K4C 3. dekl., digamma-vartalot (KREIKKA KIELIOPPI SUBSTANTIIVIT)
| k4c-3-dekl-9-digamma-vart.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 29.11.2022).
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K4 KIELIOPPI https://gen.fi/k4.html
K4C SUBSTANTIIVIT https://gen.fi/k4c.html
K4C 3. dekl., digamma-vartalot
https://gen.fi/k4c-3-dekl-9-digamma-vart.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Digamma- eli diftongivartalot (ϝ)
0. DOKUMENTTEJA
K4C 3. dekl.
https://gen.fi/k4c-3-dekl.html
Aejmelaeus, Lars: Uuden testamentin kreikan kielioppi (LA). Kirjapaja 2008,
§ 34 (s. 38–39)
Blomqvist–Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan (BT). Gaudeamus 1974 [2010],
s. 144–145 [146–147]
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi (MLK).
Finn Lectura 2007
1. DIGAMMA- ELI DIFTONGIVARTALOT (ϝ)
• kreikan digamma-kirjain (ϝ, ääntyy samoin kuin englannin w) on kadonnut
klassisesta ja koinee-kreikasta, mutta se esiintyy vanhoissa piirtokirjoituksissa – nykyisin sitä käytetään vain kieliopeissa
• digamma- eli diftongivartaloisuus tarkoittaa ϝ-kirjaimeen loppuvia
sanavartaloita, joita edeltää vokaali α, ε tai ο
• digamma on joko kadonnut kokonaan tai muuttunut diftongeissa esiintyväksi
hypsiilon-kirjaimeksi (αυ, ευ, ου)
• digamman katoaminen on vaikuttanut supistumia ja muita äännevaihteluja
• jos digamman jälkeen on tullut sigma, niin digamma on muuttunut
hypsiilon-vokaaliksi ja muodostanut siten ου-diftongin
N βασιλέϝ-ς βασιλεύς
G βασιλήϝ-ος βασιλέως
D βασιλέϝ-ι βασιλεῖ
A βασιλήϝ-ᾰ βασιλέᾱ
V βασιλέϝ βασιλεῦ
N βασιλέϝ-ες βασιλεῖς
G βασιλήϝ-ων βασιλέων
D βασιλέϝ-σι(ν) βασιλεῦσι(ν)
A βασιλεῖς
• ευς-loppuisissa substantiiveissa sanavartalo on joko
εϝ- tai ηϝ-loppuinen
• ευς-loppuisissa sanoissa digamman katoaminen on aiheuttanut
yksikön genetiivin ja akkusatiivin päätteissä vokaalien pituuden metateesin eli paikan vaihtumisen: ensimmäisestä pitkästä vokaalista (η) on tullut lyhyt (ε) ja jälkimmäisestä lyhyestä (ο/ᾰ) tullut pitkä (ω/ᾱ) – myös monikon genetiivissä vartalon pitkä eeta on lyhentynyt päätteen edellä
• muissa ευς-loppuisten sanojen muodoissa digamman katoaminen on
vaikuttanut diftongin
• monikon akkusatiivi on ευς-loppuisissa sanoissa samanlainen kuin
nominatiivi; se on muodostettu analogisesti jod-vartaloisten sanojen mukaan
N βοϝ-ς βοῦς νοῦς
G βοϝ-ος βοός νοός
D βοϝ-ι βοΐ νοΐ
A βοϝ-ν βοῦν νοῦν
N βοϝ-ες βόες
G βοϝ-ων βοῶν
D βοϝ-σι(ν) βουσί(ν)
A βοϝ-ας βόας
• yksikön akkusatiivin nyy-pääte selittyy sillä, että digamma on mielletty tässä
vokaaliksi, ja siten on käytetty vokaalipäätteisen juuren akkusatiivin nyy-tunnusta
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K4 KIELIOPPI https://gen.fi/k4.html
K4C SUBSTANTIIVIT https://gen.fi/k4c.html
K4C 3. dekl., digamma-vartalot
https://gen.fi/k4c-3-dekl-9-digamma-vart.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Digamma- eli diftongivartalot (ϝ)
0. DOKUMENTTEJA
K4C 3. dekl.
https://gen.fi/k4c-3-dekl.html
Aejmelaeus, Lars: Uuden testamentin kreikan kielioppi (LA). Kirjapaja 2008,
§ 34 (s. 38–39)
Blomqvist–Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan (BT). Gaudeamus 1974 [2010],
s. 144–145 [146–147]
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi (MLK).
Finn Lectura 2007
1. DIGAMMA- ELI DIFTONGIVARTALOT (ϝ)
• kreikan digamma-kirjain (ϝ, ääntyy samoin kuin englannin w) on kadonnut
klassisesta ja koinee-kreikasta, mutta se esiintyy vanhoissa piirtokirjoituksissa – nykyisin sitä käytetään vain kieliopeissa
• digamma- eli diftongivartaloisuus tarkoittaa ϝ-kirjaimeen loppuvia
sanavartaloita, joita edeltää vokaali α, ε tai ο
• digamma on joko kadonnut kokonaan tai muuttunut diftongeissa esiintyväksi
hypsiilon-kirjaimeksi (αυ, ευ, ου)
• digamman katoaminen on vaikuttanut supistumia ja muita äännevaihteluja
• jos digamman jälkeen on tullut sigma, niin digamma on muuttunut
hypsiilon-vokaaliksi ja muodostanut siten ου-diftongin
N βασιλέϝ-ς βασιλεύς
G βασιλήϝ-ος βασιλέως
D βασιλέϝ-ι βασιλεῖ
A βασιλήϝ-ᾰ βασιλέᾱ
V βασιλέϝ βασιλεῦ
N βασιλέϝ-ες βασιλεῖς
G βασιλήϝ-ων βασιλέων
D βασιλέϝ-σι(ν) βασιλεῦσι(ν)
A βασιλεῖς
• ευς-loppuisissa substantiiveissa sanavartalo on joko
εϝ- tai ηϝ-loppuinen
• ευς-loppuisissa sanoissa digamman katoaminen on aiheuttanut
yksikön genetiivin ja akkusatiivin päätteissä vokaalien pituuden metateesin eli paikan vaihtumisen: ensimmäisestä pitkästä vokaalista (η) on tullut lyhyt (ε) ja jälkimmäisestä lyhyestä (ο/ᾰ) tullut pitkä (ω/ᾱ) – myös monikon genetiivissä vartalon pitkä eeta on lyhentynyt päätteen edellä
• muissa ευς-loppuisten sanojen muodoissa digamman katoaminen on
vaikuttanut diftongin
• monikon akkusatiivi on ευς-loppuisissa sanoissa samanlainen kuin
nominatiivi; se on muodostettu analogisesti jod-vartaloisten sanojen mukaan
N βοϝ-ς βοῦς νοῦς
G βοϝ-ος βοός νοός
D βοϝ-ι βοΐ νοΐ
A βοϝ-ν βοῦν νοῦν
N βοϝ-ες βόες
G βοϝ-ων βοῶν
D βοϝ-σι(ν) βουσί(ν)
A βοϝ-ας βόας
• yksikön akkusatiivin nyy-pääte selittyy sillä, että digamma on mielletty tässä
vokaaliksi, ja siten on käytetty vokaalipäätteisen juuren akkusatiivin nyy-tunnusta