H4A Vokaalit (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-vokaalit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 1.3.2023).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalit
https://gen.fi/h4a-vokaalit.html
SISÄLLYSLUETTELO
00. Dokumentteja
0. Johdanto (Ekskurssi)
1. Pitkät vokaalit
2. Lyhyet vokaalit
3. Katkovokaalit
4. Vokaalimerkit sanan lopussa
5. Vokaalikirjaimet
5.1 Esimerkkejä vokaalikirjaimista
5.2 Alef lisättynä vokaalikirjaimena (Ekskurssi)
6. Patach ganuv eli ylimääräinen "varastettu" a-vokaali
7. Shva
8. Kamatsin lausuminen o-vokaalina (kamats katan)
8.1 Painottomassa umpitavussa
8.2 O-vokaalina ääntyvän kamatsin edellä
8.3 Sanoissa kodashim ja shorashim
9. Diftongi
9.1 Diftongisegolaatti
9.2 Duaali
9.3 Omistusliite
00. DOKUMENTTEJA
H4A Konsonantit
https://gen.fi/h4a-konsonantit.html
H4A Vokaalikartta
https://gen.fi/h4a-vokaalikartta.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
H4L Nykyheprean lainasanat, johdanto
https://gen.fi/h4l-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi (MA). Finn Lectura 2011, s. 54–68
0. JOHDANTO (EKSKURSSI)
Heprea ja muut seemiläiset kielet ovat leimallisesti konsonanttikieliä, joissa vokaalien merkitys on vähäisempi kuin esim. indoeurooppalaisissa tai suomalais-ugrilaisissa kielissä. Hepreaakin on ammoisista ajoista alkaen kirjoitettu pelkillä konsonanteilla, vokaaleille ei ollut omia kirjaimia.
Ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen jälkipuoliskolla kirjoitukseen alettiin kuitenkin lisätä vokaalikirjaimia: vav-kirjaimia pitkien o- ja u-vokaalien merkeiksi ja jod-kirjaimia pitkien i- ja e-vokaalien merkeiksi (ns. lukemisen äidit, imot hakria, matres lectionis).
Vasta keskiajalla konsonanttitekstin oheen lisättiin vokaalimerkit. Juutalaiset kirjanoppineet eli masoreetit (perinteen siirtäjät, tradeeraajat) kehittelivät vokaalimerkit 600–800-luvuilla. Sekä Luvatussa maassa että Babylonian-diasporassa asuvien juutalaisten arkikieli oli silloin aramea. Joidenkin vokaali- ja painomerkkien nimet ovatkin heprean sijasta arameaa.
Vokaaleja voidaan merkitä heprealaiseen konsonanttitekstiin siis kahdella tavalla: vokaalikirjaimilla (jod ja vav) tai vokaalimerkeillä – tai käyttämällä molempia yhdessä. Nykyhepreassa käytetään yleensä pelkkiä vokaalikirjaimia (ktiv male). Heprealaiseen Vanhaan testamenttiin eli Tanachiin on sen sijaan kauttaaltaan lisätty vokaalimerkit. Lisäksi Tanachissa on myös vokaalikirjaimia, erityisen runsaasti sen nuorimmissa osissa.
Kirjaimia on siis kahdenlaisia: konsonantteja ja vokaalikirjaimia (lukemisen äidit). Vokaalejakin on kahdenlaisia: vokaalikirjaimia ja vokaalimerkkejä. Vokaalimerkit eivät siis ole kirjaimia vaan ainoastaan lukemisen apuna olevia pisteitä ja viivoja kirjainten alla, vasemmalla puolella tai vasemmassa yläreunassa.
Pitkien vokaalien merkit voivat kaikki kamats gadol -merkkiä (a-vokaalina lausuttava kamats) lukuun ottamatta olla myös lyhyitä vokaaleja. Jopa kibutsia (vav + piste vasemmalla puolella) voidaan Tanachissa käyttää lyhyen u-vokaalin merkkinä.
Patachia ja o-vokaalina lausuttavaa kamats katania ottamatta muut lyhyen vokaalin merkit (segol, chirik, kibuts) voivat puolestaan olla myös pitkiä vokaaleja.
Jako pitkiin, lyhyihin ja katkovokaaleihin on kieliopillinen, lausumiseen sillä ei nykyisin ole juuri vaikutusta. Puhekielessä kaikki vokaalit ääntyvät lyhyinä tai painollisina korkeintaan noin puolitoistakertaisina. Sanan viimeisessä tavussa oleva a-vokaali ääntyy nykyisin aina lyhyenä.
Tässä dokumentissa esitetyt vokaalisäännöt koskevat heprealaisia tai heprealaistettuja sanoja. Nykyhepreaan viime vuosikymmeninä muista kielistä lainattuja sanoja eli lainasanoja (NHL New Hebrew Loanword) sekä vierasnimiä (FN Foreign Name) ja vierassanoja (FW Foreign Word) nämä säännöt koskevat vain osittain.
H4L Nykyheprean lainasanat, johdanto
https://gen.fi/h4l-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
ot mask. & fem. (79x) merkki, tunnus, mon. otot
ot fem. PBH kirjain, mon. otijot
itsur mask. NH konsonantti, "pidäke, seisake"
tnua fem. MH vokaali, "liikkuva"
em hakria fem. MH vokaalikirjain, "lukemisen äiti",
vowel letter, mater lectionis, mon. imot hakria
nekuda fem. (1x, Laul. l. 1:11) nappi, PBH piste,
MH vokaalimerkki, NH välimerkki
Tanach teosn. mask. [akron.] NH Heprealainen Vanha testamentti, Tanach,
akronyymi sanoista Tora (Laki, Opetus), Nevi'im (Profeetat) ja Ktuvim (Kirjoitukset)
אוֹת אות
אוֹתוֹת אותות
אוֹתִיּוֹת אותיות
עִצּוּר עיצור
תְּנוּעָה תנועה
אֵם־הַקְּרִיאָה אם הקריאה
אִמּוֹת־הַקְּרִיאָה אימות הקריאה
נְקֻדָּה נקודה
תָּנָ״ךְ תנ״ך
תּוֹרָה תורה
נְבִיאִים נביאים
כְּתוּבִים כתובים
1. PITKÄT VOKAALIT
סָ kamats (gadol): a-vokaalina aina pitkä a [ā = aa]
סֵ tseirei: yleensä pitkä e [ē = ee]
סֹ cholam (chaser): yleensä pitkä o [ō = oo]
וּ shuruk: lähes aina pitkä u [ū = uu]
2. LYHYET VOKAALIT
סַ patach: aina lyhyt a
סֶ segol: useimmiten lyhyt e [ɛ]
סִ chirik (chaser): yleensä lyhyt i
סָ kamats katan (painottomassa umpitavussa):
aina lyhyt o [å]
סֻ kibuts: yleensä lyhyt u
3. KATKOVOKAALIT
Katkovokaalit ovat kieliopillisesti hyvin lyhyitä vokaaleja (vähennetyt vokaalit, reduced vowels). Nykyisessä puhekielessä ne lausutaan tavallisina vokaaleina eli lyhyinä kuten kaikki muutkin vokaalit.
סְ shva na ("liikkuva shva") e .[e]
סֲ chataf patach a .[a]
סֱ chataf segol e [ɛ]
סֳ chataf kamats o [å]
Pääsääntöisesti katkovokaaleja esiintyy kurkkuäänteiden yhteydessä, satunnaisesti Tanachin hepreassa myös muissakin kirjaimissa.
וּזֲהַב
(1Moos2_12)
לֻקֳחָה
(1Moos2_23)
4. VOKAALIMERKIT SANAN LOPUSSA (luonnos)
Sanan viimeiseen kirjaimeen ei yleensä liity vokaalimerkkiä. Tietyissä tilanteissa siihen voidaan kuitenkin merkitä shva tai kamats.
אַתְּ / שָׁמַרְתְּ yks. 2. fem. -pääte
שָׁמַ֫רְתָּ yks. 2. mask. -pääte
Vokalisoidussa tekstissä kaf sofit -kirjaimeen eli ns. loppukahviin (© JM/Trn) kirjoitetaan aina joko ylösnostettu shva- tai kamats-vokaalimerkki.
ךְ kaf sofit + shva
joko juuren viimeinen kirjain tai suff. yks. 2. fem.
ךָ kaf sofit + kamats
poikkeuksetta aina suff. yks. 2. mask.
Myös nun sofit -kirjaimeen voi poikkeuksellisesti liittyä kamats:
וַתִּכְהֶ֫יןָ pa. kons. impf. mon. 2. fem. ja hämärtyivät (Iisakin silmät)
H9 כהה kaha (10x) heikentyä, hämärtyä, pi. vaalentua; nuhdella (verbi)
5. VOKAALIKIRJAIMET (LUKEMISEN ÄIDIT)
Vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä seuraavia kirjaimia vokaalikirjaimina.
ו o tai u
י i tai e
• poikkeuksellisesti sanan viimeisessä tavussa
ennen vav-kirjainta myös a
ה- a, e tai harvoin o
• vain sanan lopussa
א a, e, i tai o
• alefia käytetään varsinaisena lisättynä vokaalikirjaimena vain
nykyheprean lainasanoissa (NHL) sekä vierasnimissä (FN) ja ‑sanoissa (FW)
• jo Raamatun hepreassa alef voi kuitenkin toimia
vokaalikirjaimen tavoin ilman konsonanttista äännearvoa
וֹ cholam male o [ō]
וּ shuruk u [ū]
סִי chirik male i [ī]
סֵי tseirei male ei [ē]
סֶי segol male ei [ɛ̄]
Seuraavat vain sanan lopussa:
סָה- kamats im he -a [-ā]
סֵה- tseirei im he -e [-ē]
סֶה- segol im he -e [-ɛ̄]
סֹה- cholam im he -o [-ō]
סָיו- kamats im jod uvav -av [-āw]
5.1 ESIMERKKEJÄ VOKAALIKIRJAIMISTA (17)
(5)
טוֹב טוב
adj. hyvä
מְלָכוֹת מלכות
fem. mon. kuningattaret
תּוֹדָה תודה
fem. kiitos
בֵּיתוֹ ביתו
mask. yks. + suff. yks. 3. mask. hänen talonsa, kotinsa
סוּס סוס
mask. hevonen, ori
(6)
מַלְכֿוּת מלכות
fem. kuninkuus, kuninkaanvalta
שִׁיר שיר
mask. laulu
בִּירוּשָׁלַ֫יִם בירושלים
be-prep. + paik. fem. יְרוּשָׁלַ֫יִם Jerusalemissa
הֵיכָל היכל
mask. temppeli, palatsi
מוֹרֶה מורה
mask. [hif. partis.] opettaja; syyssade
אֵלָיו אליו
el-prep. + suff. yks. 3. mask. hänelle/sille, häntä/sitä kohti
(6)
אֱלוֹהֶ֫יךָ] אֱלֹהֶ֫יךָ [אלוהיך
mask. (mon.) + suff. yks. 2. mask.
• 1. sinun Jumalasi ("Kolminaisuusjumalasi")
• 2. sinun (monet) epäjumalasi
פֹּה פה
adv. täällä
הַרְבֵּה הרבה
adv. [hif. inf. abs.] paljon
בְּרֵאשִׁית בראשית
Alussa, "Ihmiseksi syntyvän esikoisen kautta", 1. Moos., Genesis
מָלֵא מלא
• 1. adj. [pa. partis.] täysi, täynnä oleva
• 2. pa. perf. yks. 3. mask. hän täytti, se oli täynnä
לֹא לא
neg. ei
5.2 ALEF LISÄTTYNÄ VOKAALIKIRJAIMENA
Muista kielistä nykyhepreaan lainatuissa sanoissa (NHL) sekä vierasnimien (FN) ja vierassanojen (FW) kirjoittamisessa voidaan käyttää alefia vokaalikirjaimena osoittamassa a-vokaalia.
מִילְיַארְד מיליארד
mask. FW (ransk. milliard) miljardi
סָ֫אלוֹ סאלו
paik. fem. FN Salo
קָ֫אזָאן קאזאן
paik. fem. FN Kazan (Tatarstanin pääkaupunki Venäjällä)
6. PATACH GANUV ELI YLIMÄÄRÄINEN "VARASTETTU" A-VOKAALI
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
patach ganuv, "varastettu patach", furtive patach, patach furtivum [ī]
Sanan lopussa olevan konsonanttisen kurkkuäänteen [הּ׳ ח׳ ע׳] edellä ääntyy lausumisen helpottamiseksi aina a-vokaali. Jos kurkkuäänteen edellä on luonnostaan jo a-vokaali, niin silloin sitä ei enää tarvitse lisätä. Kurkkuäänne aivan kuin "varastaa" itselleen oman a-vokaalin. Ylimääräinen patach ei poikkeuksellisesti muodosta omaa tavua.
Puhekielessä ylimääräinen a-vokaali ääntyy mapik-pisteellä varustetun he-kirjaimen yhteydessä vasta he-kirjaimen jälkeen.
Raamatun käsikirjoituksissa patach ganuv merkittiin sananloppuisen kurkkuäänteen oikean reunan alle, kuten myös yhä edelleen painetuissa hepreankielisissä Raamatuissa.
Monet heprean kirjoittamiseen käytetyt tekstinkäsittelyohjelmat (aik. kirjoituskoneet) eivät kuitenkaan tunne tätä kirjaimen oikean alalaidan patach ganuv -merkkiä. Useimmiten varastettu patach kirjoitetaankin suoraan kirjaimen alle, samalla tavalla kuin tavallinen patach. Klassisessa transkriptiossa patach ganuv merkitään yläindeksiin kirjoitetulla pienellä a-kirjaimella.
גָּבוֹהַּ גבוה
{gavóha} [gāvṓah] adj. korkea
רֵעַ רע
réa [reaʽ] mask. ystävä, lähimmäinen
רָקִיעַ רקיע
rakía [rāqī́aʽ] mask. taivaanvahvuus, avaruus, ilmakehä, yllä kaartuva taivas
רוּחַ רוח
rúach [rūaḥ] mask. & fem. (NH fem.) henki, Henki, tuuli
7. SHVA
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
8. KAMATSIN LAUSUMINEN O-VOKAALINA (KAMATS KATAN)
Kamats-vokaalimerkillä on kaksi lausumistapaa. Yleensä se on (pitkä) a-äänne
eli kamats gadol, "suuri kamats".
קָמָץ גָּדוֹל קמץ גדול
Kuitenkin seuraavissa tapauksissa se on (lyhyt) o-äänne eli
kamats katan, "pieni kamats" [qā́mɛṣ ḥāṭū́f, "siepattu qā́mɛṣ"].
קָמָץ קָטָן קמץ קטן
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
8.1. PAINOTTOMASSA UMPITAVUSSA
Kamats on lyhyen o-vokaalin merkki eli kamats katan painottomassa konsonanttiin päättyvässä tavussa (umpitavussa eli suljetussa tavussa).
שָׁמְרֵ֫נִי שומרני
shomreni pa. imperat. yks. 2 mask. + suff. yks. 1. c. varjele minua
vrt. שָֽׁמְרָה שמרה shamra pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli
יְכָלְתֶּם יכולתם
jecholtem pa. perf. mon. 2. mask. te kykenitte
חָכְמָה חוכמה
chochma fem. viisaus, Viisaus
וַיָּ֫שָׁב
vajashov BH pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän kääntyi takaisin, palasi
כָּל־ כל
kol subst. kaikki, koko, jokainen, st. constr.
huom. kol-sanan omistettava vokalisoimaton muoto – Sim lev!
vrt. כֹּל כול kol st. abs.
8.2 O-VOKAALINA ÄÄNTYVÄN KAMATSIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on toisen o-vokaalina ääntyvän kamatsin, so. kamats katanin ("pieni kamats") tai chataf kamatsin ("kamatsin sieppaus"), edellä.
פָּעָלְךָ פועולך
po'olcha mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun tekosi
צָהֳרַ֫יִם צוהריים
tsohoraim mask. du. (23x) keskipäivä
נָעֳמִי נעמי
[No'omi] {NH Naomi} fem. henk. (21x, Ruut1_2) [Noomi]
8.3 KODASHIM JA SHORASHIM -SANOISSA
Kamats ääntyy o-vokaalina kahdessa monikkomuotoisessa sanassa.
קָדָשִׁים קודשים
kodashim mask. mon. pyhäköt
קֹ֫דֶשׁ קודש mask. [å-segol.] pyhäkkö
שָׁרָשִׁים שורשים
shorashim mask. mon. juuret
שֹׁ֫רֶשׁ שורש mask. [å-segol.] juuri
9. DIFTONGI
Diftongit eli kaksoisääntiöt, se on kaksi eri vokaalia samassa tavussa, eivät kuulu heprean kieleen. Ns. varastettu patach (hepr. patach ganuv) tuottaa samaan tavuun kaksi eri vokaalia, mutta sekään ei ole diftongi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Käytännössä kuitenkin sanan lopussa olevaa penultimapainotteista aji-tavua pidetään usein diftongina – lausumisen näkökulmasta se sitä onkin. Kun jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin se "liukenee" eli heikkenee puhekielessä i-vokaaliksi.
Tavuopillisesti sanan lopussa on yhä kaksi tavua, joista toiseksi viimeinen on painollinen ja viimeinen alkaa jod-kirjaimella. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa ääntymätöntä jod-kirjainta ei merkitä transkriptioon.
Ai-diftongina ääntyviä penultimapainotteisia sanan loppuja esiintyy
• 1. diftongisegolaateissa
• 2. duaalissa eli kaksikossa
• 3. monikollisen tai monikollisesti taipuvan omistettavan sanan
yks. 2. fem. omistusliitteenä
Diftongisegolaatteja lukuun ottamatta vokalisoimattomassa kirjoituksessa jod kirjoitetaan näissä diftongeissa (duaalissa ja omistusliitteessä) kahdennettuna, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan maim-sanassa.
9.1 DIFTONGISEGOLAATTI
בַּ֫יִת בית
bait mask. [diftongisegol.] (2031x) talo, koti, huone, temppeli, pullo, säiliö
בָּתִּים batim epäsäänn. mon. (Sim lev!)
זַ֫יִת זית
zait mask. [diftongisegol.] (38x) oliivipuu, oliivi, öljymarja
זֵיתִים
חַ֫יִל חיל
chail mask. [diftongisegol.] (244x) voima, rikkaus, sankaruus, urhoollisuus
[חֲיָלים epäsäänn. mon. BH]
{חֵילוֹת mon. NH}
יַ֫יִן יין
jain mask. [diftongisegol.] (141x) viini
יֵינוֹת mon. (Sim lev!)
קַ֫יִץ קיץ
kaits mask. [diftongisegol.] (20x) kesä
קֵיצִים mon.
9.2 DUAALI
יָדַ֫יִם ידיים
jadaim fem. du. kädet, "kaksi kättä"
יָד fem. (1671x) käsi
מַ֫יִם מים
maim mask. du. (580x) vesi, "kaksoisvesi"
• poikkeuksellinen ktiv male -muoto (Sim lev!)
שָׁמַ֫יִם שמיים
shamaim mask. du. (421x) taivas, taivaat, "kaksoistaivas"
שְׂפָתַ֫יִם שפתיים
sfataim fem. du. huulet, "kaksi huulta"
שָׂפָה fem. (176x) huuli, ääri, reuna, ranta, (puhuttu) kieli
9.3 OMISTUSLIITE
אֱלוֹהַ֫יִךְ] אֱלֹהַ֫יִךְ [אלוהייך
Elohaich/elohaich
• 1. mask. henk. + suff. yks. 2. fem. sinun Jumalasi,
"Kolminaisuusjumalasi"
• 2. mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) epäjumalasi
בָּנַ֫יִךְ בנייך
mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) poikasi/lapsesi
עָלַ֫יִךְ עלייך
al-prep. + suff. yks. 2. fem. sinun päällesi, päälläsi
שִׁירַ֫יִךְ שירייך
mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) laulusi
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalit
https://gen.fi/h4a-vokaalit.html
SISÄLLYSLUETTELO
00. Dokumentteja
0. Johdanto (Ekskurssi)
1. Pitkät vokaalit
2. Lyhyet vokaalit
3. Katkovokaalit
4. Vokaalimerkit sanan lopussa
5. Vokaalikirjaimet
5.1 Esimerkkejä vokaalikirjaimista
5.2 Alef lisättynä vokaalikirjaimena (Ekskurssi)
6. Patach ganuv eli ylimääräinen "varastettu" a-vokaali
7. Shva
8. Kamatsin lausuminen o-vokaalina (kamats katan)
8.1 Painottomassa umpitavussa
8.2 O-vokaalina ääntyvän kamatsin edellä
8.3 Sanoissa kodashim ja shorashim
9. Diftongi
9.1 Diftongisegolaatti
9.2 Duaali
9.3 Omistusliite
00. DOKUMENTTEJA
H4A Konsonantit
https://gen.fi/h4a-konsonantit.html
H4A Vokaalikartta
https://gen.fi/h4a-vokaalikartta.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
H4L Nykyheprean lainasanat, johdanto
https://gen.fi/h4l-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi (MA). Finn Lectura 2011, s. 54–68
0. JOHDANTO (EKSKURSSI)
Heprea ja muut seemiläiset kielet ovat leimallisesti konsonanttikieliä, joissa vokaalien merkitys on vähäisempi kuin esim. indoeurooppalaisissa tai suomalais-ugrilaisissa kielissä. Hepreaakin on ammoisista ajoista alkaen kirjoitettu pelkillä konsonanteilla, vokaaleille ei ollut omia kirjaimia.
Ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen jälkipuoliskolla kirjoitukseen alettiin kuitenkin lisätä vokaalikirjaimia: vav-kirjaimia pitkien o- ja u-vokaalien merkeiksi ja jod-kirjaimia pitkien i- ja e-vokaalien merkeiksi (ns. lukemisen äidit, imot hakria, matres lectionis).
Vasta keskiajalla konsonanttitekstin oheen lisättiin vokaalimerkit. Juutalaiset kirjanoppineet eli masoreetit (perinteen siirtäjät, tradeeraajat) kehittelivät vokaalimerkit 600–800-luvuilla. Sekä Luvatussa maassa että Babylonian-diasporassa asuvien juutalaisten arkikieli oli silloin aramea. Joidenkin vokaali- ja painomerkkien nimet ovatkin heprean sijasta arameaa.
Vokaaleja voidaan merkitä heprealaiseen konsonanttitekstiin siis kahdella tavalla: vokaalikirjaimilla (jod ja vav) tai vokaalimerkeillä – tai käyttämällä molempia yhdessä. Nykyhepreassa käytetään yleensä pelkkiä vokaalikirjaimia (ktiv male). Heprealaiseen Vanhaan testamenttiin eli Tanachiin on sen sijaan kauttaaltaan lisätty vokaalimerkit. Lisäksi Tanachissa on myös vokaalikirjaimia, erityisen runsaasti sen nuorimmissa osissa.
Kirjaimia on siis kahdenlaisia: konsonantteja ja vokaalikirjaimia (lukemisen äidit). Vokaalejakin on kahdenlaisia: vokaalikirjaimia ja vokaalimerkkejä. Vokaalimerkit eivät siis ole kirjaimia vaan ainoastaan lukemisen apuna olevia pisteitä ja viivoja kirjainten alla, vasemmalla puolella tai vasemmassa yläreunassa.
Pitkien vokaalien merkit voivat kaikki kamats gadol -merkkiä (a-vokaalina lausuttava kamats) lukuun ottamatta olla myös lyhyitä vokaaleja. Jopa kibutsia (vav + piste vasemmalla puolella) voidaan Tanachissa käyttää lyhyen u-vokaalin merkkinä.
Patachia ja o-vokaalina lausuttavaa kamats katania ottamatta muut lyhyen vokaalin merkit (segol, chirik, kibuts) voivat puolestaan olla myös pitkiä vokaaleja.
Jako pitkiin, lyhyihin ja katkovokaaleihin on kieliopillinen, lausumiseen sillä ei nykyisin ole juuri vaikutusta. Puhekielessä kaikki vokaalit ääntyvät lyhyinä tai painollisina korkeintaan noin puolitoistakertaisina. Sanan viimeisessä tavussa oleva a-vokaali ääntyy nykyisin aina lyhyenä.
Tässä dokumentissa esitetyt vokaalisäännöt koskevat heprealaisia tai heprealaistettuja sanoja. Nykyhepreaan viime vuosikymmeninä muista kielistä lainattuja sanoja eli lainasanoja (NHL New Hebrew Loanword) sekä vierasnimiä (FN Foreign Name) ja vierassanoja (FW Foreign Word) nämä säännöt koskevat vain osittain.
H4L Nykyheprean lainasanat, johdanto
https://gen.fi/h4l-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
ot mask. & fem. (79x) merkki, tunnus, mon. otot
ot fem. PBH kirjain, mon. otijot
itsur mask. NH konsonantti, "pidäke, seisake"
tnua fem. MH vokaali, "liikkuva"
em hakria fem. MH vokaalikirjain, "lukemisen äiti",
vowel letter, mater lectionis, mon. imot hakria
nekuda fem. (1x, Laul. l. 1:11) nappi, PBH piste,
MH vokaalimerkki, NH välimerkki
Tanach teosn. mask. [akron.] NH Heprealainen Vanha testamentti, Tanach,
akronyymi sanoista Tora (Laki, Opetus), Nevi'im (Profeetat) ja Ktuvim (Kirjoitukset)
אוֹת אות
אוֹתוֹת אותות
אוֹתִיּוֹת אותיות
עִצּוּר עיצור
תְּנוּעָה תנועה
אֵם־הַקְּרִיאָה אם הקריאה
אִמּוֹת־הַקְּרִיאָה אימות הקריאה
נְקֻדָּה נקודה
תָּנָ״ךְ תנ״ך
תּוֹרָה תורה
נְבִיאִים נביאים
כְּתוּבִים כתובים
1. PITKÄT VOKAALIT
סָ kamats (gadol): a-vokaalina aina pitkä a [ā = aa]
סֵ tseirei: yleensä pitkä e [ē = ee]
סֹ cholam (chaser): yleensä pitkä o [ō = oo]
וּ shuruk: lähes aina pitkä u [ū = uu]
2. LYHYET VOKAALIT
סַ patach: aina lyhyt a
סֶ segol: useimmiten lyhyt e [ɛ]
סִ chirik (chaser): yleensä lyhyt i
סָ kamats katan (painottomassa umpitavussa):
aina lyhyt o [å]
סֻ kibuts: yleensä lyhyt u
3. KATKOVOKAALIT
Katkovokaalit ovat kieliopillisesti hyvin lyhyitä vokaaleja (vähennetyt vokaalit, reduced vowels). Nykyisessä puhekielessä ne lausutaan tavallisina vokaaleina eli lyhyinä kuten kaikki muutkin vokaalit.
סְ shva na ("liikkuva shva") e .[e]
סֲ chataf patach a .[a]
סֱ chataf segol e [ɛ]
סֳ chataf kamats o [å]
Pääsääntöisesti katkovokaaleja esiintyy kurkkuäänteiden yhteydessä, satunnaisesti Tanachin hepreassa myös muissakin kirjaimissa.
וּזֲהַב
(1Moos2_12)
לֻקֳחָה
(1Moos2_23)
4. VOKAALIMERKIT SANAN LOPUSSA (luonnos)
Sanan viimeiseen kirjaimeen ei yleensä liity vokaalimerkkiä. Tietyissä tilanteissa siihen voidaan kuitenkin merkitä shva tai kamats.
אַתְּ / שָׁמַרְתְּ yks. 2. fem. -pääte
שָׁמַ֫רְתָּ yks. 2. mask. -pääte
Vokalisoidussa tekstissä kaf sofit -kirjaimeen eli ns. loppukahviin (© JM/Trn) kirjoitetaan aina joko ylösnostettu shva- tai kamats-vokaalimerkki.
ךְ kaf sofit + shva
joko juuren viimeinen kirjain tai suff. yks. 2. fem.
ךָ kaf sofit + kamats
poikkeuksetta aina suff. yks. 2. mask.
Myös nun sofit -kirjaimeen voi poikkeuksellisesti liittyä kamats:
וַתִּכְהֶ֫יןָ pa. kons. impf. mon. 2. fem. ja hämärtyivät (Iisakin silmät)
H9 כהה kaha (10x) heikentyä, hämärtyä, pi. vaalentua; nuhdella (verbi)
5. VOKAALIKIRJAIMET (LUKEMISEN ÄIDIT)
Vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä seuraavia kirjaimia vokaalikirjaimina.
ו o tai u
י i tai e
• poikkeuksellisesti sanan viimeisessä tavussa
ennen vav-kirjainta myös a
ה- a, e tai harvoin o
• vain sanan lopussa
א a, e, i tai o
• alefia käytetään varsinaisena lisättynä vokaalikirjaimena vain
nykyheprean lainasanoissa (NHL) sekä vierasnimissä (FN) ja ‑sanoissa (FW)
• jo Raamatun hepreassa alef voi kuitenkin toimia
vokaalikirjaimen tavoin ilman konsonanttista äännearvoa
וֹ cholam male o [ō]
וּ shuruk u [ū]
סִי chirik male i [ī]
סֵי tseirei male ei [ē]
סֶי segol male ei [ɛ̄]
Seuraavat vain sanan lopussa:
סָה- kamats im he -a [-ā]
סֵה- tseirei im he -e [-ē]
סֶה- segol im he -e [-ɛ̄]
סֹה- cholam im he -o [-ō]
סָיו- kamats im jod uvav -av [-āw]
5.1 ESIMERKKEJÄ VOKAALIKIRJAIMISTA (17)
(5)
טוֹב טוב
adj. hyvä
מְלָכוֹת מלכות
fem. mon. kuningattaret
תּוֹדָה תודה
fem. kiitos
בֵּיתוֹ ביתו
mask. yks. + suff. yks. 3. mask. hänen talonsa, kotinsa
סוּס סוס
mask. hevonen, ori
(6)
מַלְכֿוּת מלכות
fem. kuninkuus, kuninkaanvalta
שִׁיר שיר
mask. laulu
בִּירוּשָׁלַ֫יִם בירושלים
be-prep. + paik. fem. יְרוּשָׁלַ֫יִם Jerusalemissa
הֵיכָל היכל
mask. temppeli, palatsi
מוֹרֶה מורה
mask. [hif. partis.] opettaja; syyssade
אֵלָיו אליו
el-prep. + suff. yks. 3. mask. hänelle/sille, häntä/sitä kohti
(6)
אֱלוֹהֶ֫יךָ] אֱלֹהֶ֫יךָ [אלוהיך
mask. (mon.) + suff. yks. 2. mask.
• 1. sinun Jumalasi ("Kolminaisuusjumalasi")
• 2. sinun (monet) epäjumalasi
פֹּה פה
adv. täällä
הַרְבֵּה הרבה
adv. [hif. inf. abs.] paljon
בְּרֵאשִׁית בראשית
Alussa, "Ihmiseksi syntyvän esikoisen kautta", 1. Moos., Genesis
מָלֵא מלא
• 1. adj. [pa. partis.] täysi, täynnä oleva
• 2. pa. perf. yks. 3. mask. hän täytti, se oli täynnä
לֹא לא
neg. ei
5.2 ALEF LISÄTTYNÄ VOKAALIKIRJAIMENA
Muista kielistä nykyhepreaan lainatuissa sanoissa (NHL) sekä vierasnimien (FN) ja vierassanojen (FW) kirjoittamisessa voidaan käyttää alefia vokaalikirjaimena osoittamassa a-vokaalia.
מִילְיַארְד מיליארד
mask. FW (ransk. milliard) miljardi
סָ֫אלוֹ סאלו
paik. fem. FN Salo
קָ֫אזָאן קאזאן
paik. fem. FN Kazan (Tatarstanin pääkaupunki Venäjällä)
6. PATACH GANUV ELI YLIMÄÄRÄINEN "VARASTETTU" A-VOKAALI
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
patach ganuv, "varastettu patach", furtive patach, patach furtivum [ī]
Sanan lopussa olevan konsonanttisen kurkkuäänteen [הּ׳ ח׳ ע׳] edellä ääntyy lausumisen helpottamiseksi aina a-vokaali. Jos kurkkuäänteen edellä on luonnostaan jo a-vokaali, niin silloin sitä ei enää tarvitse lisätä. Kurkkuäänne aivan kuin "varastaa" itselleen oman a-vokaalin. Ylimääräinen patach ei poikkeuksellisesti muodosta omaa tavua.
Puhekielessä ylimääräinen a-vokaali ääntyy mapik-pisteellä varustetun he-kirjaimen yhteydessä vasta he-kirjaimen jälkeen.
Raamatun käsikirjoituksissa patach ganuv merkittiin sananloppuisen kurkkuäänteen oikean reunan alle, kuten myös yhä edelleen painetuissa hepreankielisissä Raamatuissa.
Monet heprean kirjoittamiseen käytetyt tekstinkäsittelyohjelmat (aik. kirjoituskoneet) eivät kuitenkaan tunne tätä kirjaimen oikean alalaidan patach ganuv -merkkiä. Useimmiten varastettu patach kirjoitetaankin suoraan kirjaimen alle, samalla tavalla kuin tavallinen patach. Klassisessa transkriptiossa patach ganuv merkitään yläindeksiin kirjoitetulla pienellä a-kirjaimella.
גָּבוֹהַּ גבוה
{gavóha} [gāvṓah] adj. korkea
רֵעַ רע
réa [reaʽ] mask. ystävä, lähimmäinen
רָקִיעַ רקיע
rakía [rāqī́aʽ] mask. taivaanvahvuus, avaruus, ilmakehä, yllä kaartuva taivas
רוּחַ רוח
rúach [rūaḥ] mask. & fem. (NH fem.) henki, Henki, tuuli
7. SHVA
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
8. KAMATSIN LAUSUMINEN O-VOKAALINA (KAMATS KATAN)
Kamats-vokaalimerkillä on kaksi lausumistapaa. Yleensä se on (pitkä) a-äänne
eli kamats gadol, "suuri kamats".
קָמָץ גָּדוֹל קמץ גדול
Kuitenkin seuraavissa tapauksissa se on (lyhyt) o-äänne eli
kamats katan, "pieni kamats" [qā́mɛṣ ḥāṭū́f, "siepattu qā́mɛṣ"].
קָמָץ קָטָן קמץ קטן
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
8.1. PAINOTTOMASSA UMPITAVUSSA
Kamats on lyhyen o-vokaalin merkki eli kamats katan painottomassa konsonanttiin päättyvässä tavussa (umpitavussa eli suljetussa tavussa).
שָׁמְרֵ֫נִי שומרני
shomreni pa. imperat. yks. 2 mask. + suff. yks. 1. c. varjele minua
vrt. שָֽׁמְרָה שמרה shamra pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli
יְכָלְתֶּם יכולתם
jecholtem pa. perf. mon. 2. mask. te kykenitte
חָכְמָה חוכמה
chochma fem. viisaus, Viisaus
וַיָּ֫שָׁב
vajashov BH pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän kääntyi takaisin, palasi
כָּל־ כל
kol subst. kaikki, koko, jokainen, st. constr.
huom. kol-sanan omistettava vokalisoimaton muoto – Sim lev!
vrt. כֹּל כול kol st. abs.
8.2 O-VOKAALINA ÄÄNTYVÄN KAMATSIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on toisen o-vokaalina ääntyvän kamatsin, so. kamats katanin ("pieni kamats") tai chataf kamatsin ("kamatsin sieppaus"), edellä.
פָּעָלְךָ פועולך
po'olcha mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun tekosi
צָהֳרַ֫יִם צוהריים
tsohoraim mask. du. (23x) keskipäivä
נָעֳמִי נעמי
[No'omi] {NH Naomi} fem. henk. (21x, Ruut1_2) [Noomi]
8.3 KODASHIM JA SHORASHIM -SANOISSA
Kamats ääntyy o-vokaalina kahdessa monikkomuotoisessa sanassa.
קָדָשִׁים קודשים
kodashim mask. mon. pyhäköt
קֹ֫דֶשׁ קודש mask. [å-segol.] pyhäkkö
שָׁרָשִׁים שורשים
shorashim mask. mon. juuret
שֹׁ֫רֶשׁ שורש mask. [å-segol.] juuri
9. DIFTONGI
Diftongit eli kaksoisääntiöt, se on kaksi eri vokaalia samassa tavussa, eivät kuulu heprean kieleen. Ns. varastettu patach (hepr. patach ganuv) tuottaa samaan tavuun kaksi eri vokaalia, mutta sekään ei ole diftongi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Käytännössä kuitenkin sanan lopussa olevaa penultimapainotteista aji-tavua pidetään usein diftongina – lausumisen näkökulmasta se sitä onkin. Kun jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin se "liukenee" eli heikkenee puhekielessä i-vokaaliksi.
Tavuopillisesti sanan lopussa on yhä kaksi tavua, joista toiseksi viimeinen on painollinen ja viimeinen alkaa jod-kirjaimella. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa ääntymätöntä jod-kirjainta ei merkitä transkriptioon.
Ai-diftongina ääntyviä penultimapainotteisia sanan loppuja esiintyy
• 1. diftongisegolaateissa
• 2. duaalissa eli kaksikossa
• 3. monikollisen tai monikollisesti taipuvan omistettavan sanan
yks. 2. fem. omistusliitteenä
Diftongisegolaatteja lukuun ottamatta vokalisoimattomassa kirjoituksessa jod kirjoitetaan näissä diftongeissa (duaalissa ja omistusliitteessä) kahdennettuna, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan maim-sanassa.
9.1 DIFTONGISEGOLAATTI
בַּ֫יִת בית
bait mask. [diftongisegol.] (2031x) talo, koti, huone, temppeli, pullo, säiliö
בָּתִּים batim epäsäänn. mon. (Sim lev!)
זַ֫יִת זית
zait mask. [diftongisegol.] (38x) oliivipuu, oliivi, öljymarja
זֵיתִים
חַ֫יִל חיל
chail mask. [diftongisegol.] (244x) voima, rikkaus, sankaruus, urhoollisuus
[חֲיָלים epäsäänn. mon. BH]
{חֵילוֹת mon. NH}
יַ֫יִן יין
jain mask. [diftongisegol.] (141x) viini
יֵינוֹת mon. (Sim lev!)
קַ֫יִץ קיץ
kaits mask. [diftongisegol.] (20x) kesä
קֵיצִים mon.
9.2 DUAALI
יָדַ֫יִם ידיים
jadaim fem. du. kädet, "kaksi kättä"
יָד fem. (1671x) käsi
מַ֫יִם מים
maim mask. du. (580x) vesi, "kaksoisvesi"
• poikkeuksellinen ktiv male -muoto (Sim lev!)
שָׁמַ֫יִם שמיים
shamaim mask. du. (421x) taivas, taivaat, "kaksoistaivas"
שְׂפָתַ֫יִם שפתיים
sfataim fem. du. huulet, "kaksi huulta"
שָׂפָה fem. (176x) huuli, ääri, reuna, ranta, (puhuttu) kieli
9.3 OMISTUSLIITE
אֱלוֹהַ֫יִךְ] אֱלֹהַ֫יִךְ [אלוהייך
Elohaich/elohaich
• 1. mask. henk. + suff. yks. 2. fem. sinun Jumalasi,
"Kolminaisuusjumalasi"
• 2. mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) epäjumalasi
בָּנַ֫יִךְ בנייך
mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) poikasi/lapsesi
עָלַ֫יִךְ עלייך
al-prep. + suff. yks. 2. fem. sinun päällesi, päälläsi
שִׁירַ֫יִךְ שירייך
mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) laulusi