RSUT Mark. 11 (RAAMATTU UT:N SUOM. KÄÄNNÖKSIÄ JA PARAFRAASEJA)
| rsut-02-11.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 3.8.2025).
R RAAMATTU https://gen.fi/r.html
RSUT UT:N SUOM. KÄÄNNÖKSIÄ JA PARAFRAASEJA https://gen.fi/rsut.html
RSUT MARK. https://gen.fi/rsut-02.html
RSUT Mark. 11 (suomalaisia käännöksiä ja parafraaseja)
https://gen.fi/rsut-02-11.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. UT 1548 (Mark. 11)
2. BIB 1642 (Mark. 11)
3. BIB 1776 (Mark. 11)
4. BIB 1872 (Mark. 11)
5. UT 1913 (Mark. 11)
6. UT 1938 (Mark. 11)
7. AS UT 1969 (Mark. 11)
8. NS UT 1972 (Mark. 11)
9. EU UT 1977 (Mark. 11)
10. TK UT 1980 (Mark. 11)
11. VES UT 1983 (Mark. 11)
12. RKK UT 1989 (Mark. 11)
13. KR 1992 (Mark. 11)
14. JKR 1993 (Mark. 11)
15. RK 2012 (Mark. 11)
16. STLK 2017 (Mark. 11)
17. MARK 2017 (Mark. 11)
18. UT 2020 (Mark. 11)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
L Alkutekstien ja suomalaisten raamatunkäännösten lyhenteet
https://gen.fi/info-l-suomalaiset-raamatunkaannokset.html
KT Mark. 11 (teksti kreikaksi)
https://gen.fi/kt-02-11-teksti.html
1. UT 1548 (Mark. 11)
Se Wsi Testamenti [Mikael Agricola 1548] (UT 1548)
https://raamattu365.fi/bible/kr1548ut/mat/1/
https://www.nettiraamattu.fi/head/wsitest.htm
https://raamattu.fi/raamattu/AGUT/ (vaatii kirjautumisen)
https://www.raamattusivut.fi/mikael-agricola-se-wsi-testamenti-1548/
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin Mark. 11:1–10 (UT 1548)
1 Ja kuin he lähestyit Jerosoliman Betfagin tyge ja Betanian Öljomäen tyge, niin hän uloslähetti kaksi opetuslastans (UT 1548)
2 ja sanoi heille: Menkäät siihen kylään, joka ompi teidän edesän, ja kohta sinne sisälletultuan löydätte te varsan sidottun, jonka päälä ei yksikään inhiminen istunut ole. Päästäkäät se, ja tuokaat tänne. (UT 1548)
3 Ja jos joku sanoo teille, miksi te sen teette, sanokaat, että Herra sitä tarvitsee, ja kohta hän laskee hänen tänne. (UT 1548)
4 Niin he menit ja löysit varsan sidottun ulkona oven tykön tien haaras, ja he päästit hänen. (UT 1548)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoit, sanoit heille: Mitä te teette varsaa päästäin? (UT 1548)
6 Mutta he sanoit heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt. Niin he sallit heijät, (UT 1548)
7 ja he edestoit varsan Jeesusen tyge ja heitit heidän vaatteins hänen päälens, ja hän istui siihen pääle. (UT 1548)
8 Mutta moni heidän vaatteins hajotit tielle, ja monikahdat oksii karsit puista ja hajotit tielle. (UT 1548)
9 Ja jotka edelläkävit ja jotka seurasit, huudit sanoden: Hoosianna, hyvästisiugnattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen, (UT 1548)
10 hyvästisiugnattu olkoon se Daavidin, meidän Isän valtakunta, joka tulepi Herran nimeen. Hoosianna korkeukses. (UT 1548)
Jeesus kiroaa viikunapuun Mark. 11:11–14 (UT 1548)
11 Ja Herra sisällekävi Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikkii katseli, niin hän ehtoona ulosläksi Betaniaan niinen kahdentoistakymenen kanssa. (UT 1548)
12 Ja toisna päivän, koska he ulosläksit Betaniasta, isoisi hän. (UT 1548)
13 Ja hän näki taampata fiikunapuun, jolla lehdet olit. Niin hän läheskävi, jos hän jotaki hänessä löynyt olis. Ja kuin hän tuli sen tyge, niin ei hän muuta löynyt kuin lehdet, sillä ei ollut vielä fiikunain aika. (UT 1548)
14 Ja vastaten Jeesus sanoi fiikunapuulle: Älkään tästedes kenkään sinusta syökö hedelmätä ijankaikkisesta. Ja hänen opetuslapsens kuulit sen. (UT 1548)
Temppelin puhdistaminen ja opetus viiniupuusta Mark. 11:15–25 (UT 1548)
15 Ja he tulit Jerusalemiin. Ja Jeesus sisällekävi templiin ja rupesi ulosajamaan kaupitsijat ja ostajat templis ja vajehtajain pöydät ja mettisten myyjäin istuimet hän kukisti. (UT 1548)
16 Ja ei hän sallinut, että joku piti kantaman jotaki templin läpitse. (UT 1548)
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: Eikö kirjoitettu ole? Minun huoneen pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikelle kansalle, mutta te oletta hänen tehnyet ryövärein luolaksi. (UT 1548)
18 Ja kirjanoppenuet ja pappein päämiehet sen kuulit, niin he etsit, kuinka he hänen hukuttaisit, sillä he pelkäsit häntä, että koko kansa imehteli hänen opetustans. (UT 1548)
19 Ja kuin jo ehtoo oli, ulosmeni Jeesus kaupungista. (UT 1548)
20 Ja kuin he huomeneltan ohitsekävit, näit he fiikunapuun kuivetuksi juurinens. (UT 1548)
21 Ja Pietari muisti ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, se fiikunapuu, jonkas kirosit, ompi kuivettu. (UT 1548)
22 Niin vastasi Jeesus ja sanoi hänelle: Uskalkaa Jumalan tyge. (UT 1548)
23 Totisesta minä sanon teille, että jokainen, kuin tälle vuorelle sanoisi, temmaa sinuas ja laske sinus merehen ja ei epäle hänen sydämesäns, mutta uskopi tapahtuvan sen, mitä hän sanois, niin hänelle tulepi, mitkä hän sanois. (UT 1548)
24 Sentähden sanon minä teille: Mitä te rukoellen anotta, uskokaat teidän saavan, niin se tulepi teille. (UT 1548)
25 Ja koska te seisotta ja rukooletta, niin anteeksiantakaat, jos teille jotakin on jonkun vastaan, senpäälle, että teidän Isän, joka ompi taivahis, teille myös rikokset anteeksiannais. (UT 1548)
Jeesukselta kysytään valtuuksia Mark. 11:27–33 (UT 1548)
27 Ja he tulit taas Jerusalemiin, ja kuin hän kävi templisä, tulit hänen tygens pappein päämiehet ja kirjaoppenuet ja ne vanhimat (UT 1548)
28 ja sanoit hänelle: Millä voimalla sinä näitä teet? Ja kuka annoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet? (UT 1548)
29 Niin Jeesus vastaten sanoi heille: Vieläpä minäki kysyn myös jotakin teiltä, ja vastatkaat minuu, niin minä sanon teille, millä voimalla minä näitä teen. (UT 1548)
30 Johannesen kaste, oliko hän taivahast elikkä inhimisiltä? Vastatkaat minuu. (UT 1548)
31 Niin he ajattelit keskenäns sanoden: Jos me sanom "taivahast", niin hän sanopi: Minkätähden ette te uskonuet häntä? (UT 1548)
32 Mutta jos me sanoma "inhimisiltä", niin me pelkääm kansaa, sillä että kaikki pidit Johannesen, että hän oli totisesta profeetta. (UT 1548)
33 Ja vastasit sanoden Jeesuselle: Emme me tiedä. Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: En minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä tejen. (UT 1548)
2. BIB 1642 (Mark. 11)
Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi
[ensimmäinen kokonainen suomalainen raamatunkäännös 1642] (BIB 1642)
https://raamattu365.fi/bible/kr1642/gen/1/
https://www.nettiraamattu.fi/head/raam1642.htm
https://www.raamattusivut.fi/biblia-se-on-coco-pyha-raamattu-suomexi-1642/
Jesus tultuans Jerusalemiin/ lähettä noutaman Asin varsa/ ja aja sillä Jerusalemiin/ v. 1.
Mene ehtona Bethaniaan. Toisna huomena mennesäns Kaupungiin/ kiro fikunapuuta/ niin että se kuivettu/ v. 11.
tule sitte Templiin/ ja aja sieltä ulos kaupitsiat Templis/ v. 15.
Opetta Opetuslapsillens rukouksen voimasta/ v. 19.
Taas kolmandena päivänä tultuans Jerusalemiin/ kysyvät häneltä Fariseukset/ millä voimalla hän näitä kaikkia teke/ v. 27. (BIB 1642)
1 JA kuin he lähestyit Jerusalemi/ ja tulit Bethphageen/ ja Bethanian Öljymäen tykö/ lähetti hän kaksi Opetuslastans/ ja sanoi heille: (BIB 1642)
2 Mengät kylään/ joka on teidän edesän/ ja te löydätte kohta tultuan varsan sidottuna/ jonka päällä ei yksikän ihminen istunut ole/ päästäkät se/ ja tuokat tänne. (BIB 1642)
3 Ja jos joku kysy teille: miksi te sen teette? niin sanokat: Herra sitä tarvitse/ ja kohta hän laske hänen tänne. (BIB 1642)
4 Niin he menit/ ja löysit varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haaras/ ja he päästit hänen. (BIB 1642)
5 Ja muutamat nijstä/ jotka siellä seisoit/ sanoit heille: mitä te varsa päästätte? (BIB 1642)
6 Mutta he sanoit heille/ niinkuin Jesus oli käskenyt. Niin he salleit heidän. (BIB 1642)
7 Ja he toit varsan Jesuksen tykö/ ja heitit vaattens hänen päällens/ ja hän istui sen päälle. (BIB 1642)
8 Mutta moni hajotti vaattens tielle/ ja muutamat karseit oksia puista/ ja hajotit tielle. (BIB 1642)
9 Ja jotka edellä kävit/ ja myös seuraisit/ huusit sanoten: (BIB 1642)
10 Hosianna/ kitetty olkon se/ joka tule Herran nimeen: kitetty olkon Davidin meidän Isäm valdakunda/ joka tule Herran nimeen/ Hosianna korkeudes. (BIB 1642)
11 Ja Herra meni Jerusalemiin/ ja Templiin/ ja kuin hän kaikki katseli/ läksi hän ehtona Bethaniaan kahdentoistakymmenen kansa. (BIB 1642)
12 JA toisna päivänä/ koska he Bethaniasta läksit/ isois hän. (BIB 1642)
13 Ja näki taampana fikunapuun/ josa olit lehdet/ niin hän meni lähes/ jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli sen tykö/ ei hän muuta löynnyt kuin lehdet: Sillä ei ollut vielä fikunain aika. (BIB 1642)
14 Ja Jesus sanoi fikunapuulle: älkön tästedeskän kengän sinusta syökö hedelmätä ijankaikkisest. Ja hänen Opetuslapsens kuulit sen. (BIB 1642)
15 JA he tulit Jerusalemiin. Ja Jesus meni Templiin/ ja rupeis ajaman ulos kaupitsioita ja ostaita Templis ja vaihettajain pöydät/ ja kyhkyisten myyjäin istuimet hän kukisti. (BIB 1642)
16 Ei hän myös sallinut jongun kanda jotakin Templin läpitse. (BIB 1642)
17 Ja hän opetti/ ja sanoi heille: eikö kirjoitettu ole? minun huonen pitä kutsuttaman Rukous huoneksi kaikelle Kanssalle/ mutta te oletta sen tehnet ryövärein luolaksi. (BIB 1642)
18 Ja Kirjanoppenet ja Pappein päämiehet kuulit sen/ ja etseit häntä hukuttaksens/ sillä he pelkäisit händä/ että kaikki Kanssa ihmetteli hänen oppians. (BIB 1642)
19 JA ehtona/ meni Jesus ulos Kaupungista. (BIB 1642)
20 Ja kuin he huomeltain ohitsekävit/ näit he fikunapuun kuivetuksi juurinens. (BIB 1642)
21 Ja Petari muisti/ ja sanoi hänelle: Rabbi/ katso se fikunapuu/ jotas kiroisit/ on kuivettunut. (BIB 1642)
22 Niin vastais Jesus ja sanoi hänelle: uskokat Jumalan päälle. (BIB 1642)
23 Totisest sanon minä teille: jokainen kuin tälle vuorelle sanois/ nouse ja kukistu mereen/ eikä epäile sydämesäns/ mutta usko sen tapahtuvan kuin hän sano/ niin hänelle tapahtu mitä hän sano. (BIB 1642)
24 Sentähden sanon minä teille: mitä te rukoillen anotta/ se uskokat teidän saavan/ niin se tapahtu teille: (BIB 1642)
25 Ja koska te seisotta ja rukoiletta/ niin andeksiandakat/ jos teille on jotakin jotakuta vastan/ että teidän Isän/ joka on Taivahis/ annais myös andeksi teidän rikoksen. (BIB 1642)
26 Jos et te andeksianna/ ei myös teidän Isän joka on Taivahis/ anna andeksi teidän rikoksitan. (BIB 1642)
27 JA he tulit taas Jerusalemiin/ ja kuin hän käveli Templis/ tulit hänen tyköns Pappein päämiehet/ Kirjanoppenet/ ja vanhimmat/ ja sanoit hänelle: (BIB 1642)
28 Millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka andoi sinulle sen voiman/ ettäs näitä teet? (BIB 1642)
29 Jesus sanoi heille: vielä minäkin teiltä jotakin kysyn/ vastakat sijs minua: niin minäkin sanon teille/ millä voimalla minä näitä teen. (BIB 1642)
30 Johanneksen Kaste/ oliko se Taivast eli ihmisiltä? vastakat minua. (BIB 1642)
31 Niin he ajattelit keskenäns/ sanoten: Jos me sanomma: Taivast/ niin hän sano: Mikset te sijs häntä uskonet? (BIB 1642)
32 Mutta jos me sanomma: ihmisiltä/ niin me pelkämme Kanssa: sillä kaikki pidit Johanneksen totisna Profetana. (BIB 1642)
33 Ja he vastaisit/ sanoten Jesukselle: En me tiedä. Ja Jesus vastais/ ja sanoi heille: en minä myös sano teille/ millä voimalla minä näitä teen. (BIB 1642)
Vers. 10. Hosianna ) Se on: onni ja autuus Davidin Pojalle: Niinkuin tapa on Kuningaille toivotta onne heidän kruunattaisans/ 2. Reg. 11:12. Ja nämät sanat ovat otetut 118. Davidin Psalmist/ 25. versust. (BIB 1642)
3. BIB 1776 (Mark. 11)
Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu Suomexi
[Suomen ev.lut. kirkon ensimmäinen kirkkoraamattu 1776] (BIB 1776)
https://raamattu365.fi/bible/biblia1776/gen/1/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://www.bible.com/fi/bible/60/GEN.1.FI1776
http://www.nettiraamattu.fi/head/bibl.htm
https://www.raamattusivut.fi/biblia-1776/
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa, (BIB 1776)
2 Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne. (BIB 1776)
3 Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne. (BIB 1776)
4 Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa. (BIB 1776)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte? (BIB 1776)
6 Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät. (BIB 1776)
7 Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen päälle. (BIB 1776)
8 Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle. (BIB 1776)
9 Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen! (BIB 1776)
10 Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa! (BIB 1776)
11 Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa. (BIB 1776)
12 Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän, (BIB 1776)
13 Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika. (BIB 1776)
14 Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (BIB 1776)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti. (BIB 1776)
16 Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse. (BIB 1776)
17 Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi. (BIB 1776)
18 Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa. (BIB 1776)
19 Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista. (BIB 1776)
20 Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa. (BIB 1776)
21 Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut. (BIB 1776)
22 Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle. (BIB 1776)
23 Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo. (BIB 1776)
24 Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille. (BIB 1776)
25 Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne. (BIB 1776)
26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne. (BIB 1776)
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat, (BIB 1776)
28 Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet? (BIB 1776)
29 Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen: (BIB 1776)
30 Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua. (BIB 1776)
31 Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet? (BIB 1776)
32 Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana. (BIB 1776)
33 Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen. (BIB 1776)
4. BIB 1872 (Mark. 11)
Biblia se on Pyhä Raamattu [Wanha ja Uusi Testamentti 1872] (BIB 1872)
https://raamattu365.fi/bible/biblia/gen/1/
Jesus ajaa Jerusalemiin; II. Kiroo fikunapuun, ja puhdistaa templin; III. Panee ehdon ylimmäisten eteen, jos he tahtoisivat vastausta.
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa, (BIB 1872)
2 Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne. (BIB 1872)
3 Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne. (BIB 1872)
4 Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa. (BIB 1872)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte? (BIB 1872)
6 Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät. (BIB 1872)
7 Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa* sen päälle, ja hän istui sen päälle+. (BIB 1872)
8 Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle. (BIB 1872)
9 Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen! (BIB 1872)
10 Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa! (BIB 1872)
11 Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa. (BIB 1872)
12 II. Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän, (BIB 1872)
13 Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika. (BIB 1872)
14 Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (BIB 1872)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti. (BIB 1872)
16 Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse. (BIB 1872)
17 Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille*? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi+. (BIB 1872)
18 Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet*; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa. (BIB 1872)
19 Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista. (BIB 1872)
20 Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa. (BIB 1872)
21 Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut. (BIB 1872)
22 Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle. (BIB 1872)
23 Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan* mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo. (BIB 1872)
24 Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille. (BIB 1872)
25 Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne. (BIB 1872)
26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne. (BIB 1872)
27 III. Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat, (BIB 1872)
28 Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman*, ettäs näitä teet? (BIB 1872)
29 Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen: (BIB 1872)
30 Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua. (BIB 1872)
31 Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet? (BIB 1872)
32 Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana. (BIB 1872)
33 Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen. (BIB 1872)
5. UT 1913 (Mark. 11)
Uusi Testamentti. Kirkolliskokouksen väliaikaiseen käytäntöön ottama
suomennos (UT 1913)
https://books.google.fi/books?id=9AtAAQAAMAAJ&pg=PP5&hl=fi&source=gbs_selected_pages&cad=2#v=onepage&q&f=false
https://archive.org/details/uusitestamenntti00wern/mode/2up
1 Ja kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Betfagen ja Betanian luo Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan (UT 1913)
2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidotun varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. (UT 1913)
3 Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi tuota teette?' niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'." (UT 1913)
4 Niin he menivät ja löysivät oven viereen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. (UT 1913)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (UT 1913)
6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. (UT 1913)
7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istuutui sen selkään. (UT 1913)
8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kentiltä. (UT 1913)
9 Ja jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! (UT 1913)
10. Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka on tulemassa. Hoosianna korkeuksissa!" (UT 1913)
11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen. (UT 1913)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. (UT 1913)
13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Silloin ei näet ollut viikunain aika. (UT 1913)
14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön kukaan ikinä enää syökö sinusta hedelmää". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (UT 1913)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka möivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, (UT 1913)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. (UT 1913)
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (UT 1913)
18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. (UT 1913)
19 Iltamyöhän tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle. (UT 1913)
20. Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuriaan myöten. (UT 1913)
21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut". (UT 1913)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. (UT 1913)
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. (UT 1913)
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on oleva teillä. (UT 1913)
25 Ja kun seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin toistanne vastaan, jotta Isännekin, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." (UT 1913)
26 ["Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne."] (UT 1913)
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa (UT 1913)
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Eli kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" (UT 1913)
29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen; vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla näitä teen. (UT 1913)
30. Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisiltä? Vastatkaa minulle." (UT 1913)
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?' (UT 1913)
32 Vai sanommeko: 'Ihmisiltä'?" – sitä he eivät kansalta tohtineet, sillä kaikki pitivät Johannesta todellisena profeettana. (UT 1913)
33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla näitä teen". (UT 1913)
6. UT 1938 (Mark. 11)
Pyhä Raamattu [kirkkoraamattu 1938] (VT 1933, UT 1938)
https://kr38.fi/index.html
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://raamattu365.fi/bible/kr38/gen/1/
https://www.bible.com/fi/bible/365/GEN.1.FB38
https://www.nettiraamattu.fi/head/raam.htm
1 Ja kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Betfagen ja Betanian luo Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan (UT 1913)
2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidotun varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. (UT 1913)
3 Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi tuota teette?' niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'." (UT 1913)
4 Niin he menivät ja löysivät oven viereen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. (UT 1913)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (UT 1913)
6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. (UT 1913)
7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istuutui sen selkään. (UT 1913)
8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kentiltä. (UT 1913)
9 Ja jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! (UT 1913)
10. Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka on tulemassa. Hoosianna korkeuksissa!" (UT 1913)
11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen. (UT 1913)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. (UT 1913)
13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Silloin ei näet ollut viikunain aika. (UT 1913)
14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön kukaan ikinä enää syökö sinusta hedelmää". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (UT 1913)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka möivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, (UT 1913)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. (UT 1913)
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (UT 1913)
18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. (UT 1913)
19 Iltamyöhän tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle. (UT 1913)
20. Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuriaan myöten. (UT 1913)
21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut". (UT 1913)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. (UT 1913)
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. (UT 1913)
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on oleva teillä. (UT 1913)
25 Ja kun seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin toistanne vastaan, jotta Isännekin, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." (UT 1913)
26 ["Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne."] (UT 1913)
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa (UT 1913)
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Eli kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" (UT 1913)
29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen; vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla näitä teen. (UT 1913)
30. Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisiltä? Vastatkaa minulle." (UT 1913)
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?' (UT 1913)
32 Vai sanommeko: 'Ihmisiltä'?" – sitä he eivät kansalta tohtineet, sillä kaikki pitivät Johannesta todellisena profeettana. (UT 1913)
33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla näitä teen". (UT 1913)
7. AS UT 1969 (Mark. 11)
Uusi testamentti. Uusi suomennus selityksin [Aapeli Saarisalo ja Toivo Koilo
1969]. 4. korjattu painos. Vapaa Evankeliumisäätiö 1991 (AS UT 1969)
https://raamattu365.fi/bible/asut/mat/1/
1 Kun lähestyvät Jerusalemia tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljyvuorelle, lähettää kaksi opetuslastaan (AS UT 1969)
2 ja sanoo heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin sinne tultuanne tapaatte kytketyn varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei ole istunut. Päästäkää, tuokaa se. (AS UT 1969)
3 Jos joku sanoisi teille: 'Miksi teette tämän?' sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen heti tänne takaisin.'" (AS UT 1969)
4 Menivät ja tapasivat varsan kytkettynä ovelle, ulos kujalle, ja päästävät sen. (AS UT 1969)
5 Jotkut siellä seisovista sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (AS UT 1969)
6 Sanoivat heille niin kuin Jeesus oli käskenyt. Niin jättivät heidät rauhaan. (AS UT 1969)
7 Toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja Hän istuutui sen selkään. (AS UT 1969)
8 Monet levittivät vaatteensa tielle, toiset taas katkoivat lehviä puista ja levittivät tielle. (AS UT 1969)
9 Ne, jotka kulkivat edellä ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä! (AS UT 1969)
10 Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" (AS UT 1969)
11 Jeesus meni sisälle Jerusalemiin ja pyhäkköön. Katseltuaan kaikkea, ja koska aika jo oli myöhäinen, meni Betaniaan niitten kahdentoista kanssa. (AS UT 1969)
12 Kun seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Hänen oli nälkä. (AS UT 1969)
13 Nähtyään kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä. Mutta tultuaan sen luo ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunain aika. (AS UT 1969)
14 Jeesus puhui sanoen sille: "Älköön sinusta enää kukaan ikinä hedelmää syökö." Ja opetuslapsensa kuulivat. (AS UT 1969)
15 Sitten tulevat Jerusalemiin ja astuen pyhäkköön rupesi heittämään ulos niitä, jotka möivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet (AS UT 1969)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa astiaa pyhäkön kautta. (AS UT 1969)
17 Opetti sanoen heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Huoneeni on kutsuttava kaikkien kansain rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." (AS UT 1969)
18 Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat ja miettivät, miten surmata Hänet. Pelkäsivät näet Häntä, koska kaikki kansa hämmästyi Hänen opetustansa. (AS UT 1969)
19 Illan tultua meni kaupungin ulkopuolelle. (AS UT 1969)
20 Aamulla ohi kulkiessaan näkivät viikunapuun kuivuneen juurista alkaen. (AS UT 1969)
21 Niin Pietari muistaen sanoo Hänelle: "Opettaja, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivunut." (AS UT 1969)
22 Jeesus vastaa ja sanoo heille: "Pitäkää Jumalan usko. (AS UT 1969)
23 Totisesti sanon teille: jos kuka tahansa sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäy mereen' eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, mitä sanoo, niin se hänelle tapahtuu. (AS UT 1969)
24 Sen tähden sanon teille: kaikki, mitä rukoillen anotte, uskokaa saaneenne, niin se tulee teille. (AS UT 1969)
25 Kun seisotte rukoillen, antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, jotta Isänne, joka on taivaissa, antaisi myös teille anteeksi rikkomuksenne." (AS UT 1969)
27 Tulevat jälleen Jerusalemiin. Hänen kävellessään pyhäkössä tulevat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat Hänen luoksensa (AS UT 1969)
28 ja sanoivat Hänelle: "Millä vallalla näitä teet? Kuka antoi Sinulle vallan, jotta tekisit näitä?" (AS UT 1969)
29 Mutta Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä sanaa. Vastatkaa Minulle, niin Minäkin sanon teille, millä vallalla näitä teen. (AS UT 1969)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa Minulle." (AS UT 1969)
31 Niin neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', Hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' (AS UT 1969)
32 Entä sanommeko: 'Ihmisistä'?" - Pelkäsivät kansaa, sillä kaikki pitivät Johannesta tosi profeettana. (AS UT 1969)
33 Niin vastaavat ja sanovat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoo heille: "Minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen." (AS UT 1969)
8. NS UT 1972 (Mark. 11)
Uusi testamentti nykysuomeksi [Heikki Räisänen, Raimo Huikuri
ja Esko Rintala]. Suomen kirkon sisälähetysseura 1972 (NS UT 1972)
https://raamattu.fi/raamattu/UTNS73/ (vaatii kirjautumisen)
Jeesus saapuu Jerusalemiin (Matt. 21:1–11; Luuk. 19:28–40; Joh. 12:12–19)
1 He lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Beetfageen ja Betaniaan, Öljymäelle. Jeesus lähetti kaksi oppilastaan kylään ja (NS UT 1972)
2 sanoi heille: "Menkää tuolla edessä näkyvään kylään. Heti perillä te löydätte kiinnisidotun varsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Päästäkää se irti ja tuokaa tänne. (NS UT 1972)
3 Jos joku kysyy, miksi niin teette, sanokaa vain: "Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kyllä heti takaisin." (NS UT 1972)
4 He lähtivät ja löysivät eräältä kujalta oveen sidotun varsan ja päästivät sen irti. (NS UT 1972)
5 Muutamat paikalla olevat kysyivät: "Mihin te oikein viette sitä varsaa?" (NS UT 1972)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja miehet jättivät heidät rauhaan. (NS UT 1972)
7 He veivät varsan Jeesuksen luokse ja heittivät vaippansa sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. (NS UT 1972)
8 Monet levittivät viittansa tielle, toiset taittoivat niityltä vihreitä oksia ja sirottivat niitä tielle. (NS UT 1972)
9 Kaikki huusivat Jeesuksen edellä ja jäljessä: "Jumala auttakoon meitä! Jumala siunatkoon sinua,
joka tulet Herran nimeen! (NS UT 1972)
10 Jumala siunatkoon isämme Daavidin valtakuntaa, joka tulee! Auta sinä meitä, joka asut korkeudessa!" (NS UT 1972)
11 Jeesus tuli Jerusalemiin ja meni temppeliin. Hän katseli kaikkea, mutta koska oli jo ilta, hän palasi niiden kahdentoista oppilaansa kanssa Betaniaan. (NS UT 1972)
Jeesus kiroaa viikunapuun (Matt. 21:18–19)
12 Kun he seuraavana aamuna lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. (NS UT 1972)
13 Hän näki kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, ja meni katsomaan, olisiko siinä hedelmiäkin. Hän löysi kuitenkin pelkkiä lehtiä, sillä ei ollut vielä viikunoiden aika. (NS UT 1972)
14 Silloin Jeesus sanoi puulle oppilaiden kuullen: "Kukaan ei ikipäivänä enää syö sinun hedelmiäsi!" (NS UT 1972)
Jeesus puhdistaa temppelin (Matt. 21:12–17; Luuk. 19:45–48; Joh. 2:15–22)
15 He tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ostajia ja myyjiä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkystenmyyjäin tuolit (NS UT 1972)
16 eikä antanut kenenkään kuljettaa tavaraa temppelialueen läpi. (NS UT 1972)
17 Sitten hän ryhtyi opettamaan: "Jumala sanoo Raamatussa: 'Minun temppelini on kaikkien kansojen rukouspaikka', mutta te olette tehneet siitä rosvoluolan." (NS UT 1972)
18 Kun ylipapit ja lainopettajat kuulivat tämän, he miettivät keinoa miten hänet tappaisivat. He pelkäsivät häntä, sillä kaikki ihmiset olivat ihmeissään hänen opetuksestaan. (NS UT 1972)
19 Illan tultua Jeesus ja oppilaat lähtivät kaupungin ulkopuolelle. (NS UT 1972)
Viikunapuun opetus (Matt. 21:20–22)
20 Kulkiessaan taas varhain aamulla tietä pitkin he näkivät saman viikunapuun. Se oli juuriaan myöten kuihtunut. (NS UT 1972)
21 Pietari muisti mitä oli tapahtunut ja sanoi Jeesukselle: "Opettaja katso, se viikunapuu jonka sinä kirosit, on kuihtunut." (NS UT 1972)
22 Jeesus sanoi heille: "Vakuutan teille: jos te luottaisitte Jumalaan, (NS UT 1972)
23 te voisitte vaikka sanoa tälle vuorelle: 'Hyppää mereen!' Jos ette epäile, vaan luotatte lujasti siihen että niin tapahtuu, se myös tapahtuu. (NS UT 1972)
24 Sanon siis teille: Kun rukoilette jotain Jumalalta, uskokaa että olette saaneet sen. Silloin pyyntönne toteutuu. (NS UT 1972)
25 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on ketä tahansa vastaan. Silloin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi teidän pahat tekonne." (NS UT 1972)
Kysymys Jeesuksen valtuuksista (Matt. 21:25–27; Luuk. 20:1–8)
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Kun Jeesus kulki temppelissä, ylipapit ja lainopettajat ja kansanjohtajat tulivat hänen luokseen (NS UT 1972)
28 ja kysyivät: "Millä oikeudella sinä toimit? Kuka on antanut sinulle valtuudet tehdä tällaista?" (NS UT 1972)
29 Jeesus vastasi: "Minullakin on teille yksi kysymys. Jos vastaatte siihen, sitten minäkin kerron teille valtuuksistani. (NS UT 1972)
30 Kuka valtuutti Johanneksen kastamaan, Jumala vai ihmiset?" (NS UT 1972)
31 He neuvottelivat keskenään: "Jos vastaamme Jumala', hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?' (NS UT 1972)
32 Jos vastaamme 'Ihmiset'…" Sitä he eivät uskaltaneet sanoa, sillä he pelkäsivät kansaa. Kansa näet piti Johannesta todella profeettana. (NS UT 1972)
33 He vastasivat: "Emme tiedä." Jeesus sanoi heille: "Siispä minäkään en sano, kuka minut on valtuuttanut." (NS UT 1972)
9. EU UT 1977 (Mark. 11)
Elävä uutinen. Uusi testamentti vapaasti kerrottuna. Karas-Sana 1977
(EU UT 1977)
https://ebible.org/fin/MAT01.htm
Tulo Jerusalemiin
1 Jeesus ja hänen oppilaansa lähestyivät Jerusalemia Beetfagen ja Betanian kautta, Öljymäeltä. Jeesus lähetti kaksi oppilastaan edeltä. (EU UT 1977)
2 "Menkää tuohon kylään", hän sanoi heille, "ja kun tulette kylän laitaan, näette siellä kiinni sidotun aasinvarsan, jolla kukaan ei ole vielä ratsastanut. Päästäkää se irti ja tuokaa tänne. (EU UT 1977)
3 Jos joku kysyy, mitä teette, sanokaa vain: 'Herra tarvitsee sitä ja toimittaa sen pian takaisin.'" (EU UT 1977)
4 Miehet löysivätkin varsan kujalta, missä se oli sidottuna erään talon seinustalle. Kun he olivat irrottamassa sitä, (EU UT 1977)
5 lähistöllä seisoskelevat miehet huusivat: "Mitä te oikein teette – päästätte varsan irti?" (EU UT 1977)
6 Silloin he vastasivat, niin kuin Jeesus oli neuvonut, ja miehet antoivat heidän ottaa sen. (EU UT 1977)
7 He toivat varsan Jeesuksen luo. Oppilaat heittivät viittansa sen selkään, niin että Jeesus voisi ratsastaa sillä. (EU UT 1977)
8 Monet kansanjoukostakin levittivät vaatteita tielle hänen eteensä, toiset taas heittivät tielle reheviä oksia, joita olivat katkaisseet puista. (EU UT 1977)
9 Jeesus oli keskellä väkijoukkoa, ja kaikki hänen edellään ja jäljessään kulkevat huusivat: "Eläköön kuningas*! Kunnia hänelle, jonka Jumala on lähettänyt! (EU UT 1977)
10 Menestys sille valtakunnalle, jonka hän tuo tullessaan, isämme Daavidin valtakunnalle! Auta meitä, sinä, joka olet taivaasta!†" (EU UT 1977)
11 Näin hän saapui Jerusalemiin ja meni temppeliin. Hän katseli tarkasti kaikkea ja lähti sitten – oli jo ilta – Betaniaan yhdessä kahdentoista oppilaansa kanssa. (EU UT 1977)
12 Kun he seuraavana aamuna lähtivät Betaniasta, Jeesuksen oli nälkä. (EU UT 1977)
13 Hän huomasi lähellään täydessä lehdessä olevan viikunapuun; niinpä hän meni katsomaan, löytyisikö siitä hedelmiäkin. Mutta siinä oli pelkkiä lehtiä, sillä vielä ei ollut hedelmien kypsymisen aika. (EU UT 1977)
14 Silloin Jeesus sanoi puulle: "Sinä et koskaan enää kanna hedelmää!" Hänen oppilaansa kuulivat nämä sanat. (EU UT 1977)
15 Kun he tulivat takaisin Jerusalemiin, Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa sieltä ulos ostajia ja myyjiä. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien telineet (EU UT 1977)
16 ja esti ihmisiä kantamasta sisään lisää kauppatavaraa. (EU UT 1977)
17 Hän sanoi heille: "Raamatussa sanotaan: 'Minun temppelini on kaikkien kansojen rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä rosvoluolan." (EU UT 1977)
18 Kun ylipapit ja muut juutalaisten hengelliset johtomiehet kuulivat, mitä hän oli tehnyt, he alkoivat suunnitella, kuinka parhaiten saisivat raivatuksi hänet pois tieltään. He näet pelkäsivät mellakoita, koska ihmiset olivat niin innoissaan hänen opetuksestaan. (EU UT 1977)
19 Illalla Jeesus ja hänen oppilaansa lähtivät kaupungista, niin kuin he tapasivat tehdä. (EU UT 1977)
20 Kun he seuraavana aamuna kulkivat Jeesuksen kiroaman viikunapuun ohi, he näkivät sen kuihtuneen juuria myöten. (EU UT 1977)
21 Silloin Pietari muisti, mitä Jeesus oli edellisenä päivänä sanonut puulle, ja hän huudahti: "Katso, opettaja, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuihtunut!" (EU UT 1977)
22 Silloin Jeesus sanoi oppilailleen: "Jos teillä vain olisi usko Jumalaan, (EU UT 1977)
23 niin vakuutan teille, että te voisitte sanoa tälle Öljymäelle: 'Kohoa ylös ja putoa mereen', ja se tottelisi. Teiltä ei vaadita muuta kuin että todella uskotte. (EU UT 1977)
24 Voitte pyytää mitä tahansa, ja jos uskotte sen saaneenne, se on teidän. (EU UT 1977)
25 Mutta kun rukoilette, antakaa ensin anteeksi niille, joita vastaan kannatte kaunaa, niin myös teidän Isänne taivaassa antaa teille teidän syntinne anteeksi."‡ (EU UT 1977)
27 Näihin aikoihin he olivat jälleen saapuneet Jerusalemiin. Jeesuksen kävellessä temppelialueen halki ylipapit ja muut juutalaisten kansanjohtajat§ tulivat hänen luokseen (EU UT 1977)
28 ja tiukkasivat: "Mitä täällä tapahtuu? Kuka sinulle antoi valtuudet ajaa kauppiaat ulos?" (EU UT 1977)
29 Jeesus vastasi: "Sanon sen teille, jos vastaatte kysymykseeni. (EU UT 1977)
30 Mitä te sanotte Johannes Kastajasta: oliko hän Jumalan lähettämä vai ei? Vastatkaa minulle!" (EU UT 1977)
31 Miehet neuvottelivat keskenään. "Jos vastaamme, että hän oli Jumalan lähettämä, silloin Jeesus sanoo: 'No, miksi hän ei sitten kelvannut teille?' (EU UT 1977)
32 Mutta jos sanomme, ettei hän ollut Jumalan lähettämä, silloin syntyy mellakka." Kansa näet uskoi lujasti, että Johannes oli profeetta. (EU UT 1977)
33 He siis sanoivat: "Me emme osaa vastata. Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi: "Siinä tapauksessa minäkään en vastaa teidän kysymykseenne." (EU UT 1977)
10. TK UT 1980 (Mark. 11)
Suuri ilosanoma. Uusi testamentti [Toivo Koilo]. Raamatun Tietokirja 1980
(TK UT 1980)
https://www.nettiraamattu.fi/Lataa/lataa.htm
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
1 Kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Beetfageen ja Betaniaan, Öljyvuorelle, Hän lähetti kaksi opetuslastaan (TK UT 1980)
2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin heti sinne tultuanne tapaatte kytketyn varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei [vielä] ole istunut. Päästäkää ja tuokaa se. (TK UT 1980)
3 Jos joku sanoo teille: 'Miksi teette tämän?' sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne [takaisin]'." (TK UT 1980)
4 Niin he menivät ja tapasivat varsan kytkettynä oven luo ulos kujalle ja päästivät sen. (TK UT 1980)
5 Jotkut siellä seisovista sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (TK UT 1980)
6 He sanoivat heille niin kuin Jeesus oli käskenyt. Silloin he jättivät heidät rauhaan. (TK UT 1980)
7 Niin he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja Hän istuutui sen selkään. (TK UT 1980)
8 Monet levittivät vaatteensa tielle, toiset taas katkoivat lehviä puista* (ja hajoittivat tielle). (TK UT 1980)
9 Sekä ne, jotka kulkivat edellä, että ne jotka seurasivat huusivat (sanoen): "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä! (TK UT 1980)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä). Hoosianna korkeuksissa!" (TK UT 1980)
11 Ja Jeesus* meni sisälle Jerusalemiin ja pyhäkköön. Katseltuaan kaikkea ja koska aika oli jo myöhäinen Hän meni Betaniaan niitten kahdentoista kanssa. (TK UT 1980)
Viikunapuun kiroaminen
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Hänen oli nälkä. (TK UT 1980)
13 Nähtyään kaukaa viikunapuun,* jossa oli lehtiä, Hän meni katsomaan, jos ehkä löytäisi jotain siitä. Mutta tultuaan sen luo Hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunain aika. (TK UT 1980)
14 Niin Jeesus lausui ja sanoi sille: "Älköön sinusta enää kukaan koskaan hedelmää syökö." Ja Hänen opetuslapsensa kuulivat sen." (TK UT 1980)
Jeesus puhdistaa pyhäkön
15 Sitten he tulivat Jerusalemiin. Astuttuaan pyhäkköön Jeesus rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, (TK UT 1980)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa astiaa pyhäkön kautta. (TK UT 1980)
17 Ja Hän opetti sanoen heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huonettani on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." (TK UT 1980)
18 *Kirjanoppineet ja ylipapit* kuulivat sen ja miettivät, miten surmata Hänet. He näet pelkäsivät Häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään Hänen opetuksestaan. (TK UT 1980)
19 Mutta illan tultua *Hän meni* kaupungin ulkopuolelle. (TK UT 1980)
Uskon voima
20 Varhain aamulla ohi kulkiessaan he näkivät viikunapuun kuivettuneen juuria myöten. (TK UT 1980)
21 Niin Pietari muisti ja sanoi Hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut" (TK UT 1980)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää *usko Jumalaan. (TK UT 1980)
23 (Sillä) totisesti sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen,' eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, mitä hän sanoo, niin [se] hänelle tapahtuisi (mitä tahansa hän sanoisi). (TK UT 1980)
24 Sen vuoksi sanon teille: kaikki mitä rukoillen* anotte, uskokaa saavanne, niin se on tuleva teille. (TK UT 1980)
25 Ja kun seisotte ja rukoilette, antakaa anteeksi, jos teillä on jotain jotakuta vastaan, jotta Isänne, joka on taivaissa, antaisi myös teille anteeksi rikkomuksenne. (TK UT 1980)
Millä vallalla?
26 (Mutta ellette te anna anteeksi, ei Isännekään joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.)" (TK UT 1980)
27 He tulivat jälleen Jerusalemiin. Hänen kävellessään pyhäkössä tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat Hänen luokseen (TK UT 1980)
28 ja sanoivat Hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja* kuka on antanut sinulle vallan näitä tehdä?" (TK UT 1980)
29 Mutta Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla näitä teen." (TK UT 1980)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä lähtöisin? Vastatkaa minulle." (TK UT 1980)
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', Hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' (TK UT 1980)
32 *Entä jos sanomme*: 'Ihmisistä'?" He pelkäsivät kansaa, sillä kaikki katsoivat, että Johannes totisesti oli profeetta. (TK UT 1980)
33 Niin he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen." (TK UT 1980)
11. VES UT 1983 (Mark. 11)
Uusi Testamentti. Suomen vapaa evankelisluterilaisen seurakuntaliiton 1935
käyttöönottama kielellisesti 1983 tarkistettu suomennos (VES UT 1983)
1 Ja kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Beetfageen ja Betaniaan Öljymäen luona, lähetti hän kaksi opetuslastansa (VES UT 1983)
2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta sinne tultuanne löydätte sidotun varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. (VES UT 1983)
3 Ja jos joku teille sanoo: Miksi noin teette? niin sanokaa: Herra tarvitsee sitä, ja hän lähettää sen kohta tänne." (VES UT 1983)
4 Niin he menivät ja löysivät oven viereen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. (VES UT 1983)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?" (VES UT 1983)
6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. (VES UT 1983)
7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. (VES UT 1983)
8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle. (VES UT 1983)
9 Ja jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!" (VES UT 1983)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" (VES UT 1983)
11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni temppeliin; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen. (VES UT 1983)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, hänen oli nälkä. (VES UT 1983)
13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunain aika. (VES UT 1983)
14 Ja hän vastasi ja sanoi sille: "Älköön kukaan ikinä enää syökö sinusta hedelmää". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (VES UT 1983)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni temppeliin ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka möivät ja ostivat temppelissä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, (VES UT 1983)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa temppelin kautta. (VES UT 1983)
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: "Minun huoneeni on nimitettävä kaikkien kansojen rukoushuoneeksi?" Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (VES UT 1983)
18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen, ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. (VES UT 1983)
19 Ja myöhään illalla he menivät kaupungin ulkopuolelle. (VES UT 1983)
20 Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuriaan myöten. (VES UT 1983)
21 Ja Pietari muisti ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut". (VES UT 1983)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. (VES UT 1983)
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: Kohoa ja heittäydy mereen, eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. (VES UT 1983)
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saavanne, niin se on oleva teillä. (VES UT 1983)
25 Ja kun seisotte rukoilemassa, niin antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin toista vastaan, jotta Isännekin, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikoksenne." (VES UT 1983)
26 Mutta ellette te anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna teille anteeksi teidän rikoksianne."
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli temppelissä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa (VES UT 1983)
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Eli kuka sinulle on antanut vallan näin tehdä?" (VES UT 1983)
29 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa; vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. (VES UT 1983)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisiltä? Vastatkaa minulle." (VES UT 1983)
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: Taivaasta; niin hän sanoo: Miksi ette siis uskoneet häntä? (VES UT 1983)
32 Mutta jos sanomme: Ihmisiltä?" – he pelkäsivät kansaa, sillä kaikki pitivät Johannesta todellisena profeettana. (VES UT 1983)
33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Ja Jeesus vastaten sanoi heille: "En minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen". (VES UT 1983)
12. RKK UT 1989 (Mark. 11) (tulossa, jHs.)
Uusi testamentti. Raamatunkäännöskomitean ehdotus 1989 (RKK UT 1989)
13. KR 1992 (Mark. 11)
Pyhä Raamattu [kirkkoraamattu 1992] (KR 1992)
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://raamattu365.fi/bible/kr92/gen/1/
https://www.bible.com/fi/bible/330/GEN.1.FB92
Uusi testamentti lyhyesti selitettynä. Heikki Koskenniemi ja Jukka Thurén.
Toim. Erkki Koskenniemi. SLEY-Kirjat 1992 (UTLS)
1 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan (KR 1992)
2 ja sanoi heille: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. (KR 1992)
3 Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin." (KR 1992)
4 Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. (KR 1992)
5 Paikalla olevat ihmiset kysyivät: "Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?" (KR 1992)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (KR 1992)
7 He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. (KR 1992)
8 Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. (KR 1992)
9 Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: – Hoosianna!* Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! [Heprean sana hoosianna merkitsee 'auta'. Sitä käytettiin siunauksen toivotuksena kuningasta vastaan otettaessa.] (KR 1992)
10 Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa! (KR 1992)
11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppeliin ja katseli siellä kaikkea, mutta koska oli jo myöhä, hän lähti kahdentoista opetuslapsensa kanssa Betaniaan. (KR 1992)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. (KR 1992)
13 Hän näki jonkin matkan päässä viikunapuun, joka oli lehdessä, ja meni katsomaan, löytyisikö siitä jotakin. Puun luo tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä vielä ei ollut viikunoiden aika. (KR 1992)
14 Silloin Jeesus sanoi puulle: "Älköön kukaan enää ikinä syökö sinun hedelmääsi!" Hänen opetuslapsensa kuulivat tämän. (KR 1992)
15 He tulivat Jerusalemiin, ja Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat (KR 1992)
16 eikä antanut kenenkään kulkea tavaraa kantaen temppelialueen kautta. (KR 1992)
17 Hän opetti ihmisiä näin: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva kaikille kansoille rukouksen huone'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (KR 1992)
18 Ylipapit ja lainopettajat kuulivat tämän ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä. He pelkäsivät häntä, koska hänen opetuksensa oli tehnyt ihmisiin voimakkaan vaikutuksen. (KR 1992)
19 Illan tultua Jeesus ja opetuslapset lähtivät kaupungin ulkopuolelle. (KR 1992)
20 Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juuriaan myöten. (KR 1992)
21 Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut, ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, katso! Puu, jonka kirosit, on kuivettunut." (KR 1992)
22 Jeesus sanoi heille: "Uskokaa Jumalaan. (KR 1992)
23 Totisesti: jos joku sanoo tälle vuorelle: 'Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen!', se myös tapahtuu, jos hän ei sydämessään epäile vaan uskoo, että niin käy kuin hän sanoo. (KR 1992)
24 Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän. (KR 1992)
25 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi. (KR 1992)
[26 Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."]* [Jae puuttuu luotettavimmista käsikirjoituksista.] (KR 1992)
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Kun Jeesus kävi temppelissä, tulivat ylipapit, lainopettajat ja vanhimmat hänen luokseen. (KR 1992)
28 He kysyivät häneltä: "Millä valtuuksilla sinä tällaista teet? Kuka sinut on valtuuttanut tekemään tätä?" (KR 1992)
29 Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen. Vastatkaa te ensin minulle, niin minä sanon teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen. (KR 1992)
30 Oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä? Mitä sanotte?" (KR 1992)
31 He neuvottelivat keskenään: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi sitten ette uskoneet häntä?' (KR 1992)
32 Sanoisimmeko sitten: 'Ihmisistä'?" Mutta he pelkäsivät kansaa, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. (KR 1992)
33 Niin he vastasivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi: "En minäkään sitten sano teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen." (KR 1992)
14. JKR 1993 (Mark. 11)
Jumalan Kansan Pyhä Raamattu [Uuras Saarnivaara]. Uusi Tie 1993 (JKR 1993)
https://raamattu365.fi/bible/jkr/gen/1/
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
1 Lähestyessään Jerusalemia Jeesus ja hänen opetuslapsensa tulivat Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle. Jeesus lähetti kaksi opetuslastaan (JKR 1993)
2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään. Kohta sinne tultuanne te löydätte sidottuna nuoren aasin, jonka selässä kukaan ihminen ei vielä ole istunut. Päästäkää se ja tuokaa tänne. (JKR 1993)
3 Jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te niin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen pian takaisin'." (JKR 1993)
4 He menivät ja löysivät nuoren aasin, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He päästivät sen. (JKR 1993)
5 Muutamat siellä seisovista sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte sen nuoren aasin?" (JKR 1993)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (JKR 1993)
7 Tuotuaan nuoren aasin Jeesuksen luo he heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. (JKR 1993)
8 Monet levittivät tielle vaatteita, toiset taas tien varresta katkomiaan lehviä. (JKR 1993)
9 Edellä ja jäljessä kulkevat huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! (JKR 1993)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka on tulossa! Hoosianna korkeuksissa!" (JKR 1993)
Jeesus tuomitsee viikunapuun
11 Jeesus saapui Jerusalemiin ja meni temppeliin. Katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä oli jo myöhä. (JKR 1993)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. (JKR 1993)
13 Nähdessään kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, hän meni katsomaan, löytäisikö siitä jotakin. Sen luo tultuaan hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Silloin ei näet ollut viikunoiden aika1. (JKR 1993)
14 Niin Jeesus sanoi sille puulle: "Älköön kukaan enää ikinä syökö sinusta hedelmää." Hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (JKR 1993)
Temppelin puhdistaminen (JKR 1993)
15 He tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja rupesi ajamaan sieltä ulos myyjiä ja ostajia. Hän kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet (JKR 1993)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa temppelin kautta. (JKR 1993)
17 Hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huonettani on sanottava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (JKR 1993)
18 Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat tästä ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi. He pelkäsivät häntä, sillä kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestaan. (JKR 1993)
19 Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle. (JKR 1993)
Viikunapuusta saatu opetus
20 Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juurista asti. (JKR 1993)
21 Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinun kiroamasi viikunapuu on kuivettunut." (JKR 1993)
22 Jeesus vastasi: "Pitäkää usko Jumalaan. (JKR 1993)
23 Totisesti minä sanon teille: Jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Nouse ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen toteutuvan, minkä hän sanoo, niin se tapahtuisi hänelle. (JKR 1993)
24 Niinpä minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se tulee teille. (JKR 1993)
25 Kun te seisotte ja rukoilette, antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toista vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne. (JKR 1993)
26 [Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne."]2 (JKR 1993)
Jeesuksen valtuudet
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Heidän kävellessään temppelissä Jeesuksen luo tuli ylipappeja, kirjanoppineita ja vanhimpia. (JKR 1993)
28 He kysyivät häneltä: "Millä valtuuksilla sinä näitä teet? Kuka sinut on valtuuttanut tekemään tätä?" (JKR 1993)
29 Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen.Vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen. (JKR 1993)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Mitä te sanotte?" (JKR 1993)
31 He neuvottelivat keskenään: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi sitten ette uskoneet häntä?' (JKR 1993)
32 Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" Kansan tähden he kuitenkin pelkäsivät sanoa niin, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. (JKR 1993)
33 He vastasivat: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä valtuudella minä kaikkea tätä teen." (JKR 1993)
15. RK 2012 (Mark. 11)
Pyhä Raamattu. Raamattu Kansalle ry 2012 (RK 2012)
https://raamattukansalle.fi/rk-raamattu/
https://www.bible.com/fi/bible/1745/GEN.1.FINRK
https://raamattu365.fi/bible/rk/gen/1/
Uusi testamentti. Raamattu Kansalle ry 1999 (RK UT 1999)
Sana elämään. Kommentaariraamattu. Aikamedia Oy 2018 (SEK)
Jeesuksen toiminta Jerusalemissa
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (Matt. 21:1–11; Luuk. 19:28–40; Joh. 12:12–19) (RK 2012)
1 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan (RK 2012)
2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään. Heti kun tulette sinne, te löydätte kiinni sidotun varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei ole vielä istunut. Päästäkää se irti ja tuokaa tänne. (RK 2012)
3 Jos joku kysyy teiltä, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin." (RK 2012)
4 He menivät ja löysivät varsan, joka oli kujalla sidottuna oven eteen, ja alkoivat päästää sitä irti. (RK 2012)
5 Jotkut paikalla olevista sanoivat heille: "Mitä te teette, miksi päästätte varsan?" (RK 2012)
6. Opetuslapset vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (RK 2012)
7 He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen päälle, ja hän istuutui sen selkään. (RK 2012)
8 Monet levittivät tielle vaatteitaan, toiset taas lehviä, joita he katkoivat kedolta. (RK 2012)
9 Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja jäljessään, huusivat:
"Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! (RK 2012)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee! Hoosianna korkeuksissa!" (RK 2012)
11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin ja meni temppeliin. Katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, koska oli jo myöhä. (RK 2012)
Jeesus kiroaa viikunapuun (Matt. 21:18,19)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. (RK 2012)
13 Hän näki kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, ja meni katsomaan, löytäisikö hän siitä ehkä jotakin. Mutta tultuaan puun luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunoiden aika. (RK 2012)
14 Niin hän sanoi sille: "Älköön kukaan enää ikinä syökö sinusta hedelmää." Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (RK 2012)
Temppelin puhdistaminen (Matt. 21:12–17; Luuk. 19:45–48; Joh. 2:13–22)
15 He tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet (RK 2012)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa tavaraa temppelialueen kautta. (RK 2012)
17 Hän myös opetti heitä sanoen: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva kaikkien kansojen rukoushuone'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (RK 2012)
18 Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen surmatuksi. He näet pelkäsivät häntä, koska koko kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestaan. (RK 2012)
19 Illan tultua Jeesus lähti opetuslapsineen kaupungin ulkopuolelle. (RK 2012)
Viikunapuusta saatu opetus (Matt. 21:20–22)
20 Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juuriaan myöten. (RK 2012)
21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso! Viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut." (RK 2012)
22 Jeesus vastasi: "Pitäkää usko Jumalaan. (RK 2012)
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Nouse ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään vaan uskoisi sen tapahtuvan, mitä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. (RK 2012)
24 Sen tähden minä sanon teille: kaiken, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, niin se tulee teille. (RK 2012)
25 Kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, niin että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne. (RK 2012)
26 [Mutta jos te ette anna anteeksi, ei myöskään teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.]"16 (RK 2012)
Kysymys Jeesuksen vallasta (Matt. 21:23–27; Luuk. 20:1–8)
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Jeesuksen kävellessä temppelissä tulivat ylipapit, kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luokseen (RK 2012)
28 ja kysyivät: "Millä vallalla sinä tätä kaikkea teet? Ja kuka on antanut sinulle valtuudet tehdä tätä?" (RK 2012)
29 Mutta Jeesus sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä tätä teen. (RK 2012)
30 Oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." (RK 2012)
31 Niin he pohtivat keskenään: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?' (RK 2012)
32 Vai sanoisimmeko: 'Ihmisistä'?" Mutta he pelkäsivät kansaa, sillä kaikkien mielestä Johannes todellakin oli profeetta. (RK 2012)
33 Niin he vastasivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä tätä kaikkea teen." (RK 2012)
16. STLK 2017 (Mark. 11)
Pyhä Raamattu [Markku Särelä].
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko 2017 (STLK 2017)
https://raamattu365.fi/bible/stlk/gen/1/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (STLK 2017)
1 Kun he sitten lähestyivät Jerusalemia tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäen luona, hän lähetti kaksi opetuslastaan (STLK 2017)
2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin te heti, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei kukaan ihminen ole vielä istunut. Päästäkää se ja tuokaa tänne. (STLK 2017)
3 Jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen heti tänne.'" (STLK 2017)
4 Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. (STLK 2017)
5 Muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (STLK 2017)
6 Niin he sanoivat heille, kuten Jeesus oli käskenyt, ja he päästivät heidät menemään. (STLK 2017)
7 He toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. (STLK 2017)
8 Monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat puista. (STLK 2017)
9 Ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen! (STLK 2017)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" (STLK 2017)
Jeesus kiroaa viikunapuun ja puhuu uskosta (STLK 2017)
11 Jeesus kulki Jerusalemiin ja meni pyhäkköön, ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä oli jo myöhä. (STLK 2017)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, hänen oli nälkä. (STLK 2017)
13 Kun hän näki kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, hän meni katsomaan, löytäisikö siitä jotakin, mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä ei ollut viikunoiden aika. (STLK 2017)
14 Hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö." Hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (STLK 2017)
Jeesus puhdistaa pyhäkön (STLK 2017)
15 He tulivat Jerusalemiin. Hän meni pyhäkköön ja ryhtyi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet, (STLK 2017)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. (STLK 2017)
17 Hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (STLK 2017)
18 Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi, sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestaan. (STLK 2017)
19 Kun ilta tuli, he menivät kaupungin ulkopuolelle. (STLK 2017)
20 Kun he sitten varhain aamulla kulkivat ohi, he näkivät viikunapuun kuivuneen juuria myöten. (STLK 2017)
21 Pietari muisti ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivunut." (STLK 2017)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. (STLK 2017)
23 Totisesti sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se tapahtuisi hänelle. (STLK 2017)
24 Sen tähden sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teillä oleva. (STLK 2017)
25 Kun seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos jollakulla teistä on jotakin toistanne vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomisenne." (STLK 2017)
26 Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomisianne. (STLK 2017)
Jeesukselta tivataan, millä vallalla hän tekee ihmeitä (STLK 2017)
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luokseen (STLK 2017)
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tai kuka on antanut sinulle vallan näitä tehdä?" (STLK 2017)
29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille yhden kysymyksen. Vastatkaa minulle, niin sanon teille, millä vallalla näitä teen. (STLK 2017)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." (STLK 2017)
31 He neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' . (STLK 2017)
32 Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" – sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. (STLK 2017)
33 He vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Niinpä minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen." (STLK 2017)
17. MARK 2017 (Mark. 11)
DigiMarkus. Evankeliumikäännös mobiilikäyttäjille.
Suomen Pipliaseura 2017 (MARK 2017)
https://raamattu.fi/raamattu/DMrk/
Jeesuksen toiminta Jerusalemissa
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
1Jeesus ja hänen oppilaansa lähestyivät Jerusalemia. Tullessaan Öljymäen rinteelle, Betfagen ja Betanian kylien edustalle, Jeesus pyysi kahta oppilastaan menemään edeltä. (MARK 2017)
2 Hän sanoi heille: "Menkää edessä näkyvään kylään. Kun olette perillä, löydätte kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä kukaan ei ole istunut. Ottakaa varsa ja tuokaa se tänne. (MARK 2017)
3 Jos joku ihmettelee puuhianne, sanokaa, että Herra tarvitsee sitä, mutta eläin palautetaan kyllä pian." (MARK 2017)
4 Oppilaat lähtivät ja löysivät kujalta varsan oven eteen sidottuna. He irrottivat sen ja ottivat mukaansa. (MARK 2017)
5 Paikallaolijat ihmettelivät: "Mitä te oikein teette? Miksi viette varsan?" (MARK 2017)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (MARK 2017)
7 Oppilaat toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään. Sitten Jeesus nousi ratsaille. (MARK 2017)
8 Ihmiset kunnioittivat Jeesuksen tuloa levittämällä tielle vaatteitaan ja lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. (MARK 2017)
9 Väkeä kulki Jeesuksen edellä ja perässä. Ihmiset riemuitsivat: – Hoosianna! Ylistys Jumalalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! (MARK 2017)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna, ylistetty olkoon Jumala taivaan korkeudessa! (MARK 2017)
11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppelialueelle ja katseli kaikkea, mitä ympärillä oli. Koska oli jo myöhä, hän lähti 12 oppilaansa kanssa yöksi Betaniaan.
Jeesus kiroaa viikunapuun
12 Seuraavana päivänä Jeesus ja oppilaat lähtivät Betaniasta. Pian Jeesukselle tuli nälkä. (MARK 2017)
13 Hän näki kauempana viikunapuun, joka oli lehdessä. Hän meni katsomaan, löytyisikö siitä hedelmiä. Hän kuitenkin löysi pelkkiä lehtiä, koska vielä ei ollut satokausi. (MARK 2017)
14 Silloin Jeesus kirosi puun: "Kukaan ei saa enää ikinä syödä sinun hedelmiäsi!" Jeesuksen oppilaat kuulivat tämän.
Jeesus ajaa kaupankävijät temppelistä
15 Jeesus ja hänen oppilaansa tulivat Jerusalemiin. Ensi töikseen Jeesus meni temppelialueelle ja alkoi häätää myyjiä ja ostajia pois. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien tuolit (MARK 2017)
16 eikä antanut kenenkään kantaa tavaroita temppelialueen läpi. (MARK 2017)
17 Hän opetti ihmisiä: "Pyhissä kirjoituksissahan sanotaan: Minun temppelini on rukouspaikka kaikille kansoille'. Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan!" (MARK 2017)
18 Ylipapit ja oppineet kuulivat tämän ja miettivät, miten tappaisivat Jeesuksen. He pelkäsivät häntä, sillä Jeesuksen opetus oli tehnyt kansaan syvän vaikutuksen. (MARK 2017)
19 Illan tultua Jeesus lähti oppilaineen kaupungin ulkopuolelle. Viikunapuusta saatu opetus (MARK 2017)
20 Seuraavana aamuna Jeesus kulki oppilaidensa kanssa viikunapuun ohi. He näkivät, että puu oli kuivettunut juuriaan myöten. (MARK 2017)
21 Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut. Hän sanoi Jeesukselle: "Opettaja, katso! Tuo on se puu, jonka kirosit. Nyt se on kuivettunut." (MARK 2017)
22 Jeesus vastasi: "Uskokaa ja luottakaa Jumalaan. (MARK 2017)
23 Asia on näin: tätä vuortakin voi käskeä nousemaan paikaltaan ja heittäytymään mereen. Niin myös tapahtuu, kunhan vain ei epäile sydämessään vaan luottaa siihen, että asia käy toteen. (MARK 2017)
24 Siksi sanon teille: Mitä ikinä rukouksessa pyydättekin, uskokaa, että olette jo saaneet sen. Silloin se on teidän. (MARK 2017)
25–26 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki, mitä teillä on muita ihmisiä vastaan. Silloin myös Taivaallinen Isänne antaa teidän rikkomuksenne anteeksi." (MARK 2017)
Jeesukselta kysytään valtuuksia
27 Jeesus palasi oppilaineen Jerusalemiin. Kun hän käveli temppelialueella, ylipapit, oppineet ja kansan vanhimmat tulivat hänen luokseen. (MARK 2017)
28 He kysyivät: "Mikä oikeus sinulla on toimia näin? Kuka sinulle on antanut valtuudet kaikkeen tähän?" (MARK 2017)
29 Jeesus vastasi: "Minullakin on teille kysymys. Vastatkaa te ensin. Sen jälkeen saatte tietää valtuuksistani. (MARK 2017)
30 Kertokaahan, oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä. Mitä sanotte?" (MARK 2017)
31 Miehet neuvottelivat keskenään: "Jos väitämme, että kaste on peräisin taivaasta, Jeesus pääsee kysymään, miksemme sitten uskoneet häntä. (MARK 2017)
32 Vastaisimmeko sitten, että kaste on peräisin ihmisistä?" Niin he eivät kuitenkaan uskaltaneet vastata, sillä kansan mielestä Johannes oli todella ollut Jumalan sanoman välittäjä. (MARK 2017)
33 Lopulta he vastasivat: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi: "Siinä tapauksessa minäkään en kerro teille, millä oikeudella minä toimin." (MARK 2017)
18. UT 2020 (Mark. 11)
UT2020. Uusi testamentti alkukielestä mobiilikäyttäjille.
Suomen Pipliaseura 2020 (UT 2020)
https://raamattu.fi/ut2020
Jeesuksen toiminta Jerusalemissa
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
1 Jeesus ja häntä seuraava väkijoukko lähestyivät Jerusalemia. Kun he tulivat Oliivimäen rinteelle, Betfagen ja Betanian kylien edustalle, Jeesus lähetti edeltä kaksi oppilasta (UT 2020)
2 ja sanoi heille: "Menkää tuohon edessä näkyvään kylään. Heti kun tulette sinne, löydätte kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä kukaan ei ole istunut. Ottakaa varsa ja tuokaa se tänne. (UT 2020)
3 Jos joku ihmettelee puuhianne, sanokaa, että Herra tarvitsee sitä mutta palauttaa sen kyllä pian." (UT 2020)
4 Oppilaat lähtivät, löysivät kujalta varsan oven eteen sidottuna ja ottivat sen mukaansa. (UT 2020)
5 Paikalla olevat ihmettelivät: "Mihin te sitä varsaa viette?" (UT 2020)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (UT 2020)
7 Oppilaat toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen päälle. Sitten Jeesus istuutui sen selkään. (UT 2020)
8 Monet levittivät tielle vaatteitaan ja toiset niityltä katkomiaan lehviä. (UT 2020)
9 Jeesuksen edellä ja jäljessä kulkevat ihmiset huusivat: – Hoosianna! Siunattu se, joka tulee Herran nimissä! (UT 2020)
10 Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa! (UT 2020)
11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppelialueelle ja katseli kaikkea, mitä ympärillä oli. Sitten hän lähti kahdentoista oppilaansa kanssa Betaniaan, koska oli jo myöhä. (UT 2020)
Jeesus kiroaa viikunapuun
12 Kun Jeesus seuraavana päivänä oli lähtenyt Betaniasta oppilaidensa kanssa, hänelle tuli nälkä. (UT 2020)
13 Hän näki vähän matkan päässä viikunapuun, jossa oli lehdet. Jeesus meni katsomaan, olisiko siinä hedelmiä. Puun luokse tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Vielä ei näet ollut viikunoiden aika. (UT 2020)
14 Silloin Jeesus sanoi puulle: "Sinun hedelmiäsi ei enää syö kukaan!" Hänen oppilaansa kuulivat tämän. (UT 2020)
Jeesus ajaa kaupankävijät temppelistä
15 Jeesus ja oppilaat tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja alkoi häätää sieltä kaupustelijoita ja heidän asiakkaitaan. Hän potki nurin rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkyskauppiaiden tuolit (UT 2020)
16 eikä antanut kenenkään kantaa tavaroita temppelialueen läpi. (UT 2020)
17 Ihmisiä opettaessaan hän sanoi heille: "Eikö pyhissä kirjoituksissa sanota: 'Minun taloni on kaikkien kansojen rukouspaikka'? Te olette kuitenkin tehneet siitä rosvojen luolan!" (UT 2020)
18 Ylipapit ja oppineet kuulivat tästä ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen tapettua. He näet pelkäsivät häntä, sillä Jeesuksen opetus oli tehnyt kansaan syvän vaikutuksen. (UT 2020)
19 Illan tultua Jeesus ja oppilaat lähtivät kaupungin ulkopuolelle. (UT 2020)
Viikunapuusta saatu opetus
20 Varhain aamulla Jeesus ja oppilaat kulkivat viikunapuun ohi ja näkivät, että se oli kuihtunut juuriaan myöten. (UT 2020)
21 Eilinen tapaus muistui Pietarin mieleen, ja hän sanoi Jeesukselle: "Katso, rabbi! Viikunapuu, jonka kirosit, on kuihtunut." (UT 2020)
22 Jeesus vastasi heille: "Säilyttäkää uskonne Jumalaan. (UT 2020)
23 Minä vakuutan teille: jos joku käskee tämän vuoren nousta ilmaan ja rojahtaa mereen eikä epäile vaan uskoo sanojensa toteutuvan, ne myös toteutuvat. (UT 2020)
24 Siksi sanon teille: Mitä ikinä rukouksessa pyydättekin, uskokaa, että olette jo saaneet sen. Silloin se on teidän. (UT 2020)
25–26 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on jotain jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne taivaissa antaa anteeksi teidän rikkomuksenne." (UT 2020)
Jeesukselta kysytään valtuuksia
27 Jeesus ja oppilaat tulivat taas Jerusalemiin. Kun Jeesus kuljeskeli temppelissä, ylipapit, oppineet ja kansanjohtajat tulivat hänen luokseen (UT 2020)
28 ja kysyivät: "Millä oikeudella toimit näin? Kuka sinut on valtuuttanut?" (UT 2020)
29 Silloin Jeesus sanoi heille: "Minullakin on teille kysymys. Vastatkaa te ensin siihen, niin minä kerron teille, millä oikeudella toimin. (UT 2020)
30 Oliko Johanneksen antama kaste peräisin taivaasta vai ihmisiltä? Mitä vastaatte?" (UT 2020)
31 Ylipapit ja kansanjohtajat neuvottelivat keskenään: "Jos sanomme, että se oli taivaasta, hän kysyy meiltä, miksi emme uskoneet Johannesta. (UT 2020)
32 Mutta voisimmeko muka vastata, että kaste on peräisin ihmisiltä?" He näet pelkäsivät kansaa, joka piti Johannesta oikeana profeettana. (UT 2020)
33 Niinpä he vastasivat, etteivät tienneet. Silloin Jeesus sanoi: "Siinä tapauksessa minäkään en kerro teille, millä oikeudella toimin." (UT 2020)
R RAAMATTU https://gen.fi/r.html
RSUT UT:N SUOM. KÄÄNNÖKSIÄ JA PARAFRAASEJA https://gen.fi/rsut.html
RSUT MARK. https://gen.fi/rsut-02.html
RSUT Mark. 11 (suomalaisia käännöksiä ja parafraaseja)
https://gen.fi/rsut-02-11.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. UT 1548 (Mark. 11)
2. BIB 1642 (Mark. 11)
3. BIB 1776 (Mark. 11)
4. BIB 1872 (Mark. 11)
5. UT 1913 (Mark. 11)
6. UT 1938 (Mark. 11)
7. AS UT 1969 (Mark. 11)
8. NS UT 1972 (Mark. 11)
9. EU UT 1977 (Mark. 11)
10. TK UT 1980 (Mark. 11)
11. VES UT 1983 (Mark. 11)
12. RKK UT 1989 (Mark. 11)
13. KR 1992 (Mark. 11)
14. JKR 1993 (Mark. 11)
15. RK 2012 (Mark. 11)
16. STLK 2017 (Mark. 11)
17. MARK 2017 (Mark. 11)
18. UT 2020 (Mark. 11)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
L Alkutekstien ja suomalaisten raamatunkäännösten lyhenteet
https://gen.fi/info-l-suomalaiset-raamatunkaannokset.html
KT Mark. 11 (teksti kreikaksi)
https://gen.fi/kt-02-11-teksti.html
1. UT 1548 (Mark. 11)
Se Wsi Testamenti [Mikael Agricola 1548] (UT 1548)
https://raamattu365.fi/bible/kr1548ut/mat/1/
https://www.nettiraamattu.fi/head/wsitest.htm
https://raamattu.fi/raamattu/AGUT/ (vaatii kirjautumisen)
https://www.raamattusivut.fi/mikael-agricola-se-wsi-testamenti-1548/
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin Mark. 11:1–10 (UT 1548)
1 Ja kuin he lähestyit Jerosoliman Betfagin tyge ja Betanian Öljomäen tyge, niin hän uloslähetti kaksi opetuslastans (UT 1548)
2 ja sanoi heille: Menkäät siihen kylään, joka ompi teidän edesän, ja kohta sinne sisälletultuan löydätte te varsan sidottun, jonka päälä ei yksikään inhiminen istunut ole. Päästäkäät se, ja tuokaat tänne. (UT 1548)
3 Ja jos joku sanoo teille, miksi te sen teette, sanokaat, että Herra sitä tarvitsee, ja kohta hän laskee hänen tänne. (UT 1548)
4 Niin he menit ja löysit varsan sidottun ulkona oven tykön tien haaras, ja he päästit hänen. (UT 1548)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoit, sanoit heille: Mitä te teette varsaa päästäin? (UT 1548)
6 Mutta he sanoit heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt. Niin he sallit heijät, (UT 1548)
7 ja he edestoit varsan Jeesusen tyge ja heitit heidän vaatteins hänen päälens, ja hän istui siihen pääle. (UT 1548)
8 Mutta moni heidän vaatteins hajotit tielle, ja monikahdat oksii karsit puista ja hajotit tielle. (UT 1548)
9 Ja jotka edelläkävit ja jotka seurasit, huudit sanoden: Hoosianna, hyvästisiugnattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen, (UT 1548)
10 hyvästisiugnattu olkoon se Daavidin, meidän Isän valtakunta, joka tulepi Herran nimeen. Hoosianna korkeukses. (UT 1548)
Jeesus kiroaa viikunapuun Mark. 11:11–14 (UT 1548)
11 Ja Herra sisällekävi Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikkii katseli, niin hän ehtoona ulosläksi Betaniaan niinen kahdentoistakymenen kanssa. (UT 1548)
12 Ja toisna päivän, koska he ulosläksit Betaniasta, isoisi hän. (UT 1548)
13 Ja hän näki taampata fiikunapuun, jolla lehdet olit. Niin hän läheskävi, jos hän jotaki hänessä löynyt olis. Ja kuin hän tuli sen tyge, niin ei hän muuta löynyt kuin lehdet, sillä ei ollut vielä fiikunain aika. (UT 1548)
14 Ja vastaten Jeesus sanoi fiikunapuulle: Älkään tästedes kenkään sinusta syökö hedelmätä ijankaikkisesta. Ja hänen opetuslapsens kuulit sen. (UT 1548)
Temppelin puhdistaminen ja opetus viiniupuusta Mark. 11:15–25 (UT 1548)
15 Ja he tulit Jerusalemiin. Ja Jeesus sisällekävi templiin ja rupesi ulosajamaan kaupitsijat ja ostajat templis ja vajehtajain pöydät ja mettisten myyjäin istuimet hän kukisti. (UT 1548)
16 Ja ei hän sallinut, että joku piti kantaman jotaki templin läpitse. (UT 1548)
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: Eikö kirjoitettu ole? Minun huoneen pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikelle kansalle, mutta te oletta hänen tehnyet ryövärein luolaksi. (UT 1548)
18 Ja kirjanoppenuet ja pappein päämiehet sen kuulit, niin he etsit, kuinka he hänen hukuttaisit, sillä he pelkäsit häntä, että koko kansa imehteli hänen opetustans. (UT 1548)
19 Ja kuin jo ehtoo oli, ulosmeni Jeesus kaupungista. (UT 1548)
20 Ja kuin he huomeneltan ohitsekävit, näit he fiikunapuun kuivetuksi juurinens. (UT 1548)
21 Ja Pietari muisti ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, se fiikunapuu, jonkas kirosit, ompi kuivettu. (UT 1548)
22 Niin vastasi Jeesus ja sanoi hänelle: Uskalkaa Jumalan tyge. (UT 1548)
23 Totisesta minä sanon teille, että jokainen, kuin tälle vuorelle sanoisi, temmaa sinuas ja laske sinus merehen ja ei epäle hänen sydämesäns, mutta uskopi tapahtuvan sen, mitä hän sanois, niin hänelle tulepi, mitkä hän sanois. (UT 1548)
24 Sentähden sanon minä teille: Mitä te rukoellen anotta, uskokaat teidän saavan, niin se tulepi teille. (UT 1548)
25 Ja koska te seisotta ja rukooletta, niin anteeksiantakaat, jos teille jotakin on jonkun vastaan, senpäälle, että teidän Isän, joka ompi taivahis, teille myös rikokset anteeksiannais. (UT 1548)
Jeesukselta kysytään valtuuksia Mark. 11:27–33 (UT 1548)
27 Ja he tulit taas Jerusalemiin, ja kuin hän kävi templisä, tulit hänen tygens pappein päämiehet ja kirjaoppenuet ja ne vanhimat (UT 1548)
28 ja sanoit hänelle: Millä voimalla sinä näitä teet? Ja kuka annoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet? (UT 1548)
29 Niin Jeesus vastaten sanoi heille: Vieläpä minäki kysyn myös jotakin teiltä, ja vastatkaat minuu, niin minä sanon teille, millä voimalla minä näitä teen. (UT 1548)
30 Johannesen kaste, oliko hän taivahast elikkä inhimisiltä? Vastatkaat minuu. (UT 1548)
31 Niin he ajattelit keskenäns sanoden: Jos me sanom "taivahast", niin hän sanopi: Minkätähden ette te uskonuet häntä? (UT 1548)
32 Mutta jos me sanoma "inhimisiltä", niin me pelkääm kansaa, sillä että kaikki pidit Johannesen, että hän oli totisesta profeetta. (UT 1548)
33 Ja vastasit sanoden Jeesuselle: Emme me tiedä. Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: En minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä tejen. (UT 1548)
2. BIB 1642 (Mark. 11)
Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi
[ensimmäinen kokonainen suomalainen raamatunkäännös 1642] (BIB 1642)
https://raamattu365.fi/bible/kr1642/gen/1/
https://www.nettiraamattu.fi/head/raam1642.htm
https://www.raamattusivut.fi/biblia-se-on-coco-pyha-raamattu-suomexi-1642/
Jesus tultuans Jerusalemiin/ lähettä noutaman Asin varsa/ ja aja sillä Jerusalemiin/ v. 1.
Mene ehtona Bethaniaan. Toisna huomena mennesäns Kaupungiin/ kiro fikunapuuta/ niin että se kuivettu/ v. 11.
tule sitte Templiin/ ja aja sieltä ulos kaupitsiat Templis/ v. 15.
Opetta Opetuslapsillens rukouksen voimasta/ v. 19.
Taas kolmandena päivänä tultuans Jerusalemiin/ kysyvät häneltä Fariseukset/ millä voimalla hän näitä kaikkia teke/ v. 27. (BIB 1642)
1 JA kuin he lähestyit Jerusalemi/ ja tulit Bethphageen/ ja Bethanian Öljymäen tykö/ lähetti hän kaksi Opetuslastans/ ja sanoi heille: (BIB 1642)
2 Mengät kylään/ joka on teidän edesän/ ja te löydätte kohta tultuan varsan sidottuna/ jonka päällä ei yksikän ihminen istunut ole/ päästäkät se/ ja tuokat tänne. (BIB 1642)
3 Ja jos joku kysy teille: miksi te sen teette? niin sanokat: Herra sitä tarvitse/ ja kohta hän laske hänen tänne. (BIB 1642)
4 Niin he menit/ ja löysit varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haaras/ ja he päästit hänen. (BIB 1642)
5 Ja muutamat nijstä/ jotka siellä seisoit/ sanoit heille: mitä te varsa päästätte? (BIB 1642)
6 Mutta he sanoit heille/ niinkuin Jesus oli käskenyt. Niin he salleit heidän. (BIB 1642)
7 Ja he toit varsan Jesuksen tykö/ ja heitit vaattens hänen päällens/ ja hän istui sen päälle. (BIB 1642)
8 Mutta moni hajotti vaattens tielle/ ja muutamat karseit oksia puista/ ja hajotit tielle. (BIB 1642)
9 Ja jotka edellä kävit/ ja myös seuraisit/ huusit sanoten: (BIB 1642)
10 Hosianna/ kitetty olkon se/ joka tule Herran nimeen: kitetty olkon Davidin meidän Isäm valdakunda/ joka tule Herran nimeen/ Hosianna korkeudes. (BIB 1642)
11 Ja Herra meni Jerusalemiin/ ja Templiin/ ja kuin hän kaikki katseli/ läksi hän ehtona Bethaniaan kahdentoistakymmenen kansa. (BIB 1642)
12 JA toisna päivänä/ koska he Bethaniasta läksit/ isois hän. (BIB 1642)
13 Ja näki taampana fikunapuun/ josa olit lehdet/ niin hän meni lähes/ jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli sen tykö/ ei hän muuta löynnyt kuin lehdet: Sillä ei ollut vielä fikunain aika. (BIB 1642)
14 Ja Jesus sanoi fikunapuulle: älkön tästedeskän kengän sinusta syökö hedelmätä ijankaikkisest. Ja hänen Opetuslapsens kuulit sen. (BIB 1642)
15 JA he tulit Jerusalemiin. Ja Jesus meni Templiin/ ja rupeis ajaman ulos kaupitsioita ja ostaita Templis ja vaihettajain pöydät/ ja kyhkyisten myyjäin istuimet hän kukisti. (BIB 1642)
16 Ei hän myös sallinut jongun kanda jotakin Templin läpitse. (BIB 1642)
17 Ja hän opetti/ ja sanoi heille: eikö kirjoitettu ole? minun huonen pitä kutsuttaman Rukous huoneksi kaikelle Kanssalle/ mutta te oletta sen tehnet ryövärein luolaksi. (BIB 1642)
18 Ja Kirjanoppenet ja Pappein päämiehet kuulit sen/ ja etseit häntä hukuttaksens/ sillä he pelkäisit händä/ että kaikki Kanssa ihmetteli hänen oppians. (BIB 1642)
19 JA ehtona/ meni Jesus ulos Kaupungista. (BIB 1642)
20 Ja kuin he huomeltain ohitsekävit/ näit he fikunapuun kuivetuksi juurinens. (BIB 1642)
21 Ja Petari muisti/ ja sanoi hänelle: Rabbi/ katso se fikunapuu/ jotas kiroisit/ on kuivettunut. (BIB 1642)
22 Niin vastais Jesus ja sanoi hänelle: uskokat Jumalan päälle. (BIB 1642)
23 Totisest sanon minä teille: jokainen kuin tälle vuorelle sanois/ nouse ja kukistu mereen/ eikä epäile sydämesäns/ mutta usko sen tapahtuvan kuin hän sano/ niin hänelle tapahtu mitä hän sano. (BIB 1642)
24 Sentähden sanon minä teille: mitä te rukoillen anotta/ se uskokat teidän saavan/ niin se tapahtu teille: (BIB 1642)
25 Ja koska te seisotta ja rukoiletta/ niin andeksiandakat/ jos teille on jotakin jotakuta vastan/ että teidän Isän/ joka on Taivahis/ annais myös andeksi teidän rikoksen. (BIB 1642)
26 Jos et te andeksianna/ ei myös teidän Isän joka on Taivahis/ anna andeksi teidän rikoksitan. (BIB 1642)
27 JA he tulit taas Jerusalemiin/ ja kuin hän käveli Templis/ tulit hänen tyköns Pappein päämiehet/ Kirjanoppenet/ ja vanhimmat/ ja sanoit hänelle: (BIB 1642)
28 Millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka andoi sinulle sen voiman/ ettäs näitä teet? (BIB 1642)
29 Jesus sanoi heille: vielä minäkin teiltä jotakin kysyn/ vastakat sijs minua: niin minäkin sanon teille/ millä voimalla minä näitä teen. (BIB 1642)
30 Johanneksen Kaste/ oliko se Taivast eli ihmisiltä? vastakat minua. (BIB 1642)
31 Niin he ajattelit keskenäns/ sanoten: Jos me sanomma: Taivast/ niin hän sano: Mikset te sijs häntä uskonet? (BIB 1642)
32 Mutta jos me sanomma: ihmisiltä/ niin me pelkämme Kanssa: sillä kaikki pidit Johanneksen totisna Profetana. (BIB 1642)
33 Ja he vastaisit/ sanoten Jesukselle: En me tiedä. Ja Jesus vastais/ ja sanoi heille: en minä myös sano teille/ millä voimalla minä näitä teen. (BIB 1642)
Vers. 10. Hosianna ) Se on: onni ja autuus Davidin Pojalle: Niinkuin tapa on Kuningaille toivotta onne heidän kruunattaisans/ 2. Reg. 11:12. Ja nämät sanat ovat otetut 118. Davidin Psalmist/ 25. versust. (BIB 1642)
3. BIB 1776 (Mark. 11)
Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu Suomexi
[Suomen ev.lut. kirkon ensimmäinen kirkkoraamattu 1776] (BIB 1776)
https://raamattu365.fi/bible/biblia1776/gen/1/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://www.bible.com/fi/bible/60/GEN.1.FI1776
http://www.nettiraamattu.fi/head/bibl.htm
https://www.raamattusivut.fi/biblia-1776/
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa, (BIB 1776)
2 Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne. (BIB 1776)
3 Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne. (BIB 1776)
4 Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa. (BIB 1776)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte? (BIB 1776)
6 Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät. (BIB 1776)
7 Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen päälle. (BIB 1776)
8 Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle. (BIB 1776)
9 Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen! (BIB 1776)
10 Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa! (BIB 1776)
11 Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa. (BIB 1776)
12 Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän, (BIB 1776)
13 Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika. (BIB 1776)
14 Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (BIB 1776)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti. (BIB 1776)
16 Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse. (BIB 1776)
17 Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi. (BIB 1776)
18 Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa. (BIB 1776)
19 Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista. (BIB 1776)
20 Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa. (BIB 1776)
21 Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut. (BIB 1776)
22 Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle. (BIB 1776)
23 Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo. (BIB 1776)
24 Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille. (BIB 1776)
25 Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne. (BIB 1776)
26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne. (BIB 1776)
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat, (BIB 1776)
28 Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet? (BIB 1776)
29 Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen: (BIB 1776)
30 Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua. (BIB 1776)
31 Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet? (BIB 1776)
32 Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana. (BIB 1776)
33 Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen. (BIB 1776)
4. BIB 1872 (Mark. 11)
Biblia se on Pyhä Raamattu [Wanha ja Uusi Testamentti 1872] (BIB 1872)
https://raamattu365.fi/bible/biblia/gen/1/
Jesus ajaa Jerusalemiin; II. Kiroo fikunapuun, ja puhdistaa templin; III. Panee ehdon ylimmäisten eteen, jos he tahtoisivat vastausta.
1 Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa, (BIB 1872)
2 Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne. (BIB 1872)
3 Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne. (BIB 1872)
4 Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa. (BIB 1872)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte? (BIB 1872)
6 Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät. (BIB 1872)
7 Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa* sen päälle, ja hän istui sen päälle+. (BIB 1872)
8 Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle. (BIB 1872)
9 Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen! (BIB 1872)
10 Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa! (BIB 1872)
11 Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa. (BIB 1872)
12 II. Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän, (BIB 1872)
13 Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika. (BIB 1872)
14 Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (BIB 1872)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti. (BIB 1872)
16 Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse. (BIB 1872)
17 Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille*? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi+. (BIB 1872)
18 Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet*; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa. (BIB 1872)
19 Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista. (BIB 1872)
20 Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa. (BIB 1872)
21 Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut. (BIB 1872)
22 Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle. (BIB 1872)
23 Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan* mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo. (BIB 1872)
24 Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille. (BIB 1872)
25 Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne. (BIB 1872)
26 Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne. (BIB 1872)
27 III. Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat, (BIB 1872)
28 Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman*, ettäs näitä teet? (BIB 1872)
29 Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen: (BIB 1872)
30 Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua. (BIB 1872)
31 Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet? (BIB 1872)
32 Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana. (BIB 1872)
33 Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen. (BIB 1872)
5. UT 1913 (Mark. 11)
Uusi Testamentti. Kirkolliskokouksen väliaikaiseen käytäntöön ottama
suomennos (UT 1913)
https://books.google.fi/books?id=9AtAAQAAMAAJ&pg=PP5&hl=fi&source=gbs_selected_pages&cad=2#v=onepage&q&f=false
https://archive.org/details/uusitestamenntti00wern/mode/2up
1 Ja kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Betfagen ja Betanian luo Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan (UT 1913)
2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidotun varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. (UT 1913)
3 Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi tuota teette?' niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'." (UT 1913)
4 Niin he menivät ja löysivät oven viereen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. (UT 1913)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (UT 1913)
6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. (UT 1913)
7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istuutui sen selkään. (UT 1913)
8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kentiltä. (UT 1913)
9 Ja jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! (UT 1913)
10. Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka on tulemassa. Hoosianna korkeuksissa!" (UT 1913)
11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen. (UT 1913)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. (UT 1913)
13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Silloin ei näet ollut viikunain aika. (UT 1913)
14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön kukaan ikinä enää syökö sinusta hedelmää". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (UT 1913)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka möivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, (UT 1913)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. (UT 1913)
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (UT 1913)
18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. (UT 1913)
19 Iltamyöhän tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle. (UT 1913)
20. Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuriaan myöten. (UT 1913)
21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut". (UT 1913)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. (UT 1913)
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. (UT 1913)
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on oleva teillä. (UT 1913)
25 Ja kun seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin toistanne vastaan, jotta Isännekin, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." (UT 1913)
26 ["Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne."] (UT 1913)
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa (UT 1913)
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Eli kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" (UT 1913)
29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen; vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla näitä teen. (UT 1913)
30. Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisiltä? Vastatkaa minulle." (UT 1913)
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?' (UT 1913)
32 Vai sanommeko: 'Ihmisiltä'?" – sitä he eivät kansalta tohtineet, sillä kaikki pitivät Johannesta todellisena profeettana. (UT 1913)
33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla näitä teen". (UT 1913)
6. UT 1938 (Mark. 11)
Pyhä Raamattu [kirkkoraamattu 1938] (VT 1933, UT 1938)
https://kr38.fi/index.html
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://raamattu365.fi/bible/kr38/gen/1/
https://www.bible.com/fi/bible/365/GEN.1.FB38
https://www.nettiraamattu.fi/head/raam.htm
1 Ja kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Betfagen ja Betanian luo Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan (UT 1913)
2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidotun varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. (UT 1913)
3 Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi tuota teette?' niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'." (UT 1913)
4 Niin he menivät ja löysivät oven viereen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. (UT 1913)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (UT 1913)
6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. (UT 1913)
7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istuutui sen selkään. (UT 1913)
8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kentiltä. (UT 1913)
9 Ja jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen! (UT 1913)
10. Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka on tulemassa. Hoosianna korkeuksissa!" (UT 1913)
11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen. (UT 1913)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä. (UT 1913)
13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Silloin ei näet ollut viikunain aika. (UT 1913)
14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön kukaan ikinä enää syökö sinusta hedelmää". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (UT 1913)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka möivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, (UT 1913)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. (UT 1913)
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (UT 1913)
18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. (UT 1913)
19 Iltamyöhän tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle. (UT 1913)
20. Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuriaan myöten. (UT 1913)
21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut". (UT 1913)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. (UT 1913)
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. (UT 1913)
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on oleva teillä. (UT 1913)
25 Ja kun seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin toistanne vastaan, jotta Isännekin, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne." (UT 1913)
26 ["Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne."] (UT 1913)
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa (UT 1913)
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Eli kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?" (UT 1913)
29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen; vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla näitä teen. (UT 1913)
30. Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisiltä? Vastatkaa minulle." (UT 1913)
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?' (UT 1913)
32 Vai sanommeko: 'Ihmisiltä'?" – sitä he eivät kansalta tohtineet, sillä kaikki pitivät Johannesta todellisena profeettana. (UT 1913)
33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla näitä teen". (UT 1913)
7. AS UT 1969 (Mark. 11)
Uusi testamentti. Uusi suomennus selityksin [Aapeli Saarisalo ja Toivo Koilo
1969]. 4. korjattu painos. Vapaa Evankeliumisäätiö 1991 (AS UT 1969)
https://raamattu365.fi/bible/asut/mat/1/
1 Kun lähestyvät Jerusalemia tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljyvuorelle, lähettää kaksi opetuslastaan (AS UT 1969)
2 ja sanoo heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin sinne tultuanne tapaatte kytketyn varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei ole istunut. Päästäkää, tuokaa se. (AS UT 1969)
3 Jos joku sanoisi teille: 'Miksi teette tämän?' sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen heti tänne takaisin.'" (AS UT 1969)
4 Menivät ja tapasivat varsan kytkettynä ovelle, ulos kujalle, ja päästävät sen. (AS UT 1969)
5 Jotkut siellä seisovista sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (AS UT 1969)
6 Sanoivat heille niin kuin Jeesus oli käskenyt. Niin jättivät heidät rauhaan. (AS UT 1969)
7 Toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja Hän istuutui sen selkään. (AS UT 1969)
8 Monet levittivät vaatteensa tielle, toiset taas katkoivat lehviä puista ja levittivät tielle. (AS UT 1969)
9 Ne, jotka kulkivat edellä ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä! (AS UT 1969)
10 Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" (AS UT 1969)
11 Jeesus meni sisälle Jerusalemiin ja pyhäkköön. Katseltuaan kaikkea, ja koska aika jo oli myöhäinen, meni Betaniaan niitten kahdentoista kanssa. (AS UT 1969)
12 Kun seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Hänen oli nälkä. (AS UT 1969)
13 Nähtyään kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä. Mutta tultuaan sen luo ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunain aika. (AS UT 1969)
14 Jeesus puhui sanoen sille: "Älköön sinusta enää kukaan ikinä hedelmää syökö." Ja opetuslapsensa kuulivat. (AS UT 1969)
15 Sitten tulevat Jerusalemiin ja astuen pyhäkköön rupesi heittämään ulos niitä, jotka möivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet (AS UT 1969)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa astiaa pyhäkön kautta. (AS UT 1969)
17 Opetti sanoen heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Huoneeni on kutsuttava kaikkien kansain rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." (AS UT 1969)
18 Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat ja miettivät, miten surmata Hänet. Pelkäsivät näet Häntä, koska kaikki kansa hämmästyi Hänen opetustansa. (AS UT 1969)
19 Illan tultua meni kaupungin ulkopuolelle. (AS UT 1969)
20 Aamulla ohi kulkiessaan näkivät viikunapuun kuivuneen juurista alkaen. (AS UT 1969)
21 Niin Pietari muistaen sanoo Hänelle: "Opettaja, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivunut." (AS UT 1969)
22 Jeesus vastaa ja sanoo heille: "Pitäkää Jumalan usko. (AS UT 1969)
23 Totisesti sanon teille: jos kuka tahansa sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäy mereen' eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, mitä sanoo, niin se hänelle tapahtuu. (AS UT 1969)
24 Sen tähden sanon teille: kaikki, mitä rukoillen anotte, uskokaa saaneenne, niin se tulee teille. (AS UT 1969)
25 Kun seisotte rukoillen, antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, jotta Isänne, joka on taivaissa, antaisi myös teille anteeksi rikkomuksenne." (AS UT 1969)
27 Tulevat jälleen Jerusalemiin. Hänen kävellessään pyhäkössä tulevat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat Hänen luoksensa (AS UT 1969)
28 ja sanoivat Hänelle: "Millä vallalla näitä teet? Kuka antoi Sinulle vallan, jotta tekisit näitä?" (AS UT 1969)
29 Mutta Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä sanaa. Vastatkaa Minulle, niin Minäkin sanon teille, millä vallalla näitä teen. (AS UT 1969)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa Minulle." (AS UT 1969)
31 Niin neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', Hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' (AS UT 1969)
32 Entä sanommeko: 'Ihmisistä'?" - Pelkäsivät kansaa, sillä kaikki pitivät Johannesta tosi profeettana. (AS UT 1969)
33 Niin vastaavat ja sanovat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoo heille: "Minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen." (AS UT 1969)
8. NS UT 1972 (Mark. 11)
Uusi testamentti nykysuomeksi [Heikki Räisänen, Raimo Huikuri
ja Esko Rintala]. Suomen kirkon sisälähetysseura 1972 (NS UT 1972)
https://raamattu.fi/raamattu/UTNS73/ (vaatii kirjautumisen)
Jeesus saapuu Jerusalemiin (Matt. 21:1–11; Luuk. 19:28–40; Joh. 12:12–19)
1 He lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Beetfageen ja Betaniaan, Öljymäelle. Jeesus lähetti kaksi oppilastaan kylään ja (NS UT 1972)
2 sanoi heille: "Menkää tuolla edessä näkyvään kylään. Heti perillä te löydätte kiinnisidotun varsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Päästäkää se irti ja tuokaa tänne. (NS UT 1972)
3 Jos joku kysyy, miksi niin teette, sanokaa vain: "Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kyllä heti takaisin." (NS UT 1972)
4 He lähtivät ja löysivät eräältä kujalta oveen sidotun varsan ja päästivät sen irti. (NS UT 1972)
5 Muutamat paikalla olevat kysyivät: "Mihin te oikein viette sitä varsaa?" (NS UT 1972)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja miehet jättivät heidät rauhaan. (NS UT 1972)
7 He veivät varsan Jeesuksen luokse ja heittivät vaippansa sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. (NS UT 1972)
8 Monet levittivät viittansa tielle, toiset taittoivat niityltä vihreitä oksia ja sirottivat niitä tielle. (NS UT 1972)
9 Kaikki huusivat Jeesuksen edellä ja jäljessä: "Jumala auttakoon meitä! Jumala siunatkoon sinua,
joka tulet Herran nimeen! (NS UT 1972)
10 Jumala siunatkoon isämme Daavidin valtakuntaa, joka tulee! Auta sinä meitä, joka asut korkeudessa!" (NS UT 1972)
11 Jeesus tuli Jerusalemiin ja meni temppeliin. Hän katseli kaikkea, mutta koska oli jo ilta, hän palasi niiden kahdentoista oppilaansa kanssa Betaniaan. (NS UT 1972)
Jeesus kiroaa viikunapuun (Matt. 21:18–19)
12 Kun he seuraavana aamuna lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. (NS UT 1972)
13 Hän näki kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, ja meni katsomaan, olisiko siinä hedelmiäkin. Hän löysi kuitenkin pelkkiä lehtiä, sillä ei ollut vielä viikunoiden aika. (NS UT 1972)
14 Silloin Jeesus sanoi puulle oppilaiden kuullen: "Kukaan ei ikipäivänä enää syö sinun hedelmiäsi!" (NS UT 1972)
Jeesus puhdistaa temppelin (Matt. 21:12–17; Luuk. 19:45–48; Joh. 2:15–22)
15 He tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa ostajia ja myyjiä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkystenmyyjäin tuolit (NS UT 1972)
16 eikä antanut kenenkään kuljettaa tavaraa temppelialueen läpi. (NS UT 1972)
17 Sitten hän ryhtyi opettamaan: "Jumala sanoo Raamatussa: 'Minun temppelini on kaikkien kansojen rukouspaikka', mutta te olette tehneet siitä rosvoluolan." (NS UT 1972)
18 Kun ylipapit ja lainopettajat kuulivat tämän, he miettivät keinoa miten hänet tappaisivat. He pelkäsivät häntä, sillä kaikki ihmiset olivat ihmeissään hänen opetuksestaan. (NS UT 1972)
19 Illan tultua Jeesus ja oppilaat lähtivät kaupungin ulkopuolelle. (NS UT 1972)
Viikunapuun opetus (Matt. 21:20–22)
20 Kulkiessaan taas varhain aamulla tietä pitkin he näkivät saman viikunapuun. Se oli juuriaan myöten kuihtunut. (NS UT 1972)
21 Pietari muisti mitä oli tapahtunut ja sanoi Jeesukselle: "Opettaja katso, se viikunapuu jonka sinä kirosit, on kuihtunut." (NS UT 1972)
22 Jeesus sanoi heille: "Vakuutan teille: jos te luottaisitte Jumalaan, (NS UT 1972)
23 te voisitte vaikka sanoa tälle vuorelle: 'Hyppää mereen!' Jos ette epäile, vaan luotatte lujasti siihen että niin tapahtuu, se myös tapahtuu. (NS UT 1972)
24 Sanon siis teille: Kun rukoilette jotain Jumalalta, uskokaa että olette saaneet sen. Silloin pyyntönne toteutuu. (NS UT 1972)
25 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on ketä tahansa vastaan. Silloin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi teidän pahat tekonne." (NS UT 1972)
Kysymys Jeesuksen valtuuksista (Matt. 21:25–27; Luuk. 20:1–8)
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Kun Jeesus kulki temppelissä, ylipapit ja lainopettajat ja kansanjohtajat tulivat hänen luokseen (NS UT 1972)
28 ja kysyivät: "Millä oikeudella sinä toimit? Kuka on antanut sinulle valtuudet tehdä tällaista?" (NS UT 1972)
29 Jeesus vastasi: "Minullakin on teille yksi kysymys. Jos vastaatte siihen, sitten minäkin kerron teille valtuuksistani. (NS UT 1972)
30 Kuka valtuutti Johanneksen kastamaan, Jumala vai ihmiset?" (NS UT 1972)
31 He neuvottelivat keskenään: "Jos vastaamme Jumala', hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?' (NS UT 1972)
32 Jos vastaamme 'Ihmiset'…" Sitä he eivät uskaltaneet sanoa, sillä he pelkäsivät kansaa. Kansa näet piti Johannesta todella profeettana. (NS UT 1972)
33 He vastasivat: "Emme tiedä." Jeesus sanoi heille: "Siispä minäkään en sano, kuka minut on valtuuttanut." (NS UT 1972)
9. EU UT 1977 (Mark. 11)
Elävä uutinen. Uusi testamentti vapaasti kerrottuna. Karas-Sana 1977
(EU UT 1977)
https://ebible.org/fin/MAT01.htm
Tulo Jerusalemiin
1 Jeesus ja hänen oppilaansa lähestyivät Jerusalemia Beetfagen ja Betanian kautta, Öljymäeltä. Jeesus lähetti kaksi oppilastaan edeltä. (EU UT 1977)
2 "Menkää tuohon kylään", hän sanoi heille, "ja kun tulette kylän laitaan, näette siellä kiinni sidotun aasinvarsan, jolla kukaan ei ole vielä ratsastanut. Päästäkää se irti ja tuokaa tänne. (EU UT 1977)
3 Jos joku kysyy, mitä teette, sanokaa vain: 'Herra tarvitsee sitä ja toimittaa sen pian takaisin.'" (EU UT 1977)
4 Miehet löysivätkin varsan kujalta, missä se oli sidottuna erään talon seinustalle. Kun he olivat irrottamassa sitä, (EU UT 1977)
5 lähistöllä seisoskelevat miehet huusivat: "Mitä te oikein teette – päästätte varsan irti?" (EU UT 1977)
6 Silloin he vastasivat, niin kuin Jeesus oli neuvonut, ja miehet antoivat heidän ottaa sen. (EU UT 1977)
7 He toivat varsan Jeesuksen luo. Oppilaat heittivät viittansa sen selkään, niin että Jeesus voisi ratsastaa sillä. (EU UT 1977)
8 Monet kansanjoukostakin levittivät vaatteita tielle hänen eteensä, toiset taas heittivät tielle reheviä oksia, joita olivat katkaisseet puista. (EU UT 1977)
9 Jeesus oli keskellä väkijoukkoa, ja kaikki hänen edellään ja jäljessään kulkevat huusivat: "Eläköön kuningas*! Kunnia hänelle, jonka Jumala on lähettänyt! (EU UT 1977)
10 Menestys sille valtakunnalle, jonka hän tuo tullessaan, isämme Daavidin valtakunnalle! Auta meitä, sinä, joka olet taivaasta!†" (EU UT 1977)
11 Näin hän saapui Jerusalemiin ja meni temppeliin. Hän katseli tarkasti kaikkea ja lähti sitten – oli jo ilta – Betaniaan yhdessä kahdentoista oppilaansa kanssa. (EU UT 1977)
12 Kun he seuraavana aamuna lähtivät Betaniasta, Jeesuksen oli nälkä. (EU UT 1977)
13 Hän huomasi lähellään täydessä lehdessä olevan viikunapuun; niinpä hän meni katsomaan, löytyisikö siitä hedelmiäkin. Mutta siinä oli pelkkiä lehtiä, sillä vielä ei ollut hedelmien kypsymisen aika. (EU UT 1977)
14 Silloin Jeesus sanoi puulle: "Sinä et koskaan enää kanna hedelmää!" Hänen oppilaansa kuulivat nämä sanat. (EU UT 1977)
15 Kun he tulivat takaisin Jerusalemiin, Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa sieltä ulos ostajia ja myyjiä. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien telineet (EU UT 1977)
16 ja esti ihmisiä kantamasta sisään lisää kauppatavaraa. (EU UT 1977)
17 Hän sanoi heille: "Raamatussa sanotaan: 'Minun temppelini on kaikkien kansojen rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä rosvoluolan." (EU UT 1977)
18 Kun ylipapit ja muut juutalaisten hengelliset johtomiehet kuulivat, mitä hän oli tehnyt, he alkoivat suunnitella, kuinka parhaiten saisivat raivatuksi hänet pois tieltään. He näet pelkäsivät mellakoita, koska ihmiset olivat niin innoissaan hänen opetuksestaan. (EU UT 1977)
19 Illalla Jeesus ja hänen oppilaansa lähtivät kaupungista, niin kuin he tapasivat tehdä. (EU UT 1977)
20 Kun he seuraavana aamuna kulkivat Jeesuksen kiroaman viikunapuun ohi, he näkivät sen kuihtuneen juuria myöten. (EU UT 1977)
21 Silloin Pietari muisti, mitä Jeesus oli edellisenä päivänä sanonut puulle, ja hän huudahti: "Katso, opettaja, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuihtunut!" (EU UT 1977)
22 Silloin Jeesus sanoi oppilailleen: "Jos teillä vain olisi usko Jumalaan, (EU UT 1977)
23 niin vakuutan teille, että te voisitte sanoa tälle Öljymäelle: 'Kohoa ylös ja putoa mereen', ja se tottelisi. Teiltä ei vaadita muuta kuin että todella uskotte. (EU UT 1977)
24 Voitte pyytää mitä tahansa, ja jos uskotte sen saaneenne, se on teidän. (EU UT 1977)
25 Mutta kun rukoilette, antakaa ensin anteeksi niille, joita vastaan kannatte kaunaa, niin myös teidän Isänne taivaassa antaa teille teidän syntinne anteeksi."‡ (EU UT 1977)
27 Näihin aikoihin he olivat jälleen saapuneet Jerusalemiin. Jeesuksen kävellessä temppelialueen halki ylipapit ja muut juutalaisten kansanjohtajat§ tulivat hänen luokseen (EU UT 1977)
28 ja tiukkasivat: "Mitä täällä tapahtuu? Kuka sinulle antoi valtuudet ajaa kauppiaat ulos?" (EU UT 1977)
29 Jeesus vastasi: "Sanon sen teille, jos vastaatte kysymykseeni. (EU UT 1977)
30 Mitä te sanotte Johannes Kastajasta: oliko hän Jumalan lähettämä vai ei? Vastatkaa minulle!" (EU UT 1977)
31 Miehet neuvottelivat keskenään. "Jos vastaamme, että hän oli Jumalan lähettämä, silloin Jeesus sanoo: 'No, miksi hän ei sitten kelvannut teille?' (EU UT 1977)
32 Mutta jos sanomme, ettei hän ollut Jumalan lähettämä, silloin syntyy mellakka." Kansa näet uskoi lujasti, että Johannes oli profeetta. (EU UT 1977)
33 He siis sanoivat: "Me emme osaa vastata. Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi: "Siinä tapauksessa minäkään en vastaa teidän kysymykseenne." (EU UT 1977)
10. TK UT 1980 (Mark. 11)
Suuri ilosanoma. Uusi testamentti [Toivo Koilo]. Raamatun Tietokirja 1980
(TK UT 1980)
https://www.nettiraamattu.fi/Lataa/lataa.htm
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
1 Kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Beetfageen ja Betaniaan, Öljyvuorelle, Hän lähetti kaksi opetuslastaan (TK UT 1980)
2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin heti sinne tultuanne tapaatte kytketyn varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei [vielä] ole istunut. Päästäkää ja tuokaa se. (TK UT 1980)
3 Jos joku sanoo teille: 'Miksi teette tämän?' sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne [takaisin]'." (TK UT 1980)
4 Niin he menivät ja tapasivat varsan kytkettynä oven luo ulos kujalle ja päästivät sen. (TK UT 1980)
5 Jotkut siellä seisovista sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (TK UT 1980)
6 He sanoivat heille niin kuin Jeesus oli käskenyt. Silloin he jättivät heidät rauhaan. (TK UT 1980)
7 Niin he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja Hän istuutui sen selkään. (TK UT 1980)
8 Monet levittivät vaatteensa tielle, toiset taas katkoivat lehviä puista* (ja hajoittivat tielle). (TK UT 1980)
9 Sekä ne, jotka kulkivat edellä, että ne jotka seurasivat huusivat (sanoen): "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä! (TK UT 1980)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä). Hoosianna korkeuksissa!" (TK UT 1980)
11 Ja Jeesus* meni sisälle Jerusalemiin ja pyhäkköön. Katseltuaan kaikkea ja koska aika oli jo myöhäinen Hän meni Betaniaan niitten kahdentoista kanssa. (TK UT 1980)
Viikunapuun kiroaminen
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Hänen oli nälkä. (TK UT 1980)
13 Nähtyään kaukaa viikunapuun,* jossa oli lehtiä, Hän meni katsomaan, jos ehkä löytäisi jotain siitä. Mutta tultuaan sen luo Hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunain aika. (TK UT 1980)
14 Niin Jeesus lausui ja sanoi sille: "Älköön sinusta enää kukaan koskaan hedelmää syökö." Ja Hänen opetuslapsensa kuulivat sen." (TK UT 1980)
Jeesus puhdistaa pyhäkön
15 Sitten he tulivat Jerusalemiin. Astuttuaan pyhäkköön Jeesus rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, (TK UT 1980)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa astiaa pyhäkön kautta. (TK UT 1980)
17 Ja Hän opetti sanoen heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huonettani on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." (TK UT 1980)
18 *Kirjanoppineet ja ylipapit* kuulivat sen ja miettivät, miten surmata Hänet. He näet pelkäsivät Häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään Hänen opetuksestaan. (TK UT 1980)
19 Mutta illan tultua *Hän meni* kaupungin ulkopuolelle. (TK UT 1980)
Uskon voima
20 Varhain aamulla ohi kulkiessaan he näkivät viikunapuun kuivettuneen juuria myöten. (TK UT 1980)
21 Niin Pietari muisti ja sanoi Hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut" (TK UT 1980)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää *usko Jumalaan. (TK UT 1980)
23 (Sillä) totisesti sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen,' eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, mitä hän sanoo, niin [se] hänelle tapahtuisi (mitä tahansa hän sanoisi). (TK UT 1980)
24 Sen vuoksi sanon teille: kaikki mitä rukoillen* anotte, uskokaa saavanne, niin se on tuleva teille. (TK UT 1980)
25 Ja kun seisotte ja rukoilette, antakaa anteeksi, jos teillä on jotain jotakuta vastaan, jotta Isänne, joka on taivaissa, antaisi myös teille anteeksi rikkomuksenne. (TK UT 1980)
Millä vallalla?
26 (Mutta ellette te anna anteeksi, ei Isännekään joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.)" (TK UT 1980)
27 He tulivat jälleen Jerusalemiin. Hänen kävellessään pyhäkössä tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat Hänen luokseen (TK UT 1980)
28 ja sanoivat Hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja* kuka on antanut sinulle vallan näitä tehdä?" (TK UT 1980)
29 Mutta Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla näitä teen." (TK UT 1980)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä lähtöisin? Vastatkaa minulle." (TK UT 1980)
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', Hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' (TK UT 1980)
32 *Entä jos sanomme*: 'Ihmisistä'?" He pelkäsivät kansaa, sillä kaikki katsoivat, että Johannes totisesti oli profeetta. (TK UT 1980)
33 Niin he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen." (TK UT 1980)
11. VES UT 1983 (Mark. 11)
Uusi Testamentti. Suomen vapaa evankelisluterilaisen seurakuntaliiton 1935
käyttöönottama kielellisesti 1983 tarkistettu suomennos (VES UT 1983)
1 Ja kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Beetfageen ja Betaniaan Öljymäen luona, lähetti hän kaksi opetuslastansa (VES UT 1983)
2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta sinne tultuanne löydätte sidotun varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne. (VES UT 1983)
3 Ja jos joku teille sanoo: Miksi noin teette? niin sanokaa: Herra tarvitsee sitä, ja hän lähettää sen kohta tänne." (VES UT 1983)
4 Niin he menivät ja löysivät oven viereen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. (VES UT 1983)
5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?" (VES UT 1983)
6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä. (VES UT 1983)
7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. (VES UT 1983)
8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle. (VES UT 1983)
9 Ja jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!" (VES UT 1983)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" (VES UT 1983)
11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni temppeliin; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen. (VES UT 1983)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, hänen oli nälkä. (VES UT 1983)
13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunain aika. (VES UT 1983)
14 Ja hän vastasi ja sanoi sille: "Älköön kukaan ikinä enää syökö sinusta hedelmää". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (VES UT 1983)
15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni temppeliin ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka möivät ja ostivat temppelissä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet, (VES UT 1983)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa temppelin kautta. (VES UT 1983)
17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: "Minun huoneeni on nimitettävä kaikkien kansojen rukoushuoneeksi?" Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (VES UT 1983)
18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen, ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa. (VES UT 1983)
19 Ja myöhään illalla he menivät kaupungin ulkopuolelle. (VES UT 1983)
20 Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuriaan myöten. (VES UT 1983)
21 Ja Pietari muisti ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut". (VES UT 1983)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. (VES UT 1983)
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: Kohoa ja heittäydy mereen, eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. (VES UT 1983)
24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saavanne, niin se on oleva teillä. (VES UT 1983)
25 Ja kun seisotte rukoilemassa, niin antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin toista vastaan, jotta Isännekin, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikoksenne." (VES UT 1983)
26 Mutta ellette te anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna teille anteeksi teidän rikoksianne."
27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli temppelissä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa (VES UT 1983)
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Eli kuka sinulle on antanut vallan näin tehdä?" (VES UT 1983)
29 Ja Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa; vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen. (VES UT 1983)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisiltä? Vastatkaa minulle." (VES UT 1983)
31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: Taivaasta; niin hän sanoo: Miksi ette siis uskoneet häntä? (VES UT 1983)
32 Mutta jos sanomme: Ihmisiltä?" – he pelkäsivät kansaa, sillä kaikki pitivät Johannesta todellisena profeettana. (VES UT 1983)
33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Ja Jeesus vastaten sanoi heille: "En minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen". (VES UT 1983)
12. RKK UT 1989 (Mark. 11) (tulossa, jHs.)
Uusi testamentti. Raamatunkäännöskomitean ehdotus 1989 (RKK UT 1989)
13. KR 1992 (Mark. 11)
Pyhä Raamattu [kirkkoraamattu 1992] (KR 1992)
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://raamattu365.fi/bible/kr92/gen/1/
https://www.bible.com/fi/bible/330/GEN.1.FB92
Uusi testamentti lyhyesti selitettynä. Heikki Koskenniemi ja Jukka Thurén.
Toim. Erkki Koskenniemi. SLEY-Kirjat 1992 (UTLS)
1 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan (KR 1992)
2 ja sanoi heille: "Menkää tuolla näkyvään kylään. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. (KR 1992)
3 Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin." (KR 1992)
4 Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He ottivat sen. (KR 1992)
5 Paikalla olevat ihmiset kysyivät: "Mitä te oikein teette? Miksi te viette varsan?" (KR 1992)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (KR 1992)
7 He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. (KR 1992)
8 Monet levittivät vaatteitaan tielle, toiset taas lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. (KR 1992)
9 Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat: – Hoosianna!* Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! [Heprean sana hoosianna merkitsee 'auta'. Sitä käytettiin siunauksen toivotuksena kuningasta vastaan otettaessa.] (KR 1992)
10 Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa! (KR 1992)
11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppeliin ja katseli siellä kaikkea, mutta koska oli jo myöhä, hän lähti kahdentoista opetuslapsensa kanssa Betaniaan. (KR 1992)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. (KR 1992)
13 Hän näki jonkin matkan päässä viikunapuun, joka oli lehdessä, ja meni katsomaan, löytyisikö siitä jotakin. Puun luo tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä vielä ei ollut viikunoiden aika. (KR 1992)
14 Silloin Jeesus sanoi puulle: "Älköön kukaan enää ikinä syökö sinun hedelmääsi!" Hänen opetuslapsensa kuulivat tämän. (KR 1992)
15 He tulivat Jerusalemiin, ja Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat (KR 1992)
16 eikä antanut kenenkään kulkea tavaraa kantaen temppelialueen kautta. (KR 1992)
17 Hän opetti ihmisiä näin: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva kaikille kansoille rukouksen huone'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (KR 1992)
18 Ylipapit ja lainopettajat kuulivat tämän ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen raivatuksi pois tieltä. He pelkäsivät häntä, koska hänen opetuksensa oli tehnyt ihmisiin voimakkaan vaikutuksen. (KR 1992)
19 Illan tultua Jeesus ja opetuslapset lähtivät kaupungin ulkopuolelle. (KR 1992)
20 Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juuriaan myöten. (KR 1992)
21 Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut, ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, katso! Puu, jonka kirosit, on kuivettunut." (KR 1992)
22 Jeesus sanoi heille: "Uskokaa Jumalaan. (KR 1992)
23 Totisesti: jos joku sanoo tälle vuorelle: 'Nouse paikaltasi ja paiskaudu mereen!', se myös tapahtuu, jos hän ei sydämessään epäile vaan uskoo, että niin käy kuin hän sanoo. (KR 1992)
24 Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän. (KR 1992)
25 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki mitä teillä on jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa teille rikkomuksenne anteeksi. (KR 1992)
[26 Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne."]* [Jae puuttuu luotettavimmista käsikirjoituksista.] (KR 1992)
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Kun Jeesus kävi temppelissä, tulivat ylipapit, lainopettajat ja vanhimmat hänen luokseen. (KR 1992)
28 He kysyivät häneltä: "Millä valtuuksilla sinä tällaista teet? Kuka sinut on valtuuttanut tekemään tätä?" (KR 1992)
29 Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen. Vastatkaa te ensin minulle, niin minä sanon teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen. (KR 1992)
30 Oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä? Mitä sanotte?" (KR 1992)
31 He neuvottelivat keskenään: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi sitten ette uskoneet häntä?' (KR 1992)
32 Sanoisimmeko sitten: 'Ihmisistä'?" Mutta he pelkäsivät kansaa, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. (KR 1992)
33 Niin he vastasivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi: "En minäkään sitten sano teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen." (KR 1992)
14. JKR 1993 (Mark. 11)
Jumalan Kansan Pyhä Raamattu [Uuras Saarnivaara]. Uusi Tie 1993 (JKR 1993)
https://raamattu365.fi/bible/jkr/gen/1/
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
1 Lähestyessään Jerusalemia Jeesus ja hänen opetuslapsensa tulivat Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle. Jeesus lähetti kaksi opetuslastaan (JKR 1993)
2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään. Kohta sinne tultuanne te löydätte sidottuna nuoren aasin, jonka selässä kukaan ihminen ei vielä ole istunut. Päästäkää se ja tuokaa tänne. (JKR 1993)
3 Jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te niin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen pian takaisin'." (JKR 1993)
4 He menivät ja löysivät nuoren aasin, joka oli sidottu kujalle oven eteen. He päästivät sen. (JKR 1993)
5 Muutamat siellä seisovista sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte sen nuoren aasin?" (JKR 1993)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (JKR 1993)
7 Tuotuaan nuoren aasin Jeesuksen luo he heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. (JKR 1993)
8 Monet levittivät tielle vaatteita, toiset taas tien varresta katkomiaan lehviä. (JKR 1993)
9 Edellä ja jäljessä kulkevat huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! (JKR 1993)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka on tulossa! Hoosianna korkeuksissa!" (JKR 1993)
Jeesus tuomitsee viikunapuun
11 Jeesus saapui Jerusalemiin ja meni temppeliin. Katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä oli jo myöhä. (JKR 1993)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. (JKR 1993)
13 Nähdessään kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, hän meni katsomaan, löytäisikö siitä jotakin. Sen luo tultuaan hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Silloin ei näet ollut viikunoiden aika1. (JKR 1993)
14 Niin Jeesus sanoi sille puulle: "Älköön kukaan enää ikinä syökö sinusta hedelmää." Hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (JKR 1993)
Temppelin puhdistaminen (JKR 1993)
15 He tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja rupesi ajamaan sieltä ulos myyjiä ja ostajia. Hän kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet (JKR 1993)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa temppelin kautta. (JKR 1993)
17 Hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huonettani on sanottava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (JKR 1993)
18 Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat tästä ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi. He pelkäsivät häntä, sillä kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestaan. (JKR 1993)
19 Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle. (JKR 1993)
Viikunapuusta saatu opetus
20 Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juurista asti. (JKR 1993)
21 Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinun kiroamasi viikunapuu on kuivettunut." (JKR 1993)
22 Jeesus vastasi: "Pitäkää usko Jumalaan. (JKR 1993)
23 Totisesti minä sanon teille: Jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Nouse ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen toteutuvan, minkä hän sanoo, niin se tapahtuisi hänelle. (JKR 1993)
24 Niinpä minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se tulee teille. (JKR 1993)
25 Kun te seisotte ja rukoilette, antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toista vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne. (JKR 1993)
26 [Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne."]2 (JKR 1993)
Jeesuksen valtuudet
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Heidän kävellessään temppelissä Jeesuksen luo tuli ylipappeja, kirjanoppineita ja vanhimpia. (JKR 1993)
28 He kysyivät häneltä: "Millä valtuuksilla sinä näitä teet? Kuka sinut on valtuuttanut tekemään tätä?" (JKR 1993)
29 Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille kysymyksen.Vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä valtuuksilla minä kaikkea tätä teen. (JKR 1993)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Mitä te sanotte?" (JKR 1993)
31 He neuvottelivat keskenään: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi sitten ette uskoneet häntä?' (JKR 1993)
32 Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" Kansan tähden he kuitenkin pelkäsivät sanoa niin, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. (JKR 1993)
33 He vastasivat: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä valtuudella minä kaikkea tätä teen." (JKR 1993)
15. RK 2012 (Mark. 11)
Pyhä Raamattu. Raamattu Kansalle ry 2012 (RK 2012)
https://raamattukansalle.fi/rk-raamattu/
https://www.bible.com/fi/bible/1745/GEN.1.FINRK
https://raamattu365.fi/bible/rk/gen/1/
Uusi testamentti. Raamattu Kansalle ry 1999 (RK UT 1999)
Sana elämään. Kommentaariraamattu. Aikamedia Oy 2018 (SEK)
Jeesuksen toiminta Jerusalemissa
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (Matt. 21:1–11; Luuk. 19:28–40; Joh. 12:12–19) (RK 2012)
1 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan (RK 2012)
2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään. Heti kun tulette sinne, te löydätte kiinni sidotun varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei ole vielä istunut. Päästäkää se irti ja tuokaa tänne. (RK 2012)
3 Jos joku kysyy teiltä, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin." (RK 2012)
4 He menivät ja löysivät varsan, joka oli kujalla sidottuna oven eteen, ja alkoivat päästää sitä irti. (RK 2012)
5 Jotkut paikalla olevista sanoivat heille: "Mitä te teette, miksi päästätte varsan?" (RK 2012)
6. Opetuslapset vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (RK 2012)
7 He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen päälle, ja hän istuutui sen selkään. (RK 2012)
8 Monet levittivät tielle vaatteitaan, toiset taas lehviä, joita he katkoivat kedolta. (RK 2012)
9 Ja ne, jotka kulkivat hänen edellään ja jäljessään, huusivat:
"Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! (RK 2012)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee! Hoosianna korkeuksissa!" (RK 2012)
11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin ja meni temppeliin. Katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, koska oli jo myöhä. (RK 2012)
Jeesus kiroaa viikunapuun (Matt. 21:18,19)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Jeesuksen tuli nälkä. (RK 2012)
13 Hän näki kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, ja meni katsomaan, löytäisikö hän siitä ehkä jotakin. Mutta tultuaan puun luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunoiden aika. (RK 2012)
14 Niin hän sanoi sille: "Älköön kukaan enää ikinä syökö sinusta hedelmää." Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (RK 2012)
Temppelin puhdistaminen (Matt. 21:12–17; Luuk. 19:45–48; Joh. 2:13–22)
15 He tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja alkoi ajaa myyjiä ja ostajia sieltä ulos. Hän kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet (RK 2012)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa tavaraa temppelialueen kautta. (RK 2012)
17 Hän myös opetti heitä sanoen: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on oleva kaikkien kansojen rukoushuone'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (RK 2012)
18 Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen surmatuksi. He näet pelkäsivät häntä, koska koko kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestaan. (RK 2012)
19 Illan tultua Jeesus lähti opetuslapsineen kaupungin ulkopuolelle. (RK 2012)
Viikunapuusta saatu opetus (Matt. 21:20–22)
20 Kun he varhain aamulla kulkivat viikunapuun ohi, he näkivät sen kuivettuneen juuriaan myöten. (RK 2012)
21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso! Viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut." (RK 2012)
22 Jeesus vastasi: "Pitäkää usko Jumalaan. (RK 2012)
23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Nouse ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään vaan uskoisi sen tapahtuvan, mitä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi. (RK 2012)
24 Sen tähden minä sanon teille: kaiken, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, niin se tulee teille. (RK 2012)
25 Kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, niin että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne. (RK 2012)
26 [Mutta jos te ette anna anteeksi, ei myöskään teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.]"16 (RK 2012)
Kysymys Jeesuksen vallasta (Matt. 21:23–27; Luuk. 20:1–8)
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Jeesuksen kävellessä temppelissä tulivat ylipapit, kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luokseen (RK 2012)
28 ja kysyivät: "Millä vallalla sinä tätä kaikkea teet? Ja kuka on antanut sinulle valtuudet tehdä tätä?" (RK 2012)
29 Mutta Jeesus sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä tätä teen. (RK 2012)
30 Oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." (RK 2012)
31 Niin he pohtivat keskenään: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette sitten uskoneet häntä?' (RK 2012)
32 Vai sanoisimmeko: 'Ihmisistä'?" Mutta he pelkäsivät kansaa, sillä kaikkien mielestä Johannes todellakin oli profeetta. (RK 2012)
33 Niin he vastasivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä tätä kaikkea teen." (RK 2012)
16. STLK 2017 (Mark. 11)
Pyhä Raamattu [Markku Särelä].
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko 2017 (STLK 2017)
https://raamattu365.fi/bible/stlk/gen/1/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (STLK 2017)
1 Kun he sitten lähestyivät Jerusalemia tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäen luona, hän lähetti kaksi opetuslastaan (STLK 2017)
2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin te heti, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei kukaan ihminen ole vielä istunut. Päästäkää se ja tuokaa tänne. (STLK 2017)
3 Jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen heti tänne.'" (STLK 2017)
4 Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen. (STLK 2017)
5 Muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?" (STLK 2017)
6 Niin he sanoivat heille, kuten Jeesus oli käskenyt, ja he päästivät heidät menemään. (STLK 2017)
7 He toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään. (STLK 2017)
8 Monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat puista. (STLK 2017)
9 Ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen! (STLK 2017)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee. Hoosianna korkeuksissa!" (STLK 2017)
Jeesus kiroaa viikunapuun ja puhuu uskosta (STLK 2017)
11 Jeesus kulki Jerusalemiin ja meni pyhäkköön, ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä oli jo myöhä. (STLK 2017)
12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, hänen oli nälkä. (STLK 2017)
13 Kun hän näki kaukaa viikunapuun, jossa oli lehtiä, hän meni katsomaan, löytäisikö siitä jotakin, mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä ei ollut viikunoiden aika. (STLK 2017)
14 Hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö." Hänen opetuslapsensa kuulivat sen. (STLK 2017)
Jeesus puhdistaa pyhäkön (STLK 2017)
15 He tulivat Jerusalemiin. Hän meni pyhäkköön ja ryhtyi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet, (STLK 2017)
16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta. (STLK 2017)
17 Hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan." (STLK 2017)
18 Ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi, sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestaan. (STLK 2017)
19 Kun ilta tuli, he menivät kaupungin ulkopuolelle. (STLK 2017)
20 Kun he sitten varhain aamulla kulkivat ohi, he näkivät viikunapuun kuivuneen juuria myöten. (STLK 2017)
21 Pietari muisti ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivunut." (STLK 2017)
22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan. (STLK 2017)
23 Totisesti sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se tapahtuisi hänelle. (STLK 2017)
24 Sen tähden sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teillä oleva. (STLK 2017)
25 Kun seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos jollakulla teistä on jotakin toistanne vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomisenne." (STLK 2017)
26 Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomisianne. (STLK 2017)
Jeesukselta tivataan, millä vallalla hän tekee ihmeitä (STLK 2017)
27 He tulivat taas Jerusalemiin. Kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luokseen (STLK 2017)
28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tai kuka on antanut sinulle vallan näitä tehdä?" (STLK 2017)
29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minäkin teen teille yhden kysymyksen. Vastatkaa minulle, niin sanon teille, millä vallalla näitä teen. (STLK 2017)
30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle." (STLK 2017)
31 He neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?' . (STLK 2017)
32 Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" – sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes oli todella profeetta. (STLK 2017)
33 He vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Niinpä minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen." (STLK 2017)
17. MARK 2017 (Mark. 11)
DigiMarkus. Evankeliumikäännös mobiilikäyttäjille.
Suomen Pipliaseura 2017 (MARK 2017)
https://raamattu.fi/raamattu/DMrk/
Jeesuksen toiminta Jerusalemissa
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
1Jeesus ja hänen oppilaansa lähestyivät Jerusalemia. Tullessaan Öljymäen rinteelle, Betfagen ja Betanian kylien edustalle, Jeesus pyysi kahta oppilastaan menemään edeltä. (MARK 2017)
2 Hän sanoi heille: "Menkää edessä näkyvään kylään. Kun olette perillä, löydätte kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä kukaan ei ole istunut. Ottakaa varsa ja tuokaa se tänne. (MARK 2017)
3 Jos joku ihmettelee puuhianne, sanokaa, että Herra tarvitsee sitä, mutta eläin palautetaan kyllä pian." (MARK 2017)
4 Oppilaat lähtivät ja löysivät kujalta varsan oven eteen sidottuna. He irrottivat sen ja ottivat mukaansa. (MARK 2017)
5 Paikallaolijat ihmettelivät: "Mitä te oikein teette? Miksi viette varsan?" (MARK 2017)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (MARK 2017)
7 Oppilaat toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään. Sitten Jeesus nousi ratsaille. (MARK 2017)
8 Ihmiset kunnioittivat Jeesuksen tuloa levittämällä tielle vaatteitaan ja lehviä, joita he katkoivat tienvarresta. (MARK 2017)
9 Väkeä kulki Jeesuksen edellä ja perässä. Ihmiset riemuitsivat: – Hoosianna! Ylistys Jumalalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! (MARK 2017)
10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna, ylistetty olkoon Jumala taivaan korkeudessa! (MARK 2017)
11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppelialueelle ja katseli kaikkea, mitä ympärillä oli. Koska oli jo myöhä, hän lähti 12 oppilaansa kanssa yöksi Betaniaan.
Jeesus kiroaa viikunapuun
12 Seuraavana päivänä Jeesus ja oppilaat lähtivät Betaniasta. Pian Jeesukselle tuli nälkä. (MARK 2017)
13 Hän näki kauempana viikunapuun, joka oli lehdessä. Hän meni katsomaan, löytyisikö siitä hedelmiä. Hän kuitenkin löysi pelkkiä lehtiä, koska vielä ei ollut satokausi. (MARK 2017)
14 Silloin Jeesus kirosi puun: "Kukaan ei saa enää ikinä syödä sinun hedelmiäsi!" Jeesuksen oppilaat kuulivat tämän.
Jeesus ajaa kaupankävijät temppelistä
15 Jeesus ja hänen oppilaansa tulivat Jerusalemiin. Ensi töikseen Jeesus meni temppelialueelle ja alkoi häätää myyjiä ja ostajia pois. Hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien tuolit (MARK 2017)
16 eikä antanut kenenkään kantaa tavaroita temppelialueen läpi. (MARK 2017)
17 Hän opetti ihmisiä: "Pyhissä kirjoituksissahan sanotaan: Minun temppelini on rukouspaikka kaikille kansoille'. Mutta te olette tehneet siitä rosvojen luolan!" (MARK 2017)
18 Ylipapit ja oppineet kuulivat tämän ja miettivät, miten tappaisivat Jeesuksen. He pelkäsivät häntä, sillä Jeesuksen opetus oli tehnyt kansaan syvän vaikutuksen. (MARK 2017)
19 Illan tultua Jeesus lähti oppilaineen kaupungin ulkopuolelle. Viikunapuusta saatu opetus (MARK 2017)
20 Seuraavana aamuna Jeesus kulki oppilaidensa kanssa viikunapuun ohi. He näkivät, että puu oli kuivettunut juuriaan myöten. (MARK 2017)
21 Silloin Pietari muisti, mitä oli tapahtunut. Hän sanoi Jeesukselle: "Opettaja, katso! Tuo on se puu, jonka kirosit. Nyt se on kuivettunut." (MARK 2017)
22 Jeesus vastasi: "Uskokaa ja luottakaa Jumalaan. (MARK 2017)
23 Asia on näin: tätä vuortakin voi käskeä nousemaan paikaltaan ja heittäytymään mereen. Niin myös tapahtuu, kunhan vain ei epäile sydämessään vaan luottaa siihen, että asia käy toteen. (MARK 2017)
24 Siksi sanon teille: Mitä ikinä rukouksessa pyydättekin, uskokaa, että olette jo saaneet sen. Silloin se on teidän. (MARK 2017)
25–26 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi kaikki, mitä teillä on muita ihmisiä vastaan. Silloin myös Taivaallinen Isänne antaa teidän rikkomuksenne anteeksi." (MARK 2017)
Jeesukselta kysytään valtuuksia
27 Jeesus palasi oppilaineen Jerusalemiin. Kun hän käveli temppelialueella, ylipapit, oppineet ja kansan vanhimmat tulivat hänen luokseen. (MARK 2017)
28 He kysyivät: "Mikä oikeus sinulla on toimia näin? Kuka sinulle on antanut valtuudet kaikkeen tähän?" (MARK 2017)
29 Jeesus vastasi: "Minullakin on teille kysymys. Vastatkaa te ensin. Sen jälkeen saatte tietää valtuuksistani. (MARK 2017)
30 Kertokaahan, oliko Johanneksen kaste peräisin taivaasta vai ihmisistä. Mitä sanotte?" (MARK 2017)
31 Miehet neuvottelivat keskenään: "Jos väitämme, että kaste on peräisin taivaasta, Jeesus pääsee kysymään, miksemme sitten uskoneet häntä. (MARK 2017)
32 Vastaisimmeko sitten, että kaste on peräisin ihmisistä?" Niin he eivät kuitenkaan uskaltaneet vastata, sillä kansan mielestä Johannes oli todella ollut Jumalan sanoman välittäjä. (MARK 2017)
33 Lopulta he vastasivat: "Emme tiedä." Silloin Jeesus sanoi: "Siinä tapauksessa minäkään en kerro teille, millä oikeudella minä toimin." (MARK 2017)
18. UT 2020 (Mark. 11)
UT2020. Uusi testamentti alkukielestä mobiilikäyttäjille.
Suomen Pipliaseura 2020 (UT 2020)
https://raamattu.fi/ut2020
Jeesuksen toiminta Jerusalemissa
Jeesus ratsastaa Jerusalemiin
1 Jeesus ja häntä seuraava väkijoukko lähestyivät Jerusalemia. Kun he tulivat Oliivimäen rinteelle, Betfagen ja Betanian kylien edustalle, Jeesus lähetti edeltä kaksi oppilasta (UT 2020)
2 ja sanoi heille: "Menkää tuohon edessä näkyvään kylään. Heti kun tulette sinne, löydätte kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä kukaan ei ole istunut. Ottakaa varsa ja tuokaa se tänne. (UT 2020)
3 Jos joku ihmettelee puuhianne, sanokaa, että Herra tarvitsee sitä mutta palauttaa sen kyllä pian." (UT 2020)
4 Oppilaat lähtivät, löysivät kujalta varsan oven eteen sidottuna ja ottivat sen mukaansa. (UT 2020)
5 Paikalla olevat ihmettelivät: "Mihin te sitä varsaa viette?" (UT 2020)
6 He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. (UT 2020)
7 Oppilaat toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen päälle. Sitten Jeesus istuutui sen selkään. (UT 2020)
8 Monet levittivät tielle vaatteitaan ja toiset niityltä katkomiaan lehviä. (UT 2020)
9 Jeesuksen edellä ja jäljessä kulkevat ihmiset huusivat: – Hoosianna! Siunattu se, joka tulee Herran nimissä! (UT 2020)
10 Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa! (UT 2020)
11 Niin Jeesus saapui Jerusalemiin. Hän meni temppelialueelle ja katseli kaikkea, mitä ympärillä oli. Sitten hän lähti kahdentoista oppilaansa kanssa Betaniaan, koska oli jo myöhä. (UT 2020)
Jeesus kiroaa viikunapuun
12 Kun Jeesus seuraavana päivänä oli lähtenyt Betaniasta oppilaidensa kanssa, hänelle tuli nälkä. (UT 2020)
13 Hän näki vähän matkan päässä viikunapuun, jossa oli lehdet. Jeesus meni katsomaan, olisiko siinä hedelmiä. Puun luokse tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Vielä ei näet ollut viikunoiden aika. (UT 2020)
14 Silloin Jeesus sanoi puulle: "Sinun hedelmiäsi ei enää syö kukaan!" Hänen oppilaansa kuulivat tämän. (UT 2020)
Jeesus ajaa kaupankävijät temppelistä
15 Jeesus ja oppilaat tulivat Jerusalemiin. Jeesus meni temppeliin ja alkoi häätää sieltä kaupustelijoita ja heidän asiakkaitaan. Hän potki nurin rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkyskauppiaiden tuolit (UT 2020)
16 eikä antanut kenenkään kantaa tavaroita temppelialueen läpi. (UT 2020)
17 Ihmisiä opettaessaan hän sanoi heille: "Eikö pyhissä kirjoituksissa sanota: 'Minun taloni on kaikkien kansojen rukouspaikka'? Te olette kuitenkin tehneet siitä rosvojen luolan!" (UT 2020)
18 Ylipapit ja oppineet kuulivat tästä ja miettivät, miten saisivat Jeesuksen tapettua. He näet pelkäsivät häntä, sillä Jeesuksen opetus oli tehnyt kansaan syvän vaikutuksen. (UT 2020)
19 Illan tultua Jeesus ja oppilaat lähtivät kaupungin ulkopuolelle. (UT 2020)
Viikunapuusta saatu opetus
20 Varhain aamulla Jeesus ja oppilaat kulkivat viikunapuun ohi ja näkivät, että se oli kuihtunut juuriaan myöten. (UT 2020)
21 Eilinen tapaus muistui Pietarin mieleen, ja hän sanoi Jeesukselle: "Katso, rabbi! Viikunapuu, jonka kirosit, on kuihtunut." (UT 2020)
22 Jeesus vastasi heille: "Säilyttäkää uskonne Jumalaan. (UT 2020)
23 Minä vakuutan teille: jos joku käskee tämän vuoren nousta ilmaan ja rojahtaa mereen eikä epäile vaan uskoo sanojensa toteutuvan, ne myös toteutuvat. (UT 2020)
24 Siksi sanon teille: Mitä ikinä rukouksessa pyydättekin, uskokaa, että olette jo saaneet sen. Silloin se on teidän. (UT 2020)
25–26 Ja kun seisotte rukoilemassa, antakaa anteeksi, jos teillä on jotain jotakuta vastaan. Silloin myös teidän Isänne taivaissa antaa anteeksi teidän rikkomuksenne." (UT 2020)
Jeesukselta kysytään valtuuksia
27 Jeesus ja oppilaat tulivat taas Jerusalemiin. Kun Jeesus kuljeskeli temppelissä, ylipapit, oppineet ja kansanjohtajat tulivat hänen luokseen (UT 2020)
28 ja kysyivät: "Millä oikeudella toimit näin? Kuka sinut on valtuuttanut?" (UT 2020)
29 Silloin Jeesus sanoi heille: "Minullakin on teille kysymys. Vastatkaa te ensin siihen, niin minä kerron teille, millä oikeudella toimin. (UT 2020)
30 Oliko Johanneksen antama kaste peräisin taivaasta vai ihmisiltä? Mitä vastaatte?" (UT 2020)
31 Ylipapit ja kansanjohtajat neuvottelivat keskenään: "Jos sanomme, että se oli taivaasta, hän kysyy meiltä, miksi emme uskoneet Johannesta. (UT 2020)
32 Mutta voisimmeko muka vastata, että kaste on peräisin ihmisiltä?" He näet pelkäsivät kansaa, joka piti Johannesta oikeana profeettana. (UT 2020)
33 Niinpä he vastasivat, etteivät tienneet. Silloin Jeesus sanoi: "Siinä tapauksessa minäkään en kerro teille, millä oikeudella toimin." (UT 2020)