H4A Vokaalit (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-vokaalit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 3.11.2021).
4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalit
https://gen.fi/h4a-vokaalit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Johdanto (Ekskurssi)
2. Pitkät vokaalit
3. Lyhyet vokaalit
4. Katkovokaalit
5. Vokaalikirjaimet
5.1 Esimerkkejä vokaalikirjaimista
5.2 Alef lisättynä vokaalikirjaimena (Ekskurssi)
6. Patach ganuv eli ylimääräinen "varastettu" a-vokaali
7. Shva
8. Kamatsin lausuminen o-vokaalina (kamats katan)
8.1 Painottomassa umpitavussa
8.2 O-vokaalina ääntyvän kamatsin edellä
8.3 Sanoissa kodashim ja shorashim
9. Diftongi
9.1 Diftongisegolaatti
9.2 Duaali
9.3 Omistusliite
0. DOKUMENTTEJA
H4A Konsonantit
https://gen.fi/h4a-konsonantit.html
H4A Vokaalikartta
https://gen.fi/h4a-vokaalikartta.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011, s. 54–68
1. JOHDANTO (EKSKURSSI)
Heprea ja muut seemiläiset kielet ovat leimallisesti konsonanttikieliä, joissa vokaalien merkitys on vähäisempi kuin esim. indoeurooppalaisissa tai suomalais-ugrilaisissa kielissä. Hepreaakin on ammoisista ajoista alkaen kirjoitettu pelkillä konsonanteilla, vokaaleille ei ollut omia kirjaimia.
Ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen jälkipuoliskolla kirjoitukseen alettiin kuitenkin lisätä vokaalikirjaimia: vav-kirjaimia pitkien o- ja u-vokaalien merkeiksi ja jod-kirjaimia pitkien i- ja e-vokaalien merkeiksi (ns. lukemisen äidit, imot hakria, matres lectionis).
Vasta keskiajalla konsonanttitekstin oheen lisättiin vokaalimerkit. Juutalaiset kirjanoppineet eli masoreetit (perinteen siirtäjät, tradeeraajat) kehittelivät vokaalimerkit 600–800-luvuilla. Sekä Luvatussa maassa että Babylonian-diasporassa asuvien juutalaisten arkikieli oli silloin aramea. Joidenkin vokaali- ja painomerkkien nimet ovatkin heprean sijasta arameaa.
Vokaaleja voidaan merkitä heprealaiseen konsonanttitekstiin siis kahdella tavalla: vokaalikirjaimilla (jod ja vav) tai vokaalimerkeillä – tai käyttämällä molempia yhdessä. Nykyhepreassa käytetään yleensä pelkkiä vokaalikirjaimia (ktiv male). Heprealaiseen Vanhaan testamenttiin eli Tanachiin on sen sijaan kauttaaltaan lisätty vokaalimerkit. Lisäksi Tanachissa on myös vokaalikirjaimia, erityisen runsaasti sen nuorimmissa osissa.
Kirjaimia on siis kahdenlaisia: konsonantteja ja vokaalikirjaimia (lukemisen äidit). Vokaalejakin on kahdenlaisia: vokaalikirjaimia ja vokaalimerkkejä. Vokaalimerkit eivät siis ole kirjaimia, vaan ainoastaan lukemisen apuna olevia pisteitä ja viivoja kirjainten alla, vasemmalla puolella tai vasemmassa yläreunassa.
Jako pitkiin, lyhyihin ja katkovokaaleihin on kieliopillinen, lausumiseen sillä ei nykyisin ole juuri vaikutusta. Patach-merkkiä lukuun ottamatta kaikki muut lyhyen vokaalin merkit (segol, chirik, kibuts) voivat olla myös pitkän vokaalin merkkinä.
Vokalisoidussa tekstissä pitkien vokaalien merkkejä (kamats, tseirei, cholam) voidaan käyttää osoittamaan myös lyhyttä vokaalia. Puhekielessä kaikki vokaalit ääntyvät joko lyhyinä tai korkeintaan noin puolitoistakertaisina. Puhekielessä sanan viimeisessä tavussa oleva a-vokaali ääntyy aina lyhyenä.
Tässä esitetyt vokaalisäännöt koskevat heprealaisia tai heprealaistettuja sanoja. Nykyhepreaan viime vuosikymmeninä muista kielistä lainattuja sanoja eli lainasanoja (LW) sekä vierasnimiä ja -sanoja (FN/FW) nämä säännöt koskevat vain sovelletusti.
ot mask./fem. (79x) merkki, tunnus, mon. otot
ot fem. PBH kirjain, mon. otijot
itsur mask. NH konsonantti, "pidäke, seisake"
tnua fem. MH vokaali, "liikkuva"
em hakria fem. MH vokaalikirjain, "lukemisen äiti",
vowel letter, mater lectionis, mon. imot hakria
nekuda fem. (1x, Laul. l. 1:11) nappi, PBH piste,
MH vokaalimerkki, NH välimerkki
Tanach teosn. mask. [akron.] NH Heprealainen Vanha testamentti, Tanach,
akronyymi sanoista Tora (Laki, Opetus), Nevi'im (Profeetat) ja Ktuvim (Kirjoitukset)
אוֹת אות
אוֹתוֹת אותות
אוֹתִיּוֹת אותיות
עִצּוּר עיצור
תְּנוּעָה תנועה
אֵם־הַקְּרִיאָה אם הקריאה
אִמּוֹת־הַקְּרִיאָה אימות הקריאה
נְקֻדָּה נקודה
תָּנָ״ךְ תנ״ך
תּוֹרָה תורה
נְבִיאִים נביאים
כְּתוּבִים כתובים
2. PITKÄT VOKAALIT
סָ kamats, kamats gadol a [ā]
סֵ tseirei e
סֹ cholam, cholam chaser o
וּ shuruk u [ū]
3. LYHYET VOKAALIT
סַ patach a
סֶ segol e [ɛ]
סִ chirik, chirik chaser i
סָ kamats katan (painottomassa umpitavussa) o [å]
סֻ kibuts u
4. KATKOVOKAALIT
Katkovokaalit ovat kieliopillisesti hyvin lyhyitä vokaaleja (vähennetyt vokaalit, reduced vowels). Nykyisessä puhekielessä ne lausutaan tavallisina vokaaleina eli lyhyinä – kuten kaikki muutkin vokaalit.
סְ shva na e .[e]
סֲ chataf patach a .[a]
סֱ chataf segol e [ɛ]
סֳ chataf kamats o [å]
5. VOKAALIKIRJAIMET (LUKEMISEN ÄIDIT)
Vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä seuraavia kirjaimia vokaalikirjaimina:
ו o tai u
י i tai e
– poikkeuksellisesti sanan viimeisessä tavussa ennen vav-kirjainta
myös a
ה- a, e tai harvoin o
– vain sanan lopussa
[א a, e, i tai o]
– alefia käytetään varsinaisena lisättynä vokaalikirjaimena vain
nykyheprean lainasanoissa (LW) sekä vierasnimissä ja -sanoissa (FN/FW)
– jo Raamatun hepreassa alef voi kuitenkin toimia vokaalikirjaimen
tavoin ilman konsonanttista äännearvoa
וֹ cholam male o [ō]
וּ shuruk u [ū]
סִי chirik male i [ī]
סֵי tseirei male ei [ē]
סֶי segol male ei [ɛ̄]
Seuraavat vain sanan lopussa:
סָה- kamats im he -a [-ā]
סֵה- tseirei im he -e [-ē]
סֶה- segol im he -e [-ɛ̄]
סֹה- cholam im he -o [-ō]
סָיו- kamats im jod uvav -av [-āw]
5.1 ESIMERKKEJÄ VOKAALIKIRJAIMISTA
5.1.1 טוֹב טוב adj. hyvä
5.1.2 מְלָכוֹת מלכות fem. mon. kuningattaret
5.1.3 תּוֹדָה תודה fem. kiitos
5.1.4 בֵּיתוֹ ביתו mask. yks. + suff. yks. 3. mask.
hänen talonsa, kotinsa
5.1.5 סוּס סוס mask. hevonen, ori
5.1.6 מַלְכֿוּת מלכות fem. kuninkuus, kuninkaanvalta
5.1.7 שִׁיר שיר mask. laulu
5.1.8 בִּירוּשָׁלַ֫יִם בירושלים paik. fem.
+ prep. בְּ Jerusalemissa
5.1.9 הֵיכָל היכל mask. temppeli, palatsi
5.1.10 מוֹרֶה מורה mask. [hif. partis.] opettaja; syyssade
5.1.11 אֵלָיו אליו prep. + suff. yks. 3. mask.
hänelle/sille, häntä/sitä kohti
5.1.12 אֱלוֹהֶ֫יךָ [אֱלֹהֶ֫יךָ] אלוהיך
mask. (mon.) + suff. yks. 2. mask.
– 1. sinun Jumalasi ("Kolminaisuusjumalasi")
– 2. sinun (monet) epäjumalasi
5.1.13 פֹּה פה adv. täällä
5.1.14 הַרְבֵּה הרבה adv. [hif. inf. abs.] paljon
5.1.15 בְּרֵאשִׁית בראשית Alussa, 1. Moos.
5.1.16 מָלֵא מלא
– 1. adj. [pa. partis.] täysi
– 2. pa. perf. yks. 3. mask. hän täytti, se oli täynnä
5.1.17 לֹא לא neg. ei
5.2 ALEF LISÄTTYNÄ VOKAALIKIRJAIMENA
Muista kielistä nykyhepreaan lainatuissa sanoissa (LW) sekä vierasnimien ja -sanojen (FN/FW) kirjoittamisessa voidaan käyttää alefia vokaalikirjaimena osoittamassa a-vokaalia.
מִילְיַארְד מיליארד mask. LW (ransk. milliard) miljardi
סָ֫אלוֹ סאלו paik. fem. FN Salo
קָ֫אזָאן קאזאן paik. fem. FN Kazan
(Tatarstanin pääkaupunki Venäjällä)
6. PATACH GANUV ELI YLIMÄÄRÄINEN "VARASTETTU" A-VOKAALI
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
patach ganuv, "varastettu patach", furtive patach, patach furtivum [-ī-]
Sanan lopussa olevan konsonanttisen kurkkuäänteen [הּ׳ ח׳ ע׳] edellä ääntyy lausumisen helpottamiseksi aina a-vokaali. Jos kurkkuäänteen edellä on luonnostaan jo a-vokaali, niin silloin sitä ei enää tarvitse lisätä. Kurkkuäänne aivan kuin "varastaa" itselleen oman a-vokaalin. Ylimääräinen patach ei poikkeuksellisesti muodosta omaa tavua.
Puhekielessä ylimääräinen a-vokaali ääntyy mapik-pisteellä varustetun he-kirjaimen yhteydessä vasta he-kirjaimen jälkeen.
Raamatun käsikirjoituksissa patach ganuv merkittiin sananloppuisen kurkkuäänteen oikean reunan alle, kuten myös yhä edelleen painetuissa hepreankielisissä Raamatuissa.
Monet heprean kirjoittamiseen suunnitellut tekstinkäsittelyohjelmat (aik. kirjoituskoneet) eivät kuitenkaan tunne tätä kirjaimen oikean alalaidan patach ganuv -merkkiä. Useimmiten varastettu patach kirjoitetaankin suoraan kirjaimen alle, samalla tavalla kuin tavallinen patach. Klassisessa transkriptiossa patach ganuv merkitään yläindeksiin kirjoitetulla pienellä a-kirjaimella.
גָּבוֹהַּ גבוה {gavóha} [gāvṓah] adj. korkea
רֵעַ רע réa [reaʽ] mask. ystävä, lähimmäinen
רָקִיעַ רקיע rakía [rāqī́aʽ] mask. taivaanvahvuus,
avaruus, ilmakehä, yllä kaartuva taivas
רוּחַ רוח rúach [rūaḥ] mask./fem. (NH fem.) henki, Henki, tuuli
7. SHVA
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
8. KAMATSIN LAUSUMINEN O-VOKAALINA (KAMATS KATAN)
Kamats-vokaalimerkillä on kaksi lausumistapaa. Yleensä se on (pitkä) a-äänne
eli kamats gadol, "suuri kamats".
קָמָץ גָּדוֹל קמץ גדול
Kuitenkin seuraavissa tapauksissa se on (lyhyt) o-äänne eli
kamats katan, "pieni kamats" [qā́mɛṣ ḥāṭū́f, "siepattu qā́mɛṣ"].
קָמָץ קָטָן קמץ קטן
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
8.1. PAINOTTOMASSA UMPITAVUSSA
Kamats on lyhyen o-vokaalin merkki eli kamats katan painottomassa konsonanttiin päättyvässä tavussa (umpitavussa eli suljetussa tavussa).
שָׁמְרֵ֫נִי שומרני shomreni
pa. imperat. yks. 2 mask. + suff. yks. 1. c. varjele minua
vrt. שָֽׁמְרָה שמרה shamra pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli
יְכָלְתֶּם יכולתם jecholtem
pa. perf. mon. 2. mask. te kykenitte
חָכְמָה חוכמה chochma fem. viisaus, Viisaus
וַיָּ֫שָׁב vajashov BH
pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän kääntyi takaisin, palasi
כָּל־ כל kol subst. kaikki, koko, jokainen, st. constr.
huom. kol-sanan omistettava vokalisoimaton muoto – Sim lev!
vrt. כֹּל כול kol st. abs.
8.2 O-VOKAALINA ÄÄNTYVÄN KAMATSIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on toisen o-vokaalina ääntyvän kamatsin, so. kamats katan ("pieni kamats") tai chataf kamats ("kamatsin sieppaus"), edellä.
פָּעָלְךָ פועולך po'olcha
mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun tekosi
צָהֳרַ֫יִם צוהריים tsohoraim mask. du. (23x) keskipäivä
נָעֳמִי נעמי [No'omi] {NH Naomi}
fem. henk. (21x, Ruut 1:2) [Noomi]
8.3 KODASHIM JA SHORASHIM -SANOISSA
Kamats ääntyy o-vokaalina kahdessa monikkomuotoisessa sanassa.
קָדָשִׁים קודשים kodashim mask. mon. pyhäköt
קֹ֫דֶשׁ קודש mask. pyhäkkö
שָׁרָשִׁים שורשים shorashim mask. mon. juuret
שֹׁ֫רֶשׁ שורש mask. juuri
9. DIFTONGI
Diftongit eli kaksoisääntiöt, se on kaksi eri vokaalia samassa tavussa, eivät kuulu heprean kieleen. Ns. varastettu patach (hepr. patach ganuv) tuottaa samaan tavuun kaksi eri vokaalia, mutta sekään ei ole diftongi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Käytännössä kuitenkin sanan lopussa olevaa penultimapainotteista aji-tavua pidetään usein diftongina; lausumisen näkökulmasta se sitä onkin. Kun jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin se puhekielessä "liukenee" eli heikkenee i-vokaaliksi.
vrt. myös seuraavat:
טְבֶ֗רְיָה טבריה fem. paik. PBH Tiberias
דְּגַ֗נְיָה דגניה fem. paik. NH Degania, "Jahven/Herran vilja",
kibbutsi Gennesaretinjärven eteläpuolella ~10 km Tiberiaksesta
Tavuopillisesti sanan lopussa on yhä kaksi tavua, joista toiseksi viimeinen on painollinen ja viimeinen alkaa jod-kirjaimella. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa ääntymätöntä jod-kirjainta ei merkitä transkriptioon.
Ai-diftongina ääntyviä penultimapainotteisia sanan loppuja esiintyy
– 1. diftongisegolaateissa
– 2. duaalissa eli kaksikossa
– 3. monikollisen tai monikollisesti taipuvan omistettavan sanan
yks. 2. fem. omistusliitteenä
Diftongisegolaatteja lukuun ottamatta vokalisoimattomassa kirjoituksessa jod kirjoitetaan näissä diftongeissa kahdennettuna, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan maim-sanassa.
9.1 DIFTONGISEGOLAATTI
בַּ֫יִת בית mask. (2 031x) talo, koti
בָּתִּים batim epäsäänn. monikko – Sim lev!
זַ֫יִת זית mask. (38x) oliivipuu, oliivi, öljymarja זֵיתִים
חַ֫יִל חיל mask. (244x) voima, rikkaus, sankaruus, urhoollisuus
חֵילוֹת
יַ֫יִן יין mask. (141x) viini יֵינוֹת
קַ֫יִץ קיץ mask. (20x) kesä קֵיצִים
9.2 DUAALI
יָדַ֫יִם ידיים fem. du. kädet, "kaksi kättä"
יָד fem. (1 671x) käsi
מַ֫יִם מים mask. du. (580x) vesi, "kaksoisvesi"
huom. maim-sanan poikkeuksellinen ktiv male -muoto – Sim lev!
שָׁמַ֫יִם שמיים mask. du. (421x) taivas, taivaat,
"kaksoistaivas"
שְׂפָתַ֫יִם שפתיים fem. du. huulet, "kaksi huulta"
שָׂפָה fem. (176x) huuli, ääri, reuna, ranta, (puhuttu) kieli
9.3 OMISTUSLIITE
אֱלוֹהַ֫יִךְ [אֱלֹהַ֫יִךְ] אלוהייך
mask. henk. + suff. yks. 2. fem. sinun Jumalasi/Kolminaisuusjumalasi
בָּנַ֫יִךְ בנייך mon. + suff. yks. 2. fem. sinun poikasi/lapsesi
עָלַ֫יִךְ עלייך prep. + suff. yks. 2. fem. sinun päällesi, päälläsi
שִׁירַ֫יִךְ שירייך mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun laulusi
4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalit
https://gen.fi/h4a-vokaalit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Johdanto (Ekskurssi)
2. Pitkät vokaalit
3. Lyhyet vokaalit
4. Katkovokaalit
5. Vokaalikirjaimet
5.1 Esimerkkejä vokaalikirjaimista
5.2 Alef lisättynä vokaalikirjaimena (Ekskurssi)
6. Patach ganuv eli ylimääräinen "varastettu" a-vokaali
7. Shva
8. Kamatsin lausuminen o-vokaalina (kamats katan)
8.1 Painottomassa umpitavussa
8.2 O-vokaalina ääntyvän kamatsin edellä
8.3 Sanoissa kodashim ja shorashim
9. Diftongi
9.1 Diftongisegolaatti
9.2 Duaali
9.3 Omistusliite
0. DOKUMENTTEJA
H4A Konsonantit
https://gen.fi/h4a-konsonantit.html
H4A Vokaalikartta
https://gen.fi/h4a-vokaalikartta.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi. Finn Lectura 2011, s. 54–68
1. JOHDANTO (EKSKURSSI)
Heprea ja muut seemiläiset kielet ovat leimallisesti konsonanttikieliä, joissa vokaalien merkitys on vähäisempi kuin esim. indoeurooppalaisissa tai suomalais-ugrilaisissa kielissä. Hepreaakin on ammoisista ajoista alkaen kirjoitettu pelkillä konsonanteilla, vokaaleille ei ollut omia kirjaimia.
Ensimmäisen esikristillisen vuosituhannen jälkipuoliskolla kirjoitukseen alettiin kuitenkin lisätä vokaalikirjaimia: vav-kirjaimia pitkien o- ja u-vokaalien merkeiksi ja jod-kirjaimia pitkien i- ja e-vokaalien merkeiksi (ns. lukemisen äidit, imot hakria, matres lectionis).
Vasta keskiajalla konsonanttitekstin oheen lisättiin vokaalimerkit. Juutalaiset kirjanoppineet eli masoreetit (perinteen siirtäjät, tradeeraajat) kehittelivät vokaalimerkit 600–800-luvuilla. Sekä Luvatussa maassa että Babylonian-diasporassa asuvien juutalaisten arkikieli oli silloin aramea. Joidenkin vokaali- ja painomerkkien nimet ovatkin heprean sijasta arameaa.
Vokaaleja voidaan merkitä heprealaiseen konsonanttitekstiin siis kahdella tavalla: vokaalikirjaimilla (jod ja vav) tai vokaalimerkeillä – tai käyttämällä molempia yhdessä. Nykyhepreassa käytetään yleensä pelkkiä vokaalikirjaimia (ktiv male). Heprealaiseen Vanhaan testamenttiin eli Tanachiin on sen sijaan kauttaaltaan lisätty vokaalimerkit. Lisäksi Tanachissa on myös vokaalikirjaimia, erityisen runsaasti sen nuorimmissa osissa.
Kirjaimia on siis kahdenlaisia: konsonantteja ja vokaalikirjaimia (lukemisen äidit). Vokaalejakin on kahdenlaisia: vokaalikirjaimia ja vokaalimerkkejä. Vokaalimerkit eivät siis ole kirjaimia, vaan ainoastaan lukemisen apuna olevia pisteitä ja viivoja kirjainten alla, vasemmalla puolella tai vasemmassa yläreunassa.
Jako pitkiin, lyhyihin ja katkovokaaleihin on kieliopillinen, lausumiseen sillä ei nykyisin ole juuri vaikutusta. Patach-merkkiä lukuun ottamatta kaikki muut lyhyen vokaalin merkit (segol, chirik, kibuts) voivat olla myös pitkän vokaalin merkkinä.
Vokalisoidussa tekstissä pitkien vokaalien merkkejä (kamats, tseirei, cholam) voidaan käyttää osoittamaan myös lyhyttä vokaalia. Puhekielessä kaikki vokaalit ääntyvät joko lyhyinä tai korkeintaan noin puolitoistakertaisina. Puhekielessä sanan viimeisessä tavussa oleva a-vokaali ääntyy aina lyhyenä.
Tässä esitetyt vokaalisäännöt koskevat heprealaisia tai heprealaistettuja sanoja. Nykyhepreaan viime vuosikymmeninä muista kielistä lainattuja sanoja eli lainasanoja (LW) sekä vierasnimiä ja -sanoja (FN/FW) nämä säännöt koskevat vain sovelletusti.
ot mask./fem. (79x) merkki, tunnus, mon. otot
ot fem. PBH kirjain, mon. otijot
itsur mask. NH konsonantti, "pidäke, seisake"
tnua fem. MH vokaali, "liikkuva"
em hakria fem. MH vokaalikirjain, "lukemisen äiti",
vowel letter, mater lectionis, mon. imot hakria
nekuda fem. (1x, Laul. l. 1:11) nappi, PBH piste,
MH vokaalimerkki, NH välimerkki
Tanach teosn. mask. [akron.] NH Heprealainen Vanha testamentti, Tanach,
akronyymi sanoista Tora (Laki, Opetus), Nevi'im (Profeetat) ja Ktuvim (Kirjoitukset)
אוֹת אות
אוֹתוֹת אותות
אוֹתִיּוֹת אותיות
עִצּוּר עיצור
תְּנוּעָה תנועה
אֵם־הַקְּרִיאָה אם הקריאה
אִמּוֹת־הַקְּרִיאָה אימות הקריאה
נְקֻדָּה נקודה
תָּנָ״ךְ תנ״ך
תּוֹרָה תורה
נְבִיאִים נביאים
כְּתוּבִים כתובים
2. PITKÄT VOKAALIT
סָ kamats, kamats gadol a [ā]
סֵ tseirei e
סֹ cholam, cholam chaser o
וּ shuruk u [ū]
3. LYHYET VOKAALIT
סַ patach a
סֶ segol e [ɛ]
סִ chirik, chirik chaser i
סָ kamats katan (painottomassa umpitavussa) o [å]
סֻ kibuts u
4. KATKOVOKAALIT
Katkovokaalit ovat kieliopillisesti hyvin lyhyitä vokaaleja (vähennetyt vokaalit, reduced vowels). Nykyisessä puhekielessä ne lausutaan tavallisina vokaaleina eli lyhyinä – kuten kaikki muutkin vokaalit.
סְ shva na e .[e]
סֲ chataf patach a .[a]
סֱ chataf segol e [ɛ]
סֳ chataf kamats o [å]
5. VOKAALIKIRJAIMET (LUKEMISEN ÄIDIT)
Vokaaleja voidaan merkitä käyttämällä seuraavia kirjaimia vokaalikirjaimina:
ו o tai u
י i tai e
– poikkeuksellisesti sanan viimeisessä tavussa ennen vav-kirjainta
myös a
ה- a, e tai harvoin o
– vain sanan lopussa
[א a, e, i tai o]
– alefia käytetään varsinaisena lisättynä vokaalikirjaimena vain
nykyheprean lainasanoissa (LW) sekä vierasnimissä ja -sanoissa (FN/FW)
– jo Raamatun hepreassa alef voi kuitenkin toimia vokaalikirjaimen
tavoin ilman konsonanttista äännearvoa
וֹ cholam male o [ō]
וּ shuruk u [ū]
סִי chirik male i [ī]
סֵי tseirei male ei [ē]
סֶי segol male ei [ɛ̄]
Seuraavat vain sanan lopussa:
סָה- kamats im he -a [-ā]
סֵה- tseirei im he -e [-ē]
סֶה- segol im he -e [-ɛ̄]
סֹה- cholam im he -o [-ō]
סָיו- kamats im jod uvav -av [-āw]
5.1 ESIMERKKEJÄ VOKAALIKIRJAIMISTA
5.1.1 טוֹב טוב adj. hyvä
5.1.2 מְלָכוֹת מלכות fem. mon. kuningattaret
5.1.3 תּוֹדָה תודה fem. kiitos
5.1.4 בֵּיתוֹ ביתו mask. yks. + suff. yks. 3. mask.
hänen talonsa, kotinsa
5.1.5 סוּס סוס mask. hevonen, ori
5.1.6 מַלְכֿוּת מלכות fem. kuninkuus, kuninkaanvalta
5.1.7 שִׁיר שיר mask. laulu
5.1.8 בִּירוּשָׁלַ֫יִם בירושלים paik. fem.
+ prep. בְּ Jerusalemissa
5.1.9 הֵיכָל היכל mask. temppeli, palatsi
5.1.10 מוֹרֶה מורה mask. [hif. partis.] opettaja; syyssade
5.1.11 אֵלָיו אליו prep. + suff. yks. 3. mask.
hänelle/sille, häntä/sitä kohti
5.1.12 אֱלוֹהֶ֫יךָ [אֱלֹהֶ֫יךָ] אלוהיך
mask. (mon.) + suff. yks. 2. mask.
– 1. sinun Jumalasi ("Kolminaisuusjumalasi")
– 2. sinun (monet) epäjumalasi
5.1.13 פֹּה פה adv. täällä
5.1.14 הַרְבֵּה הרבה adv. [hif. inf. abs.] paljon
5.1.15 בְּרֵאשִׁית בראשית Alussa, 1. Moos.
5.1.16 מָלֵא מלא
– 1. adj. [pa. partis.] täysi
– 2. pa. perf. yks. 3. mask. hän täytti, se oli täynnä
5.1.17 לֹא לא neg. ei
5.2 ALEF LISÄTTYNÄ VOKAALIKIRJAIMENA
Muista kielistä nykyhepreaan lainatuissa sanoissa (LW) sekä vierasnimien ja -sanojen (FN/FW) kirjoittamisessa voidaan käyttää alefia vokaalikirjaimena osoittamassa a-vokaalia.
מִילְיַארְד מיליארד mask. LW (ransk. milliard) miljardi
סָ֫אלוֹ סאלו paik. fem. FN Salo
קָ֫אזָאן קאזאן paik. fem. FN Kazan
(Tatarstanin pääkaupunki Venäjällä)
6. PATACH GANUV ELI YLIMÄÄRÄINEN "VARASTETTU" A-VOKAALI
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
patach ganuv, "varastettu patach", furtive patach, patach furtivum [-ī-]
Sanan lopussa olevan konsonanttisen kurkkuäänteen [הּ׳ ח׳ ע׳] edellä ääntyy lausumisen helpottamiseksi aina a-vokaali. Jos kurkkuäänteen edellä on luonnostaan jo a-vokaali, niin silloin sitä ei enää tarvitse lisätä. Kurkkuäänne aivan kuin "varastaa" itselleen oman a-vokaalin. Ylimääräinen patach ei poikkeuksellisesti muodosta omaa tavua.
Puhekielessä ylimääräinen a-vokaali ääntyy mapik-pisteellä varustetun he-kirjaimen yhteydessä vasta he-kirjaimen jälkeen.
Raamatun käsikirjoituksissa patach ganuv merkittiin sananloppuisen kurkkuäänteen oikean reunan alle, kuten myös yhä edelleen painetuissa hepreankielisissä Raamatuissa.
Monet heprean kirjoittamiseen suunnitellut tekstinkäsittelyohjelmat (aik. kirjoituskoneet) eivät kuitenkaan tunne tätä kirjaimen oikean alalaidan patach ganuv -merkkiä. Useimmiten varastettu patach kirjoitetaankin suoraan kirjaimen alle, samalla tavalla kuin tavallinen patach. Klassisessa transkriptiossa patach ganuv merkitään yläindeksiin kirjoitetulla pienellä a-kirjaimella.
גָּבוֹהַּ גבוה {gavóha} [gāvṓah] adj. korkea
רֵעַ רע réa [reaʽ] mask. ystävä, lähimmäinen
רָקִיעַ רקיע rakía [rāqī́aʽ] mask. taivaanvahvuus,
avaruus, ilmakehä, yllä kaartuva taivas
רוּחַ רוח rúach [rūaḥ] mask./fem. (NH fem.) henki, Henki, tuuli
7. SHVA
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
8. KAMATSIN LAUSUMINEN O-VOKAALINA (KAMATS KATAN)
Kamats-vokaalimerkillä on kaksi lausumistapaa. Yleensä se on (pitkä) a-äänne
eli kamats gadol, "suuri kamats".
קָמָץ גָּדוֹל קמץ גדול
Kuitenkin seuraavissa tapauksissa se on (lyhyt) o-äänne eli
kamats katan, "pieni kamats" [qā́mɛṣ ḥāṭū́f, "siepattu qā́mɛṣ"].
קָמָץ קָטָן קמץ קטן
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
8.1. PAINOTTOMASSA UMPITAVUSSA
Kamats on lyhyen o-vokaalin merkki eli kamats katan painottomassa konsonanttiin päättyvässä tavussa (umpitavussa eli suljetussa tavussa).
שָׁמְרֵ֫נִי שומרני shomreni
pa. imperat. yks. 2 mask. + suff. yks. 1. c. varjele minua
vrt. שָֽׁמְרָה שמרה shamra pa. perf. yks. 3. fem. hän varjeli
יְכָלְתֶּם יכולתם jecholtem
pa. perf. mon. 2. mask. te kykenitte
חָכְמָה חוכמה chochma fem. viisaus, Viisaus
וַיָּ֫שָׁב vajashov BH
pa. kons. impf. yks. 3. mask. ja hän kääntyi takaisin, palasi
כָּל־ כל kol subst. kaikki, koko, jokainen, st. constr.
huom. kol-sanan omistettava vokalisoimaton muoto – Sim lev!
vrt. כֹּל כול kol st. abs.
8.2 O-VOKAALINA ÄÄNTYVÄN KAMATSIN EDELLÄ
Kamats ääntyy o-vokaalina, jos se on toisen o-vokaalina ääntyvän kamatsin, so. kamats katan ("pieni kamats") tai chataf kamats ("kamatsin sieppaus"), edellä.
פָּעָלְךָ פועולך po'olcha
mask. yks. + suff. yks. 2. mask. sinun tekosi
צָהֳרַ֫יִם צוהריים tsohoraim mask. du. (23x) keskipäivä
נָעֳמִי נעמי [No'omi] {NH Naomi}
fem. henk. (21x, Ruut 1:2) [Noomi]
8.3 KODASHIM JA SHORASHIM -SANOISSA
Kamats ääntyy o-vokaalina kahdessa monikkomuotoisessa sanassa.
קָדָשִׁים קודשים kodashim mask. mon. pyhäköt
קֹ֫דֶשׁ קודש mask. pyhäkkö
שָׁרָשִׁים שורשים shorashim mask. mon. juuret
שֹׁ֫רֶשׁ שורש mask. juuri
9. DIFTONGI
Diftongit eli kaksoisääntiöt, se on kaksi eri vokaalia samassa tavussa, eivät kuulu heprean kieleen. Ns. varastettu patach (hepr. patach ganuv) tuottaa samaan tavuun kaksi eri vokaalia, mutta sekään ei ole diftongi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Käytännössä kuitenkin sanan lopussa olevaa penultimapainotteista aji-tavua pidetään usein diftongina; lausumisen näkökulmasta se sitä onkin. Kun jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin se puhekielessä "liukenee" eli heikkenee i-vokaaliksi.
vrt. myös seuraavat:
טְבֶ֗רְיָה טבריה fem. paik. PBH Tiberias
דְּגַ֗נְיָה דגניה fem. paik. NH Degania, "Jahven/Herran vilja",
kibbutsi Gennesaretinjärven eteläpuolella ~10 km Tiberiaksesta
Tavuopillisesti sanan lopussa on yhä kaksi tavua, joista toiseksi viimeinen on painollinen ja viimeinen alkaa jod-kirjaimella. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa ääntymätöntä jod-kirjainta ei merkitä transkriptioon.
Ai-diftongina ääntyviä penultimapainotteisia sanan loppuja esiintyy
– 1. diftongisegolaateissa
– 2. duaalissa eli kaksikossa
– 3. monikollisen tai monikollisesti taipuvan omistettavan sanan
yks. 2. fem. omistusliitteenä
Diftongisegolaatteja lukuun ottamatta vokalisoimattomassa kirjoituksessa jod kirjoitetaan näissä diftongeissa kahdennettuna, poikkeuksellisesti ei kuitenkaan maim-sanassa.
9.1 DIFTONGISEGOLAATTI
בַּ֫יִת בית mask. (2 031x) talo, koti
בָּתִּים batim epäsäänn. monikko – Sim lev!
זַ֫יִת זית mask. (38x) oliivipuu, oliivi, öljymarja זֵיתִים
חַ֫יִל חיל mask. (244x) voima, rikkaus, sankaruus, urhoollisuus
חֵילוֹת
יַ֫יִן יין mask. (141x) viini יֵינוֹת
קַ֫יִץ קיץ mask. (20x) kesä קֵיצִים
9.2 DUAALI
יָדַ֫יִם ידיים fem. du. kädet, "kaksi kättä"
יָד fem. (1 671x) käsi
מַ֫יִם מים mask. du. (580x) vesi, "kaksoisvesi"
huom. maim-sanan poikkeuksellinen ktiv male -muoto – Sim lev!
שָׁמַ֫יִם שמיים mask. du. (421x) taivas, taivaat,
"kaksoistaivas"
שְׂפָתַ֫יִם שפתיים fem. du. huulet, "kaksi huulta"
שָׂפָה fem. (176x) huuli, ääri, reuna, ranta, (puhuttu) kieli
9.3 OMISTUSLIITE
אֱלוֹהַ֫יִךְ [אֱלֹהַ֫יִךְ] אלוהייך
mask. henk. + suff. yks. 2. fem. sinun Jumalasi/Kolminaisuusjumalasi
בָּנַ֫יִךְ בנייך mon. + suff. yks. 2. fem. sinun poikasi/lapsesi
עָלַ֫יִךְ עלייך prep. + suff. yks. 2. fem. sinun päällesi, päälläsi
שִׁירַ֫יִךְ שירייך mask. mon. + suff. yks. 2. fem. sinun laulusi