H4C Maat, asukkaat ja kielet Johdanto (HEPREA KIELIOPPI SUBSTANTIIVIT)
| h4c-maat-johd.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 28.10.2022).
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4C SUBSTANTIIVIT https://gen.fi/h4c.html
H4C Maat, asukkaat ja kielet Johdanto
https://gen.fi/h4c-maat-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Yleistä sanastoa
3. Valtioiden nimet
4. Kansallisuussubstantiivit
4.1 Vanhat ja uudet kansallisuussubstantiivit
4.2 Esimerkkejä vanhoista kansallisuussubstantiiveista
4.3 Esimerkkejä uusista kansallisuussubstantiiveista (FW)
5. Kansallisuusadjektiivit
5.1 Vanhat ja uudet kansallisuusadjektiivit
5.2 Ultimapainotteiset vanhat kansallisuusadjektiivit
5.3 Uudet kansallisuusadjektiivit (FW)
6. Lähi-idän kaupunkien kansallisuussubstantiivit ja -adjektiivit
7. Kielet
0. DOKUMENTTEJA
H3M Maat, asukkaat ja kielet (1–8)
https://gen.fi/h3m-1_8.html
H4L Nykyheprean lainasanat Johdanto
https://gen.fi/h4L-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
H4L Lainasanojen konsonantit
https://gen.fi/h4L-konsonantit.html
1. JOHDANTO
Kansallisuusnimet (kansallisuussubstantiivit ja -adjektiivit) sekä kielet jakautuvat painon ja taivutuksen suhteen kahteen ryhmään: vanhoihin ja uusiin.
Vanhoihin kuuluvat luvatussa maassa 1900-luvun alussa asuneiden juutalaisten hyvin tuntemat maat ja kansat: arabit, Bulgaria, Egypti, Englanti, Espanja jne. Muut ovat uusia.
Useimmat vanhat kansallisuusnimet ja kielet kuuluvat nykyheprean vanhoihin lainasanoihin [NHL New Hebrew (Loanword)], jotka painotetaan aina heprealaisittain. Vanhojen kansallissubstantiivien taivutuksesta on huomattava, että yksikön feminiinissä eli naisesta käytetään pitempää ija-päätettä (vrt. suomen -tar). Puhekielessä tulee todennäköisesti ymmärretyksi, vaikka tätä pitempää päätettä ei osaisikaan/muistaisikaan käyttää.
Uudet kansallisuusnimet ja kielet ovat nykyheprean uusia lainasanoja eli vierassanoja [FW Foreign Word]. Paino on niissä yleensä muualla kuin ultimalla, eikä paino siirry koskaan päätteelle. Uusissa kansallisuussubstantiiveissa yksikön feminiini pääte (naista tarkoittava sana) on adjektiivin kaltainen -it.
Vierassanoissa (FW) kaikki shva-merkit ovat mykkiä. Myöskään muita katkovokaaleja tai kamats katan -vokaalia ei käytetä. Beged kefet ‑kirjainten dagesh-pisteet merkitään vierassanoihin heprealaisittain. Sen sijaan nykyheprean uusissa vieraserisnimissä eli vierasnimissä (FN Foreign Name) ei gimel- ja dalet-kirjaimissa käytetä dagesh kal -pistettä.
Kansojen ja maiden nimistä johtuvat kansallisuusnimet jakautuvat käytön ja taivutuksen suhteen kansallisuussubstantiiveihin ja kansallisuusadjektiiveihin.
Suomenkieliselle näiden kahden ryhmän – substantiivien ja adjektiivien – erottaminen toisistaan on voi olla hankalaa: meillä ei yleensä ole taivutuksen suhteen eroa sillä, käytetäänkö kansallisuusnimeä substantiivina vai adjektiivina.
Suomalaiset (subst.) ovat tehneet lähetystyötä Israelissa.
Suomalaiset (adj.) tuotteet ovat yleensä laadukkaita.
Harvinainen esimerkki suomen kielen kansallisuussubstantiivin ja ‑adjektiivin erottamisesta toisistaan on "katolilainen" ja "katolinen".
Katolilaiset (subst.) käyvät sunnuntaisin messussa.
Katolinen (adj.) kirkko ei hyväksy aborttia.
2. YLEISTÄ SANASTOA
אֶ֫רֶץ ארץ
fem. [a-segol.] (2504x) maa, country
בִּירָה בירה
fem. (16x) BH linnoitus; akropolis eli yläkaupunki,
jossa oli kuninkaan hallintopaikka; temppeli,
NH pääkaupunki, capital, "fortress"
לָשׁוֹן לשון
mask. & fem. {fem.} (117x) kieli, puhekieli,
"osasten/äänteiden yhdistäjä", language, tongue
לְשׁוֹנוֹת mon.
√לוש yhdistää elementtejä: v. (5x) vaivata taikinaa
מְדִינָה מדינה
fem. [mem-nom.] (53x) BH hallintoalue, NH valtio, state
√דון [דין] hallita, tuomita, v. (24x) tuomita, käydä oikeutta,
ajaa oikeudessa jonkun asiaa, hankkia oikeutta
שָׂפָה שפה
fem. (176x) huuli; reuna, ääri, ranta; (puhe)kieli,
lip; edge; language
שָׂפוֹת mon. (puhe)kielet
תּוֹשָׁב תושב
mask. [tav-nom.] (14x) BH (tilapäinen) asukas;
uudisasukas, jolla ei ole vielä kansalaisoikeuksia,
NH kansalainen, asukas, citizen, inhabitant
תּוֹשָׁבִים תּוֹשָׁבֵי־ (ei propr. red.)
תּוֹשֶׁ֫בֶת fem. תּוֹשָׁבוֹת תּוֹשָׁבוֹת־ (ei propr. red.)
√ישב v. (1036x) istua, asua
3. VALTIOIDEN NIMET
Joidenkin valtioiden nimet johtuvat aina Tanachissa esiintyviin nimiin asti.
יָוָן יוון
paik. fem. [& henk. mask.] (11x) [Javan < Joonia], PBH Kreikka, Greece
יִשְׂרָאֵל ישראל
paik. fem. [& henk. mask.] (2506x) Israel, Israel
מִצְרַ֫יִם מצריים
paik. fem. [& henk. mask.] (680x) [Misraim], Egypti, Egypt
סְפָרַד ספרד
paik. fem. (1x, Ob. 20) [Sefarad], MH Espanja, Spain
צָֽרְפַת צרפת
paik. fem. (3x) [Sarpat], MH Ranska, France
תֵּימָן תימן
paik. fem. [& henk. mask.] (10x) [Teman], NH Jemen, Yemen
Muut nykyvaltioiden nimet ovat nykyheprean vierasnimiä (FN Foreign Name). Vierasnimissä ei merkitä gimel- ja dalet-kirjaimiin dagesh kal -pistettä. Eurooppalaisten valtioiden nimet on usein lainattu niiden latinankielisistä nimistä, muiden maanosien valtioiden nimet usein englannin kielestä
אוֹסְטְרַ֫לְיָה אוסטרליה
paik. fem. FN Australia, Australia, Australia
אוּקְרָ֫אִינָה אוקראינה
paik. fem. FN Ukraina, Ukraine, Ucraina
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
paik. fem. FN Englanti, England, Anglia
גֶרְמַ֫נְיָה גרמניה
paik. fem. FN Saksa, Germany, Germania
ה֫וֹדוּ הודו
paik. fem. FN Intia, India, India
סִין סין
paik. fem. FN Kiina, China, Sinae
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
paik. fem. FN Suomi, Finland, Finnia/Finlandia/Finnonia
ר֫וּסְיָה רוסיה
paik. fem. FN Venäjä, Russia, Russia
שְׁ֫וֶדְיָה שוודיה
paik. fem. FN Ruotsi, Sweden, Suecia/Suetia/Svedia/Svecia
Valtioiden nimiä on voitu myös kääntää hepreaksi: esim. Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta.
אַרְצוֹת־הַבְּרִית ארצות הברית
paik. fem. NH Yhdysvallat, United States
הַמַּמְלָכָה הַמְּאֻחֶ֫דֶת הממלכה המאוחדת
paik. fem. NH Yhdistynyt kuningaskunta, United Kingdom
Kaikkien valtioiden nimet ovat yksikön feminiinejä.
יִשְׂרָאֵל הִיא אֶ֫רֶץ יָפָה וּקְטַנָּה.
Israel on kaunis pieni maa.
סְפָרַד חַמָּה.
Espanja on kuuma.
פִ֫ינְלַנְד יָפָה אֲבָל קָרָה.
Suomi on kaunis mutta kylmä.
אַרְצוֹת־הַבְּרִית הִיא אֶ֫רֶץ גְּדוֹלָה.
Yhdysvallat on suuri maa.
4. KANSALLISUUSSUBSTANTIIVIT
4.1 VANHAT JA UUDET KANSALLISUUSSUBSTANTIIVIT
Kansallisuusnimet jakautuvat taivutuksen ja painon suhteen kahteen ryhmään: vanhoihin ja uusiin.
Vanhoja ovat Luvatussa maassa 1900-luvun alussa asuneiden juutalaisten hyvin tuntemat maat ja kansat. Ainakin seuraavat kuuluvat näihin vanhoihin kansallisuuksiin (16): arabit, Bulgaria, Egypti, Englanti, Espanja, Italia, Jemen, juutalaiset, Kreikka, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Turkki, Unkari ja Venäjä.
Muut kansallisuudet kuuluvat uusiin lainasanoihin eli vierassanoihin (FW Foreign Word).
"Vanhoista" maista ja kansoista johdetut kansallisuussubstantiivit ja ‑adjektiivit sekä kielten nimet kuuluvat pääosin NHL (New Hebrew Loanword) -sanoihin eli nykyheprean vanhoihin lainasanoihin. Ne painotetaan heprealaisittain: paino on lopussa ja myös siirtyy päätteelle.
Beged kefet -kirjainten dagesh kal -pisteet merkitään heprean sääntöjen mukaan. Propretonic reduction eli ns. "kolmas lopusta lyhenee" -sääntöä ei kuitenkaan sovelleta, ts. pitkät kamats-vokaalit eivät kansallisuusnimiä taivutettaessa lyhene.
Kansallissubstantiivien taivutuksessa on huomattava, että ns. vanhoissa kansallisuussubstantiiveissa käytetään yksikön feminiinissä eli naisesta pitempää ija-päätettä (vrt. suomen -tar).
Uusissa kansallisuussubstantiiveissa yksikön feminiini pääte on adjektiivin kaltainen -it. Uudet kansallisuussubstantiivit ovat yleensä nykyheprean uusia vierassanoja (FW), joissa paino ei siirry päätteelle – poikkeuksena esim. "israelilainen", joka vanhana raamatullisena sanana painottuu heprealaisesti.
Vierassanoissa kaikki shva-merkit ovat mykkiä, eikä muitakaan katkovokaaleja käytetä. Beged kefet ‑kirjainten dagesh-pisteet merkitään kuitenkin heprealaisittain. – Vierasnimissä (FN) gimel- ja dalet-kirjaimiin ei merkitä dagesh kal -pisteitä.
ִיָּה - yks. fem. vanha kansallisuussubstantiivi (paino aina lopussa)
ִית - yks. fem. uusi kansallisuussubstantiivi ja -adjektiivi
(FW paino ei koskaan lopussa)
Monikossa kansallisuussubstantiivien päätteet ovat -im ja -ijot. Vastaavat adjektiiviset päätteet ovat -ijim ja -ijot.
ִים - mask. mon. kansallisuussubstantiivi
ִיִּים - adjektiivi mon. mask.
ִיּוֹת - fem. mon. kansallisuussubstantiivi, adjektiivi
Tanachin hepreassa verrattain harvinaisissa i-päätteisissä kansallisuussubstantiiveissa ja -adjektiiveissa monikon im- ja ijim-päätteitä samoin kuin yksikön feminiinin it- ja ija-päätteitä käytetään osin rinnakkain sekä substantiivisesti että adjektiivisesti.
Kertaus:
vanhat kansallisuussubstantiivit
-i, -ija, -im, -ijot
uudet kansallisuussubstantiivit
-i, -it, -im, -ijot
adjektiivit
-i, -it, -ijim, -ijot
4.2 ESIMERKKEJÄ VANHOISTA KANSALLISUUSSUBSTANTIIVEISTA
• vanhojen kansallisuussubstantiivien päätteet:
-i, -ija, -im, -ijot
יְהוּדִי יהודי
(vanha) kansallisuussubst. (76x) [Juudan heimoon kuuluva], juutalaismies
יְהוּדִיָּה יהודייה
(vanha) kansallisuussubst. fem. (1x, 1. Aik. 4:18) juutalaisnainen
יְהוּדִים יהודים
(vanha) kansallisuussubst. mask. mon. juutalaiset
יְהוּדִּיּוֹת יהודיות
(vanha) kansallisuussubst. fem. mon. juutalaisnaiset
גֶּרְמָנִי גרמני
(vanha) kansallisuussubst. NHL saksalainen
גֶּרְמָנִיָּה גֶּרְמָנִים גֶּרְמָנִיּוֹת
גרמנייה גרמנים גרמניות
יְוָנִי יווני
(vanha) kansallisuussubst. (1x, Joel 4:6 [KR33 Joel 3:6])
BH javanilainen [jaavanilainen], NH kreikkalainen
יְוָנִיָּה יְוָנִים יְוָנִיּוֹת
יוונייה יוונים יווניות
מִצְרִי מצרי
(vanha) kansallisuussubst. (29x) egyptiläinen
מִצְרִיָּה מִצְרִים מִצְרִיּוֹת
מצרייה מצרים מצריות
רוֹמָנִי רומני
(vanha) kansallisuussubst. NHL romanialainen
רוֹמָנִיָּה רוֹמָנִים רוֹמָנִיּוֹת
רומנייה רומנים רומניות
סְפָרַדִּי ספרדי
(vanha) kansallisuussubst. MH sefardijuutalainen, espanjalainen
סְפַָרַדִּיָּה סְפָרַדִּים סְפָרַדִּיּוֹת
ספרדייה ספרדים ספרדיות
Kansallisuussubstantiivi "isre'eli eli israelilainen" poikkeuksellinen: se on raamatullinen sana, mutta siitä johtuva israelilaisnainen on kuitenkin adjektiivin kaltainen "isre'elit".
יִשְׂרְאֵלִי ישראלי
kansallisuussubst. (5x) israelilainen
יִשְׂרְאֵלִית יִשְׂרְאֵלִים יִשְׂרְאֵלִיּוֹת ישראליות
ישראלית ישראלים ישראליות
4.3 ESIMERKKEJÄ UUSISTA KANSALLISUUSSUBSTANTIIVEISTA (FW)
• uusien kansallisuussubstantiivien päätteet:
-i, -it, -im, -ijot
• jos sanan lopussa on painoton jod-kirjaimella alkavaan tavu,
niin jod menettää konsonanttisen äännearvonsa
פִ֫ינִי פיני
(uusi) kansallisuussubst. FW suomalainen
פִ֫ינִית פינית
(uusi) kansallisuussubst. fem. yks. FW suomalaisnainen
פִ֫ינִים פינים
(uusi) kansallisuussubst. mask. mon. FW suomalaiset
פִ֫ינִיּוֹת פיניות
{fíniot} (uusi) kansallisuussubst. fem. mon. FW suomalaisnaiset
אֵיר֫וֹפִּי אירופי
(uusi) kansallisuussubst. FW eurooppalainen
• {eirópiot} fem. mon. eurooppalaisnaiset
אֵיר֫וֹפִּית אֵיר֫וֹפִּים אֵיר֫וֹפִּיּוֹת
אירופית אירופים אירופי
אָמֵרִִיקָ֫נִי אמריקני
(uusi) kansallisuussubst. FW amerikkalainen
• {amerikániot} fem. mon. amerikkalaisnaiset
אָמֵרִיקָ֫נִית אָמֵרִיקָ֫נִים אָמֵרִיקָ֫נִיּוֹת
אמריקנית אמריקנים אמריקניות
דֵּ֫נִי דני
(uusi) kansallisuussubst. FW tanskalainen
• {déniot} fem. mon. tanskalaisnaiset
דֵּ֫נִית דֵּ֫נִים דֵּ֫נִיּוֹת
דנית דנים דניות
סִ֫ינִי סיני
(uusi) kansallisuussubst. FW (lat. subst. Sinensis [sīnē-]) kiinalainen
• {síniot} fem. mon. kiinalaisnaiset
סִ֫ינִי סִ֫ינִית סִ֫ינִים סִ֫ינִיּוֹת
סיני סינית סינים סיניות
שְׁ֫וֵדִי שוודי
(uusi) kansallisuussubst. FW ruotsalainen
• {shvédiot} fem. mon. ruotsalaisnaiset
שְׁ֫וֵדִית שְׁ֫וֵדִים שְׁ֫וֵדִיּוֹת
שוודית שוודים שוודיות
5. KANSALLISUUSADJEKTIIVIT
5.1 VANHAT JA UUDET KANSALLISUUSADJEKTIIVIT
• adjektiivien päätteet:
-i, -it, -ijim, -ijot
Kansallisuusadjektiivit taipuvat muiden i-päätteisten adjektiivien tavoin
(-i, -it, -ijim, -ijot). Kansallisuusadjektiivit, jotka ovat peräisin ajalta ennen nykyhepreaa eli ennen 1880-lukua, ovat painotukseltaan ja oikeinkirjoitukseltaan täysin heprealaisia.
Uudet nykyheprealaiset kansallisuusadjektiivit jakautuvat kansallisuussubstantiivien tavoin kahteen ryhmään: vanhat lainasanat (NHL New Hebrew Loanword) ja uudet lainasanat eli vierassanat (FW Foreign Word).
Nykyheprean laina- ja vierassanoissa (NHL ja FW) shva-merkit ovat aina mykkiä. Myöskään katkovokaaleja tai o-vokaalina lausuttavaa kamats katan ‑merkkiä ei käytetä. Propretonic reduction -sääntöä eli ns. "kolmas lopusta lyhenee" ei sovelleta. Beged kefet ‑pisteet merkitään kuitenkin heprealaisittain
NHL-adjektiiveissa paino on lopussa ja se myös siirtyy päätteelle. Vierassana-adjektiiveissa (FW) paino ei yleensä ole lopussa. Vierassanaa (FW) taivutettaessa paino ei koskaan siirry päätteelle.
Kansallisuusadjektiiveja on siis kolme ryhmää.
– 1. täysin heprealaiset kansallisuusadjektiivit, esim. "isre'eli"
– 2. ultimapainotteiset nykyheprean lainasana-adjektiivit (NHL),
esim. "germani"
– 3. vierasnimistä (FW) johdetut kansallisuusadjektiivit,
joissa paino ei siirry päätteelle, esim. "amerikáni"
Heprealaisissa tai lainasana-adjektiiveissa (NHL) paino on siis päätteellä. Huomaa kuitenkin Lähi-idän kaupunkien nimistä muodostetut kansallisuusnimet, joissa paino on penultimalla (ks. kohta 6.)
5.2 ULTIMAPAINOTTEISET VANHAT KANSALLISUUSADJEKTIIVIT
Osa ultimapainotteisista heprealaisista kansallisuusnimistä ja niihin liittyvistä kansallisuusadjektiiveista on peräisin nykyhepreaa edeltävältä ajalta, jotkut jopa Tanachista asti (jehudi, jevani, isre'eli, mitsri jne.).
Tanachin hepreassa näissä verrattain harvinaisissa i-päätteisissä kansallisuussubstantiiveissa ja kansallisuusadjektiiveissa monikon im- ja ijim-päätteitä samoin kuin yksikön feminiinin it- ja ija-päätteitä käytetään osin rinnakkain sekä substantiivisesti että adjektiivisesti. – Eli jos menet sekaisin näissä päätteissä, niin voit sanoa vain olevasi raamatullinen!
Suurin osa ultimapainotteisista kansallisuusnimistä ja ‑adjektiiveistä on kuitenkin heprealaistettuja lainasanoja (NHL, New Hebrew Loanword). Näiden painotus on heprealainen, ts. paino on yleensä lopussa, ja taivutettaessa paino myös siirtyy päätteelle.
Useimmat Luvatussa maassa 1900-luvun alussa asuneiden juutalaisten hyvin tuntemien kansojen ja maiden nimistä muodostetut adjektiivit ovat ultimapainotteisia. Näitä ovat ainakin seuraavat adjektiivit: arabialainen, bulgarialainen, egyptiläinen, englantilainen, espanjalainen, israelilainen, italialainen, jemeniläinen, juutalainen, kreikkalainen, liettualainen, puolalainen, ranskalainen, romanialainen, saksalainen, turkkilainen, unkarilainen ja venäläinen.
• luettelo ei ole identtinen vanhojen kansallisuussubstantiivien kanssa
Esimerkkejä:
יְהוּדִי
kansallisuusadj. juutalainen
יְהוּדִי יְהוּדִית יְהוּדִיִּים יְהוּדִיּוֹת
יהודי יהודית יהודיים יהודיות
יְוָנִי יווני
kansallisuusadj. kreikkalainen
יִשְׂרְאֵלִי ישראלי
kansallisuusadj. israelilainen
מִצְרִי מצרי
kansallisuusadj. egyptiläinen
סְפָרַדִּי ספרדי
kansallisuusadj. espanjalainen, sefardi-
צָֽרְפָתִי צרפתי
kansallisuusadj. ranskalainen
בְּגָדִים יְהוּדִיִּים בגדים יהודיים
juutalaiset (adj. mon. mask.) vaatteet
סְפָרִים יְוָנִיִּים ספרים יווניים
kreikkalaiset (adj. mon. mask.) kirjat
מְכוֹנִית גֶּרְמָנִית מכונית גרמנית
saksalainen (adj. yks. fem.) auto
מִסְעָדוֹת רוּסִיּוֹת מסעדות רוסיות
(jotkut) venäläiset (adj. mon. fem.) ravintolat
5.3 UUDET KANSALLISUUSADJEKTIIVIT (FW)
Suurin osa kansallisuusadjektiiveista on vierassanoja (FW). Vierassanoissa paino ei siirry päätteelle.
Lausuttaessa on myös huomattava, että sanan lopussa oleva painottoman tavun aloittava jod ei äänny konsonanttina. Painottomat im- ja ijim-päätteet ääntyvätkin puhekielessä käytännössä samalla tavalla:
"fíni, fínit, fínim, fíniot".
Esimerkkejä:
דֵּ֫נִי דני
kansallisuusadj. FW tanskalainen
דֵּ֫נִי דֵּ֫נִית דֵּ֫נִיִּים דֵּ֫נִיּוֹת
דני דנית דניים דניות
פִ֫ינִי פיני
kansallisuusadj. FW suomalainen
פִ֫ינִי פִ֫ינִית פִ֫ינִיִּים פִ֫ינִיּוֹת
פיני פינית פיניים פיניות
שְׁ֫וֵדִי שוודי
kansallisuusadj. FW ruotsalainen
שְׁ֫וֵדִי שְׁ֫וֵדִית שְׁ֫וֵדִיִּים שְׁ֫וֵדִיּוֹת
שוודי שוודית שוודיים שוודיות
שִׁיר פִ֫ינִי שיר פיני
(joku) suomalainen (adj. yks. mask.) laulu
עֵצִים פִ֫ינִיִּים עצים פיניים
(jotkut) suomalaiset (adj. mask. mon.) puut
מְכוֹנִית שְׁוֵ֫דִית מכונית שוודית
(joku) ruotsalainen (adj. yks. fem.) auto
אֳנִיּוֹת נוֹרְוֵ֫גִיּוֹת אוניות נורווגיות
(jotkut) norjalaiset (adj. mon. fem.) laivat
6. LÄHI-IDÄN KAUPUNKIEN KANSALLISUUSSUBSTANTIIVIT
JA -ADJEKTIIVIT
• Lähi-idän tunnettujen kaupunkien nimistä johdetut kansallisuussubstantiivit ja -adjektiivit ovat usein penultimapainotteisia
יְרוּשַׁ֫לְמִי ירושלמי
kansallisuussubst. & kansallisuusadj. PBH jerusalemilainen,
Jerusalemin asukas, Jerusalemista kotoisin oleva
תֵּל־אָבִ֫יבִי תל־אביבי
kansallisuussubst. & kansallisuusadj. NH telavivilainen,
Tel Avivin asukas, Tel Avivista kotoisin oleva
בַּגְדָּ֫דִי בגדדי
kansallisuussubst. & kansallisuusadj. FW bagdadilainen,
Bagdadin asukas, Bagdadista kotoisin oleva
7. KIELET
Kaikki kielten nimet ovat feminiinejä, useimmat it-päätteisiä. Vanhojen tunnettujen kielten nimet painotetaan heprealaisittain, uusissa kielten nimissä (FW) paino ei siirry päätteelle. Myös tunnuksettomia kielten nimiä esiintyy, esim. jiddishin kieli, josta on useampia eri muotoja.
אַנְגְּלִית אנגלית
aŋglit (sekä äng- että g-äänteet kuuluvat) fem. NHL englannin kieli
פִ֫ינִית פינית
fem. FW suomen kieli
אִ֗ידִית אידית
אִ֗ידִישׁ אידיש
יִ֗ידִישׁ יידיש
fem. jiddish
הִ֫ינְדִּי הינדי
fem. NHL hindi
H4 HEPREA KIELIOPPI https://gen.fi/h4.html
H4C SUBSTANTIIVIT https://gen.fi/h4c.html
H4C Maat, asukkaat ja kielet Johdanto
https://gen.fi/h4c-maat-johd.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Yleistä sanastoa
3. Valtioiden nimet
4. Kansallisuussubstantiivit
4.1 Vanhat ja uudet kansallisuussubstantiivit
4.2 Esimerkkejä vanhoista kansallisuussubstantiiveista
4.3 Esimerkkejä uusista kansallisuussubstantiiveista (FW)
5. Kansallisuusadjektiivit
5.1 Vanhat ja uudet kansallisuusadjektiivit
5.2 Ultimapainotteiset vanhat kansallisuusadjektiivit
5.3 Uudet kansallisuusadjektiivit (FW)
6. Lähi-idän kaupunkien kansallisuussubstantiivit ja -adjektiivit
7. Kielet
0. DOKUMENTTEJA
H3M Maat, asukkaat ja kielet (1–8)
https://gen.fi/h3m-1_8.html
H4L Nykyheprean lainasanat Johdanto
https://gen.fi/h4L-nykyheprean-lainasanat-johdanto.html
H4L Lainasanojen konsonantit
https://gen.fi/h4L-konsonantit.html
1. JOHDANTO
Kansallisuusnimet (kansallisuussubstantiivit ja -adjektiivit) sekä kielet jakautuvat painon ja taivutuksen suhteen kahteen ryhmään: vanhoihin ja uusiin.
Vanhoihin kuuluvat luvatussa maassa 1900-luvun alussa asuneiden juutalaisten hyvin tuntemat maat ja kansat: arabit, Bulgaria, Egypti, Englanti, Espanja jne. Muut ovat uusia.
Useimmat vanhat kansallisuusnimet ja kielet kuuluvat nykyheprean vanhoihin lainasanoihin [NHL New Hebrew (Loanword)], jotka painotetaan aina heprealaisittain. Vanhojen kansallissubstantiivien taivutuksesta on huomattava, että yksikön feminiinissä eli naisesta käytetään pitempää ija-päätettä (vrt. suomen -tar). Puhekielessä tulee todennäköisesti ymmärretyksi, vaikka tätä pitempää päätettä ei osaisikaan/muistaisikaan käyttää.
Uudet kansallisuusnimet ja kielet ovat nykyheprean uusia lainasanoja eli vierassanoja [FW Foreign Word]. Paino on niissä yleensä muualla kuin ultimalla, eikä paino siirry koskaan päätteelle. Uusissa kansallisuussubstantiiveissa yksikön feminiini pääte (naista tarkoittava sana) on adjektiivin kaltainen -it.
Vierassanoissa (FW) kaikki shva-merkit ovat mykkiä. Myöskään muita katkovokaaleja tai kamats katan -vokaalia ei käytetä. Beged kefet ‑kirjainten dagesh-pisteet merkitään vierassanoihin heprealaisittain. Sen sijaan nykyheprean uusissa vieraserisnimissä eli vierasnimissä (FN Foreign Name) ei gimel- ja dalet-kirjaimissa käytetä dagesh kal -pistettä.
Kansojen ja maiden nimistä johtuvat kansallisuusnimet jakautuvat käytön ja taivutuksen suhteen kansallisuussubstantiiveihin ja kansallisuusadjektiiveihin.
Suomenkieliselle näiden kahden ryhmän – substantiivien ja adjektiivien – erottaminen toisistaan on voi olla hankalaa: meillä ei yleensä ole taivutuksen suhteen eroa sillä, käytetäänkö kansallisuusnimeä substantiivina vai adjektiivina.
Suomalaiset (subst.) ovat tehneet lähetystyötä Israelissa.
Suomalaiset (adj.) tuotteet ovat yleensä laadukkaita.
Harvinainen esimerkki suomen kielen kansallisuussubstantiivin ja ‑adjektiivin erottamisesta toisistaan on "katolilainen" ja "katolinen".
Katolilaiset (subst.) käyvät sunnuntaisin messussa.
Katolinen (adj.) kirkko ei hyväksy aborttia.
2. YLEISTÄ SANASTOA
אֶ֫רֶץ ארץ
fem. [a-segol.] (2504x) maa, country
בִּירָה בירה
fem. (16x) BH linnoitus; akropolis eli yläkaupunki,
jossa oli kuninkaan hallintopaikka; temppeli,
NH pääkaupunki, capital, "fortress"
לָשׁוֹן לשון
mask. & fem. {fem.} (117x) kieli, puhekieli,
"osasten/äänteiden yhdistäjä", language, tongue
לְשׁוֹנוֹת mon.
√לוש yhdistää elementtejä: v. (5x) vaivata taikinaa
מְדִינָה מדינה
fem. [mem-nom.] (53x) BH hallintoalue, NH valtio, state
√דון [דין] hallita, tuomita, v. (24x) tuomita, käydä oikeutta,
ajaa oikeudessa jonkun asiaa, hankkia oikeutta
שָׂפָה שפה
fem. (176x) huuli; reuna, ääri, ranta; (puhe)kieli,
lip; edge; language
שָׂפוֹת mon. (puhe)kielet
תּוֹשָׁב תושב
mask. [tav-nom.] (14x) BH (tilapäinen) asukas;
uudisasukas, jolla ei ole vielä kansalaisoikeuksia,
NH kansalainen, asukas, citizen, inhabitant
תּוֹשָׁבִים תּוֹשָׁבֵי־ (ei propr. red.)
תּוֹשֶׁ֫בֶת fem. תּוֹשָׁבוֹת תּוֹשָׁבוֹת־ (ei propr. red.)
√ישב v. (1036x) istua, asua
3. VALTIOIDEN NIMET
Joidenkin valtioiden nimet johtuvat aina Tanachissa esiintyviin nimiin asti.
יָוָן יוון
paik. fem. [& henk. mask.] (11x) [Javan < Joonia], PBH Kreikka, Greece
יִשְׂרָאֵל ישראל
paik. fem. [& henk. mask.] (2506x) Israel, Israel
מִצְרַ֫יִם מצריים
paik. fem. [& henk. mask.] (680x) [Misraim], Egypti, Egypt
סְפָרַד ספרד
paik. fem. (1x, Ob. 20) [Sefarad], MH Espanja, Spain
צָֽרְפַת צרפת
paik. fem. (3x) [Sarpat], MH Ranska, France
תֵּימָן תימן
paik. fem. [& henk. mask.] (10x) [Teman], NH Jemen, Yemen
Muut nykyvaltioiden nimet ovat nykyheprean vierasnimiä (FN Foreign Name). Vierasnimissä ei merkitä gimel- ja dalet-kirjaimiin dagesh kal -pistettä. Eurooppalaisten valtioiden nimet on usein lainattu niiden latinankielisistä nimistä, muiden maanosien valtioiden nimet usein englannin kielestä
אוֹסְטְרַ֫לְיָה אוסטרליה
paik. fem. FN Australia, Australia, Australia
אוּקְרָ֫אִינָה אוקראינה
paik. fem. FN Ukraina, Ukraine, Ucraina
אַ֫נְגְלִיָּה אנגלייה
paik. fem. FN Englanti, England, Anglia
גֶרְמַ֫נְיָה גרמניה
paik. fem. FN Saksa, Germany, Germania
ה֫וֹדוּ הודו
paik. fem. FN Intia, India, India
סִין סין
paik. fem. FN Kiina, China, Sinae
פִ֫ינְלַנְד פינלנד
paik. fem. FN Suomi, Finland, Finnia/Finlandia/Finnonia
ר֫וּסְיָה רוסיה
paik. fem. FN Venäjä, Russia, Russia
שְׁ֫וֶדְיָה שוודיה
paik. fem. FN Ruotsi, Sweden, Suecia/Suetia/Svedia/Svecia
Valtioiden nimiä on voitu myös kääntää hepreaksi: esim. Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta.
אַרְצוֹת־הַבְּרִית ארצות הברית
paik. fem. NH Yhdysvallat, United States
הַמַּמְלָכָה הַמְּאֻחֶ֫דֶת הממלכה המאוחדת
paik. fem. NH Yhdistynyt kuningaskunta, United Kingdom
Kaikkien valtioiden nimet ovat yksikön feminiinejä.
יִשְׂרָאֵל הִיא אֶ֫רֶץ יָפָה וּקְטַנָּה.
Israel on kaunis pieni maa.
סְפָרַד חַמָּה.
Espanja on kuuma.
פִ֫ינְלַנְד יָפָה אֲבָל קָרָה.
Suomi on kaunis mutta kylmä.
אַרְצוֹת־הַבְּרִית הִיא אֶ֫רֶץ גְּדוֹלָה.
Yhdysvallat on suuri maa.
4. KANSALLISUUSSUBSTANTIIVIT
4.1 VANHAT JA UUDET KANSALLISUUSSUBSTANTIIVIT
Kansallisuusnimet jakautuvat taivutuksen ja painon suhteen kahteen ryhmään: vanhoihin ja uusiin.
Vanhoja ovat Luvatussa maassa 1900-luvun alussa asuneiden juutalaisten hyvin tuntemat maat ja kansat. Ainakin seuraavat kuuluvat näihin vanhoihin kansallisuuksiin (16): arabit, Bulgaria, Egypti, Englanti, Espanja, Italia, Jemen, juutalaiset, Kreikka, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Turkki, Unkari ja Venäjä.
Muut kansallisuudet kuuluvat uusiin lainasanoihin eli vierassanoihin (FW Foreign Word).
"Vanhoista" maista ja kansoista johdetut kansallisuussubstantiivit ja ‑adjektiivit sekä kielten nimet kuuluvat pääosin NHL (New Hebrew Loanword) -sanoihin eli nykyheprean vanhoihin lainasanoihin. Ne painotetaan heprealaisittain: paino on lopussa ja myös siirtyy päätteelle.
Beged kefet -kirjainten dagesh kal -pisteet merkitään heprean sääntöjen mukaan. Propretonic reduction eli ns. "kolmas lopusta lyhenee" -sääntöä ei kuitenkaan sovelleta, ts. pitkät kamats-vokaalit eivät kansallisuusnimiä taivutettaessa lyhene.
Kansallissubstantiivien taivutuksessa on huomattava, että ns. vanhoissa kansallisuussubstantiiveissa käytetään yksikön feminiinissä eli naisesta pitempää ija-päätettä (vrt. suomen -tar).
Uusissa kansallisuussubstantiiveissa yksikön feminiini pääte on adjektiivin kaltainen -it. Uudet kansallisuussubstantiivit ovat yleensä nykyheprean uusia vierassanoja (FW), joissa paino ei siirry päätteelle – poikkeuksena esim. "israelilainen", joka vanhana raamatullisena sanana painottuu heprealaisesti.
Vierassanoissa kaikki shva-merkit ovat mykkiä, eikä muitakaan katkovokaaleja käytetä. Beged kefet ‑kirjainten dagesh-pisteet merkitään kuitenkin heprealaisittain. – Vierasnimissä (FN) gimel- ja dalet-kirjaimiin ei merkitä dagesh kal -pisteitä.
ִיָּה - yks. fem. vanha kansallisuussubstantiivi (paino aina lopussa)
ִית - yks. fem. uusi kansallisuussubstantiivi ja -adjektiivi
(FW paino ei koskaan lopussa)
Monikossa kansallisuussubstantiivien päätteet ovat -im ja -ijot. Vastaavat adjektiiviset päätteet ovat -ijim ja -ijot.
ִים - mask. mon. kansallisuussubstantiivi
ִיִּים - adjektiivi mon. mask.
ִיּוֹת - fem. mon. kansallisuussubstantiivi, adjektiivi
Tanachin hepreassa verrattain harvinaisissa i-päätteisissä kansallisuussubstantiiveissa ja -adjektiiveissa monikon im- ja ijim-päätteitä samoin kuin yksikön feminiinin it- ja ija-päätteitä käytetään osin rinnakkain sekä substantiivisesti että adjektiivisesti.
Kertaus:
vanhat kansallisuussubstantiivit
-i, -ija, -im, -ijot
uudet kansallisuussubstantiivit
-i, -it, -im, -ijot
adjektiivit
-i, -it, -ijim, -ijot
4.2 ESIMERKKEJÄ VANHOISTA KANSALLISUUSSUBSTANTIIVEISTA
• vanhojen kansallisuussubstantiivien päätteet:
-i, -ija, -im, -ijot
יְהוּדִי יהודי
(vanha) kansallisuussubst. (76x) [Juudan heimoon kuuluva], juutalaismies
יְהוּדִיָּה יהודייה
(vanha) kansallisuussubst. fem. (1x, 1. Aik. 4:18) juutalaisnainen
יְהוּדִים יהודים
(vanha) kansallisuussubst. mask. mon. juutalaiset
יְהוּדִּיּוֹת יהודיות
(vanha) kansallisuussubst. fem. mon. juutalaisnaiset
גֶּרְמָנִי גרמני
(vanha) kansallisuussubst. NHL saksalainen
גֶּרְמָנִיָּה גֶּרְמָנִים גֶּרְמָנִיּוֹת
גרמנייה גרמנים גרמניות
יְוָנִי יווני
(vanha) kansallisuussubst. (1x, Joel 4:6 [KR33 Joel 3:6])
BH javanilainen [jaavanilainen], NH kreikkalainen
יְוָנִיָּה יְוָנִים יְוָנִיּוֹת
יוונייה יוונים יווניות
מִצְרִי מצרי
(vanha) kansallisuussubst. (29x) egyptiläinen
מִצְרִיָּה מִצְרִים מִצְרִיּוֹת
מצרייה מצרים מצריות
רוֹמָנִי רומני
(vanha) kansallisuussubst. NHL romanialainen
רוֹמָנִיָּה רוֹמָנִים רוֹמָנִיּוֹת
רומנייה רומנים רומניות
סְפָרַדִּי ספרדי
(vanha) kansallisuussubst. MH sefardijuutalainen, espanjalainen
סְפַָרַדִּיָּה סְפָרַדִּים סְפָרַדִּיּוֹת
ספרדייה ספרדים ספרדיות
Kansallisuussubstantiivi "isre'eli eli israelilainen" poikkeuksellinen: se on raamatullinen sana, mutta siitä johtuva israelilaisnainen on kuitenkin adjektiivin kaltainen "isre'elit".
יִשְׂרְאֵלִי ישראלי
kansallisuussubst. (5x) israelilainen
יִשְׂרְאֵלִית יִשְׂרְאֵלִים יִשְׂרְאֵלִיּוֹת ישראליות
ישראלית ישראלים ישראליות
4.3 ESIMERKKEJÄ UUSISTA KANSALLISUUSSUBSTANTIIVEISTA (FW)
• uusien kansallisuussubstantiivien päätteet:
-i, -it, -im, -ijot
• jos sanan lopussa on painoton jod-kirjaimella alkavaan tavu,
niin jod menettää konsonanttisen äännearvonsa
פִ֫ינִי פיני
(uusi) kansallisuussubst. FW suomalainen
פִ֫ינִית פינית
(uusi) kansallisuussubst. fem. yks. FW suomalaisnainen
פִ֫ינִים פינים
(uusi) kansallisuussubst. mask. mon. FW suomalaiset
פִ֫ינִיּוֹת פיניות
{fíniot} (uusi) kansallisuussubst. fem. mon. FW suomalaisnaiset
אֵיר֫וֹפִּי אירופי
(uusi) kansallisuussubst. FW eurooppalainen
• {eirópiot} fem. mon. eurooppalaisnaiset
אֵיר֫וֹפִּית אֵיר֫וֹפִּים אֵיר֫וֹפִּיּוֹת
אירופית אירופים אירופי
אָמֵרִִיקָ֫נִי אמריקני
(uusi) kansallisuussubst. FW amerikkalainen
• {amerikániot} fem. mon. amerikkalaisnaiset
אָמֵרִיקָ֫נִית אָמֵרִיקָ֫נִים אָמֵרִיקָ֫נִיּוֹת
אמריקנית אמריקנים אמריקניות
דֵּ֫נִי דני
(uusi) kansallisuussubst. FW tanskalainen
• {déniot} fem. mon. tanskalaisnaiset
דֵּ֫נִית דֵּ֫נִים דֵּ֫נִיּוֹת
דנית דנים דניות
סִ֫ינִי סיני
(uusi) kansallisuussubst. FW (lat. subst. Sinensis [sīnē-]) kiinalainen
• {síniot} fem. mon. kiinalaisnaiset
סִ֫ינִי סִ֫ינִית סִ֫ינִים סִ֫ינִיּוֹת
סיני סינית סינים סיניות
שְׁ֫וֵדִי שוודי
(uusi) kansallisuussubst. FW ruotsalainen
• {shvédiot} fem. mon. ruotsalaisnaiset
שְׁ֫וֵדִית שְׁ֫וֵדִים שְׁ֫וֵדִיּוֹת
שוודית שוודים שוודיות
5. KANSALLISUUSADJEKTIIVIT
5.1 VANHAT JA UUDET KANSALLISUUSADJEKTIIVIT
• adjektiivien päätteet:
-i, -it, -ijim, -ijot
Kansallisuusadjektiivit taipuvat muiden i-päätteisten adjektiivien tavoin
(-i, -it, -ijim, -ijot). Kansallisuusadjektiivit, jotka ovat peräisin ajalta ennen nykyhepreaa eli ennen 1880-lukua, ovat painotukseltaan ja oikeinkirjoitukseltaan täysin heprealaisia.
Uudet nykyheprealaiset kansallisuusadjektiivit jakautuvat kansallisuussubstantiivien tavoin kahteen ryhmään: vanhat lainasanat (NHL New Hebrew Loanword) ja uudet lainasanat eli vierassanat (FW Foreign Word).
Nykyheprean laina- ja vierassanoissa (NHL ja FW) shva-merkit ovat aina mykkiä. Myöskään katkovokaaleja tai o-vokaalina lausuttavaa kamats katan ‑merkkiä ei käytetä. Propretonic reduction -sääntöä eli ns. "kolmas lopusta lyhenee" ei sovelleta. Beged kefet ‑pisteet merkitään kuitenkin heprealaisittain
NHL-adjektiiveissa paino on lopussa ja se myös siirtyy päätteelle. Vierassana-adjektiiveissa (FW) paino ei yleensä ole lopussa. Vierassanaa (FW) taivutettaessa paino ei koskaan siirry päätteelle.
Kansallisuusadjektiiveja on siis kolme ryhmää.
– 1. täysin heprealaiset kansallisuusadjektiivit, esim. "isre'eli"
– 2. ultimapainotteiset nykyheprean lainasana-adjektiivit (NHL),
esim. "germani"
– 3. vierasnimistä (FW) johdetut kansallisuusadjektiivit,
joissa paino ei siirry päätteelle, esim. "amerikáni"
Heprealaisissa tai lainasana-adjektiiveissa (NHL) paino on siis päätteellä. Huomaa kuitenkin Lähi-idän kaupunkien nimistä muodostetut kansallisuusnimet, joissa paino on penultimalla (ks. kohta 6.)
5.2 ULTIMAPAINOTTEISET VANHAT KANSALLISUUSADJEKTIIVIT
Osa ultimapainotteisista heprealaisista kansallisuusnimistä ja niihin liittyvistä kansallisuusadjektiiveista on peräisin nykyhepreaa edeltävältä ajalta, jotkut jopa Tanachista asti (jehudi, jevani, isre'eli, mitsri jne.).
Tanachin hepreassa näissä verrattain harvinaisissa i-päätteisissä kansallisuussubstantiiveissa ja kansallisuusadjektiiveissa monikon im- ja ijim-päätteitä samoin kuin yksikön feminiinin it- ja ija-päätteitä käytetään osin rinnakkain sekä substantiivisesti että adjektiivisesti. – Eli jos menet sekaisin näissä päätteissä, niin voit sanoa vain olevasi raamatullinen!
Suurin osa ultimapainotteisista kansallisuusnimistä ja ‑adjektiiveistä on kuitenkin heprealaistettuja lainasanoja (NHL, New Hebrew Loanword). Näiden painotus on heprealainen, ts. paino on yleensä lopussa, ja taivutettaessa paino myös siirtyy päätteelle.
Useimmat Luvatussa maassa 1900-luvun alussa asuneiden juutalaisten hyvin tuntemien kansojen ja maiden nimistä muodostetut adjektiivit ovat ultimapainotteisia. Näitä ovat ainakin seuraavat adjektiivit: arabialainen, bulgarialainen, egyptiläinen, englantilainen, espanjalainen, israelilainen, italialainen, jemeniläinen, juutalainen, kreikkalainen, liettualainen, puolalainen, ranskalainen, romanialainen, saksalainen, turkkilainen, unkarilainen ja venäläinen.
• luettelo ei ole identtinen vanhojen kansallisuussubstantiivien kanssa
Esimerkkejä:
יְהוּדִי
kansallisuusadj. juutalainen
יְהוּדִי יְהוּדִית יְהוּדִיִּים יְהוּדִיּוֹת
יהודי יהודית יהודיים יהודיות
יְוָנִי יווני
kansallisuusadj. kreikkalainen
יִשְׂרְאֵלִי ישראלי
kansallisuusadj. israelilainen
מִצְרִי מצרי
kansallisuusadj. egyptiläinen
סְפָרַדִּי ספרדי
kansallisuusadj. espanjalainen, sefardi-
צָֽרְפָתִי צרפתי
kansallisuusadj. ranskalainen
בְּגָדִים יְהוּדִיִּים בגדים יהודיים
juutalaiset (adj. mon. mask.) vaatteet
סְפָרִים יְוָנִיִּים ספרים יווניים
kreikkalaiset (adj. mon. mask.) kirjat
מְכוֹנִית גֶּרְמָנִית מכונית גרמנית
saksalainen (adj. yks. fem.) auto
מִסְעָדוֹת רוּסִיּוֹת מסעדות רוסיות
(jotkut) venäläiset (adj. mon. fem.) ravintolat
5.3 UUDET KANSALLISUUSADJEKTIIVIT (FW)
Suurin osa kansallisuusadjektiiveista on vierassanoja (FW). Vierassanoissa paino ei siirry päätteelle.
Lausuttaessa on myös huomattava, että sanan lopussa oleva painottoman tavun aloittava jod ei äänny konsonanttina. Painottomat im- ja ijim-päätteet ääntyvätkin puhekielessä käytännössä samalla tavalla:
"fíni, fínit, fínim, fíniot".
Esimerkkejä:
דֵּ֫נִי דני
kansallisuusadj. FW tanskalainen
דֵּ֫נִי דֵּ֫נִית דֵּ֫נִיִּים דֵּ֫נִיּוֹת
דני דנית דניים דניות
פִ֫ינִי פיני
kansallisuusadj. FW suomalainen
פִ֫ינִי פִ֫ינִית פִ֫ינִיִּים פִ֫ינִיּוֹת
פיני פינית פיניים פיניות
שְׁ֫וֵדִי שוודי
kansallisuusadj. FW ruotsalainen
שְׁ֫וֵדִי שְׁ֫וֵדִית שְׁ֫וֵדִיִּים שְׁ֫וֵדִיּוֹת
שוודי שוודית שוודיים שוודיות
שִׁיר פִ֫ינִי שיר פיני
(joku) suomalainen (adj. yks. mask.) laulu
עֵצִים פִ֫ינִיִּים עצים פיניים
(jotkut) suomalaiset (adj. mask. mon.) puut
מְכוֹנִית שְׁוֵ֫דִית מכונית שוודית
(joku) ruotsalainen (adj. yks. fem.) auto
אֳנִיּוֹת נוֹרְוֵ֫גִיּוֹת אוניות נורווגיות
(jotkut) norjalaiset (adj. mon. fem.) laivat
6. LÄHI-IDÄN KAUPUNKIEN KANSALLISUUSSUBSTANTIIVIT
JA -ADJEKTIIVIT
• Lähi-idän tunnettujen kaupunkien nimistä johdetut kansallisuussubstantiivit ja -adjektiivit ovat usein penultimapainotteisia
יְרוּשַׁ֫לְמִי ירושלמי
kansallisuussubst. & kansallisuusadj. PBH jerusalemilainen,
Jerusalemin asukas, Jerusalemista kotoisin oleva
תֵּל־אָבִ֫יבִי תל־אביבי
kansallisuussubst. & kansallisuusadj. NH telavivilainen,
Tel Avivin asukas, Tel Avivista kotoisin oleva
בַּגְדָּ֫דִי בגדדי
kansallisuussubst. & kansallisuusadj. FW bagdadilainen,
Bagdadin asukas, Bagdadista kotoisin oleva
7. KIELET
Kaikki kielten nimet ovat feminiinejä, useimmat it-päätteisiä. Vanhojen tunnettujen kielten nimet painotetaan heprealaisittain, uusissa kielten nimissä (FW) paino ei siirry päätteelle. Myös tunnuksettomia kielten nimiä esiintyy, esim. jiddishin kieli, josta on useampia eri muotoja.
אַנְגְּלִית אנגלית
aŋglit (sekä äng- että g-äänteet kuuluvat) fem. NHL englannin kieli
פִ֫ינִית פינית
fem. FW suomen kieli
אִ֗ידִית אידית
אִ֗ידִישׁ אידיש
יִ֗ידִישׁ יידיש
fem. jiddish
הִ֫ינְדִּי הינדי
fem. NHL hindi