H1A Idelsohn, Abraham Tzvi (HEPREA, MUSIIKKI)
h1a-idelsohn.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 20.11.2019).
1 HEPREA, LAULUT, https://gen.fi/h1.html
H1A MUSIIKKI, https://gen.fi/h1a.html
H1A Idelsohn, Abraham Tzvi
https://gen.fi/h1a-idelsohn.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit
1. Juutalaisen musiikintutkimuksen isä
2. Hava, nagila -laulu
0. DOKUMENTIT
H1 343 Hava, nagila (Idelsohn et Nathanson [Ps. 118:24] & hasidisäv.) Annas – –
https://gen.fi/h1-343.html
OJ Balfourin julistus 2.11.1917
https://www.gen.fi/oj-balfour.html
https://www.britannica.com/biography/Abraham-Zevi-Idelsohn
https://en.wikipedia.org/wiki/Abraham_Zevi_Idelsohn
http://jewish-music.huji.ac.il/content/moshe-nathanson
1. JUUTALAISEN MUSIIKINTUTKIMUKSEN ISÄ
אברהם צבי אידלסון
Abraham Tzvi (Zevi) Idelsohn (s. 14.7.1882 Feliksberg [Jūrkalne], Latvia, Venäjä, k. 14.8.1938 Johannesburg, Etelä-Afrikka) oli merkittävä juutalainen kansatieteilijä (etnologi), musiikintutkija (musikologi) ja säveltäjä. Idelsohnia on kutsuttu modernin juutalaisen musiikintutkimuksen isäksi.
Idelsohn koulutettiin jo lapsuudessa juutalaisen seurakunnan kanttoriksi (hepr. chazan). Hän opiskeli musiikkia Berliinissä ja Leipzigissa ja toimi kanttorina juutalaisissa seurakunnissa sekä Saksassa että Etelä-Afrikassa. Vuonna 1905 Idelsohn muutti ottomaanien eli Turkin hallitsemaan Luvattuun maahan, jonne hän perusti vuonna 1910 Juutalaisen musiikin instituutin. Vuonna 1922 hänet nimitettiin Hebrew Union Collegen (Cincinnati, Ohio, USA) musiikin professoriksi. Samana vuonna Idelsohn sävelsi historian ensimmäisen hepreankielisen oopperan (Jiftach [Jefta, Tuom. 11]).
חַזָּן חזן
יִפְתָּח יפתח
2. HAVA NAGILA -LAULU
Idelsohn tunnetaan myös Hava nagila -laulun sanoittajana ja sovittajana. Tosin viimeisimpien tutkimusten mukaan laulun sovittajana saattoi kuitenkin olla Idelsohnin oppilas Moshe Nathanson (1899–1981), joka opettajansa antaman tehtävän perusteella sovitti tekstin vanhaan hasidilaulun sävelmään.
הָ֫בָה נָגִ֫ילָה הבה נגילה
Laulun sepittämisen vuonna 1918 innoitti Ison-Britannian Ensimmäisessä maailmansodassa edellisenä vuonna turkkilaisista (osmaneista eli ottomaaneista) saama voitto Palestiinassa sekä siihen liittyvä ns. Balfourin julistus.
Moshe Nathanson (1899–1981)
1 HEPREA, LAULUT, https://gen.fi/h1.html
H1A MUSIIKKI, https://gen.fi/h1a.html
H1A Idelsohn, Abraham Tzvi
https://gen.fi/h1a-idelsohn.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentit
1. Juutalaisen musiikintutkimuksen isä
2. Hava, nagila -laulu
0. DOKUMENTIT
H1 343 Hava, nagila (Idelsohn et Nathanson [Ps. 118:24] & hasidisäv.) Annas – –
https://gen.fi/h1-343.html
OJ Balfourin julistus 2.11.1917
https://www.gen.fi/oj-balfour.html
https://www.britannica.com/biography/Abraham-Zevi-Idelsohn
https://en.wikipedia.org/wiki/Abraham_Zevi_Idelsohn
http://jewish-music.huji.ac.il/content/moshe-nathanson
1. JUUTALAISEN MUSIIKINTUTKIMUKSEN ISÄ
אברהם צבי אידלסון
Abraham Tzvi (Zevi) Idelsohn (s. 14.7.1882 Feliksberg [Jūrkalne], Latvia, Venäjä, k. 14.8.1938 Johannesburg, Etelä-Afrikka) oli merkittävä juutalainen kansatieteilijä (etnologi), musiikintutkija (musikologi) ja säveltäjä. Idelsohnia on kutsuttu modernin juutalaisen musiikintutkimuksen isäksi.
Idelsohn koulutettiin jo lapsuudessa juutalaisen seurakunnan kanttoriksi (hepr. chazan). Hän opiskeli musiikkia Berliinissä ja Leipzigissa ja toimi kanttorina juutalaisissa seurakunnissa sekä Saksassa että Etelä-Afrikassa. Vuonna 1905 Idelsohn muutti ottomaanien eli Turkin hallitsemaan Luvattuun maahan, jonne hän perusti vuonna 1910 Juutalaisen musiikin instituutin. Vuonna 1922 hänet nimitettiin Hebrew Union Collegen (Cincinnati, Ohio, USA) musiikin professoriksi. Samana vuonna Idelsohn sävelsi historian ensimmäisen hepreankielisen oopperan (Jiftach [Jefta, Tuom. 11]).
חַזָּן חזן
יִפְתָּח יפתח
2. HAVA NAGILA -LAULU
Idelsohn tunnetaan myös Hava nagila -laulun sanoittajana ja sovittajana. Tosin viimeisimpien tutkimusten mukaan laulun sovittajana saattoi kuitenkin olla Idelsohnin oppilas Moshe Nathanson (1899–1981), joka opettajansa antaman tehtävän perusteella sovitti tekstin vanhaan hasidilaulun sävelmään.
הָ֫בָה נָגִ֫ילָה הבה נגילה
Laulun sepittämisen vuonna 1918 innoitti Ison-Britannian Ensimmäisessä maailmansodassa edellisenä vuonna turkkilaisista (osmaneista eli ottomaaneista) saama voitto Palestiinassa sekä siihen liittyvä ns. Balfourin julistus.
Moshe Nathanson (1899–1981)