H4A Vokaalit (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-vokaalit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 25.4.2025).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalit
https://gen.fi/h4a-vokaalit.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Johdanto (Ekskurssi)
1. Pitkät vokaalit
2. Lyhyet vokaalit
3. Katkovokaalit
4. Vokaalimerkit sanan lopussa
5. Vokaalikirjaimet
5.1 Esimerkkejä vokaalikirjaimista
5.2 Alef lisättynä vokaalikirjaimena (Ekskurssi)
6. Patach ganuv eli ylimääräinen 'varastettu' a-äänne
7. Sheva {shva}
8. Kamatsin lausuminen o-vokaalina (kamats katan)
8.1 Painottomassa umpitavussa
8.2 O-vokaalina ääntyvän kamatsin edellä
8.3 Sanoissa kodashim ja shorashim
9. Diftongit
9.0 Diftongien johdanto
9.1 Diftongisegolaatti
9.2 Duaali
9.3 Omistusliite
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
s. 54–68
0. JOHDANTO (EKSKURSSI)
Heprea ja muut seemiläiset kielet ovat leimallisesti konsonanttikieliä, joissa vokaalien merkitys on vähäisempi kuin esim. indoeurooppalaisissa tai suomalais-ugrilaisissa kielissä. Hepreaakin on ammoisista ajoista alkaen kirjoitettu pelkillä konsonanteilla, vokaaleille ei ollut omia kirjaimia.
Ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen jälkipuoliskolla kirjoitukseen alettiin kuitenkin lisätä vokaalikirjaimia: vav-kirjaimia pitkien o- ja u-vokaalien merkeiksi ja jod-kirjaimia pitkien i- ja e-vokaalien merkeiksi (ns. lukemisen äidit, imot hakria, matres lectionis).
Vasta keskiajalla konsonanttitekstin oheen lisättiin vokaalimerkit. Juutalaiset kirjanoppineet eli masoreetit (perinteen siirtäjät, tradeeraajat) kehittelivät vokaalimerkit 600–800-luvuilla. Sekä Luvatussa maassa että Babylonian-diasporassa asuvien juutalaisten arkikieli oli silloin aramea. Joidenkin vokaali- ja painomerkkien nimet ovatkin heprean sijasta arameaa.
H4A Vokaalikartta
https://gen.fi/h4a-vokaalikartta.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
Vokaaleja voidaan merkitä heprealaiseen konsonanttitekstiin siis kahdella tavalla: vokaalikirjaimilla (jod ja vav) tai vokaalimerkeillä – tai käyttämällä molempia yhdessä. Nykyhepreassa käytetään yleensä pelkkiä vokaalikirjaimia (ktiv male).
H4K Ktiv male, johd.
https://gen.fi/h4k-johd.html
Heprealaiseen Vanhaan testamenttiin eli Tanachiin on sen sijaan kauttaaltaan lisätty vokaalimerkit. Lisäksi Tanachissa on myös vokaalikirjaimia, erityisen runsaasti sen nuorimmissa osissa.
Kirjaimia on siis kahdenlaisia: konsonantteja ja vokaalikirjaimia (lukemisen äidit). Vokaalejakin on kahdenlaisia: vokaalikirjaimia ja vokaalimerkkejä. Vokaalimerkit eivät siis ole kirjaimia vaan ainoastaan lukemisen apuna olevia pisteitä ja viivoja kirjainten alla, vasemmalla puolella tai vasemmassa yläreunassa.
Pitkien vokaalien merkit voivat kaikki kamats gadol -merkkiä (a-vokaalina lausuttava kamats) lukuun ottamatta olla myös lyhyitä vokaaleja. Jopa shurukia (vav + piste vasemmalla puolella) voidaan Tanachissa käyttää lyhyen u-vokaalin merkkinä.
Patachia ja o-vokaalina lausuttavaa kamats katania ottamatta muut lyhyen vokaalin merkit (segol, chirik, kibuts) voivat puolestaan olla myös pitkiä vokaaleja.
Jako pitkiin, lyhyihin ja katkovokaaleihin on kieliopillinen, lausumiseen sillä ei nykyisin ole juuri vaikutusta. Puhekielessä kaikki vokaalit ääntyvät lyhyinä tai painollisina korkeintaan noin puolitoistakertaisina. Sanan viimeisessä tavussa oleva a-vokaali ääntyy nykyisin aina lyhyenä.
Tässä dokumentissa esitetyt vokaalisäännöt koskevat heprealaisia tai kokonaan heprealaistettuja sanoja. Nykyhepreaan viime vuosikymmeninä muista kielistä lainattuja sanoja eli lainasanoja (NHL New Hebrew Loanword) sekä vierassanoja (FW Foreign Word) ja vierasnimiä (FN Foreign Name) nämä säännöt koskevat vain osittain.
H4V Vierassanat ja -nimet, johd.
https://gen.fi/h4v-johd.html
(5)
אוֹת אות אוֹתוֹת אותות
ot mask. & fem. (79x) merkki, tunnus, mon. otot
אוֹת אות אוֹתִיּוֹת אותיות
ot fem. PBH kirjain, mon. otijot
עִצּוּר עיצור
itsur mask. NH konsonantti 'pidäke, seisake'
תְּנוּעָה תנועה
tenua fem. MH vokaali 'liikkuva'
אֵם־הַקְּרִיאָה אם הקריאה
אִמּוֹת־הַקְּרִיאָה אימות הקריאה
em hakeria fem. MH vokaalikirjain 'lukemisen äiti',
vowel letter, mater lectionis, mon. imot hakeria
(5)
נְקֻדָּה נקודה
nekuda fem. (1x, Laull01_11) nappi, PBH piste,
MH vokaalimerkki, NH välimerkki
תָּנָ״ךְ תנ״ך
Tanach teosn. mask. (akronyyminen lyhennesana) NH
Heprealainen Vanha testamentti, Tanach: akronyymi sanoista
Tora, Nevi'im ja Ketuvim
תּוֹרָה תורה
Tora (Laki, Opetus): Viisi Mooseksen kirjaa
נְבִיאִים נביאים
Nevi'im (Profeetat): Varhaisemmat profeetat ja Myöhäisemmät profeetat
כְּתוּבִים כתובים
Ketuvim (Kirjoitukset): Psalmit ja muut VT:n kirjat
H8A Tanachin eli Heprealaisen VT:n kirjat
https://gen.fi/h8a-tanachin-kirjat.html
1. PITKÄT VOKAALIT
סָ kamats (gadol): a-vokaalina aina pitkä a [ā = aa]
סֵ tseirei: yleensä pitkä e [ē = ee]
סֹ cholam (chaser): yleensä pitkä o [ō = oo]
וּ shuruk: lähes aina pitkä u [ū = uu]
2. LYHYET VOKAALIT
סַ patach: aina lyhyt a
סֶ segol: useimmiten lyhyt e [ɛ]
סִ chirik (chaser): yleensä lyhyt i
סָ kamats katan (painottomassa umpitavussa):
aina lyhyt o [å]
סֻ kibuts: yleensä lyhyt u
3. KATKOVOKAALIT
Katkovokaalit ovat kieliopillisesti hyvin lyhyitä vokaaleja (vähennetyt vokaalit, reduced vowels). Nykyisessä puhekielessä ne lausutaan tavallisina vokaaleina eli lyhyinä kuten kaikki muutkin vokaalit.
סְ sheva na 'liikkuva sheva' e .[e]
סֲ chataf patach 'patachin sieppaus' a .[a]
סֱ chataf segol 'segolin sieppaus' e [ɛ]
סֳ chataf kamats 'kamatsin sieppaus' o [å]
Pääsääntöisesti sieppausvokaaleja esiintyy kurkkuäänteiden yhteydessä, satunnaisesti lähinnä Tanachin hepreassa shevan sijasta myös muissakin kirjaimissa.
(2)
וּזֲהַב־
uzahav (1Moos02_12) ja kulta (st. constr.) = וּזְהַב־
זָהָב
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) kulta
'itselleen/omaksi vedettävä, kirkkautta hohtava'
לֻקֳחָה
lukocha pu. perf. yks. 3. fem. (1Moos02_23) (nainen) on otettu = לֻקְּחָה
H9 לקח lakach (966x) ottaa, tarttua, ostaa, valloittaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lq8.html
4. VOKAALIMERKIT SANAN LOPUSSA
Sanan viimeiseen kirjaimeen ei yleensä liity vokaalimerkkiä. Tietyissä tilanteissa siihen voidaan kuitenkin merkitä sheva tai kamats.
(2)
אַתְּ
at [ʼatt] pers.pron. yks. 2. fem. sinä 'pinnan läpi tuleva'
H2 אתת atat (0/) läpäistä pinta, tulla pinnan läpi (juuri)
שָׁמַ֫רְתָּ
shamarta pa. perf. yks. 2. mask. sinä varjelit
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Vokalisoidussa tekstissä kaf sofit -kirjaimeen eli ns. loppukahviin (© JM) kirjoitetaan aina joko ylösnostettu sheva- tai kamats-vokaalimerkki.
ךְ kaf sofit + sheva: joko juuren viimeinen kirjain tai suff. yks. 2. fem.
(4)
מֶ֫לֶךְ
melech mask. kuningas
שְׁמֵךְ
shemech yks. + suff. yks. 2. fem. sinun nimesi
• ךָ kaf sofit + kamats: poikkeuksetta aina suff. yks. 2. mask.
שִׁמְךָ
shimcha yks. + suff. yks. 2. mask. sinun nimesi
Tanachissa myös nun sofit -kirjaimeen voi poikkeuksellisesti liittyä kamats:
וַתִּכְהֶ֫יןָ
vatichheina pa. kons. impf. mon. 2. fem. ja hämärtyivät (Iisakin silmät)
= וַתִּכְהֶ֫ינָה
H9 כהה kaha (10x) heikentyä, hämärtyä, pi. vaalentua; nuhdella (verbi)
5. VOKAALIKIRJAIMET (LUKEMISEN ÄIDIT)
Vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä seuraavia kirjaimia vokaalikirjaimina.
ו o tai u
י i tai e
• sanan viimeisessä tavussa ָיו - (kamats–jod–vav) a
ה- a, e tai harvoin o
• vain sanan lopussa
א a, e, i tai o
• alefia käytetään varsinaisena lisättynä vokaalikirjaimena vain
nykyheprean vierasnimissä (FN) ja ‑sanoissa (FW)
• jo Raamatun hepreassa alef voi kuitenkin toimia
vokaalikirjaimen tavoin ilman konsonanttista äännearvoa
H4A א alef: konsonantti vai vokaali?
https://gen.fi/h4a-01-alef-konsonantti-vai-vokaali.html
וֹ cholam male o [ō]
וּ shuruk u [ū]
סִי chirik male i [ī]
סֵי tseirei male ei [ē]
סֶי segol male ei [ɛ̄]
Seuraavat vain sanan lopussa:
סָה- kamats im he -a [-ā]
סֵה- tseirei im he -e [-ē]
סֶה- segol im he -e [-ɛ̄]
סֹה- cholam im he -o [-ō]
סָיו- kamats im jod uvav -av [-āw]
5.1 ESIMERKKEJÄ VOKAALIKIRJAIMISTA
(5)
טוֹב טוב
adj. hyvä
מְלָכוֹת מלכות
fem. mon. kuningattaret
תּוֹדָה תודה
fem. kiitos
בֵּיתוֹ ביתו
mask. yks. + suff. yks. 3. mask. hänen talonsa, kotinsa
סוּס סוס
mask. hevonen, ori
(7)
מַלְכֿוּת מלכות
fem. (abstr. subst., ei mon.) kuninkuus, kuninkaanvalta
שִׁיר שיר
mask. laulu 'suoraan sydämestä tuleva'
בִּירוּשָׁלַ֫יִם בירושלים
be-prep. + paik. fem. Jerusalemissa יְרוּשָׁלַ֫יִם
הֵיכָל היכל
mask. BHL (akk.) temppeli, palatsi 'iso talo'
מוֹרֶה מורה
mask. (hif. partis.) opettaja, syyssade
אֵלָיו אליו
el-prep. + suff. yks. 3. mask. hänelle/sille, häntä/sitä kohti
H2 אלה ala (7/~33000) nostaa käsi/kädet, osoittaa kädellä (juuri)
https://gen.fi/h2-xlh.html
סוּסָיו
mon. + suff. yks. 3. mask. hänen (monet) hevosensa
(7)
אֱלוֹהֶ֫יךָ] אֱלֹהֶ֫יךָ [אלוהיך
mask. (mon.) + suff. yks. 2. mask.
• 1. sinun Jumalasi 'Kolminaisuusjumalasi'
• 2. sinun (monet) epäjumalasi
פֹּה פה
adv. täällä = כָּאן PBH
הַרְבֵּה הרבה
adv. (hif. inf. abs.) paljon
בְּרֵאשִׁית בראשית
Alussa 'ihmiseksi syntyvän esikoisen kautta', 1. Moos., Genesis
מָלֵא מלא
• 1. adj. (pa. partis.) täysi, täynnä oleva
• 2. pa. perf. yks. 3. mask. hän täytti, se oli täynnä
לֺ א לא
neg. ei
• huomaa cholam-pisteen paikka sanan lopussa olevan alefin yhteydessä
רֹאשׁ
mask. pää, alku, alkupää
• huomaa cholam-pisteen paikka sanan keskellä olevan alefin yhteydessä
5.2 ALEF LISÄTTYNÄ VOKAALIKIRJAIMENA
Nykyheprean vierassanojen (FW) ja vierasnimien (FN) kirjoittamisessa voidaan käyttää alefia vokaalikirjaimena osoittamassa a-vokaalia.
(3)
מִילְיַארְד מיליארד
mask. FW > NHL (ransk. milliard) miljardi, USA billion
סָ֫אלוֹ סאלו
paik. fem. FN Salo
קָ֫אזָאן קאזאן
paik. fem. FN Kazan (Tatarstanin pääkaupunki Venäjällä)
Katso tarkemmat ohjeet
H4A א alef: konsonantti vai vokaali?
https://gen.fi/h4a-01-alef-konsonantti-vai-vokaali.html
6. PATACH GANUV ELI YLIMÄÄRÄINEN 'VARASTETTU' A-ÄÄNNE
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
patach ganuv mask. 'varastettu patach', furtive patach, patach furtivum /ī/
Sanan lopussa olevan konsonanttisen kurkkuäänteen (הּ׳ ח׳ ע׳) edellä ääntyy lausumisen helpottamiseksi aina a-vokaali. Jos kurkkuäänteen edellä on luonnostaan jo a-vokaali, niin silloin sitä ei enää tarvitse lisätä. Kurkkuäänne aivan kuin varastaa itselleen oman a-vokaalin. Ylimääräinen patach ei poikkeuksellisesti muodosta omaa tavua. Patach ganuv ei ole tavuopillisesti vokaali vaan lukemisen apumerkki.
Puhekielessä ylimääräinen a-vokaali ääntyy mapik-pisteellä varustetun he-kirjaimen yhteydessä vasta he-kirjaimen jälkeen.
Raamatun käsikirjoituksissa patach ganuv merkittiin sananloppuisen kurkkuäänteen oikean reunan alle, kuten myös yhä edelleen painetuissa hepreankielisissä Raamatuissa.
סוֹלֵַח סולח
pa. partis. yks. mask. anteeksiantava
• patach ganuv ei käyttämälläni tekstinkäsittelyohjelmalla (Word) suostu
asettumaan aivan oikeaan paikkaan – pyydän lukijoiltani anteeksiantavaa mieltä
H9 סלח salach (46x) antaa anteeksi, armahtaa (verbi)
Monet heprean kirjoittamiseen käytetyt tekstinkäsittelyohjelmat (aik. kirjoituskoneet) eivät kuitenkaan tunne tätä kirjaimen oikean alalaidan patach ganuv -merkkiä. Useimmiten varastettu patach kirjoitetaankin suoraan kirjaimen alle, samalla tavalla kuin tavallinen patach. Klassisessa transkriptiossa patach ganuv merkitään yläindeksiin kirjoitetulla pienellä a-kirjaimella.
(4)
גָּבוֹהַּ גבוה
{gavóha} [gāvṓah] adj. korkea
גָּבוֹהַּ גְּבוֹהָה גְּבוֹהִים גְּבוֹהוֹת
רֵעַ רע
rea [rēaʽ] mask. ystävä, lähimmäinen רֵעִים
• 1. 'josta pidetään huolta'
• 2. 'joka pitää huolta eli Jeesus!'
H2 רעה ra'a (175/) pitää huolta lähimmäisen tarpeista (juuri)
vrt.
חָבֵר
chaver mask. ystävä 'yhteen liittyvä' חֲבֵרִים > kaveri, toveri
H2 חבר chavar (26/) liittyä yhteen (juuri)
רָקִיעַ רקיע
rakia [rāqī́aʽ] mask. taivaanvahvuus, avaruus, ilmakehä, yllä kaartuva taivas
רְקִיעִים
רוּחַ רוח
ruach [rūaḥ] [mask. &] fem. henki, Henki, tuuli רוּחוֹת
7. SHEVA {SHVA}
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
8. KAMATSIN LAUSUMINEN O-VOKAALINA (KAMATS KATAN)
8.0 JOHDANTO
Kamats-vokaalimerkillä on kaksi lausumistapaa. Yleensä se on (pitkä) a-äänne
eli kamats gadol 'suuri kamats'.
קָמָץ גָּדוֹל קמץ גדול
Kuitenkin seuraavissa tapauksissa se on (lyhyt) o-äänne eli
kamats katan 'pieni kamats' [qā́mɛṣ ḥāṭū́f 'siepattu qā́mɛṣ'].
קָמָץ קָטָן קמץ קטן
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
8.1 PAINOTTOMASSA UMPITAVUSSA
Kamats on lyhyen o-vokaalin merkki eli kamats katan painottomassa konsonanttiin päättyvässä tavussa (umpitavussa eli suljetussa tavussa).
(5)
שָׁמְרֵ֫נִי שומרני
shomreni pa. imperat. yks. 2 mask. + suff. yks. 1. c. varjele minua
vrt.
שָֽׁמְרָה שמרה
shamera pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli
• sivupainon merkki ֽ 'meteg' ohjaa ääntämään kamatsin a-vokaalina
יְכָלְתֶּם יכולתם
jecholtem pa. perf. mon. 2. mask. te osasitte/kykenitte
חָכְמָה חוכמה
chochma fem. viisaus, Viisaus
וַיָּ֫שָׁב
vajashov BH pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän kääntyi takaisin, palasi
כָּל־ כל
kol subst. mask. kaikki, koko, jokainen, st. constr.
• huomaa kol-sanan omistettava vokalisoimaton muoto,
jossa o-vokaalia ei poikkeuksellisesti merkitä vav-vokaalikirjaimella
vrt.
כֹּל כול
kol st. abs.
8.2 O-VOKAALINA ÄÄNTYVÄN KAMATSIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on toisen o-vokaalina ääntyvän kamatsin, so. kamats katanin ('pieni kamats') tai chataf kamatsin ('kamatsin sieppaus'), edellä.
(3)
פָּעָלְךָ פועולך
po'olcha mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun tekosi
צָהֳרַ֫יִם צוהריים
tsohoraim mask. du. (23x) keskipäivä 'kaksoiskirkkaus'
נָעֳמִי נעמי
[No'omi] {NH Naomi} fem. henk. (21x, Ruut01_02) Noomi, Naomi
'miellyttävä, suloinen, ihana'
8.3 KODASHIM JA SHORASHIM -SANOISSA
Kamats ääntyy o-vokaalina kahdessa monikkomuotoisessa sanassa:
(2)
קָדָשִׁים} קֳדָשִׁים {קודשים
kodashim mon. pyhäköt
קֹ֫דֶשׁ קודש
mask. (å-segol.) pyhäkkö
שָׁרָשִׁים} שֳׁרָשִׁים {שורשים
shorashim mon. juuret
שֹׁ֫רֶשׁ שורש
mask. (å-segol.) juuri
Nykyhepreassa sallitaan näiden monikollisten muotojen yhteydessä poikkeuksellinen chataf kamats -vokaalimerkin käyttö muun kuin kurkkuäänteen alla.
9. DIFTONGIT
9.0 DIFTONGIEN JOHDANTO
Diftongit eli kaksoisääntiöt, se on kaksi eri vokaalia samassa tavussa, eivät kuulu heprean kieleen. Ns. varastettu patach (hepr. patach ganuv) tuottaa samaan tavuun kaksi eri vokaalia, mutta sekään ei ole diftongi sanan varsinaisessa merkityksessä. Patach ganuv ei ole oikea vokaali vaan lukemisen apumerkki.
Sanan lopussa olevaa penultimapainotteista aji-kirjainyhdistelmää kutsutaan usein kuitenkin diftongiksi. Nykyisen lausumisen näkökulmasta se onkin diftongi: kun jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin se liukenee eli heikkenee puhekielessä i-vokaaliksi (aji > ai).
Tavuopillisesti sanan lopussa on yhä kaksi tavua, joista toiseksi viimeinen on painollinen ja viimeinen alkaa jod-kirjaimella. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa ääntymätöntä jod-kirjainta ei merkitä transkriptioon.
Ai-diftongina ääntyviä penultimapainotteisia sanan loppuja esiintyy
• 1. diftongisegolaateissa
• 2. duaalin eli kaksikon päätteessä
• 3. monikollisen/duaalisen tai monikollisesti taipuvan omistettavan sanan
yks. 2. fem. omistusliitteenä
Duaalissa ja omistusliitteessä jod kirjoitetaan näissä diftongeissa vokalisoimattomassa kirjoituksessa kahdennettuna, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan maim-sanassa. Diftongisegolaatteihin toista jodia ei lisätä
9.1 DIFTONGISEGOLAATTI
(5)
בַּ֫יִת בית
bait mask. (diftongisegol.) (2031x) talo, koti, huone, temppeli, pullo, säiliö
בָּתִּים בתים
batim epäsäänn. mon. (Sim lev!)
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
זַ֫יִת זית
zait mask. (diftongisegol.) (38x) oliivipuu, oliivi, öljymarja זֵיתִים
H2 זות zut (0/) vuotaa hitaasti ulos (juuri)
חַ֫יִל חיל
chail mask. (diftongisegol.) (244x) voima, rikkaus, sankaruus, urhoollisuus;
sotaväki, armeija [חֵילִים] \ {חֵילוֹת}
[חֲיָלִים]
• BH rinn. epäsäänn. mon.
}חֲיָלוֹת}
• NH rinn. epäsäänn. mon.
vrt.
חַיָּל
mask. (kattaal-nom.: ammatti/tekijännimi) NH (EBJ) sotilas
חַיָּלִים
יַ֫יִן יין
jain mask. (diftongisegol.) (141x) viini יֵינוֹת
קַ֫יִץ קיץ
kaits mask. (diftongisegol.) (20x) kesä קֵיצִים
• (?) suom. > kesä
9.2 DUAALI
(4)
יָדַ֫יִם ידיים
jadaim du. kädet 'kaksi kättä'
יָד
fem. (1671x) käsi
מַ֫יִם מים
maim mask. du. (580x) vesi 'kaksoisvesi'
• poikkeuksellinen ktiv male -muoto (Sim lev!)
שָׁמַ֫יִם שמיים
shamaim mask. (plurale tantum) (421x) taivas, taivaat
'kaksoistaivas, kaksoisveden paikka'
שְׂפָתַ֫יִם שפתיים
sfataim du. huulet 'kaksi huulta'
שָׂפָה שפה
fem. (176x) huuli, ääri, reuna, ranta, (puhuttu) kieli
9.3 OMISTUSLIITE
(5)
אֱלוֹהַ֫יִךְ] אֱלֹהַ֫יִךְ [אלוהייך
Elohaich/elohaich
• 1. mask. henk. + suff. yks. 2. fem. sinun Jumalasi
'Kolminaisuusjumalasi'
• 2. mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) epäjumalasi
בָּנַ֫יִךְ בנייך
mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) poikasi/lapsesi
יָדַ֫יִךְ ידייך
du. + suff. yks. 2. fem. sinun kätesi 'kaksi kättäsi'
עָלַ֫יִךְ עלייך
al-prep. + suff. yks. 2. fem. sinun päällesi, päälläsi
שִׁירַ֫יִךְ שירייך
mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) laulusi
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalit
https://gen.fi/h4a-vokaalit.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Johdanto (Ekskurssi)
1. Pitkät vokaalit
2. Lyhyet vokaalit
3. Katkovokaalit
4. Vokaalimerkit sanan lopussa
5. Vokaalikirjaimet
5.1 Esimerkkejä vokaalikirjaimista
5.2 Alef lisättynä vokaalikirjaimena (Ekskurssi)
6. Patach ganuv eli ylimääräinen 'varastettu' a-äänne
7. Sheva {shva}
8. Kamatsin lausuminen o-vokaalina (kamats katan)
8.1 Painottomassa umpitavussa
8.2 O-vokaalina ääntyvän kamatsin edellä
8.3 Sanoissa kodashim ja shorashim
9. Diftongit
9.0 Diftongien johdanto
9.1 Diftongisegolaatti
9.2 Duaali
9.3 Omistusliite
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011 (MA)
s. 54–68
0. JOHDANTO (EKSKURSSI)
Heprea ja muut seemiläiset kielet ovat leimallisesti konsonanttikieliä, joissa vokaalien merkitys on vähäisempi kuin esim. indoeurooppalaisissa tai suomalais-ugrilaisissa kielissä. Hepreaakin on ammoisista ajoista alkaen kirjoitettu pelkillä konsonanteilla, vokaaleille ei ollut omia kirjaimia.
Ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen jälkipuoliskolla kirjoitukseen alettiin kuitenkin lisätä vokaalikirjaimia: vav-kirjaimia pitkien o- ja u-vokaalien merkeiksi ja jod-kirjaimia pitkien i- ja e-vokaalien merkeiksi (ns. lukemisen äidit, imot hakria, matres lectionis).
Vasta keskiajalla konsonanttitekstin oheen lisättiin vokaalimerkit. Juutalaiset kirjanoppineet eli masoreetit (perinteen siirtäjät, tradeeraajat) kehittelivät vokaalimerkit 600–800-luvuilla. Sekä Luvatussa maassa että Babylonian-diasporassa asuvien juutalaisten arkikieli oli silloin aramea. Joidenkin vokaali- ja painomerkkien nimet ovatkin heprean sijasta arameaa.
H4A Vokaalikartta
https://gen.fi/h4a-vokaalikartta.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
Vokaaleja voidaan merkitä heprealaiseen konsonanttitekstiin siis kahdella tavalla: vokaalikirjaimilla (jod ja vav) tai vokaalimerkeillä – tai käyttämällä molempia yhdessä. Nykyhepreassa käytetään yleensä pelkkiä vokaalikirjaimia (ktiv male).
H4K Ktiv male, johd.
https://gen.fi/h4k-johd.html
Heprealaiseen Vanhaan testamenttiin eli Tanachiin on sen sijaan kauttaaltaan lisätty vokaalimerkit. Lisäksi Tanachissa on myös vokaalikirjaimia, erityisen runsaasti sen nuorimmissa osissa.
Kirjaimia on siis kahdenlaisia: konsonantteja ja vokaalikirjaimia (lukemisen äidit). Vokaalejakin on kahdenlaisia: vokaalikirjaimia ja vokaalimerkkejä. Vokaalimerkit eivät siis ole kirjaimia vaan ainoastaan lukemisen apuna olevia pisteitä ja viivoja kirjainten alla, vasemmalla puolella tai vasemmassa yläreunassa.
Pitkien vokaalien merkit voivat kaikki kamats gadol -merkkiä (a-vokaalina lausuttava kamats) lukuun ottamatta olla myös lyhyitä vokaaleja. Jopa shurukia (vav + piste vasemmalla puolella) voidaan Tanachissa käyttää lyhyen u-vokaalin merkkinä.
Patachia ja o-vokaalina lausuttavaa kamats katania ottamatta muut lyhyen vokaalin merkit (segol, chirik, kibuts) voivat puolestaan olla myös pitkiä vokaaleja.
Jako pitkiin, lyhyihin ja katkovokaaleihin on kieliopillinen, lausumiseen sillä ei nykyisin ole juuri vaikutusta. Puhekielessä kaikki vokaalit ääntyvät lyhyinä tai painollisina korkeintaan noin puolitoistakertaisina. Sanan viimeisessä tavussa oleva a-vokaali ääntyy nykyisin aina lyhyenä.
Tässä dokumentissa esitetyt vokaalisäännöt koskevat heprealaisia tai kokonaan heprealaistettuja sanoja. Nykyhepreaan viime vuosikymmeninä muista kielistä lainattuja sanoja eli lainasanoja (NHL New Hebrew Loanword) sekä vierassanoja (FW Foreign Word) ja vierasnimiä (FN Foreign Name) nämä säännöt koskevat vain osittain.
H4V Vierassanat ja -nimet, johd.
https://gen.fi/h4v-johd.html
(5)
אוֹת אות אוֹתוֹת אותות
ot mask. & fem. (79x) merkki, tunnus, mon. otot
אוֹת אות אוֹתִיּוֹת אותיות
ot fem. PBH kirjain, mon. otijot
עִצּוּר עיצור
itsur mask. NH konsonantti 'pidäke, seisake'
תְּנוּעָה תנועה
tenua fem. MH vokaali 'liikkuva'
אֵם־הַקְּרִיאָה אם הקריאה
אִמּוֹת־הַקְּרִיאָה אימות הקריאה
em hakeria fem. MH vokaalikirjain 'lukemisen äiti',
vowel letter, mater lectionis, mon. imot hakeria
(5)
נְקֻדָּה נקודה
nekuda fem. (1x, Laull01_11) nappi, PBH piste,
MH vokaalimerkki, NH välimerkki
תָּנָ״ךְ תנ״ך
Tanach teosn. mask. (akronyyminen lyhennesana) NH
Heprealainen Vanha testamentti, Tanach: akronyymi sanoista
Tora, Nevi'im ja Ketuvim
תּוֹרָה תורה
Tora (Laki, Opetus): Viisi Mooseksen kirjaa
נְבִיאִים נביאים
Nevi'im (Profeetat): Varhaisemmat profeetat ja Myöhäisemmät profeetat
כְּתוּבִים כתובים
Ketuvim (Kirjoitukset): Psalmit ja muut VT:n kirjat
H8A Tanachin eli Heprealaisen VT:n kirjat
https://gen.fi/h8a-tanachin-kirjat.html
1. PITKÄT VOKAALIT
סָ kamats (gadol): a-vokaalina aina pitkä a [ā = aa]
סֵ tseirei: yleensä pitkä e [ē = ee]
סֹ cholam (chaser): yleensä pitkä o [ō = oo]
וּ shuruk: lähes aina pitkä u [ū = uu]
2. LYHYET VOKAALIT
סַ patach: aina lyhyt a
סֶ segol: useimmiten lyhyt e [ɛ]
סִ chirik (chaser): yleensä lyhyt i
סָ kamats katan (painottomassa umpitavussa):
aina lyhyt o [å]
סֻ kibuts: yleensä lyhyt u
3. KATKOVOKAALIT
Katkovokaalit ovat kieliopillisesti hyvin lyhyitä vokaaleja (vähennetyt vokaalit, reduced vowels). Nykyisessä puhekielessä ne lausutaan tavallisina vokaaleina eli lyhyinä kuten kaikki muutkin vokaalit.
סְ sheva na 'liikkuva sheva' e .[e]
סֲ chataf patach 'patachin sieppaus' a .[a]
סֱ chataf segol 'segolin sieppaus' e [ɛ]
סֳ chataf kamats 'kamatsin sieppaus' o [å]
Pääsääntöisesti sieppausvokaaleja esiintyy kurkkuäänteiden yhteydessä, satunnaisesti lähinnä Tanachin hepreassa shevan sijasta myös muissakin kirjaimissa.
(2)
וּזֲהַב־
uzahav (1Moos02_12) ja kulta (st. constr.) = וּזְהַב־
זָהָב
mask. (kaataal-nom.: se, mikä tehdään; tehtävä asia) kulta
'itselleen/omaksi vedettävä, kirkkautta hohtava'
לֻקֳחָה
lukocha pu. perf. yks. 3. fem. (1Moos02_23) (nainen) on otettu = לֻקְּחָה
H9 לקח lakach (966x) ottaa, tarttua, ostaa, valloittaa (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-lq8.html
4. VOKAALIMERKIT SANAN LOPUSSA
Sanan viimeiseen kirjaimeen ei yleensä liity vokaalimerkkiä. Tietyissä tilanteissa siihen voidaan kuitenkin merkitä sheva tai kamats.
(2)
אַתְּ
at [ʼatt] pers.pron. yks. 2. fem. sinä 'pinnan läpi tuleva'
H2 אתת atat (0/) läpäistä pinta, tulla pinnan läpi (juuri)
שָׁמַ֫רְתָּ
shamarta pa. perf. yks. 2. mask. sinä varjelit
H9 שמר shamar (467x) vartioida, varjella, noudattaa, säilyttää (verbitaul.)
https://gen.fi/h9-3mr.html
Vokalisoidussa tekstissä kaf sofit -kirjaimeen eli ns. loppukahviin (© JM) kirjoitetaan aina joko ylösnostettu sheva- tai kamats-vokaalimerkki.
ךְ kaf sofit + sheva: joko juuren viimeinen kirjain tai suff. yks. 2. fem.
(4)
מֶ֫לֶךְ
melech mask. kuningas
שְׁמֵךְ
shemech yks. + suff. yks. 2. fem. sinun nimesi
• ךָ kaf sofit + kamats: poikkeuksetta aina suff. yks. 2. mask.
שִׁמְךָ
shimcha yks. + suff. yks. 2. mask. sinun nimesi
Tanachissa myös nun sofit -kirjaimeen voi poikkeuksellisesti liittyä kamats:
וַתִּכְהֶ֫יןָ
vatichheina pa. kons. impf. mon. 2. fem. ja hämärtyivät (Iisakin silmät)
= וַתִּכְהֶ֫ינָה
H9 כהה kaha (10x) heikentyä, hämärtyä, pi. vaalentua; nuhdella (verbi)
5. VOKAALIKIRJAIMET (LUKEMISEN ÄIDIT)
Vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä seuraavia kirjaimia vokaalikirjaimina.
ו o tai u
י i tai e
• sanan viimeisessä tavussa ָיו - (kamats–jod–vav) a
ה- a, e tai harvoin o
• vain sanan lopussa
א a, e, i tai o
• alefia käytetään varsinaisena lisättynä vokaalikirjaimena vain
nykyheprean vierasnimissä (FN) ja ‑sanoissa (FW)
• jo Raamatun hepreassa alef voi kuitenkin toimia
vokaalikirjaimen tavoin ilman konsonanttista äännearvoa
H4A א alef: konsonantti vai vokaali?
https://gen.fi/h4a-01-alef-konsonantti-vai-vokaali.html
וֹ cholam male o [ō]
וּ shuruk u [ū]
סִי chirik male i [ī]
סֵי tseirei male ei [ē]
סֶי segol male ei [ɛ̄]
Seuraavat vain sanan lopussa:
סָה- kamats im he -a [-ā]
סֵה- tseirei im he -e [-ē]
סֶה- segol im he -e [-ɛ̄]
סֹה- cholam im he -o [-ō]
סָיו- kamats im jod uvav -av [-āw]
5.1 ESIMERKKEJÄ VOKAALIKIRJAIMISTA
(5)
טוֹב טוב
adj. hyvä
מְלָכוֹת מלכות
fem. mon. kuningattaret
תּוֹדָה תודה
fem. kiitos
בֵּיתוֹ ביתו
mask. yks. + suff. yks. 3. mask. hänen talonsa, kotinsa
סוּס סוס
mask. hevonen, ori
(7)
מַלְכֿוּת מלכות
fem. (abstr. subst., ei mon.) kuninkuus, kuninkaanvalta
שִׁיר שיר
mask. laulu 'suoraan sydämestä tuleva'
בִּירוּשָׁלַ֫יִם בירושלים
be-prep. + paik. fem. Jerusalemissa יְרוּשָׁלַ֫יִם
הֵיכָל היכל
mask. BHL (akk.) temppeli, palatsi 'iso talo'
מוֹרֶה מורה
mask. (hif. partis.) opettaja, syyssade
אֵלָיו אליו
el-prep. + suff. yks. 3. mask. hänelle/sille, häntä/sitä kohti
H2 אלה ala (7/~33000) nostaa käsi/kädet, osoittaa kädellä (juuri)
https://gen.fi/h2-xlh.html
סוּסָיו
mon. + suff. yks. 3. mask. hänen (monet) hevosensa
(7)
אֱלוֹהֶ֫יךָ] אֱלֹהֶ֫יךָ [אלוהיך
mask. (mon.) + suff. yks. 2. mask.
• 1. sinun Jumalasi 'Kolminaisuusjumalasi'
• 2. sinun (monet) epäjumalasi
פֹּה פה
adv. täällä = כָּאן PBH
הַרְבֵּה הרבה
adv. (hif. inf. abs.) paljon
בְּרֵאשִׁית בראשית
Alussa 'ihmiseksi syntyvän esikoisen kautta', 1. Moos., Genesis
מָלֵא מלא
• 1. adj. (pa. partis.) täysi, täynnä oleva
• 2. pa. perf. yks. 3. mask. hän täytti, se oli täynnä
לֺ א לא
neg. ei
• huomaa cholam-pisteen paikka sanan lopussa olevan alefin yhteydessä
רֹאשׁ
mask. pää, alku, alkupää
• huomaa cholam-pisteen paikka sanan keskellä olevan alefin yhteydessä
5.2 ALEF LISÄTTYNÄ VOKAALIKIRJAIMENA
Nykyheprean vierassanojen (FW) ja vierasnimien (FN) kirjoittamisessa voidaan käyttää alefia vokaalikirjaimena osoittamassa a-vokaalia.
(3)
מִילְיַארְד מיליארד
mask. FW > NHL (ransk. milliard) miljardi, USA billion
סָ֫אלוֹ סאלו
paik. fem. FN Salo
קָ֫אזָאן קאזאן
paik. fem. FN Kazan (Tatarstanin pääkaupunki Venäjällä)
Katso tarkemmat ohjeet
H4A א alef: konsonantti vai vokaali?
https://gen.fi/h4a-01-alef-konsonantti-vai-vokaali.html
6. PATACH GANUV ELI YLIMÄÄRÄINEN 'VARASTETTU' A-ÄÄNNE
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
patach ganuv mask. 'varastettu patach', furtive patach, patach furtivum /ī/
Sanan lopussa olevan konsonanttisen kurkkuäänteen (הּ׳ ח׳ ע׳) edellä ääntyy lausumisen helpottamiseksi aina a-vokaali. Jos kurkkuäänteen edellä on luonnostaan jo a-vokaali, niin silloin sitä ei enää tarvitse lisätä. Kurkkuäänne aivan kuin varastaa itselleen oman a-vokaalin. Ylimääräinen patach ei poikkeuksellisesti muodosta omaa tavua. Patach ganuv ei ole tavuopillisesti vokaali vaan lukemisen apumerkki.
Puhekielessä ylimääräinen a-vokaali ääntyy mapik-pisteellä varustetun he-kirjaimen yhteydessä vasta he-kirjaimen jälkeen.
Raamatun käsikirjoituksissa patach ganuv merkittiin sananloppuisen kurkkuäänteen oikean reunan alle, kuten myös yhä edelleen painetuissa hepreankielisissä Raamatuissa.
סוֹלֵַח סולח
pa. partis. yks. mask. anteeksiantava
• patach ganuv ei käyttämälläni tekstinkäsittelyohjelmalla (Word) suostu
asettumaan aivan oikeaan paikkaan – pyydän lukijoiltani anteeksiantavaa mieltä
H9 סלח salach (46x) antaa anteeksi, armahtaa (verbi)
Monet heprean kirjoittamiseen käytetyt tekstinkäsittelyohjelmat (aik. kirjoituskoneet) eivät kuitenkaan tunne tätä kirjaimen oikean alalaidan patach ganuv -merkkiä. Useimmiten varastettu patach kirjoitetaankin suoraan kirjaimen alle, samalla tavalla kuin tavallinen patach. Klassisessa transkriptiossa patach ganuv merkitään yläindeksiin kirjoitetulla pienellä a-kirjaimella.
(4)
גָּבוֹהַּ גבוה
{gavóha} [gāvṓah] adj. korkea
גָּבוֹהַּ גְּבוֹהָה גְּבוֹהִים גְּבוֹהוֹת
רֵעַ רע
rea [rēaʽ] mask. ystävä, lähimmäinen רֵעִים
• 1. 'josta pidetään huolta'
• 2. 'joka pitää huolta eli Jeesus!'
H2 רעה ra'a (175/) pitää huolta lähimmäisen tarpeista (juuri)
vrt.
חָבֵר
chaver mask. ystävä 'yhteen liittyvä' חֲבֵרִים > kaveri, toveri
H2 חבר chavar (26/) liittyä yhteen (juuri)
רָקִיעַ רקיע
rakia [rāqī́aʽ] mask. taivaanvahvuus, avaruus, ilmakehä, yllä kaartuva taivas
רְקִיעִים
רוּחַ רוח
ruach [rūaḥ] [mask. &] fem. henki, Henki, tuuli רוּחוֹת
7. SHEVA {SHVA}
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
8. KAMATSIN LAUSUMINEN O-VOKAALINA (KAMATS KATAN)
8.0 JOHDANTO
Kamats-vokaalimerkillä on kaksi lausumistapaa. Yleensä se on (pitkä) a-äänne
eli kamats gadol 'suuri kamats'.
קָמָץ גָּדוֹל קמץ גדול
Kuitenkin seuraavissa tapauksissa se on (lyhyt) o-äänne eli
kamats katan 'pieni kamats' [qā́mɛṣ ḥāṭū́f 'siepattu qā́mɛṣ'].
קָמָץ קָטָן קמץ קטן
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
8.1 PAINOTTOMASSA UMPITAVUSSA
Kamats on lyhyen o-vokaalin merkki eli kamats katan painottomassa konsonanttiin päättyvässä tavussa (umpitavussa eli suljetussa tavussa).
(5)
שָׁמְרֵ֫נִי שומרני
shomreni pa. imperat. yks. 2 mask. + suff. yks. 1. c. varjele minua
vrt.
שָֽׁמְרָה שמרה
shamera pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli
• sivupainon merkki ֽ 'meteg' ohjaa ääntämään kamatsin a-vokaalina
יְכָלְתֶּם יכולתם
jecholtem pa. perf. mon. 2. mask. te osasitte/kykenitte
חָכְמָה חוכמה
chochma fem. viisaus, Viisaus
וַיָּ֫שָׁב
vajashov BH pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän kääntyi takaisin, palasi
כָּל־ כל
kol subst. mask. kaikki, koko, jokainen, st. constr.
• huomaa kol-sanan omistettava vokalisoimaton muoto,
jossa o-vokaalia ei poikkeuksellisesti merkitä vav-vokaalikirjaimella
vrt.
כֹּל כול
kol st. abs.
8.2 O-VOKAALINA ÄÄNTYVÄN KAMATSIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on toisen o-vokaalina ääntyvän kamatsin, so. kamats katanin ('pieni kamats') tai chataf kamatsin ('kamatsin sieppaus'), edellä.
(3)
פָּעָלְךָ פועולך
po'olcha mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun tekosi
צָהֳרַ֫יִם צוהריים
tsohoraim mask. du. (23x) keskipäivä 'kaksoiskirkkaus'
נָעֳמִי נעמי
[No'omi] {NH Naomi} fem. henk. (21x, Ruut01_02) Noomi, Naomi
'miellyttävä, suloinen, ihana'
8.3 KODASHIM JA SHORASHIM -SANOISSA
Kamats ääntyy o-vokaalina kahdessa monikkomuotoisessa sanassa:
(2)
קָדָשִׁים} קֳדָשִׁים {קודשים
kodashim mon. pyhäköt
קֹ֫דֶשׁ קודש
mask. (å-segol.) pyhäkkö
שָׁרָשִׁים} שֳׁרָשִׁים {שורשים
shorashim mon. juuret
שֹׁ֫רֶשׁ שורש
mask. (å-segol.) juuri
Nykyhepreassa sallitaan näiden monikollisten muotojen yhteydessä poikkeuksellinen chataf kamats -vokaalimerkin käyttö muun kuin kurkkuäänteen alla.
9. DIFTONGIT
9.0 DIFTONGIEN JOHDANTO
Diftongit eli kaksoisääntiöt, se on kaksi eri vokaalia samassa tavussa, eivät kuulu heprean kieleen. Ns. varastettu patach (hepr. patach ganuv) tuottaa samaan tavuun kaksi eri vokaalia, mutta sekään ei ole diftongi sanan varsinaisessa merkityksessä. Patach ganuv ei ole oikea vokaali vaan lukemisen apumerkki.
Sanan lopussa olevaa penultimapainotteista aji-kirjainyhdistelmää kutsutaan usein kuitenkin diftongiksi. Nykyisen lausumisen näkökulmasta se onkin diftongi: kun jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin se liukenee eli heikkenee puhekielessä i-vokaaliksi (aji > ai).
Tavuopillisesti sanan lopussa on yhä kaksi tavua, joista toiseksi viimeinen on painollinen ja viimeinen alkaa jod-kirjaimella. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa ääntymätöntä jod-kirjainta ei merkitä transkriptioon.
Ai-diftongina ääntyviä penultimapainotteisia sanan loppuja esiintyy
• 1. diftongisegolaateissa
• 2. duaalin eli kaksikon päätteessä
• 3. monikollisen/duaalisen tai monikollisesti taipuvan omistettavan sanan
yks. 2. fem. omistusliitteenä
Duaalissa ja omistusliitteessä jod kirjoitetaan näissä diftongeissa vokalisoimattomassa kirjoituksessa kahdennettuna, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan maim-sanassa. Diftongisegolaatteihin toista jodia ei lisätä
9.1 DIFTONGISEGOLAATTI
(5)
בַּ֫יִת בית
bait mask. (diftongisegol.) (2031x) talo, koti, huone, temppeli, pullo, säiliö
בָּתִּים בתים
batim epäsäänn. mon. (Sim lev!)
H2 בנה bana (373/) rakentaa sisätila, kääntää rakennuskiviä (juuri)
זַ֫יִת זית
zait mask. (diftongisegol.) (38x) oliivipuu, oliivi, öljymarja זֵיתִים
H2 זות zut (0/) vuotaa hitaasti ulos (juuri)
חַ֫יִל חיל
chail mask. (diftongisegol.) (244x) voima, rikkaus, sankaruus, urhoollisuus;
sotaväki, armeija [חֵילִים] \ {חֵילוֹת}
[חֲיָלִים]
• BH rinn. epäsäänn. mon.
}חֲיָלוֹת}
• NH rinn. epäsäänn. mon.
vrt.
חַיָּל
mask. (kattaal-nom.: ammatti/tekijännimi) NH (EBJ) sotilas
חַיָּלִים
יַ֫יִן יין
jain mask. (diftongisegol.) (141x) viini יֵינוֹת
קַ֫יִץ קיץ
kaits mask. (diftongisegol.) (20x) kesä קֵיצִים
• (?) suom. > kesä
9.2 DUAALI
(4)
יָדַ֫יִם ידיים
jadaim du. kädet 'kaksi kättä'
יָד
fem. (1671x) käsi
מַ֫יִם מים
maim mask. du. (580x) vesi 'kaksoisvesi'
• poikkeuksellinen ktiv male -muoto (Sim lev!)
שָׁמַ֫יִם שמיים
shamaim mask. (plurale tantum) (421x) taivas, taivaat
'kaksoistaivas, kaksoisveden paikka'
שְׂפָתַ֫יִם שפתיים
sfataim du. huulet 'kaksi huulta'
שָׂפָה שפה
fem. (176x) huuli, ääri, reuna, ranta, (puhuttu) kieli
9.3 OMISTUSLIITE
(5)
אֱלוֹהַ֫יִךְ] אֱלֹהַ֫יִךְ [אלוהייך
Elohaich/elohaich
• 1. mask. henk. + suff. yks. 2. fem. sinun Jumalasi
'Kolminaisuusjumalasi'
• 2. mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) epäjumalasi
בָּנַ֫יִךְ בנייך
mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) poikasi/lapsesi
יָדַ֫יִךְ ידייך
du. + suff. yks. 2. fem. sinun kätesi 'kaksi kättäsi'
עָלַ֫יִךְ עלייך
al-prep. + suff. yks. 2. fem. sinun päällesi, päälläsi
שִׁירַ֫יִךְ שירייך
mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun (monet) laulusi