OS Oletko uskossa? (Luuk. 18:9–14, 12 shel) (OPETUKSET, SAARNAT)
(luonnos)
Itsensä tutkiminen -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-oletko-uskossa.html
1. KASTEESSA IHMISESTÄ TULEE JUMALAN LAPSI
JA HÄN SAA PYHÄN HENGEN LAHJAT
2. JAKAMATTOMAN KIRKON USKONTUNNUSTUKSIIN YHTYMINEN
NIIN SUULLA KUIN SYDÄMELLÄ
3. OMANTUNNON SUHDE JUMALAN SANAAN, PYHÄÄN RAAMATTUUN
4. PYHÄN HENGEN, SE ON JEESUKSEN HENGEN, ASUMINEN SYDÄMESSÄSI
5. KRISTITYLLÄ ON MAAILMASSA ON AHDISTUS;
KIRKKO ON PILKATTU, VASTUSTETTU JA VAINOTTU
RIPPIPUHE
Veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa! Tänään on kahdestoista sunnuntai helluntaista. Pyhän otsikkona on ’Itsensä tutkiminen’ eli ’Itsensä koetteleminen”.
Päivän psalmista 51 luemme, miten kuningas Daavid rukoilee sen jälkeen, kun profeetta Naatan oli paljastanut kuninkaan huorinteon Batseban kanssa. Daavid ei Jumalan paljastavan sanan edessä yrittänyt kieltää totuutta tai edes selitellä tai puolustella tekojaan. Samoin ei meilläkään ole syvimmätkin ajatukset näkevän ja tietävän Herran edessä muuta mahdollisuutta kuin pyytää armoa.
Teemme sen nyt yhteen ääneen lukemalla Daavidin synnintunnustuksen, jonka hän Pyhän Hengen vaikutuksesta pelästyneellä omallatunnolla rukoili.
"Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.
Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt. Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
Puhdista minut iisopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin. Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet. Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi. Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä." (Ps. 51: 6-14)
SAARNA
1. KASTEESSA IHMISESTÄ TULEE JUMALAN LAPSI JA HÄN SAA PYHÄN HENGEN LAHJAT
Herramme kertoo kahdesta miehestä: fariseuksesta ja publikaanista (Luuk. 18:9-14). Fariseus oli uskonnon ammattilainen ja oli omasta mielestään hurskas. Hän kiitti siitä Jumalaa. Publikaani sen sijaan tunsi ja tunnusti itsensä Jumalan edessä syntiseksi; hän oli antautunut miehittäjäarmeijan palvelukseen keräämällä veroja Rooman keisarille.
Toinen kelpasi Jumalalle, toinen ei. Jos Jeesuksen uskosta osattomalta kysyisi, kumpi sai Jumalalta taivaan ja kumpi kadotuksen, niin vastaus kuuluisi varmasti näin: hyvin ja hurskaasti elänyt fariseus kuuluu taivaaseen, rahanahne verokarhu ja maanpetturi helvettiin.
Kumpi näistä miehistä kuvaa paremmin sinua? Kumpaan joukkoon sinä kuulut? Taivaan perillisiin vai kadotuksen lapsiin?
Usko ja yhteys elävään kolmiyhteiseen Jumalaan ei ole kenellekään itsestään selvyys, ei edes kastetulle ja ehtoollisella käyvälle seurakunnan jäsenelle. Jeesuksen kylväjävertauksessakin vain yhdelle sanankuulijalle neljästä syntyi oikea ja kestävä usko Jumalaan. (Matt. 13:1-23 ja rinn.)
Ja kuunnelkaa, mitä Herra Jeesus sanoo oman aikansa piispoille ja papeille (ylipapeille ja kansan vanhimmille): "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. 32. Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet.” (Matt. 21:31-32)
Samoin Jeesuksen sana juuri ennen ’Fariseus ja publikaani’ -vertausta, tekee uskosta kaikkea muuta kuin itsestään selvyyden, ainakaan näinä maailman loppuaikoina. ”… kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" (Luuk. 18:8)
Esitän nyt siis ihmiselämän tärkeimmän kysymyksen: Mistä tiedän olevani oikeassa uskossa, matkaavani kohti suurta taivasjuhlaa? Mistä tiedän, että Jeesus Kristus on minussa ja minä Hänessä? Vastaan tähän polttavaan kysymykseen viiden lyhyen kohdan kautta.
Jeesuksen opetuslapsen selvin ulkonainen tuntomerkki on se, että hänet on kastettu kolmiyhteisen Jumalan nimeen. "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark 16:16) ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” (Matt. 28:19-20)
Kasteeseen tulee aina liittyä myös Jumalan kokonaisen sanan läpi koko eliniän jatkuva opetus: Seurakunnan keskellä erityisesti paimenten tulee opettaa pitämään kaikki, mitä Jeesus on käskenyt. Jos ja kun meidänkin maassamme kastetaan ilman, että kastettaville opetetaan lyhentämätöntä Raamattua, niin seurauksena on ennemmin tai myöhemmin pelastuksesta eroon joutuminen.
Yksin Jumalan sana, joka luo tyhjästä uutta, uudestisynnyttää. Jumalan sana uudestisynnyttää ihmisen, joka on syntynyt synnin alaiseen langenneeseen lihaan (1. Piet. 1:23). Nimenomaisesti ja konkreettisesti tämä hengellisen elämän luomistyö tulee esiin Herramme asettamassa kasteessa. Kaste on se Nikodeemukselle opetettu uudestisyntyminen vedestä ja Hengestä (Joh. 3:5) sekä uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä (Tiit. 3:5). Kasteen kautta tullaan Jumalan lapseksi ja taivaskansalaiseksi. Kasteen kautta saadaan Pyhän Hengen lahja, niin kuin Pietari helluntaina opettaa (Apt. 2:38-39).
Jumala on voimallinen antamaan tuon pelastuksen lahjan myös vastasyntyneelle lapselle tai jopa äitinsä kohdussa kasvavalle pienelle ihmiselle. Ihmisen korkealle kehittynyt ymmärrys ja järki ovat etupäässä este uskolle. Ainoa asia, mihin ihminen itse kykenee, on epäusko. Siksi kastettukin voi langeta pois uskosta ja joutua paatuneena ja parannusta tekemättömänä helvettiin. Erityisesti näin tapahtuu silloin, kun kastettu ei kuule Jumalan sanaa. Vailla hengellistä ravintoa hän kuihtuu ja vaipuu takaisin kuoleman ja kadotuksen tilaan.
Jos kastettu luopuu uskosta, niin hän ei pelastu. Ihminen ei voi itse valita tai vaikuttaa uskoa Jeesukseen; se on Jumalan lahja, jonka Hän antaa ja ylläpitää sanansa kautta. Siksi kastekäskyn toinen osa, Jumalan sanan opetus - pastoreiden velvollisuus opettaa pitämään kaikki, mitä Jeesus on meidän käskenyt pitää - on aivan yhtä elintärkeä osa pelastuksessa kuin kastekin.
Ensimmäisen kohdan tiivistelmä: Tiedän olevani Jeesuksen opetuslapsi, koska minut on kastettu ja uudestisynnytetty Hänen omakseen: Minua opetetaan kasteeni mukaisesti pitämään kaikki, mitä Jeesus on käskenyt.
Jos joku elää sellaisen seurakunnan keskellä, missä ei opeteta kokonaista Raamattua; jos joku ei kuule kokonaista ja lyhentämätöntä Jumalan sanan saarnaa ja saa ottaa vastaa Herran käskyn mukaisesti toimitettua sakramenttia, niin kehotan välittömästi hakeutumaan sellaiseen seurakuntaan, missä annetaan Jumalan pyhälle sanalle sille kuuluva arvo.
2. JAKAMATTOMAN KIRKON USKONTUNNUSTUKSIIN YHTYMINEN NIIN SUULLA KUIN SYDÄMELLÄ
”… sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” (Room. 10:10)
Kohtaamme niin kansankirkon jäsenten kuin työntekijöiden, nykyisin jopa piispojen keskuudessa, sellaisia, jotka kieltävät tai turhentavat uskon kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään ja Poikaa ja Pyhään Henkeen. Tällaiset ovat itse erottaneet itsensä kristillisestä uskosta ja pelastuksesta.
Johannes kirjoittaa: ”Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus. 8. Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan. 9. Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika. 10. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi; 11. sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa.” (2. Joh. 7-9)
Kun jumalanpalveluksessa yhdymme apostoliseen tai Nikean tai Athanasioksen uskontunnustukseen niin suullamme kuin sydämellämmekin, tiedämme olevamme Pyhän Hengen uudestisynnyttämiä. Kukaan ei voi tunnustaa Jeesusta Herraksi muutoin kuin Pyhässä Hengessä (1. Kor. 12:3). Jeesus on Herra -lausuma tarkoittaa sitä, että tunnustamme Jeesuksen Vanhan testamentin Jahveksi, Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumalaksi; Häneksi, jonka viisaudella on luotu niin taivas kuin maa.
Toinen kohta tiivistettynä: Kun uskontunnustuksen lausun ja siihen myös uskon, tiedän olevani Herran oma ja matkalla taivaan hääjuhlaan.
3. OMANTUNNON SUHDE JUMALAN SANAAN, PYHÄÄN RAAMATTUUN
Seuraavassa esitetyt kohdat eivät aina tule uskovan elämässä esiin täsmälleen tässä järjestyksessä; usein ne kulkevat lomittain.
- Omatuntosi kolkuttaa rikkoessasi Raamatun täydellisyyttä vaativaa lakia (tiivistetysti 10 käskyä)
- Toteat totuuden mukaisesti syntiturmeluksesi ja lankeemuksesi; kauhistut tilaasi ja haluat tehdä parannusta
- Tunnustat rikkomuksesi Jumalan edessä ja myös niiden ihmisten edessä, joita vastaan olet rikkonut
- Uskot syntisi anteeksiannetuksi Jeesuksen sovitustyön tähden
Näiden neljän kohdan järjestys elämässäsi voi vaihdella: tärkeintä on, että et kiellä syntejäsi - ja ennen kaikkea uskot Jeesuksen pelastavan sinut synneistäsi.
”… ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, 10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa. 11. Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.” (1. Kor. 6:9-11)
Kohta kolme tiivistettynä: Näet ja tunnustat Raamatun edessä oman vajavuutesi, kauhistut syntisyyttäsi ja pakenet Jeesuksen ristinveren turviin.
4. PYHÄN HENGEN, SE ON JEESUKSEN HENGEN, ASUMINEN SYDÄMESSÄSI
Paavali kehottaa meitä koettelemaan itseämme: "Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta." (2. Kor. 13:5)
Pyhä Hengen - se on Jeesuksen läsnäolo - elämässämme, vaikuttaa syntien anteeksisaamisen uskomisen lisäksi myös rakkautta, kiitosta ja ylistystä Herraa kohtaan.
”Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen: 68. ’Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen…’” (Luuk 1:67-68).
Pyhän Hengen työ eli ihmisen pyhittyminen, Jumalaa yhä lähempänä oleminen, näyttää samalla myös yhä selvemmin meissä olevat puutteet ja viat. Siksi omilta silmiltämme Hengen hyvät hedelmät jäävät varjoon, usein kokonaan kätketyiksi. Mutta me tiedämme, että Jeesus on meissä, koska kaipaamme Hänen sanaansa ja ehtoollispöydän armoravintoa.
Tämä kohta neljä lyhyesti: Tiedät Pyhän Hengen vaikuttavan ja olevan sinussa, koska haluat tulla Jumalan kansan keskelle kuulemaan syntisten ystävästä Jeesuksesta. Haluat yhdessä toisten armahdettujen kanssa myös kiittää Häntä, rauhan Ruhtinasta. Haluat nauttia Herran tosi ruumiin ja pyhän veren syntiesi anteeksiantamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi.
5. KRISTITYLLÄ ON MAAILMASSA AHDISTUS; KIRKKO ON PILKATTU, VASTUSTETTU JA VAINOTTU
Jeesukseen uskovat ihmiset ovat tässä ajassa vieraita ja muukalaisia. Me emme kuulu tähän maailmaan, vaan taivaaseen. Maailman julkinen irstaus ja jumalattomuus vaivaavat meitä. Täällä alhaalla Perkeleen hallitsemassa maailmassa uskovat ovat aina hengellisen sodan ja taistelun keskellä.
Apostoli Pietari kirjoittaa: ”Jumala poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät. 7. Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi; 8. sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla.” (2. Piet. 2:6-8)
Jeesusta tuntemattomat ja Hänet hylänneet ihmiset ovat sydämeltään usein niin pimentyneitä, että he eivät ainoastaan itse ole epäuskoisia, vaan usein myös aiheuttavat tuskaa ja pahaa oloa niille, jotka uskovat Jeesukseen.
Jeesus sanoo: ”Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. 23. Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee. 24. Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä. 25. Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!” (Matt. 10:22-25)
Johanneksen evankeliumin luvussa 16 Jeesus sanoo: ”Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." (Joh. 16:33)
Viimeinen kohta viisi lyhyesti: Jeesukseen uskova ihminen ja seurakunta joutuvat tässä synnin tähden kirotussa ja Pahan vallassa olevassa maailmassa monella tapaa kärsimään ja ahdinkoon. Mutta me nostamme katseemme ajallisista ahdistuksista iankaikkiseen lepoon ja autuuteen, jotka Herra Jeesus on meille ansainnut synnittömällä elämällään ja täydellisellä ristinpuun kärsimyksellään.
6. KUTSU JUMALAN VALTAKUNTAAN
Kaiken tämän kuultuasi saatat todeta: ”En taida kuulua Jumalan valtakuntaan ja pelastuvien joukkoon. Kuulun pikemminkin synnin, pimeyden ja lankeemuksen maailmaan.” Niin sinulle kuin kaikille muillekin kuuluu tänään tämä lupaus: Saat uskoa Jeesukseen, saat jättää elämäsi koko raihnaisuuden, vajavuuden ja synnin Vapahtajan ristille. Saat liittyä Elämän Ruhtinaan, Kuoleman Voittajan seuraan. Herra ottaa avosylin vastaan jokaisen syntisen, joka kaipaa pyhyyttä; jokaisen, joka on synninhädässä ja epätoivoinen itsestään sekä elämästään.
Saat tänään uskoa, että kaikki sinun syntisi ja lankeemuksesi tulivat jo sovitetuksi Golgatan ristillä. Saat kuulla Pääkallon paikalta kajahtavan huudon: ’Se on täytetty!’ Kaikki, mitä tarvitaan sinun taivaaseen pääsemiseksi, on jo tehty. Sinä saat kulkea edeltä valmistetuissa askelissa kohti kirkkautta, ikuista elämää. Salli siis Jeesuksen olla Herrasi ja Jumalasi. Sinut on kutsuttu Jumalan valtakuntaan, taivaan suureen illallisjuhlaan. Jo nyt saat tuosta juhlapöydästä syödä, kun Herran valmistamaan ehtoollispöytään astut.
Itsensä tutkiminen -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-oletko-uskossa.html
1. KASTEESSA IHMISESTÄ TULEE JUMALAN LAPSI
JA HÄN SAA PYHÄN HENGEN LAHJAT
2. JAKAMATTOMAN KIRKON USKONTUNNUSTUKSIIN YHTYMINEN
NIIN SUULLA KUIN SYDÄMELLÄ
3. OMANTUNNON SUHDE JUMALAN SANAAN, PYHÄÄN RAAMATTUUN
4. PYHÄN HENGEN, SE ON JEESUKSEN HENGEN, ASUMINEN SYDÄMESSÄSI
5. KRISTITYLLÄ ON MAAILMASSA ON AHDISTUS;
KIRKKO ON PILKATTU, VASTUSTETTU JA VAINOTTU
RIPPIPUHE
Veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa! Tänään on kahdestoista sunnuntai helluntaista. Pyhän otsikkona on ’Itsensä tutkiminen’ eli ’Itsensä koetteleminen”.
Päivän psalmista 51 luemme, miten kuningas Daavid rukoilee sen jälkeen, kun profeetta Naatan oli paljastanut kuninkaan huorinteon Batseban kanssa. Daavid ei Jumalan paljastavan sanan edessä yrittänyt kieltää totuutta tai edes selitellä tai puolustella tekojaan. Samoin ei meilläkään ole syvimmätkin ajatukset näkevän ja tietävän Herran edessä muuta mahdollisuutta kuin pyytää armoa.
Teemme sen nyt yhteen ääneen lukemalla Daavidin synnintunnustuksen, jonka hän Pyhän Hengen vaikutuksesta pelästyneellä omallatunnolla rukoili.
"Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.
Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt. Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
Puhdista minut iisopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin. Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet. Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi. Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä." (Ps. 51: 6-14)
SAARNA
1. KASTEESSA IHMISESTÄ TULEE JUMALAN LAPSI JA HÄN SAA PYHÄN HENGEN LAHJAT
Herramme kertoo kahdesta miehestä: fariseuksesta ja publikaanista (Luuk. 18:9-14). Fariseus oli uskonnon ammattilainen ja oli omasta mielestään hurskas. Hän kiitti siitä Jumalaa. Publikaani sen sijaan tunsi ja tunnusti itsensä Jumalan edessä syntiseksi; hän oli antautunut miehittäjäarmeijan palvelukseen keräämällä veroja Rooman keisarille.
Toinen kelpasi Jumalalle, toinen ei. Jos Jeesuksen uskosta osattomalta kysyisi, kumpi sai Jumalalta taivaan ja kumpi kadotuksen, niin vastaus kuuluisi varmasti näin: hyvin ja hurskaasti elänyt fariseus kuuluu taivaaseen, rahanahne verokarhu ja maanpetturi helvettiin.
Kumpi näistä miehistä kuvaa paremmin sinua? Kumpaan joukkoon sinä kuulut? Taivaan perillisiin vai kadotuksen lapsiin?
Usko ja yhteys elävään kolmiyhteiseen Jumalaan ei ole kenellekään itsestään selvyys, ei edes kastetulle ja ehtoollisella käyvälle seurakunnan jäsenelle. Jeesuksen kylväjävertauksessakin vain yhdelle sanankuulijalle neljästä syntyi oikea ja kestävä usko Jumalaan. (Matt. 13:1-23 ja rinn.)
Ja kuunnelkaa, mitä Herra Jeesus sanoo oman aikansa piispoille ja papeille (ylipapeille ja kansan vanhimmille): "Totisesti minä sanon teille: publikaanit ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. 32. Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja te ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot uskoivat häntä; ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään katuneet, niin että olisitte häntä uskoneet.” (Matt. 21:31-32)
Samoin Jeesuksen sana juuri ennen ’Fariseus ja publikaani’ -vertausta, tekee uskosta kaikkea muuta kuin itsestään selvyyden, ainakaan näinä maailman loppuaikoina. ”… kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" (Luuk. 18:8)
Esitän nyt siis ihmiselämän tärkeimmän kysymyksen: Mistä tiedän olevani oikeassa uskossa, matkaavani kohti suurta taivasjuhlaa? Mistä tiedän, että Jeesus Kristus on minussa ja minä Hänessä? Vastaan tähän polttavaan kysymykseen viiden lyhyen kohdan kautta.
Jeesuksen opetuslapsen selvin ulkonainen tuntomerkki on se, että hänet on kastettu kolmiyhteisen Jumalan nimeen. "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark 16:16) ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen 20. ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” (Matt. 28:19-20)
Kasteeseen tulee aina liittyä myös Jumalan kokonaisen sanan läpi koko eliniän jatkuva opetus: Seurakunnan keskellä erityisesti paimenten tulee opettaa pitämään kaikki, mitä Jeesus on käskenyt. Jos ja kun meidänkin maassamme kastetaan ilman, että kastettaville opetetaan lyhentämätöntä Raamattua, niin seurauksena on ennemmin tai myöhemmin pelastuksesta eroon joutuminen.
Yksin Jumalan sana, joka luo tyhjästä uutta, uudestisynnyttää. Jumalan sana uudestisynnyttää ihmisen, joka on syntynyt synnin alaiseen langenneeseen lihaan (1. Piet. 1:23). Nimenomaisesti ja konkreettisesti tämä hengellisen elämän luomistyö tulee esiin Herramme asettamassa kasteessa. Kaste on se Nikodeemukselle opetettu uudestisyntyminen vedestä ja Hengestä (Joh. 3:5) sekä uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä (Tiit. 3:5). Kasteen kautta tullaan Jumalan lapseksi ja taivaskansalaiseksi. Kasteen kautta saadaan Pyhän Hengen lahja, niin kuin Pietari helluntaina opettaa (Apt. 2:38-39).
Jumala on voimallinen antamaan tuon pelastuksen lahjan myös vastasyntyneelle lapselle tai jopa äitinsä kohdussa kasvavalle pienelle ihmiselle. Ihmisen korkealle kehittynyt ymmärrys ja järki ovat etupäässä este uskolle. Ainoa asia, mihin ihminen itse kykenee, on epäusko. Siksi kastettukin voi langeta pois uskosta ja joutua paatuneena ja parannusta tekemättömänä helvettiin. Erityisesti näin tapahtuu silloin, kun kastettu ei kuule Jumalan sanaa. Vailla hengellistä ravintoa hän kuihtuu ja vaipuu takaisin kuoleman ja kadotuksen tilaan.
Jos kastettu luopuu uskosta, niin hän ei pelastu. Ihminen ei voi itse valita tai vaikuttaa uskoa Jeesukseen; se on Jumalan lahja, jonka Hän antaa ja ylläpitää sanansa kautta. Siksi kastekäskyn toinen osa, Jumalan sanan opetus - pastoreiden velvollisuus opettaa pitämään kaikki, mitä Jeesus on meidän käskenyt pitää - on aivan yhtä elintärkeä osa pelastuksessa kuin kastekin.
Ensimmäisen kohdan tiivistelmä: Tiedän olevani Jeesuksen opetuslapsi, koska minut on kastettu ja uudestisynnytetty Hänen omakseen: Minua opetetaan kasteeni mukaisesti pitämään kaikki, mitä Jeesus on käskenyt.
Jos joku elää sellaisen seurakunnan keskellä, missä ei opeteta kokonaista Raamattua; jos joku ei kuule kokonaista ja lyhentämätöntä Jumalan sanan saarnaa ja saa ottaa vastaa Herran käskyn mukaisesti toimitettua sakramenttia, niin kehotan välittömästi hakeutumaan sellaiseen seurakuntaan, missä annetaan Jumalan pyhälle sanalle sille kuuluva arvo.
2. JAKAMATTOMAN KIRKON USKONTUNNUSTUKSIIN YHTYMINEN NIIN SUULLA KUIN SYDÄMELLÄ
”… sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.” (Room. 10:10)
Kohtaamme niin kansankirkon jäsenten kuin työntekijöiden, nykyisin jopa piispojen keskuudessa, sellaisia, jotka kieltävät tai turhentavat uskon kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään ja Poikaa ja Pyhään Henkeen. Tällaiset ovat itse erottaneet itsensä kristillisestä uskosta ja pelastuksesta.
Johannes kirjoittaa: ”Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus. 8. Ottakaa vaari itsestänne, ettette menetä sitä, minkä me olemme työllämme aikaansaaneet, vaan että saatte täyden palkan. 9. Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika. 10. Jos joku tulee teidän luoksenne eikä tuo mukanaan tätä oppia, niin älkää ottako häntä huoneeseenne älkääkä sanoko häntä tervetulleeksi; 11. sillä joka sanoo hänet tervetulleeksi, joutuu osalliseksi hänen pahoihin tekoihinsa.” (2. Joh. 7-9)
Kun jumalanpalveluksessa yhdymme apostoliseen tai Nikean tai Athanasioksen uskontunnustukseen niin suullamme kuin sydämellämmekin, tiedämme olevamme Pyhän Hengen uudestisynnyttämiä. Kukaan ei voi tunnustaa Jeesusta Herraksi muutoin kuin Pyhässä Hengessä (1. Kor. 12:3). Jeesus on Herra -lausuma tarkoittaa sitä, että tunnustamme Jeesuksen Vanhan testamentin Jahveksi, Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin Jumalaksi; Häneksi, jonka viisaudella on luotu niin taivas kuin maa.
Toinen kohta tiivistettynä: Kun uskontunnustuksen lausun ja siihen myös uskon, tiedän olevani Herran oma ja matkalla taivaan hääjuhlaan.
3. OMANTUNNON SUHDE JUMALAN SANAAN, PYHÄÄN RAAMATTUUN
Seuraavassa esitetyt kohdat eivät aina tule uskovan elämässä esiin täsmälleen tässä järjestyksessä; usein ne kulkevat lomittain.
- Omatuntosi kolkuttaa rikkoessasi Raamatun täydellisyyttä vaativaa lakia (tiivistetysti 10 käskyä)
- Toteat totuuden mukaisesti syntiturmeluksesi ja lankeemuksesi; kauhistut tilaasi ja haluat tehdä parannusta
- Tunnustat rikkomuksesi Jumalan edessä ja myös niiden ihmisten edessä, joita vastaan olet rikkonut
- Uskot syntisi anteeksiannetuksi Jeesuksen sovitustyön tähden
Näiden neljän kohdan järjestys elämässäsi voi vaihdella: tärkeintä on, että et kiellä syntejäsi - ja ennen kaikkea uskot Jeesuksen pelastavan sinut synneistäsi.
”… ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä miehimykset, 10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa. 11. Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä.” (1. Kor. 6:9-11)
Kohta kolme tiivistettynä: Näet ja tunnustat Raamatun edessä oman vajavuutesi, kauhistut syntisyyttäsi ja pakenet Jeesuksen ristinveren turviin.
4. PYHÄN HENGEN, SE ON JEESUKSEN HENGEN, ASUMINEN SYDÄMESSÄSI
Paavali kehottaa meitä koettelemaan itseämme: "Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta." (2. Kor. 13:5)
Pyhä Hengen - se on Jeesuksen läsnäolo - elämässämme, vaikuttaa syntien anteeksisaamisen uskomisen lisäksi myös rakkautta, kiitosta ja ylistystä Herraa kohtaan.
”Ja Sakarias, hänen isänsä, täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän ennusti sanoen: 68. ’Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen…’” (Luuk 1:67-68).
Pyhän Hengen työ eli ihmisen pyhittyminen, Jumalaa yhä lähempänä oleminen, näyttää samalla myös yhä selvemmin meissä olevat puutteet ja viat. Siksi omilta silmiltämme Hengen hyvät hedelmät jäävät varjoon, usein kokonaan kätketyiksi. Mutta me tiedämme, että Jeesus on meissä, koska kaipaamme Hänen sanaansa ja ehtoollispöydän armoravintoa.
Tämä kohta neljä lyhyesti: Tiedät Pyhän Hengen vaikuttavan ja olevan sinussa, koska haluat tulla Jumalan kansan keskelle kuulemaan syntisten ystävästä Jeesuksesta. Haluat yhdessä toisten armahdettujen kanssa myös kiittää Häntä, rauhan Ruhtinasta. Haluat nauttia Herran tosi ruumiin ja pyhän veren syntiesi anteeksiantamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi.
5. KRISTITYLLÄ ON MAAILMASSA AHDISTUS; KIRKKO ON PILKATTU, VASTUSTETTU JA VAINOTTU
Jeesukseen uskovat ihmiset ovat tässä ajassa vieraita ja muukalaisia. Me emme kuulu tähän maailmaan, vaan taivaaseen. Maailman julkinen irstaus ja jumalattomuus vaivaavat meitä. Täällä alhaalla Perkeleen hallitsemassa maailmassa uskovat ovat aina hengellisen sodan ja taistelun keskellä.
Apostoli Pietari kirjoittaa: ”Jumala poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät. 7. Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi; 8. sillä asuessaan heidän keskuudessansa tuo hurskas mies kiusaantui hurskaassa sielussaan joka päivä heidän pahain tekojensa tähden, joita hänen täytyi nähdä ja kuulla.” (2. Piet. 2:6-8)
Jeesusta tuntemattomat ja Hänet hylänneet ihmiset ovat sydämeltään usein niin pimentyneitä, että he eivät ainoastaan itse ole epäuskoisia, vaan usein myös aiheuttavat tuskaa ja pahaa oloa niille, jotka uskovat Jeesukseen.
Jeesus sanoo: ”Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. 23. Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee. 24. Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä. 25. Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet Beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!” (Matt. 10:22-25)
Johanneksen evankeliumin luvussa 16 Jeesus sanoo: ”Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman." (Joh. 16:33)
Viimeinen kohta viisi lyhyesti: Jeesukseen uskova ihminen ja seurakunta joutuvat tässä synnin tähden kirotussa ja Pahan vallassa olevassa maailmassa monella tapaa kärsimään ja ahdinkoon. Mutta me nostamme katseemme ajallisista ahdistuksista iankaikkiseen lepoon ja autuuteen, jotka Herra Jeesus on meille ansainnut synnittömällä elämällään ja täydellisellä ristinpuun kärsimyksellään.
6. KUTSU JUMALAN VALTAKUNTAAN
Kaiken tämän kuultuasi saatat todeta: ”En taida kuulua Jumalan valtakuntaan ja pelastuvien joukkoon. Kuulun pikemminkin synnin, pimeyden ja lankeemuksen maailmaan.” Niin sinulle kuin kaikille muillekin kuuluu tänään tämä lupaus: Saat uskoa Jeesukseen, saat jättää elämäsi koko raihnaisuuden, vajavuuden ja synnin Vapahtajan ristille. Saat liittyä Elämän Ruhtinaan, Kuoleman Voittajan seuraan. Herra ottaa avosylin vastaan jokaisen syntisen, joka kaipaa pyhyyttä; jokaisen, joka on synninhädässä ja epätoivoinen itsestään sekä elämästään.
Saat tänään uskoa, että kaikki sinun syntisi ja lankeemuksesi tulivat jo sovitetuksi Golgatan ristillä. Saat kuulla Pääkallon paikalta kajahtavan huudon: ’Se on täytetty!’ Kaikki, mitä tarvitaan sinun taivaaseen pääsemiseksi, on jo tehty. Sinä saat kulkea edeltä valmistetuissa askelissa kohti kirkkautta, ikuista elämää. Salli siis Jeesuksen olla Herrasi ja Jumalasi. Sinut on kutsuttu Jumalan valtakuntaan, taivaan suureen illallisjuhlaan. Jo nyt saat tuosta juhlapöydästä syödä, kun Herran valmistamaan ehtoollispöytään astut.