H4A Konsonantit (HEPREA KIELIOPPI KIRJAIMET)
| h4a-konsonantit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 9.9.2022).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Konsonantit
https://gen.fi/h4a-konsonantit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Konsonanttien nykyheprealainen ääntyminen
1.1 Heprean 22 konsonanttia
1.2 Laryngaalit eli kurkkuäänteet
1.3 Sibilantit eli suhuäänteet (Ekskurssi)
1.4 Emfaattiset eli painolliset äänteet (Ekskurssi)
1.5 Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (Ekskurssi)
1.6 Jod voi mykistyä puhekielessä (Ekskurssi)
1.7 He-konsonantti voi mykistyä puhekielessä (Ekskurssi)
2. Loppukirjaimet (kamnapets)
3. Muodoltaan samankaltaisia kirjaimia
4. Samalla tavalla ääntyvät kirjaimet
5. Laryngaalien eli kurkkuäänteiden sääntöjä (Ekskurssi)
5.1 Kurkkuäänne ei kahdennu
5.2 Kurkkuäänteeseen ei voi liittyä tavun muodostavaa shva-vokaalia
5.3 Sieppausvokaali voi olla myös tavua muodostamattoman shvan tilalla
5.4 Kurkkuäänteet vetävät puoleensa a- tai segol-vokaalia
6. Beged kefet -kirjaimet
7. Dagesh chazak eli kahdennuspiste
8. Mapik eli sanan lopussa oleva he-konsonantti
0. DOKUMENTTEJA
H4A Konsonanttikartta
https://gen.fi/h4a-konsonanttikartta.html
H4A Konsonantit alef–kaf -harjoitus
https://gen.fi/h4a-kons-x_k-h.html
H4A Käsinkirjoitusohje
http://www.behrmanhouse.com/sites/default/files/behrmanhouse/011.pdf
H4A Kirjainten merkitykset
https://gen.fi/h4a-kirjainten-merkitykset.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa (ITH). Kirjapaja 2015
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi (MA). Finn Lectura 2011
Lyytikäinen & Gamzu: Opi hepreaa (OH). 2. painos. Aurinko Kustannus 2020
1. KONSONANTTIEN NYKYHEPREALAINEN ÄÄNTYMINEN
1.1 HEPREAN 22 KONSONANTTIA
Seuraavassa esitellään heprean kirjainten yksinkertaistettu ääntäminen länsimaisen tavan mukaisesti, joka on vakiintunut nyky-Israelissa standardiääntämiseksi. Jos klassinen translitterointi ja/tai ääntäminen poikkeaa tästä, niin se on annettu hakasulkeissa [].
Puhekielessä kaikkien kaksitavuisten kirjainten nimet ovat penultimapainotteisia eli paino on toiseksi viimeisellä tavulla: alef [á-], gimel [gí-] jne. Sen sijaan esim. sofit-sanan [-ít] (adj. "lopussa oleva, loppuinen, loppu-") paino on perussäännön mukaisesti viimeisellä tavulla.
א 1 alef '/- [ʼ]
• sanan keskellä oleva tavun aloittava alef merkitään
tarvittaessa heittomerkillä (jos tavuraja ei muutoin ole selvä), esim.
הָאָ֫רֶץ הארץ
ha'arets fem. [pausa] (se) maa, Israel
• muutoin alefia ei merkitä transkriboinnissa
בּ 2 bet b
• soinnillinen p-äänne
ב 2 vet v [b]
• soinnillinen hankaava p-äänne
גּ 3 gimel g
• soinnillinen k-äänne
ג 3 gimel g [ḡ, hankaava g]
דּ 4 dalet d
• soinnillinen t-äänne
ד 4 dalet d [ḏ, hankaava soinnillinen dentaali,
esim. engl. this, ð]
ה 5 he h
• kevyt hento h
ו 6 vav v [w, bilabiaalinen eli kaksoishuuliäänne,
esim. engl. way]
ז 7 zain z
• soinnillinen "mehiläis-s" – ei ts!
• esim. engl. zoo
ח 8 chet ch [ḥ]
• nielussa ääntyvä karhea h eli
soinniton faryngaalinen frikatiivi
ט 9 tet t [ṭ, emfaattinen eli painollinen takainen tumma t]
י 10 jod j
• engl. transkriptio y
כּ 20 kaf k
כ 20 chaf ch [k, hankaava k-äänne]
• äännetään nykyisin yleensä chet-äänteenä
• uusissa vierassanoissa ja -nimissä
saksan ich-äänteen merkki
ך 20/500 kaf sofit
ל 30 lamed l
מ 40 mem m
ם 40/600 mem sofit
נ 50 nun n
ן 50/700 nun sofit
ס 60 samech s
ע 70 ain '/- [ʽ, voimakas soinnillinen faryngaali]
• ain osoittaa vokaalin yhteydessä tavurajan eli
äänihuulten sulkeutumisen (= alef), muutoin (lähes) mykkä
• merkitään transkriptiossa heittomerkillä vain silloin,
kun tavuraja ei ole muuten selvä
• poikkeus: ain ääntyy huolitellussa ääntämyksessä
shvan yhteydessä lyhyenä kurkku-a:na, esim.
מַ֫עְלָה מעלה
má'ala {mála} adv. [lokat.] ylöspäin, ylhäällä
פּ 80 pe p
פ 80 fe f [p]
ף 80/800 pe sofit
צ 90 tsadi ts [ṣ, emfaattinen eli painollinen takainen tumma s]
• affrikaatta ("hankausäänne") eli konsonanttiyhtymä,
jossa samassa tavussa kuuluvat sekä t- että s-äänteet, esim. tsunami eli hyökyaalto
• engl. transkriptio tz
ץ 90/900 tsadi sofit
ק 100 kof k [ḳ, q, emfaattinen eli painollinen takainen tumma k]
ר 200 resh r
• takainen kitakielekkeessä (uvula) ääntyvä r
שׁ 300 shin sh [š]
• suhu-s, esim. engl. she
שׂ 300 sin s [ś, terävä "käärme-s"]
תּ 400 tav t
ת 400 tav t [ṯ, θ, hankaava soinniton dentaali, esim. engl. thick]
1.2 LARYNGAALIT ELI KURKKUÄÄNTEET
Neljä kirjainta – alef, he, chet ja ain – ääntyy kurkussa. Niitä kutsutaan kurkkuäänteiksi eli laryngaaleiksi, gutturals, hepr. gronijot
(kurnutusäänne © JK/Roi).
אהח״ע
Monissa kielioppisäännöissä kurkkuäänteet muodostavat oman ryhmänsä.
Kurkkuäänteet eivät esimerkiksi kahdennu eli niihin ei voi merkitä vokaalin jälkeistä dagesh chazak ‑pistettä.
Resh on ns. puolikurkkuäänne: sekään ei kahdennu. Muuten resh käyttäytyy normaalin kirjaimen tavoin.
ר׳
1.3 SIBILANTIT ELI SUHUÄÄNTEET (Ekskurssi)
Suhuäänteitä eli sibilantteja on viisi:
זסצשׁ״שׂ
zain, samech, tsadi, shin ja sin
1.4 EMFAATTISET ELI PAINOLLISET ÄÄNTEET (Ekskurssi)
Emfaattisia eli painokkaita/voimakkaita suun takaosassa ääntyviä tummia konsonantteja on kolme:
טצ״ק
tet, tsadi ja kof
Nykyisin ne ääntyvät tavallisina kirjaimina. Tsadi äännetään affrikaattana, jossa ääntyvät sekä t- että s-kirjaimet (ts) samaan tavuun kuuluvana konsonanttiyhtymänä.
1.5 SOINNILLISET JA SOINNITTOMAT KONSONANTIT (Ekskurssi)
Konsonantit jakautuvat soinnillisiin (resonantteihin) ja soinnittomiin.
– soinnilliset
בּבגּגדּדוזילמנ״ע
bet, vet, gimel, ḡimel, dalet, dalet, vav, zain, jod, lamed, mem, nun
ja ain
– soinnittomat
אהחטכּכספּפצקרשׁשׂתּ״ת
alef, he, chet, tet, kaf, chaf, samech, pe, fe, tsadi, kof, resh, shin, sin,
tav ja tav
1.6 JOD VOI MYKISTYÄ PUHEKIELESSÄ (Ekskurssi)
Ji (jod–chirik) -alkuisissa erisnimissä jod ei nykyheprean puhekielessä yleensä äänny – syynä on aramean vuosituhantinen vaikutus hepreaan. Erityisesti Tanachia luettaessa ne voi halutessaan kuitenkin aina ääntää heprealaisittain ji-alkuisina.
יִזְרְעֶאל יזרעאל
[Jizre'el] {Izre'el} henk. mask. & paik. mask. (36x) [KR Jisreel],
"Jumala kylvää"
√זרע v. kylvää siementä
זֶ֫רַע mask. [a-segol.] (229x) siemen,
Kristus-siemen (1. Moos. 3:15)
יִצְחָק יצחק
[Jitschak] {Itschak} henk. mask. (112x) [KR Iisak], "hän (mask.) nauraa"
יִשְׂרָאֵל ישראל
[Jisrael] {Israel} henk. mask. & paik. fem. (2506x)
"Hän taistelee Jumalaa vastaan" tai "Jumala taistelee"
Kuitenkin myös puhekielessä esim.:
יִשַׁי ישי
{Jishai/Ishai} henk. mask. (41x) [KR Iisai],
"Herra kestää" tai "Herra on lahja"
יִתְרוֹ יתרו
{Jitro/Itro} henk. mask. (9x) [KR Jetro]
Jos jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin puhekielessä se ei äänny.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
[Anglija] {Aŋglia} paik. fem. FN Englanti
• hepreassa ei ole äng-äännettä [ŋ],
mutta laina- ja vierassanoissa sekä -nimissä se voidaan ääntää
בַּ֫יִת בית
[bajit] {bait} mask. (2 036x) talo, temppeli, koti, huone,
pullo, säiliö, "rakennettu sisätila"
√בנה rakentaa
מַ֫יִם מים
[majim] {maim} mask. du. (580x) vesi
• ktiv male -kirjoituksessa poikkeuksellisesti duaalisanassa
vain yksi jod
שָׁמַ֫יִם שמיים
[shamajim] {shamaim} mask. du. taivas, "kaksoistaivas"
Vierassana-adjektiivin monikon maskuliinin painoton ijim-pääte lyhenee puhekielessä im-päätteeksi.
פִ֫ינִיִּים פיניים
[finijim] {finim} kansallisuusadj. mon. mask. FW suomalaiset
• adjektiivi tarvitsee pääsanan, esim. vaatteet, kirjat
tms. tavarat tai asiat
vrt.
פִ֫ינִים פינים
finim kansallisuussubst. mask. mon. FW suomalaiset (ihmiset)
Jos sanan ensimmäisessä kirjaimessa on puhekielessä ääntymätön shva, niin toisena kirjaimena oleva jod ääntyy i-vokaalina.
קְיוֹסְק קיוסק
kiósk mask. FW (turk.) kioski, myyntikoju
Nun–shva-alkuisten sanojen toisena kirjaimena oleva jod voi ääntyä i-vokaalina.
נְיָר נייר
niár mask. PBH papyrus, NH paperi
1.7 HE-KONSONANTTI VOI MYKISTYÄ PUHEKIELESSÄ (Ekskurssi)
Konsonanttina lausuttava he-kirjain voi puhekielessä heikentyä lähes kuulumattomiin. Heprean he-konsonantti on huolitellussakin ääntämyksessä heikompi kuin suomen h-äänne.
לְהִתְרָאוֹת !להתראות!
Lehitraot! {le'itraot} Näkemiin!
מָה הָעִנְיָנִים ?מה העניינים?
Ma ha'injanim? {Ma'injanim?} Miten menee? "Miten ovat asiat?"
2. LOPPUKIRJAIMET (kamnapets)
Viidellä kirjaimella on erityinen loppu- eli sofit-muoto silloin, kun ne ovat sanan viimeisenä kirjaimena.
כמנפ״ץ
kaf, mem, nun, pe ja tsadi
Tekninen muistisana:
כַּמְנַפֵּּ״ץ
kamnapets
סוֹפִית סופית
sofit adj. fem. MH lopussa oleva, loppu-, "loppuinen"
loppukirjaimen lukuarvo
כ ך kaf sofit ch 20 tai 500
מ ם mem sofit m 40 tai 600
נ ן nun sofit n 50 tai 700
פ ף pe sofit f 80 tai 800
צ ץ tsadi sofit ts 90 tai 900
3. MUODOLTAAN SAMANKALTAISIA KIRJAIMIA
ב כ bet–kaf
ג נ gimel–nun
ד ך dalet–kaf sofit
ד ר dalet–resh
ה ח he–chet
ו ז vav–zain
ו ן vav–nun sofit
ח ת chet–tav
ך ן kaf sofit – nun sofit
ם ס mem sofit –samech
ע צ ain–tsadi
4. SAMALLA TAVALLA ÄÄNTYVÄT KIRJAIMET
Jotkut kirjaimet ääntyvät nykyisin joko täysin tai lähes samalla tavalla. Orientaalisuvuissa (mizrachi, sfaradi) saatetaan yhä kuitenkin lähinnä arabian vaikutuksesta ääntää tarkemmin ja erottaa toisistaan esim. alef ja ain, chet ja chaf, tet ja tav jne.
א alef ע ain osoittavat vokaalin yhteydessä tavurajan
ב vet ו vav v
ח chet כ chaf ch
ט tet ת tav t
כּ kaf ק kof k
ס samech שׂ sin s
5. LARYNGAALIEN ELI KURKKUÄÄNTEIDEN SÄÄNTÖJÄ (Ekskurssi)
Neljä kirjainta ääntyy kurkussa:
אהח״ע
א ja ה kurkunpäässä (larynx)
ח ja ע nielussa (pharynx/farynx)
Näitä kutsutaan kurkkuäänteiksi eli latinalaisittain laryngaaleiksi (gutturals) (kurnutusäänne © JK/Roi).
גָּרוֹן גרון
mask. kurkku
גְּרוֹנִית גרונית
fem. kurkkuäänne
גְּרוֹנִיּוֹת גרוניות mon.
5.1 KURKKUÄÄNNE EI KAHDENNU
Kurkkuäänteessä ei voi olla dagesh chazak -kahdennuspistettä. Myöskään resh ei kahdennu, ja siksi sitä kutsutaan puolikurkkuäänteeksi.
Kahdennuksen poisjääminen voi vaikuttaa laryngaalia tai resh-kirjainta edeltävän vokaalin pidentymisen tai värin muuttumisen.
Esimerkiksi määräinen artikkeli on normaalisti ha- + kahdennus, mutta kurkkuäänteiden yhteydessä tapahtuu muutoksia. Puhekielessä voi kuitenkin aina sanoa "ha".
הַמֶּ֫לֶך המלך
(se) kuningas
הָאָב האב
(se) isä
• sijaispidennys
הָרוּחַ הרוח
(se) henki, Henki, tuuli
• sijaispidennys
הַהֵיכָל ההיכל
(se) temppeli
• virtuaalinen eli näkymätön kahdennus
הֶעָרִים הערים
(ne) kaupungit {ha'arim}
• vokaalin värin muuttuminen
5.2 KURKKUÄÄNTEESEEN EI VOI LIITTYÄ TAVUN MUODOSTAVAA
SHVA-VOKAALIA
Kurkkuäänteeseen ei voi liittyä tavun muodostavaa shva na -vokaalimerkkiä.
שְׁוָא נָע שווא נע
shva na mask. MHL (syyr.) tavun muodostava (ääntyvä) shva,
"liikkuva shva", šewā mobile [-ō-]
Shva na -vokaalin tilalla on kurkkuäänteiden yhteydessä joku chataf- eli sieppausvokaaleista.
חֲטָף חטף
mask. MH sieppaus
√חטף v. (3x) hyökätä ja siepata mukaansa, ryöstää
חֲטַף־פַּתָּח חטף פתח
חֲטַף־סֶגּוֹל חטף סגול
חֲטַף־קָמָץ חטף קמץ
ֲ chataf patach (a)
עֲמַדְתֶּם עמדתם
pa. perf. mon. 2. mask. te seisoitte
vrt.
שְׁמַרְתֶּם שמרתם
pa. perf. mon. 2. mask. te varjelitte
ֱ chataf segol (e)
הֱיִיתֶן הייתן
pa. perf. mon. 2. fem. te olitte {הֲיִיתֶן}
vrt.
רְאִיתֶן ראיתן
pa. perf. mon. 2. fem. te näitte
ֳ chataf kamats (o)
חֳדָשִׁים חודשים
mask. mon. kuukaudet
vrt.
מְלָכִים מלכים
kuninkaat
5.3 SIEPPAUSVOKAALI VOI OLLA MYÖS TAVUA MUODOSTAMATTOMAN
SHVAN TILALLA
Usein myös tavua muodostamattoman (ääntymättömän eli mykän) shva nach ‑vokaalin tilalla on kurkkuäänteen alla sieppausvokaali.
שְׁוָא נָח שווא נח
shva nach mask. MHL (syyr.) tavua muodostamaton (ääntymätön) shva,
"lepäävä shva", šewā quiescens [-ēs-]
יַאֲמִין יאמין
hif. impf./fut. yks. 3. mask. hän uskoo
vrt.
יַגְדִּיל יגדיל
hif. impf./fut. yks. 3. mask. hän tekee suureksi
5.4 KURKKUÄÄNTEET VETÄVÄT PUOLEENSA
A- TAI SEGOL-VOKAALIA
Kurkkuäänteet vetävät puoleensa
a-vokaalia ֲ ַ ָ (chataf patach, patach, kamats gadol) tai
segol-vokaalia ֱ ֶ (chataf segol, segol)
יִסְלַח יסלח
pa. impf./fut. yks. 3. mask. hän antaa anteeksi
יֶחֱזַק \ יֶחְזַק יחזק
pa. impf./fut. yks. 3. mask. hän on vahva
√חזק olla vahva/voimakas
יְחֶזְקֵאל
henk. mask. Hesekiel, "Jumala on voimakas;
Jumala tekee voimakkaaksi"
נַ֫עַר נער
mask. [a-segol.] nuorukainen, "ravistelija"
מֶ֫לַח מלח
mask. [i-segol.] suola
vrt.
מֶ֫לֶךְ מלך
6. BEGED KEFET -KIRJAIMET
Kuusi kirjainta
בגדכפ״ת
bet, gimel, dalet, kaf, pe ja tav on klassisesti äännetty kahdella tavalla
• umpiäänteenä räjähtävästi eli eksplosiivisesti tai
• hankaavasti eli frikatiivisesti
בֶּ֫גֶד כֶּ֫פֶ״ת בגד כפ״ת
muistisana "beged kefet" [begadkefat]
Umpiäänne osoitetaan kirjaimen keskellä olevalla pisteellä.
דָּגֵשׁ קַל דגש קל
ד״ק ,דג״ק
dagesh kal, "kevyt korostus/painotus", dagesh lene [lē-]
Dagesh kal -piste merkitään sanan alussa olevaan tai konsonantin jälkeiseen beged kefet -kirjaimeen.
Dagesh-piste kirjoitetaan siis umpiäänteenä eli meikäläisittäin "normaalisti" ääntyviin kirjaimiin. Muistisääntö: dagesh-piste on "pommi", joka räjäyttää kirjaimen!
בּ b
גּ g
דּ d
כּ k
פּ p
תּ t
Ilman dagesh-pistettä beged kefet -kirjaimet ovat klassisessa hepreassa ääntyneet vokaalin jälkeen hankaavasti eli frikatiivisesti.
ב v [b]
ג [ḡ]
ד [d]
כ ch [k]
פ f [p]
ת [t]
Nykyisin kuitenkaan gimel-, dalet- ja tav-kirjainten osalta ei tehdä eroa umpi- ja
hankaavan ääntämyksen välillä. Ne äännetään aina "normaalisti" räjähtävänä kirjaimena: g, d tai t. Hankaava pisteetön chaf äännetään nykyisin samalla tavalla kuin chet eli karheana nielussa (pharynx/farynx) ääntyvänä h-äänteenä.
Yhteenveto:
בּ b
ב v
גּ g
ג g
דּ d
ד d
כּ k
כ ch
פּ p
פ f
תּ t
ת t
Kolmea nykyhepreassa kahdella eri tavalla ääntyvää kirjainta (bet, kaf, pe) voidaan kutsua myös teknisellä muistisanalla "bekef".
בֶּכֵּ״ף בכ״ף
7. DAGESH CHAZAK ELI KAHDENNUSPISTE
Edellisessä kohdassa kerrottiin, että beged kefet -kirjainten yhteydessä käytetään kirjaimen keskellä dagesh kal (kevyt korostus/painotus) -pistettä osoittamaan umpiäännettä sanan alussa tai konsonantin jälkeen.
Sen lisäksi dagesh- eli korostuspistettä käytetään osoittamaan vokaalin jälkeistä konsonantin kahdennusta eli geminaattaa.
דָּגֵשׁ חָזָק דגש חזק
דג״ח, ד״ח
dagesh chazak mask. MH vokaalin jälkeinen kahdentava piste,
"vahva korostus/painotus", dagesh forte
Kahdentava dagesh chazak -piste voi esiintyä אהחע״ר-kirjaimia lukuun ottamatta kaikissa konsonanteissa. Nykyheprean puhekielessä kahdennusta ei kuitenkaan äännetä.
Kertaus:
– 1. vokaalin jälkeinen piste on kahdentava dagesh chazak
– 2. beged kefet -kirjaimen piste sanan alussa tai konsonantin jälkeen
on umpiäänteen osoittava dagesh kal
דָּבָר דבר
mask. (1442x) sana, asia, jokin, "tavara"
NH yks. asia, jokin, jotakin, (kielteisessä lauseessa) mitään,
mon. sanat
(> suom. tavara)
• piste sanan alussa dagesh kal
מִדְבָּר מדבר
mask. [mem-nom.] (271x) autiomaa, "erämaa"
• piste konsonantin jälkeen dagesh kal
אַ֗בָּא אבא
[ab-ba] mask. PBHL (aram.) isä, isi
• piste vokaalin jälkeen dagesh chazak
הִנֵּה הינה
[hin-ne] interj. (1057x) katso! kas tässä!
• piste vokaalin jälkeen dagesh chazak
צִוָּה ציווה
[tsiv-va] pi. perf. yks. 3. mask. hän käski
• piste vokaalin jälkeen dagesh chazak
8. MAPIK ELI SANAN LOPUSSA OLEVA HE-KONSONANTTI
Sanan lopussa oleva he-kirjain on yleensä vokaalikirjain eli (pitkän) vokaalin merkki. Vokaalikirjaimia kutsutaan nimellä "lukemisen äidit", matres lectionis, vowel letters.
אִמּוֹת־קְרִיאָה אימות קריאה
fem. mon. MH vokaalikirjaimet, "lukemisen äidit"
Joskus he-kirjain on kuitenkin sanan lopussa oikea konsonantti. Tällaiseen konsonanttiseen sananloppuiseen he-kirjaimeen merkitään mapik-piste (he mappicatum [-ā-]).
Mapik ei voi sekaantua dagesh-pisteeseen, koska he-kirjaimeen ei voi merkitä dageshia.
הּ-
מַפִּיק מפיק
*manpik mask. [mem-nom.] MHL (aram.) mapik-piste,
"ulos tuominen"
BA √נפק nefak (11x) pe. lähteä ulos/liikkeelle, ilmestyä,
tulla näkyviin
• arameasta on lainattu myös nykyhepreaan verbijuuri
√נפק v. NHL (aram.) hif. laskea liikkeelle
Nykyheprean puhekielessä sananloppuista he-kirjainta ei kuitenkaan äännetä edes silloin, kun se on mapik-pisteellä varustettu konsonantti.
הַלְלוּיָהּ הללויה
Haleluja! [Halelūjā́h!] Ylistäkää Jahvea/Herraa! Halleluja!
גָּבַהּ גבה
gava [gāváh] v. (34x) olla korkea, ylhäinen, ylpeä
Jos he mappicatum -kirjaimeen liittyy "varastettu patach", patach furtivum [-ī-], niin silloin se äännetään myös puhekielessä.
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
mask. MH "varastettu patach" {myös "patach gnuva"}
Sanan loppuun ääntyy tällöin poikkeuksellisesti painoton -ha (konsonantin ja vokaalin paikat vaihtuvat puhekielen ääntämisessä).
גָּבוֹהַּ גבוה
gavóha [gāvṓah] adj. (36x) korkea
vrt.
רוּחַ רוח
ruach [-ú-] mask./fem. (NH fem.) (378x) henki, Henki, tuuli
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET https://gen.fi/h4a.html
H4A Konsonantit
https://gen.fi/h4a-konsonantit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Konsonanttien nykyheprealainen ääntyminen
1.1 Heprean 22 konsonanttia
1.2 Laryngaalit eli kurkkuäänteet
1.3 Sibilantit eli suhuäänteet (Ekskurssi)
1.4 Emfaattiset eli painolliset äänteet (Ekskurssi)
1.5 Soinnilliset ja soinnittomat konsonantit (Ekskurssi)
1.6 Jod voi mykistyä puhekielessä (Ekskurssi)
1.7 He-konsonantti voi mykistyä puhekielessä (Ekskurssi)
2. Loppukirjaimet (kamnapets)
3. Muodoltaan samankaltaisia kirjaimia
4. Samalla tavalla ääntyvät kirjaimet
5. Laryngaalien eli kurkkuäänteiden sääntöjä (Ekskurssi)
5.1 Kurkkuäänne ei kahdennu
5.2 Kurkkuäänteeseen ei voi liittyä tavun muodostavaa shva-vokaalia
5.3 Sieppausvokaali voi olla myös tavua muodostamattoman shvan tilalla
5.4 Kurkkuäänteet vetävät puoleensa a- tai segol-vokaalia
6. Beged kefet -kirjaimet
7. Dagesh chazak eli kahdennuspiste
8. Mapik eli sanan lopussa oleva he-konsonantti
0. DOKUMENTTEJA
H4A Konsonanttikartta
https://gen.fi/h4a-konsonanttikartta.html
H4A Konsonantit alef–kaf -harjoitus
https://gen.fi/h4a-kons-x_k-h.html
H4A Käsinkirjoitusohje
http://www.behrmanhouse.com/sites/default/files/behrmanhouse/011.pdf
H4A Kirjainten merkitykset
https://gen.fi/h4a-kirjainten-merkitykset.html
H4A Shva
https://gen.fi/h4a-shva.html
Aejmelaeus et al.: Ihan täyttä hepreaa (ITH). Kirjapaja 2015
Aspinen, Mika: Raamatun heprean kielioppi (MA). Finn Lectura 2011
Lyytikäinen & Gamzu: Opi hepreaa (OH). 2. painos. Aurinko Kustannus 2020
1. KONSONANTTIEN NYKYHEPREALAINEN ÄÄNTYMINEN
1.1 HEPREAN 22 KONSONANTTIA
Seuraavassa esitellään heprean kirjainten yksinkertaistettu ääntäminen länsimaisen tavan mukaisesti, joka on vakiintunut nyky-Israelissa standardiääntämiseksi. Jos klassinen translitterointi ja/tai ääntäminen poikkeaa tästä, niin se on annettu hakasulkeissa [].
Puhekielessä kaikkien kaksitavuisten kirjainten nimet ovat penultimapainotteisia eli paino on toiseksi viimeisellä tavulla: alef [á-], gimel [gí-] jne. Sen sijaan esim. sofit-sanan [-ít] (adj. "lopussa oleva, loppuinen, loppu-") paino on perussäännön mukaisesti viimeisellä tavulla.
א 1 alef '/- [ʼ]
• sanan keskellä oleva tavun aloittava alef merkitään
tarvittaessa heittomerkillä (jos tavuraja ei muutoin ole selvä), esim.
הָאָ֫רֶץ הארץ
ha'arets fem. [pausa] (se) maa, Israel
• muutoin alefia ei merkitä transkriboinnissa
בּ 2 bet b
• soinnillinen p-äänne
ב 2 vet v [b]
• soinnillinen hankaava p-äänne
גּ 3 gimel g
• soinnillinen k-äänne
ג 3 gimel g [ḡ, hankaava g]
דּ 4 dalet d
• soinnillinen t-äänne
ד 4 dalet d [ḏ, hankaava soinnillinen dentaali,
esim. engl. this, ð]
ה 5 he h
• kevyt hento h
ו 6 vav v [w, bilabiaalinen eli kaksoishuuliäänne,
esim. engl. way]
ז 7 zain z
• soinnillinen "mehiläis-s" – ei ts!
• esim. engl. zoo
ח 8 chet ch [ḥ]
• nielussa ääntyvä karhea h eli
soinniton faryngaalinen frikatiivi
ט 9 tet t [ṭ, emfaattinen eli painollinen takainen tumma t]
י 10 jod j
• engl. transkriptio y
כּ 20 kaf k
כ 20 chaf ch [k, hankaava k-äänne]
• äännetään nykyisin yleensä chet-äänteenä
• uusissa vierassanoissa ja -nimissä
saksan ich-äänteen merkki
ך 20/500 kaf sofit
ל 30 lamed l
מ 40 mem m
ם 40/600 mem sofit
נ 50 nun n
ן 50/700 nun sofit
ס 60 samech s
ע 70 ain '/- [ʽ, voimakas soinnillinen faryngaali]
• ain osoittaa vokaalin yhteydessä tavurajan eli
äänihuulten sulkeutumisen (= alef), muutoin (lähes) mykkä
• merkitään transkriptiossa heittomerkillä vain silloin,
kun tavuraja ei ole muuten selvä
• poikkeus: ain ääntyy huolitellussa ääntämyksessä
shvan yhteydessä lyhyenä kurkku-a:na, esim.
מַ֫עְלָה מעלה
má'ala {mála} adv. [lokat.] ylöspäin, ylhäällä
פּ 80 pe p
פ 80 fe f [p]
ף 80/800 pe sofit
צ 90 tsadi ts [ṣ, emfaattinen eli painollinen takainen tumma s]
• affrikaatta ("hankausäänne") eli konsonanttiyhtymä,
jossa samassa tavussa kuuluvat sekä t- että s-äänteet, esim. tsunami eli hyökyaalto
• engl. transkriptio tz
ץ 90/900 tsadi sofit
ק 100 kof k [ḳ, q, emfaattinen eli painollinen takainen tumma k]
ר 200 resh r
• takainen kitakielekkeessä (uvula) ääntyvä r
שׁ 300 shin sh [š]
• suhu-s, esim. engl. she
שׂ 300 sin s [ś, terävä "käärme-s"]
תּ 400 tav t
ת 400 tav t [ṯ, θ, hankaava soinniton dentaali, esim. engl. thick]
1.2 LARYNGAALIT ELI KURKKUÄÄNTEET
Neljä kirjainta – alef, he, chet ja ain – ääntyy kurkussa. Niitä kutsutaan kurkkuäänteiksi eli laryngaaleiksi, gutturals, hepr. gronijot
(kurnutusäänne © JK/Roi).
אהח״ע
Monissa kielioppisäännöissä kurkkuäänteet muodostavat oman ryhmänsä.
Kurkkuäänteet eivät esimerkiksi kahdennu eli niihin ei voi merkitä vokaalin jälkeistä dagesh chazak ‑pistettä.
Resh on ns. puolikurkkuäänne: sekään ei kahdennu. Muuten resh käyttäytyy normaalin kirjaimen tavoin.
ר׳
1.3 SIBILANTIT ELI SUHUÄÄNTEET (Ekskurssi)
Suhuäänteitä eli sibilantteja on viisi:
זסצשׁ״שׂ
zain, samech, tsadi, shin ja sin
1.4 EMFAATTISET ELI PAINOLLISET ÄÄNTEET (Ekskurssi)
Emfaattisia eli painokkaita/voimakkaita suun takaosassa ääntyviä tummia konsonantteja on kolme:
טצ״ק
tet, tsadi ja kof
Nykyisin ne ääntyvät tavallisina kirjaimina. Tsadi äännetään affrikaattana, jossa ääntyvät sekä t- että s-kirjaimet (ts) samaan tavuun kuuluvana konsonanttiyhtymänä.
1.5 SOINNILLISET JA SOINNITTOMAT KONSONANTIT (Ekskurssi)
Konsonantit jakautuvat soinnillisiin (resonantteihin) ja soinnittomiin.
– soinnilliset
בּבגּגדּדוזילמנ״ע
bet, vet, gimel, ḡimel, dalet, dalet, vav, zain, jod, lamed, mem, nun
ja ain
– soinnittomat
אהחטכּכספּפצקרשׁשׂתּ״ת
alef, he, chet, tet, kaf, chaf, samech, pe, fe, tsadi, kof, resh, shin, sin,
tav ja tav
1.6 JOD VOI MYKISTYÄ PUHEKIELESSÄ (Ekskurssi)
Ji (jod–chirik) -alkuisissa erisnimissä jod ei nykyheprean puhekielessä yleensä äänny – syynä on aramean vuosituhantinen vaikutus hepreaan. Erityisesti Tanachia luettaessa ne voi halutessaan kuitenkin aina ääntää heprealaisittain ji-alkuisina.
יִזְרְעֶאל יזרעאל
[Jizre'el] {Izre'el} henk. mask. & paik. mask. (36x) [KR Jisreel],
"Jumala kylvää"
√זרע v. kylvää siementä
זֶ֫רַע mask. [a-segol.] (229x) siemen,
Kristus-siemen (1. Moos. 3:15)
יִצְחָק יצחק
[Jitschak] {Itschak} henk. mask. (112x) [KR Iisak], "hän (mask.) nauraa"
יִשְׂרָאֵל ישראל
[Jisrael] {Israel} henk. mask. & paik. fem. (2506x)
"Hän taistelee Jumalaa vastaan" tai "Jumala taistelee"
Kuitenkin myös puhekielessä esim.:
יִשַׁי ישי
{Jishai/Ishai} henk. mask. (41x) [KR Iisai],
"Herra kestää" tai "Herra on lahja"
יִתְרוֹ יתרו
{Jitro/Itro} henk. mask. (9x) [KR Jetro]
Jos jod aloittaa sanan lopussa painottoman tavun, niin puhekielessä se ei äänny.
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
[Anglija] {Aŋglia} paik. fem. FN Englanti
• hepreassa ei ole äng-äännettä [ŋ],
mutta laina- ja vierassanoissa sekä -nimissä se voidaan ääntää
בַּ֫יִת בית
[bajit] {bait} mask. (2 036x) talo, temppeli, koti, huone,
pullo, säiliö, "rakennettu sisätila"
√בנה rakentaa
מַ֫יִם מים
[majim] {maim} mask. du. (580x) vesi
• ktiv male -kirjoituksessa poikkeuksellisesti duaalisanassa
vain yksi jod
שָׁמַ֫יִם שמיים
[shamajim] {shamaim} mask. du. taivas, "kaksoistaivas"
Vierassana-adjektiivin monikon maskuliinin painoton ijim-pääte lyhenee puhekielessä im-päätteeksi.
פִ֫ינִיִּים פיניים
[finijim] {finim} kansallisuusadj. mon. mask. FW suomalaiset
• adjektiivi tarvitsee pääsanan, esim. vaatteet, kirjat
tms. tavarat tai asiat
vrt.
פִ֫ינִים פינים
finim kansallisuussubst. mask. mon. FW suomalaiset (ihmiset)
Jos sanan ensimmäisessä kirjaimessa on puhekielessä ääntymätön shva, niin toisena kirjaimena oleva jod ääntyy i-vokaalina.
קְיוֹסְק קיוסק
kiósk mask. FW (turk.) kioski, myyntikoju
Nun–shva-alkuisten sanojen toisena kirjaimena oleva jod voi ääntyä i-vokaalina.
נְיָר נייר
niár mask. PBH papyrus, NH paperi
1.7 HE-KONSONANTTI VOI MYKISTYÄ PUHEKIELESSÄ (Ekskurssi)
Konsonanttina lausuttava he-kirjain voi puhekielessä heikentyä lähes kuulumattomiin. Heprean he-konsonantti on huolitellussakin ääntämyksessä heikompi kuin suomen h-äänne.
לְהִתְרָאוֹת !להתראות!
Lehitraot! {le'itraot} Näkemiin!
מָה הָעִנְיָנִים ?מה העניינים?
Ma ha'injanim? {Ma'injanim?} Miten menee? "Miten ovat asiat?"
2. LOPPUKIRJAIMET (kamnapets)
Viidellä kirjaimella on erityinen loppu- eli sofit-muoto silloin, kun ne ovat sanan viimeisenä kirjaimena.
כמנפ״ץ
kaf, mem, nun, pe ja tsadi
Tekninen muistisana:
כַּמְנַפֵּּ״ץ
kamnapets
סוֹפִית סופית
sofit adj. fem. MH lopussa oleva, loppu-, "loppuinen"
loppukirjaimen lukuarvo
כ ך kaf sofit ch 20 tai 500
מ ם mem sofit m 40 tai 600
נ ן nun sofit n 50 tai 700
פ ף pe sofit f 80 tai 800
צ ץ tsadi sofit ts 90 tai 900
3. MUODOLTAAN SAMANKALTAISIA KIRJAIMIA
ב כ bet–kaf
ג נ gimel–nun
ד ך dalet–kaf sofit
ד ר dalet–resh
ה ח he–chet
ו ז vav–zain
ו ן vav–nun sofit
ח ת chet–tav
ך ן kaf sofit – nun sofit
ם ס mem sofit –samech
ע צ ain–tsadi
4. SAMALLA TAVALLA ÄÄNTYVÄT KIRJAIMET
Jotkut kirjaimet ääntyvät nykyisin joko täysin tai lähes samalla tavalla. Orientaalisuvuissa (mizrachi, sfaradi) saatetaan yhä kuitenkin lähinnä arabian vaikutuksesta ääntää tarkemmin ja erottaa toisistaan esim. alef ja ain, chet ja chaf, tet ja tav jne.
א alef ע ain osoittavat vokaalin yhteydessä tavurajan
ב vet ו vav v
ח chet כ chaf ch
ט tet ת tav t
כּ kaf ק kof k
ס samech שׂ sin s
5. LARYNGAALIEN ELI KURKKUÄÄNTEIDEN SÄÄNTÖJÄ (Ekskurssi)
Neljä kirjainta ääntyy kurkussa:
אהח״ע
א ja ה kurkunpäässä (larynx)
ח ja ע nielussa (pharynx/farynx)
Näitä kutsutaan kurkkuäänteiksi eli latinalaisittain laryngaaleiksi (gutturals) (kurnutusäänne © JK/Roi).
גָּרוֹן גרון
mask. kurkku
גְּרוֹנִית גרונית
fem. kurkkuäänne
גְּרוֹנִיּוֹת גרוניות mon.
5.1 KURKKUÄÄNNE EI KAHDENNU
Kurkkuäänteessä ei voi olla dagesh chazak -kahdennuspistettä. Myöskään resh ei kahdennu, ja siksi sitä kutsutaan puolikurkkuäänteeksi.
Kahdennuksen poisjääminen voi vaikuttaa laryngaalia tai resh-kirjainta edeltävän vokaalin pidentymisen tai värin muuttumisen.
Esimerkiksi määräinen artikkeli on normaalisti ha- + kahdennus, mutta kurkkuäänteiden yhteydessä tapahtuu muutoksia. Puhekielessä voi kuitenkin aina sanoa "ha".
הַמֶּ֫לֶך המלך
(se) kuningas
הָאָב האב
(se) isä
• sijaispidennys
הָרוּחַ הרוח
(se) henki, Henki, tuuli
• sijaispidennys
הַהֵיכָל ההיכל
(se) temppeli
• virtuaalinen eli näkymätön kahdennus
הֶעָרִים הערים
(ne) kaupungit {ha'arim}
• vokaalin värin muuttuminen
5.2 KURKKUÄÄNTEESEEN EI VOI LIITTYÄ TAVUN MUODOSTAVAA
SHVA-VOKAALIA
Kurkkuäänteeseen ei voi liittyä tavun muodostavaa shva na -vokaalimerkkiä.
שְׁוָא נָע שווא נע
shva na mask. MHL (syyr.) tavun muodostava (ääntyvä) shva,
"liikkuva shva", šewā mobile [-ō-]
Shva na -vokaalin tilalla on kurkkuäänteiden yhteydessä joku chataf- eli sieppausvokaaleista.
חֲטָף חטף
mask. MH sieppaus
√חטף v. (3x) hyökätä ja siepata mukaansa, ryöstää
חֲטַף־פַּתָּח חטף פתח
חֲטַף־סֶגּוֹל חטף סגול
חֲטַף־קָמָץ חטף קמץ
ֲ chataf patach (a)
עֲמַדְתֶּם עמדתם
pa. perf. mon. 2. mask. te seisoitte
vrt.
שְׁמַרְתֶּם שמרתם
pa. perf. mon. 2. mask. te varjelitte
ֱ chataf segol (e)
הֱיִיתֶן הייתן
pa. perf. mon. 2. fem. te olitte {הֲיִיתֶן}
vrt.
רְאִיתֶן ראיתן
pa. perf. mon. 2. fem. te näitte
ֳ chataf kamats (o)
חֳדָשִׁים חודשים
mask. mon. kuukaudet
vrt.
מְלָכִים מלכים
kuninkaat
5.3 SIEPPAUSVOKAALI VOI OLLA MYÖS TAVUA MUODOSTAMATTOMAN
SHVAN TILALLA
Usein myös tavua muodostamattoman (ääntymättömän eli mykän) shva nach ‑vokaalin tilalla on kurkkuäänteen alla sieppausvokaali.
שְׁוָא נָח שווא נח
shva nach mask. MHL (syyr.) tavua muodostamaton (ääntymätön) shva,
"lepäävä shva", šewā quiescens [-ēs-]
יַאֲמִין יאמין
hif. impf./fut. yks. 3. mask. hän uskoo
vrt.
יַגְדִּיל יגדיל
hif. impf./fut. yks. 3. mask. hän tekee suureksi
5.4 KURKKUÄÄNTEET VETÄVÄT PUOLEENSA
A- TAI SEGOL-VOKAALIA
Kurkkuäänteet vetävät puoleensa
a-vokaalia ֲ ַ ָ (chataf patach, patach, kamats gadol) tai
segol-vokaalia ֱ ֶ (chataf segol, segol)
יִסְלַח יסלח
pa. impf./fut. yks. 3. mask. hän antaa anteeksi
יֶחֱזַק \ יֶחְזַק יחזק
pa. impf./fut. yks. 3. mask. hän on vahva
√חזק olla vahva/voimakas
יְחֶזְקֵאל
henk. mask. Hesekiel, "Jumala on voimakas;
Jumala tekee voimakkaaksi"
נַ֫עַר נער
mask. [a-segol.] nuorukainen, "ravistelija"
מֶ֫לַח מלח
mask. [i-segol.] suola
vrt.
מֶ֫לֶךְ מלך
6. BEGED KEFET -KIRJAIMET
Kuusi kirjainta
בגדכפ״ת
bet, gimel, dalet, kaf, pe ja tav on klassisesti äännetty kahdella tavalla
• umpiäänteenä räjähtävästi eli eksplosiivisesti tai
• hankaavasti eli frikatiivisesti
בֶּ֫גֶד כֶּ֫פֶ״ת בגד כפ״ת
muistisana "beged kefet" [begadkefat]
Umpiäänne osoitetaan kirjaimen keskellä olevalla pisteellä.
דָּגֵשׁ קַל דגש קל
ד״ק ,דג״ק
dagesh kal, "kevyt korostus/painotus", dagesh lene [lē-]
Dagesh kal -piste merkitään sanan alussa olevaan tai konsonantin jälkeiseen beged kefet -kirjaimeen.
Dagesh-piste kirjoitetaan siis umpiäänteenä eli meikäläisittäin "normaalisti" ääntyviin kirjaimiin. Muistisääntö: dagesh-piste on "pommi", joka räjäyttää kirjaimen!
בּ b
גּ g
דּ d
כּ k
פּ p
תּ t
Ilman dagesh-pistettä beged kefet -kirjaimet ovat klassisessa hepreassa ääntyneet vokaalin jälkeen hankaavasti eli frikatiivisesti.
ב v [b]
ג [ḡ]
ד [d]
כ ch [k]
פ f [p]
ת [t]
Nykyisin kuitenkaan gimel-, dalet- ja tav-kirjainten osalta ei tehdä eroa umpi- ja
hankaavan ääntämyksen välillä. Ne äännetään aina "normaalisti" räjähtävänä kirjaimena: g, d tai t. Hankaava pisteetön chaf äännetään nykyisin samalla tavalla kuin chet eli karheana nielussa (pharynx/farynx) ääntyvänä h-äänteenä.
Yhteenveto:
בּ b
ב v
גּ g
ג g
דּ d
ד d
כּ k
כ ch
פּ p
פ f
תּ t
ת t
Kolmea nykyhepreassa kahdella eri tavalla ääntyvää kirjainta (bet, kaf, pe) voidaan kutsua myös teknisellä muistisanalla "bekef".
בֶּכֵּ״ף בכ״ף
7. DAGESH CHAZAK ELI KAHDENNUSPISTE
Edellisessä kohdassa kerrottiin, että beged kefet -kirjainten yhteydessä käytetään kirjaimen keskellä dagesh kal (kevyt korostus/painotus) -pistettä osoittamaan umpiäännettä sanan alussa tai konsonantin jälkeen.
Sen lisäksi dagesh- eli korostuspistettä käytetään osoittamaan vokaalin jälkeistä konsonantin kahdennusta eli geminaattaa.
דָּגֵשׁ חָזָק דגש חזק
דג״ח, ד״ח
dagesh chazak mask. MH vokaalin jälkeinen kahdentava piste,
"vahva korostus/painotus", dagesh forte
Kahdentava dagesh chazak -piste voi esiintyä אהחע״ר-kirjaimia lukuun ottamatta kaikissa konsonanteissa. Nykyheprean puhekielessä kahdennusta ei kuitenkaan äännetä.
Kertaus:
– 1. vokaalin jälkeinen piste on kahdentava dagesh chazak
– 2. beged kefet -kirjaimen piste sanan alussa tai konsonantin jälkeen
on umpiäänteen osoittava dagesh kal
דָּבָר דבר
mask. (1442x) sana, asia, jokin, "tavara"
NH yks. asia, jokin, jotakin, (kielteisessä lauseessa) mitään,
mon. sanat
(> suom. tavara)
• piste sanan alussa dagesh kal
מִדְבָּר מדבר
mask. [mem-nom.] (271x) autiomaa, "erämaa"
• piste konsonantin jälkeen dagesh kal
אַ֗בָּא אבא
[ab-ba] mask. PBHL (aram.) isä, isi
• piste vokaalin jälkeen dagesh chazak
הִנֵּה הינה
[hin-ne] interj. (1057x) katso! kas tässä!
• piste vokaalin jälkeen dagesh chazak
צִוָּה ציווה
[tsiv-va] pi. perf. yks. 3. mask. hän käski
• piste vokaalin jälkeen dagesh chazak
8. MAPIK ELI SANAN LOPUSSA OLEVA HE-KONSONANTTI
Sanan lopussa oleva he-kirjain on yleensä vokaalikirjain eli (pitkän) vokaalin merkki. Vokaalikirjaimia kutsutaan nimellä "lukemisen äidit", matres lectionis, vowel letters.
אִמּוֹת־קְרִיאָה אימות קריאה
fem. mon. MH vokaalikirjaimet, "lukemisen äidit"
Joskus he-kirjain on kuitenkin sanan lopussa oikea konsonantti. Tällaiseen konsonanttiseen sananloppuiseen he-kirjaimeen merkitään mapik-piste (he mappicatum [-ā-]).
Mapik ei voi sekaantua dagesh-pisteeseen, koska he-kirjaimeen ei voi merkitä dageshia.
הּ-
מַפִּיק מפיק
*manpik mask. [mem-nom.] MHL (aram.) mapik-piste,
"ulos tuominen"
BA √נפק nefak (11x) pe. lähteä ulos/liikkeelle, ilmestyä,
tulla näkyviin
• arameasta on lainattu myös nykyhepreaan verbijuuri
√נפק v. NHL (aram.) hif. laskea liikkeelle
Nykyheprean puhekielessä sananloppuista he-kirjainta ei kuitenkaan äännetä edes silloin, kun se on mapik-pisteellä varustettu konsonantti.
הַלְלוּיָהּ הללויה
Haleluja! [Halelūjā́h!] Ylistäkää Jahvea/Herraa! Halleluja!
גָּבַהּ גבה
gava [gāváh] v. (34x) olla korkea, ylhäinen, ylpeä
Jos he mappicatum -kirjaimeen liittyy "varastettu patach", patach furtivum [-ī-], niin silloin se äännetään myös puhekielessä.
פַּתָּח גָּנוּב פתח גנוב
mask. MH "varastettu patach" {myös "patach gnuva"}
Sanan loppuun ääntyy tällöin poikkeuksellisesti painoton -ha (konsonantin ja vokaalin paikat vaihtuvat puhekielen ääntämisessä).
גָּבוֹהַּ גבוה
gavóha [gāvṓah] adj. (36x) korkea
vrt.
רוּחַ רוח
ruach [-ú-] mask./fem. (NH fem.) (378x) henki, Henki, tuuli