S Foneettinen äännevaihtelu (INFO SUOMEN KIELIOPPI)
| info-s-fonetiikka-aannevaihtelu.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 10.6.2024).
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Foneettinen äännevaihtelu
https://gen.fi/info-s-fonetiikka-aannevaihtelu.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Äännevaihtelun johdanto
1. Rajageminaatio eli rajakahdennus
1.0 Rajageminaation johdanto
1.1 E-loppuisen tavun rajageminaatio
1.1.1 Rajakahdennus e-loppuisten nominien yhteydessä
1.1.2 Rajakahdennus e-loppuisten partikkelien yhteydessä
1.1.3 Rajakahdennus allatiivin eli ulkotulennon yhteydessä
1.1.4 Rajakahdennus prolatiivin yhteydessä
1.2 Rajakahdennus verbinmuotojen yhteydessä
1.2.1 Rajakahdennus lyhyen a-infiniitivin yhteydessä
1.2.2 Rajakahdennus imperatiivin yksikön toisessa persoonassa
1.2.3 Rajakahdennus verbien kieltomuotojen yhteydessä
1.3 Rajakahdennus joidenkin partikkeleiden yhteydessä
1.4 Rajakahdennus nsa-omistusliitteen yhteydessä
1.5 Rajakahdennus h-äänteen yhteydessä
1.6 Rajageminaatio n-kirjaimeen loppuvassa sanassa
2. Assimilaatio ja dissimilaatio
3. Astevaihtelu
3.0 Astevaihtelun johdanto
3.1 Geminaattojen astevaihtelu
3.2 P-äänteen astevaihtelu
3.2.0 P-äänteen astevaihtelun johdanto
3.2.1 Mp: mm
3.2.2 Muut p: v
3.3 T-äänten astevaihtelu
3.3.0 T-äänteen astevaihtelun johdanto
3.3.1 Nt: nn
3.3.2 Lt: ll
3.3.3 Rt: rr
3.3.4. Muut t: d
3.4 K-äänteen vaihtelu
3.4.0 K-äänteen astevaihtelun johdanto
3.4.1 Nk /ŋk/: ng /ŋŋ/
3.4.2 Uku: uvu
3.4.3 Yky: yvy
3.4.4 Lke: lje
3.4.5 Rke: rje
3.4.6 hke: hje
3.4.7 Muut k: ø
3.5 Astevaihtelun poikkeuksia
3.5.1 Umpitavun alussa vahva aste
3.5.1.1 Pitkävokaalinen umpitavu, joka on alkuaan ollut lyhytvokaalien avotavu
3.5.1.2 Supistumadiftongin edellä
3.5.1.3 Omistusliitettä edeltävässä tavussa
3.5.1.4 Nominit ja verbit, jotka esiintyvät useimmissa muodoissaan is-vartaloisina
3.5.2 Avotavun alussa heikko aste
3.5.2.1 Tavu esiintyy sitä seuraavan tavun astevaihtelun vaikutuksesta
sekä avo- että umpitavuna
3.5.2.2 Nelitavuisissa monikon taivutusmuodoissa i-loppuisen diftongin edellä
3.5.2.3 Rajageminaattaan päättyvän tavun alussa
4. Metateesi
0. DOKUMENTTEJA
INFO Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
INFO Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
INFO Fonetiikka eli ääntöoppi
https://gen.fi/info-s-fonetiikka.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Mikkola et al.: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY 2004
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 6. painos. Gaudeamus 2018
Turtia, Kaarina: Sivistyssanat. Otava 2001
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. ÄÄNNEVAIHTELUN JOHDANTO
Suomen kielessä esiintyy useita äännevaihteluja eli tapauksia, joissa jotakin äännettä vastaa saman sanan toisissa muodoissa jokin toinen äänne. Yleensä vaihtelulla on selvät säännöt.
Äännevaihtelut voidaan luokitella esim. seuraavasti:
• 1. rajageminaatio eli rajakahdennus
• 2. assimilaatio eli samankaltaistuminen ja dissimilaatio eli erilaistuminen
• 3. astevaihtelu
• 4. metateesi eli takaheitto, so. äänteiden paikan vaihtuminen
1. RAJAGEMINAATIO ELI RAJAKAHDENNUS
1.0 RAJAGEMINAATION JOHDANTO
Rajageminaatio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajageminaatio
Rajageminaatiosta eli rajakahdennuksesta voidaan käyttää myös nimityksiä alku- tai loppukahdennus, aiemmin myös jäännöslopuke, aspiraatio tai loppuhenkonen. Kysymyksessä on suomen kielelle tyypillinen sandhi-ilmiö eli tavu- tai sanarajan yli vaikuttava äänneilmiö. Kirjoitettaessa rajageminaatiota ei merkitä näkyville, mutta lausuttaessa se siis kuuluu.
Sandhi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sandhi
Rajakahdennus esiintyy erityisesti sellaisissa nykyisin vokaalipäätteisissä sanoissa, jotka ovat aikoinaan päättyneet konsonanttiin, useimmiten /k tai h/. Rajageminaatta merkitään foneettisessa kirjoituksessa x-yläindeksikirjaimella:
• *veneh > venhe (metateesi) > vene /venex/
□ alkuperäinen sananloppuinen konsonantti /h/ vaikuttaa
rajageminaatan: vene saapuu rantaan /venes saapuu/.
Vokaalipäätteisten tavun lisäksi rajageminaatio voi esiintyä n-kirjaimeen loppuvissa tavuissa.
Rajakahdennus vaikuttaa myös yhdyssanan osien rajalla ja liitepartikkelien edellä:
• sade /sadex/: sadekatos /sadekkatos/
• mene /menex/: menepä /meneppä/
• meille /meillex/: meillekin /meillekkin/
Vokaalialkuisen tavun edellä rajakahdennus voi myös jäädä pois:
• taide-elämys
□ /taideɂ ɂelämys/ – kahdentunut glottaaliklusiili eli äänirakosulku
□ /taide elämys/ – ilman rajakahdennusta
vrt. taideteos /taidetteos/
• anna olla
□ /annaɂ ɂolla/ – klottaaliklusiili eli äänirakosulku kahdentuneena
□ /anna olla/ – ilman rajakahdennusta
Murteissa rajakahdennus kuuluu tai on kuulumatta usein eri tavoin kuin huoliteltua kirjakieltä seuraavassa ääntämyksessä. Rajageminaatan haltuun ottamisen tekee murre-erojen lisäksi vaikeaksi se, että kirjoitusasu ei tue oikeaa ääntämystä.
1.1 E-LOPPUISEN TAVUN RAJAGEMINAATIO
1.1.1 RAJAKAHDENNUS E-LOPPUISTEN NOMINIEN YHTEYDESSÄ
Osa e-loppuisista sanoista vaikuttaa rajakahdennuksen, esim.:
• hame /hamex/: hame repesi /hamer repesi/
• itse /itsex/: itsepäinen /itseppäinen/
• kanne /kannex/: kanne menestyi oikeudessa /kannem menestyi/
• kone /konex/: konekivääri /konekkivääri/
• lähde /lähdex/: Jeesuksen sovitusveren lähde pulppuaa anteeksiantamusta.
/lähdep pulppuaa/
• puhe /puhex/: puhe soljui /puhes soljui/
• puolue /puoluex/: puoluepolitiikka /puolueppolitiikka/
• sade /sadex/: Sade jatkui 40 päivää. /sadej jatkui/
• terve /tervex/: tervetuloa /tervettuloa/
• vene /venex/: vene lähti /venel lähti/
Numeraalin "kolme" ja taipumattoman adjektiivin "viime" yhteydessä rajageminaatta voi esiintyä tai jäädä pois:
• Yläsalissa oli kolmetoista miestä.
□ /kolmettoista/ tai /kolmetoista/
• Viime kerralla hän ilmestyi opetuslapsille Emmauksen tiellä.
□ /viimek kerralla/ tai /viime kerralla/
Esim. seuraavissa e-päätteisissä sanoissa ja nimissä ei kieliopillisesti ole rajakahdennusta – puhekielessä se saattaa erityisesti murteissa kuitenkin kuulua:
• nalle: nalle putosi /nalle putosi/
• nukke: nukkekoti /nukkekoti/
• psyyke: psyyke sairastui /psyyke sairastui/
• Kalle
• Raahe
• Roope
• Ville
1.1.2 RAJAKAHDENNUS E-LOPPUISTEN PARTIKKELIEN YHTEYDESSÄ
Seuraavien e-loppuisten partikkelien eli apusanojen yhteydessä esiintyy rajageminaatta:
• alle /allex/: allekirjoitus /allekkirjoitus/
• luokse /luoksex/: luoksepääsemätön /luokseppääsemätön /
• minne /minnex/: Minne menet? /minnem menet/
□ Quo vadis, Domine? /kvō vā/
• päälle /päällex/: päälleliimattu /päällelliimattu/
• sinne /sinnex/: sinnepäin /sinneppäin/ tai sinne päin /sinnep päin/
vrt. sinnemmäksi, sinnemmäs
• taakse /taaksex/: taaksetaivutus /taaksettaivutus/
• tänne /tännex/: tännepäin /tänneppäin/ tai tänne päin /tännep päin/
• ylle /yllex/: Alttarin ylle levitetttiin musta kangas. /yllel levitettiin/
1.1.3 RAJAKAHDENNUS ALLATIIVIN ELI ULKOTULENNON YHTEYDESSÄ
Allatiivin eli ulkotulennon yhteydessä ääntyy rajageminaatta:
• Kaikkein kurjimmille Jeesus osoittaa laupeutta. /kurjimmillej jeesus/
• Meille saarnataan evankeliumia. /meilles saarnataan/
• Minullekin se kuuluu. /minullekkin/
1.1.4 RAJAKAHDENNUS PROLATIIVIN YHTEYDESSÄ
Prolatiivi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prolatiivi
Prolatiivi on itse-päätteinen nominien sijamuodon kaltainen adverbityyppi, joka ilmaisee toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa.
casus prolativus /kāsus prōlātīvus/ pidentävä tai laajentava sijamuoto
• ilmateitse, jäitse, kirjeitse, lentoteitse, maitse, meritse, postitse,
puhelimitse
• alitse, editse, lävitse, ohitse, taitse, ylitse
• hauskoja uudissanoja: Helsingitse, Kuopioitse, kännyköitse, Lahtitse,
Ouluitse, takaovitse, Tampereitse, tunnelitse, Turkuitse
Prolatiivin yhteydessä rajageminaatio kuuluu aina:
• Profeetta yrittää lähteä meritse karkuun Herran käskyä. /maitsek karkuun/
• Israelin kansa saapui Luvattuun maahan maitse perille Herran
kuivattaman Jordanin uoman poikki. /maitsep perille/
• kirjeitse seurakuntia kaitseva apostoli /kirjeitses seurakuntia/
1.2 RAJAKAHDENNUS VERBINMUOTOJEN YHTEYDESSÄ
1.2.1 RAJAKAHDENNUS LYHYEN A-INFINIITIVIN YHTEYDESSÄ
Ensimmäisen eli lyhyen a-infinitiivin yhteydessä esiintyy rajakahdennus:
• inf. ottaa /ottaax/: ottaa pois /ottaap pois/
□ Sielunvihollinen halua ottaa pois Jumalan sanan:
"Onko Jumala todella sanonut..."
vrt. indikatiivi eli tositapa /ottaa/: ottaa pois /ottaa pois/
□ Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
• olla /ollax/: Olla vai /ollav vai/ eikö olla?
• lähteä /lähteäx/: Joskus on vaikea lähteä messuun /lähteäm messuun/.
• asua /asuax/: Jumalan lapsi saa asua taivaassa /asuat taivaassa/
Jeesuksen luona.
• inf. rakastaa /rakastaax/: Laittomuuden päästessä valtaan moni ei enää
jaksa rakastaa lähimmäistään /rakastaal lähimmäistään/.
vrt. ind. /rakastaa/: Jeesus rakastaa lapsia /rakastaa lapsia/.
Vokaalialkuisen sanan edellä rajageminaatta voi jäädä pois.
• Jumala haluaa antaa apua /antaaɂ ɂapua/ tai /antaa apua/ sitä pyytävälle.
1.2.2 RAJAKAHDENNUS IMPERATIIVIN YKSIKÖN TOISESSA
PERSOONASSA
Imperatiivin eli käskytavan yksikön toisen persoonan muodon yhteydessä on rajageminaatta.
• anna /annax/: Anna tänne /annat tänne/!
• etsi /etsix/: Etsi niin /etsin niin/ kuin hopeaa!
• mene /menex/: /menep pois/
□ Mene pois, Saatana! Sillä kirjoitettu on: "Herraa, sinun Jumalaasi,
sinun tulee kumartaa ja häntä ainoaa palvella."
Jos seuraava sana alkaa vokaalilla, sanarajalla voi esiintyä pidentynyt glottaaliklusiili:
• /meneɂ ɂulos/ äänirakosulun geminaatio
• /mene ulos/ ilman äänirakosulkua
□ Ei ole sinun asiasi, Ussia, suitsuttaa Herralle, vaan pappien, Aaronin
poikien, jotka ovat pyhitetyt suitsuttamaan. Mene ulos pyhäköstä, sillä sinä olet ollut uskoton, eikä siitä tule sinulle kunniaa Herralta Jumalalta.
• vrt. indikatiivi aina ilman äänirakosulkua
□ Syntipukki Jeesus menee /menee ulos/ ulos leiristä pilkkaa
kantaen.
1.2.3 RAJAKAHDENNUS VERBIEN KIELTOMUOTOJEN YHTEYDESSÄ
Verbien kieltomuotojen yhteydessä esiintyy rajageminaatta:
• ei anna /ei annax/: Kunnoton poika ei anna rahaa /annar rahaa/ hädässä
olevalle vanhemmalleen.
• en halua /en haluax/: En halua kulkea /haluak kulkea/ harhaan.
• ei kaadeta /ei kaadetax/: Ei kaadeta lasta /kaadetal lasta/ pois pesuveden
mukana.
• älä mene /älä menex/: Älä mene juhlimaan /menej juhlimaan/ riettaiden
kanssa.
• ei tulle /ei tullex/: Vastaus ei tulle vielä /tullev vielä/ tänään.
Konditionaalin eli ehtotavan sekä imperatiivin ko-loppuisten muotojen yhteydessä rajageminaatio voi jäädä pois:
• en menisi /en menisix/ tai /en menisi/:
En menisi kirkkoon /menisik kirkkoon/ tai /menisi kirkkoon/, jos siellä ei kuuluisi puhdas Jumalan sana.
• älköön tulko /älköön tulkox/ tai /älköön tulko/:
Syntejään tunnustamaton älköön tulko /tulkon nauttimaan/ tai /tulko nauttimaan/ nauttimaan alttarin sakramenttia.
1.3 RAJAKAHDENNUS JOIDENKIN PARTIKKELEIDEN YHTEYDESSÄ
Kaikkien -sti- ja -lti-päätteisten adverbien yhteydessä esiintyy rajageminaatta:
• tietysti /tietystix/: Menen tietysti sunnuntaina /tietystis sunnuntaina/
kirkkoon.
• laajalti /laajaltix/: Jeesuksen ihmeet tulivat laajalti tunnetuiksi
/laajaltit tunnetuiksi/.
E-loppuisten partikkeleiden (kohta 1.1.2) lisäksi myös joidenkin muiden partikkeleiden yhteydessä on rajakahdennus:
• edemmä
• huoleti
• kaiketi
• kiinni
• luo
• lähemmä
• olleti
• peremmä
• peräti
• taa
• ääneti
Joidenkin partikkeleiden yhteydessä rajageminaatta on mahdollinen:
• asti
• eli /elix/ tai /eli/: elikä /elikkä/ tai /elikä/
• irti
• kai
• kohti
• mikäli
• saati
• sikäli
• tai
• tykö
• tyynni
• vai
• vaiti
• yhä
• ympäri
1.4 RAJAKAHDENNUS -NSA-OMISTUSLIITTEEN YHTEYDESSÄ
-nsa/-nsä-possessiivisuffiksien yhteydessä voi olla rajakahdennus:
• Hänen käskynsä mukaan kunnioitamme /käskynsäm mukaan/
tai /käskynsä mukaan/ apostolista paimenvirkaa.
• Heidän lapsensakin /lapsensakkin/ tai /lapsensakin/ tulivat kastetuiksi.
1.5 RAJAKAHDENNUS H-ÄÄNTEEN YHTEYDESSÄ
H-kirjaimen yhteydessä jäännöslopukkeen voi ääntää tai jättää ääntämättä:
• Laula halleluja Herralle!
□ /laulah halleluja/ tai /laula halleluja/
1.6 RAJAGEMINAATIO N-KIRJAIMEEN LOPPUVASSA SANASSA
Rajageminaatio voi tulla esiin myös n-kirjaimeen loppuvan sanan yhteydessä:
• Portto Rahab sitoi punaisen nauhan kiinni /nauhaŋ kiinni/ ikkunaan.
2. ASSIMILAATIO JA DISSIMILAATIO
Assimilaatio "mukauma, samankaltaistuminen" tarkoittaa lähekkäin olevien äänteiden mukautumista, yhtäläistymistä ja sulautumista samanlaisiksi tai samankaltaisiksi.
assimilatio /ā/ < assimilare /ā/ < ad-similare /ā/ vieressä samankaltaistua
Esimerkkejä:
• *tulnut > tullut
□ n-äänne assimiloituu l-äänteen kanssa
• *surnut > surrut
□ n-äänne assimiloituu r-äänteen kanssa
• *adsimilaatio > assimilaatio
□ d-äänne assimiloituu s-äänteen kanssa
• *inlegal > illegal "laiton"
□ n-äänne assimiloituu l-äänteen kanssa
• kunpa > /kumpa/
□ nasaalinen n-äänne assimiloituu lausuttaessa bilabiaalisen p-äänteen
kanssa muuttuen bilabiaaliseksi m-nasaaliäänteeksi
• tämänlajinen > tällainen
□ män-tavu assimiloituu l-kirjaimen kanssa,
j-kirjain assimiloituu i-vokaaliin
Dissimilaatio "erilaistuminen" tarkoittaa edellisen vastakohtaa: lähekkäin olevat samanlaiset tai samankaltaiset äänteet muuttuvat toistensa vaikutuksesta erilaisiksi. Syynä on usein artikulatorisesti eli ääntämyksellisesti vaikean äänteen toistumisesta eli ääntämisen helpottaminen.
dissimilatio /ā/ < dissimilare /ā/ < dis-similare /ā/ erilaistaa
Esimerkkejä:
• ruots. skräddare "vaatturi" > räätäri > räätäli
□ sanan kahdesta r-äänteestä jälkimmäinen muuttuu lausumisen
helpottamiseksi dissimilaation kautta l-äänteeksi
• רֹאשׁוֹן *roshon > רִאשׁוֹן rishon "ensimmäinen"
□ alussa oleva o-vokaali muuttuu sanan lopussa olevan toisen
o-vokaalin vaikutuksesta dissimilaation kautta i-vokaaliksi
3. ASTEVAIHTELU
3.0 ASTEVAIHTELUN JOHDANTO
• veri: verta
• vesi: vettä
□ Yksi sotilaista puhkaisi keihäällä hänen kylkensä,
ja siitä vuoti heti verta ja vettä.
Astevaihtelu on suomea vieraana kielenä opiskelevalle yksi hankalimmin haltuun otettavista ilmiöistä. Astevaihteluun liittyy varsinainen kielioppisääntöjen viidakko.
Astevaihtelun pääsääntö on se, että avotavun eli vokaaliin päättyvän tavun alussa on yleensä vahva aste. Umpitavun eli konsonanttiin päättyvän tavun alussa puolestaan on heikko aste. Heikossa asteessa konsonantti muuttuu toiseksi konsonantiksi tai häviää kokonaan.
• mato: matoa, matona, matoja
□ /t/ on avotavun alussa: vahva aste eli /t/ säilyy
• mato: madon, madolta, madossa, madot, madoille
□ /t/ tulee umpitavun alkuun: heikko aste eli /t–d/-vaihtelu
• (hän) lakkaa: lakkaava, lakkaisin
□ /k/ on avotavun alussa: vahva aste eli /k/ säilyy
• (hän) lakkaa: lakannee, lakatkoon, lakannut, lakattu, lakattava
□ /k/ tulee umpitavun alkuun: heikko aste eli /k–Ø/-vaihtelu
– Ø kato, kirjain katoaa kokonaan
• visertää: visertävä, visertänyt, visertänee, visertäminen
□ /t/ on avotavun alussa: vahva aste eli /t/ säilyy
• visertää: viserrän, viserretty, viserrys
□ /t/ tulee umpitavun alkuun: heikko aste eli /t–r/-vaihtelu
3.1 GEMINAATTOJEN ASTEVAIHTELU
Geminaattojen eli kahdennettujen konsonanttien vaihtelu:
• (kk) hän hakkaa: hän haluaa hakata (*hakatta > hakatta > hakata)
□ Hän hajotti maahan hänen isälleen kuuluneen Baalin alttarin
ja hakkasi sen vieressä olleen asera-paalun.
• (ll) tulla: tulen
• (pp) hautakuoppa: hautakuopan
□ Mutta minä tiedä Lunastajani elävän,
ja hän on seisova viimeisenä multien päällä.
• (rr) surra: suren
• (tt) katto: katon
□ He purkivat katon siitä kohtaa, missä Jeesus oli.
3.2 P-ÄÄNTEEN ASTEVAIHTELU
3.2.0 P-ÄÄNTEEN ASTEVAIHTELUN JOHDANTO
P-äänteellä on kaksi astevaihtelua:
• mp: mm
• muut p: v
Soinnittoman sibilanttisen alveolaarin eli hammasvalliäänten /s/ jäljessä olevassa p-kirjaimessa ei ole astevaihtelua:
• piispa: piispan
3.2.1 MP: MM
• kumpi: kumman
□ Kumpikin ryöväri ansaitsi kuolemantuomion.
Mutta kumman Jeesus armahti?
• rampa: ramman
□ Monta rampaa makasi Betesdan altaalla,
mutta Jeesus paransi vain yhden ramman.
3.2.2 MUUT P: V
• epään *epähän: evätä *evättä > *evättä > evätä
□ Herra ei epää anteeksiantamusta siltä, joka hänen puoleensa nöyrtyen
kääntyy. "Kaikki, minkä Isäni minulle antaa, tulee minun luokseni.
Ja minun luokseni tulevaa minä en heitä ulos."
• juopa: juovan
□ "Kaiken tämän lisäksi meidän ja teidän välille on vahvistettu suuri kuilu
(UT 1938 juopa), niin etteivät ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, sitä voi. Eivätkä ne, jotka siellä ovat, voi tulla yli meidän luoksemme."
• kelpo: kelvollinen
□ Kelpo vaimon kuka löytää?
– Kelvollisen vaimon sydän luottaa Herraan.
• siipi: siiven
□ Mutta teille, jotka kunnioittaen pelkäätte minun Nimeäni, on
nouseva Vanhurskauden Aurinko, ja parantuminen tulee hänen siipiensä kautta. – Kenen siivistä tässä puhutaan?
• tapa: tavan
□ Kun hän sai tietää, että tällainen määräys oli annettu, niin hän meni
taloonsa, jonka kattoikkunat olivat Jerusalemiin päin. Tapansa mukaan hän siellä kolme kertaa päivässä rukoili ja kiitti Jumalaansa. Tavalleen uskollisena hän rukoili nytkin.
• viipyä: viivyn
□ Miksi viivyt, Herra Jeesus? – Herran tulemus viipyy siksi,
että hän ei halua kenenkään joutuvan kadotukseen.
3.3 T-ÄÄNTEN ASTEVAIHTELU
3.3.0 T-ÄÄNTEEN ASTEVAIHTELUN JOHDANTO
T-äänteellä on neljä eri astevaihtelutilannetta:
• 1. nt: nn
• 2. lt: ll
• 3. rt: rr
• 4. muut t: d
Soinnittoman sibilanttisen alveolaarin eli hammasvalliäänten /s/ jäljessä olevassa t-kirjaimessa ei ole astevaihtelua:
• kastaa: kastan
3.3.1 NT: NN
• antaa: annan
• kyntää: kynnän
• vanteet *vantehet: vanne /vannex/
□ vanne-sanassa esiintyy jäännöslopuke eli rajageminaatta,
joka sulkee ne-tavun, esim. /vannep pyörii/
3.3.2 LT: LL
• kulta: kullan
• silta: sillan
• säveltää: sävellän
• valta: vallan
3.3.3 RT: RR
• vaikertaa: vaikerran
3.3.4. MUUT T: D
• kaataa: kaadan
• mahti: mahdin
Jotkut laina- ja uudissanat jäävät t–d-astevaihtelun ulkopuolelle:
• auto: auton
• muki: mukin
• paraati: paraatin
3.4 K-ÄÄNTEEN VAIHTELU
3.4.0 K-ÄÄNTEEN ASTEVAIHTELUN johdanto
K-äänteen astevaihtelu on kaikkein laajin:
• 1. nk /ŋk/: ng /ŋŋ/
• 2. uku: uvu
• 3. yky: yvy
• 4. lke: lje
• 4. rke: rje
• 6. hke: hje
• 7. muut k: Ø
□ Ø kato, kirjain katoaa kokonaan
Äänneyhtymä "hk" on usein astevaihtelun ulkopuolella:
• haahka: haahkan
• keuhko: keuhkot
• kiihko: kiihkon; kuitenkin kiihottaa
• lahko: lahkon; vrt. laho: lahon
• pahka: pahkan; vrt. paha: pahan
• pihka: pihkan; vrt. piha: pihan
• rahka: rahkan; vrt. raha: rahan
• sähkö: sähkön
Toisen tavun jäljessä /hk/ on aina astevaihtelun ulkopuolella:
• karahka: karahkan
• pitkähkö: pitkähkön
Astevaihtelu esiintyy seuraavissa hk-yhtymissä:
• pyyhkeen: pyyhe
• pyyhkiä: pyyhin
• uhkaan: uhattu
• vihkiä: vihin
Joissakin sanoissa hk-yhtymä voi taipua joko astevaihtelun kanssa tai ilman:
• nahka: nahan tai nahkan
• uhka: uhan tai uhkan
• vihko: vihon tai vihkon
Soinnittomien alveolaarien eli hammasvalliäänteiden /s ja t/ jäljessä olevassa k-kirjaimessa (sk- ja tk-äänneyhtymät) ei ole astevaihtelua:
• mäski: mäskin
• piski: piskin
• lätkä: lätkän
• pitkä: pitkän
3.4.1 NK /ŊK/: NG /ŊŊ/
• kenkä /keŋkä/: kengän /keŋŋän/
• lanka /laŋka/: langan /laŋŋan/
3.4.2 UKU: UVU
• luku: luvun
• puku: puvun
• suku: suvun
• jos k:n edellä oleva "u" kuuluu diftongiin, niin silloin sana taipuu
kohdan 3.4.7 mukaan, esim. tiuku: tiu'un
3.4.3 YKY: YVY
• kyky: kyvyn
• myky: mykyn
• jos k:n edellä oleva "y" kuuluu diftongiin, niin silloin sana taipuu
kohdan 3.4.7 mukaan
3.4.4 LKE: LJE
• sulkea: suljen
• kulkea: kuljen, kuljin
3.4.5 RKE: RJE
• ei ole järkeä: ei järjen hiventäkään, järjiltään
3.4.6 HKE: HJE
• se puhkeaa: puhjetkoon
• hän rohkeaa: rohjetkoon
3.4.7 MUUT K: Ø
• alkaa: alan, aloin, alettu
• hyöky: hyöyt
• härkä: härän, härällä, härillä
• jako: jaon
• jalka: jalat
• liukua: liu'un
• malka: malan
• nälkä: nälän
• purkaa: puran, purin, purettu
• pyrkiä: pyrin
• raaka: raa'an, raaoista
• reikä: reiän
• ruoka: ruoan tai ruuan
• ruoko: ruo'on
• taika: taian
• takana: taakse
• täky: täyillä
3.5 ASTEVAIHTELUN POIKKEUKSIA
3.5.1 UMPITAVUN ALUSSA VAHVA ASTE
3.5.1.1 PITKÄVOKAALINEN UMPITAVU,
JOKA ON ALKUAAN OLLUT LYHYTVOKAALIEN AVOTAVU
Pitkävokaalisen umpitavun alussa on vahva aste, koska alun perin kyseessä on lyhytvokaalinen avotavu:
• honka: *honkahan > honkaan, *honkihin > honkiin
vrt. hongan, hongissa (lyhytvokaalinen umpitavu: heikko aste)
• (hän) lakkaa: (minä) *lakkahan > lakkaan,
(sinä) *lakkahat > lakkaat
• (vesi)lähde: *lähtehen > lähteen, *lähtehessä > lähteessä
• mato: *matohon > matoon
• seiväs: *seipähän > seipään, *seipähäksi > seipääksi
3.5.1.2 SUPISTUMADIFTONGIN EDELLÄ
Supistumadiftongin edellä on umpitavun alussa vahva aste:
• honka: *honka-en > honkien, vanh. honkain
• korkea: *korkea-issa > korkeissa,
vrt. korkki: korkeissa (umpitavussa heikko aste)
• poika: *poika-en > poikien, vanh. poikain
3.5.1.3 OMISTUSLIITETTÄ EDELTÄVÄSSÄ TAVUSSA
Possessiivisuffiksin edellä on vahva aste:
• lanka: teidän lankanne
• lupa: meidän lupamme
• matto: minun mattoni
• nähden: hänen tai heidän nähtensä
• äiti: heidän tai heidän äitinsä
3.5.1.4 NOMINIT JA VERBIT, JOTKA ESIINTYVÄT USEIMMISSA
MUODOISSAAN IS-VARTALOISINA
Nomineissa ja verbeissä, jotka esiintyvät useimmissa muodoissaan is-vartaloisina, on myös umpitavun alussa vahva aste:
• henkisen, henkisiä: henkistä
• valkoisen, valkoisia: valkoista
• julkaisen, julkaiskoon: julkaista
• lohkaisen, lohkaiskoon: lohkaista
• vapisen, vapiskoon: vapista
□ poikkeuksellisesti kuitenkin: rankaisen, rankaisi: rangaista,
rangaiskoon, rangaistiin (heikko aste)
3.5.2 AVOTAVUN ALUSSA HEIKKO ASTE
3.5.2.1 TAVU ESIINTYY SITÄ SEURAAVAN TAVUN ASTEVAIHTELUN
VAIKUTUKSESTA SEKÄ AVO- ETTÄ UMPITAVUNA
Jos tavu esiintyy sitä seuraavan tavun astevaihtelun vaikutuksesta sekä avo- että umpitavuna, niin avotavun alussa on poikkeuksellisesti heikko aste. Alkuaan vahvan asteen pitkää geminaattaa (esim. tt) on heikossa asteessa vastannut lyhyempi geminaatta (tt), joka on sekin sulkenut tavun. Vaikka lyhyempi geminaatta on myöhemmin lyhentynyt yksinäiskonsonantiksi (t) ja sitä myöten tuottanut sen edelle avotavun, niin alkuperäisen umpitavun alussa ollut heikko aste on kuitenkin jäänyt näkyviin:
• apu, avuttoman: *avutton > avuton
□ pitkä t-geminaatta (tt) heikkenee ensin umpitavun alussa lyhyeksi
geminaataksi (tt) ja siitä vielä yksinäiskonsonantiksi (t): alkuperäisen lyhytvokaalisen umpitavun alussa oleva heikko aste kuitenkin säilyy
• henki, hengettären: *hengettär > hengetär
• kutoa, kudottiin: *kudottaan > kudotaan
• (hän) hakkaa: (inf.) *hakatta > hakata
• lupasin: (inf.) luvatta > luvata
• makasin: (inf.) *maatta > maata
• putosin: (inf.) *pudotta > pudota
3.5.2.2 NELITAVUISISSA MONIKON TAIVUTUSMUODOISSA
I-LOPPUISEN DIFTONGIN EDELLÄ
Nelitavuisissa monikon genetiivi-, partitiivi-, essiivi-, illatiivi- ja komitatiivimuodoissa voi esiintyä i-loppuisen diftongin edellä avotavussa myös heikko aste. Vahva aste on kuitenkin viemässä voittoa heikosta asteesta
– kk-vartaloiset vielä sinnittelevät heikkoinakin:
• harakka, harakat: harakoiden/harakoitten, harakoita, harakoina,
harakoihin, harakoineen (heikko),
harakkojen/harakkain, harakkoja, harakkoina, harakkoihin,
harakkoineen (vahva)
• tupakka, tupakat: tupakoiden/tupakoitten, tupakoita, tupakoina,
tupakoihin, tupakoineen (heikko)
tupakkojen/tupakkain, tupakkoja, tupakkoina, tupakkoihin,
tupakkoineen (vahva)
• ulappa, ulapat: ulapoiden/ulapoitten, ulapoita, –,
ulapoihin, – (heikko),
ulappojen/ulappain, ulappoja, ulappoina, ulappoihin,
ulappoineen (vahva)
• asunto, asunnot: asuntojen, asuntoja, asuntoina, asuntoihin,
asuntoineen (vahva)
• kaupunki, kaupungit: kaupunkien, kaupunkeja, kaupunkeina,
kaupunkeihin, kaupunkeineen (vahva)
• johdettu, johdetut: johdetuiden, johdetuita, –, –, – (heikko)
johdettujen, johdettuja, johdettuina, johdettuihin,
johdettuineen (vahva)
3.5.2.3 RAJAGEMINAATTAAN PÄÄTTYVÄN TAVUN ALUSSA
Rajageminaattaan eli rajakahdennukseen (jäännöslopukkeeseen) päättyvän tavun alussa on heikko aste. Tavun lopussa esiintyvä rajakahdennus paljastaa alkuperäisen loppukonsonantin, joka on sulkenut tavun ja tehnyt siitä samalla heikkoasteisen:
• lähteen *lähtehen: lähde /lähdex/
□ sanan perusmuoto on alkuaan ollut h-loppuinen (*lähdeh)
• kupeen *kupehen: kuve /kuvex/ (*kuveh)
• mennä: mene /menex/ (*meneh)
4. METATEESI
Metateesi eli takaheitto tarkoittaa kirjainten, tavujen tai vokaalien pituuden paikan vaihtumista.
• *veneh > venhe "vene" /vene+/
• flutter by "leijailla ohi" > butterfly "perhonen"
• הִתְשָׁמֵעַ *hitshamea > הִשְׁתָּמֵעַ hishtamea
"tulla kuulluksi, kuulla toinen toistaan"
Äänteenmuutos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Äänteenmuutos
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Foneettinen äännevaihtelu
https://gen.fi/info-s-fonetiikka-aannevaihtelu.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Äännevaihtelun johdanto
1. Rajageminaatio eli rajakahdennus
1.0 Rajageminaation johdanto
1.1 E-loppuisen tavun rajageminaatio
1.1.1 Rajakahdennus e-loppuisten nominien yhteydessä
1.1.2 Rajakahdennus e-loppuisten partikkelien yhteydessä
1.1.3 Rajakahdennus allatiivin eli ulkotulennon yhteydessä
1.1.4 Rajakahdennus prolatiivin yhteydessä
1.2 Rajakahdennus verbinmuotojen yhteydessä
1.2.1 Rajakahdennus lyhyen a-infiniitivin yhteydessä
1.2.2 Rajakahdennus imperatiivin yksikön toisessa persoonassa
1.2.3 Rajakahdennus verbien kieltomuotojen yhteydessä
1.3 Rajakahdennus joidenkin partikkeleiden yhteydessä
1.4 Rajakahdennus nsa-omistusliitteen yhteydessä
1.5 Rajakahdennus h-äänteen yhteydessä
1.6 Rajageminaatio n-kirjaimeen loppuvassa sanassa
2. Assimilaatio ja dissimilaatio
3. Astevaihtelu
3.0 Astevaihtelun johdanto
3.1 Geminaattojen astevaihtelu
3.2 P-äänteen astevaihtelu
3.2.0 P-äänteen astevaihtelun johdanto
3.2.1 Mp: mm
3.2.2 Muut p: v
3.3 T-äänten astevaihtelu
3.3.0 T-äänteen astevaihtelun johdanto
3.3.1 Nt: nn
3.3.2 Lt: ll
3.3.3 Rt: rr
3.3.4. Muut t: d
3.4 K-äänteen vaihtelu
3.4.0 K-äänteen astevaihtelun johdanto
3.4.1 Nk /ŋk/: ng /ŋŋ/
3.4.2 Uku: uvu
3.4.3 Yky: yvy
3.4.4 Lke: lje
3.4.5 Rke: rje
3.4.6 hke: hje
3.4.7 Muut k: ø
3.5 Astevaihtelun poikkeuksia
3.5.1 Umpitavun alussa vahva aste
3.5.1.1 Pitkävokaalinen umpitavu, joka on alkuaan ollut lyhytvokaalien avotavu
3.5.1.2 Supistumadiftongin edellä
3.5.1.3 Omistusliitettä edeltävässä tavussa
3.5.1.4 Nominit ja verbit, jotka esiintyvät useimmissa muodoissaan is-vartaloisina
3.5.2 Avotavun alussa heikko aste
3.5.2.1 Tavu esiintyy sitä seuraavan tavun astevaihtelun vaikutuksesta
sekä avo- että umpitavuna
3.5.2.2 Nelitavuisissa monikon taivutusmuodoissa i-loppuisen diftongin edellä
3.5.2.3 Rajageminaattaan päättyvän tavun alussa
4. Metateesi
0. DOKUMENTTEJA
INFO Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
INFO Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
INFO Fonetiikka eli ääntöoppi
https://gen.fi/info-s-fonetiikka.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Mikkola et al.: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY 2004
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 6. painos. Gaudeamus 2018
Turtia, Kaarina: Sivistyssanat. Otava 2001
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. ÄÄNNEVAIHTELUN JOHDANTO
Suomen kielessä esiintyy useita äännevaihteluja eli tapauksia, joissa jotakin äännettä vastaa saman sanan toisissa muodoissa jokin toinen äänne. Yleensä vaihtelulla on selvät säännöt.
Äännevaihtelut voidaan luokitella esim. seuraavasti:
• 1. rajageminaatio eli rajakahdennus
• 2. assimilaatio eli samankaltaistuminen ja dissimilaatio eli erilaistuminen
• 3. astevaihtelu
• 4. metateesi eli takaheitto, so. äänteiden paikan vaihtuminen
1. RAJAGEMINAATIO ELI RAJAKAHDENNUS
1.0 RAJAGEMINAATION JOHDANTO
Rajageminaatio
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajageminaatio
Rajageminaatiosta eli rajakahdennuksesta voidaan käyttää myös nimityksiä alku- tai loppukahdennus, aiemmin myös jäännöslopuke, aspiraatio tai loppuhenkonen. Kysymyksessä on suomen kielelle tyypillinen sandhi-ilmiö eli tavu- tai sanarajan yli vaikuttava äänneilmiö. Kirjoitettaessa rajageminaatiota ei merkitä näkyville, mutta lausuttaessa se siis kuuluu.
Sandhi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sandhi
Rajakahdennus esiintyy erityisesti sellaisissa nykyisin vokaalipäätteisissä sanoissa, jotka ovat aikoinaan päättyneet konsonanttiin, useimmiten /k tai h/. Rajageminaatta merkitään foneettisessa kirjoituksessa x-yläindeksikirjaimella:
• *veneh > venhe (metateesi) > vene /venex/
□ alkuperäinen sananloppuinen konsonantti /h/ vaikuttaa
rajageminaatan: vene saapuu rantaan /venes saapuu/.
Vokaalipäätteisten tavun lisäksi rajageminaatio voi esiintyä n-kirjaimeen loppuvissa tavuissa.
Rajakahdennus vaikuttaa myös yhdyssanan osien rajalla ja liitepartikkelien edellä:
• sade /sadex/: sadekatos /sadekkatos/
• mene /menex/: menepä /meneppä/
• meille /meillex/: meillekin /meillekkin/
Vokaalialkuisen tavun edellä rajakahdennus voi myös jäädä pois:
• taide-elämys
□ /taideɂ ɂelämys/ – kahdentunut glottaaliklusiili eli äänirakosulku
□ /taide elämys/ – ilman rajakahdennusta
vrt. taideteos /taidetteos/
• anna olla
□ /annaɂ ɂolla/ – klottaaliklusiili eli äänirakosulku kahdentuneena
□ /anna olla/ – ilman rajakahdennusta
Murteissa rajakahdennus kuuluu tai on kuulumatta usein eri tavoin kuin huoliteltua kirjakieltä seuraavassa ääntämyksessä. Rajageminaatan haltuun ottamisen tekee murre-erojen lisäksi vaikeaksi se, että kirjoitusasu ei tue oikeaa ääntämystä.
1.1 E-LOPPUISEN TAVUN RAJAGEMINAATIO
1.1.1 RAJAKAHDENNUS E-LOPPUISTEN NOMINIEN YHTEYDESSÄ
Osa e-loppuisista sanoista vaikuttaa rajakahdennuksen, esim.:
• hame /hamex/: hame repesi /hamer repesi/
• itse /itsex/: itsepäinen /itseppäinen/
• kanne /kannex/: kanne menestyi oikeudessa /kannem menestyi/
• kone /konex/: konekivääri /konekkivääri/
• lähde /lähdex/: Jeesuksen sovitusveren lähde pulppuaa anteeksiantamusta.
/lähdep pulppuaa/
• puhe /puhex/: puhe soljui /puhes soljui/
• puolue /puoluex/: puoluepolitiikka /puolueppolitiikka/
• sade /sadex/: Sade jatkui 40 päivää. /sadej jatkui/
• terve /tervex/: tervetuloa /tervettuloa/
• vene /venex/: vene lähti /venel lähti/
Numeraalin "kolme" ja taipumattoman adjektiivin "viime" yhteydessä rajageminaatta voi esiintyä tai jäädä pois:
• Yläsalissa oli kolmetoista miestä.
□ /kolmettoista/ tai /kolmetoista/
• Viime kerralla hän ilmestyi opetuslapsille Emmauksen tiellä.
□ /viimek kerralla/ tai /viime kerralla/
Esim. seuraavissa e-päätteisissä sanoissa ja nimissä ei kieliopillisesti ole rajakahdennusta – puhekielessä se saattaa erityisesti murteissa kuitenkin kuulua:
• nalle: nalle putosi /nalle putosi/
• nukke: nukkekoti /nukkekoti/
• psyyke: psyyke sairastui /psyyke sairastui/
• Kalle
• Raahe
• Roope
• Ville
1.1.2 RAJAKAHDENNUS E-LOPPUISTEN PARTIKKELIEN YHTEYDESSÄ
Seuraavien e-loppuisten partikkelien eli apusanojen yhteydessä esiintyy rajageminaatta:
• alle /allex/: allekirjoitus /allekkirjoitus/
• luokse /luoksex/: luoksepääsemätön /luokseppääsemätön /
• minne /minnex/: Minne menet? /minnem menet/
□ Quo vadis, Domine? /kvō vā/
• päälle /päällex/: päälleliimattu /päällelliimattu/
• sinne /sinnex/: sinnepäin /sinneppäin/ tai sinne päin /sinnep päin/
vrt. sinnemmäksi, sinnemmäs
• taakse /taaksex/: taaksetaivutus /taaksettaivutus/
• tänne /tännex/: tännepäin /tänneppäin/ tai tänne päin /tännep päin/
• ylle /yllex/: Alttarin ylle levitetttiin musta kangas. /yllel levitettiin/
1.1.3 RAJAKAHDENNUS ALLATIIVIN ELI ULKOTULENNON YHTEYDESSÄ
Allatiivin eli ulkotulennon yhteydessä ääntyy rajageminaatta:
• Kaikkein kurjimmille Jeesus osoittaa laupeutta. /kurjimmillej jeesus/
• Meille saarnataan evankeliumia. /meilles saarnataan/
• Minullekin se kuuluu. /minullekkin/
1.1.4 RAJAKAHDENNUS PROLATIIVIN YHTEYDESSÄ
Prolatiivi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Prolatiivi
Prolatiivi on itse-päätteinen nominien sijamuodon kaltainen adverbityyppi, joka ilmaisee toiminnan väylää, reittiä, välinettä, keinoa tai tapaa.
casus prolativus /kāsus prōlātīvus/ pidentävä tai laajentava sijamuoto
• ilmateitse, jäitse, kirjeitse, lentoteitse, maitse, meritse, postitse,
puhelimitse
• alitse, editse, lävitse, ohitse, taitse, ylitse
• hauskoja uudissanoja: Helsingitse, Kuopioitse, kännyköitse, Lahtitse,
Ouluitse, takaovitse, Tampereitse, tunnelitse, Turkuitse
Prolatiivin yhteydessä rajageminaatio kuuluu aina:
• Profeetta yrittää lähteä meritse karkuun Herran käskyä. /maitsek karkuun/
• Israelin kansa saapui Luvattuun maahan maitse perille Herran
kuivattaman Jordanin uoman poikki. /maitsep perille/
• kirjeitse seurakuntia kaitseva apostoli /kirjeitses seurakuntia/
1.2 RAJAKAHDENNUS VERBINMUOTOJEN YHTEYDESSÄ
1.2.1 RAJAKAHDENNUS LYHYEN A-INFINIITIVIN YHTEYDESSÄ
Ensimmäisen eli lyhyen a-infinitiivin yhteydessä esiintyy rajakahdennus:
• inf. ottaa /ottaax/: ottaa pois /ottaap pois/
□ Sielunvihollinen halua ottaa pois Jumalan sanan:
"Onko Jumala todella sanonut..."
vrt. indikatiivi eli tositapa /ottaa/: ottaa pois /ottaa pois/
□ Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
• olla /ollax/: Olla vai /ollav vai/ eikö olla?
• lähteä /lähteäx/: Joskus on vaikea lähteä messuun /lähteäm messuun/.
• asua /asuax/: Jumalan lapsi saa asua taivaassa /asuat taivaassa/
Jeesuksen luona.
• inf. rakastaa /rakastaax/: Laittomuuden päästessä valtaan moni ei enää
jaksa rakastaa lähimmäistään /rakastaal lähimmäistään/.
vrt. ind. /rakastaa/: Jeesus rakastaa lapsia /rakastaa lapsia/.
Vokaalialkuisen sanan edellä rajageminaatta voi jäädä pois.
• Jumala haluaa antaa apua /antaaɂ ɂapua/ tai /antaa apua/ sitä pyytävälle.
1.2.2 RAJAKAHDENNUS IMPERATIIVIN YKSIKÖN TOISESSA
PERSOONASSA
Imperatiivin eli käskytavan yksikön toisen persoonan muodon yhteydessä on rajageminaatta.
• anna /annax/: Anna tänne /annat tänne/!
• etsi /etsix/: Etsi niin /etsin niin/ kuin hopeaa!
• mene /menex/: /menep pois/
□ Mene pois, Saatana! Sillä kirjoitettu on: "Herraa, sinun Jumalaasi,
sinun tulee kumartaa ja häntä ainoaa palvella."
Jos seuraava sana alkaa vokaalilla, sanarajalla voi esiintyä pidentynyt glottaaliklusiili:
• /meneɂ ɂulos/ äänirakosulun geminaatio
• /mene ulos/ ilman äänirakosulkua
□ Ei ole sinun asiasi, Ussia, suitsuttaa Herralle, vaan pappien, Aaronin
poikien, jotka ovat pyhitetyt suitsuttamaan. Mene ulos pyhäköstä, sillä sinä olet ollut uskoton, eikä siitä tule sinulle kunniaa Herralta Jumalalta.
• vrt. indikatiivi aina ilman äänirakosulkua
□ Syntipukki Jeesus menee /menee ulos/ ulos leiristä pilkkaa
kantaen.
1.2.3 RAJAKAHDENNUS VERBIEN KIELTOMUOTOJEN YHTEYDESSÄ
Verbien kieltomuotojen yhteydessä esiintyy rajageminaatta:
• ei anna /ei annax/: Kunnoton poika ei anna rahaa /annar rahaa/ hädässä
olevalle vanhemmalleen.
• en halua /en haluax/: En halua kulkea /haluak kulkea/ harhaan.
• ei kaadeta /ei kaadetax/: Ei kaadeta lasta /kaadetal lasta/ pois pesuveden
mukana.
• älä mene /älä menex/: Älä mene juhlimaan /menej juhlimaan/ riettaiden
kanssa.
• ei tulle /ei tullex/: Vastaus ei tulle vielä /tullev vielä/ tänään.
Konditionaalin eli ehtotavan sekä imperatiivin ko-loppuisten muotojen yhteydessä rajageminaatio voi jäädä pois:
• en menisi /en menisix/ tai /en menisi/:
En menisi kirkkoon /menisik kirkkoon/ tai /menisi kirkkoon/, jos siellä ei kuuluisi puhdas Jumalan sana.
• älköön tulko /älköön tulkox/ tai /älköön tulko/:
Syntejään tunnustamaton älköön tulko /tulkon nauttimaan/ tai /tulko nauttimaan/ nauttimaan alttarin sakramenttia.
1.3 RAJAKAHDENNUS JOIDENKIN PARTIKKELEIDEN YHTEYDESSÄ
Kaikkien -sti- ja -lti-päätteisten adverbien yhteydessä esiintyy rajageminaatta:
• tietysti /tietystix/: Menen tietysti sunnuntaina /tietystis sunnuntaina/
kirkkoon.
• laajalti /laajaltix/: Jeesuksen ihmeet tulivat laajalti tunnetuiksi
/laajaltit tunnetuiksi/.
E-loppuisten partikkeleiden (kohta 1.1.2) lisäksi myös joidenkin muiden partikkeleiden yhteydessä on rajakahdennus:
• edemmä
• huoleti
• kaiketi
• kiinni
• luo
• lähemmä
• olleti
• peremmä
• peräti
• taa
• ääneti
Joidenkin partikkeleiden yhteydessä rajageminaatta on mahdollinen:
• asti
• eli /elix/ tai /eli/: elikä /elikkä/ tai /elikä/
• irti
• kai
• kohti
• mikäli
• saati
• sikäli
• tai
• tykö
• tyynni
• vai
• vaiti
• yhä
• ympäri
1.4 RAJAKAHDENNUS -NSA-OMISTUSLIITTEEN YHTEYDESSÄ
-nsa/-nsä-possessiivisuffiksien yhteydessä voi olla rajakahdennus:
• Hänen käskynsä mukaan kunnioitamme /käskynsäm mukaan/
tai /käskynsä mukaan/ apostolista paimenvirkaa.
• Heidän lapsensakin /lapsensakkin/ tai /lapsensakin/ tulivat kastetuiksi.
1.5 RAJAKAHDENNUS H-ÄÄNTEEN YHTEYDESSÄ
H-kirjaimen yhteydessä jäännöslopukkeen voi ääntää tai jättää ääntämättä:
• Laula halleluja Herralle!
□ /laulah halleluja/ tai /laula halleluja/
1.6 RAJAGEMINAATIO N-KIRJAIMEEN LOPPUVASSA SANASSA
Rajageminaatio voi tulla esiin myös n-kirjaimeen loppuvan sanan yhteydessä:
• Portto Rahab sitoi punaisen nauhan kiinni /nauhaŋ kiinni/ ikkunaan.
2. ASSIMILAATIO JA DISSIMILAATIO
Assimilaatio "mukauma, samankaltaistuminen" tarkoittaa lähekkäin olevien äänteiden mukautumista, yhtäläistymistä ja sulautumista samanlaisiksi tai samankaltaisiksi.
assimilatio /ā/ < assimilare /ā/ < ad-similare /ā/ vieressä samankaltaistua
Esimerkkejä:
• *tulnut > tullut
□ n-äänne assimiloituu l-äänteen kanssa
• *surnut > surrut
□ n-äänne assimiloituu r-äänteen kanssa
• *adsimilaatio > assimilaatio
□ d-äänne assimiloituu s-äänteen kanssa
• *inlegal > illegal "laiton"
□ n-äänne assimiloituu l-äänteen kanssa
• kunpa > /kumpa/
□ nasaalinen n-äänne assimiloituu lausuttaessa bilabiaalisen p-äänteen
kanssa muuttuen bilabiaaliseksi m-nasaaliäänteeksi
• tämänlajinen > tällainen
□ män-tavu assimiloituu l-kirjaimen kanssa,
j-kirjain assimiloituu i-vokaaliin
Dissimilaatio "erilaistuminen" tarkoittaa edellisen vastakohtaa: lähekkäin olevat samanlaiset tai samankaltaiset äänteet muuttuvat toistensa vaikutuksesta erilaisiksi. Syynä on usein artikulatorisesti eli ääntämyksellisesti vaikean äänteen toistumisesta eli ääntämisen helpottaminen.
dissimilatio /ā/ < dissimilare /ā/ < dis-similare /ā/ erilaistaa
Esimerkkejä:
• ruots. skräddare "vaatturi" > räätäri > räätäli
□ sanan kahdesta r-äänteestä jälkimmäinen muuttuu lausumisen
helpottamiseksi dissimilaation kautta l-äänteeksi
• רֹאשׁוֹן *roshon > רִאשׁוֹן rishon "ensimmäinen"
□ alussa oleva o-vokaali muuttuu sanan lopussa olevan toisen
o-vokaalin vaikutuksesta dissimilaation kautta i-vokaaliksi
3. ASTEVAIHTELU
3.0 ASTEVAIHTELUN JOHDANTO
• veri: verta
• vesi: vettä
□ Yksi sotilaista puhkaisi keihäällä hänen kylkensä,
ja siitä vuoti heti verta ja vettä.
Astevaihtelu on suomea vieraana kielenä opiskelevalle yksi hankalimmin haltuun otettavista ilmiöistä. Astevaihteluun liittyy varsinainen kielioppisääntöjen viidakko.
Astevaihtelun pääsääntö on se, että avotavun eli vokaaliin päättyvän tavun alussa on yleensä vahva aste. Umpitavun eli konsonanttiin päättyvän tavun alussa puolestaan on heikko aste. Heikossa asteessa konsonantti muuttuu toiseksi konsonantiksi tai häviää kokonaan.
• mato: matoa, matona, matoja
□ /t/ on avotavun alussa: vahva aste eli /t/ säilyy
• mato: madon, madolta, madossa, madot, madoille
□ /t/ tulee umpitavun alkuun: heikko aste eli /t–d/-vaihtelu
• (hän) lakkaa: lakkaava, lakkaisin
□ /k/ on avotavun alussa: vahva aste eli /k/ säilyy
• (hän) lakkaa: lakannee, lakatkoon, lakannut, lakattu, lakattava
□ /k/ tulee umpitavun alkuun: heikko aste eli /k–Ø/-vaihtelu
– Ø kato, kirjain katoaa kokonaan
• visertää: visertävä, visertänyt, visertänee, visertäminen
□ /t/ on avotavun alussa: vahva aste eli /t/ säilyy
• visertää: viserrän, viserretty, viserrys
□ /t/ tulee umpitavun alkuun: heikko aste eli /t–r/-vaihtelu
3.1 GEMINAATTOJEN ASTEVAIHTELU
Geminaattojen eli kahdennettujen konsonanttien vaihtelu:
• (kk) hän hakkaa: hän haluaa hakata (*hakatta > hakatta > hakata)
□ Hän hajotti maahan hänen isälleen kuuluneen Baalin alttarin
ja hakkasi sen vieressä olleen asera-paalun.
• (ll) tulla: tulen
• (pp) hautakuoppa: hautakuopan
□ Mutta minä tiedä Lunastajani elävän,
ja hän on seisova viimeisenä multien päällä.
• (rr) surra: suren
• (tt) katto: katon
□ He purkivat katon siitä kohtaa, missä Jeesus oli.
3.2 P-ÄÄNTEEN ASTEVAIHTELU
3.2.0 P-ÄÄNTEEN ASTEVAIHTELUN JOHDANTO
P-äänteellä on kaksi astevaihtelua:
• mp: mm
• muut p: v
Soinnittoman sibilanttisen alveolaarin eli hammasvalliäänten /s/ jäljessä olevassa p-kirjaimessa ei ole astevaihtelua:
• piispa: piispan
3.2.1 MP: MM
• kumpi: kumman
□ Kumpikin ryöväri ansaitsi kuolemantuomion.
Mutta kumman Jeesus armahti?
• rampa: ramman
□ Monta rampaa makasi Betesdan altaalla,
mutta Jeesus paransi vain yhden ramman.
3.2.2 MUUT P: V
• epään *epähän: evätä *evättä > *evättä > evätä
□ Herra ei epää anteeksiantamusta siltä, joka hänen puoleensa nöyrtyen
kääntyy. "Kaikki, minkä Isäni minulle antaa, tulee minun luokseni.
Ja minun luokseni tulevaa minä en heitä ulos."
• juopa: juovan
□ "Kaiken tämän lisäksi meidän ja teidän välille on vahvistettu suuri kuilu
(UT 1938 juopa), niin etteivät ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, sitä voi. Eivätkä ne, jotka siellä ovat, voi tulla yli meidän luoksemme."
• kelpo: kelvollinen
□ Kelpo vaimon kuka löytää?
– Kelvollisen vaimon sydän luottaa Herraan.
• siipi: siiven
□ Mutta teille, jotka kunnioittaen pelkäätte minun Nimeäni, on
nouseva Vanhurskauden Aurinko, ja parantuminen tulee hänen siipiensä kautta. – Kenen siivistä tässä puhutaan?
• tapa: tavan
□ Kun hän sai tietää, että tällainen määräys oli annettu, niin hän meni
taloonsa, jonka kattoikkunat olivat Jerusalemiin päin. Tapansa mukaan hän siellä kolme kertaa päivässä rukoili ja kiitti Jumalaansa. Tavalleen uskollisena hän rukoili nytkin.
• viipyä: viivyn
□ Miksi viivyt, Herra Jeesus? – Herran tulemus viipyy siksi,
että hän ei halua kenenkään joutuvan kadotukseen.
3.3 T-ÄÄNTEN ASTEVAIHTELU
3.3.0 T-ÄÄNTEEN ASTEVAIHTELUN JOHDANTO
T-äänteellä on neljä eri astevaihtelutilannetta:
• 1. nt: nn
• 2. lt: ll
• 3. rt: rr
• 4. muut t: d
Soinnittoman sibilanttisen alveolaarin eli hammasvalliäänten /s/ jäljessä olevassa t-kirjaimessa ei ole astevaihtelua:
• kastaa: kastan
3.3.1 NT: NN
• antaa: annan
• kyntää: kynnän
• vanteet *vantehet: vanne /vannex/
□ vanne-sanassa esiintyy jäännöslopuke eli rajageminaatta,
joka sulkee ne-tavun, esim. /vannep pyörii/
3.3.2 LT: LL
• kulta: kullan
• silta: sillan
• säveltää: sävellän
• valta: vallan
3.3.3 RT: RR
• vaikertaa: vaikerran
3.3.4. MUUT T: D
• kaataa: kaadan
• mahti: mahdin
Jotkut laina- ja uudissanat jäävät t–d-astevaihtelun ulkopuolelle:
• auto: auton
• muki: mukin
• paraati: paraatin
3.4 K-ÄÄNTEEN VAIHTELU
3.4.0 K-ÄÄNTEEN ASTEVAIHTELUN johdanto
K-äänteen astevaihtelu on kaikkein laajin:
• 1. nk /ŋk/: ng /ŋŋ/
• 2. uku: uvu
• 3. yky: yvy
• 4. lke: lje
• 4. rke: rje
• 6. hke: hje
• 7. muut k: Ø
□ Ø kato, kirjain katoaa kokonaan
Äänneyhtymä "hk" on usein astevaihtelun ulkopuolella:
• haahka: haahkan
• keuhko: keuhkot
• kiihko: kiihkon; kuitenkin kiihottaa
• lahko: lahkon; vrt. laho: lahon
• pahka: pahkan; vrt. paha: pahan
• pihka: pihkan; vrt. piha: pihan
• rahka: rahkan; vrt. raha: rahan
• sähkö: sähkön
Toisen tavun jäljessä /hk/ on aina astevaihtelun ulkopuolella:
• karahka: karahkan
• pitkähkö: pitkähkön
Astevaihtelu esiintyy seuraavissa hk-yhtymissä:
• pyyhkeen: pyyhe
• pyyhkiä: pyyhin
• uhkaan: uhattu
• vihkiä: vihin
Joissakin sanoissa hk-yhtymä voi taipua joko astevaihtelun kanssa tai ilman:
• nahka: nahan tai nahkan
• uhka: uhan tai uhkan
• vihko: vihon tai vihkon
Soinnittomien alveolaarien eli hammasvalliäänteiden /s ja t/ jäljessä olevassa k-kirjaimessa (sk- ja tk-äänneyhtymät) ei ole astevaihtelua:
• mäski: mäskin
• piski: piskin
• lätkä: lätkän
• pitkä: pitkän
3.4.1 NK /ŊK/: NG /ŊŊ/
• kenkä /keŋkä/: kengän /keŋŋän/
• lanka /laŋka/: langan /laŋŋan/
3.4.2 UKU: UVU
• luku: luvun
• puku: puvun
• suku: suvun
• jos k:n edellä oleva "u" kuuluu diftongiin, niin silloin sana taipuu
kohdan 3.4.7 mukaan, esim. tiuku: tiu'un
3.4.3 YKY: YVY
• kyky: kyvyn
• myky: mykyn
• jos k:n edellä oleva "y" kuuluu diftongiin, niin silloin sana taipuu
kohdan 3.4.7 mukaan
3.4.4 LKE: LJE
• sulkea: suljen
• kulkea: kuljen, kuljin
3.4.5 RKE: RJE
• ei ole järkeä: ei järjen hiventäkään, järjiltään
3.4.6 HKE: HJE
• se puhkeaa: puhjetkoon
• hän rohkeaa: rohjetkoon
3.4.7 MUUT K: Ø
• alkaa: alan, aloin, alettu
• hyöky: hyöyt
• härkä: härän, härällä, härillä
• jako: jaon
• jalka: jalat
• liukua: liu'un
• malka: malan
• nälkä: nälän
• purkaa: puran, purin, purettu
• pyrkiä: pyrin
• raaka: raa'an, raaoista
• reikä: reiän
• ruoka: ruoan tai ruuan
• ruoko: ruo'on
• taika: taian
• takana: taakse
• täky: täyillä
3.5 ASTEVAIHTELUN POIKKEUKSIA
3.5.1 UMPITAVUN ALUSSA VAHVA ASTE
3.5.1.1 PITKÄVOKAALINEN UMPITAVU,
JOKA ON ALKUAAN OLLUT LYHYTVOKAALIEN AVOTAVU
Pitkävokaalisen umpitavun alussa on vahva aste, koska alun perin kyseessä on lyhytvokaalinen avotavu:
• honka: *honkahan > honkaan, *honkihin > honkiin
vrt. hongan, hongissa (lyhytvokaalinen umpitavu: heikko aste)
• (hän) lakkaa: (minä) *lakkahan > lakkaan,
(sinä) *lakkahat > lakkaat
• (vesi)lähde: *lähtehen > lähteen, *lähtehessä > lähteessä
• mato: *matohon > matoon
• seiväs: *seipähän > seipään, *seipähäksi > seipääksi
3.5.1.2 SUPISTUMADIFTONGIN EDELLÄ
Supistumadiftongin edellä on umpitavun alussa vahva aste:
• honka: *honka-en > honkien, vanh. honkain
• korkea: *korkea-issa > korkeissa,
vrt. korkki: korkeissa (umpitavussa heikko aste)
• poika: *poika-en > poikien, vanh. poikain
3.5.1.3 OMISTUSLIITETTÄ EDELTÄVÄSSÄ TAVUSSA
Possessiivisuffiksin edellä on vahva aste:
• lanka: teidän lankanne
• lupa: meidän lupamme
• matto: minun mattoni
• nähden: hänen tai heidän nähtensä
• äiti: heidän tai heidän äitinsä
3.5.1.4 NOMINIT JA VERBIT, JOTKA ESIINTYVÄT USEIMMISSA
MUODOISSAAN IS-VARTALOISINA
Nomineissa ja verbeissä, jotka esiintyvät useimmissa muodoissaan is-vartaloisina, on myös umpitavun alussa vahva aste:
• henkisen, henkisiä: henkistä
• valkoisen, valkoisia: valkoista
• julkaisen, julkaiskoon: julkaista
• lohkaisen, lohkaiskoon: lohkaista
• vapisen, vapiskoon: vapista
□ poikkeuksellisesti kuitenkin: rankaisen, rankaisi: rangaista,
rangaiskoon, rangaistiin (heikko aste)
3.5.2 AVOTAVUN ALUSSA HEIKKO ASTE
3.5.2.1 TAVU ESIINTYY SITÄ SEURAAVAN TAVUN ASTEVAIHTELUN
VAIKUTUKSESTA SEKÄ AVO- ETTÄ UMPITAVUNA
Jos tavu esiintyy sitä seuraavan tavun astevaihtelun vaikutuksesta sekä avo- että umpitavuna, niin avotavun alussa on poikkeuksellisesti heikko aste. Alkuaan vahvan asteen pitkää geminaattaa (esim. tt) on heikossa asteessa vastannut lyhyempi geminaatta (tt), joka on sekin sulkenut tavun. Vaikka lyhyempi geminaatta on myöhemmin lyhentynyt yksinäiskonsonantiksi (t) ja sitä myöten tuottanut sen edelle avotavun, niin alkuperäisen umpitavun alussa ollut heikko aste on kuitenkin jäänyt näkyviin:
• apu, avuttoman: *avutton > avuton
□ pitkä t-geminaatta (tt) heikkenee ensin umpitavun alussa lyhyeksi
geminaataksi (tt) ja siitä vielä yksinäiskonsonantiksi (t): alkuperäisen lyhytvokaalisen umpitavun alussa oleva heikko aste kuitenkin säilyy
• henki, hengettären: *hengettär > hengetär
• kutoa, kudottiin: *kudottaan > kudotaan
• (hän) hakkaa: (inf.) *hakatta > hakata
• lupasin: (inf.) luvatta > luvata
• makasin: (inf.) *maatta > maata
• putosin: (inf.) *pudotta > pudota
3.5.2.2 NELITAVUISISSA MONIKON TAIVUTUSMUODOISSA
I-LOPPUISEN DIFTONGIN EDELLÄ
Nelitavuisissa monikon genetiivi-, partitiivi-, essiivi-, illatiivi- ja komitatiivimuodoissa voi esiintyä i-loppuisen diftongin edellä avotavussa myös heikko aste. Vahva aste on kuitenkin viemässä voittoa heikosta asteesta
– kk-vartaloiset vielä sinnittelevät heikkoinakin:
• harakka, harakat: harakoiden/harakoitten, harakoita, harakoina,
harakoihin, harakoineen (heikko),
harakkojen/harakkain, harakkoja, harakkoina, harakkoihin,
harakkoineen (vahva)
• tupakka, tupakat: tupakoiden/tupakoitten, tupakoita, tupakoina,
tupakoihin, tupakoineen (heikko)
tupakkojen/tupakkain, tupakkoja, tupakkoina, tupakkoihin,
tupakkoineen (vahva)
• ulappa, ulapat: ulapoiden/ulapoitten, ulapoita, –,
ulapoihin, – (heikko),
ulappojen/ulappain, ulappoja, ulappoina, ulappoihin,
ulappoineen (vahva)
• asunto, asunnot: asuntojen, asuntoja, asuntoina, asuntoihin,
asuntoineen (vahva)
• kaupunki, kaupungit: kaupunkien, kaupunkeja, kaupunkeina,
kaupunkeihin, kaupunkeineen (vahva)
• johdettu, johdetut: johdetuiden, johdetuita, –, –, – (heikko)
johdettujen, johdettuja, johdettuina, johdettuihin,
johdettuineen (vahva)
3.5.2.3 RAJAGEMINAATTAAN PÄÄTTYVÄN TAVUN ALUSSA
Rajageminaattaan eli rajakahdennukseen (jäännöslopukkeeseen) päättyvän tavun alussa on heikko aste. Tavun lopussa esiintyvä rajakahdennus paljastaa alkuperäisen loppukonsonantin, joka on sulkenut tavun ja tehnyt siitä samalla heikkoasteisen:
• lähteen *lähtehen: lähde /lähdex/
□ sanan perusmuoto on alkuaan ollut h-loppuinen (*lähdeh)
• kupeen *kupehen: kuve /kuvex/ (*kuveh)
• mennä: mene /menex/ (*meneh)
4. METATEESI
Metateesi eli takaheitto tarkoittaa kirjainten, tavujen tai vokaalien pituuden paikan vaihtumista.
• *veneh > venhe "vene" /vene+/
• flutter by "leijailla ohi" > butterfly "perhonen"
• הִתְשָׁמֵעַ *hitshamea > הִשְׁתָּמֵעַ hishtamea
"tulla kuulluksi, kuulla toinen toistaan"
Äänteenmuutos
https://fi.wikipedia.org/wiki/Äänteenmuutos