A2 Aramean kieli (ARAMEA YLEISTÄ)
| a2-aramean-kieli.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 7.6.2023).
A ARAMEA https://gen.fi/a.html
A2 YLEISTÄ https://gen.fi/a2.html
A2 Aramean kieli
https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja ja tallenne
1. Seemiläiset kielet
2. Aramean kielen historiaa
3. Jeesuksen ajan länsiaramea
4. Nykyaramea
4.1 Assyrialaiskristityt
4.2 Muut arameankieliset
5. Aramean kirjaimistot
6. Aramea Tanachissa
7. Aramea kreikankielisessä UT:ssa
8. Talmudin aramea
0. DOKUMENTTEJA JA TALLENNE
A2 Aramea kreikankielisessä UT:ssa
https://gen.fi/a2-aramea-utssa.html
A2 Peshitta
https://gen.fi/a2-peshitta.html
A8 Tanachin arameankieliset jakeet
https://gen.fi/a8-tanach.html
Akkadin kieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akkadin_kieli
Aramaic Rocks
https://www.aramaic.rocks/
Aramean kieli (Wikipedia)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aramean_kieli
Assyrialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyrialaiset_(kansa)
Dukhrana (Peshittan teksti)
http://www.dukhrana.com/peshitta/index.php
Israel in the Times of Jesus (map)
https://www.conformingtojesus.com/charts-maps/en/map_of_israel_at_the_time_of_jesus.htm
The New Covenant Aramaic Peshitta Text with Hebrew Translation.
The Bible Society in Israel 1986/2005
New Testament in the Original Greek by Ivan Panin.
Book Society of Canada 1934 (kopioi selaimeesi alla olevan linkin osoite)
https://www.scribd.com/document/644433/Ivan-Panin-The-New-Testament-in-the-Original-Greek
uusi painos: Numeric Greek New Testament. Ed. Mark Vedder 2017/2019
Samarialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Samarialaiset
Seemiläiset kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seemiläiset_kielet
Syria (map)
http://www.countrywatch.com/intelligence/countryreviews?countryid=167
Talmud
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talmud
Aramean aarre 1, Talita, kum! 4.2.2018 (0.19)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/pbnwqx8kv03r/
Youtube-video: https://youtu.be/MBhZ0WaxaiQ
Tekstitiedostot: https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
https://gen.fi/a6-talita-kum.html
1. SEEMILÄISET KIELET
Seemiläisiä kieliä yhdistävät kolmikonsonanttiset sanajuuret, jotka voivat olla useissa seemiläisissä kielissä samoja.
Seemiläiset kielet jaetaan usein länsi- ja itäseemiläisiin kieliin. Kaikki nykyisin puhuttavat seemiläiset kielet kuuluvat länsiseemiläisiin, jotka voidaan puolestaan jakaa luoteisseemiläisiin, arabialaisiin ja etiopialaisiin kieliin.
Seuraavassa otteita seemiläisten kielten sukupuusta:
A. Länsiseemiläiset kielet
A.1 Luoteisseemiläiset kielet
A.1.1 Kanaanilaiset kielet
A.1.1.1 Heprealaiset murteet:
• heprea, edom, moab, samarialainen Pentateukki
A.1.1.2 Foinikialais-puunilaiset kielet
A.1.2 Aramea
A.1.3 Ugarit
A.2 Arabialaiset kielet
• ainoa Euroopassa virallisena kielenä puhuttu seemiläinen kieli,
malta, on kehittynyt arabiasta
A.3 Etiopian kielet
• amhara, tigrinja, tigre, harari jne.
B. Itäseemiläiset kielet
B.1 Akkadi
• eteläakkadi (babylonia)
• pohjoisakkadi (assyria)
B.2 Ebla
Aramea ja heprea kuuluvat luoteisseemiläisiin kieliin ja ovat verrattain läheisiä sukulaiskieliä. Aramean ja heprean suhdetta voisi verrata esim. suomen ja viron kielien suhteeseen: opiskelemattakin ymmärtää sanan sieltä ja toisen täältä – mutta usein väärin!
Rabbien opetuksen mukaan aramean kieli on ollut ihmiskunnan alkukieli, paratiisikieli. Allekirjoittanut äänestää tässä kohtaa pikemminkin lähempänä hepreaa olevaa alkuseemiläistä kieltä. Joka tapauksessa kaikki maailman kielet pohjautuvat tähän alkuseemiläiseen kieleen, joka Baabelin tornin aikaisessa kieltensekoituksessa alkoi jakaantua lopulta tuhansiksi eri kieliksi.
Heprean kielen vahva teologisuus ja erityisesti sen Kristus-keskeisyys puoltavat ja todistavat sen alkuperäisyyttä ja yhteyttä Jumalan Aadamille opettamaan/antamaan paratiisikieleen. Hepreassa jokainen sana ja jopa tietyt kieliopin kohdat saarnaavat rakasta Vapahtajaamme. Raamatun heprea on peräisin Pyhästä Hengestä. Arameasta allekirjoittanut ei ole löytänyt tällaista kaiken läpäisevää teologista profeetallisuutta – ainakaan vielä.
Abraham ja hänen Mesopotamiassa asuneet lähisukulaisensa puhuivat kuitenkin arameaa. Heprean eli silloisen kanaanilaisten kielen hänen perhekuntansa omaksui vasta Luvattuun maahan muuttamisen myötä. Toki Abrahamin aikaan neljä tuhatta vuotta sitten aramea ja kanaanilaisten kieli ovat todennäköisesti olleet keskenään helpommin ymmärrettäviä. Näiden kielten puhujat ovat todennäköisesti pystyneet kommunikoimaan toisensa kanssa huomattavasti paremmin kuin nykyaramean ja nykyheprean puhujat.
Miten kanaanilaiset kansat olisivat puhuneet "puhtaampaa" paratiisikieltä kuin Luvatun Siemenen esi-isät: Aabraham, Terah ja todennäköisesti useat jo heitä ennen arameaa puhuneet sukupolvet? Jumala näyttää järjestäneen asian niin, että alkukieli on säilynyt puhtaimpana sillä maantieteellisellä alueella, missä Vapahtaja olisi kerran syntyvä – eli Luvatussa maassa. Vastaavasti Herra on myöhempinä vuosituhansina varjellut heprean kielen puhtautta sillä, että se oli lähes kaksi tuhatta vuotta ilman ensimmäistäkään sitä äidinkielenään puhunutta ihmistä. Heprean kieli on muuttunut vuosituhansien aikana hämmästyttävän vähän.
2. ARAMEAN KIELEN HISTORIAA
Arameasta tuli Lähi-idän valtakieli eli lingua franca 700-luvulta eKr. alkaen. Se on erikoista, sillä se ei ole ollut koskaan minkään tuon ajan suurvallan oma kieli:
• Assyrian ja Uus-Babylonian kieli oli akkadi
• Persiassa oli indoeurooppalaisiin kieliin kuuluva muinaispersia eli -farsi
• Makedoniassa oli kreikka
• Roomassa oli latina
Vasta 600-luvulla arabia syrjäytti aramean Lähi-idän valtakielen asemasta, jossa se oli ollut noin 1300 vuotta.
Vanhimmat tunnetut aramean sanat on kirjattu ylös Jaakobin ja hänen appensa Labanin välisestä keskustelusta, joka on käyty 1900-luvulla eKr. (1Moos31_47). Kirjallisten arkeologisten lähteiden osalta vanhimpia aramean muotoja kutsutaan
• muinaisarameaksi (noin 900–600 eKr.) ja
• klassiseksi arameaksi eli ns. valtakunnan arameaksi (noin 600–100 eKr.).
VT:n aramea kuuluu tähän jälkimmäiseen. Sen jälkeen aramea jakautuu länsi- ja itäaramealaisiin murteisiin.
Yksi länsiaramealaisista murteista on läntinen juutalaisaramea, jonka galilealainen alamurre oli rakkaan Vapahtajamme äidinkieli. Jerusalemin alkuseurakunnassa on puhuttu tätä läntistä juutalaisarameaa, jota myöhemmin on kutsuttu nimellä Palestiinan juutalaisaramea.
A. Länsiaramealaisia murteita (lähes kaikki kuolleita kieliä)
• nabatea
• palmyra
• samaria
□ huomaa, että samarialainen Pentateukki on kirjoitettu heprean kielen
samarian murteella, jonka kirjaimisto muistuttaa syyrian estrangelaa – samarialaisia Mooseksen kirjoja ei siis ole kirjoitettu samarian kielellä, joka on yksi länsiaramealaista murteista
□ nykyiset Israelissa asuvat samarialaiset (~800) puhuvat
joko nykyhepreaa tai arabiaa
• läntinen juutalaisaramea
□ Juudean Jerusalemin alueen murre
□ Juudean Ein Gedin alueen kaakkoinen murre
□ Galilean murre (Vapahtajamme äidinkieli, Jerusalemin Talmud)
• Palestiinan kristillinen aramea (kirjoitettu syyrialaisin kirjaimin)
• nykylänsiaramea (ainoa nykyisin puhuttu länsiaramean murre,
sekin katoamassa)
B. Itäaramealaiset murteet
• syyria (Peshittan kieli)
itäinen nestorialainen murre eli swadaja
läntinen jakobiittinen murre eli turojo
• itäinen juutalaisaramea (Babylonian Talmud)
• mandea
Nykyisin puhutut aramean murteet kuuluvat lähes kaikki itäaramealaiseen ryhmään. Vapahtajamme äidinkielelle läheisintä sukua olevaa länsiarameaa puhutaan enää vain kolmessa Syyrian kylässä (kristittyjen Ma'alula sekä muslimien Bakh'a ja Jub'addin).
3. JEESUKSEN AJAN LÄNSIARAMEA
Tutkijat ovat hahmotelleet Jeesuksen aikana puhutusta länsiarameasta seitsemän eri murrealuetta. Näiden murteiden puhujia on arvioitu olleen tuolloin noin kolme miljoonaa nykyisten Israelin, Libanonin, Jordanian, Syyrian ja Turkin alueilla.
• 1. Jerusalem lähialueineen
• 2. Kaakkois-Juudea Ein Gedin alueella
• 3. Samaria eli Keski-Israel
• 4. Galilea eli Pohjois-Israel (Jeesuksen äidinkieli,
myöh. Jerusalemin Talmud)
• 5. Transjordania eli Jordanin itäpuoliset alueet
• 6. Damaskoksen alue (esim. nyk. Syyrian Ma'alula)
• 7. Orontes-joen alue
□ Yli 500 km pitkä Orontes alkaa Antilibanonin vuoristosta ja virtaa etelästä kohti pohjoista Libanonin ja Länsi-Syyrian halki laskeakseen Välimereen nykyisen Turkin alueella Antakyan (antiikin Antiokia) lähellä.
Koska kieli oli yhteinen, niin Jeesusta saatettiin tulla kuulemaan kaikilta näiltä alueilta.
24. Maine hänestä levisi koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki sairastavat, monien tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvaantuneet, ja hän paransi heidät. (Matt04_24)
25. Häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapoliksesta ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen. (Matt04_25)
https://www.conformingtojesus.com/charts-maps/en/map_of_israel_at_the_time_of_jesus.htm
http://www.countrywatch.com/intelligence/countryreviews?countryid=167
4. NYKYARAMEA
Nykyiset aramean puhujat kuuluvat neljään uskonnolliseen ryhmään:
• 1. kristityt eli assyrialaiskristityt (kaldealaiset)
• 2. juutalaiset
• 3. muslimit
• 4. mandealaiset
Arameaa äidinkielenään puhuvia on arvioitu olevan yhteensä vielä joitakin satoja tuhansia. Määrä kuitenkin laskee jatkuvasti.
4.1 ASSYRIALAISKRISTITYT
Assyrialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyrialaiset_(kansa)
Assyrialaiskristittyjen eli lyhyemmin assyrialaisten keskuudessa puhutaan vielä itäaramealaisia murteita, joista tärkeimmät ovat:
• länsisyyria tai länsiassyria eli turojo, "vuorikieli"
• itäsyyria tai itäassyria eli swadaja, "puhuttu kieli"
Näistä kielistä/murteista käytetään eri yhteyksiä useita eri nimityksiä: aramea, syyria, assyria, kaldea jne.
Assyrialaisten asuinalueet ovat historiallisesti olleet Irakin, Iranin, Syyrian ja Turkin alueella. Assyrialaiskristittyjä arvioidaan olevan nykyisin yli kolme miljoonaa, joista noin puolet asuu diasporassa. Ruotsissa assyrialaisia on ~100 000. Myös Suomeen on muuttanut 1990-luvulta alkaen satoja assyrialaisia, erityisesti Ouluun – asuu heitä jopa Torniossakin. Kansainvälisesti tunnetuin assyrialainen lienee yhdysvaltalainen nyt jo uransa lopettanut tennistähti Andre Agassi [1970–].
Useimmat assyrialaiset puhuvat kotimaansa kieltä: arabiaa, turkkia, persiaa eli farsia tai diasporamaansa kieltä. Aramea on yhä edelleen kuitenkin assyrialaisten kirkkojen liturginen kieli.
4.2 MUUT ARAMEANKIELISET
Itäaramealaiseen kieliryhmään kuuluvan Babylonian juutalaisaramean puhujat ovat suurelta osin muuttaneet Israeliin. Tämä pienilukuinen arameaa puhuva juutalaisyhteisö on vähitellen muuttumassa hepreankieliseksi.
Arameaa puhuvien muslimien keskuudessa valtakieli eli arabia vahvistuu aramean kustannuksella.
Mandealaisuus on monoteistinen gnostilainen eli salatietoon perustuva uskonto, joka on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Mandealaisia on asunut Irakissa ja Iranissa, mutta islamin vainon keskeltä moni on kristittyjen tavoin muuttanut länsimaihin. Nykyisin mandealaisuuteen voi vain syntyä, käännynnäisiä ei tähän uskontoon enää oteta. Mandealaisia on arvioitu olevan kaikkiaan ~60 000. Suomessa on ~100 Irakista kotoisin olevaa mandealaista perhettä.
√ידע jada v. tietää, tuntea, BH (myös) olla sukupuoliyhteydessä
BH מַדָּע mada mask. [mem-nom.] (6x) ymmärrys
BA מַנְדַּע manda mask. [mem-nom.] [nasalisaatio] (4x)
ymmärrys, järki
γνῶσις gnoosis fem. (LXX 67x, UT 29x) tieto, tunteminen׃
5. ARAMEAN KIRJAIMISTOT
VT:n eli Raamatun aramea on kirjoitettu samalla kirjaimistolla kuin muukin Tanach eli Heprealainen Vanha testamentti.
Nykyisin kukin uskontokunta käyttää aramean kirjoittamiseen omaa kirjaimistoaan:
• 1. Assyrialaiskristityt käyttävät Peshittan kirjaimistoa (estrangela),
josta siitäkin on vielä eri versioita (läntiset jakobiittinen ja serto sekä itäinen nestoriolainen).
• arabialaiset sekä syyrian serto-kirjaimet
https://fi.pinterest.com/pin/401664860491701922/
https://www.aramaic.rocks/2012/04/serto-alphabet.html
• 2. Arameaa puhuvat juutalaiset käyttävät heprean kirjaimistoa,
joka alun perin on ollutkin nimenomaan ns. valtakunnan aramean kirjoittamiseen käytetty aramean kirjaimisto (aramealainen neliökirjoitus).
• 3. Arameaa puhuvat muslimit käyttävät arabian kirjaimistoa.
• 4. Mandealaisilla on oma kirjaimistonsa.
6. ARAMEA TANACHISSA
Tanachissa eli Heprealaisessa Vanhassa testamentissa seuraavat jaksot ovat arameaksi:
1. Moos. 31:47, 1Moos31_47 (2 sanaa)
Jer. 10:11, Jer10_11
Dan. 2:4b – 7:28
Esra 4:8 – 6:18, 7:12–26
Arameankieliset Tanachin tekstit:
A8 Tanachin arameankieliset jakeet
https://gen.fi/a8-tanach.html
Aramea yhdistää Tanachin kaikki kolme osaa: Tooran (1. Moos.), profeetat (Jer.) ja kirjoitukset (Dan., Esra). Kun lisäksi kreikankielisessä UT:ssa on useita aramean sanoja, niin voidaan sanoa, että aramean kieli läpäisee ja yhdistää koko Pyhän Raamatun.
VT:ssa on yhteensä 269 arameankielistä jaetta, noin 1,5 prosenttia VT:n tekstistä (noin 1 prosentti koko Raamatusta).
Lisäksi VT:n heprean keskellä esiintyy yksittäisiä arameankielisiä sanoja esim.
בַּר
bar poika (Ps002_12, Sananl31_02)
< hepr. בֵּן
גְּבַר
gvar [a-segol.] mies (Ps018_26)
< hepr. גֶּ֫בֶר
ja joissakin hepreankielisissä sanoissa on aramean taivutuspäätteitä,
esim. (Ps. 116:7, 12 jne.):
ִין in-pääte ִים im-päätteen sijasta
וֹ֫הִי ohi-pääte ָיו av-päätteen sijasta
מוֹ mo-pääte הֶם hem-päätteen sijasta
כִי chi-pääte ךְ ch-päätteen sijasta
VT:ssa on yhteensä ~700 eri aramean sanaa (MLH 696), joiden yhteinen esiintymismäärä on reilut 7000. Sanavälillä toisistaan erotettuja aramean sanoja on allekirjoittaneen laskujen mukaan 4583 (koko VT 304 901) sanaa [vrt. Tooran kirjaimet 304 805]. Yksikirjaimiset sanat kirjoitetaan aina suoraan yhteen seuraavan sanan kanssa.
Vähintään neljä kertaa esiintyviä aramean sanoja on 268, jotka kattavat yli 90 prosenttia koko arameankielisestä tekstistä.
Ketiv ja qere eli "kirjoitettu ja luettu" kohtia on arameankielisissä jaksoissa 119, siis lähes joka toisessa jakeessa.
Vanhan testamentin aramean kielitieteellinen nimi englanniksi on Jewish Literary Aramaic eli juutalainen kirja-aramea. Se on hyvin pitkälle Persian valtakunnan virallisena hallinto- ja virkakielenä käytettyä ns. valtakunnan arameaa. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 500 eKr. Persian kuningas olisi määrännyt aramean kielen valtakuntansa (länsiosien) viralliseksi hallintokieleksi.
7. ARAMEA KREIKANKIELISESSÄ UT:SSA
A2 Aramea kreikankielisessä UT:ssa
https://gen.fi/a2-aramea-utssa.html
8. TALMUDIN ARAMEA
Kirjallinen juutalaisaramea jakautuu ajanlaskumme alkuvuosisatoina kahteen haaraan:
• Babylonian juutalaisarameaan
(JBA, Jewish Babylonian Aramaic, itäarameaa)
• Palestiinan juutalaisarameaan
(JPA, Jewish Palestinian Aramaic, länsiarameaa)
Kummallakin murteella on kirjoitettu oma Talmudinsa eli juutalaisten oppineiden alun perin suullisina periytyneet raamatunselitykset: Babylonian Talmud ja Jerusalemin Talmud.
Talmud (PBH "opetus") on Tanachin (Heprealainen VT) jälkeen merkittävin juutalaisuuden teos. Talmud on Tanachia täydentävä juutalaisen lain selitys ja yhteenveto. Alkujaan opetus oli suullista, mutta myöhemmin (~200–500-luvuilla jKr.) opetukset koottiin kirjalliseen muotoon.
Talmudissa on 63 traktaattia eli osaa, jotka ovat keskimäärin noin sadan sivun mittaisia. Talmudissa on viitattu tuhansien rabbien opetuksiin. Talmudiin kuuluu kaksi osaa: Mishna ja Gemara. Toisen vuosituhannen alkupuolella Talmudiin lisättiin vielä arvostettujen rabbien kommentaareja eli selityksiä. Vuodesta 1523 asti Talmud on säilynyt lähes muuttumattomana.
Talmudin vanhin osa ja ydin, Mishna (PBH "toisinto, kertaaminen"), on suullinen laki eli isien perinnäissäännöt, jotka aikanaan opeteltiin kertaamisen eli toistamisen kautta ulkoa. Mishnan vastapooli on kirjoitettu laki Mikra (PBH "luettu"), joka tarkoitti siis Tanachia.
Rabbi Jehuda Hanasi ("ruhtinas Juuda", engl. Judah the Prince [~135–~217] kokosi vuonna 189 jKr. (vuonna 3949 maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan, vuonna 500 seleukidisen ajanlaskun mukaan) siihen asti suullisessa muodossa olleen Mishnan kirjalliseen muotoon. Mishna on kirjoitettu osin Raamatun heprealla, osin myöhemmällä ns. Mishnan heprealla.
Gemara (PBH "täydellistäminen, loppuun saattaminen") on hepreankielisen Mishnan arameankielinen kommentaari eli selitys.
BA √גמר gemar (1x) pe. גְּמַר saattaa päätökseen (verbi)
BH √גמר gamar (5x) olla loppu, hävitä; saattaa päätökseen (verbi)
Gemarassa on rabbien lakiaiheisia keskusteluja, väittelyjä sekä erilaisia kertomuksia. Gemara on kirjoitettu vokalisoimattomalla aramealla, Mishna myöhemmin vokalisoidulla heprealla. Usein Talmud-sanalla tarkoitetaan vain tätä arameankielistä selitystä eli Gemaraa.
Gemara-tekstejä eli Talmudeja on siis kaksi: Jerusalemin Talmud ja Babylonian Talmud. Jerusalemin Talmud eli Talmud Jerushalmi, "Jerusalemilainen Talmud", sisältää Tiberiaksen, Seforiksen ja Kesarean rabbikoulujen opetuksia. Sen kirjallinen asu on vuosilta 350–400.
Jerusalemin Talmud on pääosin kirjoitettu aikanaan länsiarameaksi, sen galilealaisella juutalaismurteella (Jewish Palestinian Aramaic). Tämän kielen muutamaa sataa vuotta aiemmin puhuttu muoto on ollut Vapahtajamme äidinkieli. Jerusalemin Talmudin kieli on kuitenkin vuosisatojen monien kopiointien aikana muuttunut kohti itäisempää kielen muotoa eli Babylonian juutalaisarameaa.
Babylonian Talmud eli Talmud Bavli, "Babylonialainen Talmud", on kirjoitettu nimensä mukaisesti muinaisen Babylonian alueella 200–400-luvuilla. Se valmistui 500-luvun alussa. Babylonian Talmud on merkittävästi laajempi ja tunnetumpi kuin Jerusalemin Talmud. Usein sanalla Talmud viitataankin nimenomaan Babylonian Talmudiin ja erityisesti sen Gemara- eli selitysosioon.
תַּלְמוּד תלמוד
מִשְׁנָה משנה
מִקְרָא מקרא
יְהוּדָה הַנָּשִׂיא יהודה הנשיא
גְּמָרָה גמרה
JBAגְּמָרָא גמרא
תַּלְמוּד יְרוּשַׁ֫לְמִי תלמוד ירושלמי
תַּלְמוּד בָּֽבְלִי תלמוד בבלי
A ARAMEA https://gen.fi/a.html
A2 YLEISTÄ https://gen.fi/a2.html
A2 Aramean kieli
https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja ja tallenne
1. Seemiläiset kielet
2. Aramean kielen historiaa
3. Jeesuksen ajan länsiaramea
4. Nykyaramea
4.1 Assyrialaiskristityt
4.2 Muut arameankieliset
5. Aramean kirjaimistot
6. Aramea Tanachissa
7. Aramea kreikankielisessä UT:ssa
8. Talmudin aramea
0. DOKUMENTTEJA JA TALLENNE
A2 Aramea kreikankielisessä UT:ssa
https://gen.fi/a2-aramea-utssa.html
A2 Peshitta
https://gen.fi/a2-peshitta.html
A8 Tanachin arameankieliset jakeet
https://gen.fi/a8-tanach.html
Akkadin kieli
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akkadin_kieli
Aramaic Rocks
https://www.aramaic.rocks/
Aramean kieli (Wikipedia)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aramean_kieli
Assyrialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyrialaiset_(kansa)
Dukhrana (Peshittan teksti)
http://www.dukhrana.com/peshitta/index.php
Israel in the Times of Jesus (map)
https://www.conformingtojesus.com/charts-maps/en/map_of_israel_at_the_time_of_jesus.htm
The New Covenant Aramaic Peshitta Text with Hebrew Translation.
The Bible Society in Israel 1986/2005
New Testament in the Original Greek by Ivan Panin.
Book Society of Canada 1934 (kopioi selaimeesi alla olevan linkin osoite)
https://www.scribd.com/document/644433/Ivan-Panin-The-New-Testament-in-the-Original-Greek
uusi painos: Numeric Greek New Testament. Ed. Mark Vedder 2017/2019
Samarialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Samarialaiset
Seemiläiset kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seemiläiset_kielet
Syria (map)
http://www.countrywatch.com/intelligence/countryreviews?countryid=167
Talmud
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talmud
Aramean aarre 1, Talita, kum! 4.2.2018 (0.19)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/pbnwqx8kv03r/
Youtube-video: https://youtu.be/MBhZ0WaxaiQ
Tekstitiedostot: https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
https://gen.fi/a6-talita-kum.html
1. SEEMILÄISET KIELET
Seemiläisiä kieliä yhdistävät kolmikonsonanttiset sanajuuret, jotka voivat olla useissa seemiläisissä kielissä samoja.
Seemiläiset kielet jaetaan usein länsi- ja itäseemiläisiin kieliin. Kaikki nykyisin puhuttavat seemiläiset kielet kuuluvat länsiseemiläisiin, jotka voidaan puolestaan jakaa luoteisseemiläisiin, arabialaisiin ja etiopialaisiin kieliin.
Seuraavassa otteita seemiläisten kielten sukupuusta:
A. Länsiseemiläiset kielet
A.1 Luoteisseemiläiset kielet
A.1.1 Kanaanilaiset kielet
A.1.1.1 Heprealaiset murteet:
• heprea, edom, moab, samarialainen Pentateukki
A.1.1.2 Foinikialais-puunilaiset kielet
A.1.2 Aramea
A.1.3 Ugarit
A.2 Arabialaiset kielet
• ainoa Euroopassa virallisena kielenä puhuttu seemiläinen kieli,
malta, on kehittynyt arabiasta
A.3 Etiopian kielet
• amhara, tigrinja, tigre, harari jne.
B. Itäseemiläiset kielet
B.1 Akkadi
• eteläakkadi (babylonia)
• pohjoisakkadi (assyria)
B.2 Ebla
Aramea ja heprea kuuluvat luoteisseemiläisiin kieliin ja ovat verrattain läheisiä sukulaiskieliä. Aramean ja heprean suhdetta voisi verrata esim. suomen ja viron kielien suhteeseen: opiskelemattakin ymmärtää sanan sieltä ja toisen täältä – mutta usein väärin!
Rabbien opetuksen mukaan aramean kieli on ollut ihmiskunnan alkukieli, paratiisikieli. Allekirjoittanut äänestää tässä kohtaa pikemminkin lähempänä hepreaa olevaa alkuseemiläistä kieltä. Joka tapauksessa kaikki maailman kielet pohjautuvat tähän alkuseemiläiseen kieleen, joka Baabelin tornin aikaisessa kieltensekoituksessa alkoi jakaantua lopulta tuhansiksi eri kieliksi.
Heprean kielen vahva teologisuus ja erityisesti sen Kristus-keskeisyys puoltavat ja todistavat sen alkuperäisyyttä ja yhteyttä Jumalan Aadamille opettamaan/antamaan paratiisikieleen. Hepreassa jokainen sana ja jopa tietyt kieliopin kohdat saarnaavat rakasta Vapahtajaamme. Raamatun heprea on peräisin Pyhästä Hengestä. Arameasta allekirjoittanut ei ole löytänyt tällaista kaiken läpäisevää teologista profeetallisuutta – ainakaan vielä.
Abraham ja hänen Mesopotamiassa asuneet lähisukulaisensa puhuivat kuitenkin arameaa. Heprean eli silloisen kanaanilaisten kielen hänen perhekuntansa omaksui vasta Luvattuun maahan muuttamisen myötä. Toki Abrahamin aikaan neljä tuhatta vuotta sitten aramea ja kanaanilaisten kieli ovat todennäköisesti olleet keskenään helpommin ymmärrettäviä. Näiden kielten puhujat ovat todennäköisesti pystyneet kommunikoimaan toisensa kanssa huomattavasti paremmin kuin nykyaramean ja nykyheprean puhujat.
Miten kanaanilaiset kansat olisivat puhuneet "puhtaampaa" paratiisikieltä kuin Luvatun Siemenen esi-isät: Aabraham, Terah ja todennäköisesti useat jo heitä ennen arameaa puhuneet sukupolvet? Jumala näyttää järjestäneen asian niin, että alkukieli on säilynyt puhtaimpana sillä maantieteellisellä alueella, missä Vapahtaja olisi kerran syntyvä – eli Luvatussa maassa. Vastaavasti Herra on myöhempinä vuosituhansina varjellut heprean kielen puhtautta sillä, että se oli lähes kaksi tuhatta vuotta ilman ensimmäistäkään sitä äidinkielenään puhunutta ihmistä. Heprean kieli on muuttunut vuosituhansien aikana hämmästyttävän vähän.
2. ARAMEAN KIELEN HISTORIAA
Arameasta tuli Lähi-idän valtakieli eli lingua franca 700-luvulta eKr. alkaen. Se on erikoista, sillä se ei ole ollut koskaan minkään tuon ajan suurvallan oma kieli:
• Assyrian ja Uus-Babylonian kieli oli akkadi
• Persiassa oli indoeurooppalaisiin kieliin kuuluva muinaispersia eli -farsi
• Makedoniassa oli kreikka
• Roomassa oli latina
Vasta 600-luvulla arabia syrjäytti aramean Lähi-idän valtakielen asemasta, jossa se oli ollut noin 1300 vuotta.
Vanhimmat tunnetut aramean sanat on kirjattu ylös Jaakobin ja hänen appensa Labanin välisestä keskustelusta, joka on käyty 1900-luvulla eKr. (1Moos31_47). Kirjallisten arkeologisten lähteiden osalta vanhimpia aramean muotoja kutsutaan
• muinaisarameaksi (noin 900–600 eKr.) ja
• klassiseksi arameaksi eli ns. valtakunnan arameaksi (noin 600–100 eKr.).
VT:n aramea kuuluu tähän jälkimmäiseen. Sen jälkeen aramea jakautuu länsi- ja itäaramealaisiin murteisiin.
Yksi länsiaramealaisista murteista on läntinen juutalaisaramea, jonka galilealainen alamurre oli rakkaan Vapahtajamme äidinkieli. Jerusalemin alkuseurakunnassa on puhuttu tätä läntistä juutalaisarameaa, jota myöhemmin on kutsuttu nimellä Palestiinan juutalaisaramea.
A. Länsiaramealaisia murteita (lähes kaikki kuolleita kieliä)
• nabatea
• palmyra
• samaria
□ huomaa, että samarialainen Pentateukki on kirjoitettu heprean kielen
samarian murteella, jonka kirjaimisto muistuttaa syyrian estrangelaa – samarialaisia Mooseksen kirjoja ei siis ole kirjoitettu samarian kielellä, joka on yksi länsiaramealaista murteista
□ nykyiset Israelissa asuvat samarialaiset (~800) puhuvat
joko nykyhepreaa tai arabiaa
• läntinen juutalaisaramea
□ Juudean Jerusalemin alueen murre
□ Juudean Ein Gedin alueen kaakkoinen murre
□ Galilean murre (Vapahtajamme äidinkieli, Jerusalemin Talmud)
• Palestiinan kristillinen aramea (kirjoitettu syyrialaisin kirjaimin)
• nykylänsiaramea (ainoa nykyisin puhuttu länsiaramean murre,
sekin katoamassa)
B. Itäaramealaiset murteet
• syyria (Peshittan kieli)
itäinen nestorialainen murre eli swadaja
läntinen jakobiittinen murre eli turojo
• itäinen juutalaisaramea (Babylonian Talmud)
• mandea
Nykyisin puhutut aramean murteet kuuluvat lähes kaikki itäaramealaiseen ryhmään. Vapahtajamme äidinkielelle läheisintä sukua olevaa länsiarameaa puhutaan enää vain kolmessa Syyrian kylässä (kristittyjen Ma'alula sekä muslimien Bakh'a ja Jub'addin).
3. JEESUKSEN AJAN LÄNSIARAMEA
Tutkijat ovat hahmotelleet Jeesuksen aikana puhutusta länsiarameasta seitsemän eri murrealuetta. Näiden murteiden puhujia on arvioitu olleen tuolloin noin kolme miljoonaa nykyisten Israelin, Libanonin, Jordanian, Syyrian ja Turkin alueilla.
• 1. Jerusalem lähialueineen
• 2. Kaakkois-Juudea Ein Gedin alueella
• 3. Samaria eli Keski-Israel
• 4. Galilea eli Pohjois-Israel (Jeesuksen äidinkieli,
myöh. Jerusalemin Talmud)
• 5. Transjordania eli Jordanin itäpuoliset alueet
• 6. Damaskoksen alue (esim. nyk. Syyrian Ma'alula)
• 7. Orontes-joen alue
□ Yli 500 km pitkä Orontes alkaa Antilibanonin vuoristosta ja virtaa etelästä kohti pohjoista Libanonin ja Länsi-Syyrian halki laskeakseen Välimereen nykyisen Turkin alueella Antakyan (antiikin Antiokia) lähellä.
Koska kieli oli yhteinen, niin Jeesusta saatettiin tulla kuulemaan kaikilta näiltä alueilta.
24. Maine hänestä levisi koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki sairastavat, monien tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvaantuneet, ja hän paransi heidät. (Matt04_24)
25. Häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapoliksesta ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen. (Matt04_25)
https://www.conformingtojesus.com/charts-maps/en/map_of_israel_at_the_time_of_jesus.htm
http://www.countrywatch.com/intelligence/countryreviews?countryid=167
4. NYKYARAMEA
Nykyiset aramean puhujat kuuluvat neljään uskonnolliseen ryhmään:
• 1. kristityt eli assyrialaiskristityt (kaldealaiset)
• 2. juutalaiset
• 3. muslimit
• 4. mandealaiset
Arameaa äidinkielenään puhuvia on arvioitu olevan yhteensä vielä joitakin satoja tuhansia. Määrä kuitenkin laskee jatkuvasti.
4.1 ASSYRIALAISKRISTITYT
Assyrialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyrialaiset_(kansa)
Assyrialaiskristittyjen eli lyhyemmin assyrialaisten keskuudessa puhutaan vielä itäaramealaisia murteita, joista tärkeimmät ovat:
• länsisyyria tai länsiassyria eli turojo, "vuorikieli"
• itäsyyria tai itäassyria eli swadaja, "puhuttu kieli"
Näistä kielistä/murteista käytetään eri yhteyksiä useita eri nimityksiä: aramea, syyria, assyria, kaldea jne.
Assyrialaisten asuinalueet ovat historiallisesti olleet Irakin, Iranin, Syyrian ja Turkin alueella. Assyrialaiskristittyjä arvioidaan olevan nykyisin yli kolme miljoonaa, joista noin puolet asuu diasporassa. Ruotsissa assyrialaisia on ~100 000. Myös Suomeen on muuttanut 1990-luvulta alkaen satoja assyrialaisia, erityisesti Ouluun – asuu heitä jopa Torniossakin. Kansainvälisesti tunnetuin assyrialainen lienee yhdysvaltalainen nyt jo uransa lopettanut tennistähti Andre Agassi [1970–].
Useimmat assyrialaiset puhuvat kotimaansa kieltä: arabiaa, turkkia, persiaa eli farsia tai diasporamaansa kieltä. Aramea on yhä edelleen kuitenkin assyrialaisten kirkkojen liturginen kieli.
4.2 MUUT ARAMEANKIELISET
Itäaramealaiseen kieliryhmään kuuluvan Babylonian juutalaisaramean puhujat ovat suurelta osin muuttaneet Israeliin. Tämä pienilukuinen arameaa puhuva juutalaisyhteisö on vähitellen muuttumassa hepreankieliseksi.
Arameaa puhuvien muslimien keskuudessa valtakieli eli arabia vahvistuu aramean kustannuksella.
Mandealaisuus on monoteistinen gnostilainen eli salatietoon perustuva uskonto, joka on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Mandealaisia on asunut Irakissa ja Iranissa, mutta islamin vainon keskeltä moni on kristittyjen tavoin muuttanut länsimaihin. Nykyisin mandealaisuuteen voi vain syntyä, käännynnäisiä ei tähän uskontoon enää oteta. Mandealaisia on arvioitu olevan kaikkiaan ~60 000. Suomessa on ~100 Irakista kotoisin olevaa mandealaista perhettä.
√ידע jada v. tietää, tuntea, BH (myös) olla sukupuoliyhteydessä
BH מַדָּע mada mask. [mem-nom.] (6x) ymmärrys
BA מַנְדַּע manda mask. [mem-nom.] [nasalisaatio] (4x)
ymmärrys, järki
γνῶσις gnoosis fem. (LXX 67x, UT 29x) tieto, tunteminen׃
5. ARAMEAN KIRJAIMISTOT
VT:n eli Raamatun aramea on kirjoitettu samalla kirjaimistolla kuin muukin Tanach eli Heprealainen Vanha testamentti.
Nykyisin kukin uskontokunta käyttää aramean kirjoittamiseen omaa kirjaimistoaan:
• 1. Assyrialaiskristityt käyttävät Peshittan kirjaimistoa (estrangela),
josta siitäkin on vielä eri versioita (läntiset jakobiittinen ja serto sekä itäinen nestoriolainen).
• arabialaiset sekä syyrian serto-kirjaimet
https://fi.pinterest.com/pin/401664860491701922/
https://www.aramaic.rocks/2012/04/serto-alphabet.html
• 2. Arameaa puhuvat juutalaiset käyttävät heprean kirjaimistoa,
joka alun perin on ollutkin nimenomaan ns. valtakunnan aramean kirjoittamiseen käytetty aramean kirjaimisto (aramealainen neliökirjoitus).
• 3. Arameaa puhuvat muslimit käyttävät arabian kirjaimistoa.
• 4. Mandealaisilla on oma kirjaimistonsa.
6. ARAMEA TANACHISSA
Tanachissa eli Heprealaisessa Vanhassa testamentissa seuraavat jaksot ovat arameaksi:
1. Moos. 31:47, 1Moos31_47 (2 sanaa)
Jer. 10:11, Jer10_11
Dan. 2:4b – 7:28
Esra 4:8 – 6:18, 7:12–26
Arameankieliset Tanachin tekstit:
A8 Tanachin arameankieliset jakeet
https://gen.fi/a8-tanach.html
Aramea yhdistää Tanachin kaikki kolme osaa: Tooran (1. Moos.), profeetat (Jer.) ja kirjoitukset (Dan., Esra). Kun lisäksi kreikankielisessä UT:ssa on useita aramean sanoja, niin voidaan sanoa, että aramean kieli läpäisee ja yhdistää koko Pyhän Raamatun.
VT:ssa on yhteensä 269 arameankielistä jaetta, noin 1,5 prosenttia VT:n tekstistä (noin 1 prosentti koko Raamatusta).
Lisäksi VT:n heprean keskellä esiintyy yksittäisiä arameankielisiä sanoja esim.
בַּר
bar poika (Ps002_12, Sananl31_02)
< hepr. בֵּן
גְּבַר
gvar [a-segol.] mies (Ps018_26)
< hepr. גֶּ֫בֶר
ja joissakin hepreankielisissä sanoissa on aramean taivutuspäätteitä,
esim. (Ps. 116:7, 12 jne.):
ִין in-pääte ִים im-päätteen sijasta
וֹ֫הִי ohi-pääte ָיו av-päätteen sijasta
מוֹ mo-pääte הֶם hem-päätteen sijasta
כִי chi-pääte ךְ ch-päätteen sijasta
VT:ssa on yhteensä ~700 eri aramean sanaa (MLH 696), joiden yhteinen esiintymismäärä on reilut 7000. Sanavälillä toisistaan erotettuja aramean sanoja on allekirjoittaneen laskujen mukaan 4583 (koko VT 304 901) sanaa [vrt. Tooran kirjaimet 304 805]. Yksikirjaimiset sanat kirjoitetaan aina suoraan yhteen seuraavan sanan kanssa.
Vähintään neljä kertaa esiintyviä aramean sanoja on 268, jotka kattavat yli 90 prosenttia koko arameankielisestä tekstistä.
Ketiv ja qere eli "kirjoitettu ja luettu" kohtia on arameankielisissä jaksoissa 119, siis lähes joka toisessa jakeessa.
Vanhan testamentin aramean kielitieteellinen nimi englanniksi on Jewish Literary Aramaic eli juutalainen kirja-aramea. Se on hyvin pitkälle Persian valtakunnan virallisena hallinto- ja virkakielenä käytettyä ns. valtakunnan arameaa. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 500 eKr. Persian kuningas olisi määrännyt aramean kielen valtakuntansa (länsiosien) viralliseksi hallintokieleksi.
7. ARAMEA KREIKANKIELISESSÄ UT:SSA
A2 Aramea kreikankielisessä UT:ssa
https://gen.fi/a2-aramea-utssa.html
8. TALMUDIN ARAMEA
Kirjallinen juutalaisaramea jakautuu ajanlaskumme alkuvuosisatoina kahteen haaraan:
• Babylonian juutalaisarameaan
(JBA, Jewish Babylonian Aramaic, itäarameaa)
• Palestiinan juutalaisarameaan
(JPA, Jewish Palestinian Aramaic, länsiarameaa)
Kummallakin murteella on kirjoitettu oma Talmudinsa eli juutalaisten oppineiden alun perin suullisina periytyneet raamatunselitykset: Babylonian Talmud ja Jerusalemin Talmud.
Talmud (PBH "opetus") on Tanachin (Heprealainen VT) jälkeen merkittävin juutalaisuuden teos. Talmud on Tanachia täydentävä juutalaisen lain selitys ja yhteenveto. Alkujaan opetus oli suullista, mutta myöhemmin (~200–500-luvuilla jKr.) opetukset koottiin kirjalliseen muotoon.
Talmudissa on 63 traktaattia eli osaa, jotka ovat keskimäärin noin sadan sivun mittaisia. Talmudissa on viitattu tuhansien rabbien opetuksiin. Talmudiin kuuluu kaksi osaa: Mishna ja Gemara. Toisen vuosituhannen alkupuolella Talmudiin lisättiin vielä arvostettujen rabbien kommentaareja eli selityksiä. Vuodesta 1523 asti Talmud on säilynyt lähes muuttumattomana.
Talmudin vanhin osa ja ydin, Mishna (PBH "toisinto, kertaaminen"), on suullinen laki eli isien perinnäissäännöt, jotka aikanaan opeteltiin kertaamisen eli toistamisen kautta ulkoa. Mishnan vastapooli on kirjoitettu laki Mikra (PBH "luettu"), joka tarkoitti siis Tanachia.
Rabbi Jehuda Hanasi ("ruhtinas Juuda", engl. Judah the Prince [~135–~217] kokosi vuonna 189 jKr. (vuonna 3949 maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan, vuonna 500 seleukidisen ajanlaskun mukaan) siihen asti suullisessa muodossa olleen Mishnan kirjalliseen muotoon. Mishna on kirjoitettu osin Raamatun heprealla, osin myöhemmällä ns. Mishnan heprealla.
Gemara (PBH "täydellistäminen, loppuun saattaminen") on hepreankielisen Mishnan arameankielinen kommentaari eli selitys.
BA √גמר gemar (1x) pe. גְּמַר saattaa päätökseen (verbi)
BH √גמר gamar (5x) olla loppu, hävitä; saattaa päätökseen (verbi)
Gemarassa on rabbien lakiaiheisia keskusteluja, väittelyjä sekä erilaisia kertomuksia. Gemara on kirjoitettu vokalisoimattomalla aramealla, Mishna myöhemmin vokalisoidulla heprealla. Usein Talmud-sanalla tarkoitetaan vain tätä arameankielistä selitystä eli Gemaraa.
Gemara-tekstejä eli Talmudeja on siis kaksi: Jerusalemin Talmud ja Babylonian Talmud. Jerusalemin Talmud eli Talmud Jerushalmi, "Jerusalemilainen Talmud", sisältää Tiberiaksen, Seforiksen ja Kesarean rabbikoulujen opetuksia. Sen kirjallinen asu on vuosilta 350–400.
Jerusalemin Talmud on pääosin kirjoitettu aikanaan länsiarameaksi, sen galilealaisella juutalaismurteella (Jewish Palestinian Aramaic). Tämän kielen muutamaa sataa vuotta aiemmin puhuttu muoto on ollut Vapahtajamme äidinkieli. Jerusalemin Talmudin kieli on kuitenkin vuosisatojen monien kopiointien aikana muuttunut kohti itäisempää kielen muotoa eli Babylonian juutalaisarameaa.
Babylonian Talmud eli Talmud Bavli, "Babylonialainen Talmud", on kirjoitettu nimensä mukaisesti muinaisen Babylonian alueella 200–400-luvuilla. Se valmistui 500-luvun alussa. Babylonian Talmud on merkittävästi laajempi ja tunnetumpi kuin Jerusalemin Talmud. Usein sanalla Talmud viitataankin nimenomaan Babylonian Talmudiin ja erityisesti sen Gemara- eli selitysosioon.
תַּלְמוּד תלמוד
מִשְׁנָה משנה
מִקְרָא מקרא
יְהוּדָה הַנָּשִׂיא יהודה הנשיא
גְּמָרָה גמרה
JBAגְּמָרָא גמרא
תַּלְמוּד יְרוּשַׁ֫לְמִי תלמוד ירושלמי
תַּלְמוּד בָּֽבְלִי תלמוד בבלי