) עָ-tavu, niin artikkeli on
muodossa הֶ.
עָרִים הֶעָרִים
עָפָר הֶעָפָר
3.3 ה HE
Jos ensimmäinen kirjain on ה, niin artikkeli on yleensä muodossa הַ.
הוּא הַהוּא
הֵיכָל הַהֵיכָל
3.3.1 SANAN ALUSSA PAINOTON הָ HE–KAMATS
Jos sanan alussa on painoton (a-vokaalina lausuttava) הָ, niin artikkeli on
muodossa הֶ.
הָרִים הֶהָרִים
3.3.2 SANAN ALUSSA PAINOLLINEN הָ֫ HE-KAMATS
Jos sanan alussa on painollinen הָ, niin artikkeli on muodossa הָ.
הַר הָהָר*
3.4 ח CHET
Jos ensimmäinen kirjain on ח, niin artikkeli on yleensä muodossa הַ.
חַ֫יִל הַחַ֫יִל
חָכְמָה הַחָכְמָה
חֶ֫רֶב הַחֶ֫רֶב
3.4.1 SANAN ALUSSA חָ CHET–KAMATS
TAI חֳ CHET–CHATAF KAMATS
Jos sanan alussa on (a-vokaalina) lausuttava חָ tai lyhyt חֳ, niin artikkeli on muodossa הֶ.
חֳדָשִׁים הֶחֳדָשִׁים
חָכָם הֶחָכָם
חֳלִי הֶחֳלִי
4. MÄÄRÄINEN ARTIKKELI ERISNIMISSÄ
Erisnimissä ei yleensä käytetä määräistä artikkelia. Henkilönnimissä ei määräistä artikkelia käytetä koskaan, lukuun ottamatta appositiona toimivia suku- ja arvonimiä. Esim.
HaLevi, "leeviläinen"
הַלֵּוִי הלוי
HaNasi, "prinssi, ruhtinas"
הַנָּשִׂיא הנשיא
Huomaa myös haElohim, (se, määrätty, tietty, ainoa oikea kolmiyhteinen) Jumala
הָאֱלֹהִים האלהים
Vertaa yleisnimenä (ne) epäjumalat:
הָאֱלוֹהִים] הָאֱלֹהִים [האלוהים
Joissakin vakiintuneissa maantieteellisissä nimissä saatetaan sen sijaan käyttää määräistä artikkelia. Tanachissa jotkut näistä esiintyvät myös ilman artikkelia.
HaGalil erisn. paik. mask. (6x, H1482) Galilea, "piirikunta, provinssi"
(HaGalil 5x, Galil 1x)
הַגָּלִיל הגליל
HaJarden erisn. paik. mask. (181x, H3195, 1. Moos. 13:10) Jordan,
Jordanjoki, Jordanin virta, "alaspäin (virtaava), laskeutuva"
(HaJarden 170x, Jarden 11x)
הַיַּרְדֵּן הירדן
HaKineret erisn. paik. fem. (4x, H3473) Kinneret, Gennesaretinjärvi,
Tiberiaan järvi. "kinor-soittimen muotoinen" (BH Kineret)
הַכִּנֶּ֫רֶת הכנרת
HaKarmel erisn. paik. mask. (17x, H3557) Karmel, Karmelin vuori,
"viinitarha, puutarha" (HaKarmel 13x, Karmel 4x)
הַכַּרְמֶל הכרמל
HaNegev erisn. paik. mask. (H4802) Negev, Negevin autiomaa, Etelämaa,
"kuiva paikka"
הַנֶּ֫גֶב הנגב
Nykyhepreassa käytetään erityisesti instituutioiden nimissä määräistä artikkelia.
Esim.
Ha'Universita ha'Ivrit b'Irushalaim erisn. fem. NHL
Jerusalemin Heprealainen yliopisto
הָאוּנִיבֶ֫רְסִיטָה הָעִבְרִית בִּירוּשָׁלַ֫יִם
האוניברסיטה העברית בירושלים
Ha'Akademia laLashon ha'Ivrit erisn. fem. NHL
Heprean kieliakatemia
הָאָקָדֶ֫מְיָה לַלָּשׁוֹן הָעִבְרִית
האקדמיה ללשון העברית
HaKneset erisn. fem. NH Knesset, Israelin parlamentti,
"kokoontuminen"
הַכְּנֶ֫סֶת הכנסת
כְּנֶ֫סֶת כנסת mask. PBH kokous, kokoontuminen, synagoga
כְּנֵסִיָּה כנסייה knesija fem. PBH kokous, kokoontuminen,
NH kirkko (Huom. ei propr. r.!)
4 HEPREA, KIELIOPPI, https://www.gen.fi/h4.html
H4H PARTIKKELIT, https://www.gen.fi/h4h.html
H4H Artikkeli
https://www.gen.fi/h4h-artikkeli.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Lähteitä
1. Määräinen artikkeli
1.1 הַ ha + kahdennus
1.2 Etymologia (ekskurssi)
2. Shva voi syödä kahdennuksen pois
3. Kahdentumattomat kirjaimet
3.1 א alef tai ר resh
3.2 ע ain
3.2.1 Sanan alussa painoton עָ ain–kamats
3.3 ה he
3.3.1 Sanan alussa painoton הָ he–kamats
3.3.2 Sanan alussa painollinen הָ֫ he–kamats
3.4 ח Chet
3.4.1 Sanan alussa חָ chet–kamats tai חָ chet–chataf kamats
4. Määräinen artikkeli erisnimissä
0. LÄHTEITÄ
IHT s. 36, OH s. 43, MA s. 117
https://en.wikipedia.org/wiki/He_(letter)
1. MÄÄRÄINEN ARTIKKELI
1.1 הַ HA + KAHDENNUS
Heprean kielessä ei ole epämääräistä artikkelia.
Määräinen artikkeli (definite article) on
הַ ה ha part. (24.058x, H1792)
Yleensä artikkeliin liittyy seuraavan konsonantin kahdennus (dagesh chazak -piste). Artikkeli kirjoitetaan suoraan ilman sanaväliä kiinni seuraavaan sanaan.
MH he hahoda'a, he haidia, NH he hajidua, tavit jidua
הֵא־הַהוֹדָעָה הא ההודעה
הֵא־הַיְּדִיעָה הא הידיעה
הֵא־הַיִּדוּעַ הא היידוע
תָּוִית־יִדּוּעַ תווית יידוע
סוּס הַסּוּס
סוּסִים הַסּוּסִים
סוּסָה הַסּוּסָה
סוּסוֹת הַסּוּסוֹת
1.2 ETYMOLOGIA (ekskurssi)
Mikä on artikkelin perusmuoto? Ainakin seuraavat vaihtoehdot ovat ainakin periaatteessa mahdollisia:
1. Alkuperäinen muoto on הַן han. Nun on heikko kirjain, joka kahden kirjaimen väliin jäädessään useimmiten assimiloituu eli sulautuu seuraavaan konsonanttiin aiheuttaen sen kahdennuksen.
nasa > *mansa > masa
נָשָׂא, מַשָּׂא
2. Alkuperäinen muoto on הַל hal. Lamed-kirjain voi erittäin poikkeuksellisesti assimiloitua seuraavaan kirjaimeen. Näin tapahtuu vain lakach-juuressa. Arabian kielessä määräinen artikkeli on ʼal.
lakach > *jilkach > jikach
לָקַח ,יִקַּח
3. Alkuperäinen muoto on הָ hā (he-kirjain + pitkä a-vokaali). Pitkä vokaali voi lyhentyä aiheuttaen samalla seuraavan konsonantin kahdennuksen.
katan > ktana
קָטָן, קְטַנָּה
4. Artikkeli on lyhyt הַ ha. Seuraavan konsonantin kahdennus voi korostaa etuliitesanan ja pääsanan välistä yhteenkuuluvuutta, kuten esim. konsekutiivisen imperfektin alussa oleva va + kahdennus tai ma-kysymyspronominin prepositiolla varustetut muodot bama ja kama.
בַּ֗מָּה, כַּ֗מָּה
Allekirjoittanut kannattaa ensimmäistä vaihtoehtoa (han) yksinkertaisimpana ja selitysvoimaisimpana. Määräinen artikkeli on saman juuren johdannainen kuin seuraavaa sanaa korostava interjektio eli huudahdussana hen, pitemmässä muodossa hine.
הֵן הן
הִנֵּה הינה
Artikkelin kolmikirjaiminen (tekninen) juuri on siten הנה hana, joka ei esiinny verbinä.
*√הנה hana j. (0/25.000) olla määrätty, huomattu, korostettu
Hana kuluu samaan sanueeseen kuin haja (keskimmäisen radikaalin paikalla olevat nun- ja jod-kirjaimet ovat vaihdannaiset).
הָיָה v. olla, tapahtua > יהוה
Kristus kirjaimissa: H6K 5 He
https://www.gen.fi/h6k-5-he.html
2. SHVA VOI SYÖDÄ KAHDENNUKSEN POIS
Jos sanan ensimmäisen konsonantin alla on shva, kahdennus voi jäädä pois. Puhekielessä kahdennusta ei yleensäkään lausuta, vaikka vokalisoidussa kirjoituksessa se näkyisikin. Shva syö kahdennuspisteen erityisen hanakasti kenemlui-kirjaimista:
קֵנֶמְלוּי קנמלוי
יְשׁוּעָה הַיְשׁוּעָה
מְלָכִים הַמְלָכִים
3. KAHDENTUMATTOMAT KIRJAIMET
Kun sanan ensimmäinen konsonantti ei voi kahdentua eli se on
kurkkuäänne alef, he, chet tai ain tai puolikurkkuäänne resh, niin määräävän artikkelin muoto on joku seuraavista:
א ה ח ע ר
הָ, הַ tai הֶ
Seuraavat säännöt eivät ole ehdottomia, yksittäisiä poikkeavia muotoja esiintyy. Lisäksi puhekielessä voi aina sanoa yksinkertaisesti ja ilman sääntöjen muistelemista "ha".
3.1 א ALEF TAI ר RESH
Jos ensimmäinen kirjain on alef tai resh, niin artikkeli on muodossa הָ.
אָב הָאָב
אִישׁ הָאִישׁ
אֶ֫רֶץ הָאָ֫רֶץ*
רֹאשׁ הָרֹאשׁ
רוּהַ הָרוּהַ
*Erets-, har- ja am-sanat kuuluvat Tanachin neljän tärkeimmän sanan joukkoon. Määrätyllä artikkelilla varustettuna ne ovat aina pausamuodossa eli normaalia pitemmässä ja painollisemmassa muodossa, jonka lausumisen jälkeen tulisi pitää kunnioittava tauko – ja ajatella sanan messiaanista merkitystä.
H6A Tanachin neljä tärkeintä sanaa
https://www.gen.fi/h6a-tanachin-nelja-tarkeinta-sanaa.html
3.2 ע AIN
Jos ensimmäinen kirjain on ע, niin määräinen artikkeli on yleensä muodossa הָ.
עֶ֫בֶד הָעֶ֫בֶד
עַ֫יִן הָעַ֫יִן
עִיר הָעִיר
עַם הָעָם*
3.2.1 SANAN ALUSSA PAINOTON עָ AIN–KAMATS
Jos sanan alussa on painoton (a-vokaalina ääntyvä) עָ-tavu, niin artikkeli on
muodossa הֶ.
עָרִים הֶעָרִים
עָפָר הֶעָפָר
3.3 ה HE
Jos ensimmäinen kirjain on ה, niin artikkeli on yleensä muodossa הַ.
הוּא הַהוּא
הֵיכָל הַהֵיכָל
3.3.1 SANAN ALUSSA PAINOTON הָ HE–KAMATS
Jos sanan alussa on painoton (a-vokaalina lausuttava) הָ, niin artikkeli on
muodossa הֶ.
הָרִים הֶהָרִים
3.3.2 SANAN ALUSSA PAINOLLINEN הָ֫ HE-KAMATS
Jos sanan alussa on painollinen הָ, niin artikkeli on muodossa הָ.
הַר הָהָר*
3.4 ח CHET
Jos ensimmäinen kirjain on ח, niin artikkeli on yleensä muodossa הַ.
חַ֫יִל הַחַ֫יִל
חָכְמָה הַחָכְמָה
חֶ֫רֶב הַחֶ֫רֶב
3.4.1 SANAN ALUSSA חָ CHET–KAMATS
TAI חֳ CHET–CHATAF KAMATS
Jos sanan alussa on (a-vokaalina) lausuttava חָ tai lyhyt חֳ, niin artikkeli on muodossa הֶ.
חֳדָשִׁים הֶחֳדָשִׁים
חָכָם הֶחָכָם
חֳלִי הֶחֳלִי
4. MÄÄRÄINEN ARTIKKELI ERISNIMISSÄ
Erisnimissä ei yleensä käytetä määräistä artikkelia. Henkilönnimissä ei määräistä artikkelia käytetä koskaan, lukuun ottamatta appositiona toimivia suku- ja arvonimiä. Esim.
HaLevi, "leeviläinen"
הַלֵּוִי הלוי
HaNasi, "prinssi, ruhtinas"
הַנָּשִׂיא הנשיא
Huomaa myös haElohim, (se, määrätty, tietty, ainoa oikea kolmiyhteinen) Jumala
הָאֱלֹהִים האלהים
Vertaa yleisnimenä (ne) epäjumalat:
הָאֱלוֹהִים] הָאֱלֹהִים [האלוהים
Joissakin vakiintuneissa maantieteellisissä nimissä saatetaan sen sijaan käyttää määräistä artikkelia. Tanachissa jotkut näistä esiintyvät myös ilman artikkelia.
HaGalil erisn. paik. mask. (6x, H1482) Galilea, "piirikunta, provinssi"
(HaGalil 5x, Galil 1x)
הַגָּלִיל הגליל
HaJarden erisn. paik. mask. (181x, H3195, 1. Moos. 13:10) Jordan,
Jordanjoki, Jordanin virta, "alaspäin (virtaava), laskeutuva"
(HaJarden 170x, Jarden 11x)
הַיַּרְדֵּן הירדן
HaKineret erisn. paik. fem. (4x, H3473) Kinneret, Gennesaretinjärvi,
Tiberiaan järvi. "kinor-soittimen muotoinen" (BH Kineret)
הַכִּנֶּ֫רֶת הכנרת
HaKarmel erisn. paik. mask. (17x, H3557) Karmel, Karmelin vuori,
"viinitarha, puutarha" (HaKarmel 13x, Karmel 4x)
הַכַּרְמֶל הכרמל
HaNegev erisn. paik. mask. (H4802) Negev, Negevin autiomaa, Etelämaa,
"kuiva paikka"
הַנֶּ֫גֶב הנגב
Nykyhepreassa käytetään erityisesti instituutioiden nimissä määräistä artikkelia.
Esim.
Ha'Universita ha'Ivrit b'Irushalaim erisn. fem. NHL
Jerusalemin Heprealainen yliopisto
הָאוּנִיבֶ֫רְסִיטָה הָעִבְרִית בִּירוּשָׁלַ֫יִם
האוניברסיטה העברית בירושלים
Ha'Akademia laLashon ha'Ivrit erisn. fem. NHL
Heprean kieliakatemia
הָאָקָדֶ֫מְיָה לַלָּשׁוֹן הָעִבְרִית
האקדמיה ללשון העברית
HaKneset erisn. fem. NH Knesset, Israelin parlamentti,
"kokoontuminen"
הַכְּנֶ֫סֶת הכנסת
כְּנֶ֫סֶת כנסת mask. PBH kokous, kokoontuminen, synagoga
כְּנֵסִיָּה כנסייה knesija fem. PBH kokous, kokoontuminen,
NH kirkko (Huom. ei propr. r.!)