S Sanaoppi (INFO SUOMEN KIELIOPPI)
| info-s-sanaoppi.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 16.7.2024).
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Sanaopin johdanto
1. Sanaluokat
2. Nominien taivutus
2.0 Nominien taivutuksen johdanto
2.1 Nominien luku: yksikkö, duaali ja monikko
2.1.0 Nominien luvun johdanto
2.1.1 Abstraktikäsitteet
2.1.2 Ainesanat
2.1.3 Plurale tantum eli aina monikossa esiintyvät sanat
2.1.4 Duaali
2.2 Nominien sijamuodot (casus)
2.2.0 Sijamuotojen johdanto
2.2.1 Nominatiivi eli nimentö
2.2.2 Akkusatiivi eli kohdanto
2.2.3 Genetiivi eli omanto
2.2.3.0 Genetiivin johdanto
2.2.3.1 Subjektiivinen genetiivi
2.2.3.2 Objektiivinen genetiivi
2.2.3.3 Genetiivilauseke
2.2.4 Essiivi eli olento
2.2.5 Partitiivi eli osanto
2.2.6 Translatiivi eli tulento
2.2.7 Inessiivi eli sisäolento
2.2.8 Illatiivi eli sisätulento
2.2.9 Elatiivi eli sisäeronto
2.2.10 Adessiivi eli ulko-olento
2.2.11 Allatiivi eli ulkotulento
2.2.12 Ablatiivi ei sisäeronto
2.2.13 Abessiivi eli vajanto
2.2.14 Instruktiivi eli keinonto
2.2.15 Komitatiivi eli seuranto
2.2.16 Datiivi eli annanto
2.2.17 Vokatiivi eli puhuttelusija
2.2.18 Lokatiivi eli sijainnin tai suunnan sija
3. Verbintaivutus
3.0 Verbintaivutuksen johdanto
3.1 Verbin pääluokka eli genus
3.1.0 Pääluokan johdanto
3.1.1 Aktiivi
3.1.2 Passiivi
3.1.3 Refleksiivi
3.1.4 Mediumi
3.2 Verbin tapaluokka eli modus
3.2.0 Tapaluokan johdanto
3.2.1 Indikatiivi eli tositapa
3.2.2 Imperatiivi eli käskytapa
3.2.3 Konditionaali eli ehtotapa
3.2.4 Potentiaali eli mahtotapa
3.2.5 Infinitiivi eli nimitapa
3.2.5.0 Infinitiivin johdanto
3.2.5.1 Ensimmäinen eli a-infinitiivi
3.2.5.2 Toinen eli e-infinitiivi
3.2.5.3 Kolmas eli ma-infinitiivi
3.2.5.4 Neljäs eli minen-infinitiivi
3.2.5.5 Viides eli mainen-infinitiivi
3.2.6 Partisiippi eli laatutapa
3.2.6.0 Partisiipin johdanto
3.2.6.1 Ensimmäinen eli aktiivinen va-partisiippi
3.2.6.2 Toinen eli aktiivinen nut-partisiippi
3.2.6.3 Kolmas eli ma-agenttipartisiippi
3.2.6.4 Neljäs eli passiivinen va-partisiippi
3.2.6.5 Viides eli passiivinen tu-partisiippi
3.2.6.6 Kuudes eli kieltopartisiippi
3.2.7 Konjunktiivi eli ajattelutapa
3.2.8 Optatiivi eli toivomustapa
3.2.9 Jussiivi eli 3. persoonan käskytapa
3.2.10 Kohortatiivi eli kehotustapa
3.3 Verbin aikaluokka (aikamuoto) eli tempus
3.3.0 Aikaluokan johdanto
3.3.1 Preesens eli kestämä
3.3.2 Imperfekti eli kertoma
3.3.3 Perfekti eli päättymä
3.3.4 Pluskvamperfekti eli entispäättymä
3.3.5 Futuuri eli tulema
3.4 Verbin luku ja persoona
3.4.0 Verbin luvun ja persoonan johdanto
3.4.1 Kongruenssi
3.4.2 Yksipersoonaiset verbit
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. SANAOPIN JOHDANTO
Sanaopissa käsitellään kolmea asiaa:
• 1. sanaluokkia
• 2. nominien taivutusta
• 3. verbintaivutusta
1. SANALUOKAT
S Sanaluokat (sanaoppi)
https://gen.fi/info-s-sanaluokat.html
2. NOMINIEN TAIVUTUS
2.0 NOMINIEN TAIVUTUKSEN JOHDANTO
Suomen nominit taipuvat luvussa ja sijassa. Hepreassa nomineilla on lisäksi kaksi sukua (mask. ja fem). Kreikassa kuten myös joissakin muissa indoeurooppalaisissa kielissä on vielä kolmaskin suku: neutri.
Lukuja on suomessa ja kreikassa kaksi: yksikkö ja monikko. Hepreassa on myös duaali eli kaksikko.
Suomen kielen sijamuodot (15) ovat nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, essiivi, partitiivi, translatiivi, inessiivi, illatiivi, elatiivi, adessiivi, allatiivi, ablatiivi, abessiivi, instruktiivi ja komitatiivi.
2.1 NOMINIEN LUKU: YKSIKKÖ, DUAALI JA MONIKKO
2.1.0 NOMINIEN LUVUN JOHDANTO
2.1.1 ABSTRAKTIKÄSITTEET
2.1.2 AINESANAT
Ainesanoista ei voi käyttää monikkoa kuin vain rajatussa merkityksessä, esim.
• Olipa siellä hyvät ilmat! (idiomaattinen sanonta säätilasta)
• Hopeat ja kullat ovat Herran. (hopea- ja kultaesineet)
• Maidot ovat aina kaupan takimmaisessa nurkassa. (eri maitolajit)
• Meillä oli vedet poikki. (mistään vesijohdosta tai -hanasta ei tullut vettä)
2.1.3 PLURALE TANTUM ELI AINA MONIKOSSA ESIINTYVÄT SANAT
plurale /ūrā/ tantum, aina monikossa; sana, joka esiintyy vain monikossa
• esim. housut, häät, sakset, tikkaat
2.1.4 DUAALI
2.2 NOMINIEN SIJAMUODOT (CASUS)
2.2.0 SIJAMUOTOJEN JOHDANTO
2.2.1 NOMINATIIVI ELI NIMENTÖ
Nominatiivi on sanan perusmuoto.
Se vastaa kysymyksiin: kuka? mikä? ketkä? mitkä?
N nominatiivi (nimentö)
• subjektin eli tekijän sija: Minä uskon Jeesukseen.
• predikatiivin (nomini, joka määrittää lauseessa olla-verbin
välityksellä subjektia) sija: Minä olen kristitty.
2.2.2 AKKUSATIIVI ELI KOHDANTO
Akkusatiivi: Vastaa kysymyksiin: kenet, minkä. (Esim. minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet)
A akkusatiivi (kohdanto)
• objektin eli tekemisen kohteen sija: Jeesus pelasti minut.
2.2.3 GENETIIVI ELI OMANTO
2.2.3.0 GENETIIVIN JOHDANTO
Genetiivi eli omanto ilmaisee omistajan eli se on omistajan sija.
Genetiivi vastaa kysymyksiin:
• kenen? minkä? keiden? millaisen? minkälaisen?
• minun, pojan, Jumalan, ihmisten
2.2.3.1 SUBJEKTIIVINEN GENETIIVI
Genetiivi voi olla joko subjektiivinen (ilmaisee omistajan, vaikuttajan, tekijän) tai objektiivinen (ilmaisee kohteen):
• Jeesuksen usko
□ 1. Jeesuksen omistama, vaikuttama ja ylläpitämä usko
(subjektiivinen genetiivi) – subjektina Jumala
□ 2. usko Jeesukseen (objektiivinen genetiivi) – subjektina ihminen
• Jumalan rakkaus
□ 1. Jumalan omistama, vaikuttama ja ylläpitämä rakkaus
(subjektiivinen genetiivi) – subjektina Jumala
□ 2. rakkaus Jumalaan, Jumalaa kohtaan
(objektiivinen genetiivi) – subjektina ihminen
2.2.3.2 OBJEKTIIVINEN GENETIIVI
2.2.3.3 GENETIIVILAUSEKE
2.2.4 ESSIIVI ELI OLENTO
Essiivi: Ilmaisee olotilaa, jonakin olemista, tai aikaa.
2.2.5 PARTITIIVI ELI OSANTO
Partitiivi: Ilmaisee toiminnan, tai tunteen kohteen. Vastaa kysymyksiin mitä, ketä, keitä.
2.2.6 TRANSLATIIVI ELI TULENTO
Translatiivi: Ilmaisee joksikin tulemista ja olotilan muutosta.
2.2.7 INESSIIVI ELI SISÄOLENTO
2.2.8 ILLATIIVI ELI SISÄTULENTO
2.2.9 ELATIIVI ELI SISÄERONTO
2.2.10 ADESSIIVI ELI ULKO-OLENTO
2.2.11 ALLATIIVI ELI ULKOTULENTO
2.2.12 ABLATIIVI EI SISÄERONTO
2.2.13 ABESSIIVI ELI VAJANTO
2.2.14 INSTRUKTIIVI ELI KEINONTO
2.2.15 KOMITATIIVI ELI SEURANTO
2.2.16 DATIIVI ELI ANNANTO
D datiivi (annanto, dativus, annettava, dare, antaa)
• jollekulle: minulle (suom. allatiivi eli ulkotulento)
2.2.17 VOKATIIVI ELI PUHUTTELUSIJA
V vokatiivi (puhuttelu)
• puhuttelun sija: (Oi) Herra, armahda!
2.2.18 LOKATIIVI ELI SIJAINNIN TAI SUUNNAN SIJA
3. VERBIEN TAIVUTUS
3.0 VERBIEN TAIVUTUKSEN JOHDANTO
3.1 VERBIN PÄÄLUOKKA ELI GENUS
3.1.0 PÄÄLUOKAN JOHDANTO
3.1.1 AKTIIVI
3.1.2 PASSIIVI
3.1.3 REFLEKSIIVI
3.1.4 MEDIUMI
3.2 VERBIN TAPALUOKKA ELI MODUS
3.2.0 TAPALUOKAN JOHDANTO
3.2.1 INDIKATIIVI ELI TOSITAPA
3.2.2 IMPERATIIVI ELI KÄSKYTAPA
3.2.3 KONDITIONAALI ELI EHTOTAPA
3.2.4 POTENTIAALI ELI MAHTOTAPA
3.2.5 INFINITIIVI ELI NIMITAPA
3.2.5.0 INFINITIIVIN JOHDANTO
3.2.5.1 ENSIMMÄINEN ELI A-INFINITIIVI
laulaa; laulaakseni, laulaaksesi jne.
3.2.5.2 TOINEN ELI E-INFINITIIVI
laulaessa, laulaen, pass. laulettaessa
3.2.5.3 KOLMAS ELI MA-INFINITIIVI
laulamassa, laulamasta jne., pass. laulettaman
3.2.5.4 NELJÄS ELI MINEN-INFINITIIVI
laulaminen, laulamista, laulamistaan
3.2.5.5 VIIDES ELI MAINEN-INFINITIIVI
laulamaisillani, laulamaisillasi jne.
3.2.6 PARTISIIPPI ELI LAATUTAPA
3.2.6.0 PARTISIIPIN JOHDANTO
partisiippi, laatutapa tai osamäärite (participium, (verbiin) osaa ottava, pars, osa, capio, ottaa)
• verbin nominaalimuoto, jossa ei näy tekijän persoona
(minä, sinä, hän, se, me, te, he, ne)
Latinankielisen nimensä mukaisesti partisiippi kuitenkin "ottaa osaa" verbin tekemiseen: lukeva, lukenut, luettu. Partisiippi voi myös verbin tavoin saada objektin: kirjaa lukeva.
Partisiipin nominaalisuus tulee esiin siinä, että partisiippi taipuu nominin tavoin: lukeneen, lukeneita, luetuissa. Suomen kielen partisiippi voi toimia samoina lauseenjäseninä kuin nominitkin (subjektina, attribuuttina, objektina tai predikatiivina).
Ryöväri rukoili Jeesusta.
Ristiinnaulittu rukoili Jeesusta,
Viisas vaimo lukee Raamattua.
Uskova vaimo lukee Raamattua.
Kristus paransi miehen.
Kristus paransi sairastavan.
Nasaretilainen on Messias.
Nasaretilainen on armahtava.
3.2.6.1 ENSIMMÄINEN ELI AKTIIVINEN VA-PARTISIIPPI
laulava, itkevä, laulattava, itkettävä
3.2.6.2 TOINEN ELI AKTIIVINEN NUT-PARTISIIPPI
laulanut, itkenyt
3.2.6.3 KOLMAS ELI MA-AGENTTIPARTISIIPPI
laulama, itkemä, tekemä, lähettämä
• Jeesuksen kiirastorstai-iltana laulama kiitospsalmi
3.2.6.4 NELJÄS ELI PASSIIVINEN VA-PARTISIIPPI
laulettava, tehtävä, etsittävä
• laulettava psalmi, tehtävä työ, etsittävä ihminen
3.2.6.5 VIIDES ELI PASSIIVINEN TU-PARTISIIPPI
laulettu, etsitty, löydetty, tehty
3.2.6.6 KUUDES ELI KIELTOPARTISIIPPI
laulamaton, tekemätön
3.2.7 KONJUNKTIIVI ELI AJATTELUTAPA
konjunktiivi (subjunktiivi) eli ajattelutapa
3.2.8 OPTATIIVI ELI TOIVOMUSTAPA
3.2.9 JUSSIIVI ELI 3. PERSOONAN KÄSKYTAPA
3.2.10 KOHORTATIIVI ELI KEHOTUSTAPA
3.3 VERBIN AIKALUOKKA (AIKAMUOTO) ELI TEMPUS
3.3.0 AIKALUOKAN JOHDANTO
3.3.1 PREESENS ELI KESTÄMÄ
3.3.2 IMPERFEKTI ELI KERTOMA
3.3.3 PERFEKTI ELI PÄÄTTYMÄ
3.3.4 PLUSKVAMPERFEKTI ELI ENTISPÄÄTTYMÄ
3.3.5 FUTUURI ELI TULEMA
3.4 VERBIN LUKU JA PERSOONA
3.4.0 VERBIN LUVUN JA PERSOONAN JOHDANTO
3.4.1 KONGRUENSSI
3.4.2 YKSIPERSOONAISET VERBIT
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Sanaopin johdanto
1. Sanaluokat
2. Nominien taivutus
2.0 Nominien taivutuksen johdanto
2.1 Nominien luku: yksikkö, duaali ja monikko
2.1.0 Nominien luvun johdanto
2.1.1 Abstraktikäsitteet
2.1.2 Ainesanat
2.1.3 Plurale tantum eli aina monikossa esiintyvät sanat
2.1.4 Duaali
2.2 Nominien sijamuodot (casus)
2.2.0 Sijamuotojen johdanto
2.2.1 Nominatiivi eli nimentö
2.2.2 Akkusatiivi eli kohdanto
2.2.3 Genetiivi eli omanto
2.2.3.0 Genetiivin johdanto
2.2.3.1 Subjektiivinen genetiivi
2.2.3.2 Objektiivinen genetiivi
2.2.3.3 Genetiivilauseke
2.2.4 Essiivi eli olento
2.2.5 Partitiivi eli osanto
2.2.6 Translatiivi eli tulento
2.2.7 Inessiivi eli sisäolento
2.2.8 Illatiivi eli sisätulento
2.2.9 Elatiivi eli sisäeronto
2.2.10 Adessiivi eli ulko-olento
2.2.11 Allatiivi eli ulkotulento
2.2.12 Ablatiivi ei sisäeronto
2.2.13 Abessiivi eli vajanto
2.2.14 Instruktiivi eli keinonto
2.2.15 Komitatiivi eli seuranto
2.2.16 Datiivi eli annanto
2.2.17 Vokatiivi eli puhuttelusija
2.2.18 Lokatiivi eli sijainnin tai suunnan sija
3. Verbintaivutus
3.0 Verbintaivutuksen johdanto
3.1 Verbin pääluokka eli genus
3.1.0 Pääluokan johdanto
3.1.1 Aktiivi
3.1.2 Passiivi
3.1.3 Refleksiivi
3.1.4 Mediumi
3.2 Verbin tapaluokka eli modus
3.2.0 Tapaluokan johdanto
3.2.1 Indikatiivi eli tositapa
3.2.2 Imperatiivi eli käskytapa
3.2.3 Konditionaali eli ehtotapa
3.2.4 Potentiaali eli mahtotapa
3.2.5 Infinitiivi eli nimitapa
3.2.5.0 Infinitiivin johdanto
3.2.5.1 Ensimmäinen eli a-infinitiivi
3.2.5.2 Toinen eli e-infinitiivi
3.2.5.3 Kolmas eli ma-infinitiivi
3.2.5.4 Neljäs eli minen-infinitiivi
3.2.5.5 Viides eli mainen-infinitiivi
3.2.6 Partisiippi eli laatutapa
3.2.6.0 Partisiipin johdanto
3.2.6.1 Ensimmäinen eli aktiivinen va-partisiippi
3.2.6.2 Toinen eli aktiivinen nut-partisiippi
3.2.6.3 Kolmas eli ma-agenttipartisiippi
3.2.6.4 Neljäs eli passiivinen va-partisiippi
3.2.6.5 Viides eli passiivinen tu-partisiippi
3.2.6.6 Kuudes eli kieltopartisiippi
3.2.7 Konjunktiivi eli ajattelutapa
3.2.8 Optatiivi eli toivomustapa
3.2.9 Jussiivi eli 3. persoonan käskytapa
3.2.10 Kohortatiivi eli kehotustapa
3.3 Verbin aikaluokka (aikamuoto) eli tempus
3.3.0 Aikaluokan johdanto
3.3.1 Preesens eli kestämä
3.3.2 Imperfekti eli kertoma
3.3.3 Perfekti eli päättymä
3.3.4 Pluskvamperfekti eli entispäättymä
3.3.5 Futuuri eli tulema
3.4 Verbin luku ja persoona
3.4.0 Verbin luvun ja persoonan johdanto
3.4.1 Kongruenssi
3.4.2 Yksipersoonaiset verbit
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. SANAOPIN JOHDANTO
Sanaopissa käsitellään kolmea asiaa:
• 1. sanaluokkia
• 2. nominien taivutusta
• 3. verbintaivutusta
1. SANALUOKAT
S Sanaluokat (sanaoppi)
https://gen.fi/info-s-sanaluokat.html
2. NOMINIEN TAIVUTUS
2.0 NOMINIEN TAIVUTUKSEN JOHDANTO
Suomen nominit taipuvat luvussa ja sijassa. Hepreassa nomineilla on lisäksi kaksi sukua (mask. ja fem). Kreikassa kuten myös joissakin muissa indoeurooppalaisissa kielissä on vielä kolmaskin suku: neutri.
Lukuja on suomessa ja kreikassa kaksi: yksikkö ja monikko. Hepreassa on myös duaali eli kaksikko.
Suomen kielen sijamuodot (15) ovat nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, essiivi, partitiivi, translatiivi, inessiivi, illatiivi, elatiivi, adessiivi, allatiivi, ablatiivi, abessiivi, instruktiivi ja komitatiivi.
2.1 NOMINIEN LUKU: YKSIKKÖ, DUAALI JA MONIKKO
2.1.0 NOMINIEN LUVUN JOHDANTO
2.1.1 ABSTRAKTIKÄSITTEET
2.1.2 AINESANAT
Ainesanoista ei voi käyttää monikkoa kuin vain rajatussa merkityksessä, esim.
• Olipa siellä hyvät ilmat! (idiomaattinen sanonta säätilasta)
• Hopeat ja kullat ovat Herran. (hopea- ja kultaesineet)
• Maidot ovat aina kaupan takimmaisessa nurkassa. (eri maitolajit)
• Meillä oli vedet poikki. (mistään vesijohdosta tai -hanasta ei tullut vettä)
2.1.3 PLURALE TANTUM ELI AINA MONIKOSSA ESIINTYVÄT SANAT
plurale /ūrā/ tantum, aina monikossa; sana, joka esiintyy vain monikossa
• esim. housut, häät, sakset, tikkaat
2.1.4 DUAALI
2.2 NOMINIEN SIJAMUODOT (CASUS)
2.2.0 SIJAMUOTOJEN JOHDANTO
2.2.1 NOMINATIIVI ELI NIMENTÖ
Nominatiivi on sanan perusmuoto.
Se vastaa kysymyksiin: kuka? mikä? ketkä? mitkä?
N nominatiivi (nimentö)
• subjektin eli tekijän sija: Minä uskon Jeesukseen.
• predikatiivin (nomini, joka määrittää lauseessa olla-verbin
välityksellä subjektia) sija: Minä olen kristitty.
2.2.2 AKKUSATIIVI ELI KOHDANTO
Akkusatiivi: Vastaa kysymyksiin: kenet, minkä. (Esim. minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät, kenet)
A akkusatiivi (kohdanto)
• objektin eli tekemisen kohteen sija: Jeesus pelasti minut.
2.2.3 GENETIIVI ELI OMANTO
2.2.3.0 GENETIIVIN JOHDANTO
Genetiivi eli omanto ilmaisee omistajan eli se on omistajan sija.
Genetiivi vastaa kysymyksiin:
• kenen? minkä? keiden? millaisen? minkälaisen?
• minun, pojan, Jumalan, ihmisten
2.2.3.1 SUBJEKTIIVINEN GENETIIVI
Genetiivi voi olla joko subjektiivinen (ilmaisee omistajan, vaikuttajan, tekijän) tai objektiivinen (ilmaisee kohteen):
• Jeesuksen usko
□ 1. Jeesuksen omistama, vaikuttama ja ylläpitämä usko
(subjektiivinen genetiivi) – subjektina Jumala
□ 2. usko Jeesukseen (objektiivinen genetiivi) – subjektina ihminen
• Jumalan rakkaus
□ 1. Jumalan omistama, vaikuttama ja ylläpitämä rakkaus
(subjektiivinen genetiivi) – subjektina Jumala
□ 2. rakkaus Jumalaan, Jumalaa kohtaan
(objektiivinen genetiivi) – subjektina ihminen
2.2.3.2 OBJEKTIIVINEN GENETIIVI
2.2.3.3 GENETIIVILAUSEKE
2.2.4 ESSIIVI ELI OLENTO
Essiivi: Ilmaisee olotilaa, jonakin olemista, tai aikaa.
2.2.5 PARTITIIVI ELI OSANTO
Partitiivi: Ilmaisee toiminnan, tai tunteen kohteen. Vastaa kysymyksiin mitä, ketä, keitä.
2.2.6 TRANSLATIIVI ELI TULENTO
Translatiivi: Ilmaisee joksikin tulemista ja olotilan muutosta.
2.2.7 INESSIIVI ELI SISÄOLENTO
2.2.8 ILLATIIVI ELI SISÄTULENTO
2.2.9 ELATIIVI ELI SISÄERONTO
2.2.10 ADESSIIVI ELI ULKO-OLENTO
2.2.11 ALLATIIVI ELI ULKOTULENTO
2.2.12 ABLATIIVI EI SISÄERONTO
2.2.13 ABESSIIVI ELI VAJANTO
2.2.14 INSTRUKTIIVI ELI KEINONTO
2.2.15 KOMITATIIVI ELI SEURANTO
2.2.16 DATIIVI ELI ANNANTO
D datiivi (annanto, dativus, annettava, dare, antaa)
• jollekulle: minulle (suom. allatiivi eli ulkotulento)
2.2.17 VOKATIIVI ELI PUHUTTELUSIJA
V vokatiivi (puhuttelu)
• puhuttelun sija: (Oi) Herra, armahda!
2.2.18 LOKATIIVI ELI SIJAINNIN TAI SUUNNAN SIJA
3. VERBIEN TAIVUTUS
3.0 VERBIEN TAIVUTUKSEN JOHDANTO
3.1 VERBIN PÄÄLUOKKA ELI GENUS
3.1.0 PÄÄLUOKAN JOHDANTO
3.1.1 AKTIIVI
3.1.2 PASSIIVI
3.1.3 REFLEKSIIVI
3.1.4 MEDIUMI
3.2 VERBIN TAPALUOKKA ELI MODUS
3.2.0 TAPALUOKAN JOHDANTO
3.2.1 INDIKATIIVI ELI TOSITAPA
3.2.2 IMPERATIIVI ELI KÄSKYTAPA
3.2.3 KONDITIONAALI ELI EHTOTAPA
3.2.4 POTENTIAALI ELI MAHTOTAPA
3.2.5 INFINITIIVI ELI NIMITAPA
3.2.5.0 INFINITIIVIN JOHDANTO
3.2.5.1 ENSIMMÄINEN ELI A-INFINITIIVI
laulaa; laulaakseni, laulaaksesi jne.
3.2.5.2 TOINEN ELI E-INFINITIIVI
laulaessa, laulaen, pass. laulettaessa
3.2.5.3 KOLMAS ELI MA-INFINITIIVI
laulamassa, laulamasta jne., pass. laulettaman
3.2.5.4 NELJÄS ELI MINEN-INFINITIIVI
laulaminen, laulamista, laulamistaan
3.2.5.5 VIIDES ELI MAINEN-INFINITIIVI
laulamaisillani, laulamaisillasi jne.
3.2.6 PARTISIIPPI ELI LAATUTAPA
3.2.6.0 PARTISIIPIN JOHDANTO
partisiippi, laatutapa tai osamäärite (participium, (verbiin) osaa ottava, pars, osa, capio, ottaa)
• verbin nominaalimuoto, jossa ei näy tekijän persoona
(minä, sinä, hän, se, me, te, he, ne)
Latinankielisen nimensä mukaisesti partisiippi kuitenkin "ottaa osaa" verbin tekemiseen: lukeva, lukenut, luettu. Partisiippi voi myös verbin tavoin saada objektin: kirjaa lukeva.
Partisiipin nominaalisuus tulee esiin siinä, että partisiippi taipuu nominin tavoin: lukeneen, lukeneita, luetuissa. Suomen kielen partisiippi voi toimia samoina lauseenjäseninä kuin nominitkin (subjektina, attribuuttina, objektina tai predikatiivina).
Ryöväri rukoili Jeesusta.
Ristiinnaulittu rukoili Jeesusta,
Viisas vaimo lukee Raamattua.
Uskova vaimo lukee Raamattua.
Kristus paransi miehen.
Kristus paransi sairastavan.
Nasaretilainen on Messias.
Nasaretilainen on armahtava.
3.2.6.1 ENSIMMÄINEN ELI AKTIIVINEN VA-PARTISIIPPI
laulava, itkevä, laulattava, itkettävä
3.2.6.2 TOINEN ELI AKTIIVINEN NUT-PARTISIIPPI
laulanut, itkenyt
3.2.6.3 KOLMAS ELI MA-AGENTTIPARTISIIPPI
laulama, itkemä, tekemä, lähettämä
• Jeesuksen kiirastorstai-iltana laulama kiitospsalmi
3.2.6.4 NELJÄS ELI PASSIIVINEN VA-PARTISIIPPI
laulettava, tehtävä, etsittävä
• laulettava psalmi, tehtävä työ, etsittävä ihminen
3.2.6.5 VIIDES ELI PASSIIVINEN TU-PARTISIIPPI
laulettu, etsitty, löydetty, tehty
3.2.6.6 KUUDES ELI KIELTOPARTISIIPPI
laulamaton, tekemätön
3.2.7 KONJUNKTIIVI ELI AJATTELUTAPA
konjunktiivi (subjunktiivi) eli ajattelutapa
3.2.8 OPTATIIVI ELI TOIVOMUSTAPA
3.2.9 JUSSIIVI ELI 3. PERSOONAN KÄSKYTAPA
3.2.10 KOHORTATIIVI ELI KEHOTUSTAPA
3.3 VERBIN AIKALUOKKA (AIKAMUOTO) ELI TEMPUS
3.3.0 AIKALUOKAN JOHDANTO
3.3.1 PREESENS ELI KESTÄMÄ
3.3.2 IMPERFEKTI ELI KERTOMA
3.3.3 PERFEKTI ELI PÄÄTTYMÄ
3.3.4 PLUSKVAMPERFEKTI ELI ENTISPÄÄTTYMÄ
3.3.5 FUTUURI ELI TULEMA
3.4 VERBIN LUKU JA PERSOONA
3.4.0 VERBIN LUVUN JA PERSOONAN JOHDANTO
3.4.1 KONGRUENSSI
3.4.2 YKSIPERSOONAISET VERBIT