H4A Vokaalimerkkien nimet (HEPREA, KIELIOPPI, KIRJAIMET)
| h4a-vokaalimerkkien-nimet.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 4.10.2019).
H4 KIELIOPPI, https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET, https://gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Johdanto
1. Cholam, "vahva"
2. Chataf, "sieppaus"
3. Chirik, "kirskuminen"
4. Segol, "viinirypäleterttu"
5. Patach, "avaaja"
6. Tsere, "erilleen repiminen"
7. Kubuts, "kokoaminen"
8. Kamats, "suljettava"
9. Shva, "turha"
10. Shuruk, "suhina"
0. JOHDANTO
Masoreetit, jotka olivat keskiaikaisia juutalaisia kirjanoppineita ja perinteen siirtäjiä, kehittelivät vokaalimerkit eli vokaaleja osoittavat pisteet ja viivat kirjainten ympärillä (nekudot) 600–700-luvuilla. Vokaalimerkkien nimet ovat maskuliineja, konsonanttien eli kirjainten nimet ovat puolestaan feminiinejä. Vokaalimerkkien nimet ovat keskiajan hepreaa (MH), jotkut ovat sen aikaista juutalaisten äidinkieltä arameaa tai arameasta lainattuja. Monikkomuotoina voidaan käyttää heprean im-päätteen rinnalla myös aramean taivutuksen mukaista monikon maskuliinin in-päätettä.
Shva-merkkiä lukuun ottamatta kaikkien vokaalimerkkien nimistä on olemassa kaksi tai useampia muotoja. Tässä dokumentissa käytetään Milon Even-Shoshanin -sanakirjan (osat 1–6, Israel 2003) antamia nykyheprealaisia muotoja.
[kuitenkin סֶגּוֹל, Even-Shoshan סֶגוֹל (ilman dagesh-pistettä)]
Klassisen heprean oppikirjoissa käytetty muoto on mainittu. Jo noin tuhat vuotta aiemmin käyttöön otetuista vokaalikirjaimista (imot hakria) vain pitkän u-vokaalin merkille eli shurukille on annettu oma itsenäinen nimi.
Seuraavassa on lueteltu vokaalimerkkien nimet ja nimien merkitykset nimien heprealaisessa aakkosjärjestyksessä.
1. חוֹלָם CHOLAM, "VAHVA"
Cholam-vokaalimerkin [cholem] nimi tarkoittaa "vahva, voimakas, terve". Se äännetään aina o:na. Cholam-vokaali on tavuopillisesti vahva äänne: Se supistuu harvoin katkovokaaliksi, toisin kuin kamats. O-vokaalia äännettäessä huulet muodostavat pyöreän ja ehjän ympyrän, joka sekin on kestävä ja vahva muoto (vertaa pyöreä putki).
Jos cholam-vokaalimerkkiin liittyy vav-vokaalikirjain, niin silloin sitä kutsutaan nimellä cholam male, "täysi cholam". Pelkkä vokaalipiste on nimeltään cholam chaser, "vajaa cholam".
חוֹלָם, חֹ֫לֶם, חוֹלָם מָלֵא, חוֹלָם חָסֵר
חולם, חולם מלא, חולם חסר
חָלַם חלם v. (29x) tulla voimakkaaksi, vahvistua, olla terve,
nähdä unta (levätessä ja unta nähtäessä vahvistutaan)
חֲלוֹם [חֲלֹם] חלום mask. (65x) uni, unen näkeminen
12 Niin hän näki unta (וַיַּחֲלֹם), ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas. (1. Moos. 28:12)
4 Niiden vasikat vahvistuvat (יַחְלְמוּ), kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja. (Job 39:4 [KR33 Job 39:7])
2. חֲטָף CHATAF, "SIEPPAUS"
Kolmeen vokaalimerkkiin (patach, segol ja kamats) voidaan yhdistää shva-merkki. Näitä yhdistelmämerkkejä kutsutaan nimellä chataf-vokaalit [chatef] eli sieppausvokaalit, lat. shva compositum, "yhdiste-shva". Näitä merkkejä käytetään hepreassa kurkkuäänteiden yhteydessä, arameassa myös joissakin muissa kirjaimissa. Kieliopillisesti ne ovat ns. redusoituja eli vähennettyjä vokaaleja. Nykyisraelilaisen puhekielen lausumisessa tuo vähentäminen ei kuitenkaan kuulu. Chataf-sana on arameaa ja tarkoittaa "pois nappaava, lyhentävä, sieppaava". Hepreassa merkitys on lähes sama: "sieppaus".
Chataf-juuri esiintyy myös klassisen kieliopin lyhyenä o-vokaalina lausuttavan kamatsin nimessä: kamets chatuf, "siepattu kamets". Nykyhepreassa merkkiä kutsutaan nimellä kamats katan, "pieni kamats".
חֲטָף, חָטֵף, חֲטָפִים חטף, חטפים
חֲטַף־פַּתָּח, חֲטַף־סֶגּוֹל, חֲטַף־קָמָץ
חטף פתח, חטף סגול, חטף קמץ
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
חָטַף חטף v. (3x) siepata, ryöstää mukaansa
21 Kun näette Silon tyttärien tulevan ulos karkeloimaan, niin rynnätkää viinitarhoista ja ryöstäkää (וַחֲטַפְתֶּם) jokainen itsellenne vaimo Silon tyttäristä ja lähtekää Benjaminin maahan. (Tuom. 21:21)
9 Kätkössään hän väijyy, niin kuin leijona pensaikossa, hän väijyy siepatakseen (לַחֲטֹף) kurjan; hän sieppaa (יַחְטֹף) kurjan, vetää hänet verkkoonsa. (Ps. 10:9, korjattu käännös)
3. חִירִיק CHIRIK, "KIRSKUMINEN"
Chirik-vokaalimerkin [chirek] nimi tarkoittaa hampaiden kirskumista ja narskumista. I-vokaalia lausuttaessa hampaat ovat lähellä toisiaan.
Jos chirik-vokaaliin liittyy jod-vokaalikirjain, niin silloin sitä kutsutaan joko nimellä "chirik gadol, suuri chirik" tai "chirik male, täysi chirik". Pelkkä vokaalipiste on nimeltään "chirik katan, pieni chirik" tai "chirik chaser, vajaa chirik".
חִירִיק, חִ֫ירֶק חיריק, חירק
חִירִיק קָדוֹל, חִירִיק מָלֵא, חִירִיק קָטָן, חִירִיק חָסֵר
חיריק גדול, חיריק מלא, חיריק קטן, חיריק חסר
חָרַק חרק v. (5x) kiristellä (hampaitaan), irvistää, purra hammasta
12 Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee (וְחֹרֵק) hänelle hampaitansa. (Ps. 37:12)
9 Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli (חָרַק) minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan. (Job 16:9)
4. סֶגּוֹל SEGOL, "VIINIRYPÄLETERTTU"
Segol-vokaalimerkin nimi on arameaa (סְגוֹל) ja tarkoittaa "viinirypäleterttu". Alkuaan se on ollut avoimen e:n merkki (foneettinen merkki ε, lausutaan e- ja ä-vokaalien välissä), nykyisin se lausutaan tavallisena (lyhyenä) e-vokaalina. Merkin muoto muistuttaa viinirypäleterttua.
סֶגּוֹל, סְגוֹל סגול
Heprean kielen viinirypäleterttu kuuluu samaan sanueeseen:
אֶשְׁכּוֹל [אֶשְׁכֹּל] אשכול mask. (9x) viinirypäleterttu, kimppu
10 Viinipuussa oli kolme oksaa, ja samassa kun se alkoi versoa, sen kukat puhkesivat ja sen rypäleterttujen (אֶשְׁכְּלֹתֵֶ֫יהָ) marjat kypsyivät. (1. Moos. 40:10, korjattu käännös)
14 Rakkaani on minulle hennakimppu (אֶשְׁקֹל־הַכֹּ֫פֶר) Ein Gedin puutarhoissa. (Laul. l. 1:14, korjattu käännös)
Nykyhepreaan viinirypäletertun väristä ja myöhemmin orvokin nimestä (lat. Viola) on tullut myös sinipunaista eli violettia (vaaleana myös nimellä liila) tarkoittava värin nimi:
סֶ֫גֶל סגל mask. NH orvokki
סָגוֹל [סָגֹל] סגול adj. NH violetti, sinipunainen, "orvokinvärinen"
Huomaa myös heprean juuri
*√סגל j. valita itselleen, omistaa itselleen, pitää erityisenä
סְגֻלָּה סגולה fem. (8x) omaisuus, omaisuuskansa
5. פַּתָּח PATACH, "AVAAJA"
Patach-vokaalimerkin nimi tarkoittaa "avaaja (tekijäkaava סַסָּס:n mukaisesti)" ja se lausutaan aina (lyhyenä) a:na. A-vokaalia lausuttaessa suu on avattava auki. (Lääkärissä kurkkua tutkittaessa: "Sano a!") Patach tarkoittaa myös "kaivertaja".
Sanan lopussa olevan kurkkuäänteen yhteydessä voidaan tarvita myös patach ganuv ("varastettu patach") -merkkiä.
פַּתָּח, פַּ֫תַּח פתח
פַּתָּח גָּנוּב, חֲטַף־פַּתָּח פתח גנוב, חטף פתח
פָּתַח פתח v. (144x) avata, pi. kaivertaa
מַפְתֵּחַ מפתח mask. (3x) avain
פֶּ֫תַח פתח mask. (164x) oviaukko, portin aukko
6 Neljänkymmenen päivän kuluttua Nooa avasi (וַיִּפְתַּח) arkin ikkunan, jonka hän oli tehnyt. (1. Moos. 8:6)
7 Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella (לַפֶּ֫תַח), ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!" (1. Moos. 4:7)
6. צֵירֵי TSERE, "ERILLEEN REPIMINEN"
Tsere-vokaalimerkin nimi tarkoittaa "erilleen repiminen, rako". Se on yleensä pitkän e-vokaalin merkki, joskus myös lyhyen. Tsere-sana on arameaa. Nimi johtuu siitä, että e-vokaalia lausuttaessa huulet levitetään eli "revitään" mahdollisimman leveäksi raolleen.
צְרֵי צרי mask. (aram.) erilleen repiminen, halkaiseminen, rako
צֵירֵי, צֵירֶה צירי, צירה
Aramean tsere-sanan taustalla on ilmeisesti heprean juuri
√צָרַר צרר v. (61x, 1. Moos. 32:8) "olla vahvasti lähellä"
trans. kääriä, kietoa, eristää, ahdistaa, osoittaa vihollisuutta, vastustaa, ottaa toiseksi aviovaimoksi, intr. olla ahdas, ahdistua
8 Ja Jaakob pelkäsi kovin ja hänellä oli ahdistus (וַיֵּ֫צֶר). Ja hän jakoi kansan, joka oli hänen kanssansa, ja pikkukarjan ja raavaskarjan ja kamelit kahteen joukkoon. (1. Moos. 32:8 [KR 1933 1. Moos. 32:7], korjattu käännös)
8 Minun näköni on heikentynyt murheesta, hämärtynyt kaikkien vastustajieni (צוֹרְרָֽי) tähden. (Ps. 6:8, korjattu käännös)
7. קֻבּוּץ KUBUTS, "KOKOAMINEN"
Kubuts-vokaalimerkin toinen nimi on kibuts, joka on laajalti tunnettu nimitys alun perin maanviljelykseen keskittyvälle nykyisraelilaiselle yhteisomistustilalle. Nimi tarkoittaa yhteen kokoamista: Kibbutsi on paikka, jossa on koottu sekä ihmiset että varat yhteen. Vokaalimerkin nimi on lyhentymä sanoista kibuts sfataim, "huulten kokoaminen". U-vokaalia lausuttaessa on "koottava" huulet yhteen.
קֻבּוּץ, קִבּוּץ קובוץ, קיבוץ
√קָבַץ קבץ v. (127x, 1. Moos. 41:35) koota, kutsua koolle
קִבּוּץ קיבוץ mask. (1x, Jes. 57:13) koottu joukko, kokoelma, PBH kokoontuminen, yhteisö, NH kibbutsi (yhteisomistustila)
35 Ja koottakoon (וְיִקְבְּצוּ) näinä hyvinä vuosina, jotka tulevat, kaikki niiden sato ja kasattakoon viljaa faraon haltuun, talletettakoon sato kaupunkeihin ja säilytettäköön. (1. Moos. 41:35)
23 – – kaikkien kansojen kokoontuessa (בְּהִקָּבֵץ) yhteen, ja valtakuntien, palvelemaan Herraa. (Ps. 102:23, korjattu käännös)
8. קָמָץ KAMATS, "SULJETTAVA"
Kamats-vokaalimerkin [kamets] nimi tarkoittaa "suljettava". Se on ääntynyt alkuaan o-vokaalina. Ashkenasijuutalaisten (Keski- ja Itä-Euroopassa asuneet juutalaissuvut, joidenkin laskelmien mukaan lähes 80 % kaikista juutalaisista, n. 12 miljoonaa) keskuudessa kamats lausutaan yleisesti yhä edelleen erityisesti Israelin ulkopuolella o-vokaalina: komots! (Isroel, Avrohom, omein jne.)
Myöhemmin Espanjan (hepr. Sfarad) juutalaisten keskuudessa kamats alettiin kuitenkin lausua a:na (mahdollisesti ladinon eli juutalaisespanjan vaikutuksesta). Tämän sefarditradition mukaisesti myös nyky-Israelin ohjeellisessa kirja- ja puhekielessä kamats lausutaan useimmissa tapauksissa a:na. Myös sefarditraditiossa on muistuma alkuperäisestä o-äänteestä: kamats katan ja chataf kamats, joissa kamats lausutaan o:na.
Nimi "suljettava" johtunee siitä, että yleisintä eli a-vokaalia lausuttaessa huulet ja suu ovat auki, o:ta lausuttaessa huulet "sulkeutuvat" pyöreäksi ympyräksi.
קָמָץ, קָ֫מֶץ קמץ
קָמָץ גָּדוֹל, קָמָץ קָטָן, קָ֫מֶץ חָטוּף, חֲטַף־קָמָץ
קמץ גדול, קמץ קטן, קמץ חטוף, חטף קמץ
קָמַץ קמץ v. (3x, 3. Moos. 2:2) sulkea kouraansa, ottaa kourallinen
קֹ֫מֶץ קומץ mask. (4x, 1. Moos. 41:47) kourallinen, läjä
2 Ja vieköön sen papeille, Aaronin pojille, ja pappi ottakoon (וְקָמַץ) kourallisen niitä jauhoja ja sitä öljyä ynnä kaiken suitsukkeen ja polttakoon tämän alttariuhriosan alttarilla suloisesti tuoksuvana uhrina Herralle. (3. Moos. 2:2)
47 Ja maa tuotti seitsemän yltäkylläistä vuotta, läjittäin (לִקְמָצִים). (1. Moos. 41:47, korjattu käännös)
9. שְׁוָא SHVA, "TURHA"
Shva-merkki on lainattu syyrian- eli arameankielisistä teksteistä, jossa sitä on käytetty painomerkkinä. Heprean kielessä samat kirjaimet (שָׁוְא) tarkoittavat "turhuus, tyhjyys, vääryys, arvottomuus". Muistisääntönä voikin pitää shvan merkityksen osalta tuota heprealaista merkitystä: Shva on usein "turha" tai "tyhjä" eli sitä ei lausuta.
√שְׁוָא syyr. olla samanlainen, olla yhtä suuri,
Peshitta: olla arvollinen, olla riittävä
7 Sen tähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi (שׁוֵית) tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee. (Luuk. 7:7)
שָׁוְא שווא mask. (53x, 2. Moos. 20:7) turhuus, tyhjyys, vääryys,
arvottomuus
שְׁוָא, שְׁוָא נָח, שְׁוָא נָע, שְׁוָא מְרָחֵף
שווא, שווא נח, שווא נע, שווא מרחף
7 Älä turhaan (לַשָּׁוְא) lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu. (2. Moos. 20:7)
10. שׁוּרוּק SHURUK, "SUHINA"
Shuruk-vokaalimerkin [shurek] nimi tarkoittaa "suhina, vihellys". Se äännetään aina u-vokaalina. Suhistaessa ja vihellettäessä huulet ovat samassa asennossa kuin u-vokaalia lausuttaessa.
שׁוּרוּק, שׁ֫וּרֶק שורוק, שורק
שָׁרַק שרק v. (12x, 1. Kun. 9:8) viheltää,
kutsua luokseen viheltämällä
מַשְׁרוֹקִית משרוקית fem. NH puhalluspilli, "vihellin"
שַׁרְקָן שרקן mask. NH marsu, "suhisija"
8 Ja tämä temppeli on tosin korkein, mutta jokainen, joka kulkee siitä ohi, on tyrmistyvä ja viheltävä (וְשָׁרָ֑ק); ja kun kysytään: "Miksi on Herra tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?" niin vastataan: "Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka oli vienyt heidän isänsä pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin ja kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sen tähden Herra on antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä'." (1. Kun. 9:8–9)
26 Ja hän pystyttää viirin kaukaiselle kansalle ja viheltää (וְשָׁרַק) sen luokseen maan äärestä. Ja katso, se tulee viipymättä, nopeasti. (Jes. 5:26)
H4 KIELIOPPI, https://gen.fi/h4.html
H4A KIRJAIMET, https://gen.fi/h4a.html
H4A Vokaalimerkkien nimet
https://gen.fi/h4a-vokaalimerkkien-nimet.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Johdanto
1. Cholam, "vahva"
2. Chataf, "sieppaus"
3. Chirik, "kirskuminen"
4. Segol, "viinirypäleterttu"
5. Patach, "avaaja"
6. Tsere, "erilleen repiminen"
7. Kubuts, "kokoaminen"
8. Kamats, "suljettava"
9. Shva, "turha"
10. Shuruk, "suhina"
0. JOHDANTO
Masoreetit, jotka olivat keskiaikaisia juutalaisia kirjanoppineita ja perinteen siirtäjiä, kehittelivät vokaalimerkit eli vokaaleja osoittavat pisteet ja viivat kirjainten ympärillä (nekudot) 600–700-luvuilla. Vokaalimerkkien nimet ovat maskuliineja, konsonanttien eli kirjainten nimet ovat puolestaan feminiinejä. Vokaalimerkkien nimet ovat keskiajan hepreaa (MH), jotkut ovat sen aikaista juutalaisten äidinkieltä arameaa tai arameasta lainattuja. Monikkomuotoina voidaan käyttää heprean im-päätteen rinnalla myös aramean taivutuksen mukaista monikon maskuliinin in-päätettä.
Shva-merkkiä lukuun ottamatta kaikkien vokaalimerkkien nimistä on olemassa kaksi tai useampia muotoja. Tässä dokumentissa käytetään Milon Even-Shoshanin -sanakirjan (osat 1–6, Israel 2003) antamia nykyheprealaisia muotoja.
[kuitenkin סֶגּוֹל, Even-Shoshan סֶגוֹל (ilman dagesh-pistettä)]
Klassisen heprean oppikirjoissa käytetty muoto on mainittu. Jo noin tuhat vuotta aiemmin käyttöön otetuista vokaalikirjaimista (imot hakria) vain pitkän u-vokaalin merkille eli shurukille on annettu oma itsenäinen nimi.
Seuraavassa on lueteltu vokaalimerkkien nimet ja nimien merkitykset nimien heprealaisessa aakkosjärjestyksessä.
1. חוֹלָם CHOLAM, "VAHVA"
Cholam-vokaalimerkin [cholem] nimi tarkoittaa "vahva, voimakas, terve". Se äännetään aina o:na. Cholam-vokaali on tavuopillisesti vahva äänne: Se supistuu harvoin katkovokaaliksi, toisin kuin kamats. O-vokaalia äännettäessä huulet muodostavat pyöreän ja ehjän ympyrän, joka sekin on kestävä ja vahva muoto (vertaa pyöreä putki).
Jos cholam-vokaalimerkkiin liittyy vav-vokaalikirjain, niin silloin sitä kutsutaan nimellä cholam male, "täysi cholam". Pelkkä vokaalipiste on nimeltään cholam chaser, "vajaa cholam".
חוֹלָם, חֹ֫לֶם, חוֹלָם מָלֵא, חוֹלָם חָסֵר
חולם, חולם מלא, חולם חסר
חָלַם חלם v. (29x) tulla voimakkaaksi, vahvistua, olla terve,
nähdä unta (levätessä ja unta nähtäessä vahvistutaan)
חֲלוֹם [חֲלֹם] חלום mask. (65x) uni, unen näkeminen
12 Niin hän näki unta (וַיַּחֲלֹם), ja katso, maan päälle oli asetettu tikapuut, joiden pää ulottui taivaaseen, ja katso, Jumalan enkelit kulkivat niitä myöten ylös ja alas. (1. Moos. 28:12)
4 Niiden vasikat vahvistuvat (יַחְלְמוּ), kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja. (Job 39:4 [KR33 Job 39:7])
2. חֲטָף CHATAF, "SIEPPAUS"
Kolmeen vokaalimerkkiin (patach, segol ja kamats) voidaan yhdistää shva-merkki. Näitä yhdistelmämerkkejä kutsutaan nimellä chataf-vokaalit [chatef] eli sieppausvokaalit, lat. shva compositum, "yhdiste-shva". Näitä merkkejä käytetään hepreassa kurkkuäänteiden yhteydessä, arameassa myös joissakin muissa kirjaimissa. Kieliopillisesti ne ovat ns. redusoituja eli vähennettyjä vokaaleja. Nykyisraelilaisen puhekielen lausumisessa tuo vähentäminen ei kuitenkaan kuulu. Chataf-sana on arameaa ja tarkoittaa "pois nappaava, lyhentävä, sieppaava". Hepreassa merkitys on lähes sama: "sieppaus".
Chataf-juuri esiintyy myös klassisen kieliopin lyhyenä o-vokaalina lausuttavan kamatsin nimessä: kamets chatuf, "siepattu kamets". Nykyhepreassa merkkiä kutsutaan nimellä kamats katan, "pieni kamats".
חֲטָף, חָטֵף, חֲטָפִים חטף, חטפים
חֲטַף־פַּתָּח, חֲטַף־סֶגּוֹל, חֲטַף־קָמָץ
חטף פתח, חטף סגול, חטף קמץ
קָ֫מֶץ חָטוּף קמץ חטוף
חָטַף חטף v. (3x) siepata, ryöstää mukaansa
21 Kun näette Silon tyttärien tulevan ulos karkeloimaan, niin rynnätkää viinitarhoista ja ryöstäkää (וַחֲטַפְתֶּם) jokainen itsellenne vaimo Silon tyttäristä ja lähtekää Benjaminin maahan. (Tuom. 21:21)
9 Kätkössään hän väijyy, niin kuin leijona pensaikossa, hän väijyy siepatakseen (לַחֲטֹף) kurjan; hän sieppaa (יַחְטֹף) kurjan, vetää hänet verkkoonsa. (Ps. 10:9, korjattu käännös)
3. חִירִיק CHIRIK, "KIRSKUMINEN"
Chirik-vokaalimerkin [chirek] nimi tarkoittaa hampaiden kirskumista ja narskumista. I-vokaalia lausuttaessa hampaat ovat lähellä toisiaan.
Jos chirik-vokaaliin liittyy jod-vokaalikirjain, niin silloin sitä kutsutaan joko nimellä "chirik gadol, suuri chirik" tai "chirik male, täysi chirik". Pelkkä vokaalipiste on nimeltään "chirik katan, pieni chirik" tai "chirik chaser, vajaa chirik".
חִירִיק, חִ֫ירֶק חיריק, חירק
חִירִיק קָדוֹל, חִירִיק מָלֵא, חִירִיק קָטָן, חִירִיק חָסֵר
חיריק גדול, חיריק מלא, חיריק קטן, חיריק חסר
חָרַק חרק v. (5x) kiristellä (hampaitaan), irvistää, purra hammasta
12 Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee (וְחֹרֵק) hänelle hampaitansa. (Ps. 37:12)
9 Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli (חָרַק) minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan. (Job 16:9)
4. סֶגּוֹל SEGOL, "VIINIRYPÄLETERTTU"
Segol-vokaalimerkin nimi on arameaa (סְגוֹל) ja tarkoittaa "viinirypäleterttu". Alkuaan se on ollut avoimen e:n merkki (foneettinen merkki ε, lausutaan e- ja ä-vokaalien välissä), nykyisin se lausutaan tavallisena (lyhyenä) e-vokaalina. Merkin muoto muistuttaa viinirypäleterttua.
סֶגּוֹל, סְגוֹל סגול
Heprean kielen viinirypäleterttu kuuluu samaan sanueeseen:
אֶשְׁכּוֹל [אֶשְׁכֹּל] אשכול mask. (9x) viinirypäleterttu, kimppu
10 Viinipuussa oli kolme oksaa, ja samassa kun se alkoi versoa, sen kukat puhkesivat ja sen rypäleterttujen (אֶשְׁכְּלֹתֵֶ֫יהָ) marjat kypsyivät. (1. Moos. 40:10, korjattu käännös)
14 Rakkaani on minulle hennakimppu (אֶשְׁקֹל־הַכֹּ֫פֶר) Ein Gedin puutarhoissa. (Laul. l. 1:14, korjattu käännös)
Nykyhepreaan viinirypäletertun väristä ja myöhemmin orvokin nimestä (lat. Viola) on tullut myös sinipunaista eli violettia (vaaleana myös nimellä liila) tarkoittava värin nimi:
סֶ֫גֶל סגל mask. NH orvokki
סָגוֹל [סָגֹל] סגול adj. NH violetti, sinipunainen, "orvokinvärinen"
Huomaa myös heprean juuri
*√סגל j. valita itselleen, omistaa itselleen, pitää erityisenä
סְגֻלָּה סגולה fem. (8x) omaisuus, omaisuuskansa
5. פַּתָּח PATACH, "AVAAJA"
Patach-vokaalimerkin nimi tarkoittaa "avaaja (tekijäkaava סַסָּס:n mukaisesti)" ja se lausutaan aina (lyhyenä) a:na. A-vokaalia lausuttaessa suu on avattava auki. (Lääkärissä kurkkua tutkittaessa: "Sano a!") Patach tarkoittaa myös "kaivertaja".
Sanan lopussa olevan kurkkuäänteen yhteydessä voidaan tarvita myös patach ganuv ("varastettu patach") -merkkiä.
פַּתָּח, פַּ֫תַּח פתח
פַּתָּח גָּנוּב, חֲטַף־פַּתָּח פתח גנוב, חטף פתח
פָּתַח פתח v. (144x) avata, pi. kaivertaa
מַפְתֵּחַ מפתח mask. (3x) avain
פֶּ֫תַח פתח mask. (164x) oviaukko, portin aukko
6 Neljänkymmenen päivän kuluttua Nooa avasi (וַיִּפְתַּח) arkin ikkunan, jonka hän oli tehnyt. (1. Moos. 8:6)
7 Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella (לַפֶּ֫תַח), ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!" (1. Moos. 4:7)
6. צֵירֵי TSERE, "ERILLEEN REPIMINEN"
Tsere-vokaalimerkin nimi tarkoittaa "erilleen repiminen, rako". Se on yleensä pitkän e-vokaalin merkki, joskus myös lyhyen. Tsere-sana on arameaa. Nimi johtuu siitä, että e-vokaalia lausuttaessa huulet levitetään eli "revitään" mahdollisimman leveäksi raolleen.
צְרֵי צרי mask. (aram.) erilleen repiminen, halkaiseminen, rako
צֵירֵי, צֵירֶה צירי, צירה
Aramean tsere-sanan taustalla on ilmeisesti heprean juuri
√צָרַר צרר v. (61x, 1. Moos. 32:8) "olla vahvasti lähellä"
trans. kääriä, kietoa, eristää, ahdistaa, osoittaa vihollisuutta, vastustaa, ottaa toiseksi aviovaimoksi, intr. olla ahdas, ahdistua
8 Ja Jaakob pelkäsi kovin ja hänellä oli ahdistus (וַיֵּ֫צֶר). Ja hän jakoi kansan, joka oli hänen kanssansa, ja pikkukarjan ja raavaskarjan ja kamelit kahteen joukkoon. (1. Moos. 32:8 [KR 1933 1. Moos. 32:7], korjattu käännös)
8 Minun näköni on heikentynyt murheesta, hämärtynyt kaikkien vastustajieni (צוֹרְרָֽי) tähden. (Ps. 6:8, korjattu käännös)
7. קֻבּוּץ KUBUTS, "KOKOAMINEN"
Kubuts-vokaalimerkin toinen nimi on kibuts, joka on laajalti tunnettu nimitys alun perin maanviljelykseen keskittyvälle nykyisraelilaiselle yhteisomistustilalle. Nimi tarkoittaa yhteen kokoamista: Kibbutsi on paikka, jossa on koottu sekä ihmiset että varat yhteen. Vokaalimerkin nimi on lyhentymä sanoista kibuts sfataim, "huulten kokoaminen". U-vokaalia lausuttaessa on "koottava" huulet yhteen.
קֻבּוּץ, קִבּוּץ קובוץ, קיבוץ
√קָבַץ קבץ v. (127x, 1. Moos. 41:35) koota, kutsua koolle
קִבּוּץ קיבוץ mask. (1x, Jes. 57:13) koottu joukko, kokoelma, PBH kokoontuminen, yhteisö, NH kibbutsi (yhteisomistustila)
35 Ja koottakoon (וְיִקְבְּצוּ) näinä hyvinä vuosina, jotka tulevat, kaikki niiden sato ja kasattakoon viljaa faraon haltuun, talletettakoon sato kaupunkeihin ja säilytettäköön. (1. Moos. 41:35)
23 – – kaikkien kansojen kokoontuessa (בְּהִקָּבֵץ) yhteen, ja valtakuntien, palvelemaan Herraa. (Ps. 102:23, korjattu käännös)
8. קָמָץ KAMATS, "SULJETTAVA"
Kamats-vokaalimerkin [kamets] nimi tarkoittaa "suljettava". Se on ääntynyt alkuaan o-vokaalina. Ashkenasijuutalaisten (Keski- ja Itä-Euroopassa asuneet juutalaissuvut, joidenkin laskelmien mukaan lähes 80 % kaikista juutalaisista, n. 12 miljoonaa) keskuudessa kamats lausutaan yleisesti yhä edelleen erityisesti Israelin ulkopuolella o-vokaalina: komots! (Isroel, Avrohom, omein jne.)
Myöhemmin Espanjan (hepr. Sfarad) juutalaisten keskuudessa kamats alettiin kuitenkin lausua a:na (mahdollisesti ladinon eli juutalaisespanjan vaikutuksesta). Tämän sefarditradition mukaisesti myös nyky-Israelin ohjeellisessa kirja- ja puhekielessä kamats lausutaan useimmissa tapauksissa a:na. Myös sefarditraditiossa on muistuma alkuperäisestä o-äänteestä: kamats katan ja chataf kamats, joissa kamats lausutaan o:na.
Nimi "suljettava" johtunee siitä, että yleisintä eli a-vokaalia lausuttaessa huulet ja suu ovat auki, o:ta lausuttaessa huulet "sulkeutuvat" pyöreäksi ympyräksi.
קָמָץ, קָ֫מֶץ קמץ
קָמָץ גָּדוֹל, קָמָץ קָטָן, קָ֫מֶץ חָטוּף, חֲטַף־קָמָץ
קמץ גדול, קמץ קטן, קמץ חטוף, חטף קמץ
קָמַץ קמץ v. (3x, 3. Moos. 2:2) sulkea kouraansa, ottaa kourallinen
קֹ֫מֶץ קומץ mask. (4x, 1. Moos. 41:47) kourallinen, läjä
2 Ja vieköön sen papeille, Aaronin pojille, ja pappi ottakoon (וְקָמַץ) kourallisen niitä jauhoja ja sitä öljyä ynnä kaiken suitsukkeen ja polttakoon tämän alttariuhriosan alttarilla suloisesti tuoksuvana uhrina Herralle. (3. Moos. 2:2)
47 Ja maa tuotti seitsemän yltäkylläistä vuotta, läjittäin (לִקְמָצִים). (1. Moos. 41:47, korjattu käännös)
9. שְׁוָא SHVA, "TURHA"
Shva-merkki on lainattu syyrian- eli arameankielisistä teksteistä, jossa sitä on käytetty painomerkkinä. Heprean kielessä samat kirjaimet (שָׁוְא) tarkoittavat "turhuus, tyhjyys, vääryys, arvottomuus". Muistisääntönä voikin pitää shvan merkityksen osalta tuota heprealaista merkitystä: Shva on usein "turha" tai "tyhjä" eli sitä ei lausuta.
√שְׁוָא syyr. olla samanlainen, olla yhtä suuri,
Peshitta: olla arvollinen, olla riittävä
7 Sen tähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi (שׁוֵית) tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee. (Luuk. 7:7)
שָׁוְא שווא mask. (53x, 2. Moos. 20:7) turhuus, tyhjyys, vääryys,
arvottomuus
שְׁוָא, שְׁוָא נָח, שְׁוָא נָע, שְׁוָא מְרָחֵף
שווא, שווא נח, שווא נע, שווא מרחף
7 Älä turhaan (לַשָּׁוְא) lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka hänen nimensä turhaan lausuu. (2. Moos. 20:7)
10. שׁוּרוּק SHURUK, "SUHINA"
Shuruk-vokaalimerkin [shurek] nimi tarkoittaa "suhina, vihellys". Se äännetään aina u-vokaalina. Suhistaessa ja vihellettäessä huulet ovat samassa asennossa kuin u-vokaalia lausuttaessa.
שׁוּרוּק, שׁ֫וּרֶק שורוק, שורק
שָׁרַק שרק v. (12x, 1. Kun. 9:8) viheltää,
kutsua luokseen viheltämällä
מַשְׁרוֹקִית משרוקית fem. NH puhalluspilli, "vihellin"
שַׁרְקָן שרקן mask. NH marsu, "suhisija"
8 Ja tämä temppeli on tosin korkein, mutta jokainen, joka kulkee siitä ohi, on tyrmistyvä ja viheltävä (וְשָׁרָ֑ק); ja kun kysytään: "Miksi on Herra tehnyt näin tälle maalle ja tälle temppelille?" niin vastataan: "Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, joka oli vienyt heidän isänsä pois Egyptin maasta, ja liittyivät muihin jumaliin ja kumarsivat niitä ja palvelivat niitä; sen tähden Herra on antanut kaiken tämän pahan kohdata heitä'." (1. Kun. 9:8–9)
26 Ja hän pystyttää viirin kaukaiselle kansalle ja viheltää (וְשָׁרַק) sen luokseen maan äärestä. Ja katso, se tulee viipymättä, nopeasti. (Jes. 5:26)