A2 Aramean kieli (ARAMEA YLEISTÄ)
| a2-aramean-kieli.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 11.6.2020).
A ARAMEA https://gen.fi/a.html
A2 YLEISTÄ https://gen.fi/a2.html
A2 Aramean kieli
https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit ja tallenne
1. Seemiläiset kielet
2. Aramean kielen historia
3. Jeesuksen ajan aramea
4. Nykyaramea
4.1 Assyrialaiskristityt
4.2 Muut arameankieliset
5. Aramean kirjaimistot
6. Aramea Tanachissa
7. Aramea kreikankielisessä UT:ssa
8. Talmudin aramea
0. DOKUMENTIT JA TALLENNE
A8 Tanachin jakeet
https://gen.fi/a8-tanach.html
Assyrialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyrialaiset_(kansa)
Peshitta
http://www.dukhrana.com/peshitta/index.php
Seemiläiset kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seemil%C3%A4iset_kielet
Aramean aarre 1, Talita, kum! 4.2.2018 (0.19)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/pbnwqx8kv03r/
Youtube-video: https://youtu.be/MBhZ0WaxaiQ
Tekstitiedostot: https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
https://gen.fi/a6-talita-kum.html
1. SEEMILÄISET KIELET
Seemiläisiä kieliä yhdistävät kolmikonsonanttiset sanajuuret. Aramean kieli kuuluu samaan luoteisseemiläisten kielten ryhmään kuin hepreakin: ne ovat verrattain läheisiä sukulaiskieliä. Seemiläiset kielet voidaan jakaa ryhmiin monin tavoin eri. Seuraavassa otteita seemiläisten kielten sukupuusta:
A. Länsiseemiläiset kielet
A.1 Luoteisseemiläiset kielet
A.1.1 Kanaanilaiset kielet
A.1.1.1 Heprealaiset murteet:
heprea, edom, moab, samarialainen Pentateukki
A.1.1.2 Foinikialais-puunilaiset kielet
A.1.2 Aramea
A.2 Arabialaiset kielet
ainoa Euroopassa virallisena kielenä puhuttu seemiläinen kieli, malta, on kehittynyt arabiasta
A.3 Etiopian kielet
amhara, tigrinja, tigre, harari jne.
B. Itäseemiläiset kielet:
akkadi ja ebla
muinaisakkadi jakautuu eteläakkadiin (babylonia) ja
pohjoisakkadiin (assyria)
Aramean ja heprean suhdetta voisi verrata esim. suomen ja viron kielien suhteeseen: opiskelemattakin ymmärtää sanan sieltä ja toisen täältä
– mutta usein väärin!
Rabbien opetuksen mukaan aramean kieli on ollut ihmiskunnan alkukieli, paratiisikieli. Allekirjoittanut äänestää tässä kohtaa pikemminkin lähempänä hepreaa olevaa alkuseemiläistä kieltä. Joka tapauksessa kaikki maailman kielet pohjautuvat tähän alkuseemiläiseen kieleen, joka Baabelin tornin aikaisessa kielten sekoituksessa alkoi jakaantua lopulta tuhansiksi eri kieliksi.
2. ARAMEAN KIELEN HISTORIA
Arameasta tuli Lähi-idän valtakieli eli lingua franca 700-luvulta eKr. alkaen. Se on erikoista, sillä se ei ole ollut koskaan minkään tuon ajan suurvallan oma kieli:
Assyrian ja Uus-Babylonian kieli oli akkadi
Persiassa indoeurooppalaisiin kieliin kuuluva muinaispersia eli -farsi
Makedoniassa kreikka
Roomassa latina
Vasta 600-luvulla jKr. arabia syrjäytti aramean Lähi-idän valtakielen asemasta.
Vanhimmat tunnetut aramean sanat on kirjattu ylös Jaakobin ja hänen appensa Labanin välisestä keskustelusta, joka on käyty 1900-luvulla eKr. (1. Moos. 31:47). Kirjallisten arkeologisten lähteiden osalta vanhimpia aramean muotoja kutsutaan
muinaisarameaksi (noin 900–600 eKr.) ja
klassiseksi arameaksi eli ns. valtakunnan arameaksi (noin 600–100 eKr.).
VT:n aramea kuuluu tähän jälkimmäiseen. Sen jälkeen aramea jakautuu länsi- ja itäaramealaisiin kieliin/murteisiin.
Yksi länsiaramealaisista kielistä/murteista on läntinen juutalaisaramea, jonka galilealainen alamurre oli Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen äidinkieli. Jerusalemin alkuseurakunnassa on puhuttu tätä kieltä, jota myöhemmin on kutsuttu nimellä Palestiinan juutalaisaramea.
A. Länsiaramealaiset kielet/murteet
nabatea
palmyra
samaria
(samarialainen Pentateukki on kuitenkin kirjoitettu heprean kielen samarian murteella, kuitenkin syyrian estrangelaa muistuttavalla samarialaisella kirjaimistolla)
läntinen juutalaisaramea
Juudean Jerusalemin alueen murre
Juudean Ein Gedin alueen kaakkoinen murre
Galilean murre (Vapahtajamme äidinkieli, Jerusalemin Talmud)
Palestiinan kristillinen aramea (syyrialaisin kirjaimin)
nykylänsiaramea (ainoa puhuttu länsiaramean murre, sekin katoamassa)
B. Itäaramealaiset kielet/murteet
syyria (Peshittan kieli)
läntinen jakobiittinen murre eli turojo
itäinen nestorialainen murre eli swadaja
itäinen juutalaisaramea (Babylonian Talmud)
mandea
Nykyisin puhutut aramean murteet kuuluvat lähes kaikki itäaramealaiseen ryhmään. Vapahtajamme äidinkielelle läheisintä sukua olevaa länsiarameaa puhutaan enää vain kolmessa Syyrian kylässä (kristittyjen Ma'alula sekä muslimien Bakh'a ja Jub'addin).
3. JEESUKSEN AJAN ARAMEA
Tutkijat ovat hahmotelleet Jeesuksen aikana Lähi-idässä puhutusta arameasta seitsemän eri murrealuetta. Aramean puhujia on arvioitu olleen tuolloin noin kolme miljoonaa nykyisten Israelin, Libanonin, Syyrian ja Jordanian alueilla.
– 1. Jerusalem lähialueineen
– 2. Kaakkois-Juudea Ein Gedin alueella
– 3. Samaria eli Keski-Israel
– 4. Galilea eli Pohjois-Israel (Jeesuksen äidinkieli, myöh. Jerusalemin Talmud)
– 5. Transjordania eli Jordanjoen itäpuoliset alueet
– 6. Damaskoksen alue (esim. nyk. Syyrian Ma'alula)
– 7. Orontes-joen alue
Yli 500 km pitkä Orontes alkaa Antilibanonin vuoristosta ja virtaa etelästä kohti pohjoista Libanonin ja Länsi-Syyrian halki laskeakseen Välimereen nykyisen Turkin alueella Antakyan (antiikin Antiokia) lähellä.
https://www.conformingtojesus.com/charts-maps/en/map_of_israel_at_the_time_of_jesus.htm
http://www.countrywatch.com/intelligence/countryreviews?countryid=167
Ainakin Matteuksen evankeliumi on kirkkoisien todistuksen mukaan alun perin kirjoitettu arameaksi, josta se on myöhemmin käännetty kreikaksi. Mahdollisesti Matteuksen evankeliumia ei kuitenkaan kirjoitettu läntisellä juutalaisaramealla, vaan Syyrian Antiokian seurakunnan kielellä eli aramean syyrialaisella murteella. Matteuksen evankeliumin katsotaan olevan peräisin nimenomaan Antiokiasta.
Nämä kaksi aramean haaraa – läntinen juutalaisaramea ja syyrian kieli – ovat kuitenkin läheistä sukua toisilleen ja toistensa perusteella ymmärrettäviä. Jeesustakin saatettiin tulla kuulemaan Syyrian paikkakunnilta, koska syyriaa puhuvat ymmärsivät hyvin juutalaisarameaa.
24 Maine hänestä levisi koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki sairastavat, monien tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvaantuneet, ja hän paransi heidät.
25 Häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapoliksesta ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen. (Matt. 4:25)
Arameankielisiä evankeliumikirjojen tekstejä ei ole löydetty – jollei niitä sitten ole säilynyt Peshittassa. Varmuudella osa – ja todennäköisesti suurin osa – Peshittasta on kuitenkin käännetty kreikankielisistä alkuteksteistä. Jeesuksen ajan läntisen juutalaisaramean tekstejä on säilynyt vain vähän. Useimmat säilyneet tekstit (Jerusalemin Talmud, palestiinalaiset targumit) ovat yleensä vähintään sata tai kaksi sataa vuotta myöhäisemmältä ajalta.
Ensimmäinen kokonainen sekä VT:n että UT:n käsittävä raamatunkäännös, Peshitta eli "yksinkertainen" [hepr. pashut], ajoitetaan UT:n osalta yleensä vuosiin 100–200 jKr. tai vielä sitäkin myöhäisemmäksi. Peshitta on kirjoitettu syyrian kielellä/murteella, joka on läheistä sukua alkuseurakunnan käyttämälle kielelle eli läntiselle juutalaisaramealle. Halutessamme selvittää kreikankielisen Uuden testamentin aramealaista pohjaa meidän on muiden lähteiden puuttuessa tutkittava yleensä Peshittaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä osa Peshittan kirjoista saattaisi siis olla jopa apostolien ajan arameankielisiä alkutekstejä.
פָּשׁוּט פשוט
פְּשִׁיטְתָּא פשיטתא
Peshitta
http://www.dukhrana.com/peshitta/index.php
Kirjallinen juutalaisaramea jakautuu ajanlaskumme alkuvuosisatoina kahteen eri haaraan: Babylonian juutalaisarameaan (JBA, Jewish Babylonian Aramaic, itäarameaa) ja Palestiinan juutalaisarameaan (JPA, Jewish Palestinian Aramaic, länsiarameaa). Kummallakin kielellä/murteella on kirjoitettu oma Talmudinsa eli juutalaisten oppineiden alun perin suullisina periytyneet raamatunselitykset: Babylonian Talmud ja Jerusalemin Talmud.
4. NYKYARAMEA
Nykyaramean puhujissa on neljä uskonnollista ryhmää:
– 1. kristityt eli assyrialaiskristityt (kaldealaiset)
– 2. juutalaiset
– 3. muslimit
– 4. mandealaiset
4.1 ASSYRIALAISKRISTITYT
Assyrialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyrialaiset_(kansa)
Assyrialaiskristittyjen eli lyhyemmin assyrialaisten keskuudessa puhutaan vielä yleisesti itäaramealaisia murteita, joista tärkeimmät ovat:
– länsisyyria tai länsiassyria eli turojo, "vuorikieli"
– itäsyyria tai itäassyria eli swadaja, "puhuttu kieli"
Näistä kielistä/murteista käytetään eri yhteyksiä useita eri nimityksiä: aramea, syyria, assyria, kaldea jne.
Assyrialaisten asuinalueet ovat historiallisesti olleet Irakin, Iranin, Syyrian ja Turkin alueella. Assyrialaiskristittyjä arvioidaan olevan nykyisin yli kolme miljoonaa, joista noin puolet asuu diasporassa. Ruotsissa assyrialaisia on noin 100 000. Myös Suomeen on muuttanut 1990-luvulta alkaen satoja assyrialaisia, erityisesti Ouluun – asuu heitä jopa Torniossakin. Kansainvälisesti tunnetuin assyrialainen lienee yhdysvaltalainen nyt jo uransa lopettanut tennistähti Andre Agassi [1970–].
Monet assyrialaiset puhuvat kotimaansa kieltä: arabiaa, turkkia, persiaa eli farsia tai diasporamaansa kieltä. Aramean/syyrian puhujia on arvioitu olevan joitakin satoja tuhansia. Aramea on yhä edelleen assyrialaisten kirkkojen liturginen kieli.
4.2 MUUT ARAMEANKIELISET
Itäaramealaiseen kieliryhmään kuuluvan Babylonian juutalaisaramean puhujat ovat suurelta osin muuttaneet Israeliin. Tämä pienilukuinen arameaa puhuva juutalaisyhteisö on vähitellen muuttumassa hepreankieliseksi.
Samoin arameaa puhuvien muslimien keskuudessa valtakieli arabia vahvistuu aramean kustannuksella.
Mandealaisuus on monoteistinen gnostilainen eli salatietoon perustava uskonto, joka on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Mandealaisia on asunut Irakissa ja Iranissa, mutta islamin vainon keskeltä moni on kristittyjen tavoin muuttanut länsimaihin. Nykyisin mandealaisuuteen voi vain syntyä, käännynnäisiä ei tähän uskontoon enää oteta. Mandealaisia on arvioitu olevan kaikkiaan n. 60 000. Suomessa on n. 100 Irakista kotoisin olevaa mandealaista perhettä.
√ידע tietää, tuntea
BH מַדָּע mask. mem-nom. (6x, H3870) ymmärrys
BA מַנְדַּע mask. nasal. (4x, A9376) ymmärrys, järki
γνῶσις gnoosis fem. (LXX 67x, UT 29x) tieto, tunteminen
5. ARAMEAN KIRJAIMISTOT
VT:n eli Raamatun aramea on kirjoitettu samalla kirjaimistolla kuin muukin Tanach eli Heprealainen Vanha testamentti.
Nykyisin kukin uskontokunta käyttää aramean kirjoittamiseen omaa kirjaimistoaan:
1. Assyrialaiskristityt käyttävät Peshittan kirjaimistoa (estrangela), josta siitäkin on vielä eri versioita (läntinen jakobiittinen ja itäinen nestoriolainen).
Syyrialaisia estrangela-kirjaimistoja alefista taviin.
2. Mandealaisilla on oma kirjaimistonsa.
3. Arameaa puhuvat muslimit käyttävät arabian kirjaimistoa.
4. Arameaa puhuvat juutalaiset käyttävät heprean kirjaimistoa,
joka alun perin on ollutkin nimenomaan aramean kirjaimisto.
6. ARAMEA TANACHISSA
Tanachissa eli Heprealaisessa Vanhassa testamentissa seuraavat jaksot ovat arameaksi:
1. Moos. 31:47 (2 sanaa)
Jer. 10:11
Dan. 2:4b – 7:28
Esra 4:8 – 6:18, 7:12–26
Nämä arameankieliset tekstit ovat luettavissa esim.
A8 Tanachin arameankieliset jakeet (luonnos)
https://gen.fi/a8-tanach.html
Aramea yhdistää Tanachin kaikki kolme osaa: Tooran (1. Moos.), profeetat (Jer.) ja kirjoitukset (Dan., Esra). Kun lisäksi kreikankielisessä UT:ssa on useita aramean sanoja, niin voidaan sanoa, että aramean kieli läpäisee ja yhdistää koko Pyhän Raamatun.
VT:ssa on yhteensä 269 arameankielistä jaetta, noin puolitoista prosenttia VT:n tekstistä (noin yksi prosentti koko Raamatusta).
Lisäksi VT:n heprean keskellä esiintyy yksittäisiä arameankielisiä sanoja esim.
בַּר bar poika (Ps. 2:12, Sananl. 31:2)
גְּבַר gvar mies (Ps. 18:26)
ja joissakin hepreankielisissä sanoissa on aramean taivutuspäätteitä:
esim. (Ps. 116:12 jne.)
ִין in-pääte ִים im-päätteen sijasta
וֹהִי ohi-pääte ָיו av-päätteen sijasta
Muita kohtia: Ps. 116:7 (עָלָ֑יְכִי)
VT:ssa on yhteensä noin 700 eri aramean sanaa (M. Liljeqvist: 696), joiden yhteinen esiintymismäärä on reilut 7 000. Sanavälillä (välilyönnillä) toisistaan erotettuja aramean sanoja on allekirjoittaneen laskujen mukaan 4 583 (koko VT 304 901) sanaa. Yksikirjaimiset sanat kirjoitetaan aina suoraan yhteen seuraavan sanan kanssa.
Vähintään neljä kertaa esiintyviä aramean sanoja on 268, jotka kattavat yli 90 prosenttia koko arameankielisestä tekstistä.
Ketiv ja qere eli "kirjoitettu ja luettu" kohtia on arameankielisissä jaksoissa 119, siis lähes joka toisessa jakeessa.
Vanhan testamentin aramean kielitieteellinen nimi englanniksi on Jewish Literary Aramaic eli juutalainen kirja-aramea. Se on hyvin pitkälle Persian valtakunnan virallisena hallinto- ja virkakielenä käytettyä ns. valtakunnan arameaa. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 500 eKr. Persian kuningas olisi määrännyt aramean kielen valtakuntansa (länsiosien) viralliseksi hallintokieleksi.
7. ARAMEA KREIKANKIELISESSÄ UT:SSA
Kreikankielisessä Uudessa testamentissa (lat. Novum Testamentum Graece) on aramean sanoja, arameankielisiä nimiä ja muutama huudahduksenomainen lausekin:
Ταλιθα, κουμ "Talitha, kuum!"
(Tyttö, nouse! Mark. 5:41)
Peshitta: "Telita, kum!"
טלִ֫יתָא ק֫וּמי טליתא קומי
Huomaa kirjoitusasu "kumi", jossa loppuvokaali on kuitenkin mykistynyt (laus. kum).
"Elooi, Elooi, lema sabakhtanei!"
(Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit! Matt. 27:46, Mark. 15:34)
Peshitta:
איל איל למנא שבקתני
דאיתיה
אלהי אלהי למנא שבקתני
"Maran atha!"
(Herramme on tullut! 1. Kor 16:22).
8. TALMUDIN ARAMEA
Tanachin (Heprealainen VT) jälkeen merkittävin juutalaisuuden teos on Talmud (PBH "opetus"). Talmud on Tanachia täydentävä juutalaisen lain selitys ja yhteenveto. Alkujaan opetus oli suullista, mutta myöhemmin (200–500-luvuilla jKr.) opetukset koottiin kirjalliseen muotoon.
Talmudissa on 63 traktaattia eli osaa, jotka ovat keskimäärin noin sadan sivun mittaisia. Talmudissa on viitattu tuhansien rabbien opetuksiin. Talmudiin kuuluu kaksi osaa: Mishna ja Gemara. Toisen vuosituhannen alkupuolella Talmudiin lisättiin vielä arvostettujen rabbien kommentaareja eli selityksiä. Vuodesta 1523 asti Talmud on säilynyt lähes muuttumattomana.
Talmudin vanhin osa ja ydin, Mishna (PBH "toisinto, kertaaminen"), on suullinen laki eli isien perinnäissäännöt, jotka aikanaan opeteltiin kertaamisen eli toistamisen kautta ulkoa. Mishnan vastapooli on kirjoitettu laki Mikra (PBH "luettu"), joka tarkoitti siis Tanachia.
Rabbi Jehuda haNasi ("Ruhtinas Juuda", engl. Judah the Prince, s. 135, k. n. 217) kokosi vuonna 189 jKr. (vuonna 3949 maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan, vuonna 500 seleukidisen ajanlaskun mukaan) siihen asti suullisessa muodossa olleen Mishnan kirjalliseen muotoon. Mishna on kirjoitettu osin Raamatun heprealla, osin myöhemmällä ns. Mishnan heprealla.
Gemara (fem. PBH ("täydellistäminen, loppuun saattaminen") on hepreankielisen Mishnan arameankielinen kommentaari eli selitys.
BA √גמר v. (1x, A9136) pe. גְּמַר saattaa päätökseen
BH √גמר v. (5x, H1512) olla loppu, hävitä; saattaa päätökseen
Gemarassa on rabbien lakiaiheisia keskusteluja, väittelyjä sekä erilaisia kertomuksia. Gemara on kirjoitettu arameaksi, Mishna siis hepreaksi. Usein Talmud-sanalla tarkoitetaan vain tätä arameankielistä selitystä eli Gemaraa.
Gemara-tekstejä eli Talmudeja on kaksi: Jerusalemin Talmud ja Babylonian Talmud. Jerusalemin Talmud eli Talmud Jerushalmi, "Jerusalemilainen Talmud", sisältää Tiberiaksen, Seforiksen ja Kesarean rabbikoulujen opetuksia. Sen kirjallinen asu on vuosilta 350–400.
Jerusalemin Talmud on pääosin kirjoitettu aikanaan länsiarameaksi, sen galilealaisella juutalaismurteella (Jewish Palestinian Aramaic). Tämän kielen muutamaa sataa vuotta aiemmin puhuttu muoto on ollut Vapahtajamme äidinkieli. Jerusalemin Talmudin kieli on kuitenkin vuosisatojen monien kopiointien aikana muuttunut kohti itäisempää kielen muotoa eli Babylonian juutalaisarameaa.
Babylonian Talmud eli Talmud Bavli, "Babylonialainen Talmud", on kirjoitettu nimensä mukaisesti muinaisen Babylonian alueella 200–400-luvuilla. Se valmistui 500-luvun alussa. Babylonian Talmud on merkittävästi laajempi ja tunnetumpi kuin Jerusalemin Talmud. Usein sanalla Talmud viitataankin nimenomaan Babylonian Talmudiin ja erityisesti sen Gemara- eli selitysosioon.
תַּלְמוּד תלמוד
מִשְׁנָה משנה
מִקְרָא מקרא
יְהוּדָה הַנָּשִׂיא יהודה הנשיא
גְּמָרָה גמרה
גְּמָרָא גמרא
תַּלְמוּד יְרוּשַׁ֫לְמִי תלמוד ירושלמי
תַּלְמוּד בָּֽבְלִי תלמוד בבלי
A ARAMEA https://gen.fi/a.html
A2 YLEISTÄ https://gen.fi/a2.html
A2 Aramean kieli
https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit ja tallenne
1. Seemiläiset kielet
2. Aramean kielen historia
3. Jeesuksen ajan aramea
4. Nykyaramea
4.1 Assyrialaiskristityt
4.2 Muut arameankieliset
5. Aramean kirjaimistot
6. Aramea Tanachissa
7. Aramea kreikankielisessä UT:ssa
8. Talmudin aramea
0. DOKUMENTIT JA TALLENNE
A8 Tanachin jakeet
https://gen.fi/a8-tanach.html
Assyrialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyrialaiset_(kansa)
Peshitta
http://www.dukhrana.com/peshitta/index.php
Seemiläiset kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seemil%C3%A4iset_kielet
Aramean aarre 1, Talita, kum! 4.2.2018 (0.19)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/pbnwqx8kv03r/
Youtube-video: https://youtu.be/MBhZ0WaxaiQ
Tekstitiedostot: https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
https://gen.fi/a6-talita-kum.html
1. SEEMILÄISET KIELET
Seemiläisiä kieliä yhdistävät kolmikonsonanttiset sanajuuret. Aramean kieli kuuluu samaan luoteisseemiläisten kielten ryhmään kuin hepreakin: ne ovat verrattain läheisiä sukulaiskieliä. Seemiläiset kielet voidaan jakaa ryhmiin monin tavoin eri. Seuraavassa otteita seemiläisten kielten sukupuusta:
A. Länsiseemiläiset kielet
A.1 Luoteisseemiläiset kielet
A.1.1 Kanaanilaiset kielet
A.1.1.1 Heprealaiset murteet:
heprea, edom, moab, samarialainen Pentateukki
A.1.1.2 Foinikialais-puunilaiset kielet
A.1.2 Aramea
A.2 Arabialaiset kielet
ainoa Euroopassa virallisena kielenä puhuttu seemiläinen kieli, malta, on kehittynyt arabiasta
A.3 Etiopian kielet
amhara, tigrinja, tigre, harari jne.
B. Itäseemiläiset kielet:
akkadi ja ebla
muinaisakkadi jakautuu eteläakkadiin (babylonia) ja
pohjoisakkadiin (assyria)
Aramean ja heprean suhdetta voisi verrata esim. suomen ja viron kielien suhteeseen: opiskelemattakin ymmärtää sanan sieltä ja toisen täältä
– mutta usein väärin!
Rabbien opetuksen mukaan aramean kieli on ollut ihmiskunnan alkukieli, paratiisikieli. Allekirjoittanut äänestää tässä kohtaa pikemminkin lähempänä hepreaa olevaa alkuseemiläistä kieltä. Joka tapauksessa kaikki maailman kielet pohjautuvat tähän alkuseemiläiseen kieleen, joka Baabelin tornin aikaisessa kielten sekoituksessa alkoi jakaantua lopulta tuhansiksi eri kieliksi.
2. ARAMEAN KIELEN HISTORIA
Arameasta tuli Lähi-idän valtakieli eli lingua franca 700-luvulta eKr. alkaen. Se on erikoista, sillä se ei ole ollut koskaan minkään tuon ajan suurvallan oma kieli:
Assyrian ja Uus-Babylonian kieli oli akkadi
Persiassa indoeurooppalaisiin kieliin kuuluva muinaispersia eli -farsi
Makedoniassa kreikka
Roomassa latina
Vasta 600-luvulla jKr. arabia syrjäytti aramean Lähi-idän valtakielen asemasta.
Vanhimmat tunnetut aramean sanat on kirjattu ylös Jaakobin ja hänen appensa Labanin välisestä keskustelusta, joka on käyty 1900-luvulla eKr. (1. Moos. 31:47). Kirjallisten arkeologisten lähteiden osalta vanhimpia aramean muotoja kutsutaan
muinaisarameaksi (noin 900–600 eKr.) ja
klassiseksi arameaksi eli ns. valtakunnan arameaksi (noin 600–100 eKr.).
VT:n aramea kuuluu tähän jälkimmäiseen. Sen jälkeen aramea jakautuu länsi- ja itäaramealaisiin kieliin/murteisiin.
Yksi länsiaramealaisista kielistä/murteista on läntinen juutalaisaramea, jonka galilealainen alamurre oli Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen äidinkieli. Jerusalemin alkuseurakunnassa on puhuttu tätä kieltä, jota myöhemmin on kutsuttu nimellä Palestiinan juutalaisaramea.
A. Länsiaramealaiset kielet/murteet
nabatea
palmyra
samaria
(samarialainen Pentateukki on kuitenkin kirjoitettu heprean kielen samarian murteella, kuitenkin syyrian estrangelaa muistuttavalla samarialaisella kirjaimistolla)
läntinen juutalaisaramea
Juudean Jerusalemin alueen murre
Juudean Ein Gedin alueen kaakkoinen murre
Galilean murre (Vapahtajamme äidinkieli, Jerusalemin Talmud)
Palestiinan kristillinen aramea (syyrialaisin kirjaimin)
nykylänsiaramea (ainoa puhuttu länsiaramean murre, sekin katoamassa)
B. Itäaramealaiset kielet/murteet
syyria (Peshittan kieli)
läntinen jakobiittinen murre eli turojo
itäinen nestorialainen murre eli swadaja
itäinen juutalaisaramea (Babylonian Talmud)
mandea
Nykyisin puhutut aramean murteet kuuluvat lähes kaikki itäaramealaiseen ryhmään. Vapahtajamme äidinkielelle läheisintä sukua olevaa länsiarameaa puhutaan enää vain kolmessa Syyrian kylässä (kristittyjen Ma'alula sekä muslimien Bakh'a ja Jub'addin).
3. JEESUKSEN AJAN ARAMEA
Tutkijat ovat hahmotelleet Jeesuksen aikana Lähi-idässä puhutusta arameasta seitsemän eri murrealuetta. Aramean puhujia on arvioitu olleen tuolloin noin kolme miljoonaa nykyisten Israelin, Libanonin, Syyrian ja Jordanian alueilla.
– 1. Jerusalem lähialueineen
– 2. Kaakkois-Juudea Ein Gedin alueella
– 3. Samaria eli Keski-Israel
– 4. Galilea eli Pohjois-Israel (Jeesuksen äidinkieli, myöh. Jerusalemin Talmud)
– 5. Transjordania eli Jordanjoen itäpuoliset alueet
– 6. Damaskoksen alue (esim. nyk. Syyrian Ma'alula)
– 7. Orontes-joen alue
Yli 500 km pitkä Orontes alkaa Antilibanonin vuoristosta ja virtaa etelästä kohti pohjoista Libanonin ja Länsi-Syyrian halki laskeakseen Välimereen nykyisen Turkin alueella Antakyan (antiikin Antiokia) lähellä.
https://www.conformingtojesus.com/charts-maps/en/map_of_israel_at_the_time_of_jesus.htm
http://www.countrywatch.com/intelligence/countryreviews?countryid=167
Ainakin Matteuksen evankeliumi on kirkkoisien todistuksen mukaan alun perin kirjoitettu arameaksi, josta se on myöhemmin käännetty kreikaksi. Mahdollisesti Matteuksen evankeliumia ei kuitenkaan kirjoitettu läntisellä juutalaisaramealla, vaan Syyrian Antiokian seurakunnan kielellä eli aramean syyrialaisella murteella. Matteuksen evankeliumin katsotaan olevan peräisin nimenomaan Antiokiasta.
Nämä kaksi aramean haaraa – läntinen juutalaisaramea ja syyrian kieli – ovat kuitenkin läheistä sukua toisilleen ja toistensa perusteella ymmärrettäviä. Jeesustakin saatettiin tulla kuulemaan Syyrian paikkakunnilta, koska syyriaa puhuvat ymmärsivät hyvin juutalaisarameaa.
24 Maine hänestä levisi koko Syyriaan. Hänen luokseen tuotiin kaikki sairastavat, monien tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvaantuneet, ja hän paransi heidät.
25 Häntä seurasi suuri kansan paljous Galileasta ja Dekapoliksesta ja Jerusalemista ja Juudeasta ja Jordanin tuolta puolen. (Matt. 4:25)
Arameankielisiä evankeliumikirjojen tekstejä ei ole löydetty – jollei niitä sitten ole säilynyt Peshittassa. Varmuudella osa – ja todennäköisesti suurin osa – Peshittasta on kuitenkin käännetty kreikankielisistä alkuteksteistä. Jeesuksen ajan läntisen juutalaisaramean tekstejä on säilynyt vain vähän. Useimmat säilyneet tekstit (Jerusalemin Talmud, palestiinalaiset targumit) ovat yleensä vähintään sata tai kaksi sataa vuotta myöhäisemmältä ajalta.
Ensimmäinen kokonainen sekä VT:n että UT:n käsittävä raamatunkäännös, Peshitta eli "yksinkertainen" [hepr. pashut], ajoitetaan UT:n osalta yleensä vuosiin 100–200 jKr. tai vielä sitäkin myöhäisemmäksi. Peshitta on kirjoitettu syyrian kielellä/murteella, joka on läheistä sukua alkuseurakunnan käyttämälle kielelle eli läntiselle juutalaisaramealle. Halutessamme selvittää kreikankielisen Uuden testamentin aramealaista pohjaa meidän on muiden lähteiden puuttuessa tutkittava yleensä Peshittaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä osa Peshittan kirjoista saattaisi siis olla jopa apostolien ajan arameankielisiä alkutekstejä.
פָּשׁוּט פשוט
פְּשִׁיטְתָּא פשיטתא
Peshitta
http://www.dukhrana.com/peshitta/index.php
Kirjallinen juutalaisaramea jakautuu ajanlaskumme alkuvuosisatoina kahteen eri haaraan: Babylonian juutalaisarameaan (JBA, Jewish Babylonian Aramaic, itäarameaa) ja Palestiinan juutalaisarameaan (JPA, Jewish Palestinian Aramaic, länsiarameaa). Kummallakin kielellä/murteella on kirjoitettu oma Talmudinsa eli juutalaisten oppineiden alun perin suullisina periytyneet raamatunselitykset: Babylonian Talmud ja Jerusalemin Talmud.
4. NYKYARAMEA
Nykyaramean puhujissa on neljä uskonnollista ryhmää:
– 1. kristityt eli assyrialaiskristityt (kaldealaiset)
– 2. juutalaiset
– 3. muslimit
– 4. mandealaiset
4.1 ASSYRIALAISKRISTITYT
Assyrialaiset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Assyrialaiset_(kansa)
Assyrialaiskristittyjen eli lyhyemmin assyrialaisten keskuudessa puhutaan vielä yleisesti itäaramealaisia murteita, joista tärkeimmät ovat:
– länsisyyria tai länsiassyria eli turojo, "vuorikieli"
– itäsyyria tai itäassyria eli swadaja, "puhuttu kieli"
Näistä kielistä/murteista käytetään eri yhteyksiä useita eri nimityksiä: aramea, syyria, assyria, kaldea jne.
Assyrialaisten asuinalueet ovat historiallisesti olleet Irakin, Iranin, Syyrian ja Turkin alueella. Assyrialaiskristittyjä arvioidaan olevan nykyisin yli kolme miljoonaa, joista noin puolet asuu diasporassa. Ruotsissa assyrialaisia on noin 100 000. Myös Suomeen on muuttanut 1990-luvulta alkaen satoja assyrialaisia, erityisesti Ouluun – asuu heitä jopa Torniossakin. Kansainvälisesti tunnetuin assyrialainen lienee yhdysvaltalainen nyt jo uransa lopettanut tennistähti Andre Agassi [1970–].
Monet assyrialaiset puhuvat kotimaansa kieltä: arabiaa, turkkia, persiaa eli farsia tai diasporamaansa kieltä. Aramean/syyrian puhujia on arvioitu olevan joitakin satoja tuhansia. Aramea on yhä edelleen assyrialaisten kirkkojen liturginen kieli.
4.2 MUUT ARAMEANKIELISET
Itäaramealaiseen kieliryhmään kuuluvan Babylonian juutalaisaramean puhujat ovat suurelta osin muuttaneet Israeliin. Tämä pienilukuinen arameaa puhuva juutalaisyhteisö on vähitellen muuttumassa hepreankieliseksi.
Samoin arameaa puhuvien muslimien keskuudessa valtakieli arabia vahvistuu aramean kustannuksella.
Mandealaisuus on monoteistinen gnostilainen eli salatietoon perustava uskonto, joka on saanut vaikutteita juutalaisuudesta ja kristinuskosta. Mandealaisia on asunut Irakissa ja Iranissa, mutta islamin vainon keskeltä moni on kristittyjen tavoin muuttanut länsimaihin. Nykyisin mandealaisuuteen voi vain syntyä, käännynnäisiä ei tähän uskontoon enää oteta. Mandealaisia on arvioitu olevan kaikkiaan n. 60 000. Suomessa on n. 100 Irakista kotoisin olevaa mandealaista perhettä.
√ידע tietää, tuntea
BH מַדָּע mask. mem-nom. (6x, H3870) ymmärrys
BA מַנְדַּע mask. nasal. (4x, A9376) ymmärrys, järki
γνῶσις gnoosis fem. (LXX 67x, UT 29x) tieto, tunteminen
5. ARAMEAN KIRJAIMISTOT
VT:n eli Raamatun aramea on kirjoitettu samalla kirjaimistolla kuin muukin Tanach eli Heprealainen Vanha testamentti.
Nykyisin kukin uskontokunta käyttää aramean kirjoittamiseen omaa kirjaimistoaan:
1. Assyrialaiskristityt käyttävät Peshittan kirjaimistoa (estrangela), josta siitäkin on vielä eri versioita (läntinen jakobiittinen ja itäinen nestoriolainen).
Syyrialaisia estrangela-kirjaimistoja alefista taviin.
2. Mandealaisilla on oma kirjaimistonsa.
3. Arameaa puhuvat muslimit käyttävät arabian kirjaimistoa.
4. Arameaa puhuvat juutalaiset käyttävät heprean kirjaimistoa,
joka alun perin on ollutkin nimenomaan aramean kirjaimisto.
6. ARAMEA TANACHISSA
Tanachissa eli Heprealaisessa Vanhassa testamentissa seuraavat jaksot ovat arameaksi:
1. Moos. 31:47 (2 sanaa)
Jer. 10:11
Dan. 2:4b – 7:28
Esra 4:8 – 6:18, 7:12–26
Nämä arameankieliset tekstit ovat luettavissa esim.
A8 Tanachin arameankieliset jakeet (luonnos)
https://gen.fi/a8-tanach.html
Aramea yhdistää Tanachin kaikki kolme osaa: Tooran (1. Moos.), profeetat (Jer.) ja kirjoitukset (Dan., Esra). Kun lisäksi kreikankielisessä UT:ssa on useita aramean sanoja, niin voidaan sanoa, että aramean kieli läpäisee ja yhdistää koko Pyhän Raamatun.
VT:ssa on yhteensä 269 arameankielistä jaetta, noin puolitoista prosenttia VT:n tekstistä (noin yksi prosentti koko Raamatusta).
Lisäksi VT:n heprean keskellä esiintyy yksittäisiä arameankielisiä sanoja esim.
בַּר bar poika (Ps. 2:12, Sananl. 31:2)
גְּבַר gvar mies (Ps. 18:26)
ja joissakin hepreankielisissä sanoissa on aramean taivutuspäätteitä:
esim. (Ps. 116:12 jne.)
ִין in-pääte ִים im-päätteen sijasta
וֹהִי ohi-pääte ָיו av-päätteen sijasta
Muita kohtia: Ps. 116:7 (עָלָ֑יְכִי)
VT:ssa on yhteensä noin 700 eri aramean sanaa (M. Liljeqvist: 696), joiden yhteinen esiintymismäärä on reilut 7 000. Sanavälillä (välilyönnillä) toisistaan erotettuja aramean sanoja on allekirjoittaneen laskujen mukaan 4 583 (koko VT 304 901) sanaa. Yksikirjaimiset sanat kirjoitetaan aina suoraan yhteen seuraavan sanan kanssa.
Vähintään neljä kertaa esiintyviä aramean sanoja on 268, jotka kattavat yli 90 prosenttia koko arameankielisestä tekstistä.
Ketiv ja qere eli "kirjoitettu ja luettu" kohtia on arameankielisissä jaksoissa 119, siis lähes joka toisessa jakeessa.
Vanhan testamentin aramean kielitieteellinen nimi englanniksi on Jewish Literary Aramaic eli juutalainen kirja-aramea. Se on hyvin pitkälle Persian valtakunnan virallisena hallinto- ja virkakielenä käytettyä ns. valtakunnan arameaa. Joidenkin tietojen mukaan vuonna 500 eKr. Persian kuningas olisi määrännyt aramean kielen valtakuntansa (länsiosien) viralliseksi hallintokieleksi.
7. ARAMEA KREIKANKIELISESSÄ UT:SSA
Kreikankielisessä Uudessa testamentissa (lat. Novum Testamentum Graece) on aramean sanoja, arameankielisiä nimiä ja muutama huudahduksenomainen lausekin:
Ταλιθα, κουμ "Talitha, kuum!"
(Tyttö, nouse! Mark. 5:41)
Peshitta: "Telita, kum!"
טלִ֫יתָא ק֫וּמי טליתא קומי
Huomaa kirjoitusasu "kumi", jossa loppuvokaali on kuitenkin mykistynyt (laus. kum).
"Elooi, Elooi, lema sabakhtanei!"
(Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit! Matt. 27:46, Mark. 15:34)
Peshitta:
איל איל למנא שבקתני
דאיתיה
אלהי אלהי למנא שבקתני
"Maran atha!"
(Herramme on tullut! 1. Kor 16:22).
8. TALMUDIN ARAMEA
Tanachin (Heprealainen VT) jälkeen merkittävin juutalaisuuden teos on Talmud (PBH "opetus"). Talmud on Tanachia täydentävä juutalaisen lain selitys ja yhteenveto. Alkujaan opetus oli suullista, mutta myöhemmin (200–500-luvuilla jKr.) opetukset koottiin kirjalliseen muotoon.
Talmudissa on 63 traktaattia eli osaa, jotka ovat keskimäärin noin sadan sivun mittaisia. Talmudissa on viitattu tuhansien rabbien opetuksiin. Talmudiin kuuluu kaksi osaa: Mishna ja Gemara. Toisen vuosituhannen alkupuolella Talmudiin lisättiin vielä arvostettujen rabbien kommentaareja eli selityksiä. Vuodesta 1523 asti Talmud on säilynyt lähes muuttumattomana.
Talmudin vanhin osa ja ydin, Mishna (PBH "toisinto, kertaaminen"), on suullinen laki eli isien perinnäissäännöt, jotka aikanaan opeteltiin kertaamisen eli toistamisen kautta ulkoa. Mishnan vastapooli on kirjoitettu laki Mikra (PBH "luettu"), joka tarkoitti siis Tanachia.
Rabbi Jehuda haNasi ("Ruhtinas Juuda", engl. Judah the Prince, s. 135, k. n. 217) kokosi vuonna 189 jKr. (vuonna 3949 maailman luomisesta juutalaisen kalenterin mukaan, vuonna 500 seleukidisen ajanlaskun mukaan) siihen asti suullisessa muodossa olleen Mishnan kirjalliseen muotoon. Mishna on kirjoitettu osin Raamatun heprealla, osin myöhemmällä ns. Mishnan heprealla.
Gemara (fem. PBH ("täydellistäminen, loppuun saattaminen") on hepreankielisen Mishnan arameankielinen kommentaari eli selitys.
BA √גמר v. (1x, A9136) pe. גְּמַר saattaa päätökseen
BH √גמר v. (5x, H1512) olla loppu, hävitä; saattaa päätökseen
Gemarassa on rabbien lakiaiheisia keskusteluja, väittelyjä sekä erilaisia kertomuksia. Gemara on kirjoitettu arameaksi, Mishna siis hepreaksi. Usein Talmud-sanalla tarkoitetaan vain tätä arameankielistä selitystä eli Gemaraa.
Gemara-tekstejä eli Talmudeja on kaksi: Jerusalemin Talmud ja Babylonian Talmud. Jerusalemin Talmud eli Talmud Jerushalmi, "Jerusalemilainen Talmud", sisältää Tiberiaksen, Seforiksen ja Kesarean rabbikoulujen opetuksia. Sen kirjallinen asu on vuosilta 350–400.
Jerusalemin Talmud on pääosin kirjoitettu aikanaan länsiarameaksi, sen galilealaisella juutalaismurteella (Jewish Palestinian Aramaic). Tämän kielen muutamaa sataa vuotta aiemmin puhuttu muoto on ollut Vapahtajamme äidinkieli. Jerusalemin Talmudin kieli on kuitenkin vuosisatojen monien kopiointien aikana muuttunut kohti itäisempää kielen muotoa eli Babylonian juutalaisarameaa.
Babylonian Talmud eli Talmud Bavli, "Babylonialainen Talmud", on kirjoitettu nimensä mukaisesti muinaisen Babylonian alueella 200–400-luvuilla. Se valmistui 500-luvun alussa. Babylonian Talmud on merkittävästi laajempi ja tunnetumpi kuin Jerusalemin Talmud. Usein sanalla Talmud viitataankin nimenomaan Babylonian Talmudiin ja erityisesti sen Gemara- eli selitysosioon.
תַּלְמוּד תלמוד
מִשְׁנָה משנה
מִקְרָא מקרא
יְהוּדָה הַנָּשִׂיא יהודה הנשיא
גְּמָרָה גמרה
גְּמָרָא גמרא
תַּלְמוּד יְרוּשַׁ֫לְמִי תלמוד ירושלמי
תַּלְמוּד בָּֽבְלִי תלמוד בבלי