A2 Peshitta (ARAMEA YLEISTÄ)
| a2-peshitta.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 14.6.2022).
A ARAMEA https://gen.fi/a.html
A2 YLEISTÄ https://gen.fi/a2.html
A2 Peshitta
https://gen.fi/a2-peshitta.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Syyriankielinen Raamattu
2. Peshittan aramean lausumisohjeita
0. DOKUMENTTEJA
A2 Aramean kieli
https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
Jennings: Lexicon to the Syriac New Testament.
Clarendon Press 1926 / LWM Publications 2011
Peshitta
https://en.wikipedia.org/wiki/Peshitta
Peshitta (UT:n teksti)
http://www.dukhrana.com/peshitta/index.php
The New Covenant Aramaic Peshitta Text with Hebrew Translation.
The Bible Society Jerusalem 1986/2005
1. SYYRIANKIELINEN RAAMATTU
Septuaginta (LXX = 70) eli kreikankielinen Vanha testamentti on maailman ensimmäinen ja vanhin raamatunkäännös. Seuraavaksi hepreankielinen Tanach on käännetty aramean kielen syyrian murteelle. Syyrian kieli kuuluu aramean itäisiin murteisiin. Se on läheistä sukua Jeesuksen ja kristillisen alkuseurakunnan käyttämälle länsiaramealaisiin murteisiin kuuluvalle läntiselle juutalaisaramealle. Syyriankieliset ymmärsivät läntisen juutalaisaramean puhujia ja päinvastoin.
Tätä syyriankielistä käännöstä kutsutaan nimellä Peshitta eli "yksinkertainen" [hepr. pashut] erotukseksi muista tekstilaitoksista, joissa oli useampia tekstejä rinnakkain. Peshitta-nimi voi tarkoittaa myös "yleinen" eli kaikelle kansalle tarkoitettu tai "suora" eli suoraan luettava ilman hepreasta tai kreikasta kääntämistä.
Tarkkoja tietoja syyriankielisen Peshittan synnystä ei ole. Todennäköisesti diasporajuutalaiset ovat tehneet VT:n käännöksen ajanlaskumme alun tietämillä. Käännöspaikaksi on arveltu nykyisen Turkin alueella sijaitsevaa Edessaa, joka on ollut sekä syyriankielisen juutalaisuuden että myöhemmin varhaisen syyriankielisen kristinuskon keskuksia.
Kristityt liittivät tähän juutalaisten kääntämään VT:in myös Uuden liiton kirjat. Niin syntyi maailman ensimmäinen sekä Vanhan että Uuden testamentin kirjat käsittävä raamatunkäännös. UT:n osalta käännös ajoitetaan yleensä vuosiin 100–200 jKr. tai vielä sitäkin myöhäisemmäksi.
Arameankielisiä evankeliumikirjojen alkutekstejä ei ole löydetty – jollei sitten Peshittassa ole niitä säilynyt. Jeesuksen ajan läntisen juutalaisaramean tekstejä on säilynyt vain vähän. Useimmat säilyneet tekstit (Jerusalemin Talmud, palestiinalaiset targumit) ovat yleensä vähintään sata tai kaksi sataa vuotta myöhäisemmältä ajalta.
Varmuudella osa – ja todennäköisesti suurin osa – Peshittasta on kuitenkin käännetty kreikankielisistä alkuteksteistä. Alun perin Peshittasta puuttui viisi kreikankieliseen UT:in kuuluvaa kirjaa: 2. Pietarin kirje, 2. Johanneksen kirje, 3. Johanneksen kirje, Juudaksen kirje ja Ilmestyskirja. Nämä kirjat on käännetty kreikasta ja lisätty Peshittaan vasta vuonna 616 (Harklean Version).
Halutessamme selvittää kreikankielisen Uuden testamentin aramealaista pohjaa meidän on muiden lähteiden puuttuessa yleensä tutkittava Peshittaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä osa Peshittan kirjoista saattaisi siis olla jopa apostolien ajan arameankielisiä alkutekstejä.
On kuitenkin huomattava, että Jeesus, apostolit ja alkuseurakunta eivät puhuneet Peshittan kieltä eli syyriaa, vaan läntistä juutalaisarameaa. Varhaisimmat kristilliset arameankieliset muistiinpanot ja kirjoitukset on varmaankin tehty juutalaisaramealla. Mutta on toki mahdollista, että ainakin osa Peshittan teksteistä on voitu kääntää syyrian murteelle juuri näistä meille muuten tuntemattomista juutalaisaramealaisista lähteistä. Peshitta eroaa monin kohdin kreikankielisestä UT:sta.
פָּשׁוּט פשוט
פְּשִׁיטְתָּא פשיטתא
Matteuksen evankeliumi on kirkkoisien todistuksen mukaan alun perin kirjoitettu arameaksi, josta se on myöhemmin käännetty kreikaksi. On tietenkin ainakin periaatteessa mahdollista, että apostoli Matteus olisi kirjoittanut evankeliuminsa Syyrian Antiokian seurakunnan toisella pääkielellä eli aramean syyrialaisella murteella. Antiokian toinen pääkieli on ollut kreikka: seurakunta on tarvinnut evankeliumikirjan molemmilla kielillä. Matteuksen evankeliumin katsotaan liittyvän nimenomaan Antiokian seurakuntaan.
Vaikka monet assyrialaiskristityt eivät nykyisin enää puhu äidinkielenään arameaa vaan asuinmaansa kieltä (turkkia, arabiaa tai diasporamaansa kieltä), niin syyria on kuitenkin heidän liturginen kielensä ja Peshitta heidän Raamattunsa.
Idässä nestorialaiset käyttävät Peshittan kirjaimistona kursiivityylistä estrangela-kirjaimistoa, lännessä on käytössä estrangelaa muistuttava jakobiittinen kirjaimisto. Ne ovat kehittyneet aramealaisesta neliökirjoituksesta, jota nykyisin käytetään esim. heprean kirjaimistona. Allekirjoittaneen Peshitta-selityksissä tekstit on aina transkriboitu heprean kirjaimistolle.
2. PESHITTAN ARAMEAN LAUSUMISOHJEITA
Peshittan aramean (syyrian) kielen itäisen eli nestorialaisen murteen lausumisohjeita teoksesta
The New Covenant Aramaic Peshitta Text with Hebrew Translation.
The Bible Society Jerusalem 1986/2005
– lyhyen vokaalin jälkeinen konsonantti ääntyy kahdennettuna,
myös beged kefet -kirjainten pisteettömät (hankaavat eli frikatiiviset muodot) kahdentuvat, samoin resh-kirjain kahdentuu
אַבוּן [avvuun] isämme
– paino on normaalisti viimeisellä tavulla (ultima)
– paino on kuitenkin toiseksi viimeisellä tavulla (penultima), jos sana
päättyy vokaaliin tai toiseksi viimeinen tavu on pitkävokaalinen
בּאַ֫רעָא [bear'aa] maassa
מַלכּ֫וּתָך [malkuutaach] sinun kuningaskuntasi
– sananalkuinen jod-konsonantti sulautuu sitä seuraavaan i-vokaaliin
יִסרָ֫יֵל [Israajeel] (ei Jisrael, kuten klassisessa hepreassa)
– אַיך konj./adv. (Matt. 2:16 et al.) kuten, ikään kuin, sikäli kuin,
as, as if, according as,
ääntyy ach [akh]
A ARAMEA https://gen.fi/a.html
A2 YLEISTÄ https://gen.fi/a2.html
A2 Peshitta
https://gen.fi/a2-peshitta.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Syyriankielinen Raamattu
2. Peshittan aramean lausumisohjeita
0. DOKUMENTTEJA
A2 Aramean kieli
https://gen.fi/a2-aramean-kieli.html
Jennings: Lexicon to the Syriac New Testament.
Clarendon Press 1926 / LWM Publications 2011
Peshitta
https://en.wikipedia.org/wiki/Peshitta
Peshitta (UT:n teksti)
http://www.dukhrana.com/peshitta/index.php
The New Covenant Aramaic Peshitta Text with Hebrew Translation.
The Bible Society Jerusalem 1986/2005
1. SYYRIANKIELINEN RAAMATTU
Septuaginta (LXX = 70) eli kreikankielinen Vanha testamentti on maailman ensimmäinen ja vanhin raamatunkäännös. Seuraavaksi hepreankielinen Tanach on käännetty aramean kielen syyrian murteelle. Syyrian kieli kuuluu aramean itäisiin murteisiin. Se on läheistä sukua Jeesuksen ja kristillisen alkuseurakunnan käyttämälle länsiaramealaisiin murteisiin kuuluvalle läntiselle juutalaisaramealle. Syyriankieliset ymmärsivät läntisen juutalaisaramean puhujia ja päinvastoin.
Tätä syyriankielistä käännöstä kutsutaan nimellä Peshitta eli "yksinkertainen" [hepr. pashut] erotukseksi muista tekstilaitoksista, joissa oli useampia tekstejä rinnakkain. Peshitta-nimi voi tarkoittaa myös "yleinen" eli kaikelle kansalle tarkoitettu tai "suora" eli suoraan luettava ilman hepreasta tai kreikasta kääntämistä.
Tarkkoja tietoja syyriankielisen Peshittan synnystä ei ole. Todennäköisesti diasporajuutalaiset ovat tehneet VT:n käännöksen ajanlaskumme alun tietämillä. Käännöspaikaksi on arveltu nykyisen Turkin alueella sijaitsevaa Edessaa, joka on ollut sekä syyriankielisen juutalaisuuden että myöhemmin varhaisen syyriankielisen kristinuskon keskuksia.
Kristityt liittivät tähän juutalaisten kääntämään VT:in myös Uuden liiton kirjat. Niin syntyi maailman ensimmäinen sekä Vanhan että Uuden testamentin kirjat käsittävä raamatunkäännös. UT:n osalta käännös ajoitetaan yleensä vuosiin 100–200 jKr. tai vielä sitäkin myöhäisemmäksi.
Arameankielisiä evankeliumikirjojen alkutekstejä ei ole löydetty – jollei sitten Peshittassa ole niitä säilynyt. Jeesuksen ajan läntisen juutalaisaramean tekstejä on säilynyt vain vähän. Useimmat säilyneet tekstit (Jerusalemin Talmud, palestiinalaiset targumit) ovat yleensä vähintään sata tai kaksi sataa vuotta myöhäisemmältä ajalta.
Varmuudella osa – ja todennäköisesti suurin osa – Peshittasta on kuitenkin käännetty kreikankielisistä alkuteksteistä. Alun perin Peshittasta puuttui viisi kreikankieliseen UT:in kuuluvaa kirjaa: 2. Pietarin kirje, 2. Johanneksen kirje, 3. Johanneksen kirje, Juudaksen kirje ja Ilmestyskirja. Nämä kirjat on käännetty kreikasta ja lisätty Peshittaan vasta vuonna 616 (Harklean Version).
Halutessamme selvittää kreikankielisen Uuden testamentin aramealaista pohjaa meidän on muiden lähteiden puuttuessa yleensä tutkittava Peshittaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä osa Peshittan kirjoista saattaisi siis olla jopa apostolien ajan arameankielisiä alkutekstejä.
On kuitenkin huomattava, että Jeesus, apostolit ja alkuseurakunta eivät puhuneet Peshittan kieltä eli syyriaa, vaan läntistä juutalaisarameaa. Varhaisimmat kristilliset arameankieliset muistiinpanot ja kirjoitukset on varmaankin tehty juutalaisaramealla. Mutta on toki mahdollista, että ainakin osa Peshittan teksteistä on voitu kääntää syyrian murteelle juuri näistä meille muuten tuntemattomista juutalaisaramealaisista lähteistä. Peshitta eroaa monin kohdin kreikankielisestä UT:sta.
פָּשׁוּט פשוט
פְּשִׁיטְתָּא פשיטתא
Matteuksen evankeliumi on kirkkoisien todistuksen mukaan alun perin kirjoitettu arameaksi, josta se on myöhemmin käännetty kreikaksi. On tietenkin ainakin periaatteessa mahdollista, että apostoli Matteus olisi kirjoittanut evankeliuminsa Syyrian Antiokian seurakunnan toisella pääkielellä eli aramean syyrialaisella murteella. Antiokian toinen pääkieli on ollut kreikka: seurakunta on tarvinnut evankeliumikirjan molemmilla kielillä. Matteuksen evankeliumin katsotaan liittyvän nimenomaan Antiokian seurakuntaan.
Vaikka monet assyrialaiskristityt eivät nykyisin enää puhu äidinkielenään arameaa vaan asuinmaansa kieltä (turkkia, arabiaa tai diasporamaansa kieltä), niin syyria on kuitenkin heidän liturginen kielensä ja Peshitta heidän Raamattunsa.
Idässä nestorialaiset käyttävät Peshittan kirjaimistona kursiivityylistä estrangela-kirjaimistoa, lännessä on käytössä estrangelaa muistuttava jakobiittinen kirjaimisto. Ne ovat kehittyneet aramealaisesta neliökirjoituksesta, jota nykyisin käytetään esim. heprean kirjaimistona. Allekirjoittaneen Peshitta-selityksissä tekstit on aina transkriboitu heprean kirjaimistolle.
2. PESHITTAN ARAMEAN LAUSUMISOHJEITA
Peshittan aramean (syyrian) kielen itäisen eli nestorialaisen murteen lausumisohjeita teoksesta
The New Covenant Aramaic Peshitta Text with Hebrew Translation.
The Bible Society Jerusalem 1986/2005
– lyhyen vokaalin jälkeinen konsonantti ääntyy kahdennettuna,
myös beged kefet -kirjainten pisteettömät (hankaavat eli frikatiiviset muodot) kahdentuvat, samoin resh-kirjain kahdentuu
אַבוּן [avvuun] isämme
– paino on normaalisti viimeisellä tavulla (ultima)
– paino on kuitenkin toiseksi viimeisellä tavulla (penultima), jos sana
päättyy vokaaliin tai toiseksi viimeinen tavu on pitkävokaalinen
בּאַ֫רעָא [bear'aa] maassa
מַלכּ֫וּתָך [malkuutaach] sinun kuningaskuntasi
– sananalkuinen jod-konsonantti sulautuu sitä seuraavaan i-vokaaliin
יִסרָ֫יֵל [Israajeel] (ei Jisrael, kuten klassisessa hepreassa)
– אַיך konj./adv. (Matt. 2:16 et al.) kuten, ikään kuin, sikäli kuin,
as, as if, according as,
ääntyy ach [akh]