OL Jerusalem, maailman keskipiste (OPETUKSET LÄHI-ITÄ)
| ol-jerusalem-maailman-keskipiste.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 22.7.2024).
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OL LÄHI-ITÄ https://gen.fi/ol.html
OL Jerusalem, maailman keskipiste
https://gen.fi/ol-jerusalem-maailman-keskipiste.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Jerusalemin nimi
1.1 Jerusalem VT:ssa
1.2 Jerusalem Raamatun ulkopuolisissa lähteissä
1.3 Jerusalem UT:ssa
2. Jerusalemin historiaa
3. Jerusalemin hengellis-teologinen merkitys
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Bible Society in Israel (Tanach ja nykyheprealainen UT) (BSI)
https://haktuvim.co.il/en/study/Gen.1
Even-Shoshan, Avraham: Konkordantsia chadasha.
Hamilon Hechadash 2000 (EShK)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Mitchel, Larry A.: A Student's Vocabulary for Biblical Hebrew and Aramaic.
Zondervan 1984
Van Pelt & Pratico: The Vocabulary Guide to Biblical Hebrew. 1st Ed.
Zondervan 2003
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/
1. JERUSALEMIN NIMI
1.1 JERUSALEM VT:SSA
Jerusalemin varhaisin nimi Raamatussa on Salem. Nimi esiintyy kertomuksessa Abramin ja Melkisedekin kohtaamisesta (~2050 eKr.). Salem-nimi mainitaan kerran myös Psalmissa 76.
שָׁלֵם שלם
Shalem paik. fem. (2x, 1Moos14_18, Ps076_03) Salem (VT 1933 Saalem)
Seuraava Raamatun maininta Jerusalemista on maanvalloituksen ajalta Joosuan kirjassa, 1400-luvun lopulta eKr. Tässä kohdassa on kerrottu myös silloisen Jerusalemin kuninkaan nimi, Adoni-Sedek 'minun herrani on vanhurskaus' (Joos10_01). Tästä lähtien VT:n hepreassa nimi on muodossa *Jerushalem tai Jerushalaim – lukuun ottamatta siis jaetta Ps. 76:3, jossa kaupunki esiintyy Salem-nimisenä.
Luettu muoto eli Q (qere) on Jerushalaim, joka muistuttaa duaalin eli kaksikon taivutusta. Jerusalem-nimen duaali olisi kuitenkin *Jerushalemaim tai *Jerushlemaim, joten Jerushalaim siis vain muistuttaa duaalia.
*יְרוּשָׁלֵם ירושלם
*Jerushalem, vanha oletettu nimi vokalisoituna
• kirjoitettu konsonanttiteksti K eli ketiv
(jod–resh–vav–shin–lamed–mem)
יְרוּשָׁלַ֫יִם ירושלים
Jerushalaim, uusi nykyinen nimi
• luettu muoto Q eli qere
יְרוּשָׁלִַם
paik. fem. (632x, Joos10_01) Jerusalem
• masoreettisessa tekstissä oleva muoto, jossa näkyy kirjoitetun oletetusti
Jerushalem-muodossa lausutun nimen konsonantit ja lausutun Jerushalaim-muodon vokaalimerkit
• qere perpetuum eli luettu aina tässä Jerushalaim-muodossa ilman,
että sanaan olisi merkitty circellus masoreticus -ympyrää ja samalla merkitty Jerushalaim-muodon lausuttuja konsonantteja marginaaliin toisen circellus masoreticus -ympyrän alle
Jerusalem esiintyy neljä kertaa painottoman lokatiivisen he-päätteen kanssa:
יְרוּשָׁלַ֫מֳה
Jerushalaima (lokat.) (4x, 1Kun10_02, 2Kun09_28, Jes36_02, Hes08_03)
Jerusalemiin = לִירוּשָׁלַ֫יִם l'Irushalaim
• lisäksi yhdessä lokatiivimuodossa (2Aik32_09) on jod on kirjoitettu
jo konsonanttitekstissä
Jerusalem esiintyy masoreettisessa konsonanttitekstissä viisi kertaa myöhemmässä lausutussa Jerushalaim-muodossa, jossa jod on kirjoitettu näkyviin. Yksi näistä muodoista on siis lokatiivi:
יְרוּשָׁלַ֫יִם
Jerushalaim (4x, Jer26_18, 1Aik03_05, 2Aik25_01, Est02_06)
יְרוּשָׁלַ֫יִמָה
Jerushalaima (lokat.) (1x, 2Aik32_09) Jerusalemiin = לִירוּשָׁלַ֫יִם
VT:n arameankielisissä jaksoissa nimi on muodossa Jerushlem.
יְרוּשְׁלֶם
Jerushlem paik. fem. BA (26x, Dan05_02) Jerusalem
Jerusalem esiintyy VT:n hepreassa yhteensä 641 kertaa, kaksi kertaa Salem-muodossa ja 26 kertaa VT:n arameassa, yhteensä 669 kertaa. UT:ssa nimi esiintyy yhteensä 141 kertaa. Koko Raamatussa Jerusalem esiintyy 810 kertaa.
Ei tiedetä, miksi Jerusalem on muutettu viimeistään makkabilaisaikana eli toisella esikristillisellä vuosisadalla muotoon Jerushalaim – tai ainakaan allekirjoittanut sitä ei tiedä. Mahdollisia selityksiä:
• 1. Juutalaiset halusivat pyhimmän kaupunkinsa nimestä pois
Salem-nimen, joka on ollut yksi kanaanilaisten epäjumalista.
• 2. Duaalin- eli kaksikonoloisella muodolla haluttiin alleviivata
Jerusalemin asemaa sekä maallisen että hengellisen hallinnon keskuksena – ja samalla myös kaupungin kahta keskeistä kukkulaa, joissa tuota hallintoa on hoidettu: temppelivuorta ja sen eteläpuolella oleva Daavidin kaupunkia.
• 3. Duaalin- eli kaksikonoloisella muodolla haluttiin viestiä kahdesta
Jerusalemista: maallisesta ja taivaallisesta. Ilmestyskirjan opetus uudesta Jerusalemista, joka laskeutuu alas taivaasta kuin miehellensä kaunistettu morsian (Ilm21_02), so. seurakunta, ei ole syntynyt tyhjiössä. Tämä näkökulma on tavalla tai toisella ollut olemassa juutalaisuudessa jo aiemmin.
Jerushalem-nimen merkitys voi avautua ainakin neljällä tavalla. Loppuosa (shalem) viittaa selvästi rauhaan, sananmukaisesti eheyteen, täyteyteen, terveyteen, hyvinvointiin ja tasapainoon.
H2 שלם shalem (117/1617) olla ehyt, täysi, terve, valmis (juuri)
https://gen.fi/h2-3lm.html
Alkuosa (jeru) voi tarkoittaa seuraavaa:
• 1. opetus
• 2. perustus
□ nämä molemmat juuresta jara (jod–resh–he), josta johtuvat myös
sekä opettajaa tarkoittava "more" että Mooseksen kirjojen nimi "Toora"
H2 ירה jara (80/) heittää kohti maalia, asettaa perustus (juuri)
• 3. kaupunki
H2 עור ur (86/) olla näkyvissä muusta erotettuna: kaupunki, v. herätä (juuri)
https://gen.fi/h2-cwr.html
• 4. perintö
□ tällöin shalem-sanan shin otetaan mukaan sekä alku- että
loppuosaan
H2 ירש jarash (231/) periä, ottaa omakseen, vallata (juuri)
Jerusalem voi siis merkitä seuraavia: rauhan opetus, rauhan perustus, rauhan kaupunki tai rauhan perintö.
1.2 JERUSALEM RAAMATUN ULKOPUOLISISSA LÄHTEISSÄ
Varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Jerusalemista on egyptiläisissä kirjoituksissa ~2000 eKr. Siellä se esiintyy muodossa Rusalimum. Amarna-kirjeissä 1500-luvulla eKr. kaupungin nimi on muodossa Urusalim. Jerusalem-nimellä kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran ~1400 eKr.
Amarna-kirjeet tai Amarna-savitaulut ovat akkadinkielistä diplomaattipostia 1500-luvulta eKr. Vuonna 1887 el-Amarnan kylästä Egyptistä löydettiin lähes 400 savitaulua. Arkisto sisältää muun muassa Lähi-idän kuninkaiden Egyptin faaraolle lähettämiä kirjeitä. Ne antavat hyvän kuvan niin Abrahamille luvatun maan kuin sen naapurimaiden oloista kyseisenä aikana. Amarna-kirjeet käsittelevät kahden faaraon, Amenofis III:n ja hänen poikansa Amenofis IV:n käymää poliittista kirjeenvaihtoa.
1.3 JERUSALEM UT:SSA
K2 ᾿Ιερουσαλήμ Jeruusaleem "Jerusalem"-sanue (141x)
https://gen.fi/k2-09-jeruusaleem-sanue.html
2. JERUSALEMIN HISTORIAA
Arkeologisten tutkimusten mukaan Jerusalemin kaupunkimainen asutus on alkanut varhaisella pronssikaudella eli kolmannella esikristillisellä vuosituhannella. Asukkaina kanaanilaisiin kansoihin kuuluvat jebusilaiset. Ofelinkukkula ja sen länsipuolella ollut Siioninvuori ovat olleet sopiva maanteiden risteyskohdassa oleva paikka sotilaalliselle linnoitukselle. Ofelinkukkulan itäpuolella sijaitsevassa Kidroninlaaksossa virtaava Gihonin lähde on tarjonnut vesihuollon.
Kuningas Daavid valloitti Jerusalemin jebusilaisilta ~1000 eKr. Daavidin poika Salomo rakensi Jerusalemin ensimmäisen temppelin, jonka Babylonian suurkuningas Nebukadnessar tuhosi 586 eKr. juutalaisen av-kuukauden yhdeksäntenä päivänä.
OJ Tish'a beav -muistopäivä
https://gen.fi/oj-tisha-beav.html
Babylonian pakkosiirtolaisuudesta palanneen Serubbabelin johdolla rakennettiin uusi temppeli, joka vihittiin käyttöön Jeremian profetian mukaisesti 70 vuotta ensimmäisen temppelin hävittämisen jälkeen 516 eKr. Herodes Suuri laajensi merkittävästi tätä toista ns. Serubbabelin temppeliä.
Roomalaiset valloittivat ja tuhosivat Jerusalemin ja sen toisen temppelin ns. ensimmäisen juutalaissodan päätteeksi sotapäällikkö Tituksen johdolla vuonna 70 jKr. – jälleen av-kuun 9. päivänä kuten ensimmäinenkin temppeli. Tituksesta tuli myöhemmin keisari isänsä Vespasianuksen (keisarina 69–79 jKr.) jälkeen. Vespasianus oli aloittanut juutalaiskapinan kukistamisen, mutta tultuaan sodan vielä kestäessä valituksi keisariksi hän jätti sodan jatkamisen ja loppuun saattamisen poikansa Tituksen tehtäväksi. Titus seurasi myöhemmin isäänsä myös Rooman keisarina (79–81 jKr.).
"Titus hyötyi isänsä Vespasianuksen suhteista keisari Neron hoviin. Hän sai korkeatasoisen koulutuksen ja oppi tuntemaan valtakunnan tärkeimpiä vaikuttajia. Vuonna 67 Vespasianus sai tehtäväkseen Juudean kapinan kukistamisen (ns. ensimmäinen juutalaissota), ja Titus seurasi isäänsä tuolle sotaretkelle." "Kun Vespasianus vuonna 69 nimitettiin Rooman keisariksi, siirsi hän vastuun kaikista sotatoimista Titukselle. Kapina oli tosin jo suurimmaksi osaksi kukistettu, vain Jerusalem teki yhä sitkeää vastarintaa roomalaisille. Titus aloitti Jerusalemin piirityksen, ja vuoden 70 syksyllä hän lopulta valtasi kaupungin. Suurin osa Jerusalemia tuhottiin maan tasalle, ja Titus kohteli julmasti henkiin jääneitä juutalaisia kapinallisia. Valtauksen yhteydessä tuhottiin myös kuuluisa Jerusalemin temppeli." (Wikipedia)
5. JERUSALEMIN HENGELLIS-TEOLOGINEN MERKITYS
Jerusalem on maailman keskipiste. Se on myös kolmen mantereen (Eurooppa, Aasia ja Afrikka) maantieteellinen kohtauspaikka. Jerusalem on suuren Kuninkaan kaupunki (Ps048_02, Ps048_03, Matt05_35). Vanhan liiton aikana se oli Jumalan maanpäällinen asuinpaikka (1Kun08_13).
Vapahtajamme Jeesus Kristus kärsi, kuoli ja nousi kuolleista Jerusalemissa. Sinne Hän on aikojen lopulla myös palaava (Sak14_05). Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina Jerusalemissa.
Jerusalem on esikuva Jumalan seurakunnasta – sekä Vanhan että Uuden liiton seurakunnasta.
Jerusalem tarkoittaa:
• 1. Morian vuorta (2Aik03_01), jonka kupeessa Vapahtajamme kärsi
ja nousi kuolleista (Luuk24_47)
□ Iisak ja sijaisena uhrattu pässi (1Moos22_02)
□ temppeli veriuhreineen
□ Salemin kuningas Melkisedek: esikuva Kristuksesta
□ Melkisedekin Jerusalemista Abramille tuoma leipä ja viini: esikuva
Herramme Jerusalemissa asettamasta Pyhästä Ehtoollisesta
• 2. Herran maanpäällistä kilvoittelevaa seurakuntaa
niin Vanhan kuin Uuden liiton aikana
• 3. taivasta ja siellä Teurastettua Karitsaa palvovaa riemuitsevaa
seurakuntaa
6. RAAMATUNKOHTIA
Matt. 5:34–35
34 Mutta Minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,
35 älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta. Älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki.
Matt. 23:37–39
37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun luoksesi lähetetyt. Kuinka usein Minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
38 Katso: "Teidän huoneenne on jäävä hylätyksi."
39 Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe Minua, ennen kuin sanotte: "Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen."
Luuk. 2:38
38 Juuri sillä hetkellä hän [Hanna, Penuelin tytär] tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui Lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
Luuk. 13:31–35
31 Samalla hetkellä tuli Hänen luoksensa muutamia fariseuksia. He sanoivat Hänelle: "Lähde ja mene täältä pois, sillä Herodes tahtoo tappaa sinut."
32 Niin Hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso, Minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja kolmantena päivänä Minä pääsen määräni päähän.'
33 Kuitenkin Minun on vaellettava tänään ja huomenna ja ylihuomenna, sillä ei sovi, että profeetta saa surmansa muualla kuin Jerusalemissa.
34 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun luoksesi lähetetyt! Kuinka usein Minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
35 Katso: "Teidän huoneenne on jäävä hylätyksi." Mutta Minä sanon teille: te ette näe Minua, ennen kuin se aika tulee, jolloin te sanotte: 'Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen.'"
Joh. 4:19–24
19 Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että Sinä olet profeetta.
20 Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla."
21 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
24 Jumala on Henki. Jotka Häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla Hengessä ja Totuudessa."
Gal. 4:21–31
21 Sanokaa minulle te, jotka tahdotte lain alaisia olla, ettekö kuule, mitä laki sanoo?
22 Onhan kirjoitettu, että Abrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta.
23 Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta.
24 Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Hagar.
25 Sillä Hagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen.
26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.
27 Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemuitse ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."
28 Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli.
29 Mutta niin kuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin.
30 Mutta mitä sanoo Raamattu? "Aja pois orjatar poikinensa! Sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa."
31 Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia vaan vapaan.
Hepr. 12:18–24
18 Sillä te ette ole käyneet sen vuoren luokse, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn,
19 ette pasuunan kaiun ettekä äänen luokse, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi.
20 Sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön."
21 Niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen pelästynyt ja vapisen."
22 Vaan te olette käyneet Siionin vuoren luokse ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luokse, ja kymmenien tuhansien enkelien luokse,
23 taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan luokse, ja tuomarin luokse, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien luokse,
24 ja Uuden liiton Välimiehen, Jeesuksen, luokse, ja vihmontaveren luokse, joka puhuu parempaa kuin Abelin veri.
Ilm03_12
12 Joka voittaa, sen Minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta Minun Jumalani luota, ja oman uuden Nimeni.
Ilm. 21:1–4
1 Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan luota, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.
4 Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."
Ilm. 21:10–14
10 Hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan luota. 11 Siinä oli Jumalan kirkkaus: sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niin kuin kristallinkirkas jaspiskivi.
12 Siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä. Niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet:
13 idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
14 Kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OL LÄHI-ITÄ https://gen.fi/ol.html
OL Jerusalem, maailman keskipiste
https://gen.fi/ol-jerusalem-maailman-keskipiste.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Jerusalemin nimi
1.1 Jerusalem VT:ssa
1.2 Jerusalem Raamatun ulkopuolisissa lähteissä
1.3 Jerusalem UT:ssa
2. Jerusalemin historiaa
3. Jerusalemin hengellis-teologinen merkitys
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Bible Society in Israel (Tanach ja nykyheprealainen UT) (BSI)
https://haktuvim.co.il/en/study/Gen.1
Even-Shoshan, Avraham: Konkordantsia chadasha.
Hamilon Hechadash 2000 (EShK)
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Mitchel, Larry A.: A Student's Vocabulary for Biblical Hebrew and Aramaic.
Zondervan 1984
Van Pelt & Pratico: The Vocabulary Guide to Biblical Hebrew. 1st Ed.
Zondervan 2003
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/
1. JERUSALEMIN NIMI
1.1 JERUSALEM VT:SSA
Jerusalemin varhaisin nimi Raamatussa on Salem. Nimi esiintyy kertomuksessa Abramin ja Melkisedekin kohtaamisesta (~2050 eKr.). Salem-nimi mainitaan kerran myös Psalmissa 76.
שָׁלֵם שלם
Shalem paik. fem. (2x, 1Moos14_18, Ps076_03) Salem (VT 1933 Saalem)
Seuraava Raamatun maininta Jerusalemista on maanvalloituksen ajalta Joosuan kirjassa, 1400-luvun lopulta eKr. Tässä kohdassa on kerrottu myös silloisen Jerusalemin kuninkaan nimi, Adoni-Sedek 'minun herrani on vanhurskaus' (Joos10_01). Tästä lähtien VT:n hepreassa nimi on muodossa *Jerushalem tai Jerushalaim – lukuun ottamatta siis jaetta Ps. 76:3, jossa kaupunki esiintyy Salem-nimisenä.
Luettu muoto eli Q (qere) on Jerushalaim, joka muistuttaa duaalin eli kaksikon taivutusta. Jerusalem-nimen duaali olisi kuitenkin *Jerushalemaim tai *Jerushlemaim, joten Jerushalaim siis vain muistuttaa duaalia.
*יְרוּשָׁלֵם ירושלם
*Jerushalem, vanha oletettu nimi vokalisoituna
• kirjoitettu konsonanttiteksti K eli ketiv
(jod–resh–vav–shin–lamed–mem)
יְרוּשָׁלַ֫יִם ירושלים
Jerushalaim, uusi nykyinen nimi
• luettu muoto Q eli qere
יְרוּשָׁלִַם
paik. fem. (632x, Joos10_01) Jerusalem
• masoreettisessa tekstissä oleva muoto, jossa näkyy kirjoitetun oletetusti
Jerushalem-muodossa lausutun nimen konsonantit ja lausutun Jerushalaim-muodon vokaalimerkit
• qere perpetuum eli luettu aina tässä Jerushalaim-muodossa ilman,
että sanaan olisi merkitty circellus masoreticus -ympyrää ja samalla merkitty Jerushalaim-muodon lausuttuja konsonantteja marginaaliin toisen circellus masoreticus -ympyrän alle
Jerusalem esiintyy neljä kertaa painottoman lokatiivisen he-päätteen kanssa:
יְרוּשָׁלַ֫מֳה
Jerushalaima (lokat.) (4x, 1Kun10_02, 2Kun09_28, Jes36_02, Hes08_03)
Jerusalemiin = לִירוּשָׁלַ֫יִם l'Irushalaim
• lisäksi yhdessä lokatiivimuodossa (2Aik32_09) on jod on kirjoitettu
jo konsonanttitekstissä
Jerusalem esiintyy masoreettisessa konsonanttitekstissä viisi kertaa myöhemmässä lausutussa Jerushalaim-muodossa, jossa jod on kirjoitettu näkyviin. Yksi näistä muodoista on siis lokatiivi:
יְרוּשָׁלַ֫יִם
Jerushalaim (4x, Jer26_18, 1Aik03_05, 2Aik25_01, Est02_06)
יְרוּשָׁלַ֫יִמָה
Jerushalaima (lokat.) (1x, 2Aik32_09) Jerusalemiin = לִירוּשָׁלַ֫יִם
VT:n arameankielisissä jaksoissa nimi on muodossa Jerushlem.
יְרוּשְׁלֶם
Jerushlem paik. fem. BA (26x, Dan05_02) Jerusalem
Jerusalem esiintyy VT:n hepreassa yhteensä 641 kertaa, kaksi kertaa Salem-muodossa ja 26 kertaa VT:n arameassa, yhteensä 669 kertaa. UT:ssa nimi esiintyy yhteensä 141 kertaa. Koko Raamatussa Jerusalem esiintyy 810 kertaa.
Ei tiedetä, miksi Jerusalem on muutettu viimeistään makkabilaisaikana eli toisella esikristillisellä vuosisadalla muotoon Jerushalaim – tai ainakaan allekirjoittanut sitä ei tiedä. Mahdollisia selityksiä:
• 1. Juutalaiset halusivat pyhimmän kaupunkinsa nimestä pois
Salem-nimen, joka on ollut yksi kanaanilaisten epäjumalista.
• 2. Duaalin- eli kaksikonoloisella muodolla haluttiin alleviivata
Jerusalemin asemaa sekä maallisen että hengellisen hallinnon keskuksena – ja samalla myös kaupungin kahta keskeistä kukkulaa, joissa tuota hallintoa on hoidettu: temppelivuorta ja sen eteläpuolella oleva Daavidin kaupunkia.
• 3. Duaalin- eli kaksikonoloisella muodolla haluttiin viestiä kahdesta
Jerusalemista: maallisesta ja taivaallisesta. Ilmestyskirjan opetus uudesta Jerusalemista, joka laskeutuu alas taivaasta kuin miehellensä kaunistettu morsian (Ilm21_02), so. seurakunta, ei ole syntynyt tyhjiössä. Tämä näkökulma on tavalla tai toisella ollut olemassa juutalaisuudessa jo aiemmin.
Jerushalem-nimen merkitys voi avautua ainakin neljällä tavalla. Loppuosa (shalem) viittaa selvästi rauhaan, sananmukaisesti eheyteen, täyteyteen, terveyteen, hyvinvointiin ja tasapainoon.
H2 שלם shalem (117/1617) olla ehyt, täysi, terve, valmis (juuri)
https://gen.fi/h2-3lm.html
Alkuosa (jeru) voi tarkoittaa seuraavaa:
• 1. opetus
• 2. perustus
□ nämä molemmat juuresta jara (jod–resh–he), josta johtuvat myös
sekä opettajaa tarkoittava "more" että Mooseksen kirjojen nimi "Toora"
H2 ירה jara (80/) heittää kohti maalia, asettaa perustus (juuri)
• 3. kaupunki
H2 עור ur (86/) olla näkyvissä muusta erotettuna: kaupunki, v. herätä (juuri)
https://gen.fi/h2-cwr.html
• 4. perintö
□ tällöin shalem-sanan shin otetaan mukaan sekä alku- että
loppuosaan
H2 ירש jarash (231/) periä, ottaa omakseen, vallata (juuri)
Jerusalem voi siis merkitä seuraavia: rauhan opetus, rauhan perustus, rauhan kaupunki tai rauhan perintö.
1.2 JERUSALEM RAAMATUN ULKOPUOLISISSA LÄHTEISSÄ
Varhaisin Raamatun ulkopuolinen maininta Jerusalemista on egyptiläisissä kirjoituksissa ~2000 eKr. Siellä se esiintyy muodossa Rusalimum. Amarna-kirjeissä 1500-luvulla eKr. kaupungin nimi on muodossa Urusalim. Jerusalem-nimellä kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran ~1400 eKr.
Amarna-kirjeet tai Amarna-savitaulut ovat akkadinkielistä diplomaattipostia 1500-luvulta eKr. Vuonna 1887 el-Amarnan kylästä Egyptistä löydettiin lähes 400 savitaulua. Arkisto sisältää muun muassa Lähi-idän kuninkaiden Egyptin faaraolle lähettämiä kirjeitä. Ne antavat hyvän kuvan niin Abrahamille luvatun maan kuin sen naapurimaiden oloista kyseisenä aikana. Amarna-kirjeet käsittelevät kahden faaraon, Amenofis III:n ja hänen poikansa Amenofis IV:n käymää poliittista kirjeenvaihtoa.
1.3 JERUSALEM UT:SSA
K2 ᾿Ιερουσαλήμ Jeruusaleem "Jerusalem"-sanue (141x)
https://gen.fi/k2-09-jeruusaleem-sanue.html
2. JERUSALEMIN HISTORIAA
Arkeologisten tutkimusten mukaan Jerusalemin kaupunkimainen asutus on alkanut varhaisella pronssikaudella eli kolmannella esikristillisellä vuosituhannella. Asukkaina kanaanilaisiin kansoihin kuuluvat jebusilaiset. Ofelinkukkula ja sen länsipuolella ollut Siioninvuori ovat olleet sopiva maanteiden risteyskohdassa oleva paikka sotilaalliselle linnoitukselle. Ofelinkukkulan itäpuolella sijaitsevassa Kidroninlaaksossa virtaava Gihonin lähde on tarjonnut vesihuollon.
Kuningas Daavid valloitti Jerusalemin jebusilaisilta ~1000 eKr. Daavidin poika Salomo rakensi Jerusalemin ensimmäisen temppelin, jonka Babylonian suurkuningas Nebukadnessar tuhosi 586 eKr. juutalaisen av-kuukauden yhdeksäntenä päivänä.
OJ Tish'a beav -muistopäivä
https://gen.fi/oj-tisha-beav.html
Babylonian pakkosiirtolaisuudesta palanneen Serubbabelin johdolla rakennettiin uusi temppeli, joka vihittiin käyttöön Jeremian profetian mukaisesti 70 vuotta ensimmäisen temppelin hävittämisen jälkeen 516 eKr. Herodes Suuri laajensi merkittävästi tätä toista ns. Serubbabelin temppeliä.
Roomalaiset valloittivat ja tuhosivat Jerusalemin ja sen toisen temppelin ns. ensimmäisen juutalaissodan päätteeksi sotapäällikkö Tituksen johdolla vuonna 70 jKr. – jälleen av-kuun 9. päivänä kuten ensimmäinenkin temppeli. Tituksesta tuli myöhemmin keisari isänsä Vespasianuksen (keisarina 69–79 jKr.) jälkeen. Vespasianus oli aloittanut juutalaiskapinan kukistamisen, mutta tultuaan sodan vielä kestäessä valituksi keisariksi hän jätti sodan jatkamisen ja loppuun saattamisen poikansa Tituksen tehtäväksi. Titus seurasi myöhemmin isäänsä myös Rooman keisarina (79–81 jKr.).
"Titus hyötyi isänsä Vespasianuksen suhteista keisari Neron hoviin. Hän sai korkeatasoisen koulutuksen ja oppi tuntemaan valtakunnan tärkeimpiä vaikuttajia. Vuonna 67 Vespasianus sai tehtäväkseen Juudean kapinan kukistamisen (ns. ensimmäinen juutalaissota), ja Titus seurasi isäänsä tuolle sotaretkelle." "Kun Vespasianus vuonna 69 nimitettiin Rooman keisariksi, siirsi hän vastuun kaikista sotatoimista Titukselle. Kapina oli tosin jo suurimmaksi osaksi kukistettu, vain Jerusalem teki yhä sitkeää vastarintaa roomalaisille. Titus aloitti Jerusalemin piirityksen, ja vuoden 70 syksyllä hän lopulta valtasi kaupungin. Suurin osa Jerusalemia tuhottiin maan tasalle, ja Titus kohteli julmasti henkiin jääneitä juutalaisia kapinallisia. Valtauksen yhteydessä tuhottiin myös kuuluisa Jerusalemin temppeli." (Wikipedia)
5. JERUSALEMIN HENGELLIS-TEOLOGINEN MERKITYS
Jerusalem on maailman keskipiste. Se on myös kolmen mantereen (Eurooppa, Aasia ja Afrikka) maantieteellinen kohtauspaikka. Jerusalem on suuren Kuninkaan kaupunki (Ps048_02, Ps048_03, Matt05_35). Vanhan liiton aikana se oli Jumalan maanpäällinen asuinpaikka (1Kun08_13).
Vapahtajamme Jeesus Kristus kärsi, kuoli ja nousi kuolleista Jerusalemissa. Sinne Hän on aikojen lopulla myös palaava (Sak14_05). Pyhä Henki vuodatettiin helluntaina Jerusalemissa.
Jerusalem on esikuva Jumalan seurakunnasta – sekä Vanhan että Uuden liiton seurakunnasta.
Jerusalem tarkoittaa:
• 1. Morian vuorta (2Aik03_01), jonka kupeessa Vapahtajamme kärsi
ja nousi kuolleista (Luuk24_47)
□ Iisak ja sijaisena uhrattu pässi (1Moos22_02)
□ temppeli veriuhreineen
□ Salemin kuningas Melkisedek: esikuva Kristuksesta
□ Melkisedekin Jerusalemista Abramille tuoma leipä ja viini: esikuva
Herramme Jerusalemissa asettamasta Pyhästä Ehtoollisesta
• 2. Herran maanpäällistä kilvoittelevaa seurakuntaa
niin Vanhan kuin Uuden liiton aikana
• 3. taivasta ja siellä Teurastettua Karitsaa palvovaa riemuitsevaa
seurakuntaa
6. RAAMATUNKOHTIA
Matt. 5:34–35
34 Mutta Minä sanon teille: älkää ensinkään vannoko. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin,
35 älkääkä maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa astinlauta. Älkää myöskään Jerusalemin kautta, sillä se on suuren Kuninkaan kaupunki.
Matt. 23:37–39
37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun luoksesi lähetetyt. Kuinka usein Minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
38 Katso: "Teidän huoneenne on jäävä hylätyksi."
39 Sillä minä sanon teille: tästedes te ette näe Minua, ennen kuin sanotte: "Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen."
Luuk. 2:38
38 Juuri sillä hetkellä hän [Hanna, Penuelin tytär] tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui Lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
Luuk. 13:31–35
31 Samalla hetkellä tuli Hänen luoksensa muutamia fariseuksia. He sanoivat Hänelle: "Lähde ja mene täältä pois, sillä Herodes tahtoo tappaa sinut."
32 Niin Hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille ketulle: 'Katso, Minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita tänään ja huomenna, ja kolmantena päivänä Minä pääsen määräni päähän.'
33 Kuitenkin Minun on vaellettava tänään ja huomenna ja ylihuomenna, sillä ei sovi, että profeetta saa surmansa muualla kuin Jerusalemissa.
34 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun luoksesi lähetetyt! Kuinka usein Minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikasensa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
35 Katso: "Teidän huoneenne on jäävä hylätyksi." Mutta Minä sanon teille: te ette näe Minua, ennen kuin se aika tulee, jolloin te sanotte: 'Siunattu olkoon Hän, joka tulee Herran nimeen.'"
Joh. 4:19–24
19 Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että Sinä olet profeetta.
20 Meidän isämme ovat kumartaen rukoilleet tällä vuorella; ja te sanotte, että Jerusalemissa on se paikka, jossa tulee kumartaen rukoilla."
21 Jeesus sanoi hänelle: "Vaimo, usko minua! Tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa.
22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
23 Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo.
24 Jumala on Henki. Jotka Häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla Hengessä ja Totuudessa."
Gal. 4:21–31
21 Sanokaa minulle te, jotka tahdotte lain alaisia olla, ettekö kuule, mitä laki sanoo?
22 Onhan kirjoitettu, että Abrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta.
23 Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta.
24 Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Hagar.
25 Sillä Hagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen.
26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.
27 Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemuitse ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."
28 Ja te, veljet, olette lupauksen lapsia, niin kuin Iisak oli.
29 Mutta niin kuin lihan mukaan syntynyt silloin vainosi Hengen mukaan syntynyttä, niin nytkin.
30 Mutta mitä sanoo Raamattu? "Aja pois orjatar poikinensa! Sillä orjattaren poika ei saa periä vapaan vaimon pojan kanssa."
31 Niin me siis, veljet, emme ole orjattaren lapsia vaan vapaan.
Hepr. 12:18–24
18 Sillä te ette ole käyneet sen vuoren luokse, jota voidaan käsin koskea ja joka tulessa palaa, ettekä synkeyden, ette pimeyden, ette myrskyn,
19 ette pasuunan kaiun ettekä äänen luokse, joka puhui niin, että ne, jotka sen kuulivat, pyysivät, ettei heille enää puhuttaisi.
20 Sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: "Koskettakoon vuorta vaikka eläinkin, se kivitettäköön."
21 Niin hirmuinen oli se näky, että Mooses sanoi: "Minä olen pelästynyt ja vapisen."
22 Vaan te olette käyneet Siionin vuoren luokse ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luokse, ja kymmenien tuhansien enkelien luokse,
23 taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan luokse, ja tuomarin luokse, joka on kaikkien Jumala, ja täydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien luokse,
24 ja Uuden liiton Välimiehen, Jeesuksen, luokse, ja vihmontaveren luokse, joka puhuu parempaa kuin Abelin veri.
Ilm03_12
12 Joka voittaa, sen Minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta Minun Jumalani luota, ja oman uuden Nimeni.
Ilm. 21:1–4
1 Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan luota, valmistettuna niin kuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa.
4 Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt."
Ilm. 21:10–14
10 Hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan luota. 11 Siinä oli Jumalan kirkkaus: sen hohto oli kaikkein kalleimman kiven kaltainen, niin kuin kristallinkirkas jaspiskivi.
12 Siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli kaksitoista porttia ja porteilla kaksitoista enkeliä. Niihin oli kirjoitettu nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista sukukunnan nimet:
13 idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja etelässä kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
14 Kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta ja niissä Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista nimeä.