K4C 3. dekl., digamma-vartalot (KREIKKA KIELIOPPI SUBSTANTIIVIT)
| k4c-3-dekl-9-digamma-vart.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 23.2.2023).
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K4 KIELIOPPI https://gen.fi/k4.html
K4C SUBSTANTIIVIT https://gen.fi/k4c.html
K4C 3. dekl., digamma-vartalot
https://gen.fi/k4c-3-dekl-9-digamma-vart.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Taivutus
2. Digamma- eli diftongivartaloisia (ϝ) sanoja
0. DOKUMENTTEJA
K4A Kreikan kirjaimet
https://gen.fi/k4a-kirjaimet.html
K4C 3. dekl.
https://gen.fi/k4c-3-dekl.html
Aejmelaeus, Lars: Uuden testamentin kreikan kielioppi (LA). Kirjapaja 2008,
§ 34 (s. 38–39)
Blomqvist–Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan (BT). Gaudeamus 1974 [2010],
s. 144–145 [146–147]
Etymonline (Online Etymology Dictionary)
https://www.etymonline.com/
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi (MLK).
Finn Lectura 2007
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989
1. TAIVUTUS
• kreikan digamma-kirjain (kaksoisgamma, ϝ, ääntyy samoin kuin englannin w)
on kadonnut klassisesta ja koinee-kreikasta, mutta se esiintyy vanhoissa piirtokirjoituksissa – nykyisin sitä käytetään vain kieliopeissa
K4A Kreikan kirjaimet
https://gen.fi/k4a-kirjaimet.html
• digamma- eli diftongivartaloisuus tarkoittaa ϝ-kirjaimeen loppuvia
sanavartaloita, joita edeltää vokaali ε tai ο
• digamma on joko kadonnut kokonaan tai muuttunut diftongeissa esiintyväksi
hypsiilon-kirjaimeksi (ευ, ου)
• digamman katoaminen on vaikuttanut supistumia ja muita äännevaihteluja
• omiikron–digamma-kirjaimiin päättyviä sanavartaloita on UT:ssa vain kaksi:
βοῦς ja νοῦς
N βασιλέϝ-ς βασιλεύς ἱερεύς
G βασιλήϝ-ος βασιλέως ἱερέως
D βασιλέϝ-ι βασιλεῖ ἱερεῖ
A βασιλήϝ-ᾰ βασιλέᾱ ἱερέᾱ
V βασιλέϝ βασιλεῦ ἱερεῦ
N βασιλέϝ-ες βασιλεῖς ἱερεῖς
G βασιλήϝ-ων βασιλέων ἱερέων
D βασιλέϝ-σι(ν) βασιλεῦσι(ν) ἱερεῦσι(ν)
A βασιλεῖς ἱερεῖς
• εύς-päätteiset sanat ovat maskuliineja, joiden sanavartalo on joko
εϝ- tai ηϝ-loppuinen
• digamman katoaminen on aiheuttanut yksikön genetiivin ja akkusatiivin
päätteissä vokaalien pituuden metateesin eli paikan vaihtumisen: ensimmäisestä pitkästä vokaalista (η) on tullut lyhyt (ε) ja jälkimmäisestä lyhyestä (ο/ᾰ) tullut pitkä (ω/ᾱ) – myös monikon genetiivissä vartalon pitkä eeta on lyhentynyt päätteen edellä
• muissa muodoissa digamman katoaminen on vaikuttanut diftongin
• monikon akkusatiivi on samanlainen kuin nominatiivi
– se on muodostettu analogisesti jod-vartaloisten sanojen mukaan
N βοϝ-ς βοῦς νοῦς
G βοϝ-ος βοός νοός
D βοϝ-ι βοΐ νοΐ
A βοϝ-ν βοῦν νοῦν
N βοϝ-ες βόες
G βοϝ-ων βοῶν
D βοϝ-σι(ν) βουσί(ν)
A βοϝ-ας βόας
• yksikön akkusatiivin nyy-pääte selittyy sillä, että digamma
(supistuneena hypsiilon) on mielletty tässä vokaaliksi, ja siten on käytetty vokaalipäätteisen juuren akkusatiivin nyy-tunnusta
2. DIGAMMA- ELI DIFTONGIVARTALOISIA (ϝ) SANOJA
᾿Αντιοχεύς -έως kansallisuussubst. mask. (1x, Ap. t. 6:5) antiokialainen
[᾿Αντιόχεια 18x Antiokia]
βασιλεύς -έως mask. (115x, Matt. 1:6) kuningas
(neljännesruhtinas) – Mark. 6:14
(Messias) – Matt. 21:5
(Jeesus) – Matt. 27:37
βοῦς βοός mask. & fem. (8x, Luuk. 13:15) härkä, sonni; lehmä
γονεύς -έως mask. (20x, Matt. 10:21) siittäjä, isä
[γίνομαι 670x syntyä, tulla joksikin, tapahtua, tulla
< PIE *gene- synnyttää, siittää < hepr. √קנה kana MT v. 84x synnyttää, saada aikaan, hankkia itselleen]
• UT [plurale tantum] γονεῖς -έων 20x vanhemmat
γραμματεύς -έως mask. (64x, Matt2_4) kirjanoppinut,
(juutalaisen) lain tuntija, lainopettaja; kirjuri (Apt19_35)
[γράμμα 14x "kirjoitettu", kirjain, kirjoitus, kirje
< γράφω 191x kirjoittaa]
vrt. νομικός 9x lakia koskeva; lainoppinut
νομοδιδάσκαλος 3x lainopettaja
ἱερεύς -έως mask. (31x, Matt. 8:4) pappi
[ἱερός 2x pyhä]
• 1. pappi (juutalainen) – Matt. 8:4
(pakanallinen) – Ap. t. 14:13
• 2. (Kristuksesta) – Hepr. 5:6
ἱερεὺς μέγας: suuri pappi, suuri ylipappi – Hepr. 10:21
• 3. (uskovista) ἱερεῖς τοῦ Θεοῦ καὶ τοῦ Χριστοῦ:
Jumalan ja Kristuksen pappeja – Ilm. 20:6
νοῦς νοός mask. (24x, Luuk. 24:45) ymmärrys, mieli, ajatus
• 1. ymmärrys, mieli (ajattelukyky) – Luuk. 24:45
σαλευθῆναι ὑμᾶς ἀπὸ τοῦ νοός: järkyttää teitä niin,
että ette enää pysty ajattelemaan selkeästi – 2. Tess. 2:2
διεφθαρμένων τὸν νοῦν:
joiden ajattelukyky on tuhoutunut – 1. Tim. 6:5
• 2. mieli (ihmisen henkinen puoli) – Room. 12:2
μεμίανται αὐτῶν καὶ ὁ νοῦς καὶ ἡ συνείδησις: heidän
mielensä ja omatuntonsa on saastunut – Tit. 1:15
• 3. ajattelun tulos, ajatus, päätös – Room. 14:5
τίς ἔγνω νοῦν Κυρίου: kuka voi tietää mitä Herra on ajatellut
– Room. 11:34
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K4 KIELIOPPI https://gen.fi/k4.html
K4C SUBSTANTIIVIT https://gen.fi/k4c.html
K4C 3. dekl., digamma-vartalot
https://gen.fi/k4c-3-dekl-9-digamma-vart.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Taivutus
2. Digamma- eli diftongivartaloisia (ϝ) sanoja
0. DOKUMENTTEJA
K4A Kreikan kirjaimet
https://gen.fi/k4a-kirjaimet.html
K4C 3. dekl.
https://gen.fi/k4c-3-dekl.html
Aejmelaeus, Lars: Uuden testamentin kreikan kielioppi (LA). Kirjapaja 2008,
§ 34 (s. 38–39)
Blomqvist–Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan (BT). Gaudeamus 1974 [2010],
s. 144–145 [146–147]
Etymonline (Online Etymology Dictionary)
https://www.etymonline.com/
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi (MLK).
Finn Lectura 2007
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989
1. TAIVUTUS
• kreikan digamma-kirjain (kaksoisgamma, ϝ, ääntyy samoin kuin englannin w)
on kadonnut klassisesta ja koinee-kreikasta, mutta se esiintyy vanhoissa piirtokirjoituksissa – nykyisin sitä käytetään vain kieliopeissa
K4A Kreikan kirjaimet
https://gen.fi/k4a-kirjaimet.html
• digamma- eli diftongivartaloisuus tarkoittaa ϝ-kirjaimeen loppuvia
sanavartaloita, joita edeltää vokaali ε tai ο
• digamma on joko kadonnut kokonaan tai muuttunut diftongeissa esiintyväksi
hypsiilon-kirjaimeksi (ευ, ου)
• digamman katoaminen on vaikuttanut supistumia ja muita äännevaihteluja
• omiikron–digamma-kirjaimiin päättyviä sanavartaloita on UT:ssa vain kaksi:
βοῦς ja νοῦς
N βασιλέϝ-ς βασιλεύς ἱερεύς
G βασιλήϝ-ος βασιλέως ἱερέως
D βασιλέϝ-ι βασιλεῖ ἱερεῖ
A βασιλήϝ-ᾰ βασιλέᾱ ἱερέᾱ
V βασιλέϝ βασιλεῦ ἱερεῦ
N βασιλέϝ-ες βασιλεῖς ἱερεῖς
G βασιλήϝ-ων βασιλέων ἱερέων
D βασιλέϝ-σι(ν) βασιλεῦσι(ν) ἱερεῦσι(ν)
A βασιλεῖς ἱερεῖς
• εύς-päätteiset sanat ovat maskuliineja, joiden sanavartalo on joko
εϝ- tai ηϝ-loppuinen
• digamman katoaminen on aiheuttanut yksikön genetiivin ja akkusatiivin
päätteissä vokaalien pituuden metateesin eli paikan vaihtumisen: ensimmäisestä pitkästä vokaalista (η) on tullut lyhyt (ε) ja jälkimmäisestä lyhyestä (ο/ᾰ) tullut pitkä (ω/ᾱ) – myös monikon genetiivissä vartalon pitkä eeta on lyhentynyt päätteen edellä
• muissa muodoissa digamman katoaminen on vaikuttanut diftongin
• monikon akkusatiivi on samanlainen kuin nominatiivi
– se on muodostettu analogisesti jod-vartaloisten sanojen mukaan
N βοϝ-ς βοῦς νοῦς
G βοϝ-ος βοός νοός
D βοϝ-ι βοΐ νοΐ
A βοϝ-ν βοῦν νοῦν
N βοϝ-ες βόες
G βοϝ-ων βοῶν
D βοϝ-σι(ν) βουσί(ν)
A βοϝ-ας βόας
• yksikön akkusatiivin nyy-pääte selittyy sillä, että digamma
(supistuneena hypsiilon) on mielletty tässä vokaaliksi, ja siten on käytetty vokaalipäätteisen juuren akkusatiivin nyy-tunnusta
2. DIGAMMA- ELI DIFTONGIVARTALOISIA (ϝ) SANOJA
᾿Αντιοχεύς -έως kansallisuussubst. mask. (1x, Ap. t. 6:5) antiokialainen
[᾿Αντιόχεια 18x Antiokia]
βασιλεύς -έως mask. (115x, Matt. 1:6) kuningas
(neljännesruhtinas) – Mark. 6:14
(Messias) – Matt. 21:5
(Jeesus) – Matt. 27:37
βοῦς βοός mask. & fem. (8x, Luuk. 13:15) härkä, sonni; lehmä
γονεύς -έως mask. (20x, Matt. 10:21) siittäjä, isä
[γίνομαι 670x syntyä, tulla joksikin, tapahtua, tulla
< PIE *gene- synnyttää, siittää < hepr. √קנה kana MT v. 84x synnyttää, saada aikaan, hankkia itselleen]
• UT [plurale tantum] γονεῖς -έων 20x vanhemmat
γραμματεύς -έως mask. (64x, Matt2_4) kirjanoppinut,
(juutalaisen) lain tuntija, lainopettaja; kirjuri (Apt19_35)
[γράμμα 14x "kirjoitettu", kirjain, kirjoitus, kirje
< γράφω 191x kirjoittaa]
vrt. νομικός 9x lakia koskeva; lainoppinut
νομοδιδάσκαλος 3x lainopettaja
ἱερεύς -έως mask. (31x, Matt. 8:4) pappi
[ἱερός 2x pyhä]
• 1. pappi (juutalainen) – Matt. 8:4
(pakanallinen) – Ap. t. 14:13
• 2. (Kristuksesta) – Hepr. 5:6
ἱερεὺς μέγας: suuri pappi, suuri ylipappi – Hepr. 10:21
• 3. (uskovista) ἱερεῖς τοῦ Θεοῦ καὶ τοῦ Χριστοῦ:
Jumalan ja Kristuksen pappeja – Ilm. 20:6
νοῦς νοός mask. (24x, Luuk. 24:45) ymmärrys, mieli, ajatus
• 1. ymmärrys, mieli (ajattelukyky) – Luuk. 24:45
σαλευθῆναι ὑμᾶς ἀπὸ τοῦ νοός: järkyttää teitä niin,
että ette enää pysty ajattelemaan selkeästi – 2. Tess. 2:2
διεφθαρμένων τὸν νοῦν:
joiden ajattelukyky on tuhoutunut – 1. Tim. 6:5
• 2. mieli (ihmisen henkinen puoli) – Room. 12:2
μεμίανται αὐτῶν καὶ ὁ νοῦς καὶ ἡ συνείδησις: heidän
mielensä ja omatuntonsa on saastunut – Tit. 1:15
• 3. ajattelun tulos, ajatus, päätös – Room. 14:5
τίς ἔγνω νοῦν Κυρίου: kuka voi tietää mitä Herra on ajatellut
– Room. 11:34