K6 ψυχή psyykhee fem. (103x) sielu (KREIKKA SANAN SELITYS)
| k6-23-psyykhee-sielu.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 21.11.2023).
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K6 SANAN SELITYS https://gen.fi/k6.html
K6 Ψ PSII SANAT https://gen.fi/k6-23.html
K6 ψυχή psyykhee fem. (103x) sielu (sana)
https://gen.fi/k6-23-psyykhee-sielu.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Psyykhee LXX:ssa
2. Psyykhee UT:ssa
3. Nefesh VT:ssa
4. Nafsha Peshittassa
5. Ote Matti Liljeqvistin sanakirjasta
0. DOKUMENTTEJA
Concordance to the Septuagint. 2nd ed. Ed. Hatch & Redpath.
Baker Academic [1906] 1998
Greek–English Lexicon of the Septuagint. 3rd Ed.
Deutsche Bibelgesellschaft 2015
Jennings, William: Lexicon to the Syriac New Testament.
LWM Publications [1926] 2011
Liddell & Scott: A Greek–English Lexicon. Clarendon Press 1940
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3atext%3a1999.04.0057
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Muraoka: A Greek–Hebrew/Aramaic Two-way Index to the Septuagint.
Peeters 2010
1. PSYYKHEE LXX:SSA
Kreikan ψυχή psyykhee-sanaa käytetään Septuagintassa (LXX) yli 700 kertaa yhdeksän eri heprean sanan käännöksenä.
Sulkeissa on ilmoitettu
• montako kertaa heprean sana on käännetty kreikkaan psyykhee-sanalla
• montako kertaa heprean sana esiintyy Tanachissa
• heprean sanan perusmerkitykset
1אִישׁ איש
ish mask. (1/2179, mies, ihminen, joku)
2חַי חי
chai adj. (pa. partis.) (1/239, elävä)
3חַיָּה חיה
chaja fem. (3/108, elävä olento, elämä)
4חַיִּים חיים
chajim mask. mon. (1/150, elämä, "elämät")
5לֵב לב \ לֵבָב לבב
lev/levav mask. (34/851, sydän, sisin)
6מֵת מת
met pa. partis. (1/39, kuollut olento)
√מות mut kuolla
7נֶ֫פֶשׁ נפש
nefesh fem. (~700/753, kita, kurkku, hengitys, elämä,
elämänvoima, hengittävä olento: kokonainen ihminen/olento)
8קֶ֫רֶב קרב
kerev mask. (1/277, sisin, mieli, sydän)
9רוּחַ רוח
ruach mask. & fem. (4/378, henkäys, tuuli, hengitys, henki)
Septuagintan psyykhee-sana tarkoittaa useimmiten hengittävää elävää olentoa tai elämää (~710 kertaa). Joskus (~5 % esiintymistä) sillä on kuitenkin myös merkitys "sydän eli sisin (levav, kerev, 35 kertaa)". Tämä sydän- eli sisin-merkitys lähenee psyykhee-sanan myöhempää uusitestamentillista käyttöä, jossa sitä käytetään yhtenä terminä kuvaamassa kolmijaollista ihmistä (ruumis, sielu, henki). Heprean sydän- tai sisin-sana tarkoittaa kuitenkin laajemmin sisäistä elämää, erityisesti hengellistä suhdetta Jumalaan. Septuagintassa psyykhee tarkoittaa sydämen eli sisimmän rinnalla myös henkeä.
Septuagintassa adjektiivi ψυχικός [ῡ] psyykhikos (sielullinen, luonnollinen, inhimillinen) sekä siitä johtuva adverbi ψυχικῶς [ῡ] psyykhikoos esiintyvät vain Makkabilaiskirjoissa tunteita tarkoittavassa merkityksessä (sääli, kiintymys).
2. PSYYKHEE UT:SSA
ψυχή [ῡ] psyykhee fem. (UT 103x) sielu
Klassisessa kreikassa psyykhee-sanan (lat. anima) perusmerkitys on hengitys. Muita merkityksiä (Liddell and Scott's Greek–English Lexicon):
elämän merkki (sign of life)
elämä (life)
henki (soul, spirit, ghost)
sooma-sanan eli ruumiin vastakohta (opposite to σῶμα)
sydän, sisin (soul, heart)
mieli, ymmärrys (soul, mind, understanding)
UT:ssa psyykhee-sanaa käytetään kaikissa näissä merkityksissä. Lisäksi UT:ssa sanalla on tunteisiin liittyvä merkitys sekä merkitys "ihminen". Erityisesti on huomattava kolmijako eli trikotomia (1Tess05_23): ruumis (sooma), sielu (psyykhee) ja henki (pneuma).
3. NEFESH VT:SSA
Psyykhee-sanan uusitestamentillinen käyttö erillään ruumiista ja hengestä poikkeaa merkittävästi sen vanhatestamentillisesta merkityksestä. Septuagintassa psyykhee (useimmiten heprean nefesh-sanan käännöksenä) tarkoittaa lähes aina kokonaista ihmistä, johon kuuluvat sekä ruumis, sielu että henki. Ihmisen kolmijakoa ei VT:ssa suoranaisesti esitetä. Ihmisestä puhuttaessa nefesh (LXX psyykhee) tarkoittaa useimmiten kokonaista ihmistä ruumiineen, sieluineen ja henkineen.
"Sielu veressä" (1Moos09_04 rinn.) ei siis tarkoita, että veressä olisi joku persoona (sielu), vaan sitä että veressä on elämänvoima. Oikea käännös: Elämänvoima on veressä. Allekirjoittaneen mielestä VT:n käännöksessä ei pitäisi käyttää nefesh-sanasta missään kohtaa sielu-sanaa. Lukija ymmärtää sen helposti UT:n näkökulmasta väärin erillisenä osana ruumiista ja hengestä.
Vanhatestamentillisessa merkityksessä (ihminen, elävä olento, elämä) psyykhee esiintyy UT:ssa esim. seuraavissa kohdissa:
ihminen
(Apt02_41, Apt03_23)
elämä, henki
(Matt02_20, Matt10_39, Matt20_28, Luuk12_20, Joh12_25, Apt20_10, Ilm08_09)
4. NAFSHA-SANA PESHITTASSA
נַפשָׁא נפשא nafsha fem., st. abs. נפֶשׁ, mon. נַפשָׁן
Jenningsin sanakirjassa on annettu seuraavat merkitykset arameankielisen (syyriankielisen) Peshittan nafsha-sanalle:
elämää ylläpitävä, sielu tai sydän
(the vital or animating principle; the soul or heart)
(tunteiden tyyssija, as seat of emotions) (Matt. 26:38),
(erillinen osa ruumiista, as apart from the body) (Ilm. 6:9)
ihminen, persoona (souls as persons) (Ap. t. 2:41, Luuk. 9:56)
elämä (life) (Matt. 2:20, Matt. 6:25, Matt. 16:25, 1. Kor. 14:7)
itse (self) (Matt. 12:26, Matt. 16:24)
me itse (ourself) (2. Kor. 4:5)
yksimielisesti (with one accord) bachada nefesh (Ap. t. 1:14)
בַּחֲדָא נפֶשׁ
Aramean- eli syyriankielisessä UT:ssa (Peshitta, joka on ainakin osittain käännetty kreikankielisistä teksteistä) näytetään käytettävän nafsha-sanaa samassa merkityksessä kuin UT:n kreikassa psyykhee-sanaa. Nafsha vastaa etymologisesti eli sananjohdollisesti heprean nefesh-sanaa.
Arameankielisessä UT:ssa käytetyn nafsha-sanan merkitys ei ole kuitenkaan siis sama kuin VT:n heprean nefesh-sanalla. Aramean nafsha on Peshittassa vastine kreikan psyykhee-sanalle.
Adjektiivi ψυχικός [ῡ] psyykhikos (sielullinen, luonnollinen, inhimillinen) esiintyy UT:ssa kuusi kertaa. Syyriankielisessä UT:ssa sitä vastaa jokaisessa kohdassa nafsha tai siitä johdettu adjektiivi.
5. OTE MATTI LILJEQVISTIN SANAKIRJASTA
ψυχή [ῡ] -ῆς ἡ (103x, Matt02_20) elämä, henki, sielu, ihminen
• 1. sielu, henki, ihmisen tai eläimen eläväksi tekevä osa – Ap. t. 20:10
τὰ ἔχοντα ψυχάς: elävä – Ilm. 8:9
τὴν ψυχὴν ἀπαιτέω: ottaa pois jonkin henki – Luuk. 12:20
ζητέω τὴν ψυχήν: väijyä jonkin henkeä – Matt. 2:20
δίδωμι τὴν ψυχήν: antaa henkensä – Matt. 20:28
ἀγαπάω τὴν ψυχήν: rakastaa ajallista elämää,
pitää henkeään arvokkaana – Ilm. 12:11
• 2. sielu, tunteva ihminen – Luuk. 12:19
ἐπιθυμία τῆς ψυχῆς: sielun halu – Ilm. 18:14
περίλυπός ἐστιν ἡ ψυχή μου:
olen hyvin murheellinen – Matt. 26:38
μεγαλύνει ἡ ψυχή μου:
minun henkeni riemuitsee – Luuk. 1:46
ἐκ ψυχῆς: täydestä sydämestä – Ef. 6:6
μιᾷ ψυχῇ: yksimielisesti – Fil. 1:27
• 3. sielu iankaikkisen elämän osallisena – Jaak. 1:21
σῴζω ψυχὴν ἐκ θανάτου:
pelastaa sielu kuolemasta – Jaak. 5:20
τὴν ψυχὴν ζημιόω: menettää sielunsa – Matt. 16:26
• 4. sielu erillisenä osana – 1. Tess. 5:23
• 5. elämä – Matt. 10:39
τὴν ψυχὴν αὐτοῦ περιποιέω: turvata elämänsä – Luuk. 17:33
φιλέω τὴν ψυχὴν αὐτοῦ: rakastaa elämäänsä – Joh. 12:25
• 6. sielu, elävä olento – Ilm. 16:3
• 7. ihminen – Ap. t. 2:41
πᾶσα ψυχή: jokainen – Ap. t. 3:23
ψυχικός [ῡ] -ή -όν adj. (6x, 1Kor02_14) sielullinen, luonnollinen,
inhimillinen
[ψυχή 103x elämä, henki, sielu]
• 1. (hengellisen vastakohta) – 1. Kor. 2:14
• 2. ihmisten mielestä nouseva – Jaak. 3:15
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K6 SANAN SELITYS https://gen.fi/k6.html
K6 Ψ PSII SANAT https://gen.fi/k6-23.html
K6 ψυχή psyykhee fem. (103x) sielu (sana)
https://gen.fi/k6-23-psyykhee-sielu.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Psyykhee LXX:ssa
2. Psyykhee UT:ssa
3. Nefesh VT:ssa
4. Nafsha Peshittassa
5. Ote Matti Liljeqvistin sanakirjasta
0. DOKUMENTTEJA
Concordance to the Septuagint. 2nd ed. Ed. Hatch & Redpath.
Baker Academic [1906] 1998
Greek–English Lexicon of the Septuagint. 3rd Ed.
Deutsche Bibelgesellschaft 2015
Jennings, William: Lexicon to the Syriac New Testament.
LWM Publications [1926] 2011
Liddell & Scott: A Greek–English Lexicon. Clarendon Press 1940
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3atext%3a1999.04.0057
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Muraoka: A Greek–Hebrew/Aramaic Two-way Index to the Septuagint.
Peeters 2010
1. PSYYKHEE LXX:SSA
Kreikan ψυχή psyykhee-sanaa käytetään Septuagintassa (LXX) yli 700 kertaa yhdeksän eri heprean sanan käännöksenä.
Sulkeissa on ilmoitettu
• montako kertaa heprean sana on käännetty kreikkaan psyykhee-sanalla
• montako kertaa heprean sana esiintyy Tanachissa
• heprean sanan perusmerkitykset
1אִישׁ איש
ish mask. (1/2179, mies, ihminen, joku)
2חַי חי
chai adj. (pa. partis.) (1/239, elävä)
3חַיָּה חיה
chaja fem. (3/108, elävä olento, elämä)
4חַיִּים חיים
chajim mask. mon. (1/150, elämä, "elämät")
5לֵב לב \ לֵבָב לבב
lev/levav mask. (34/851, sydän, sisin)
6מֵת מת
met pa. partis. (1/39, kuollut olento)
√מות mut kuolla
7נֶ֫פֶשׁ נפש
nefesh fem. (~700/753, kita, kurkku, hengitys, elämä,
elämänvoima, hengittävä olento: kokonainen ihminen/olento)
8קֶ֫רֶב קרב
kerev mask. (1/277, sisin, mieli, sydän)
9רוּחַ רוח
ruach mask. & fem. (4/378, henkäys, tuuli, hengitys, henki)
Septuagintan psyykhee-sana tarkoittaa useimmiten hengittävää elävää olentoa tai elämää (~710 kertaa). Joskus (~5 % esiintymistä) sillä on kuitenkin myös merkitys "sydän eli sisin (levav, kerev, 35 kertaa)". Tämä sydän- eli sisin-merkitys lähenee psyykhee-sanan myöhempää uusitestamentillista käyttöä, jossa sitä käytetään yhtenä terminä kuvaamassa kolmijaollista ihmistä (ruumis, sielu, henki). Heprean sydän- tai sisin-sana tarkoittaa kuitenkin laajemmin sisäistä elämää, erityisesti hengellistä suhdetta Jumalaan. Septuagintassa psyykhee tarkoittaa sydämen eli sisimmän rinnalla myös henkeä.
Septuagintassa adjektiivi ψυχικός [ῡ] psyykhikos (sielullinen, luonnollinen, inhimillinen) sekä siitä johtuva adverbi ψυχικῶς [ῡ] psyykhikoos esiintyvät vain Makkabilaiskirjoissa tunteita tarkoittavassa merkityksessä (sääli, kiintymys).
2. PSYYKHEE UT:SSA
ψυχή [ῡ] psyykhee fem. (UT 103x) sielu
Klassisessa kreikassa psyykhee-sanan (lat. anima) perusmerkitys on hengitys. Muita merkityksiä (Liddell and Scott's Greek–English Lexicon):
elämän merkki (sign of life)
elämä (life)
henki (soul, spirit, ghost)
sooma-sanan eli ruumiin vastakohta (opposite to σῶμα)
sydän, sisin (soul, heart)
mieli, ymmärrys (soul, mind, understanding)
UT:ssa psyykhee-sanaa käytetään kaikissa näissä merkityksissä. Lisäksi UT:ssa sanalla on tunteisiin liittyvä merkitys sekä merkitys "ihminen". Erityisesti on huomattava kolmijako eli trikotomia (1Tess05_23): ruumis (sooma), sielu (psyykhee) ja henki (pneuma).
3. NEFESH VT:SSA
Psyykhee-sanan uusitestamentillinen käyttö erillään ruumiista ja hengestä poikkeaa merkittävästi sen vanhatestamentillisesta merkityksestä. Septuagintassa psyykhee (useimmiten heprean nefesh-sanan käännöksenä) tarkoittaa lähes aina kokonaista ihmistä, johon kuuluvat sekä ruumis, sielu että henki. Ihmisen kolmijakoa ei VT:ssa suoranaisesti esitetä. Ihmisestä puhuttaessa nefesh (LXX psyykhee) tarkoittaa useimmiten kokonaista ihmistä ruumiineen, sieluineen ja henkineen.
"Sielu veressä" (1Moos09_04 rinn.) ei siis tarkoita, että veressä olisi joku persoona (sielu), vaan sitä että veressä on elämänvoima. Oikea käännös: Elämänvoima on veressä. Allekirjoittaneen mielestä VT:n käännöksessä ei pitäisi käyttää nefesh-sanasta missään kohtaa sielu-sanaa. Lukija ymmärtää sen helposti UT:n näkökulmasta väärin erillisenä osana ruumiista ja hengestä.
Vanhatestamentillisessa merkityksessä (ihminen, elävä olento, elämä) psyykhee esiintyy UT:ssa esim. seuraavissa kohdissa:
ihminen
(Apt02_41, Apt03_23)
elämä, henki
(Matt02_20, Matt10_39, Matt20_28, Luuk12_20, Joh12_25, Apt20_10, Ilm08_09)
4. NAFSHA-SANA PESHITTASSA
נַפשָׁא נפשא nafsha fem., st. abs. נפֶשׁ, mon. נַפשָׁן
Jenningsin sanakirjassa on annettu seuraavat merkitykset arameankielisen (syyriankielisen) Peshittan nafsha-sanalle:
elämää ylläpitävä, sielu tai sydän
(the vital or animating principle; the soul or heart)
(tunteiden tyyssija, as seat of emotions) (Matt. 26:38),
(erillinen osa ruumiista, as apart from the body) (Ilm. 6:9)
ihminen, persoona (souls as persons) (Ap. t. 2:41, Luuk. 9:56)
elämä (life) (Matt. 2:20, Matt. 6:25, Matt. 16:25, 1. Kor. 14:7)
itse (self) (Matt. 12:26, Matt. 16:24)
me itse (ourself) (2. Kor. 4:5)
yksimielisesti (with one accord) bachada nefesh (Ap. t. 1:14)
בַּחֲדָא נפֶשׁ
Aramean- eli syyriankielisessä UT:ssa (Peshitta, joka on ainakin osittain käännetty kreikankielisistä teksteistä) näytetään käytettävän nafsha-sanaa samassa merkityksessä kuin UT:n kreikassa psyykhee-sanaa. Nafsha vastaa etymologisesti eli sananjohdollisesti heprean nefesh-sanaa.
Arameankielisessä UT:ssa käytetyn nafsha-sanan merkitys ei ole kuitenkaan siis sama kuin VT:n heprean nefesh-sanalla. Aramean nafsha on Peshittassa vastine kreikan psyykhee-sanalle.
Adjektiivi ψυχικός [ῡ] psyykhikos (sielullinen, luonnollinen, inhimillinen) esiintyy UT:ssa kuusi kertaa. Syyriankielisessä UT:ssa sitä vastaa jokaisessa kohdassa nafsha tai siitä johdettu adjektiivi.
5. OTE MATTI LILJEQVISTIN SANAKIRJASTA
ψυχή [ῡ] -ῆς ἡ (103x, Matt02_20) elämä, henki, sielu, ihminen
• 1. sielu, henki, ihmisen tai eläimen eläväksi tekevä osa – Ap. t. 20:10
τὰ ἔχοντα ψυχάς: elävä – Ilm. 8:9
τὴν ψυχὴν ἀπαιτέω: ottaa pois jonkin henki – Luuk. 12:20
ζητέω τὴν ψυχήν: väijyä jonkin henkeä – Matt. 2:20
δίδωμι τὴν ψυχήν: antaa henkensä – Matt. 20:28
ἀγαπάω τὴν ψυχήν: rakastaa ajallista elämää,
pitää henkeään arvokkaana – Ilm. 12:11
• 2. sielu, tunteva ihminen – Luuk. 12:19
ἐπιθυμία τῆς ψυχῆς: sielun halu – Ilm. 18:14
περίλυπός ἐστιν ἡ ψυχή μου:
olen hyvin murheellinen – Matt. 26:38
μεγαλύνει ἡ ψυχή μου:
minun henkeni riemuitsee – Luuk. 1:46
ἐκ ψυχῆς: täydestä sydämestä – Ef. 6:6
μιᾷ ψυχῇ: yksimielisesti – Fil. 1:27
• 3. sielu iankaikkisen elämän osallisena – Jaak. 1:21
σῴζω ψυχὴν ἐκ θανάτου:
pelastaa sielu kuolemasta – Jaak. 5:20
τὴν ψυχὴν ζημιόω: menettää sielunsa – Matt. 16:26
• 4. sielu erillisenä osana – 1. Tess. 5:23
• 5. elämä – Matt. 10:39
τὴν ψυχὴν αὐτοῦ περιποιέω: turvata elämänsä – Luuk. 17:33
φιλέω τὴν ψυχὴν αὐτοῦ: rakastaa elämäänsä – Joh. 12:25
• 6. sielu, elävä olento – Ilm. 16:3
• 7. ihminen – Ap. t. 2:41
πᾶσα ψυχή: jokainen – Ap. t. 3:23
ψυχικός [ῡ] -ή -όν adj. (6x, 1Kor02_14) sielullinen, luonnollinen,
inhimillinen
[ψυχή 103x elämä, henki, sielu]
• 1. (hengellisen vastakohta) – 1. Kor. 2:14
• 2. ihmisten mielestä nouseva – Jaak. 3:15