H4A Vokaalit (HEPREA, KIELIOPPI, KIRJAIMET)
| h4a-vokaalit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto.
H4 KIELIOPPI, https://www.gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET, https://www.gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalit
https://www.gen.fi/h4a-vokaalit.html
SISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto (Ekskurssi)
2. Pitkät vokaalit
3. Lyhyet vokaalit
4. Katkovokaalit
5. Vokaalikirjaimet
5.1 Esimerkkejä vokaalikirjaimista
5.2 Alef lisättynä vokaalikirjaimena (Ekskurssi)
6. Varastettu patach eli ylimääräinen a-vokaali
7. Shva
8. Kamatsin lausuminen o-vokaalina
8.1. Painottomassa umpitavussa
8.2. Kamats katanin edellä
8.3. Chataf kamatsin edellä
8.4. Sanoissa kodashim ja shorashim
9. Ai-diftongi
9.1 Diftongisegolaatti
9.2 Duaali
9.3 Omistusliite
1. JOHDANTO (EKSKURSSI)
Heprea ja muut seemiläiset kielet ovat leimallisesti konsonanttikieliä, joissa vokaalien merkitys on vähäisempi kuin esim. indoeurooppalaisissa tai suomalais-ugrilaisissa kielissä. Hepreaakin on ammoisista ajoista alkaen kirjoitettu pelkillä konsonanteilla, vokaaleille ei ollut omia kirjaimia. Ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen jälkipuoliskolla kirjoitukseen alettiin kuitenkin lisätä vokaalikirjaimia: vav-kirjaimia pitkien o- ja u-vokaalien merkeiksi ja jod-kirjaimia pitkien i- ja e-vokaalien merkeiksi (ns. lukemisen äidit, imot hakria, matres lectionis).
Vasta keskiajalla konsonanttitekstin oheen lisättiin vokaalimerkit. Juutalaiset kirjanoppineet eli masoreetit (perinteen siirtäjät, tradeeraajat) kehittelivät vokaalimerkit 600–700-luvuilla. Sekä Luvatussa maassa että Babylonian-diasporassa asuvien juutalaisten arkikieli oli silloin aramea. Joidenkin vokaali- ja painomerkkien nimet ovatkin heprean sijasta arameaa.
Vokaaleja voidaan merkitä heprealaiseen konsonanttitekstiin siis kahdella tavalla: vokaalikirjaimilla (jod ja vav) tai vokaalimerkeillä – tai käyttämällä molempia yhdessä. Nykyhepreassa käytetään yleensä pelkkiä vokaalikirjaimia (ktiv male). Heprealaiseen Vanhaan testamenttiin eli Tanachiin on sen sijaan kauttaaltaan lisätty vokaalimerkit. Lisäksi Tanachissa on myös vokaalikirjaimia, erityisen runsaasti sen nuorimmissa osissa.
Kirjaimia on siis kahdenlaisia: konsonantteja ja vokaalikirjaimia (lukemisen äidit). Vokaalejakin on kahdenlaisia: Vokaalikirjaimia ja vokaalimerkkejä. Vokaalimerkit eivät siis ole kirjaimia, vaan ainoastaan lukemisen apuna olevia pisteitä ja viivoja kirjainten alla, vasemmalla puolella tai vasemmassa yläreunassa.
Jako pitkiin, lyhyihin ja katkovokaaleihin on kieliopillinen, lausumiseen sillä ei ole juurikaan vaikutusta. Patach-merkkiä lukuun ottamatta kaikki muut lyhyen vokaalin merkit (segol, chirik, kubuts) voivat olla klassisessa hepreassa myös pitkän vokaalin merkkinä.
Raamatun hepreassa vastaavasti shurukia lukuun ottamatta muita pitkien vokaalien merkkejä (kamats, tsere, cholam) voidaan käyttää osoittamaan myös lyhyttä vokaalia. Nykyhepreassa myös shuruk ja cholam male voivat osoittaa lyhyttä vokaalia. Puhekielessä kaikki vokaalit ääntyvät joko lyhyinä tai korkeintaan noin puolitoistakertaisina. Puhekielessä sanan lopussa oleva "a" ääntyy aina lyhyenä.
Tässä esitetyt vokaalisäännöt koskevat ensisijaisesti heprealaisia tai heprealaistettuja sanoja. Nykyhepreaan viime vuosikymmeninä muista kielistä lainattuja sanoja eli lainasanoja sekä vierasnimiä ja -sanoja nämä säännöt koskevat vain sovelletusti.
ot mask., fem. (79x) merkki, tunnus, mon. otot
ot fem. PBH kirjain, mon. otijot
itsur mask. NH konsonantti, "pidäke, seisake"
tnua fem. MH vokaali, "liikkuva"
em hakria fem. MH vokaalikirjain, "lukemisen äiti",
vowel letter, mater lectionis, mon. imot hakria
nekuda fem. (1x, Laul. l. 1:11) nappi, PBH piste,
MH vokaalimerkki, NH välimerkki
Tanach erisn. mask. NH Heprealainen Vanha testamentti, Tanach,
akronyymi sanoista Tora (Laki, Opetus), Nevi'im (Profeetat) ja Ktuvim (Kirjoitukset)
אוֹת אות
אוֹתוֹת אותות
אוֹתִיּוֹת אותיות
עִצּוּר עיצור
תְּנוּעָה תנועה
אֵם־הַקְּרִיאָה אם הקריאה
אִמּוֹת־הַקְּרִיאָה אימות הקריאה
נְקֻדָּה נקודה
תָּנָ״ךְ תנ״ך
תּוֹרָה תורה
נְבִיאִים נביאים
כְּתוּבִים כתובים
2. PITKÄT VOKAALIT
סָ kamats, kamats gadol a [ā]
סֵ tsere e {ei}
סֹ cholam, cholam chaser o
וּ shuruk u [ū]
3. LYHYET VOKAALIT
סַ patach a
סֶ segol e [ɛ]
סִ chirik, chirik katan, chirik chaser i
סָ kamats katan (painottomassa umpitavussa) o [å]
סֻ kubuts u
4. KATKOVOKAALIT
Katkovokaalit ovat alkuaan hyvin lyhyitä vokaaleja (vähennetyt vokaalit, reduced vowels), jotka nykyisin lausutaan puhekielessä normaaleina vokaaleina: lyhyinä, kuten kaikki muutkin vokaalit.
סְ shva, shva na e .[e]
סֲ chataf patach a .[a]
סֱ chataf segol e [ɛ]
סֳ chataf kamats o [å]
5. VOKAALIKIRJAIMET (LUKEMISEN ÄIDIT)
Vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä seuraavia kirjaimia vokaalikirjaimina:
ו o tai u
י i tai e (sekä poikkeuksellisesti sanan viimeisessä tavussa a)
ה a, e (tai harvoin o), vain sanan lopussa
[א a, e, i, o]
Alefia käytetään varsinaisena lisättynä vokaalikirjaimena vain nykyheprean lainasanoissa ja siirtokirjoituksessa. Mutta jo Raamatun hepreasta alkaen se voi toimia vokaalikirjaimen tavoin ilman konsonanttista äännearvoa.
וֹ cholam male o [ō]
וּ shuruk u [ū]
סִי chirik male, chirik gadol i [ī]
סֵי tsere male ei [ē]
סֶי segol male ei [ɛ̄]
Seuraavat vain sanan lopussa:
סָה- -a [-ā]
סֵה- -e {-ei} [-ē]
סֶה- -e [-ɛ̄]
סֹה- -o [-ō]
סָיו- -av [-āw]
5.1 ESIMERKKEJÄ VOKAALIKIRJAIMISTA
5.1.1 טוֹב טוב tov adj. hyvä
5.1.2 מְלָכוֹת מלכות melachot fem. mon. kuningattaret
5.1.3 תּוֹדָה תודה toda fem. kiitos
5.1.4 בֵּיתוֹ ביתו beito mask. + suff. yks. 3. mask.
hänen talonsa, kotinsa
5.1.5 סוּס סוס sus mask. hevonen, ori
5.1.6 מַלְכֿוּת מלכות malchut fem. kuninkuus, kuninkaanvalta
5.1.7 שִׁיר שיר shir mask. laulu
5.1.8 בִּירוּשָׁלַ֫יִם בירושלים b'Irushalaim
erisn. paik. fem. + prep. בְּ Jerusalemissa
5.1.9 הֵיכָל היכל heichal mask. temppeli, palatsi
5.1.10 מוֹרֶה מורה more mask. (hif. partis.) opettaja, syyssade
5.1.11 עַכְשָׁו עכשיו achshav adv. PBH nyt
5.1.12 אֱלוֹהֶ֫יךָ [אֱלֹהֶ֫יךָ] אלוהיך Eloheicha
mask. mon. + suff. yks. 2. mask.
1. sinun Jumalasi ("Kolminaisuusjumalasi")
2. sinun (monet) epäjumalasi
5.1.13 פֹּה פה po adv. täällä
5.1.14 עוֹשֵׂה־ [עֹשֵׁה־] עושה ose
pa. akt. partis. yks. mask. st. constr. tekijä
5.1.15 בְּרֵאשִׁית בראשית Bereshit Alussa, 1. Moos.
5.1.16 מָלֵא מלא male
1. adj. täysi
2. pa. perf. yks. 3. mask. hän täytti, se oli täynnä
5.1.17 לֹא לא lo kieltos. ei
5.2 ALEF LISÄTTYNÄ VOKAALIKIRJAIMENA
Muista kielistä nykyhepreaan lainatuissa sanoissa (NHL, New Hebrew Loanword) sekä siirtokirjoituksessa voidaan käyttää tietyin ehdoin alefia vokaalikirjaimena osoittamassa a-vokaalia. Kaksi- ja kolmikirjaimisissa sanoissa alef kirjoitetaan näkyviin myös vokalisoidussa kirjoituksessa.
מָדָ֫אם מדאם madam fem. NHL (ransk. madame)
rouva, madam
מִילְיַ֫רְד מיליארד miljard mask. NHL (ransk. milliard)
miljardi
סָ֫אלוֹ סאלו erisn. paik. fem. Salo
רַדְיָ֫טוֹר רדיאטור radjator mask. NHL (radiare, "säteillä")
lämpöpatteri, "säteilijä"
קָ֫יָנִי קאיאני paik. fem. Kajaani
6. VARASTETTU PATACH ELI YLIMÄÄRÄINEN A-VOKAALI
patach ganuv, varastettu patach, furtive patach, patach furtivum
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
Sanan lopussa olevan konsonanttina ääntyvän kurkkuäänteen [הּח״ע] edellä ääntyy lausumisen helpottamiseksi ylimääräinen a-vokaali. Jos kurkkuäännettä jo muutoinkin edeltää a-vokaali, niin silloin a:ta ei tarvitse lisätä. Kurkkuäänne aivan kuin "varastaa" itselleen oman a-vokaalin. Ylimääräinen patach ei muodosta omaa tavua.
Puhekielessä ylimääräinen a-vokaali ääntyy mapik-pisteellä varustetun he-kirjaimen yhteydessä vasta tuon hen jälkeen.
Raamatun käsikirjoituksissa patach ganuv merkittiin sananloppuisen kurkkuäänteen oikean reunan alle, kuten myös yhä edelleen painetuissa hepreankielisissä Raamatuissa.
Monet heprean kirjoittamiseen suunnitellut tekstinkäsittelyohjelmat eivät kuitenkaan tunne tätä kirjaimen oikean alalaidan patach ganuv -merkkiä. Useimmiten varastettu patach kirjoitetaankin suoraan kirjaimen alle, samalla tavalla kuin tavallinen patach. Klassisessa transkriptiossa patach ganuv merkitään yläindeksiin kirjoitetulla pienellä a-kirjaimella.
גָּבוֹהַּ גבוה gavoha (-ó-) [gāvṓah] adj. korkea
רֵעַ רע rea (ré-) [reaʽ] mask. ystävä
רָקִיעַ רקיע rakia (-í-) [rāqī́aʽ] mask. taivaanvahvuus,
avaruus, ilmakehä, yllä kaartuva taivas
רוּחַ רוח ruach (rú-) [rūaḥ] BH mask., fem. NH fem.
henki, Henki, tuuli
7. SHVA
H4A Shva, https://www.gen.fi/h4a-shva.html
8. KAMATSIN LAUSUMINEN O-VOKAALINA
Kamats-vokaalimerkillä on kaksi lausumistapaa. Yleensä se on (pitkä) a-äänne
kamats gadol, "suuri kamats".
קָמָץ גָּדוֹל קמץ גדול
Kuitenkin seuraavissa tapauksissa se on (lyhyt) o-äänne eli
kamats katan, "pieni kamats" [qā́mɛṣ ḥāṭū́f, "siepattu qā́mɛṣ"].
קָמָץ קָטָן קמץ קטן
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
8.1. PAINOTTOMASSA UMPITAVUSSA
Kamats on (lyhyen) o-vokaalin merkki painottomassa konsonanttiin päättyvässä tavussa (umpitavussa eli suljetussa tavussa).
שָׁמְרֵ֫נִי שומרני shomreni pa. imperat. yks. 2 mask. +
suff. yks. 1. c. varjele minua
vrt. שָֽׁמְרָה שמרה shamra pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli
יְכָלְתֶּם יכולתם jecholtem pa. perf. mon. 2. mask.
te kykenitte
חָכְמָה חוכמה chochma fem. viisaus, Viisaus
וַיָּ֫שָׁב vajashov BH pa. kons. impf. yks. 3. mask.
ja hän kääntyi takaisin, palasi
כָּל־ כל kol subst. kaikki, koko, st. constr.
Opettele vokalisoimaton muoto ulkoa!
Vertaa: כֹּל כול kol st. abs.
8.2. KAMATS KATANIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on toisen o-vokaalina ääntyvän kamatsin eli kamats katanin ("pieni kamats") edellä:
פָּעָלְךָ פועולך po'olcha mask. yks. + suff. yks. 2. mask.
sinun tekosi
8.3. CHATAF KAMATSIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on chataf kamatsin (eli "kamatsin sieppaus") edellä:
צָהֳרַ֫יִם צוהריים tsohoraim mask. du. keskipäivä
8.4. KODASHIM JA SHORASHIM -SANOISSA
Kamats ääntyy o-vokaalina seuraavassa kahdessa sanassa:
קָדָשִׁים {קֳדָשִׁים} קודשים kodashim
mask. mon. pyhäköt
שָׁרָשִׁים {שֳׁרָשִׁים} שורשים shorashim
mask. mon. juuret
9. AI-DIFTONGI
Diftongit eli kaksoisääntiöt, se on kaksi eri vokaalia samassa tavussa, eivät periaatteessa kuulu heprean kieleen. Ns. varastettu patach (hepr. patach ganuv) tuottaa samaan tavuun kaksi eri vokaalia, mutta sekään ei ole diftongi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Käytännössä kuitenkin sanan lopussa olevaa penultimapainotteista aji-tavua pidetään usein diftongina; lausumisen näkökulmasta se sitä onkin. Kun jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin vokaalin jälkeen se "liukenee" eli heikkenee i-vokaaliksi.
Tavuopillisesti sanan lopussa on yhä kaksi tavua, joista toiseksi viimeinen on painollinen ja viimeinen alkaa jod-kirjaimella. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa sanan lopussa oleva vokaalin jälkeinen painoton jod-kirjaimella alkava ji-tavu transkriboidaan pelkällä i-vokaalilla.
Ai-diftongina ääntyviä penultimapainotteisia sanan loppuja esiintyy
1. diftongisegolaateissa
2. duaalissa eli kaksikossa
3. monikollisen omistettavan sanan yks. 2. fem. omistusliitteenä
Diftongisegolaatteja lukuun ottamatta ktiv male -muodossa jod kirjoitetaan näissä diftongeissa kahdennettuna, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan maim-sanassa.
9.1 DIFTONGISEGOLAATTI
בַּ֫יִת בית bait mask. (2 031x) talo, koti
זַ֫יִת זית zait mask. (38x) oliivipuu, oliivi, öljymarja
חַ֫יִל חיל chail mask. (244x) voima, rikkaus, sankaruus, urhoollisuus
יַ֫יִן יין jain mask. (141x) viini
קַ֫יִץ קיץ kaits mask. (20x) kesä
9.2 DUAALI
יָדַ֫יִם ידיים jadaim fem. (1 671x) du. kädet, "kaksi kättä"
מַ֫יִם מים maim mask. du. (580x) vesi, "kaksoisvesi"
Huom.! Ktiv male -muodossa vain yksi jod-kirjain.
שָׁמַ֫יִם שמיים shamaim mask. du. (421x) taivas, taivaat,
"kaksoistaivas"
שְׂפָתַ֫יִם שפתיים sfataim fem. (176x) du. huulet,
"kaksi huulta"
9.3 OMISTUSLIITE
בָּנַ֫יִךְ בנייך banaich mask. (4 891x) mon. + suff. yks. 2. fem.
sinun poikasi (lapsesi)
עָלַ֫יִךְ עלייך alaich prep. (5 772x) + suff. yks. 2. fem.
sinun päällesi, päälläsi
שִׁירַ֫יִךְ שירייך shiraich mask. (77x) mon. + suff. yks. 2. fem.
sinun laulusi
H4 KIELIOPPI, https://www.gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET, https://www.gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalit
https://www.gen.fi/h4a-vokaalit.html
SISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto (Ekskurssi)
2. Pitkät vokaalit
3. Lyhyet vokaalit
4. Katkovokaalit
5. Vokaalikirjaimet
5.1 Esimerkkejä vokaalikirjaimista
5.2 Alef lisättynä vokaalikirjaimena (Ekskurssi)
6. Varastettu patach eli ylimääräinen a-vokaali
7. Shva
8. Kamatsin lausuminen o-vokaalina
8.1. Painottomassa umpitavussa
8.2. Kamats katanin edellä
8.3. Chataf kamatsin edellä
8.4. Sanoissa kodashim ja shorashim
9. Ai-diftongi
9.1 Diftongisegolaatti
9.2 Duaali
9.3 Omistusliite
1. JOHDANTO (EKSKURSSI)
Heprea ja muut seemiläiset kielet ovat leimallisesti konsonanttikieliä, joissa vokaalien merkitys on vähäisempi kuin esim. indoeurooppalaisissa tai suomalais-ugrilaisissa kielissä. Hepreaakin on ammoisista ajoista alkaen kirjoitettu pelkillä konsonanteilla, vokaaleille ei ollut omia kirjaimia. Ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen jälkipuoliskolla kirjoitukseen alettiin kuitenkin lisätä vokaalikirjaimia: vav-kirjaimia pitkien o- ja u-vokaalien merkeiksi ja jod-kirjaimia pitkien i- ja e-vokaalien merkeiksi (ns. lukemisen äidit, imot hakria, matres lectionis).
Vasta keskiajalla konsonanttitekstin oheen lisättiin vokaalimerkit. Juutalaiset kirjanoppineet eli masoreetit (perinteen siirtäjät, tradeeraajat) kehittelivät vokaalimerkit 600–700-luvuilla. Sekä Luvatussa maassa että Babylonian-diasporassa asuvien juutalaisten arkikieli oli silloin aramea. Joidenkin vokaali- ja painomerkkien nimet ovatkin heprean sijasta arameaa.
Vokaaleja voidaan merkitä heprealaiseen konsonanttitekstiin siis kahdella tavalla: vokaalikirjaimilla (jod ja vav) tai vokaalimerkeillä – tai käyttämällä molempia yhdessä. Nykyhepreassa käytetään yleensä pelkkiä vokaalikirjaimia (ktiv male). Heprealaiseen Vanhaan testamenttiin eli Tanachiin on sen sijaan kauttaaltaan lisätty vokaalimerkit. Lisäksi Tanachissa on myös vokaalikirjaimia, erityisen runsaasti sen nuorimmissa osissa.
Kirjaimia on siis kahdenlaisia: konsonantteja ja vokaalikirjaimia (lukemisen äidit). Vokaalejakin on kahdenlaisia: Vokaalikirjaimia ja vokaalimerkkejä. Vokaalimerkit eivät siis ole kirjaimia, vaan ainoastaan lukemisen apuna olevia pisteitä ja viivoja kirjainten alla, vasemmalla puolella tai vasemmassa yläreunassa.
Jako pitkiin, lyhyihin ja katkovokaaleihin on kieliopillinen, lausumiseen sillä ei ole juurikaan vaikutusta. Patach-merkkiä lukuun ottamatta kaikki muut lyhyen vokaalin merkit (segol, chirik, kubuts) voivat olla klassisessa hepreassa myös pitkän vokaalin merkkinä.
Raamatun hepreassa vastaavasti shurukia lukuun ottamatta muita pitkien vokaalien merkkejä (kamats, tsere, cholam) voidaan käyttää osoittamaan myös lyhyttä vokaalia. Nykyhepreassa myös shuruk ja cholam male voivat osoittaa lyhyttä vokaalia. Puhekielessä kaikki vokaalit ääntyvät joko lyhyinä tai korkeintaan noin puolitoistakertaisina. Puhekielessä sanan lopussa oleva "a" ääntyy aina lyhyenä.
Tässä esitetyt vokaalisäännöt koskevat ensisijaisesti heprealaisia tai heprealaistettuja sanoja. Nykyhepreaan viime vuosikymmeninä muista kielistä lainattuja sanoja eli lainasanoja sekä vierasnimiä ja -sanoja nämä säännöt koskevat vain sovelletusti.
ot mask., fem. (79x) merkki, tunnus, mon. otot
ot fem. PBH kirjain, mon. otijot
itsur mask. NH konsonantti, "pidäke, seisake"
tnua fem. MH vokaali, "liikkuva"
em hakria fem. MH vokaalikirjain, "lukemisen äiti",
vowel letter, mater lectionis, mon. imot hakria
nekuda fem. (1x, Laul. l. 1:11) nappi, PBH piste,
MH vokaalimerkki, NH välimerkki
Tanach erisn. mask. NH Heprealainen Vanha testamentti, Tanach,
akronyymi sanoista Tora (Laki, Opetus), Nevi'im (Profeetat) ja Ktuvim (Kirjoitukset)
אוֹת אות
אוֹתוֹת אותות
אוֹתִיּוֹת אותיות
עִצּוּר עיצור
תְּנוּעָה תנועה
אֵם־הַקְּרִיאָה אם הקריאה
אִמּוֹת־הַקְּרִיאָה אימות הקריאה
נְקֻדָּה נקודה
תָּנָ״ךְ תנ״ך
תּוֹרָה תורה
נְבִיאִים נביאים
כְּתוּבִים כתובים
2. PITKÄT VOKAALIT
סָ kamats, kamats gadol a [ā]
סֵ tsere e {ei}
סֹ cholam, cholam chaser o
וּ shuruk u [ū]
3. LYHYET VOKAALIT
סַ patach a
סֶ segol e [ɛ]
סִ chirik, chirik katan, chirik chaser i
סָ kamats katan (painottomassa umpitavussa) o [å]
סֻ kubuts u
4. KATKOVOKAALIT
Katkovokaalit ovat alkuaan hyvin lyhyitä vokaaleja (vähennetyt vokaalit, reduced vowels), jotka nykyisin lausutaan puhekielessä normaaleina vokaaleina: lyhyinä, kuten kaikki muutkin vokaalit.
סְ shva, shva na e .[e]
סֲ chataf patach a .[a]
סֱ chataf segol e [ɛ]
סֳ chataf kamats o [å]
5. VOKAALIKIRJAIMET (LUKEMISEN ÄIDIT)
Vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä seuraavia kirjaimia vokaalikirjaimina:
ו o tai u
י i tai e (sekä poikkeuksellisesti sanan viimeisessä tavussa a)
ה a, e (tai harvoin o), vain sanan lopussa
[א a, e, i, o]
Alefia käytetään varsinaisena lisättynä vokaalikirjaimena vain nykyheprean lainasanoissa ja siirtokirjoituksessa. Mutta jo Raamatun hepreasta alkaen se voi toimia vokaalikirjaimen tavoin ilman konsonanttista äännearvoa.
וֹ cholam male o [ō]
וּ shuruk u [ū]
סִי chirik male, chirik gadol i [ī]
סֵי tsere male ei [ē]
סֶי segol male ei [ɛ̄]
Seuraavat vain sanan lopussa:
סָה- -a [-ā]
סֵה- -e {-ei} [-ē]
סֶה- -e [-ɛ̄]
סֹה- -o [-ō]
סָיו- -av [-āw]
5.1 ESIMERKKEJÄ VOKAALIKIRJAIMISTA
5.1.1 טוֹב טוב tov adj. hyvä
5.1.2 מְלָכוֹת מלכות melachot fem. mon. kuningattaret
5.1.3 תּוֹדָה תודה toda fem. kiitos
5.1.4 בֵּיתוֹ ביתו beito mask. + suff. yks. 3. mask.
hänen talonsa, kotinsa
5.1.5 סוּס סוס sus mask. hevonen, ori
5.1.6 מַלְכֿוּת מלכות malchut fem. kuninkuus, kuninkaanvalta
5.1.7 שִׁיר שיר shir mask. laulu
5.1.8 בִּירוּשָׁלַ֫יִם בירושלים b'Irushalaim
erisn. paik. fem. + prep. בְּ Jerusalemissa
5.1.9 הֵיכָל היכל heichal mask. temppeli, palatsi
5.1.10 מוֹרֶה מורה more mask. (hif. partis.) opettaja, syyssade
5.1.11 עַכְשָׁו עכשיו achshav adv. PBH nyt
5.1.12 אֱלוֹהֶ֫יךָ [אֱלֹהֶ֫יךָ] אלוהיך Eloheicha
mask. mon. + suff. yks. 2. mask.
1. sinun Jumalasi ("Kolminaisuusjumalasi")
2. sinun (monet) epäjumalasi
5.1.13 פֹּה פה po adv. täällä
5.1.14 עוֹשֵׂה־ [עֹשֵׁה־] עושה ose
pa. akt. partis. yks. mask. st. constr. tekijä
5.1.15 בְּרֵאשִׁית בראשית Bereshit Alussa, 1. Moos.
5.1.16 מָלֵא מלא male
1. adj. täysi
2. pa. perf. yks. 3. mask. hän täytti, se oli täynnä
5.1.17 לֹא לא lo kieltos. ei
5.2 ALEF LISÄTTYNÄ VOKAALIKIRJAIMENA
Muista kielistä nykyhepreaan lainatuissa sanoissa (NHL, New Hebrew Loanword) sekä siirtokirjoituksessa voidaan käyttää tietyin ehdoin alefia vokaalikirjaimena osoittamassa a-vokaalia. Kaksi- ja kolmikirjaimisissa sanoissa alef kirjoitetaan näkyviin myös vokalisoidussa kirjoituksessa.
מָדָ֫אם מדאם madam fem. NHL (ransk. madame)
rouva, madam
מִילְיַ֫רְד מיליארד miljard mask. NHL (ransk. milliard)
miljardi
סָ֫אלוֹ סאלו erisn. paik. fem. Salo
רַדְיָ֫טוֹר רדיאטור radjator mask. NHL (radiare, "säteillä")
lämpöpatteri, "säteilijä"
קָ֫יָנִי קאיאני paik. fem. Kajaani
6. VARASTETTU PATACH ELI YLIMÄÄRÄINEN A-VOKAALI
patach ganuv, varastettu patach, furtive patach, patach furtivum
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
Sanan lopussa olevan konsonanttina ääntyvän kurkkuäänteen [הּח״ע] edellä ääntyy lausumisen helpottamiseksi ylimääräinen a-vokaali. Jos kurkkuäännettä jo muutoinkin edeltää a-vokaali, niin silloin a:ta ei tarvitse lisätä. Kurkkuäänne aivan kuin "varastaa" itselleen oman a-vokaalin. Ylimääräinen patach ei muodosta omaa tavua.
Puhekielessä ylimääräinen a-vokaali ääntyy mapik-pisteellä varustetun he-kirjaimen yhteydessä vasta tuon hen jälkeen.
Raamatun käsikirjoituksissa patach ganuv merkittiin sananloppuisen kurkkuäänteen oikean reunan alle, kuten myös yhä edelleen painetuissa hepreankielisissä Raamatuissa.
Monet heprean kirjoittamiseen suunnitellut tekstinkäsittelyohjelmat eivät kuitenkaan tunne tätä kirjaimen oikean alalaidan patach ganuv -merkkiä. Useimmiten varastettu patach kirjoitetaankin suoraan kirjaimen alle, samalla tavalla kuin tavallinen patach. Klassisessa transkriptiossa patach ganuv merkitään yläindeksiin kirjoitetulla pienellä a-kirjaimella.
גָּבוֹהַּ גבוה gavoha (-ó-) [gāvṓah] adj. korkea
רֵעַ רע rea (ré-) [reaʽ] mask. ystävä
רָקִיעַ רקיע rakia (-í-) [rāqī́aʽ] mask. taivaanvahvuus,
avaruus, ilmakehä, yllä kaartuva taivas
רוּחַ רוח ruach (rú-) [rūaḥ] BH mask., fem. NH fem.
henki, Henki, tuuli
7. SHVA
H4A Shva, https://www.gen.fi/h4a-shva.html
8. KAMATSIN LAUSUMINEN O-VOKAALINA
Kamats-vokaalimerkillä on kaksi lausumistapaa. Yleensä se on (pitkä) a-äänne
kamats gadol, "suuri kamats".
קָמָץ גָּדוֹל קמץ גדול
Kuitenkin seuraavissa tapauksissa se on (lyhyt) o-äänne eli
kamats katan, "pieni kamats" [qā́mɛṣ ḥāṭū́f, "siepattu qā́mɛṣ"].
קָמָץ קָטָן קמץ קטן
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
8.1. PAINOTTOMASSA UMPITAVUSSA
Kamats on (lyhyen) o-vokaalin merkki painottomassa konsonanttiin päättyvässä tavussa (umpitavussa eli suljetussa tavussa).
שָׁמְרֵ֫נִי שומרני shomreni pa. imperat. yks. 2 mask. +
suff. yks. 1. c. varjele minua
vrt. שָֽׁמְרָה שמרה shamra pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli
יְכָלְתֶּם יכולתם jecholtem pa. perf. mon. 2. mask.
te kykenitte
חָכְמָה חוכמה chochma fem. viisaus, Viisaus
וַיָּ֫שָׁב vajashov BH pa. kons. impf. yks. 3. mask.
ja hän kääntyi takaisin, palasi
כָּל־ כל kol subst. kaikki, koko, st. constr.
Opettele vokalisoimaton muoto ulkoa!
Vertaa: כֹּל כול kol st. abs.
8.2. KAMATS KATANIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on toisen o-vokaalina ääntyvän kamatsin eli kamats katanin ("pieni kamats") edellä:
פָּעָלְךָ פועולך po'olcha mask. yks. + suff. yks. 2. mask.
sinun tekosi
8.3. CHATAF KAMATSIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on chataf kamatsin (eli "kamatsin sieppaus") edellä:
צָהֳרַ֫יִם צוהריים tsohoraim mask. du. keskipäivä
8.4. KODASHIM JA SHORASHIM -SANOISSA
Kamats ääntyy o-vokaalina seuraavassa kahdessa sanassa:
קָדָשִׁים {קֳדָשִׁים} קודשים kodashim
mask. mon. pyhäköt
שָׁרָשִׁים {שֳׁרָשִׁים} שורשים shorashim
mask. mon. juuret
9. AI-DIFTONGI
Diftongit eli kaksoisääntiöt, se on kaksi eri vokaalia samassa tavussa, eivät periaatteessa kuulu heprean kieleen. Ns. varastettu patach (hepr. patach ganuv) tuottaa samaan tavuun kaksi eri vokaalia, mutta sekään ei ole diftongi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Käytännössä kuitenkin sanan lopussa olevaa penultimapainotteista aji-tavua pidetään usein diftongina; lausumisen näkökulmasta se sitä onkin. Kun jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin vokaalin jälkeen se "liukenee" eli heikkenee i-vokaaliksi.
Tavuopillisesti sanan lopussa on yhä kaksi tavua, joista toiseksi viimeinen on painollinen ja viimeinen alkaa jod-kirjaimella. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa sanan lopussa oleva vokaalin jälkeinen painoton jod-kirjaimella alkava ji-tavu transkriboidaan pelkällä i-vokaalilla.
Ai-diftongina ääntyviä penultimapainotteisia sanan loppuja esiintyy
1. diftongisegolaateissa
2. duaalissa eli kaksikossa
3. monikollisen omistettavan sanan yks. 2. fem. omistusliitteenä
Diftongisegolaatteja lukuun ottamatta ktiv male -muodossa jod kirjoitetaan näissä diftongeissa kahdennettuna, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan maim-sanassa.
9.1 DIFTONGISEGOLAATTI
בַּ֫יִת בית bait mask. (2 031x) talo, koti
זַ֫יִת זית zait mask. (38x) oliivipuu, oliivi, öljymarja
חַ֫יִל חיל chail mask. (244x) voima, rikkaus, sankaruus, urhoollisuus
יַ֫יִן יין jain mask. (141x) viini
קַ֫יִץ קיץ kaits mask. (20x) kesä
9.2 DUAALI
יָדַ֫יִם ידיים jadaim fem. (1 671x) du. kädet, "kaksi kättä"
מַ֫יִם מים maim mask. du. (580x) vesi, "kaksoisvesi"
Huom.! Ktiv male -muodossa vain yksi jod-kirjain.
שָׁמַ֫יִם שמיים shamaim mask. du. (421x) taivas, taivaat,
"kaksoistaivas"
שְׂפָתַ֫יִם שפתיים sfataim fem. (176x) du. huulet,
"kaksi huulta"
9.3 OMISTUSLIITE
בָּנַ֫יִךְ בנייך banaich mask. (4 891x) mon. + suff. yks. 2. fem.
sinun poikasi (lapsesi)
עָלַ֫יִךְ עלייך alaich prep. (5 772x) + suff. yks. 2. fem.
sinun päällesi, päälläsi
שִׁירַ֫יִךְ שירייך shiraich mask. (77x) mon. + suff. yks. 2. fem.
sinun laulusi