OS Hyvä osa (Matt. 6:25–34, 16 shel) (OPETUKSET, SAARNAT)
(luonnos)
Jumalan huolenpito -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-hyva-osa.html
RIPPIPUHE
Veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa! Tänään on kuudestoista sunnuntai helluntaista. Päivän otsikko on 'Jumalan huolenpito'. Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta ja ahdistusta ajallisista asioista. Jumalan lapsi saa jättää koko elämänsä ja elantonsa Herran huolehdittavaksi. Toki meidän tehtävämme ja osamme on tässä synnin tähden kirotussa maailmassa tehdä työtä ja nähdä vaivaa aina pään hikeen asti. Mutta Jumalan lapsen ei tarvitse kantaa mielessään murhetta ja huolta ajallisista asioista. Taivaallinen Isä pitää omistaan huolen.
Ainoa asia, mistä meidän tulee kantaa murhetta on se, olemmeko Jumalan valtakunnan kansalaisia ja pysyneet Jumalan sanan mukaisessa uskossa ja elämässä. Ainoa tärkeä asia on lopulta se, onko meitä Jeesuksen uskon tähden odottamassa iankaikkinen elämä taivaassa Jeesuksen luona. Vai olemmeko menossa epäuskoisina pahaan paikkaan, kadotukseen eli helvettiin, pois heitettyinä Jumalan kasvojen edestä?
Jumalan tahto on, että me luotamme Hänen varmoihin armolupauksiinsa Jeesuksessa, emmekä murehdi maallisista. Jos pelkäämme Jumalaa eli varomme Hänen Pyhässä Raamatussa ilmoittamansa tahdon rikkomista, niin mitään muuta meidän ei koskaan tarvitse pelätä.
Olemme tulleet tähän Jumalan huoneeseen Kaikkivaltiaan Herran kasvojen eteen. Kun ajattelemme Luojamme pyhyyttä ja täydellisyyttä, Hänen suuruuttaan ja mahtiaan, niin meidät täyttää pelko ja vavistus. Kirottu epäusko on niin usein täyttänyt sydämemme. Mielemme näyttää olevan lujasti kiintynyt kaikkeen lihalle mieluisaan; siihen, mihin sen ei tulisi kiintyä. Olemme luottaneet enemmän luotuun kuin Luojaan, rakastaneet enemmän lahjoja kuin lahjojen antajaa. Sydämemme epäuskon tähden olemme myös murehtineet enemmän ihmisten kuin Jumalan suosion menettämistä; olemme olleet enemmän huolissamme tämän ajallisen elämän hyvyyksistä kuin iankaikkisesta elämästä.
Kuinka siis minä, vajavainen ja syntinen ihminen, voin tulla pyhän ja oikeamielisen koko maailmankaikkeuden Luojan ja Herran eteen? Enhän minä ole missään kohdin lakia kyennyt täyttämään. En ole rakastanut Jumalaa yli kaiken enkä lähimmäistäni niin kuin itseäni. Enhän minä ole kyennyt Jumalan antamaa kymmenen käskyn lakia noudattamaan. Olen ollut kovasydäminen ja itsekäs; olen ajatellut, sanonut ja tehnyt paljon sellaista, mikä ei ole puhdasta eikä kestä totuutta kaikkein salatuimpaan asti vaativan Jumalan edessä.
Olen saanut kasteen Jeesuksen opetuslapseksi ja seuraajaksi, mutta kuinka olen tuon tehtäväni täyttänyt? Olenko nähnyt vaivaa, tehnyt työtä ja rukoillut sekä antanut varojani lähetys- ja evankelioimistyön tukemiseen? Ja ennen kaikkea, onko sydämeni ollut kokonaan ja ehyesti antautunut Jumalan rakastamiseen ja palvomiseen?
Kun tätä kaikkea täydellisyyttä pyhyyttä vaativan Jumalan edessä ajattelemme, joudumme jokainen syntisen ja langenneen parannuksen tekijän paikalle. Meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin tunnustaa syntimme ja pyytää armoa. Käymme nyt kaikki yhdessä tunnustamaan syntimme ja syyllisyytemme sanoin, jotka alkavat: 'Oi Sinä kaikkein armollisin, ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus.'
SAARNA
Herramme kehottaa vuorisaarnassaan meitä jättämään murheemme ja luottamaan iloisin sekä turvallisin mielin hyvän Jumalamme armolliseen huolenpitoon. Jeesus lupaa pitää huolta siitä, joka Häneen turviinsa jättäytyy. Mikä estää meitä kokemasta ja elämästä todeksi Herramme ihania lupauksia, mitä Hän kerta toisensa jälkeen sanassaan meille uskottavaksi antaa? Mikä estää uskomasta Jumalan huolenpitoon?
Ja mihin me sitten asetamme toivomme, jos emme Jumalan sanan lupauksiin? Mikä olisi sinun mielestäsi meidän suomalaisten yleisin epäjumala? Ihmisen jumala on se, mihin ihminen kiinnittää toivonsa. Se, miltä odotamme saavamme hyvää, on meidän jumalamme. Todennäköisesti moni vastaa: raha ja omaisuus. Raha on todellakin monen ihmisen jumala, joka hallitsee elämää. Ja silloin, kun raha on sydämessä tärkeämmällä paikalla kuin Jumalan lupaukset, niin kyseessä on epäjumalan palvominen. Myös meitä kristittyjä houkuttaa ja kiusaa rahaan turvaaminen. Mammona osoittautuu lopulta kuitenkin viimeistään kuoleman hetkellä petolliseksi tueksi ja turvaksi.
Rahaan turvaamisen, sen haluamisen ja himoitsemisen, kauhistuttavuus ja järkyttävyys paljastuvat siis viimeistään viimeisellä tuomiolla, kuolemassa. Se, joka on elämänsä aikana sydämessään turvannut ja mielessään odottanut hyvää rahalta ja omaisuudelta, löytää itsensä kuoleman jälkeen kadotuksesta eli helvetistä. Itse Jumala sanoo rahaan turvaavalle ihmiselle:
"Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta!" (Luuk. 12:20)
Jotta et siis sinä - ja aivan yhtä lailla minä itsekään - kokisi viimeisellä rajalla karvasta pettymystä, niin nyt on aika tehdä parannus. Luovu siitä valheesta, mitä Saatanan vallassa oleva maailma tuutin täydeltä toitottaa: rahalla saat onnea, tyytyväisyyttä ja turvaa. Se on mitä suurin ja karkein valhe ja petos, kun asiaa tutkitaan pitkällä juoksulla, iäisyysnäkökulmasta. Todellista tyytyväisyyttä, onnea ja turvaa, todellista elämäniloa, voimme saada vain Luojaltamme; Häneltä, joka puhuu Raamatussa ja on lähettänyt oman rakkaan Poikansa Jeesuksen kuolemaan ristillä meidän puolestamme.
Jos sydäntäsi tutkaillessasi löydät sieltä rahan ja mammonan epäjumalan, niin heitä se ulos ja ota vastaan sydämeesi elävä Jumala, ristillä kuollut mutta kuolleista ylösnoussut Herra Jeesus Kristus. Ota Hänen ihanat lupaukset elinikäisestä vierellä olosta ja huolenpidosta omaksesi. Omin voimin ei kukaan ihminen voi taistella tämän maailmanajan valtiasta vastaan. Hänellä, Saatanalla, paratiisin langenneella vartijakerubilla ja enkeliruhtinaalla, on vielä toistaiseksi hallussaan tämän maailmanajan rikkaudet. Eihän kiusaaja olisi voinut Jeesuksellekaan tarjota kaikkia maailman valtakuntia ja niiden loistoa, jollei hänellä olisi ollut niihin valtaa.
"Taas Perkele otti Hänet (Jeesuksen) kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti Hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi Hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua"." (Matt. 4:8-9)
Jeesus ei tähän kiusaukseen langennut. Mutta sinä ja minä lankeamme varmasti ja auttamattomasti Saatanan moninaisiin houkutuksiin, jos yritämme taistella omin voimin niitä vastaan. Perkele huijaa ja puijaa meidät mennen tullen. Itse Jeesuskin, Jumalan lihaksi tullut Sana, ihmisenä maan päällä eläessään torjui väärät houkutukset Jumalan kirjoitetulla sanalla, Raamatulla. Jeesus oli täysi ihminen myös siitä näkökulmasta, että Hän taisteli Perkelettä vastaan samoin, kuin ihmisten on tuota vanhaa kehnoa vastaan taisteltava: Jumalan sanalla, ei omalla asemalla tai viisaudella tai voimalla.
Tee parannus ahneudestasi, tuo Jeesuksen ristin juurelle tähän katoavaan maailmaan rakastunut ja kiinnittynyt sydämesi ja pyydä Jumalalta anteeksi. Jeesus haluaa antaa jokaiselle syntejään katuvaiselle uuden sydämen, joka on herkkä kuulemaan Raamatun sanassa puhuvaa Pyhän Hengen ääntä. Sydämen, joka uskoo todeksi sen, että Herra pitää omistaan huolta. Sinun ja minun ahneudestamme ja rahanhimostamme on jo rangaistus maksettu - Isä Jumala uhrasi, kirosi ja kadotti oman rakkaan ja ainokaisen Poikansa Jeesuksen minun puolestani ja sinun puolestasi; jotta me saisimme anteeksi ja pääsisimme ikuisesta kuolemasta ikuiseen elämään; jotta me saisimme jo nyt täällä maan päällä elää Jumalan lapsen elämää ilman sydämen murhetta tulevien päivien tarpeiden täyttymyksestä.
Rukoile itsesi puolesta, ettet sotkeutuisi ja jäisi kiinni sielunvihollisen saalisverkkoihin, joita se innokkaasti ja ahkerasti heittää eteesi. Yksin Jeesuksen ristiä seuraamalla löytyy vapaa väylä ja tie kulkea eteenpäin. Kaikki muut tiet ovat saarretut ansoin ja saalisverkoin.
Kun Jeesus kehotti aikanaan Marttaa olemaan huolehtimatta ja hätäilemättä moninaisista (Luuk. 10:38-42), Hän ei varmaankaan tarkoittanut vain sitä, että Martan ei tarvinnut valmistaa kuin yksi ruokalaji Jeesuksen ateriaa varten. Tällaisenkin selityksen on eräs tunnettu Raamatun opettaja kohtaan liittänyt. Jeesuksen sana Martalle vain yhdestä tärkeästä on paljon laajempimerkityksinen. Se antaa meille jokaiselle vapauden maallisista murheista: Meidän oma vaivannäkömme ei ole se, mihin meidän tulee keskittyä, vaan itse Herra Jeesus ja Hänen sanansa olkoon meidän elämämme keskus.
Tärkeintä ei ole se, mitä sinä teet Herraa varten ja mitä sinä sanot Hänelle, vaan tärkeintä on se, mitä Hän, Jeesus, tekee sinua varten ja mitä Hän sanoo sinulle.
Tästä Martan ja Marian kohdasta vielä mainittakoon, että Jumala puhuttelee Raamatussa ihmistä mainiten kaksi kertaa peräjälkeen tämän nimen vain yhteensä seitsemän kertaa. Martta on tästä joukosta ainoa nainen. Muut ovat Aabraham, Jaakob, Mooses, Samuel, Simon eli Pietari ja Saul eli Paavali. Tämä Martalle osoitettu puhe on siis yksi Raamatun keskeisimmistä ja tärkeimmistä kohdista: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois." (Luuk. 10:41-42)
Omaan vaivannäköön keskittyminen on aivan yhtä tyhjänpäiväistä, kuin jos yrittäisimme opettamalla tai jopa vaatimalla saada lasta kasvamaan. Vaikka kuinka asiantuntevasti opettaisimme lapselle, miten tämän pituuden, painon, tietojen ja taitojen tulee iän mukana kasvaa, niin se olisi aivan turhaa. Lapsi kasvaa siten, että se saa hyvää ravintoa ja lämpöä ja huolenpitoa. Ihmisen laita on samoin hengellisestikin. Tärkeintä on se, että saamme hyvää hengellistä ravintoa Jumalan sanasta ja sakramentista, saamme seurakuntayhteyden kautta lämpöä ja huolenpitoa.
Pelkkä hyvän ja hurskaan elämän kuvailu tai jopa vaatimus on aivan hedelmätöntä. Samoin hedelmiin keskittyminen, turvatun elämän etsiminen, on hyödytöntä. Yksin Jeesukseen keskittyminen - Hänen etsimisensä ja löytämisensä - tuottaa hyvää hedelmää; ajallaan myös kaikilla ajallisen elämämme osa-alueilla, jos Herra niin hyväksi näkee. Keskity siis Jeesukseen ja Hänen sanaansa, ei mihinkään muuhun. Tärkeitä asioita ei ole kuin yksi ainoa - itse Herra Jeesus Kristus.
"Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan." (Matt. 6:33)
Pian valmistettava ehtoollispöytä on tarkoitettu kaikille Jeesuksen omiksi kastetuille, jotka kasteensa mukaisesti haluavat elämässään kilvoitella ja uskoa. Kasteen mukainen usko on tunnustus Jeesuksesta Pyhän Raamatun mukaisesti, jota myös vanhan kirkon uskontunnustukset sekä luterilaiset tunnustuskirjat oikein opettavat. Oikea ehtoollisvieras on se, joka tunnustaa syntinsä ja haluaa ottaa vastaan täyden anteeksiantamuksen Jeesuksen ristin kautta. Ehtoollinen yhdistää meidät Herraamme ja toisiimme. Saamme Hänen ruumiinsa ja verensä nauttiessamme uskoa todeksi sen, että Hän pitää meistä huolta loppuun asti.
Se, joka kieltää Jumalan sanan ja ei halua tehdä parannusta omista synneistään, hylkää itse Jumalan. Tällainen Jumalan sanan kieltäjä ei kuulu ehtoollispöytään. Mutta sinä, joka kaipaat Pyhän Raamatun mukaista pyhyyttä elämääsi, saat tänään ottaa vastaan niin korvillasi, silmilläsi kuin suullasi itsensä Kaikkivaltiaan Jumalan, Herran Jeesuksen Kristuksen tosi ruumiin siunatussa leivässä ja pyhän veren siunatussa viinissä.
Rukoilemme: Auta, Jeesus Kristus, meitä epäuskoisia uskomaan Sinuun - Sinun lupauksiisi, Sinun rakkauteesi ja Sinun sovitusveresi voimaan. Varjele, ettemme sydämessämme alkaisi luottaa mihinkään muuhun kuin yksin Sinuun sanaasi, Herra Jeesus. Aamen.
Jumalan huolenpito -sunnuntain rippipuhe ja saarna
https://www.gen.fi/os-hyva-osa.html
RIPPIPUHE
Veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa! Tänään on kuudestoista sunnuntai helluntaista. Päivän otsikko on 'Jumalan huolenpito'. Jeesus opettaa, että Jumalaan uskovan ihmisen ei tarvitse kantaa murhetta ja ahdistusta ajallisista asioista. Jumalan lapsi saa jättää koko elämänsä ja elantonsa Herran huolehdittavaksi. Toki meidän tehtävämme ja osamme on tässä synnin tähden kirotussa maailmassa tehdä työtä ja nähdä vaivaa aina pään hikeen asti. Mutta Jumalan lapsen ei tarvitse kantaa mielessään murhetta ja huolta ajallisista asioista. Taivaallinen Isä pitää omistaan huolen.
Ainoa asia, mistä meidän tulee kantaa murhetta on se, olemmeko Jumalan valtakunnan kansalaisia ja pysyneet Jumalan sanan mukaisessa uskossa ja elämässä. Ainoa tärkeä asia on lopulta se, onko meitä Jeesuksen uskon tähden odottamassa iankaikkinen elämä taivaassa Jeesuksen luona. Vai olemmeko menossa epäuskoisina pahaan paikkaan, kadotukseen eli helvettiin, pois heitettyinä Jumalan kasvojen edestä?
Jumalan tahto on, että me luotamme Hänen varmoihin armolupauksiinsa Jeesuksessa, emmekä murehdi maallisista. Jos pelkäämme Jumalaa eli varomme Hänen Pyhässä Raamatussa ilmoittamansa tahdon rikkomista, niin mitään muuta meidän ei koskaan tarvitse pelätä.
Olemme tulleet tähän Jumalan huoneeseen Kaikkivaltiaan Herran kasvojen eteen. Kun ajattelemme Luojamme pyhyyttä ja täydellisyyttä, Hänen suuruuttaan ja mahtiaan, niin meidät täyttää pelko ja vavistus. Kirottu epäusko on niin usein täyttänyt sydämemme. Mielemme näyttää olevan lujasti kiintynyt kaikkeen lihalle mieluisaan; siihen, mihin sen ei tulisi kiintyä. Olemme luottaneet enemmän luotuun kuin Luojaan, rakastaneet enemmän lahjoja kuin lahjojen antajaa. Sydämemme epäuskon tähden olemme myös murehtineet enemmän ihmisten kuin Jumalan suosion menettämistä; olemme olleet enemmän huolissamme tämän ajallisen elämän hyvyyksistä kuin iankaikkisesta elämästä.
Kuinka siis minä, vajavainen ja syntinen ihminen, voin tulla pyhän ja oikeamielisen koko maailmankaikkeuden Luojan ja Herran eteen? Enhän minä ole missään kohdin lakia kyennyt täyttämään. En ole rakastanut Jumalaa yli kaiken enkä lähimmäistäni niin kuin itseäni. Enhän minä ole kyennyt Jumalan antamaa kymmenen käskyn lakia noudattamaan. Olen ollut kovasydäminen ja itsekäs; olen ajatellut, sanonut ja tehnyt paljon sellaista, mikä ei ole puhdasta eikä kestä totuutta kaikkein salatuimpaan asti vaativan Jumalan edessä.
Olen saanut kasteen Jeesuksen opetuslapseksi ja seuraajaksi, mutta kuinka olen tuon tehtäväni täyttänyt? Olenko nähnyt vaivaa, tehnyt työtä ja rukoillut sekä antanut varojani lähetys- ja evankelioimistyön tukemiseen? Ja ennen kaikkea, onko sydämeni ollut kokonaan ja ehyesti antautunut Jumalan rakastamiseen ja palvomiseen?
Kun tätä kaikkea täydellisyyttä pyhyyttä vaativan Jumalan edessä ajattelemme, joudumme jokainen syntisen ja langenneen parannuksen tekijän paikalle. Meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin tunnustaa syntimme ja pyytää armoa. Käymme nyt kaikki yhdessä tunnustamaan syntimme ja syyllisyytemme sanoin, jotka alkavat: 'Oi Sinä kaikkein armollisin, ristiinnaulittu Herra Jeesus Kristus.'
SAARNA
Herramme kehottaa vuorisaarnassaan meitä jättämään murheemme ja luottamaan iloisin sekä turvallisin mielin hyvän Jumalamme armolliseen huolenpitoon. Jeesus lupaa pitää huolta siitä, joka Häneen turviinsa jättäytyy. Mikä estää meitä kokemasta ja elämästä todeksi Herramme ihania lupauksia, mitä Hän kerta toisensa jälkeen sanassaan meille uskottavaksi antaa? Mikä estää uskomasta Jumalan huolenpitoon?
Ja mihin me sitten asetamme toivomme, jos emme Jumalan sanan lupauksiin? Mikä olisi sinun mielestäsi meidän suomalaisten yleisin epäjumala? Ihmisen jumala on se, mihin ihminen kiinnittää toivonsa. Se, miltä odotamme saavamme hyvää, on meidän jumalamme. Todennäköisesti moni vastaa: raha ja omaisuus. Raha on todellakin monen ihmisen jumala, joka hallitsee elämää. Ja silloin, kun raha on sydämessä tärkeämmällä paikalla kuin Jumalan lupaukset, niin kyseessä on epäjumalan palvominen. Myös meitä kristittyjä houkuttaa ja kiusaa rahaan turvaaminen. Mammona osoittautuu lopulta kuitenkin viimeistään kuoleman hetkellä petolliseksi tueksi ja turvaksi.
Rahaan turvaamisen, sen haluamisen ja himoitsemisen, kauhistuttavuus ja järkyttävyys paljastuvat siis viimeistään viimeisellä tuomiolla, kuolemassa. Se, joka on elämänsä aikana sydämessään turvannut ja mielessään odottanut hyvää rahalta ja omaisuudelta, löytää itsensä kuoleman jälkeen kadotuksesta eli helvetistä. Itse Jumala sanoo rahaan turvaavalle ihmiselle:
"Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta!" (Luuk. 12:20)
Jotta et siis sinä - ja aivan yhtä lailla minä itsekään - kokisi viimeisellä rajalla karvasta pettymystä, niin nyt on aika tehdä parannus. Luovu siitä valheesta, mitä Saatanan vallassa oleva maailma tuutin täydeltä toitottaa: rahalla saat onnea, tyytyväisyyttä ja turvaa. Se on mitä suurin ja karkein valhe ja petos, kun asiaa tutkitaan pitkällä juoksulla, iäisyysnäkökulmasta. Todellista tyytyväisyyttä, onnea ja turvaa, todellista elämäniloa, voimme saada vain Luojaltamme; Häneltä, joka puhuu Raamatussa ja on lähettänyt oman rakkaan Poikansa Jeesuksen kuolemaan ristillä meidän puolestamme.
Jos sydäntäsi tutkaillessasi löydät sieltä rahan ja mammonan epäjumalan, niin heitä se ulos ja ota vastaan sydämeesi elävä Jumala, ristillä kuollut mutta kuolleista ylösnoussut Herra Jeesus Kristus. Ota Hänen ihanat lupaukset elinikäisestä vierellä olosta ja huolenpidosta omaksesi. Omin voimin ei kukaan ihminen voi taistella tämän maailmanajan valtiasta vastaan. Hänellä, Saatanalla, paratiisin langenneella vartijakerubilla ja enkeliruhtinaalla, on vielä toistaiseksi hallussaan tämän maailmanajan rikkaudet. Eihän kiusaaja olisi voinut Jeesuksellekaan tarjota kaikkia maailman valtakuntia ja niiden loistoa, jollei hänellä olisi ollut niihin valtaa.
"Taas Perkele otti Hänet (Jeesuksen) kanssansa sangen korkealle vuorelle ja näytti Hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston ja sanoi Hänelle: "Tämän kaiken minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja kumarrat minua"." (Matt. 4:8-9)
Jeesus ei tähän kiusaukseen langennut. Mutta sinä ja minä lankeamme varmasti ja auttamattomasti Saatanan moninaisiin houkutuksiin, jos yritämme taistella omin voimin niitä vastaan. Perkele huijaa ja puijaa meidät mennen tullen. Itse Jeesuskin, Jumalan lihaksi tullut Sana, ihmisenä maan päällä eläessään torjui väärät houkutukset Jumalan kirjoitetulla sanalla, Raamatulla. Jeesus oli täysi ihminen myös siitä näkökulmasta, että Hän taisteli Perkelettä vastaan samoin, kuin ihmisten on tuota vanhaa kehnoa vastaan taisteltava: Jumalan sanalla, ei omalla asemalla tai viisaudella tai voimalla.
Tee parannus ahneudestasi, tuo Jeesuksen ristin juurelle tähän katoavaan maailmaan rakastunut ja kiinnittynyt sydämesi ja pyydä Jumalalta anteeksi. Jeesus haluaa antaa jokaiselle syntejään katuvaiselle uuden sydämen, joka on herkkä kuulemaan Raamatun sanassa puhuvaa Pyhän Hengen ääntä. Sydämen, joka uskoo todeksi sen, että Herra pitää omistaan huolta. Sinun ja minun ahneudestamme ja rahanhimostamme on jo rangaistus maksettu - Isä Jumala uhrasi, kirosi ja kadotti oman rakkaan ja ainokaisen Poikansa Jeesuksen minun puolestani ja sinun puolestasi; jotta me saisimme anteeksi ja pääsisimme ikuisesta kuolemasta ikuiseen elämään; jotta me saisimme jo nyt täällä maan päällä elää Jumalan lapsen elämää ilman sydämen murhetta tulevien päivien tarpeiden täyttymyksestä.
Rukoile itsesi puolesta, ettet sotkeutuisi ja jäisi kiinni sielunvihollisen saalisverkkoihin, joita se innokkaasti ja ahkerasti heittää eteesi. Yksin Jeesuksen ristiä seuraamalla löytyy vapaa väylä ja tie kulkea eteenpäin. Kaikki muut tiet ovat saarretut ansoin ja saalisverkoin.
Kun Jeesus kehotti aikanaan Marttaa olemaan huolehtimatta ja hätäilemättä moninaisista (Luuk. 10:38-42), Hän ei varmaankaan tarkoittanut vain sitä, että Martan ei tarvinnut valmistaa kuin yksi ruokalaji Jeesuksen ateriaa varten. Tällaisenkin selityksen on eräs tunnettu Raamatun opettaja kohtaan liittänyt. Jeesuksen sana Martalle vain yhdestä tärkeästä on paljon laajempimerkityksinen. Se antaa meille jokaiselle vapauden maallisista murheista: Meidän oma vaivannäkömme ei ole se, mihin meidän tulee keskittyä, vaan itse Herra Jeesus ja Hänen sanansa olkoon meidän elämämme keskus.
Tärkeintä ei ole se, mitä sinä teet Herraa varten ja mitä sinä sanot Hänelle, vaan tärkeintä on se, mitä Hän, Jeesus, tekee sinua varten ja mitä Hän sanoo sinulle.
Tästä Martan ja Marian kohdasta vielä mainittakoon, että Jumala puhuttelee Raamatussa ihmistä mainiten kaksi kertaa peräjälkeen tämän nimen vain yhteensä seitsemän kertaa. Martta on tästä joukosta ainoa nainen. Muut ovat Aabraham, Jaakob, Mooses, Samuel, Simon eli Pietari ja Saul eli Paavali. Tämä Martalle osoitettu puhe on siis yksi Raamatun keskeisimmistä ja tärkeimmistä kohdista: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois." (Luuk. 10:41-42)
Omaan vaivannäköön keskittyminen on aivan yhtä tyhjänpäiväistä, kuin jos yrittäisimme opettamalla tai jopa vaatimalla saada lasta kasvamaan. Vaikka kuinka asiantuntevasti opettaisimme lapselle, miten tämän pituuden, painon, tietojen ja taitojen tulee iän mukana kasvaa, niin se olisi aivan turhaa. Lapsi kasvaa siten, että se saa hyvää ravintoa ja lämpöä ja huolenpitoa. Ihmisen laita on samoin hengellisestikin. Tärkeintä on se, että saamme hyvää hengellistä ravintoa Jumalan sanasta ja sakramentista, saamme seurakuntayhteyden kautta lämpöä ja huolenpitoa.
Pelkkä hyvän ja hurskaan elämän kuvailu tai jopa vaatimus on aivan hedelmätöntä. Samoin hedelmiin keskittyminen, turvatun elämän etsiminen, on hyödytöntä. Yksin Jeesukseen keskittyminen - Hänen etsimisensä ja löytämisensä - tuottaa hyvää hedelmää; ajallaan myös kaikilla ajallisen elämämme osa-alueilla, jos Herra niin hyväksi näkee. Keskity siis Jeesukseen ja Hänen sanaansa, ei mihinkään muuhun. Tärkeitä asioita ei ole kuin yksi ainoa - itse Herra Jeesus Kristus.
"Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan." (Matt. 6:33)
Pian valmistettava ehtoollispöytä on tarkoitettu kaikille Jeesuksen omiksi kastetuille, jotka kasteensa mukaisesti haluavat elämässään kilvoitella ja uskoa. Kasteen mukainen usko on tunnustus Jeesuksesta Pyhän Raamatun mukaisesti, jota myös vanhan kirkon uskontunnustukset sekä luterilaiset tunnustuskirjat oikein opettavat. Oikea ehtoollisvieras on se, joka tunnustaa syntinsä ja haluaa ottaa vastaan täyden anteeksiantamuksen Jeesuksen ristin kautta. Ehtoollinen yhdistää meidät Herraamme ja toisiimme. Saamme Hänen ruumiinsa ja verensä nauttiessamme uskoa todeksi sen, että Hän pitää meistä huolta loppuun asti.
Se, joka kieltää Jumalan sanan ja ei halua tehdä parannusta omista synneistään, hylkää itse Jumalan. Tällainen Jumalan sanan kieltäjä ei kuulu ehtoollispöytään. Mutta sinä, joka kaipaat Pyhän Raamatun mukaista pyhyyttä elämääsi, saat tänään ottaa vastaan niin korvillasi, silmilläsi kuin suullasi itsensä Kaikkivaltiaan Jumalan, Herran Jeesuksen Kristuksen tosi ruumiin siunatussa leivässä ja pyhän veren siunatussa viinissä.
Rukoilemme: Auta, Jeesus Kristus, meitä epäuskoisia uskomaan Sinuun - Sinun lupauksiisi, Sinun rakkauteesi ja Sinun sovitusveresi voimaan. Varjele, ettemme sydämessämme alkaisi luottaa mihinkään muuhun kuin yksin Sinuun sanaasi, Herra Jeesus. Aamen.