S Suomen kielen lyhyt kielioppi (INFO SUOMEN KIELIOPPI)

info-s-suomen-kielioppi.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 26.6.2024).
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Johdanto
1. Äänneoppi: äänteet, kirjaimet, tavut ja morfeemit
2. Sanaoppi
3. Lauseoppi
3.0 Lauseopin johdanto
3.1 Lauseenjäsenet eli lauseopilliset (syntaktiset) roolit
3.1.0 Lauseenjäsenten johdanto
3.1.1 Subjekti
3.1.2 Predikaatti
3.1.3 Attribuutti
3.1.3.0 Attribuutin johdanto
3.1.3.1 Adjektiiviattribuutti
3.1.3.2 Genetiiviattribuutti
3.1.3.3 Substantiiviattribuutti eli appositio
3.1.3.4 Infinitiiviattribuutti
3.1.3.5 Sivulauseattribuutti
3.1.4 Objekti
3.1.5 Predikatiivi
3.1.6 Adverbiaali
3.2 Lauseen semanttiset eli suhde-, merkitys- ja tehtäväroolit
3.2.0 Semanttisten roolien johdanto
3.2.1 Nominaalisia ja adverbiaalisia rooleja
3.2.1.1 Tekijä
3.2.1.2 Kokija
3.2.1.3 Vastaanottaja
3.2.1.4 Kohde
3.2.1.5 Lähde
3.2.1.6 Paikka
3.2.1.7 Aika
3.2.1.8 Reitti
3.2.1.9 Määränpää
3.2.1.10 Tavoite
3.2.1.11 Väline
3.2.2 Verbaalisia rooleja
3.2.2.1 Oleminen
3.2.2.2 Tapahtuminen
3.2.2.3 Tekeminen
3.2.2.4 Liikkuminen
3.2.2.5 Muuttuminen
3.3 Lauseet
3.3.0 Lauseiden johdanto
3.3.1 Päälauseet
3.3.2 Sivulauseet
3.3.3 Lauseenvastikkeet
3.3.3.0 Lauseenvastikkeiden johdanto
3.3.3.1 Partisiippirakenne
3.3.3.2 Temporaalirakenne
3.3.3.3 Finaalirakenne
3.3.3.4 Modaalirakenne
4. Paino
5. Välimerkit
6. Lyhenteet
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Äänneoppi: äänteet, kirjaimet, tavut ja morfeemit
https://gen.fi/info-s-aanneoppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Mikkola et al.: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY 2004
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 3. painos. Gaudeamus 2018
Turtia, Kaarina: Sivistyssanat. Otava 2001
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. JOHDANTO
Tämä suomen lyhyt kielioppi on koottu Raamatun alkukielten heprean, aramean ja kreikan sekä nykyheprean opiskelijoiden tukimateriaaliksi.
Heprean ja aramean kielioppikäsitteet ovat hyvin pitkälle yhtenevät. Jatkossa tässä dokumentissa on mainittu vain heprea, mutta useimmissa tapauksissa se muutettavat muuttaen koskee myös arameaa.
Englanninkieliset sanat on kirjoitettu punaisella, latinankieliset violetilla. Latinan sanoissa paino on yleensä kolmanneksi viimeisellä tavulla (antepenultima). Jos toiseksi viimeinen tavu (penultima) on kuitenkin pitkä, niin silloin se on painollinen.
Pyhä Raamattu opettaa, että Jeesus Kristus on Jumalan Sana.
Joh. 1:1
1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. (Joh01_01)
Ilm. 19:11–13
11 Minä näin taivaan avoinna. Ja katso: valkoinen hevonen, jonka selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Tosi, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
12 Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua. Hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse.
13 Hänellä oli yllään vereen kastettu viitta. Ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. (Ilm19_13)
Pyhään Raamattuun kirjoitetut Jumalan sanat kantavat rakkaan Vapahtajamme luoksemme niin kuultuina, luettuina, muisteltuina kuin materiaan liittyneinä kasteessa ja ehtoollisessa.
Kieli muodostuu lauseista, lauseet sanoista, sanat tavuista ja tavut lausutuista äänteistä tai kirjoitetuista kirjaimista. Kirjaimetkin ovat jo itsessään Kristus-saarnaa.
H6K Heprean, kreikan ja latinan kirjaimet
https://gen.fi/h6k-00-kirjaimisto.html
Tässä vähitellen täydentyvässä dokumentissa kieltä tarkastellaan kolmesta näkökulmasta:
• 1. äänneoppi: äänteet, kirjaimet, tavut ja morfeemit
• 2. sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
• 3. lauseoppi
Lisäksi käsitellään painoa, välimerkkejä ja lyhenteitä, jHs.
1. ÄÄNNEOPPI: ÄÄNTEET, KIRJAIMET, TAVUT JA MORFEEMIT
S Äänneoppi: äänteet, kirjaimet, tavut ja morfeemit
https://gen.fi/info-s-aanneoppi.html
2. SANAOPPI: SANALUOKAT SEKÄ NOMINIEN JA VERBIEN TAIVUTUS
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
3. LAUSEOPPI
3.0 LAUSEOPIN JOHDANTO
3.1 LAUSEENJÄSENET ELI LAUSEOPILLISET (SYNTAKTISET) ROOLIT
3.1.0 LAUSEENJÄSENTEN JOHDANTO
3.1.1 SUBJEKTI
3.1.2 PREDIKAATTI
3.1.3 ATTRIBUUTTI
3.1.3.0 ATTRIBUUTIN JOHDANTO
attributum (attribuere, lisätä), attribute, lisämäärite
Attribuutti on substantiiviin liittyvä määrite, joka voi olla
• 1. adjektiiviattribuutti (pyhä Jumala)
• 2. genetiiviattribuutti (Jumalan hyvyys)
• 3. substantiiviattribuutti eli appositio
(uskonpuhdistaja Luther; Josia, Vanhan liiton reformaattori)
• 4. infinitiiviattribuutti (ilo ylistää)
• 5. sivulauseattribuutti (synti, jonka sain anteeksi).
3.1.3.1 ADJEKTIIVIATTRIBUUTTI
3.1.3.2 GENETIIVIATTRIBUUTTI
3.1.3.3 SUBSTANTIIVIATTRIBUUTTI ELI APPOSITIO
3.1.3.4 INFINITIIVIATTRIBUUTTI
3.1.3.5 SIVULAUSEATTRIBUUTTI
3.1.4 OBJEKTI
3.1.5 PREDIKATIIVI
3.1.6 ADVERBIAALI
3.2 LAUSEEN SEMANTTISET ELI SUHDE-, MERKITYS-
JA TEHTÄVÄROOLIT
3.2.0 SEMANTTISTEN ROOLIEN JOHDANTO
3.2.1 NOMINAALISIA JA ADVERBIAALISIA ROOLEJA
3.2.1.1 TEKIJÄ
3.2.1.2 KOKIJA
3.2.1.3 VASTAANOTTAJA
3.2.1.4 KOHDE
3.2.1.5 LÄHDE
3.2.1.6 PAIKKA
3.2.1.7 AIKA
3.2.1.8 REITTI
3.2.1.9 MÄÄRÄNPÄÄ
3.2.1.10 TAVOITE
3.2.1.11 VÄLINE
3.2.2 VERBAALISIA ROOLEJA
3.2.2.1 OLEMINEN
3.2.2.2 TAPAHTUMINEN
3.2.2.3 TEKEMINEN
3.2.2.4 LIIKKUMINEN
3.2.2.5 MUUTTUMINEN
3.3 LAUSEET
3.3.0 LAUSEIDEN JOHDANTO
3.3.1 PÄÄLAUSEET
3.3.2 SIVULAUSEET
3.3.3 LAUSEENVASTIKKEET
3.3.3.0 LAUSEENVASTIKKEIDEN JOHDANTO
3.3.3.1 PARTISIIPPIRAKENNE
3.3.3.2 TEMPORAALIRAKENNE
3.3.3.3 FINAALIRAKENNE
3.3.3.4 MODAALIRAKENNE
4. PAINO
• painon jakautuminen sanassa
• painon jakautuminen lauseessa
Suomen sanassa on pääpaino ensimmäisellä tavulla, minkä lisäksi pitkissä sanoissa voi yhdellä tai useammalla tavulla olla sivupaino. Osa tavuista on painottomia.
• tót-te-lè-màt-to-muù-des-tàn-sa-kaan
x́ pääpaino
x̀ sivupaino
Painollisten ja painottomien tavujen vuorottelu on keskeinen osa kullekin kielelle ominaista puherytmiä.
5. VÄLIMERKIT
6. LYHENTEET
INFO https://gen.fi/info.html
S SUOMEN KIELIOPPI https://gen.fi/info-s.html
S Suomen kielen lyhyt kielioppi
https://gen.fi/info-s-suomen-kielioppi.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
00. Dokumentteja
0. Johdanto
1. Äänneoppi: äänteet, kirjaimet, tavut ja morfeemit
2. Sanaoppi
3. Lauseoppi
3.0 Lauseopin johdanto
3.1 Lauseenjäsenet eli lauseopilliset (syntaktiset) roolit
3.1.0 Lauseenjäsenten johdanto
3.1.1 Subjekti
3.1.2 Predikaatti
3.1.3 Attribuutti
3.1.3.0 Attribuutin johdanto
3.1.3.1 Adjektiiviattribuutti
3.1.3.2 Genetiiviattribuutti
3.1.3.3 Substantiiviattribuutti eli appositio
3.1.3.4 Infinitiiviattribuutti
3.1.3.5 Sivulauseattribuutti
3.1.4 Objekti
3.1.5 Predikatiivi
3.1.6 Adverbiaali
3.2 Lauseen semanttiset eli suhde-, merkitys- ja tehtäväroolit
3.2.0 Semanttisten roolien johdanto
3.2.1 Nominaalisia ja adverbiaalisia rooleja
3.2.1.1 Tekijä
3.2.1.2 Kokija
3.2.1.3 Vastaanottaja
3.2.1.4 Kohde
3.2.1.5 Lähde
3.2.1.6 Paikka
3.2.1.7 Aika
3.2.1.8 Reitti
3.2.1.9 Määränpää
3.2.1.10 Tavoite
3.2.1.11 Väline
3.2.2 Verbaalisia rooleja
3.2.2.1 Oleminen
3.2.2.2 Tapahtuminen
3.2.2.3 Tekeminen
3.2.2.4 Liikkuminen
3.2.2.5 Muuttuminen
3.3 Lauseet
3.3.0 Lauseiden johdanto
3.3.1 Päälauseet
3.3.2 Sivulauseet
3.3.3 Lauseenvastikkeet
3.3.3.0 Lauseenvastikkeiden johdanto
3.3.3.1 Partisiippirakenne
3.3.3.2 Temporaalirakenne
3.3.3.3 Finaalirakenne
3.3.3.4 Modaalirakenne
4. Paino
5. Välimerkit
6. Lyhenteet
00. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
S Äänneoppi: äänteet, kirjaimet, tavut ja morfeemit
https://gen.fi/info-s-aanneoppi.html
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
Ikola, Osmo: Nykysuomen käsikirja. 3. uud. laitos. Gummerus 1991
Ison suomen kieliopin verkkoversio (VISK)
https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
Kielitoimiston ohjepankki
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Kielitoimiston sanakirja
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Korpela, Jukka K.: Nykyajan kielenopas
https://jkorpela.fi/kielenopas/index.html
Mikkola et al.: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja. WSOY 2004
Pitkäranta, Reijo: Suomi–latina–suomi-sanakirja. 3. painos. Gaudeamus 2018
Turtia, Kaarina: Sivistyssanat. Otava 2001
Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/
Wiktionary
https://www.wiktionary.org/
https://en.wiktionary.org/wiki/
0. JOHDANTO
Tämä suomen lyhyt kielioppi on koottu Raamatun alkukielten heprean, aramean ja kreikan sekä nykyheprean opiskelijoiden tukimateriaaliksi.
Heprean ja aramean kielioppikäsitteet ovat hyvin pitkälle yhtenevät. Jatkossa tässä dokumentissa on mainittu vain heprea, mutta useimmissa tapauksissa se muutettavat muuttaen koskee myös arameaa.
Englanninkieliset sanat on kirjoitettu punaisella, latinankieliset violetilla. Latinan sanoissa paino on yleensä kolmanneksi viimeisellä tavulla (antepenultima). Jos toiseksi viimeinen tavu (penultima) on kuitenkin pitkä, niin silloin se on painollinen.
Pyhä Raamattu opettaa, että Jeesus Kristus on Jumalan Sana.
Joh. 1:1
1 Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. (Joh01_01)
Ilm. 19:11–13
11 Minä näin taivaan avoinna. Ja katso: valkoinen hevonen, jonka selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Tosi, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa.
12 Hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua. Hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse.
13 Hänellä oli yllään vereen kastettu viitta. Ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. (Ilm19_13)
Pyhään Raamattuun kirjoitetut Jumalan sanat kantavat rakkaan Vapahtajamme luoksemme niin kuultuina, luettuina, muisteltuina kuin materiaan liittyneinä kasteessa ja ehtoollisessa.
Kieli muodostuu lauseista, lauseet sanoista, sanat tavuista ja tavut lausutuista äänteistä tai kirjoitetuista kirjaimista. Kirjaimetkin ovat jo itsessään Kristus-saarnaa.
H6K Heprean, kreikan ja latinan kirjaimet
https://gen.fi/h6k-00-kirjaimisto.html
Tässä vähitellen täydentyvässä dokumentissa kieltä tarkastellaan kolmesta näkökulmasta:
• 1. äänneoppi: äänteet, kirjaimet, tavut ja morfeemit
• 2. sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
• 3. lauseoppi
Lisäksi käsitellään painoa, välimerkkejä ja lyhenteitä, jHs.
1. ÄÄNNEOPPI: ÄÄNTEET, KIRJAIMET, TAVUT JA MORFEEMIT
S Äänneoppi: äänteet, kirjaimet, tavut ja morfeemit
https://gen.fi/info-s-aanneoppi.html
2. SANAOPPI: SANALUOKAT SEKÄ NOMINIEN JA VERBIEN TAIVUTUS
S Sanaoppi: sanaluokat sekä nominien ja verbien taivutus
https://gen.fi/info-s-sanaoppi.html
3. LAUSEOPPI
3.0 LAUSEOPIN JOHDANTO
3.1 LAUSEENJÄSENET ELI LAUSEOPILLISET (SYNTAKTISET) ROOLIT
3.1.0 LAUSEENJÄSENTEN JOHDANTO
3.1.1 SUBJEKTI
3.1.2 PREDIKAATTI
3.1.3 ATTRIBUUTTI
3.1.3.0 ATTRIBUUTIN JOHDANTO
attributum (attribuere, lisätä), attribute, lisämäärite
Attribuutti on substantiiviin liittyvä määrite, joka voi olla
• 1. adjektiiviattribuutti (pyhä Jumala)
• 2. genetiiviattribuutti (Jumalan hyvyys)
• 3. substantiiviattribuutti eli appositio
(uskonpuhdistaja Luther; Josia, Vanhan liiton reformaattori)
• 4. infinitiiviattribuutti (ilo ylistää)
• 5. sivulauseattribuutti (synti, jonka sain anteeksi).
3.1.3.1 ADJEKTIIVIATTRIBUUTTI
3.1.3.2 GENETIIVIATTRIBUUTTI
3.1.3.3 SUBSTANTIIVIATTRIBUUTTI ELI APPOSITIO
3.1.3.4 INFINITIIVIATTRIBUUTTI
3.1.3.5 SIVULAUSEATTRIBUUTTI
3.1.4 OBJEKTI
3.1.5 PREDIKATIIVI
3.1.6 ADVERBIAALI
3.2 LAUSEEN SEMANTTISET ELI SUHDE-, MERKITYS-
JA TEHTÄVÄROOLIT
3.2.0 SEMANTTISTEN ROOLIEN JOHDANTO
3.2.1 NOMINAALISIA JA ADVERBIAALISIA ROOLEJA
3.2.1.1 TEKIJÄ
3.2.1.2 KOKIJA
3.2.1.3 VASTAANOTTAJA
3.2.1.4 KOHDE
3.2.1.5 LÄHDE
3.2.1.6 PAIKKA
3.2.1.7 AIKA
3.2.1.8 REITTI
3.2.1.9 MÄÄRÄNPÄÄ
3.2.1.10 TAVOITE
3.2.1.11 VÄLINE
3.2.2 VERBAALISIA ROOLEJA
3.2.2.1 OLEMINEN
3.2.2.2 TAPAHTUMINEN
3.2.2.3 TEKEMINEN
3.2.2.4 LIIKKUMINEN
3.2.2.5 MUUTTUMINEN
3.3 LAUSEET
3.3.0 LAUSEIDEN JOHDANTO
3.3.1 PÄÄLAUSEET
3.3.2 SIVULAUSEET
3.3.3 LAUSEENVASTIKKEET
3.3.3.0 LAUSEENVASTIKKEIDEN JOHDANTO
3.3.3.1 PARTISIIPPIRAKENNE
3.3.3.2 TEMPORAALIRAKENNE
3.3.3.3 FINAALIRAKENNE
3.3.3.4 MODAALIRAKENNE
4. PAINO
• painon jakautuminen sanassa
• painon jakautuminen lauseessa
Suomen sanassa on pääpaino ensimmäisellä tavulla, minkä lisäksi pitkissä sanoissa voi yhdellä tai useammalla tavulla olla sivupaino. Osa tavuista on painottomia.
• tót-te-lè-màt-to-muù-des-tàn-sa-kaan
x́ pääpaino
x̀ sivupaino
Painollisten ja painottomien tavujen vuorottelu on keskeinen osa kullekin kielelle ominaista puherytmiä.
5. VÄLIMERKIT
6. LYHENTEET