V1P Pa. perf. vahva (HEPREA VERBIT PA'AL PERFEKTI)
| v1p-v.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 9.9.2020).
V HEPREA VERBIT https://gen.fi/v.html
V1 PA'AL https://gen.fi/v1.html
V1P PA'AL PERFEKTI https://gen.fi/v1p.html
V1P Pa. perf. vahva
https://gen.fi/v1p-v.html
SISÄLLYSLUETTELO
00. Dokumentit
0. Johdanto
1. A-perfekti
2. E-perfekti
3. O-perfekti
4. Primae laryngalis
5. Mediae laryngalis
6. Tertiae laryngalis
7. Primae laryngalis & mediae laryngalis
8. Tertiae nun
9. Tertiae tav
10. נתן natan, antaa
00. DOKUMENTIT
V1P Pa. perf. med. gem.
https://gen.fi/v1p-22.html
IHT s. 90–99
MA s. 333–337
0. JOHDANTO
Tässä dokumentissa käsitellään pa'alin (qal, kal) perfektin taivutuksen näkökulmasta vahvoina verbeinä myös laryngaalijuuret sekä nun- ja tav-kirjaimiin päättyvät juuret ja erikoistapauksena natan-verbi (antaa). Sen sijaan tertiae alef -verbejä (ל״א) ei tässä käsitellä.
Raamatun hepreassa mediae geminatae -verbit (ע״ע) taipuvat osin vahvasti, osin heikosti. Nykyhepreassa ne taipuvat pa'alin perfektissä lähes aina vahvasti.
Katso poikkeuksia:
V1P Pa. perf. med. gem. (1. Johdanto)
https://gen.fi/v1p-22.html
1. A-PERFEKTI
סָסַס ססס a-perfekti, trans. & intr.
Vahvassa a-perfektissä on sekä transitiivisia (voivat saada suoran objektin) sekä intransitiivisia verbejä (eivät voi saada suoraa objektia). Joskus – lähinnä myöhemmässä hepreassa – vahva a-perfektiverbi voi olla sekä transitiivinen että intransitiivinen. Lähes kaikki vahvat verbit ovat a-perfektejä.
מָלַךְ מלך intr. (347x) hallita kuninkaana, olla kuningattarena
הוּא מָלַךְ סָסַס
הִיא מָֽלְכָה malcha סָֽסְסָה
אַתָּה מָלַ֫כְתָּ סָסַ֫סְתָּ
אַתְּ מָלַכְתְּ סָסַסְתְּ
אֲנִי מָלַ֫כְתִּי סָסַ֫סְתִּי
הֵם \ הֵן מָֽלְכוּ malchu סָֽסְסוּ
אַתֶּם מְלַכְתֶּם סְסַסְתֶּם
אַתֶּן מְלַכְתֶּן סְסַסְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ מָלַ֫כְנוּ סָסַ֫סְנוּ
2. E-PERFEKTI
סָסֵס ססס e-perfekti, intr.
Vahvat e-perfektit ovat harvinaisia. Nykyheprean puhekielessä niitä ei käytetä. Ne ovat joko muuttuneet a-perfekteiksi tai korvattu muilla muodoilla: klassista e-perfektin juurta voidaan käyttää esim. refleksiivisenä hitpael-konjugaatiossa tai adjektiivina (partisiippi). Sen sijaan tertiae alef ‑verbeissä e-perfektiä käytetään myös nykyhepreassa. Vahvat e-perfektit ovat intransitiivisia.
E-perfektin taivutus poikkeaa pa'alin a-perfektistä vahvoissa verbeissä vain perusmuodossa eli yks. 3. mask.
[יָשֵׁן] ישן intr. (25x) nukkua, NH יָשַׁן
הוּא ]יָשֵׁן[ ]סָסֵס[
הִיא יָֽשְׁנָה jashna סָֽסְסָה
אַתָּה יָשַׁ֫נְתָּ סָסַ֫סְתָּ
אַתְּ יָשַׁנְתְּ סָסַסְתְּ
אֲנִי יָשַׁ֫נְתִּי סָסַ֫סְתִּי
הֵם \ הֵן יָֽשְׁנוּ jashnu סָֽסְסוּ
אַתֶּם יְשַׁנְתֶּם סְסַסְתֶּם
אַתֶּן יְשַׁנְתֶּן סְסַסְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ יָשַׁ֫נּוּ סָסַ֫סְנוּ
3. O-PERFEKTI
סָסֹס ססוס o-perfekti, intr. (& trans.)
Vahvat o-perfektit ovat erittäin harvinaisia. Nykyheprean puhekielessä vahvaa o-perfektiä käytetään lähinnä vain jachol- eli osata-verbissä. Useimmat o-perfektin verbit ovat merkitykseltään intransitiivisia.
יָכֹל יכול intr. (193x) osata, kyetä, voida, olla lupa (ei inf.)
הוּא יָכֹל יכול סָסֹס ססוס
הִיא יָֽכְלָה יכלה jachla סָֽסְסָה סססה
אַתָּה יָכֹ֫לְתָּ יכולת סָסֹ֫סְתָּ ססוסת
אַתְּ יָכֹלְתְּ יכולת סָסֹסְתְּ ססוסת
אֲנִי יָכֹ֫לְתִּי יכולתי סָסֹ֫סְתִּי ססוסתי
הֵם \ הֵן יָֽכְלוּ יכלו jachlu סָֽסְסוּ סססו
אַתֶּם יְכָלְתֶּם יכולתם jecholtem סְסָסְתֶּם ססוסתם
אַתֶּן יְכָלְתֶּן יכולתן jecholten סְסָסְתֶּן ססוסתן
אֲנַ֫חְנוּ יָכֹ֫לְנוּ יכולנו סָסֹ֫סְנוּ ססוסנו
4. PRIMAE LARYNGALIS
Primae laryngalis -verbien (pe gronit) taivutus eroaa vahvasta taivutuksesta ainoastaan monikon toisen persoonan muodoissa. Katkovokaaliksi supistuvan kamatsin paikalle tulee kurkkuäänteen yhteydessä chataf patach -vokaali.
פ׳ גרונית
אָכַל אכל syödä
הוּא אָכַל
הִיא אָֽכְלָה
אַתָּה אָכַ֫לְתָּ
אַתְּ אָכַלְתְּ
אֲנִי אָכַ֫לְתִּי
הֵם \ הֵן אָֽכְלוּ
אַתֶּם אֲכַלְתֶּם
אַתֶּן אֲכַלְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ אָכַ֫לְנוּ
5. MEDIAE LARYNGALIS
Mediae laryngalis -verbien (ain gronit) taivutuksessa vahvan verbin taivutuksesta eroavat muodot ovat yks. 3. fem. ja mon. 3. c.
ע׳ גרונית
בָּחַר בחר trans. (172x) valita
הוּא בָּחַר
הִיא בָּֽחֲרָה
אַתָּה בָּחַ֫רְתָּ
אַתְּ בָּחַרְתְּ
אֲנִי בָּחַ֫רְתִּי
הֵם \ הֵן בָּֽחֲרוּ
אַתֶּם בְּחַרְתֶּם
אַתֶּן בְּחַרְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ בָּחַ֫רְנוּ
6. TERTIAE LARYNGALIS
Tertiae laryngalis -verbien (lamed gronit) poikkeava muoto on yks. 2. fem., jossa kolmannen radikaalin alla on klassisessa hepreassa shvan sijasta patach. Nykyhepreassa tämä ryhmä taipuu vahvasti.
ל׳ גרונית
שָׁלַח שלח lähettää
[שַָׁלַ֫חַתְּ shalachat] שָׁלַחְתְּ shalacht
Tertiae ain -verbeissä myös nykyhepreassa lausutaan (huolitellussa ääntämyksessä) tässä kohtaa lyhyt a.
שָׁמַע שמע kuulla
[שָׁמַ֫עַתְּ] שָׁמַעְתְּ shama'at
הוּא שָׁמַע
הִיא שָֽׁמְעָה
אַתָּה שָׁמַ֫עְתָּ
אַתְּ שָׁמַעְתְּ ]שָׁמַ֫עַתְּ[
אֲנִי שָׁמַ֫עְתִּי
הֵם \ הֵן שָֽׁמְעוּ
אַתֶּם שְׁמַעְתֶּם
אַתֶּן שְׁמַעְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ שָׁמַ֫עְנוּ
7. PRIMAE LARYNGALIS & MEDIAE LARYNGALIS
Muutamassa verbissä kumpikin ensimmäisistä radikaaleista on kurkkuäänne
(pe gronit & ain gronit):
פ׳ גרונית & ע׳ גרונית
אָהַב אהב rakastaa
הוּא אָהַב
הִיא אָהֲבָה
אַתָּה אָהַ֫בְתָּ
אַתְּ אָהַבְתְּ
אֲנִי אָהַ֫בְתִּי
הֵם \ הֵן אָהֲבוּ
אַתֶּם אֲהַבְתֶּם
אַתֶּן אֲהַבְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ אָהַ֫בְנוּ
8. TERTIAE NUN
Tertiae nun -verbeissä (ל״נ) vartalon loppu-nun ja päätteen (mon. 1. c.) nun sulautuvat eli assimiloituvat yhteen kahdennetuksi nun-kirjaimeksi.
טָמַן טמן piilottaa, kätkeä
הוּא טָמַן
הִיא טָֽמְנָה
אַתָּה טָמַ֫נְתָּ
אַתְּ טָמַנְתְּ
אֲנִי טָמַ֫נְתִּי
הֵם \ הֵן טָֽמְנוּ
אַתֶּם טְמַנְתֶּם
אַתֶּן טְמַנְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ טָמַ֫נּוּ
9. TERTIAE TAV
Tertiae tav -verbeissä (ל״ת lamed tav) vartalon tav ja päätteen tav sulautuvat eli assimiloituvat kahdennetuksi tav-kirjaimeksi.
כָּרַת כרת leikata, katkaista, solmia liitto
הוּא כָּרַת
הִיא כָּֽרְתָה
אַתָּה כַּרַ֫תָּ
אַתְּ כָּרַתְּ
אֲנִי כָּרַ֫תִּי
הֵם \ הֵן כָּֽרְתוּ
אַתֶּם כְּרַתֶּם
אַתֶּן כְּרַתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ כָּרַ֫תְנוּ
10. נתן NATAN, ANTAA
Natan-verbissä vartalon loppukirjain nun ja päätteen tav-kirjain sulautuvat eli assimiloituvat poikkeuksellisesti kahdennetuksi tav-kirjaimeksi.
Lisäksi monikon ensimmäisessä persoonassa vartalon nun ja päätteen nun sulautuvat muiden tertiae nun -verbien tapaan.
נָתַן נתן antaa
הוּא נָתַן
הִיא נָֽתְנָה
אַתָּה נָתַּ֫תָּ
אַתְּ נָתַתְּ
אֲנִי נָתַ֫תִּי
הֵם \ הֵן נָֽתְנוּ
אַתֶּם נְתַתֶּם
אַתֶּן נְתַתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ נָתַ֫נּוּ
V HEPREA VERBIT https://gen.fi/v.html
https://gen.fi/v1p-v.html
SISÄLLYSLUETTELO
00. Dokumentit
0. Johdanto
1. A-perfekti
2. E-perfekti
3. O-perfekti
4. Primae laryngalis
5. Mediae laryngalis
6. Tertiae laryngalis
7. Primae laryngalis & mediae laryngalis
8. Tertiae nun
9. Tertiae tav
10. נתן natan, antaa
00. DOKUMENTIT
https://gen.fi/v1p-22.html
IHT s. 90–99
MA s. 333–337
0. JOHDANTO
Tässä dokumentissa käsitellään pa'alin (qal, kal) perfektin taivutuksen näkökulmasta vahvoina verbeinä myös laryngaalijuuret sekä nun- ja tav-kirjaimiin päättyvät juuret ja erikoistapauksena natan-verbi (antaa). Sen sijaan tertiae alef -verbejä (ל״א) ei tässä käsitellä.
Raamatun hepreassa mediae geminatae -verbit (ע״ע) taipuvat osin vahvasti, osin heikosti. Nykyhepreassa ne taipuvat pa'alin perfektissä lähes aina vahvasti.
Katso poikkeuksia:
https://gen.fi/v1p-22.html
1. A-PERFEKTI
סָסַס ססס a-perfekti, trans. & intr.
Vahvassa a-perfektissä on sekä transitiivisia (voivat saada suoran objektin) sekä intransitiivisia verbejä (eivät voi saada suoraa objektia). Joskus – lähinnä myöhemmässä hepreassa – vahva a-perfektiverbi voi olla sekä transitiivinen että intransitiivinen. Lähes kaikki vahvat verbit ovat a-perfektejä.
מָלַךְ מלך intr. (347x) hallita kuninkaana, olla kuningattarena
הוּא מָלַךְ סָסַס
הִיא מָֽלְכָה malcha סָֽסְסָה
אַתָּה מָלַ֫כְתָּ סָסַ֫סְתָּ
אַתְּ מָלַכְתְּ סָסַסְתְּ
אֲנִי מָלַ֫כְתִּי סָסַ֫סְתִּי
הֵם \ הֵן מָֽלְכוּ malchu סָֽסְסוּ
אַתֶּם מְלַכְתֶּם סְסַסְתֶּם
אַתֶּן מְלַכְתֶּן סְסַסְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ מָלַ֫כְנוּ סָסַ֫סְנוּ
2. E-PERFEKTI
סָסֵס ססס e-perfekti, intr.
Vahvat e-perfektit ovat harvinaisia. Nykyheprean puhekielessä niitä ei käytetä. Ne ovat joko muuttuneet a-perfekteiksi tai korvattu muilla muodoilla: klassista e-perfektin juurta voidaan käyttää esim. refleksiivisenä hitpael-konjugaatiossa tai adjektiivina (partisiippi). Sen sijaan tertiae alef ‑verbeissä e-perfektiä käytetään myös nykyhepreassa. Vahvat e-perfektit ovat intransitiivisia.
E-perfektin taivutus poikkeaa pa'alin a-perfektistä vahvoissa verbeissä vain perusmuodossa eli yks. 3. mask.
[יָשֵׁן] ישן intr. (25x) nukkua, NH יָשַׁן
הוּא ]יָשֵׁן[ ]סָסֵס[
הִיא יָֽשְׁנָה jashna סָֽסְסָה
אַתָּה יָשַׁ֫נְתָּ סָסַ֫סְתָּ
אַתְּ יָשַׁנְתְּ סָסַסְתְּ
אֲנִי יָשַׁ֫נְתִּי סָסַ֫סְתִּי
הֵם \ הֵן יָֽשְׁנוּ jashnu סָֽסְסוּ
אַתֶּם יְשַׁנְתֶּם סְסַסְתֶּם
אַתֶּן יְשַׁנְתֶּן סְסַסְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ יָשַׁ֫נּוּ סָסַ֫סְנוּ
3. O-PERFEKTI
סָסֹס ססוס o-perfekti, intr. (& trans.)
Vahvat o-perfektit ovat erittäin harvinaisia. Nykyheprean puhekielessä vahvaa o-perfektiä käytetään lähinnä vain jachol- eli osata-verbissä. Useimmat o-perfektin verbit ovat merkitykseltään intransitiivisia.
יָכֹל יכול intr. (193x) osata, kyetä, voida, olla lupa (ei inf.)
הוּא יָכֹל יכול סָסֹס ססוס
הִיא יָֽכְלָה יכלה jachla סָֽסְסָה סססה
אַתָּה יָכֹ֫לְתָּ יכולת סָסֹ֫סְתָּ ססוסת
אַתְּ יָכֹלְתְּ יכולת סָסֹסְתְּ ססוסת
אֲנִי יָכֹ֫לְתִּי יכולתי סָסֹ֫סְתִּי ססוסתי
הֵם \ הֵן יָֽכְלוּ יכלו jachlu סָֽסְסוּ סססו
אַתֶּם יְכָלְתֶּם יכולתם jecholtem סְסָסְתֶּם ססוסתם
אַתֶּן יְכָלְתֶּן יכולתן jecholten סְסָסְתֶּן ססוסתן
אֲנַ֫חְנוּ יָכֹ֫לְנוּ יכולנו סָסֹ֫סְנוּ ססוסנו
4. PRIMAE LARYNGALIS
Primae laryngalis -verbien (pe gronit) taivutus eroaa vahvasta taivutuksesta ainoastaan monikon toisen persoonan muodoissa. Katkovokaaliksi supistuvan kamatsin paikalle tulee kurkkuäänteen yhteydessä chataf patach -vokaali.
פ׳ גרונית
אָכַל אכל syödä
הוּא אָכַל
הִיא אָֽכְלָה
אַתָּה אָכַ֫לְתָּ
אַתְּ אָכַלְתְּ
אֲנִי אָכַ֫לְתִּי
הֵם \ הֵן אָֽכְלוּ
אַתֶּם אֲכַלְתֶּם
אַתֶּן אֲכַלְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ אָכַ֫לְנוּ
5. MEDIAE LARYNGALIS
Mediae laryngalis -verbien (ain gronit) taivutuksessa vahvan verbin taivutuksesta eroavat muodot ovat yks. 3. fem. ja mon. 3. c.
ע׳ גרונית
בָּחַר בחר trans. (172x) valita
הוּא בָּחַר
הִיא בָּֽחֲרָה
אַתָּה בָּחַ֫רְתָּ
אַתְּ בָּחַרְתְּ
אֲנִי בָּחַ֫רְתִּי
הֵם \ הֵן בָּֽחֲרוּ
אַתֶּם בְּחַרְתֶּם
אַתֶּן בְּחַרְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ בָּחַ֫רְנוּ
6. TERTIAE LARYNGALIS
Tertiae laryngalis -verbien (lamed gronit) poikkeava muoto on yks. 2. fem., jossa kolmannen radikaalin alla on klassisessa hepreassa shvan sijasta patach. Nykyhepreassa tämä ryhmä taipuu vahvasti.
ל׳ גרונית
שָׁלַח שלח lähettää
[שַָׁלַ֫חַתְּ shalachat] שָׁלַחְתְּ shalacht
Tertiae ain -verbeissä myös nykyhepreassa lausutaan (huolitellussa ääntämyksessä) tässä kohtaa lyhyt a.
שָׁמַע שמע kuulla
[שָׁמַ֫עַתְּ] שָׁמַעְתְּ shama'at
הוּא שָׁמַע
הִיא שָֽׁמְעָה
אַתָּה שָׁמַ֫עְתָּ
אַתְּ שָׁמַעְתְּ ]שָׁמַ֫עַתְּ[
אֲנִי שָׁמַ֫עְתִּי
הֵם \ הֵן שָֽׁמְעוּ
אַתֶּם שְׁמַעְתֶּם
אַתֶּן שְׁמַעְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ שָׁמַ֫עְנוּ
7. PRIMAE LARYNGALIS & MEDIAE LARYNGALIS
Muutamassa verbissä kumpikin ensimmäisistä radikaaleista on kurkkuäänne
(pe gronit & ain gronit):
פ׳ גרונית & ע׳ גרונית
אָהַב אהב rakastaa
הוּא אָהַב
הִיא אָהֲבָה
אַתָּה אָהַ֫בְתָּ
אַתְּ אָהַבְתְּ
אֲנִי אָהַ֫בְתִּי
הֵם \ הֵן אָהֲבוּ
אַתֶּם אֲהַבְתֶּם
אַתֶּן אֲהַבְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ אָהַ֫בְנוּ
8. TERTIAE NUN
Tertiae nun -verbeissä (ל״נ) vartalon loppu-nun ja päätteen (mon. 1. c.) nun sulautuvat eli assimiloituvat yhteen kahdennetuksi nun-kirjaimeksi.
טָמַן טמן piilottaa, kätkeä
הוּא טָמַן
הִיא טָֽמְנָה
אַתָּה טָמַ֫נְתָּ
אַתְּ טָמַנְתְּ
אֲנִי טָמַ֫נְתִּי
הֵם \ הֵן טָֽמְנוּ
אַתֶּם טְמַנְתֶּם
אַתֶּן טְמַנְתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ טָמַ֫נּוּ
9. TERTIAE TAV
Tertiae tav -verbeissä (ל״ת lamed tav) vartalon tav ja päätteen tav sulautuvat eli assimiloituvat kahdennetuksi tav-kirjaimeksi.
כָּרַת כרת leikata, katkaista, solmia liitto
הוּא כָּרַת
הִיא כָּֽרְתָה
אַתָּה כַּרַ֫תָּ
אַתְּ כָּרַתְּ
אֲנִי כָּרַ֫תִּי
הֵם \ הֵן כָּֽרְתוּ
אַתֶּם כְּרַתֶּם
אַתֶּן כְּרַתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ כָּרַ֫תְנוּ
10. נתן NATAN, ANTAA
Natan-verbissä vartalon loppukirjain nun ja päätteen tav-kirjain sulautuvat eli assimiloituvat poikkeuksellisesti kahdennetuksi tav-kirjaimeksi.
Lisäksi monikon ensimmäisessä persoonassa vartalon nun ja päätteen nun sulautuvat muiden tertiae nun -verbien tapaan.
נָתַן נתן antaa
הוּא נָתַן
הִיא נָֽתְנָה
אַתָּה נָתַּ֫תָּ
אַתְּ נָתַתְּ
אֲנִי נָתַ֫תִּי
הֵם \ הֵן נָֽתְנוּ
אַתֶּם נְתַתֶּם
אַתֶּן נְתַתֶּן
אֲנַ֫חְנוּ נָתַ֫נּוּ