H4i Nominaalilause (HEPREA KIELIOPPI LAUSEOPPI)
| h4i-nominaalilause.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 23.3.2026).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4i LAUSEOPPI https://gen.fi/h4i.html
H4i Nominaalilause
https://gen.fi/h4i-nominaalilause.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Nominaalilauseen predikaatti
2.1 Adjektiivi
2.1.1 Adjektiivi on yleensä epämääräisessä muodossa
2.1.2 Nominaalilauseen ja attribuuttirakenteen erottaminen
2.1.3 Vertailun osoittaminen
2.2 Substantiivi
2.3 Pronomini
2.4 Numeraali
2.5 Partisiippi
2.6 Adverbi tai prepositioilmaus
2.6.1 Paikanilmaus
2.6.2 Ajanilmaus
2.6.3 Omistajanilmaus
2.6.4 Muu seikanilmaus
3. Huomioita klassisen ja nykyheprean eroista
3.1 Sanajärjestys
3.2 Kopula
3.3 Aikamuoto ja tapaluokka
3.4 Nominaalilauseen kieltosana
3.4.1 Klassisessa hepreassa "ein"
3.4.2 Ein-kieltosana suffikoituna
3.4.3 Nykyheprean puhekielen preesenslauseessa "lo"
3.5 Tilalause
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa. Kirjapaja 2015 (ITH)
Glinert, Lewis: Modern Hebrew. An Essential Grammar. 4th ed. Routledge 2016
Lyytikäinen & Gamzu: Opi hepreaa. 2. p. Aurinko Kustannus 2020 [2017] (LG)
1. JOHDANTO
Tämän dokumentin varhaisemman version voi lukea myös nykyheprealaisessa vokalisoimattomassa ktiv male -muodossa:
H4i Nominaalilause (ktiv male)
https://gen.fi/h4i-nominaalilause-kt.html
Tavanomainen lause on verbaalilause, jossa predikaattina on persoonamuotoinen teonsana eli verbi: Jeesus pelastaa. Minä uskon. Tee sinäkin parannus! Lauseenjäsennyksen tärkein sana on subjekti eli se, mistä jotakin sanotaan. Subjekti on lauseen määrätyin ja tunnetuin sana. Lauseen predikaatti on puolestaan se, mitä tuosta subjektista kerrotaan. Verbaalilauseessa predikaattina on siis persoonamuotoinen verbi.
Toisin kuin useimmissa länsikielissä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, latina, kreikka jne.) heprean kielessä käytetään verbaalilauseen lisäksi myös nominaalilausetta.
מִשְׁפָּט שֵׁמָנִי
NH nominaalilause 'nimellinen lause', nominal clause
Myös slaavilaisissa kielissä (venäjä, ukraina jne.) käytetään nominaalilausetta. Nominaalilauseessa ei ole persoonamuotoista verbiä, josta ilmenisi sekä tekijän eli subjektin luku (yksikkö tai monikko) että persoona (1., 2. tai 3.).
Nominaalilauseessa subjekti on yleensä lauseen ensimmäisenä sanana. Subjekti on lauseen lukijalle tai kuulijalle lauseen tunnetuin tai määrätyin sana. Subjekti on siksi yleensä määräisessä muodossa tai muuten määräinen (erisnimi, suffikoitu sana, pronomini tai määrätyn omistama).
H4i Määräiset sanat
https://gen.fi/h4i-maaraiset-sanat.html
Nominaalilauseen suomenkieliseen käännökseen on lähes aina lisättävä sopiva persoonamuotoinen verbi, useimmiten jokin olla-sanan muoto. Idiomaattisissa huudahduksissa (Hakol beseder! Kaikki on kunnossa/järjestyksessä!) verbi voidaan jättää käännöksestä myös pois: "Kaikki kunnossa!"
Klassisessa hepreassa nominaalilause voi viitata myös menneisyyteen tai osoittaa käskyä. Nykyheprean puhekielessä nominaalilausetta käytetään yleensä ilmaisemaan vain indikatiivin (tositapa) preesensiä.
2. NOMINAALILAUSEEN PREDIKAATTI
Nominaalilauseen predikaattina voi olla minkä tahansa sanaluokan sana:
• 1. adjektiivi
• 2. substantiivi
• 3. pronomini
• 4. numeraali
• 5. partisiippi = NH:n preesens
• 6. adverbi tai prepositioilmaus
2.1 ADJEKTIIVI
2.1.1 ADJEKTIIVI ON YLEENSÄ EPÄMÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA
Predikaattina toimiva adjektiivi seuraa subjektin sukua ja lukua. Nominaalilauseen subjekti on yleensä määräisessä muodossa mutta predikaattina toimiva adjektiivi epämääräisessä.
[Klassisessa hepreassa lause voi viitata myös menneeseen aikaan.] (8)
1הַסּוּס טוֹב.
(Tietty) hevonen/ori on [oli] hyvä.
2הַסּוּסִים טוֹבִים.
(Tietyt) hevoset/orit ovat [olivat] hyvät/hyviä.
3הַסּוּסָה טוֹבָה.
(Tietty) tamma on [oli] hyvä.
4הַסּוּסוֹת טוֹבוֹת.
(Tietyt) tammat ovat [olivat] hyvät/hyviä.
5הַמַּלְכָּה יָפָה.
(Tietty) kuningatar on [oli] kaunis.
6בֵּיתוֹ גָּדוֹל.
Hänen talonsa on [oli] suuri.
7אֱלוֹהֵי־יִשְׂרָאֵל קָדוֹשׁ.
Israelin Kolminaisuusjumala on pyhä.
8הִיא חֲכָמָה.
Hän (fem.) on [oli] viisas.
2.1.2 NOMINAALILAUSEEN JA ATTRIBUUTTIRAKENTEEN
EROTTAMINEN
Attribuuttirakenteessa "hyvä hevonen jne." adjektiivi on poikkeuksetta aina pääsanansa jälkeen. Attribuutti seuraa aina myös pääsanansa sukua, lukua ja määräytyneisyyttä:
סוּס טוֹב
הַסּוּס הַטּוֹב
סוּסָה טוֹבָה
הַסּוּסָה הַטּוֹבָה
סוּסִים טוֹבִים
הַסּוּסִים הַטּוֹבִים
סוּסוֹת טוֹבוֹת
הַסּוּסוֹת הַטּוֹבוֹת
Jos sekä pääsana että siihen liittyvä adjektiivi ovat kumpikin epämääräisessä muodossa (sus tov, susa tova jne.) niin kysymyksessä voi klassisessa hepreassa ja sitä seuraavassa kirjakielessä olla myös nominaalilauseena ilmoitettava yleinen toteamus: "Jokainen hevonen on hyvä." "Kaikki hevoset ovat hyviä." "Hevonen on hyvä juttu." "On hyvä, että on olemassa hevonen."
Tällaisia yleisiä toteamuksia esiintyy kuitenkin vain harvoin. Yleensä kysymyksessä on adjektiiviattribuutti: "(joku, eräs, yksi) hyvä hevonen". (2)
1סוּס טוֹב
(joku) hyvä hevonen
tai: (Jokainen) hevonen on hyvä. = Hevonen on hyvä juttu.
2מֶ֫לֶךְ טוֹב
(joku) hyvä kuningas
tai: (Jokainen) kuningas on hyvä. = On hyvä, että on kuningas.
Nykyhepreassa käytetään nominaalilauseessa tällaisessa tilanteessa ilmaisun tarkentamiseksi kopulaa eli sidesanaa. (2)
NH 1סוּס טוֹב
(joku) hyvä hevonen
NHסוּס הוּא טוֹב.
(Jokainen) hevonen on hyvä. = On hyvä, että on hevonen.
NH 2מֶ֫לֶךְ טוֹב
(joku) hyvä kuningas
NHמֶ֫לֶךְ הוּא טוֹב.
(Jokainen) kuningas on hyvä. = On hyvä, että on kuningas.
Jos adjektiivi on ennen pääsanaansa, niin silloin kysymyksessä ei voi olla attribuutti. Attribuutti on aina ja poikkeuksetta vasta pääsanansa jälkeen. Lauseen aloittava adjektiivi on siis aina predikaatti. (2)
1טוֹב סוּס.
(Jokainen) hevonen on hyvä. = On hyvä, että on hevonen.
2טוֹב מֶ֫לֶךְ.
(Jokainen) kuningas on hyvä. = On hyvä, että on kuningas.
2.1.3 VERTAILUN OSOITTAMINEN
Predikaattina oleva adjektiivi voi olla vertailua osoitettaessa myös määräisessä muodossa. Jotta ilmaisu ei sekoittuisi adjektiiviattribuuttiin, niin nominaalilauseessa käytetään tarvittaessa puuttuvaa verbiä korvaamassa kopulaa eli sidesanaa (kolmannen persoonan pronominia).
Klassisessa hepreassa kopula ei kuitenkaan ole pakollinen. Klassisessa hepreassa nominaalilause voi liittyä myös menneeseen aikaan (oli/olivat).
Jos vertailtavia on kaksi, niin silloin käännökseksi käy parhaiten komparatiivi eli voittoaste: parempi, nuorempi jne. Jos vertailtavia on enemmän kuin kaksi, niin käännöksenä voi käyttää superlatiivia eli yliastetta: paras, nuorin jne. (5)
1יַעֲקֹב וְעֵשָׂו אַחִים.
יַעֲקֹב וְעֵשָׂו הֵם אַחִים.
Jaakob ja Esau ovat [olivat] veljeksiä.
] 2יַעֲקֹב הַקָּטָן[
}יַעֲקֹב הוּא הַקָּטָן{.
Jaakob on [oli] nuorempi ("se pieni").
] 3דָּוִד הַגָּדוֹל מִן־הַמְלָכִים[
}דָּוִד הוּא הַגָּדוֹל מֵהַמְּלָכִים{.
Daavid on [oli] kuninkaista suurin ("se suuri").
] 4שִׁבְעַת־אַחִים לְדָוִד וְדָוִד הַקָּטָן[
}יֵשׁ לְדָּוִד שִׁבְעָה אַחִים, וְדָוִד הוּא הַקָּטָן{.
Daavidilla on [oli] seitsemän veljeä,
ja Daavid on [oli] nuorin ("se pieni").
] 5טוֹב שָׁכֵן קָרוֹב מֵאָח רָחוֹק[
}שָׁכֵן קָרוֹב) הוּא( טוֹב יוֹתֵר מֵאָח רָחוֹק{.
[Läheinen naapuri on hyvä kaukaisesta veljestä.] (Sananl27_10)
{Läheinen naapuri on enemmän hyvä (so. parempi)
kuin kaukainen veli.}
H4P מִן min-prepositio
https://gen.fi/h4p-min.html
2.2 SUBSTANTIIVI
Nominaalilauseen predikaattina oleva substantiivi voi olla joko epämääräisessä tai määräisessä muodossa. Jos predikaatti on määrätty, niin se viittaa johonkin tunnettuun tai edeltä mainittuun.
Jos sekä subjekti että predikaatti ovat samassa määräytyneisyysmuodossa olevia substantiiveja, niin nykyhepreassa on tällöin käytettävä kopulaa (hu, hi, hem, hen). [Klassisessa hepreassa kopula ei ole pakollinen.]
Nykyhepreaa tuottavan on yksinkertaisinta ja varminta käyttää aina kopulaa,
kun "substantiivi" on "substantiivi". (11)
1דָּוִד מֶ֫לֶךְ.
דָּוִד הוּא מֶ֫לֶךְ.
Daavid on [oli] kuningas.
• kopula ei pakollinen
] 2דָּוִד הַמֶּ֫לֶךְ[
דָּוִד הוּא הַמֶּ֫לֶךְ.
Daavid on [oli] se kuningas.
• sekä subjekti että predikaatti ovat määrättyjä substantiiveja:
NH:ssa kopula pakollinen
3הוּא הַמֶּ֫לֶךְ.
Hän on [oli] se kuningas.
4אַתָּה אִישׁ.
Sinä olet mies.
5אַתָּה הָאִישׁ.
Sinä olet se mies.
6הַמֶּ֫לֶךְ נַ֫עַר.
הַמֶּ֫לֶךְ הוּא נַ֫עַר.
Kuningas on [oli] nuorukainen.
• kopula ei pakollinen
7שְׁלֹמֹה מֶ֫לֶךְ.
שְׁלֹמֹה הוּא מֶ֫לֶךְ.
Salomo on [oli] kuningas.
• kopula ei pakollinen
8זֶה הַר.
Tämä on vuori.
9אֲנִי מוֹרֶה.
Minä olen opettaja.
10אַתֶּם תַּלְמִידִים.
Te olette oppilaita.
11אֲנִי הָרוֹעֶה הַטּוֹב.
Minä olen se hyvä paimen. (Joh10_11)
2.3 PRONOMINI
Kolmannen persoonan pronominia (kopulaa) voidaan käyttää "pelkkää" olemista ilmaisevassa lauseessa predikaattina. (4)
1אֲנִי הוּא.
Ani Hu 'Minä Olen' (Jes43_10, Jes43_13)
• BSI 1995 Matt14_27 rinn.
• vrt. אֶהְיֶה 'Minä Olen' (2Moos03_14)
2אֲנַ֫חְנוּ הֵם.
Me (mask.) olemme.
3הִיא הִיא.
Hän/se (fem.) on.
4יֵשׁוּעַ הוּא.
Jeesus on.
2.4 NUMERAALI
Numeraalia eli lukusanaa voidaan käyttää predikaattina joko substantiivisesti (kardinaali eli perusluku) tai adjektiivisesti (ordinaali eli järjestysluku). (2)
1אֲדוֹנָי אֶחָד.
Herra on Yksi. (*5Moos06_04)
2רָחֵל הִיא] הַשֵּׁנִית[ \ }הַשְּׁנִיָּה.{
Rachel [Raakel] on [oli] (se) toinen.
2.5 PARTISIIPPI
Predikaattina toimiva partisiippi ilmaisee jatkuvaa tekemistä. Adjektiivin tavoin taipuvaa partisiippia käytetään nykyhepreassa ilmaisemassa nykyhetkistä toimintaa eli preesensiä. Preesens-tekeminen voidaan suomessa ilmaista myös rakenteella "olla tekeväinen/tekemässä". (8)
1הַמֶּ֫לֶֶךְ רוֹאֶה.
Kuningas näkee/katsoo ("on näkeväinen/näkemässä").
2יֵשׁוּעַ אוֹהֵב.
Jeesus rakastaa ("on rakastava(inen)/rakastamassa").
3אֲנִי כּוֹתֵב.
אֲנִי כּוֹתֶ֫בֶת.
Minä kirjoitan. ("Minä olen kirjoittavainen/kirjoittamassa.")
4אַתָּה כּוֹתֵב.
אַתְּ כּוֹתֶ֫בֶת.
Sinä kirjoitat. ("Sinä olet kirjoittavainen/kirjoittamassa.")
5הוּא כּוֹתֵב.
הִיא כּוֹתֶ֫בֶת.
Hän kirjoittaa. ("Hän on kirjoittavainen/kirjoittamassa.")
6אֲנַ֫חְנוּ כּוֹתְבִים.
אֲנַ֫חְנוּ כּוֹתְבוֹת.
Me kirjoitamme. ("Me olemme kirjoittavaisia/kirjoittamassa.")
7אַתֶּם כּוֹתְבִים.
אַתֶּן כּוֹתְבוֹת.
Te kirjoitatte. ("Te olette kirjoittavaisia/kirjoittamassa.")
8הֵם כּוֹתְבִים.
הֵן כּוֹתְבוֹת.
He kirjoittavat. ("He ovat kirjoittavaisia/kirjoittamassa.")
2.6 ADVERBI TAI PREPOSITIOILMAUS
Nominaalilauseen predikaattina voi olla adverbi tai prepositioilmaus,
joka kertoo subjektin
• 1. paikan
• 2. ajan
• 3. omistajan
• 4. muun subjektista kerrottavan seikan
2.6.1 PAIKANILMAUS (3)
1הַמָּשִׁיחַ פֹּה.
Messias on täällä.
2הָהָר שָׁם.
(Tietty) vuori on siellä/tuolla.
3הוּא בָּעִיר.
Hän (mask.) on kaupungissa.
2.6.2 AJANILMAUS (2)
1הַמְּסִבָּה הַיּוֹם.
(Tietty) juhla on tänään.
2מָחָר שַׁבָּת.
Huomenna on sapatti.
שַׁבָּת
mask. (kattaal-nom.: ammatti/tekijännimi) 'lepääjä'
2.6.3 OMISTAJANILMAUS (3)
1אֲנִי לְדוֹדִי.
Minä kuulun rakkaalleni. Minä olen rakkaani oma.
'Minä olen rakkaalleni.'
2הַמִּזְמוֹר הַזֶּה לְדָוִד.
Tämä psalmi on Daavidin. Tämä psalmi kuuluu Daavidille.
Tämä psalmi on kirjoitettu "Daavidia", so. Messiasta, varten.
3הַסֵּ֫פֶר הַהוּא שֶׁלִּי.
Se/tuo kirja on minun/kuuluu minulle.
2.6.4 MUU SEIKANILMAUS (2)
1הַכֹּל בְּסֵ֫דֶר!
Kaikki on järjestyksessä/kunnossa! Kaikki kunnossa!
2הַמִּכְתָּב מֵאַ֗בָּא.
Kirje on isältä.
מִכְתָּבִים
mask. (mem-nom.) mon. kirjeet
כְּתֹ֫בֶת כתובת
fem. (å-segolaattityyppinen)
• 1. (1x, 3Moos19_28) merkki, piirros (tatuointi)
• 2. NH kirjoitus, osoite, inscription, address
כְּתֹ֫בֶת כְּתֹֽבֶת־ כְּתָבְתִּיketovti
כְּתוֹבוֹת כְּתוֹבוֹת־ כְּתוֹבוֹתַי
3. HUOMIOITA KLASSISEN JA NYKYHEPREAN EROISTA
3.1 SANAJÄRJESTYS
Nominaalilauseen sanajärjestys on vapaa. Yleensä käytetään kuitenkin suoraa sanajärjestystä, jossa subjekti on ennen predikaattia.
Käänteinen sanajärjestys, jota käytetään lähinnä klassisessa hepreassa, korostaa predikaattia. (2)
1טוֹב אֲדוֹנָי.
Hyvä on Herra.
• käänteinen sanajärjestys: hyvyys korostuu
vrt.
אֲדוֹנָי טוֹב.
Herra on hyvä.
• suora sanajärjestys, Herra korostuu
2נַ֫עַר אֲנוֹכִי.
Minä olen (vasta) nuorukainen.
• käänteinen sanajärjestys: nuoruus korostuu
3.2 KOPULA
Nykyheprean kielioppisääntöjen mukaan nominaalilauseessa tulee tarvittaessa käyttää selvyyden vuoksi kopulaa. Kopulana eli yhdistäjänä käytetään kolmannen persoonan pronominia "hu, hi, hem tai hen". Raamatun hepreassa kopula voi myös jäädä pois.
H4i Kopula eli yhdistävä sidesana
https://gen.fi/h4i-kopula.html
Jos subjekti ja predikaatti ovat samassa määräytyneisyysmuodossa olevia substantiiveja, niin kopula on nykyhepreassa pakollinen. (3)
1דָּוִד הוּא הָאִישׁ.
Daavid on se mies.
vrt.
]דָּוִד הָאִישׁ[
[Daavid on [oli] se mies.]
• NH:ssa tämä olisi apposititio- eli
substantiiviattribuuttirakenne: Daavid-mies
2עִיר הִיא נְקֵבָה.
Kaupunki on feminiini. (kieliopillinen määrittely)
3כֶּ֫לֶב הוּא חַיָּה.
Koira on eläin.
• yleinen määrittely:
Jokainen koira on eläin. = Kaikki koirat ovat eläimiä.
Pitkähkön subjektin yhteydessä on myös syytä käyttää kopulaa. (1)
1הָאַחִים הַצְּעִירִים שֶׁלּוֹ הֵם חַיָּלִים.
Hänen nuoremmat/nuorimmat veljensä
(so. pikkuveljensä) ovat sotilaita.
3.3 AIKAMUOTO JA TAPALUOKKA
Nykyhepreassa nominaalilausetta käytetään vain preesensin eli nykyhetken ilmaisemiseen. Raamatussa nominaalilausetta voidaan käyttää myös menneisyydestä kerrottaessa. (1)
1דָּוִד מֶ֫לֶךְ.
BH: Daavid on/oli kuningas.
NH: Daavid on kuningas.
Klassisessa hepreassa nominaalilause voi viitata myös tulevaan aikaan tai se voi osoittaa käskyä. (1)
1בָּרוּךְ אֲדוֹנָי!
Siunattu/kiitetty on (olkoon tai on oleva) Herra!
Tanachissa on tekstiyhteydestä pääteltävä, mitä aikamuotoa ja tapaluokkaa käännöksessä käytetään.
3.4 NOMINAALILAUSEEN KIELTOSANA
3.4.1 KLASSISESSA HEPREASSA "EIN"
Klassisessa hepreassa nominaalilauseen kieltosana on aina substantiivinen
"ein", sananmukaisesti 'olemattomuus'. Nykyhepreassa voidaan käyttää myös kieltosanaa "lo". (1)
] 1אֵין יוֹסֵף שָׁם[.
}יוֹסֵף לֹא שָׁם{.
Joosef ei ole [ollut] siellä.
Ns. tilalauseessa, esim. "Täällä ei ole jotakin" -ilmaisussa, käytetään myös nykyhepreassa ein-kieltosanaa. (1)
1אֵין פֹּה נָבִיא.
Täällä ei ole [ollut] profeettaa.
יֵשׁ פֹּה נָבִיא.
Täällä on [oli] profeetta.
3.4.2 EIN-KIELTOSANA SUFFIKOITUNA
• rinnakkaiset energiset suffiksimuodot on myös mainittu
• mon. 1. c. -suffiksilla on vain energinen muoto,
joka on identtinen yks. 3. mask. energisen suffiksimuodon kanssa
אֵינֶ֫נְ הוּ אֵינֶ֫נּוּ
אֵינֶ֫נְ נוּ אֵינֶ֫נּוּ
אֵינִי אֵינֶ֫נִּי
אֵינְךָ
אֵינֵךְ
אֵינוֹ אֵינֶ֫נּוּ
אֵינָהּ אֵינֶ֫נָּה
אֵינֶ֫נְ + הָ* < אֵינֶ֫ןָּ < אֵינֶ֫נָּה
• yks. 3. fem. -energisen suffiksin loppu-nuniin lisätty on
mater lectionis -kirjain, joka ei kuulu suffiksiin
אֵינֶ֫נּוּ
אֵינְכֶם
אֵינְכֶן
אֵינָם
אֵינָן
3.4.3 NYKYHEPREAN PUHEKIELEN PREESENSLAUSEESSA "LO"
Nykyheprean puhekielen preesenslauseen (predikaattina partisiippi) kieltosana on verbaalilauseiden tapaan "lo". (2)
1אֲנִי לֹא מְדַבֵּר עֲרָבִית.
Minä en puhu arabiaa.
מְדַבֶּ֫רֶת
yks. fem.
• kirjakielessä: "Minun olemattomuuteni puhuvainen arabiaa."
אֵינִי מְדַבֵּר עֲרָבִית.
2הֵם לֹא יוֹדְעִים.
He eivät tiedä (tai ymmärrä, osaa).
• kirjakielessä: "Heidän olemattomuutensa tietäväisiä."
אֵינָם יוֹדְעִים.
3.5 TILALAUSE
Nykyhepreassa ein-kieltosanaa käytetään ns. tilalauseessa ilmaisemaan "jotakin ei ole olemassa" eli jonkin oleminen kielletään. Vastaavassa myönteisessä ilmaisussa on "jesh". (2)
1אֵין כֶּ֫סֶף.
Ei ole rahaa.
יֵשׁ כֶּ֫סֶף.
On rahaa. / Rahaa on.
2אֵין דָּבָר!
Ei se mitään! Ei se haittaa! Eipä kestä! 'Asian olemattomuus!'
• esim. vastaus kevyeen anteeksipyyntöön tai kiitokseen
יֵשׁ דָּבָר!
No on syytäkin! Kyllä kestää!
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4i LAUSEOPPI https://gen.fi/h4i.html
H4i Nominaalilause
https://gen.fi/h4i-nominaalilause.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Nominaalilauseen predikaatti
2.1 Adjektiivi
2.1.1 Adjektiivi on yleensä epämääräisessä muodossa
2.1.2 Nominaalilauseen ja attribuuttirakenteen erottaminen
2.1.3 Vertailun osoittaminen
2.2 Substantiivi
2.3 Pronomini
2.4 Numeraali
2.5 Partisiippi
2.6 Adverbi tai prepositioilmaus
2.6.1 Paikanilmaus
2.6.2 Ajanilmaus
2.6.3 Omistajanilmaus
2.6.4 Muu seikanilmaus
3. Huomioita klassisen ja nykyheprean eroista
3.1 Sanajärjestys
3.2 Kopula
3.3 Aikamuoto ja tapaluokka
3.4 Nominaalilauseen kieltosana
3.4.1 Klassisessa hepreassa "ein"
3.4.2 Ein-kieltosana suffikoituna
3.4.3 Nykyheprean puhekielen preesenslauseessa "lo"
3.5 Tilalause
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Academy of the Hebrew Language (Heprean kieliakatemia) (AHL)
https://hebrew-academy.org.il/
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa. Kirjapaja 2015 (ITH)
Glinert, Lewis: Modern Hebrew. An Essential Grammar. 4th ed. Routledge 2016
Lyytikäinen & Gamzu: Opi hepreaa. 2. p. Aurinko Kustannus 2020 [2017] (LG)
1. JOHDANTO
Tämän dokumentin varhaisemman version voi lukea myös nykyheprealaisessa vokalisoimattomassa ktiv male -muodossa:
H4i Nominaalilause (ktiv male)
https://gen.fi/h4i-nominaalilause-kt.html
Tavanomainen lause on verbaalilause, jossa predikaattina on persoonamuotoinen teonsana eli verbi: Jeesus pelastaa. Minä uskon. Tee sinäkin parannus! Lauseenjäsennyksen tärkein sana on subjekti eli se, mistä jotakin sanotaan. Subjekti on lauseen määrätyin ja tunnetuin sana. Lauseen predikaatti on puolestaan se, mitä tuosta subjektista kerrotaan. Verbaalilauseessa predikaattina on siis persoonamuotoinen verbi.
Toisin kuin useimmissa länsikielissä (suomi, ruotsi, englanti, saksa, latina, kreikka jne.) heprean kielessä käytetään verbaalilauseen lisäksi myös nominaalilausetta.
מִשְׁפָּט שֵׁמָנִי
NH nominaalilause 'nimellinen lause', nominal clause
Myös slaavilaisissa kielissä (venäjä, ukraina jne.) käytetään nominaalilausetta. Nominaalilauseessa ei ole persoonamuotoista verbiä, josta ilmenisi sekä tekijän eli subjektin luku (yksikkö tai monikko) että persoona (1., 2. tai 3.).
Nominaalilauseessa subjekti on yleensä lauseen ensimmäisenä sanana. Subjekti on lauseen lukijalle tai kuulijalle lauseen tunnetuin tai määrätyin sana. Subjekti on siksi yleensä määräisessä muodossa tai muuten määräinen (erisnimi, suffikoitu sana, pronomini tai määrätyn omistama).
H4i Määräiset sanat
https://gen.fi/h4i-maaraiset-sanat.html
Nominaalilauseen suomenkieliseen käännökseen on lähes aina lisättävä sopiva persoonamuotoinen verbi, useimmiten jokin olla-sanan muoto. Idiomaattisissa huudahduksissa (Hakol beseder! Kaikki on kunnossa/järjestyksessä!) verbi voidaan jättää käännöksestä myös pois: "Kaikki kunnossa!"
Klassisessa hepreassa nominaalilause voi viitata myös menneisyyteen tai osoittaa käskyä. Nykyheprean puhekielessä nominaalilausetta käytetään yleensä ilmaisemaan vain indikatiivin (tositapa) preesensiä.
2. NOMINAALILAUSEEN PREDIKAATTI
Nominaalilauseen predikaattina voi olla minkä tahansa sanaluokan sana:
• 1. adjektiivi
• 2. substantiivi
• 3. pronomini
• 4. numeraali
• 5. partisiippi = NH:n preesens
• 6. adverbi tai prepositioilmaus
2.1 ADJEKTIIVI
2.1.1 ADJEKTIIVI ON YLEENSÄ EPÄMÄÄRÄISESSÄ MUODOSSA
Predikaattina toimiva adjektiivi seuraa subjektin sukua ja lukua. Nominaalilauseen subjekti on yleensä määräisessä muodossa mutta predikaattina toimiva adjektiivi epämääräisessä.
[Klassisessa hepreassa lause voi viitata myös menneeseen aikaan.] (8)
1הַסּוּס טוֹב.
(Tietty) hevonen/ori on [oli] hyvä.
2הַסּוּסִים טוֹבִים.
(Tietyt) hevoset/orit ovat [olivat] hyvät/hyviä.
3הַסּוּסָה טוֹבָה.
(Tietty) tamma on [oli] hyvä.
4הַסּוּסוֹת טוֹבוֹת.
(Tietyt) tammat ovat [olivat] hyvät/hyviä.
5הַמַּלְכָּה יָפָה.
(Tietty) kuningatar on [oli] kaunis.
6בֵּיתוֹ גָּדוֹל.
Hänen talonsa on [oli] suuri.
7אֱלוֹהֵי־יִשְׂרָאֵל קָדוֹשׁ.
Israelin Kolminaisuusjumala on pyhä.
8הִיא חֲכָמָה.
Hän (fem.) on [oli] viisas.
2.1.2 NOMINAALILAUSEEN JA ATTRIBUUTTIRAKENTEEN
EROTTAMINEN
Attribuuttirakenteessa "hyvä hevonen jne." adjektiivi on poikkeuksetta aina pääsanansa jälkeen. Attribuutti seuraa aina myös pääsanansa sukua, lukua ja määräytyneisyyttä:
סוּס טוֹב
הַסּוּס הַטּוֹב
סוּסָה טוֹבָה
הַסּוּסָה הַטּוֹבָה
סוּסִים טוֹבִים
הַסּוּסִים הַטּוֹבִים
סוּסוֹת טוֹבוֹת
הַסּוּסוֹת הַטּוֹבוֹת
Jos sekä pääsana että siihen liittyvä adjektiivi ovat kumpikin epämääräisessä muodossa (sus tov, susa tova jne.) niin kysymyksessä voi klassisessa hepreassa ja sitä seuraavassa kirjakielessä olla myös nominaalilauseena ilmoitettava yleinen toteamus: "Jokainen hevonen on hyvä." "Kaikki hevoset ovat hyviä." "Hevonen on hyvä juttu." "On hyvä, että on olemassa hevonen."
Tällaisia yleisiä toteamuksia esiintyy kuitenkin vain harvoin. Yleensä kysymyksessä on adjektiiviattribuutti: "(joku, eräs, yksi) hyvä hevonen". (2)
1סוּס טוֹב
(joku) hyvä hevonen
tai: (Jokainen) hevonen on hyvä. = Hevonen on hyvä juttu.
2מֶ֫לֶךְ טוֹב
(joku) hyvä kuningas
tai: (Jokainen) kuningas on hyvä. = On hyvä, että on kuningas.
Nykyhepreassa käytetään nominaalilauseessa tällaisessa tilanteessa ilmaisun tarkentamiseksi kopulaa eli sidesanaa. (2)
NH 1סוּס טוֹב
(joku) hyvä hevonen
NHסוּס הוּא טוֹב.
(Jokainen) hevonen on hyvä. = On hyvä, että on hevonen.
NH 2מֶ֫לֶךְ טוֹב
(joku) hyvä kuningas
NHמֶ֫לֶךְ הוּא טוֹב.
(Jokainen) kuningas on hyvä. = On hyvä, että on kuningas.
Jos adjektiivi on ennen pääsanaansa, niin silloin kysymyksessä ei voi olla attribuutti. Attribuutti on aina ja poikkeuksetta vasta pääsanansa jälkeen. Lauseen aloittava adjektiivi on siis aina predikaatti. (2)
1טוֹב סוּס.
(Jokainen) hevonen on hyvä. = On hyvä, että on hevonen.
2טוֹב מֶ֫לֶךְ.
(Jokainen) kuningas on hyvä. = On hyvä, että on kuningas.
2.1.3 VERTAILUN OSOITTAMINEN
Predikaattina oleva adjektiivi voi olla vertailua osoitettaessa myös määräisessä muodossa. Jotta ilmaisu ei sekoittuisi adjektiiviattribuuttiin, niin nominaalilauseessa käytetään tarvittaessa puuttuvaa verbiä korvaamassa kopulaa eli sidesanaa (kolmannen persoonan pronominia).
Klassisessa hepreassa kopula ei kuitenkaan ole pakollinen. Klassisessa hepreassa nominaalilause voi liittyä myös menneeseen aikaan (oli/olivat).
Jos vertailtavia on kaksi, niin silloin käännökseksi käy parhaiten komparatiivi eli voittoaste: parempi, nuorempi jne. Jos vertailtavia on enemmän kuin kaksi, niin käännöksenä voi käyttää superlatiivia eli yliastetta: paras, nuorin jne. (5)
1יַעֲקֹב וְעֵשָׂו אַחִים.
יַעֲקֹב וְעֵשָׂו הֵם אַחִים.
Jaakob ja Esau ovat [olivat] veljeksiä.
] 2יַעֲקֹב הַקָּטָן[
}יַעֲקֹב הוּא הַקָּטָן{.
Jaakob on [oli] nuorempi ("se pieni").
] 3דָּוִד הַגָּדוֹל מִן־הַמְלָכִים[
}דָּוִד הוּא הַגָּדוֹל מֵהַמְּלָכִים{.
Daavid on [oli] kuninkaista suurin ("se suuri").
] 4שִׁבְעַת־אַחִים לְדָוִד וְדָוִד הַקָּטָן[
}יֵשׁ לְדָּוִד שִׁבְעָה אַחִים, וְדָוִד הוּא הַקָּטָן{.
Daavidilla on [oli] seitsemän veljeä,
ja Daavid on [oli] nuorin ("se pieni").
] 5טוֹב שָׁכֵן קָרוֹב מֵאָח רָחוֹק[
}שָׁכֵן קָרוֹב) הוּא( טוֹב יוֹתֵר מֵאָח רָחוֹק{.
[Läheinen naapuri on hyvä kaukaisesta veljestä.] (Sananl27_10)
{Läheinen naapuri on enemmän hyvä (so. parempi)
kuin kaukainen veli.}
H4P מִן min-prepositio
https://gen.fi/h4p-min.html
2.2 SUBSTANTIIVI
Nominaalilauseen predikaattina oleva substantiivi voi olla joko epämääräisessä tai määräisessä muodossa. Jos predikaatti on määrätty, niin se viittaa johonkin tunnettuun tai edeltä mainittuun.
Jos sekä subjekti että predikaatti ovat samassa määräytyneisyysmuodossa olevia substantiiveja, niin nykyhepreassa on tällöin käytettävä kopulaa (hu, hi, hem, hen). [Klassisessa hepreassa kopula ei ole pakollinen.]
Nykyhepreaa tuottavan on yksinkertaisinta ja varminta käyttää aina kopulaa,
kun "substantiivi" on "substantiivi". (11)
1דָּוִד מֶ֫לֶךְ.
דָּוִד הוּא מֶ֫לֶךְ.
Daavid on [oli] kuningas.
• kopula ei pakollinen
] 2דָּוִד הַמֶּ֫לֶךְ[
דָּוִד הוּא הַמֶּ֫לֶךְ.
Daavid on [oli] se kuningas.
• sekä subjekti että predikaatti ovat määrättyjä substantiiveja:
NH:ssa kopula pakollinen
3הוּא הַמֶּ֫לֶךְ.
Hän on [oli] se kuningas.
4אַתָּה אִישׁ.
Sinä olet mies.
5אַתָּה הָאִישׁ.
Sinä olet se mies.
6הַמֶּ֫לֶךְ נַ֫עַר.
הַמֶּ֫לֶךְ הוּא נַ֫עַר.
Kuningas on [oli] nuorukainen.
• kopula ei pakollinen
7שְׁלֹמֹה מֶ֫לֶךְ.
שְׁלֹמֹה הוּא מֶ֫לֶךְ.
Salomo on [oli] kuningas.
• kopula ei pakollinen
8זֶה הַר.
Tämä on vuori.
9אֲנִי מוֹרֶה.
Minä olen opettaja.
10אַתֶּם תַּלְמִידִים.
Te olette oppilaita.
11אֲנִי הָרוֹעֶה הַטּוֹב.
Minä olen se hyvä paimen. (Joh10_11)
2.3 PRONOMINI
Kolmannen persoonan pronominia (kopulaa) voidaan käyttää "pelkkää" olemista ilmaisevassa lauseessa predikaattina. (4)
1אֲנִי הוּא.
Ani Hu 'Minä Olen' (Jes43_10, Jes43_13)
• BSI 1995 Matt14_27 rinn.
• vrt. אֶהְיֶה 'Minä Olen' (2Moos03_14)
2אֲנַ֫חְנוּ הֵם.
Me (mask.) olemme.
3הִיא הִיא.
Hän/se (fem.) on.
4יֵשׁוּעַ הוּא.
Jeesus on.
2.4 NUMERAALI
Numeraalia eli lukusanaa voidaan käyttää predikaattina joko substantiivisesti (kardinaali eli perusluku) tai adjektiivisesti (ordinaali eli järjestysluku). (2)
1אֲדוֹנָי אֶחָד.
Herra on Yksi. (*5Moos06_04)
2רָחֵל הִיא] הַשֵּׁנִית[ \ }הַשְּׁנִיָּה.{
Rachel [Raakel] on [oli] (se) toinen.
2.5 PARTISIIPPI
Predikaattina toimiva partisiippi ilmaisee jatkuvaa tekemistä. Adjektiivin tavoin taipuvaa partisiippia käytetään nykyhepreassa ilmaisemassa nykyhetkistä toimintaa eli preesensiä. Preesens-tekeminen voidaan suomessa ilmaista myös rakenteella "olla tekeväinen/tekemässä". (8)
1הַמֶּ֫לֶֶךְ רוֹאֶה.
Kuningas näkee/katsoo ("on näkeväinen/näkemässä").
2יֵשׁוּעַ אוֹהֵב.
Jeesus rakastaa ("on rakastava(inen)/rakastamassa").
3אֲנִי כּוֹתֵב.
אֲנִי כּוֹתֶ֫בֶת.
Minä kirjoitan. ("Minä olen kirjoittavainen/kirjoittamassa.")
4אַתָּה כּוֹתֵב.
אַתְּ כּוֹתֶ֫בֶת.
Sinä kirjoitat. ("Sinä olet kirjoittavainen/kirjoittamassa.")
5הוּא כּוֹתֵב.
הִיא כּוֹתֶ֫בֶת.
Hän kirjoittaa. ("Hän on kirjoittavainen/kirjoittamassa.")
6אֲנַ֫חְנוּ כּוֹתְבִים.
אֲנַ֫חְנוּ כּוֹתְבוֹת.
Me kirjoitamme. ("Me olemme kirjoittavaisia/kirjoittamassa.")
7אַתֶּם כּוֹתְבִים.
אַתֶּן כּוֹתְבוֹת.
Te kirjoitatte. ("Te olette kirjoittavaisia/kirjoittamassa.")
8הֵם כּוֹתְבִים.
הֵן כּוֹתְבוֹת.
He kirjoittavat. ("He ovat kirjoittavaisia/kirjoittamassa.")
2.6 ADVERBI TAI PREPOSITIOILMAUS
Nominaalilauseen predikaattina voi olla adverbi tai prepositioilmaus,
joka kertoo subjektin
• 1. paikan
• 2. ajan
• 3. omistajan
• 4. muun subjektista kerrottavan seikan
2.6.1 PAIKANILMAUS (3)
1הַמָּשִׁיחַ פֹּה.
Messias on täällä.
2הָהָר שָׁם.
(Tietty) vuori on siellä/tuolla.
3הוּא בָּעִיר.
Hän (mask.) on kaupungissa.
2.6.2 AJANILMAUS (2)
1הַמְּסִבָּה הַיּוֹם.
(Tietty) juhla on tänään.
2מָחָר שַׁבָּת.
Huomenna on sapatti.
שַׁבָּת
mask. (kattaal-nom.: ammatti/tekijännimi) 'lepääjä'
2.6.3 OMISTAJANILMAUS (3)
1אֲנִי לְדוֹדִי.
Minä kuulun rakkaalleni. Minä olen rakkaani oma.
'Minä olen rakkaalleni.'
2הַמִּזְמוֹר הַזֶּה לְדָוִד.
Tämä psalmi on Daavidin. Tämä psalmi kuuluu Daavidille.
Tämä psalmi on kirjoitettu "Daavidia", so. Messiasta, varten.
3הַסֵּ֫פֶר הַהוּא שֶׁלִּי.
Se/tuo kirja on minun/kuuluu minulle.
2.6.4 MUU SEIKANILMAUS (2)
1הַכֹּל בְּסֵ֫דֶר!
Kaikki on järjestyksessä/kunnossa! Kaikki kunnossa!
2הַמִּכְתָּב מֵאַ֗בָּא.
Kirje on isältä.
מִכְתָּבִים
mask. (mem-nom.) mon. kirjeet
כְּתֹ֫בֶת כתובת
fem. (å-segolaattityyppinen)
• 1. (1x, 3Moos19_28) merkki, piirros (tatuointi)
• 2. NH kirjoitus, osoite, inscription, address
כְּתֹ֫בֶת כְּתֹֽבֶת־ כְּתָבְתִּיketovti
כְּתוֹבוֹת כְּתוֹבוֹת־ כְּתוֹבוֹתַי
3. HUOMIOITA KLASSISEN JA NYKYHEPREAN EROISTA
3.1 SANAJÄRJESTYS
Nominaalilauseen sanajärjestys on vapaa. Yleensä käytetään kuitenkin suoraa sanajärjestystä, jossa subjekti on ennen predikaattia.
Käänteinen sanajärjestys, jota käytetään lähinnä klassisessa hepreassa, korostaa predikaattia. (2)
1טוֹב אֲדוֹנָי.
Hyvä on Herra.
• käänteinen sanajärjestys: hyvyys korostuu
vrt.
אֲדוֹנָי טוֹב.
Herra on hyvä.
• suora sanajärjestys, Herra korostuu
2נַ֫עַר אֲנוֹכִי.
Minä olen (vasta) nuorukainen.
• käänteinen sanajärjestys: nuoruus korostuu
3.2 KOPULA
Nykyheprean kielioppisääntöjen mukaan nominaalilauseessa tulee tarvittaessa käyttää selvyyden vuoksi kopulaa. Kopulana eli yhdistäjänä käytetään kolmannen persoonan pronominia "hu, hi, hem tai hen". Raamatun hepreassa kopula voi myös jäädä pois.
H4i Kopula eli yhdistävä sidesana
https://gen.fi/h4i-kopula.html
Jos subjekti ja predikaatti ovat samassa määräytyneisyysmuodossa olevia substantiiveja, niin kopula on nykyhepreassa pakollinen. (3)
1דָּוִד הוּא הָאִישׁ.
Daavid on se mies.
vrt.
]דָּוִד הָאִישׁ[
[Daavid on [oli] se mies.]
• NH:ssa tämä olisi apposititio- eli
substantiiviattribuuttirakenne: Daavid-mies
2עִיר הִיא נְקֵבָה.
Kaupunki on feminiini. (kieliopillinen määrittely)
3כֶּ֫לֶב הוּא חַיָּה.
Koira on eläin.
• yleinen määrittely:
Jokainen koira on eläin. = Kaikki koirat ovat eläimiä.
Pitkähkön subjektin yhteydessä on myös syytä käyttää kopulaa. (1)
1הָאַחִים הַצְּעִירִים שֶׁלּוֹ הֵם חַיָּלִים.
Hänen nuoremmat/nuorimmat veljensä
(so. pikkuveljensä) ovat sotilaita.
3.3 AIKAMUOTO JA TAPALUOKKA
Nykyhepreassa nominaalilausetta käytetään vain preesensin eli nykyhetken ilmaisemiseen. Raamatussa nominaalilausetta voidaan käyttää myös menneisyydestä kerrottaessa. (1)
1דָּוִד מֶ֫לֶךְ.
BH: Daavid on/oli kuningas.
NH: Daavid on kuningas.
Klassisessa hepreassa nominaalilause voi viitata myös tulevaan aikaan tai se voi osoittaa käskyä. (1)
1בָּרוּךְ אֲדוֹנָי!
Siunattu/kiitetty on (olkoon tai on oleva) Herra!
Tanachissa on tekstiyhteydestä pääteltävä, mitä aikamuotoa ja tapaluokkaa käännöksessä käytetään.
3.4 NOMINAALILAUSEEN KIELTOSANA
3.4.1 KLASSISESSA HEPREASSA "EIN"
Klassisessa hepreassa nominaalilauseen kieltosana on aina substantiivinen
"ein", sananmukaisesti 'olemattomuus'. Nykyhepreassa voidaan käyttää myös kieltosanaa "lo". (1)
] 1אֵין יוֹסֵף שָׁם[.
}יוֹסֵף לֹא שָׁם{.
Joosef ei ole [ollut] siellä.
Ns. tilalauseessa, esim. "Täällä ei ole jotakin" -ilmaisussa, käytetään myös nykyhepreassa ein-kieltosanaa. (1)
1אֵין פֹּה נָבִיא.
Täällä ei ole [ollut] profeettaa.
יֵשׁ פֹּה נָבִיא.
Täällä on [oli] profeetta.
3.4.2 EIN-KIELTOSANA SUFFIKOITUNA
• rinnakkaiset energiset suffiksimuodot on myös mainittu
• mon. 1. c. -suffiksilla on vain energinen muoto,
joka on identtinen yks. 3. mask. energisen suffiksimuodon kanssa
אֵינֶ֫נְ הוּ אֵינֶ֫נּוּ
אֵינֶ֫נְ נוּ אֵינֶ֫נּוּ
אֵינִי אֵינֶ֫נִּי
אֵינְךָ
אֵינֵךְ
אֵינוֹ אֵינֶ֫נּוּ
אֵינָהּ אֵינֶ֫נָּה
אֵינֶ֫נְ + הָ* < אֵינֶ֫ןָּ < אֵינֶ֫נָּה
• yks. 3. fem. -energisen suffiksin loppu-nuniin lisätty on
mater lectionis -kirjain, joka ei kuulu suffiksiin
אֵינֶ֫נּוּ
אֵינְכֶם
אֵינְכֶן
אֵינָם
אֵינָן
3.4.3 NYKYHEPREAN PUHEKIELEN PREESENSLAUSEESSA "LO"
Nykyheprean puhekielen preesenslauseen (predikaattina partisiippi) kieltosana on verbaalilauseiden tapaan "lo". (2)
1אֲנִי לֹא מְדַבֵּר עֲרָבִית.
Minä en puhu arabiaa.
מְדַבֶּ֫רֶת
yks. fem.
• kirjakielessä: "Minun olemattomuuteni puhuvainen arabiaa."
אֵינִי מְדַבֵּר עֲרָבִית.
2הֵם לֹא יוֹדְעִים.
He eivät tiedä (tai ymmärrä, osaa).
• kirjakielessä: "Heidän olemattomuutensa tietäväisiä."
אֵינָם יוֹדְעִים.
3.5 TILALAUSE
Nykyhepreassa ein-kieltosanaa käytetään ns. tilalauseessa ilmaisemaan "jotakin ei ole olemassa" eli jonkin oleminen kielletään. Vastaavassa myönteisessä ilmaisussa on "jesh". (2)
1אֵין כֶּ֫סֶף.
Ei ole rahaa.
יֵשׁ כֶּ֫סֶף.
On rahaa. / Rahaa on.
2אֵין דָּבָר!
Ei se mitään! Ei se haittaa! Eipä kestä! 'Asian olemattomuus!'
• esim. vastaus kevyeen anteeksipyyntöön tai kiitokseen
יֵשׁ דָּבָר!
No on syytäkin! Kyllä kestää!