RSUT Mark. 4 (RAAMATTU UT:N SUOM. KÄÄNNÖKSIÄ JA PARAFRAASEJA)
| rsut-02-04.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 30.4.2026).
R RAAMATTU https://gen.fi/r.html
RSUT UT:N SUOM. KÄÄNNÖKSIÄ JA PARAFRAASEJA https://gen.fi/rsut.html
RSUT MARK. https://gen.fi/rsut-02.html
RSUT Mark. 4 (suomalaisia käännöksiä ja parafraaseja)
https://gen.fi/rsut-02-04.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. UT 1548
1.1 UT 1548 alkup. (Mark. 4)
1.2 UT 1548 muokattu (Mark. 4)
2. BIB 1642
2.1 BIB 1642 alkup. (Mark. 4)
2.2 BIB 1642 muokattu (Mark. 4)
3. BIB 1776 (Mark. 4)
4. BIB 1872 (Mark. 4)
5. UT 1913 (Mark. 4)
6. UT 1938 (Mark. 4)
7. AS UT 1969 (Mark. 4)
8. NS UT 1972 (Mark. 4)
9. EU UT 1977 (Mark. 4)
10. TK UT 1980 (Mark. 4)
11. VES UT 1983 (Mark. 4)
12. RKK UT 1989 (Mark. 4)
13. KR 1992 (Mark. 4)
14. JKR 1993 (Mark. 4)
15. RK 2012 (Mark. 4)
16. STLK 2017 (Mark. 4)
17 MARK 2017 (Mark. 4)
18. UT 2020 (Mark. 4)
19. EKSKURSSI: PANIN [1914] 2012 (Mark. 4)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
L Alkutekstien ja suomalaisten raamatunkäännösten lyhenteet
https://gen.fi/info-l-suomalaiset-raamatunkaannokset.html
KT Mark. 4 (teksti kreikaksi)
https://gen.fi/kt-02-04-teksti.html
1. UT 1548
1.1 UT 1548 alkup. (Mark. 4)
Se Wsi Testamenti (Mikael Agricola 1548) (UT 1548 alkup.)
https://raamattu365.fi/bible/kr1548ut/mat/1/
https://www.nettiraamattu.fi/head/wsitest.htm
https://www.raamattusivut.fi/mikael-agricola-se-wsi-testamenti-1548/
1 JA taas rupesi hen opettaman meren tykene ia cokounsi palio Canssa henen tygense/ nin että henen piti astuma' hachtee'/ ia istuma' meren päle. (UT 1548 alkup.)
2 Ja caiki Canssa iäi maalle mere' tyge/ Ja hen opetti heite palio werdausten cautta/ Ja hen sanoi heille henen Sarnasans/ (UT 1548 alkup.)
3 Cwlcat. Catzo vloslexi kylueije kyluemen. (UT 1548 alkup.)
4 Ja tapachtui kyluetteis/ että monicahda langesit Tien wiereen/ Nin tulit Taiuas alda linnut ia söit sen. (UT 1548 alkup.)
5 Monicadhat langesit Kiuiraunion/ iossa ei ollut palio multa/ ia cochta se ylescasuoi/ sille ettei henelle ollut syue maata/ (UT 1548 alkup.)
6 Coska nyt Auringo ylescoitti/ nin se poudhittijn/ ia sille ettei hen ollut iwrdunut/ nin se quiuettijn. (UT 1548 alkup.)
7 Ja mwtamat langesit Oriantappuroijn/ ia ne Oriantappurat ylescasuoit/ ia läkeytit ne/ ia ei candanut hedelmete. (UT 1548 alkup.)
8 Ja mwtamat langesit hyuen mahan/ ia se cannoi hedhelmen/ ioca ylespuhckesi ia casuoi. Ja mwtamat edhestoit colmenkymenkerdhaiset/ ia mwtamat cwsikymenkerdhaiset/ ia mwtamat sadhankerdhaiset/ (UT 1548 alkup.)
9 ia hen sanoi heille. Jolla coruat on cwlla/ hen cwlcaan. (UT 1548 alkup.)
10 Ja quin hen rupesi yxinens oleman/ nin ne/ iotca henen ymberillens olit cahde'toistakymenen cansa kysyit henelde/ sijte werdauxest/ (UT 1548 alkup.)
11 ia hen sanoi heille/ Teille on annettu tuta Jumalan Waldakunnan salaus/ mutta nijlle/ iotca vlcon ouat/ Wertauxen cautta/ caiki tapachtuuat/ (UT 1548 alkup.)
12 senpäle että heidhen pite näkeueisil silmille näkemen/ ia ei sitteken tundeman/ ia cwleuaisilla Coruilla cwleman/ ia ei sitteken ymmertemen/ ettei he ioskus palaiaisi/ ia heiden synnit andexiannetaisi. (UT 1548 alkup.)
13 Ja sanoi heille/ Eikö te ymmerdä tetä Wertausta? Ja quinga sijs te tahdotta caiki wertauxet ymmerte? (UT 1548 alkup.)
14 Se Kylueije sanan kyluepi. (UT 1548 alkup.)
15 Mutta nemet ouat ne quin Tien wieresse ouat/ cussa sana kyluetten/ ia quin he sen ouat cwlluet/ cochta tulepi Sathanas/ ia poisotta Sanan ioca kyluetty oli heidhen Sydhemihins. (UT 1548 alkup.)
16 Ja mwtamad ouat sencaltaiset/ iotca Kiuiraunion Kylwetydh owat/ coska he sarnan cwlleet ouat/ cochta he ilon cansa site wastan rupeuat/ (UT 1548 alkup.)
17 ia ei ole heisse iwrta mutta ouat aijaliset/ Sitte coska mureh taicka waiua sattu sanan tedhen/ nin he cochta pahaneuat. (UT 1548 alkup.)
18 Ja mwtamadh ouat iotca Oriantappuroihin ouat kyluetyt/ (UT 1548 alkup.)
19 Ne ouat iotca sanan cwleuat/ ia temen mailman surut/ ia rickaudhen wiettelus/ ia muidhen rijstain himodh siselemeneuet/ ia läkäyttewet sanan ia se saatetan hedhelmettömexi. (UT 1548 alkup.)
20 Ja mwtamadh ouat iotca hyueen Mahan ouat kyluetydh/ Ne ouat iotca sarnan cwleuat/ ia wastanrupeuat/ ia hedhelmeitzeuet/ Nin ette mwtamadh candauat colmenkymenin/ ia mwtamat cusinkymenin/ ia mwtamat Sadhoin kerdhoin. (UT 1548 alkup.)
21 Ja sanoi hen heille/ Sytytetengö Kyntele sitewarten että se wacan ala pannan/ eli woten ala? Eikö että se pannan kynttelijalgan päle? (UT 1548 alkup.)
22 Sille ettei ole miten peitetty/ quin ei ilmoiteta/ ia ei ole Salaista/ quin ei iulghisteta. (UT 1548 alkup.)
23 Jolla coruat on cwleman/ hen cwlkan. (UT 1548 alkup.)
24 Ja hen sanoi heille/ Catzocat mite te cwletta. Jolla mitalla te mittatta/ sille mwdh teille mittauat/ ia wiele liseteen teille iotca temen cwletta/ (UT 1548 alkup.)
25 Sille iolla ombi/ henelle annetan/ Ja iolla ei ole/ sekin mös quin henelle on/ se henelde poisotetan. (UT 1548 alkup.)
26 Ja hen sanoi/ Nin Jumalan Waldakunda on/ quin ios Inhiminen heitteis siemenen mahan/ (UT 1548 alkup.)
27 ia macais/ ia ylesnousis öte ia peiue/ ia se Laiho wihottais/ ia casuais coska ei hen tiedhecken. (UT 1548 alkup.)
28 Sille ette maa mielellens hedhelmeitzepi/ ensin Oraxen/ sijtten tehckepäen/ sijtte teudhen iyuen tehckepäes. (UT 1548 alkup.)
29 Mutta coska hedhelme edhestulepi/ cochta hen sirpin Lehette/ sille että Elonaica ombi Lesse. (UT 1548 alkup.)
30 Ja hen sanoi/ Kelle me werdhoittamme Jumalan Waldakunnan? Taicka minge wertauxen cansa me sen werdautam? (UT 1548 alkup.)
31 Se ombi ninquin Sinapin iyue/ coska se mahan kyluetän/ nin se ombi wehin caikia siemenite iotca maasa ouat/ (UT 1548 alkup.)
32 Ja quin hen kyluetty on/ nin hen ylesnouse/ ia tule swremaxi quin iocu Caali/ ia teke swret Oxat/ nin ette Linnut Taiuas alla henen warions alla pesiuet. (UT 1548 alkup.)
33 Ja semmotoisille monella wertauxella puhui hen heille Sarnan/ semperäst quin he woisit cwlla/ (UT 1548 alkup.)
34 mutta ilman werdauxita ei hen miten heille puhunut/ waan erinens hen caiki Opetuslapsillens vlgostoimitti. (UT 1548 alkup.)
35 Ja saman Peiuen Echtona sanoi hen heille/ Mengem ylitze toiseen ra'taan. (UT 1548 alkup.)
36 Ja he laskit Canssan/ ia otit henen Hahden cansa/ iosa hen io sisell oli/ ia oli mös muita Haaxia henen cansans. (UT 1548 alkup.)
37 Ja nousi swri Tuulispä/ ia Aldhot löit siselle Hachten/ nin ette se io teutettin. (UT 1548 alkup.)
38 Ja hen oli Peräs ia macasi Penalaisen päle. Ja he heräytit henen ia sanoit henelle/ Mestari etkös tottele että me hukuma? (UT 1548 alkup.)
39 Ja quin hen ylesherätetty oli/ nuchteli hen Tuulda/ ia sanoi merelle/ Waickene ia asetu/ (UT 1548 alkup.)
40 Nin Tuuli asettui ia tuli swri tyuen. Ja hen sanoi heille/ Mite te oletta nin palio pelkeueiset? Quinga se tule ettei teille ole vsko? (UT 1548 alkup.)
41 Ja he peliestyit sangen/ ia sanoit keskenens/ Cuca teme on/ sille seke Tuuli ia meri henen ouat cwliaiset? (UT 1548 alkup.)
1.2 UT 1548 muokattu (Mark. 4)
Se Wsi Testamenti (Mikael Agricola 1548) (UT 1548 muokattu)
https://raamattu.fi/raamattu/AGUT/ (vaatii kirjautumisen)
Kylväjä
1 Ja taas rupesi hän opettamaan meren tykenä ja kokounsi paljo kansaa hänen tygensä, niin että hänen piti astuman hahteen ja istuman meren päälä. Ja kaikki kansa jäi maalle meren tyge, (UT 1548 muokattu)
2 ja hän opetti heitä paljo vertausten kautta. Ja hän sanoi heille hänen saarnasans: (UT 1548 muokattu)
3 Kuulkaat! Katso, ulosläksi kylväjä kylvämään. (UT 1548 muokattu)
4 Ja tapahtui kylvettäis, että monikahdat lankesit tien viereen. Niin tulit taivasalta linnut ja söit sen. (UT 1548 muokattu)
5 Monikahdat lankesit kiviraunioon, jossa ei ollut paljo multaa, ja kohta se yleskasvoi, sillä ettei hänellä ollut syvää maata. (UT 1548 muokattu)
6 Koska nyt aurinko yleskoitti, niin se poudittiin, ja sillä ettei hän ollut juurtunut, niin se kuivettiin. (UT 1548 muokattu)
7 Ja muutamat lankesit orjantappuroin, ja ne orjantappurat yleskasvoit ja läkäytit ne, ja ei kantanut hedelmätä. (UT 1548 muokattu)
8 Ja muutamat lankesit hyvään maahan, ja se kannoi hedelmän, joka ylespuhkesi ja kasvoi. Ja muutamat edestoit kolmenkymenkerdaiset ja muutamat kuusikymenkerdaiset ja muutamat sadankerdaiset, (UT 1548 muokattu)
9 ja hän sanoi heille: Jolla korvat on kuulla, hän kuulkaan. (UT 1548 muokattu)
Vertausten tarkoitus
10 Ja kuin hän rupesi yksinäns olemaan, niin ne, jotka hänen ympärilläns olit kahdentoistakymenen kanssa, kysyit häneltä siitä verdauksest, (UT 1548 muokattu)
11 ja hän sanoi heille: Teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaus, mutta niille, jotka ulkon ovat, vertauksen kautta kaikki tapahtuvat, (UT 1548 muokattu)
12 senpääle että heidän pitää näkeväisil silmillä näkemän, ja ei sittekään tunteman, ja kuulevaisilla korvilla kuuleman, ja ei sittekään ymmärtämän, ettei he joskus palajaisi ja heidän synnit anteeksiannettaisi. (UT 1548 muokattu)
13 Ja sanoi heille: Eikö te ymmärdä tätä vertausta? Ja kuinka siis te tahdotta kaikki vertaukset ymmärtää? (UT 1548 muokattu)
Kylväjävertauksen selitys
14 Se kylväjä sanan kylväpi. (UT 1548 muokattu)
15 Mutta nämät ovat ne, kuin tien vieressä ovat, kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulluet, kohta tulepi Saatanas ja poisottaa sanan, joka kylvetty oli heidän sydämihins. (UT 1548 muokattu)
16 Ja muutamat ovat senkaltaiset, jotka kiviraunioon kylvetyt ovat. Koska he saarnan kuulleet ovat, kohta he ilon kanssa sitä vastaan rupeevat, (UT 1548 muokattu)
17 ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajaliset, sitte koska mureh taikka vaiva sattuu sanan tähden, niin he kohta pahanevat. (UT 1548 muokattu)
18 Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin ovat kylvetyt, ne ovat, jotka sanan kuulevat, (UT 1548 muokattu)
19 ja tämän mailman surut ja rikkauden viettelys ja muiden riistain himot sisälemenevät ja läkäyttävät sanan, ja se saatetaan hedelmättömäksi. (UT 1548 muokattu)
20 Ja muutamat ovat, jotka hyvään maahan ovat kylvetyt, ne ovat, jotka saarnan kuulevat ja vastaanrupeevat ja hedelmäitsevät, niin että muutamat kantavat kolmenkymenin ja muutamat kuusinkymenin ja muutamat sadoin kerdoin. (UT 1548 muokattu)
Sytytetty lamppu ja sanan oikea kuuleminen
21 Ja sanoi hän heille: Sytytetäänkö kynttelä sitävarten, että se vakan ala pannaan eli vuoteen ala? Eikö että se pannaan kynttelijalgan pääle? (UT 1548 muokattu)
22 Sillä ettei ole mitään peitetty, kuin ei ilmoiteta, ja ei ole salaista, kuin ei julgisteta. (UT 1548 muokattu)
23 Jolla korvat on kuulemaan, hän kuulkaan. (UT 1548 muokattu)
24 Ja hän sanoi heille: Katsokaat, mitä te kuuletta. Jolla mitalla te mittaatta, sillä muut teille mittaavat, ja vielä lisätään teille, jotka tämän kuuletta, (UT 1548 muokattu)
25 sillä jolla ompi, hänelle annetaan, ja jolla ei ole, sekin myös kuin hänellä on, se häneltä poisotetaan. (UT 1548 muokattu)
Itsestään kasvava vilja
26 Ja hän sanoi: Niin Jumalan valtakunta on, kuin jos inhiminen heittäis siemenen maahan (UT 1548 muokattu)
27 ja makais ja ylesnousis yötä ja päivää, ja se laiho vihottais ja kasvais, koska ei hän tiedäkkään. (UT 1548 muokattu)
28 Sillä että maa mielelläns hedelmäitsepi, ensin oraksen, sitten tähkäpään, sitte täyden jyvän tähkäpääs. (UT 1548 muokattu)
29 Mutta koska hedelmä edestulepi, kohta hän sirpin lähettää, sillä että elonaika ompi lässä. (UT 1548 muokattu)
Sinapinsiemen ja vertausten tarkoitus
30 Ja hän sanoi: Kelle me verdoitamme Jumalan valtakunnan? Taikka minkä vertauksen kanssa me sen verdautam? (UT 1548 muokattu)
31 Se ompi niinkuin sinapin jyvä, koska se maahan kylvetään, niin se ompi vähin kaikkia siemenitä, jotka maasa ovat, (UT 1548 muokattu)
32 ja kuin hän kylvetty on, niin hän ylesnousee ja tulee suuremaksi kuin joku kaali ja tekee suuret oksat, niin että linnut taivasalla hänen varjons alla pesivät. (UT 1548 muokattu)
33 Ja senmuotoisilla monella vertauksella puhui hän heille saarnan, senperäst kuin he voisit kuulla, (UT 1548 muokattu)
34 mutta ilman verdauksita ei hän mitään heille puhunut, vaan erinäns hän kaikki opetuslapsillens ulgostoimitti. (UT 1548 muokattu)
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Ja saman päivän ehtoona sanoi hän heille: Menkääm ylitse toiseen rantaan. (UT 1548 muokattu)
36 Ja he laskit kansan ja otit hänen hahden kanssa, josa hän jo sisäl oli, ja oli myös muita haaksia hänen kanssans. (UT 1548 muokattu)
37 Ja nousi suuri tuulispää ja aaldot löit sisälle hahteen, niin että se jo täytettiin. (UT 1548 muokattu)
38 Ja hän oli peräs ja makasi päänalaisen päälä. Ja he heräytit hänen ja sanoit hänelle: Mestari, etkös tottele, että me hukuma? (UT 1548 muokattu)
39 Ja kuin hän ylesherätetty oli, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: Vaikene ja asetu. Niin tuuli asettui ja tuli suuri tyven. (UT 1548 muokattu)
40 Ja hän sanoi heille: Mitä te oletta niin paljo pelkääväiset? Kuinka se tulee, ettei teillä ole usko? (UT 1548 muokattu)
41 Ja he peljästyit sangen ja sanoit keskenäns: Kuka tämä on, sillä sekä tuuli ja meri hänen ovat kuuliaiset? (UT 1548 muokattu)
2. BIB 1642
2.1 BIB 1642 alkup. (Mark. 4)
Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi (ensimmäinen kokonainen
suomalainen raamatunkäännös 1642) (BIB 1642 alkup.)
https://raamattu365.fi/bible/kr1642/gen/1/
https://www.nettiraamattu.fi/head/raam1642.htm
https://www.raamattusivut.fi/biblia-se-on-coco-pyha-raamattu-suomexi-1642/
Jesus istu hahdes ja opetta Canssa Jumalan waldacunnan menost wertauxilla/
ensin kylwäjäst/ v. 1.
1 JA hän rupeis taas opettaman meren tykönä/ ja paljo Canssa cocounsi hänen tygöns/ nijn että hänen piti astuman hahten/ ja istuman merellä. (BIB 1642 alkup.)
2 Ja caicki Canssa jäi maalle meren tygö/ ja hän opetti heitä paljo wertauxilla/ ja sanoi saarnasans: (BIB 1642 alkup.)
3 cuulcat: Cadzo/ kylwäjä läxi kylwämän. (BIB 1642 alkup.)
4 Ja kylwäis tapahdui/ että muutamat langeisit tien oheen/ nijn tulit Taiwan linnut ja söit sen. (BIB 1642 alkup.)
5 Muutamat langeisit kiwistöhön/ josa ei paljo maata ollut/ joca cohta nousi päälle: sillä ei hänellä ollut sywä maata. (BIB 1642 alkup.)
6 Cosca Auringo coitti/ nijn se poudittin/ sillä ei hän ollut juurtunut/ ja cuiwetui. (BIB 1642 alkup.)
7 Ja muutamat langeisit orjantappuroihin/ ja orjantappurat caswoit/ ja tucahutit ne/ eikä candanet hedelmätä. (BIB 1642 alkup.)
8 Ja muutamat langeisit hywän maahan/ ja se candoi hedelmän/ joca enäni ja caswoi. Ja muutamat caswoit colmenkymmenen kertaiset/ ja muutamat cuudenkymmenen kertaiset/ ja muutamat sadan kertaiset: (BIB 1642 alkup.)
9 Ja hän sanoi heille: Jolla on corwat cuulla/ hän cuulcan. (BIB 1642 alkup.)
10 JA cuin hän rupeis yxinäns oleman/ nijn ne/ jotca hänen ymbärilläns cahden toistakymmenen cansa olit/ kysyit häneldä sijtä wertauxest. (BIB 1642 alkup.)
11 Ja hän sanoi heille: Teille on annettu tuta Jumalan waldacunnan salaisudet: mutta nijlle/ jotca vlcona owat/ tapahtuwat caicki wertauxen cautta/ (BIB 1642 alkup.)
12 Että he näkewäisillä silmillä näkewät/ ja ei sijttekän tunne/ ja cuulewaisilla corwilla cuulewat/ ja ei sijttekän ymmärrä/ ettei he joscus palajais/ ja heille annetaisin synnit andexi. (BIB 1642 alkup.)
13 Ja sanoi heille: Ettekö te ymmärrä tätä wertausta/ cuinga sijs te tahdotte muut wertauxet ymmärtä. (BIB 1642 alkup.)
14 Kylwäjä kylwä sanan/ mutta nämät owat ne jotca tien wieres owat: (BIB 1642 alkup.)
15 Cusa sana kylwetän/ ja cuin he sen owat cuullet/ tule Satan ja otta pois sanan/ joca heidän sydämijns kylwetty oli. (BIB 1642 alkup.)
16 Ja muutamat owat sencaltaiset/ jotca kiwistöhön kylwetyt owat: cosca he sanan cuullet owat/ ottawat he sen cohta ilolla wastan/ (BIB 1642 alkup.)
17 Ja ei ole heisä juurta/ mutta owat ajalliset/ waan cosca murhe taicka waiwa sattu sanan tähden/ nijn he cohta pahenewat. (BIB 1642 alkup.)
18 Ja muutamat owat/ jotca orjantappuroihin kylwetyt owat: (BIB 1642 alkup.)
19 Ne cuulewat sanan/ tämän mailman suru/ ja rickauden wiettelys/ ja muut himot tulewat ja tucahuttawat sanan/ ja saatetan hedelmättömäxi. (BIB 1642 alkup.)
20 Ja muutamat owat/ jotca hywän maahan kylwetyt owat/ ne cuulewat sanan/ ja ottawat sen wastan/ ja hedelmöidzewät/ muutamat colmenkymmenin/ ja muutamat cuusinkymmenin/ ja muutamat sadoin kerroin. (BIB 1642 alkup.)
Sijtten kyntiläst/ v. 21.
21 JA hän sanoi heille: sytytetängö kyntilä panda wacan ala/ eli pöydän ala ? waan kyntiläjalcaan. (BIB 1642 alkup.)
22 Sillä ei ole mitän peitetty/ joca ei ilmoiteta/ eikä ole salaista/ jota ei julisteta. (BIB 1642 alkup.)
23 Jolla on corwat cuulla/ hän cuulcan. (BIB 1642 alkup.)
24 Ja hän sanoi heille: cadzocat mitä te cuuletta. Jolla mitalla te mittatte/ sillä muut teille mittawat/ ja wielä lisäten/ jotca tämän cuuletta: (BIB 1642 alkup.)
25 Sillä jolla on/ hänelle annetan/ ja jolla ei ole/ sekin cuin hänellä on/ otetan häneldä pois. (BIB 1642 alkup.)
Taas siemenest/ ja Sinapist/ v. 26.
26 JA hän sanoi: nijn on Jumalangin waldacunda/ jos ihminen heittäis siemenen maahan/ (BIB 1642 alkup.)
27 Ja macais/ ja nousis yöllä ja päiwällä/ ja laiho wihotais/ ja caswais/ cosca ei hän tiedäckän. (BIB 1642 alkup.)
28 Sillä maa hedelmöidze idzestäns/ ensin oraxen/ sijtte tähkäpään/ ja nijn täyden jywän tähkäpääs. (BIB 1642 alkup.)
29 Mutta cosca hedelmä kypsy/ lähettä hän cohta sirpin/ sillä elon aica on läsnä. (BIB 1642 alkup.)
30 JA hän sanoi: keneen me Jumalan waldacunnan wertamme ? eli millä wertauxella me sen wertamme ? (BIB 1642 alkup.)
31 Se on nijncuin sinapin siemen/ cosca se kylwetän/ nijn on se wähin caickia siemenitä/ cuin maasa on/ (BIB 1642 alkup.)
32 Ja cuin hän kylwetty on/ nijn hän nouse/ ja tule suremmaxi cuin caicki ruohot/ ja teke suuret oxat/ nijn että Taiwan linnut hänen warjons alla pesiä tekewät. (BIB 1642 alkup.)
33 Ja semmuotoisella monella wertauxella puhui hän heille: sen peräst cuin he woit cuulla/ (BIB 1642 alkup.)
34 Mutta ei hän ilman wertauxita mitän heille puhunut/ waan hän selitti caicki Opetuslapsillens erinäns. (BIB 1642 alkup.)
Mene meren ylidzen/ cusa nouse suuri rajuilma/ mutta hän nuhtele tuulda/ ja tule tywenäxi/ v. 35.
35 JA sen päiwän ehtona sanoi hän heille: mengäm ylidze. (BIB 1642 alkup.)
36 Ja he laskit Canssan/ ja otit hänen/ cuin hän oli hahdes: oli myös muita haaxia hänen cansans. (BIB 1642 alkup.)
37 Ja suuri tuulispää nousi/ ja allot löit hahten/ nijn että se täytettin. (BIB 1642 alkup.)
38 Ja hän oli perällä ja macais päänalaisen päällä. Ja he herätit hänen/ ja sanoit hänelle: Mestari/ etkös tottele/ että me hucumme ? (BIB 1642 alkup.)
39 Ja cuin hän herätettin/ nuhteli hän tuulda/ ja sanoi merelle: waickene ja asetu. (BIB 1642 alkup.)
40 Nijn tuuli asetui ja tuli juuri tywenexi. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkätte ? Cuinga se tule/ ettei teillä ole vsco ? (BIB 1642 alkup.)
41 Ja he peljästyit sangen suurest/ ja sanoit keskenäns: cuca tämä on ? sillä tuuli ja meri owat hänelle cuuliaiset. (BIB 1642 alkup.)
2.2 BIB 1642 muokattu (Mark. 4)
Jesus istu hahdes ja opetta Kanssa Jumalan valtakunnan menost vertauksilla/
ensin kylväjäst/ v. 1.
1 JA hän rupeis taas opettaman meren tykönä/ ja paljo Kanssa kokounsi hänen tyköns/ niin että hänen piti astuman hahten/ ja istuman merellä. (BIB 1642 muokattu)
2 Ja kaikki Kanssa jäi maalle meren tykö/ ja hän opetti heitä paljo vertauksilla/ ja sanoi saarnasans: (BIB 1642 muokattu)
3 kuulkat: Katso/ kylväjä läksi kylvämän. (BIB 1642 muokattu)
4 Ja kylväis tapahdui/ että muutamat lankeisit tien oheen/ niin tulit Taivan linnut ja söit sen. (BIB 1642 muokattu)
5 Muutamat lankeisit kivistöhön/ josa ei paljo maata ollut/ joka kohta nousi päälle: sillä ei hänellä ollut syvä maata. (BIB 1642 muokattu)
6 Koska Auringo koitti/ niin se poudittin/ sillä ei hän ollut juurtunut/ ja kuivetui. (BIB 1642 muokattu)
7 Ja muutamat lankeisit orjantappuroihin/ ja orjantappurat kasvoit/ ja tukahutit ne/ eikä kantanet hedelmätä. (BIB 1642 muokattu)
8 Ja muutamat lankeisit hyvän maahan/ ja se kantoi hedelmän/ joka enäni ja kasvoi. Ja muutamat kasvoit kolmenkymmenen kertaiset/ ja muutamat kuudenkymmenen kertaiset/ ja muutamat sadan kertaiset: (BIB 1642 muokattu)
9 Ja hän sanoi heille: Jolla on korvat kuulla/ hän kuulkan. (BIB 1642 muokattu)
10 JA kuin hän rupeis yksinäns oleman/ niin ne/ jotka hänen ympärilläns kahden toistakymmenen kansa olit/ kysyit häneltä sitä vertauksest. (BIB 1642 muokattu)
11 Ja hän sanoi heille: Teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisudet: mutta niille/ jotka vlkona ovat/ tapahtuvat kaikki vertauksen kautta/ (BIB 1642 muokattu)
12 Että he näkeväisillä silmillä näkevät/ ja ei sittekän tunne/ ja kuulevaisilla korvilla kuulevat/ ja ei sittekän ymmärrä/ ettei he joskus palajais/ ja heille annetaisin synnit anteksi. (BIB 1642 muokattu)
13 Ja sanoi heille: Ettekö te ymmärrä tätä vertausta/ kuinka siis te tahdotte muut vertaukset ymmärtä. (BIB 1642 muokattu)
14 Kylväjä kylvä sanan/ mutta nämät ovat ne jotka tien vieres ovat: (BIB 1642 muokattu)
15 Kusa sana kylvetän/ ja kuin he sen ovat kuullet/ tule Satan ja otta pois sanan/ joka heidän sydämiins kylvetty oli. (BIB 1642 muokattu)
16 Ja muutamat ovat senkaltaiset/ jotka kivistöhön kylvetyt ovat: koska he sanan kuullet ovat/ ottavat he sen kohta ilolla vastan/ (BIB 1642 muokattu)
17 Ja ei ole heisä juurta/ mutta ovat ajalliset/ vaan koska murhe taikka vaiva sattu sanan tähden/ niin he kohta pahenevat. (BIB 1642 muokattu)
18 Ja muutamat ovat/ jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: (BIB 1642 muokattu)
19 Ne kuulevat sanan/ tämän mailman suru/ ja rikkauden viettelys/ ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan/ ja saatetan hedelmättömäksi. (BIB 1642 muokattu)
20 Ja muutamat ovat/ jotka hyvän maahan kylvetyt ovat/ ne kuulevat sanan/ ja ottavat sen vastan/ ja hedelmöitsevät/ muutamat kolmenkymmenin/ ja muutamat kuusinkymmenin/ ja muutamat sadoin kerroin. (BIB 1642 muokattu)
Sitten kyntiläst/ v. 21.
21 JA hän sanoi heille: sytytetängö kyntilä panta vakan ala/ eli pöydän ala? vaan kyntiläjalkaan. (BIB 1642 muokattu)
22 Sillä ei ole mitän peitetty/ joka ei ilmoiteta/ eikä ole salaista/ jota ei julisteta. (BIB 1642 muokattu)
23 Jolla on korvat kuulla/ hän kuulkan. (BIB 1642 muokattu)
24 Ja hän sanoi heille: katsokat mitä te kuuletta. Jolla mitalla te mittatte/ sillä muut teille mittavat/ ja vielä lisäten/ jotka tämän kuuletta: (BIB 1642 muokattu)
25 Sillä jolla on/ hänelle annetan/ ja jolla ei ole/ sekin kuin hänellä on/ otetan häneltä pois. (BIB 1642 muokattu)
Taas siemenest/ ja Sinapist/ v. 26.
26 JA hän sanoi: niin on Jumalangin valtakunta/ jos ihminen heittäis siemenen maahan/ (BIB 1642 muokattu)
27 Ja makais/ ja nousis yöllä ja päivällä/ ja laiho vihotais/ ja kasvais/ koska ei hän tiedäkkän. (BIB 1642 muokattu)
28 Sillä maa hedelmöitse itsestäns/ ensin oraksen/ sitte tähkäpään/ ja niin täyden jyvän tähkäpääs. (BIB 1642 muokattu)
29 Mutta koska hedelmä kypsy/ lähettä hän kohta sirpin/ sillä elon aika on läsnä. (BIB 1642 muokattu)
30 JA hän sanoi: keneen me Jumalan valtakunnan vertamme? eli millä vertauksella me sen vertamme? (BIB 1642 muokattu)
31 Se on niinkuin sinapin siemen/ koska se kylvetän/ niin on se vähin kaikkia siemenitä/ kuin maasa on/ (BIB 1642 muokattu)
32 Ja kuin hän kylvetty on/ niin hän nouse/ ja tule suremmaksi kuin kaikki ruohot/ ja teke suuret oksat/ niin että Taivan linnut hänen varjons alla pesiä tekevät. (BIB 1642 muokattu)
33 Ja semmuotoisella monella vertauksella puhui hän heille: sen peräst kuin he voit kuulla/ (BIB 1642 muokattu)
34 Mutta ei hän ilman vertauksita mitän heille puhunut/ vaan hän selitti kaikki Opetuslapsillens erinäns. (BIB 1642 muokattu)
Mene meren ylitsen/ kusa nouse suuri rajuilma/ mutta hän nuhtele tuulta/ ja tule tyvenäksi/ v. 35.
35 JA sen päivän ehtona sanoi hän heille: menkäm ylitse. (BIB 1642 muokattu)
36 Ja he laskit Kanssan/ ja otit hänen/ kuin hän oli hahdes: oli myös muita haaksia hänen kansans. (BIB 1642 muokattu)
37 Ja suuri tuulispää nousi/ ja allot löit hahten/ niin että se täytettin. (BIB 1642 muokattu)
38 Ja hän oli perällä ja makais päänalaisen päällä. Ja he herätit hänen/ ja sanoit hänelle: Mestari/ etkös tottele/ että me hukumme? (BIB 1642 muokattu)
39 Ja kuin hän herätettin/ nuhteli hän tuulta/ ja sanoi merelle: vaikkene ja asetu. (BIB 1642 muokattu)
40 Niin tuuli asetui ja tuli juuri tyveneksi. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkätte? Kuinka se tule/ ettei teillä ole usko?
41 Ja he peljästyit sangen suurest/ ja sanoit keskenäns: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset. (BIB 1642 muokattu)
3. BIB 1776 (Mark. 4)
Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu Suomexi
(Suomen ev.lut. kirkon ensimmäinen kirkkoraamattu 1776) (BIB 1776)
https://raamattu365.fi/bible/biblia1776/gen/1/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://www.bible.com/fi/bible/60/GEN.1.FI1776
http://www.nettiraamattu.fi/head/bibl.htm
https://www.raamattusivut.fi/biblia-1776/
1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä. (BIB 1776)
2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa: (BIB 1776)
3 Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään. (BIB 1776)
4 Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen. (BIB 1776)
5 Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata. (BIB 1776)
6 Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui. (BIB 1776)
7 Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää. (BIB 1776)
8 Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset. (BIB 1776)
9 Ja hän sanoi heille: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan. (BIB 1776)
10 Mutta kuin hän yksinänsä oli, kysyivät ne, jotka hänen ympärillänsä kahdentoistakymmenen kanssa olivat, häneltä sitä vertausta. (BIB 1776)
11 Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta: (BIB 1776)
12 Että he nähden näkisivät ja ei huomaitsisi, ja kuullen kuulisivat ja ei ymmärtäisi: ettei he joskus palajaisi, ja heille annettaisiin synnit anteeksi. (BIB 1776)
13 Ja sanoi heille: ettekö te tiedä tätä vertausta? ja kuinka te kaikki vertaukset ymmärtäisitte? (BIB 1776)
14 Kylväjä kylvää sanan. (BIB 1776)
15 Mutta nämä ovat, ne jotka tien vieressä ovat: kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli. (BIB 1776)
16 Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivistöön kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan: (BIB 1776)
17 Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitte kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat. (BIB 1776)
18 Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan, (BIB 1776)
19 Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi. (BIB 1776)
20 Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolminkymmenin, ja muutama kuusinkymmenin, ja muutama sadoin kerroin. (BIB 1776)
21 Ja hän sanoi heille: sytytetäänkö kynttilä pantaa vakan alle eli pöydän alle? eikö, että se pantaisiin kynttilänjalkaan. (BIB 1776)
22 Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis. (BIB 1776)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan. (BIB 1776)
24 Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte, pitää teille mitattaman, ja vielä lisätään teille, jotka kuulette. (BIB 1776)
25 Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois. (BIB 1776)
26 Ja hän sanoi: niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäis siemenen maahan, (BIB 1776)
27 Ja makais, ja nousis yöllä ja päivällä: ja siemen puhkeais ulos ja kasvais ylös, koska ei hän tiedäkään. (BIB 1776)
28 Sillä maa kantaa hedelmän itsestänsä, ensin oraan, sitte tähkäpään, ja niin täyden jyvän tähkäpäässä. (BIB 1776)
29 Mutta kuin hedelmä tulee edes, lähettää hän kohta sinne sirpin; sillä elonaika on läsnä. (BIB 1776)
30 Ja hän sanoi: mihinkä me Jumalan valtakunnan vertaamme? eli millä vertauksella me sen vertaamme? (BIB 1776)
31 Niinkuin sinapin siemeneen: kuin se maahan kylvetään, on se vähin kaikkia siemeniä, mitä maassa on; (BIB 1776)
32 Ja kuin hän kylvetty on, niin hän nousee, ja tulee suuremmaksi kaikkia kaaleja, ja tekee suuret oksat, niin että taivaan linnut hänen varjonsa alle taitavat pesät tehdä. (BIB 1776)
33 Ja sen muotoisilla monilla vertauksilla puhui hän heille sanan, sen perästä kuin he voivat kuulla. (BIB 1776)
34 Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä. (BIB 1776)
35 Ja hän sanoi heille sinä päivänä, kuin ehtoo tuli: menkäämme ylitse. (BIB 1776)
36 Ja he laskivat kansan, ja ottivat hänen, kuin hän oli haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa. (BIB 1776)
37 Ja suuri tuulispää nousi ja aallot löivät sisälle haahteen, niin että se jo täytettiin. (BIB 1776)
38 Ja hän oli perällä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he herättivät hänen ja sanoivat hänelle: Mestari, etkös sitä tottele, että me hukumme? (BIB 1776)
39 Ja kuin hän herätettiin, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: vaikene, ole ääneti. Niin tuuli asettui ja tuli juuri tyveneksi. (BIB 1776)
40 Ja hän sanoi heille: mitä te niin pelkurit olette? Kuinka ei teillä ole uskoa? (BIB 1776)
41 Ja he peljästyivät sangen suuresti ja sanoivat keskenänsä: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset. (BIB 1776)
4. BIB 1872 (Mark. 4)
Biblia se on Pyhä Raamattu (Wanha ja Uusi Testamentti 1872) (BIB 1872)
https://raamattu365.fi/bible/biblia/gen/1/
I. Kristus juttelee vertauksen kylväjästä
1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä. (BIB 1872)
2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa: (BIB 1872)
3 Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään. (BIB 1872)
4 Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen. (BIB 1872)
5 Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata. (BIB 1872)
6 Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui. (BIB 1872)
7 Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää. (BIB 1872)
8 Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset. (BIB 1872)
9 Ja hän sanoi heille: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan. (BIB 1872)
10 Mutta kuin hän yksinänsä oli, kysyivät ne, jotka hänen ympärillänsä kahdentoistakymmenen kanssa olivat, häneltä sitä vertausta. (BIB 1872)
11 Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta: (BIB 1872)
12 Että he nähden näkisivät ja ei huomaitsisi, ja kuullen kuulisivat ja ei ymmärtäisi: ettei he joskus palajaisi, ja heille annettaisiin synnit anteeksi. (BIB 1872)
13 Ja sanoi heille: ettekö te tiedä tätä vertausta? ja kuinka te kaikki vertaukset ymmärtäisitte? (BIB 1872)
14 Kylväjä kylvää sanan. (BIB 1872)
15 Mutta nämät ovat ne, jotka tien vieressä ovat: jossa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli. (BIB 1872)
16 Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivistöön kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan: (BIB 1872)
17 Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitte kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat. (BIB 1872)
18 Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan, (BIB 1872)
19 Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi. (BIB 1872)
20 Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolminkymmenin, ja muutama kuusinkymmenin, ja muutama sadoin kerroin. (BIB 1872)
II. Kynttilästä, jyvän siemenestä ja sinapin siemenestä, muiden vertausten kanssa
21 Ja hän sanoi heille: sytytetäänkö kynttilä pantaa vakan alle eli pöydän alle? eikö, että se pantaisiin kynttiläjalkaan. (BIB 1872)
22 Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis. (BIB 1872)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan. (BIB 1872)
24 Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte, pitää teille mitattaman, ja vielä lisätään teille, jotka kuulette. (BIB 1872)
25 Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois. (BIB 1872)
26 Ja hän sanoi: niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäis siemenen maahan, (BIB 1872)
27 Ja makais, ja nousis yöllä ja päivällä: ja siemen puhkeais ulos ja kasvais ylös, koska ei hän tiedäkään. (BIB 1872)
28 Sillä maa kantaa hedelmän itsestänsä, ensin oraan, sitte tähkäpään, ja niin täyden jyvän tähkäpäässä. (BIB 1872)
29 Mutta kuin hedelmä tulee edes, lähettää hän kohta sinne sirpin; sillä elonaika on läsnä. (BIB 1872)
30 Ja hän sanoi: mihinkä me Jumalan valtakunnan vertaamme? eli millä vertauksella me sen vertaamme? (BIB 1872)
31 Niinkuin sinapin siemeneen: kuin se maahan kylvetään, on se vähin kaikkia siemeniä, mitä maassa on; (BIB 1872)
32 Ja kuin hän kylvetty on, niin hän nousee, ja tulee suuremmaksi kaikkia kaaleja, ja tekee suuret oksat, niin että taivaan linnut hänen varjonsa alle taitavat pesät tehdä. (BIB 1872)
33 Ja sen muotoisilla monilla vertauksilla puhui hän heille sanan, sen perästä kuin he voivat kuulla. (BIB 1872)
34 Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä. (BIB 1872)
III. Asettaa rajuilman merellä
35 Ja hän sanoi heille sinä päivänä, kuin ehtoo tuli: menkäämme ylitse. (BIB 1872)
36 Ja he laskivat kansan, ja ottivat hänen, kuin hän oli haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa. (BIB 1872)
37 Ja suuri tuulispää nousi ja aallot löivät sisälle haahteen, niin että se jo täytettiin. (BIB 1872)
38 Ja hän oli perällä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he herättivät hänen ja sanoivat hänelle: Mestari, etkös sitä tottele, että me hukumme? (BIB 1872)
39 Ja kuin hän herätettiin, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: vaikene, ole ääneti. Niin tuuli asettui ja tuli juuri tyveneksi. (BIB 1872)
40 Ja hän sanoi heille: mitä te niin pelkurit olette? Kuinka ei teillä ole uskoa? (BIB 1872)
41 Ja he peljästyivät sangen suuresti ja sanoivat keskenänsä: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset. (BIB 1872)
5. UT 1913 (Mark. 4)
Uusi Testamentti. Kirkolliskokouksen väliaikaiseen käytäntöön ottama
suomennos (UT 1913)
https://books.google.fi/books?id=9AtAAQAAMAAJ&pg=PP5&hl=fi&source=gbs_selected_pages&cad=2#v=onepage&q&f=false
https://archive.org/details/uusitestamenntti00wern/mode/2up
1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljo kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä merellä, ja kaikki kansa oli maalla merenrannalla. (UT 1913)
2 Ja hän opetti heille paljon vertauksin ja sanoi heille opettaessaan: (UT 1913)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (UT 1913)
4 Ja tapahtui, että hänen kylväessään osa putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (UT 1913)
5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljo maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. (UT 1913)
6 Mutta auringon noustua se poudittui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. (UT 1913)
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. (UT 1913)
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti." (UT 1913)
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (UT 1913)
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. (UT 1913)
11 Niin hän sanoi heille: "Teille Jumalan valtakunnan salaisuus on annettu, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (UT 1913)
12 jotta he näkevin silmin näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulevin korvin kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi". (UT 1913)
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (UT 1913)
14 Kylväjä kylvää sanan. (UT 1913)
15 Mitkä tien viereen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (UT 1913)
16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan, (UT 1913)
17 mutta heillä ei ole itsessään juurta, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he heti loukkaantuvat. (UT 1913)
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, (UT 1913)
19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (UT 1913)
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmekymmenittäin, mikä kuusikymmenittäin, mikä sadoittain. (UT 1913)
21 Ja hän sanoi heille: "Eihän kynttilää oteta esiin vakan alle tai sängyn alle pantavaksi? Eiköhän kynttiläjalkaan pantavaksi? (UT 1913)
22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki. (UT 1913)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (UT 1913)
24 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. (UT 1913)
25 Sillä jolla on, hänelle annetaan; mutta jolla ei ole, häneltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (UT 1913)
26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin milloin mies kylvää siemenen maahan, (UT 1913)
27 ja nukkuu ja nousee, yöllä ja päivällä; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä miten. (UT 1913)
28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan, ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (UT 1913)
29 Mutta kun hedelmä on valmistunut, lähettää hän heti sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä." (UT 1913)
30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli millä vertauksella esitämme sen? (UT 1913)
31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä, (UT 1913)
32 mutta kun se on kylvetty, nousee se ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." (UT 1913)
33 Monin tällaisin vertauksin hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he voivat kuulla; (UT 1913)
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsilleen hän yksityisesti selitti kaikki. (UT 1913)
35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle puolelle". (UT 1913)
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän oli, venheeseen: ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan. (UT 1913)
37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo oli täyttymäisillään. (UT 1913)
38 Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (UT 1913)
39 Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi merelle: "Vaikene, ole hiljaa!" Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (UT 1913)
40. Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (UT 1913)
41 Ja kova pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?" (UT 1913)
6. UT 1938 (Mark. 4)
Pyhä Raamattu (kirkkoraamattu 1938) (VT 1933, UT 1938)
https://kr38.fi/index.html
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://raamattu365.fi/bible/kr38/gen/1/
https://www.bible.com/fi/bible/365/GEN.1.FB38
https://www.nettiraamattu.fi/head/raam.htm
Jeesus puhuu vertauksen kylväjästä 1–9, vastaa opetuslapsilleen, minkätähden hän puhuu vertauksilla 10–12, selittää vertauksen kylväjästä 13–20, sanoo kaiken salatun tulevan ilmi 21–23, teroittaa oikean kuulemisen tärkeyttä 24, 25, vertaa Jumalan valtakuntaa maahan kylvettyyn jyvään 26–29 ja sinapinsiemeneen 30–32, puhuu sanaa muillakin vertauksilla 33, 34 ja asettaa myrskyn järvellä 35–41.
(j. 1–20 vrt. Matt. 13:1–23. Luuk. 8:4–15.)
1 Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla. (UT 1938)
2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan: (UT 1938)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (UT 1938)
4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (UT 1938)
5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. (UT 1938)
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. (UT 1938)
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. (UT 1938)
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti." (UT 1938)
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon." Matt. 11:15. Ilm. 2:7. (UT 1938)
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. (UT 1938)
11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, 1. Kor. 2:10. 1. Joh. 2:27. (UT 1938)
12 että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi." Jes. 6:9–10. 29:10. Joh. 12:40. Ap. t. 28:26–27. Room. 11:8. (UT 1938)
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (UT 1938)
14 Kylväjä kylvää sanan. Jaak. 1:21–23. (UT 1938)
15 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (UT 1938)
16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan, (UT 1938)
17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois. (UT 1938)
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, (UT 1938)
19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. Matt. 19:22. Mark. 10:24. 1. Tim. 6:9, 17. (UT 1938)
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen." (UT 1938)
(j. 21–25 vrt. Luuk. 8:16–18.)
21 Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi? Matt. 5:15. Luuk. 11:33. (UT 1938)
22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki. Saarn. 12:14. Matt. 10:26. Luuk. 12:2. 1. Tim. 5:25. (UT 1938)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon." (UT 1938)
24 Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. Matt. 7:2. Luuk. 6:38. (UT 1938)
25 Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on." Matt. 13:12. 25:29. Luuk. 19:26. (UT 1938)
26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan; (UT 1938)
27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten. Jes. 55:10–11. Jaak. 5:7. (UT 1938)
28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. 1. Moos. 1:11–12. (UT 1938)
29 Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä." Joel 3:13. (UT 1938)
30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme? (UT 1938)
31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä; (UT 1938)
32 mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." Hes. 17:23. Matt. 13:31–32. Luuk. 13:18–19. Ap. t. 2:41. 4:4. 5:14. (UT 1938)
33 Monilla tämänkaltaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan; Joh. 16:12. 1. Kor. 3:2. (UT 1938)
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen. Matt. 13:34. (UT 1938)
(j. 35–41 vrt. Matt. 8:23–27. Luuk. 8:22–25.)
35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." Matt. 8:18. (UT 1938)
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän venheessä oli; ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan. (UT 1938)
37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi. (UT 1938)
38 Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (UT 1938)
39 Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. Job 26:12. Ps. 106:9. 107:23–32. (UT 1938)
40 Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (UT 1938)
41 Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?" (UT 1938)
7. AS UT 1969 (Mark. 4)
Uusi testamentti. Uusi suomennus selityksin (Aapeli Saarisalo ja Toivo Koilo
1969). 4. korjattu painos. Vapaa Evankeliumisäätiö 1991 (AS UT 1969)
https://raamattu365.fi/bible/asut/mat/1/
1 Jälleen Hän alkoi opettaa järven luona, ja tykönsä kokoontui suuri kansajoukko, niin että astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla. (AS UT 1969)
2 Opetti heitä paljo vertauksin ja sanoi heille opettaessaan: (AS UT 1969)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (AS UT 1969)
4 Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (AS UT 1969)
5 Osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljoa maata, ja heti se nousi oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata. (AS UT 1969)
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivettui. (AS UT 1969)
7 Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä tehnyt hedelmää. (AS UT 1969)
8 Osa putosi hyvään maahan ja teki hedelmän nousten oraalle ja kasvaen ja kantoi mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisesti." (AS UT 1969)
9 Sanoi heille: "Jolla on korvat, kuulkoon." (AS UT 1969)
10 Mutta Hänen ollessaan yksin kysyivät ne, jotka olivat Hänen ympärillään, ja ne kaksitoista tätä vertausta. (AS UT 1969)
11 Niin sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (AS UT 1969)
12 jotta näkemällä näkisivät eivätkä huomaisi ja kuulemalla kuulisivat eivätkä ymmärtäisi, jotteivät kääntyisi ja saisi anteeksi." (AS UT 1969)
13 Sanoo heille: "Ettekö käsitä tätä vertausta? Kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (AS UT 1969)
14 Kylväjä kylvää sanan. (AS UT 1969)
15 Nämä ovat ne, jotka ovat tien vieressä, jonne sana kylvettiin, ja kun ovat kuulleet, saatana tulee heti ja ottaa pois heidän sydämiinsä kylvetyn sanan. (AS UT 1969)
16 Nämä ovat niinikään ne, jotka kylvettiin kallioperälle, jotka sanan kuultuaan heti ottivat sen ilolla vastaan, (AS UT 1969)
17 mutta heissä ei ole juurta itsessään, vaan ovat hetkellisiä. Kun sitten syntyy ahdistus tai vaino sanan tähden, lankeavat heti pois. (AS UT 1969)
18 Toiset taas ovat orjantappuroihin kylvettyjä; ovat niitä, jotka kuulevat sanan, (AS UT 1969)
19 mutta nykyisen mailmanajan huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (AS UT 1969)
20 Nämä taas ovat ne, jotka on kylvetty hyvään maahan, jotka kuulevat sanan ja ottavat vastaan ja kantavat hedelmää, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisesti." (AS UT 1969)
21 Sitten sanoi heille: "Ei kai lamppu tule asetettavaksi vakan alle tai vuoteen alle - eikö pantavaksi lampunjalkaan? (AS UT 1969)
22 Sillä mikään ei ole salassa, paitsi tullakseen ilmi, eikä kätkettynä, paitsi tullakseen julki. (AS UT 1969)
23 Jos kellä on korvat kuulla, kuulkoon." (AS UT 1969)
24 Sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, mitataan teille ja lisätään teille. (AS UT 1969)
25 Jolla siis on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (AS UT 1969)
26 Sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäisi siemenen maahan (AS UT 1969)
27 ja nukkuisi öin ja päivin, ja siemen kasvaisi ja tekisi vartta hänen tietämättään miten. (AS UT 1969)
28 Sillä itsestään maa antaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (AS UT 1969)
29 Mutta kun sato on kypsä, hän lähettää heti sirpin, sillä elon aika on tullut." (AS UT 1969)
30 Sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakunnan tai mitä vertausta siitä käyttäisimme? (AS UT 1969)
31 Niin kuin sinapin siemeneen, joka maahan kylvettynä on pienin kaikista siemenistä maassa. (AS UT 1969)
32 Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee suuremmaksi kaikkia vihanneskasveja ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä sen varjoon pesänsä." (AS UT 1969)
33 Monin tällaisin vertauksin puhui heille sanaa sitä mukaa kuin kykenivät kuuntelemaan, (AS UT 1969)
34 ja ilman vertausta ei puhunut heille, mutta yksityisesti selitti kaiken opetuslapsilleen. (AS UT 1969)
35 Sinä päivänä illan tultua sanoo heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." (AS UT 1969)
36 Laskettuaan kansan luotaan ottivat Hänet mukaan niin kuin oli venheessä. Ja muitakin venheitä oli Hänen seurassaan. (AS UT 1969)
37 Niin nousee kova myrskytuuli ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että se jo täyttyi. (AS UT 1969)
38 Hän oli venheen perässä nukkuen päänalusella. Herättävät Hänet ja sanovat Hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme." (AS UT 1969)
39 Herättyään nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Niin tuuli asettui ja tuli aivan tyven. (AS UT 1969)
40 Sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureja? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (AS UT 1969)
41 Pelästyivät ylen suuresti ja sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, koska sekä tuuli että meri Häntä tottelevat?" (AS UT 1969)
8. NS UT 1972 (Mark. 4)
Uusi testamentti nykysuomeksi (Heikki Räisänen, Raimo Huikuri
ja Esko Rintala). Suomen kirkon sisälähetysseura 1972 (NS UT 1972)
https://raamattu.fi/raamattu/UTNS73/ (vaatii kirjautumisen)
Vertaus kylväjästä (Matt. 15:1–9; Luuk. 8:4–8)
1 Jeesus alkoi taas opettaa järven rannalla. Väkeä kerääntyi niin paljon, että Jeesus istui veneeseen, joka työnnettiin vesille. Kansa kuunteli rannalta. (NS UT 1972)
2 Opettaessaan Jeesus käytti monia vertauksia ja sanoi heille: (NS UT 1972)
3 "Kuunnelkaa tarkasti. Mies lähti kerran kylvämään. (NS UT 1972)
4 Osa siemenistä putosi polulle, ja linnut söivät ne. (NS UT 1972)
5 Osa putosi kalliolle, jonka päällä oli vain vähän maata. Siemenet nousivat nopeasti oraalle, koska multakerros oli ohut. (NS UT 1972)
6 Auringossa ne kuitenkin kärventyivät kuiviksi, kun niillä ei ollut kunnon juurta. (NS UT 1972)
7 Osa taas putosi ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet tukahduttivat niiden kasvun. Nekään eivät tuottaneet hedelmää. (NS UT 1972)
8 Osa siemenistä putosi hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja tuottivat sadon: kolmikymmen-, kuusikymmen-, jopa satakertaisen. (NS UT 1972)
9 Jos teillä on korvat, kuunnelkaa tarkasti!" (NS UT 1972)
Vertauksen selitys (Matt. 15:10–25; Luuk. 8:9–15)
10 Kun Jeesus oli jäänyt yksin, ne jotka olivat hänen kanssaan ja ne kaksitoista kysyivät, mitä vertaukset tarkoittivat. (NS UT 1972)
11 Hän sanoi: "Teidän on annettu ymmärtää Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina, (NS UT 1972)
12 niin että 'he katsovat ja katsovat näkemättä mitään, kuuntelevat ja kuuntelevat ymmärtämättä mitään, eivätkä käänny Jumalan puoleen ja saa syntejään anteeksi'!" (NS UT 1972)
13 Sitten Jeesus kysyi heiltä: "Ettekö ymmärrä tätä vertausta? Kuinka te sitten voisitte ymmärtää muut vertaukset? (NS UT 1972)
14 Kylväjä kylvää Jumalan sanan. (NS UT 1972)
15 Polulle pudonnut siemen tarkoittaa niitä joiden mielestä saatana riistää sanan heti kun se on kylvetty. (NS UT 1972)
16 Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä jotka kuullessaan sanan ottavat sen heti iloiten vastaan. (NS UT 1972)
17 Heidän intonsa on kuitenkin hetkellistä, sillä he ovat juurettomia. Jos he joutuvat vaikeuksiin tai heitä vainotaan Jumalan sanan takia, he luopuvat heti. (NS UT 1972)
18 Ohdakkeisiin pudonnut siemen tarkoittaa niitä joiden mielessä (NS UT 1972)
19 maalliset huolet, rahanhimo ja muut himot tukahduttavat Jumalan sanan, niin ettei se tuota hedelmää. (NS UT 1972)
20 Hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja tuottavat kolmikymmen-, kuusikymmen- ja satakertaisen sadon." (NS UT 1972)
Vertaus lampusta (Luuk. 8:16–18)
21 Jeesus sanoi: "Ei kai lamppua ole tarkoitus panna vakan tai vuoteen alle? Ei, se pannaan lampunjalkaan. (NS UT 1972)
22 Kaikki salaisuudet paljastuvat kerran, kaikki salat tulevat julki. (NS UT 1972)
23 Jos teillä on korvat, kuunnelkaa tarkasti! (NS UT 1972)
24 Painakaa mieleenne mitä kuulette. Samalla mitalla kuin te mittaatte, mitataan teillekin. Te saatte jopa lisää. (NS UT 1972)
25 Jolla on, sille annetaan; jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin vähä, mikä hänellä on." (NS UT 1972)
Vertaus kasvavasta siemenestä
26 Jeesus sanoi: "Jumalan valtakuntaa voidaan kuvata näin: Mies kylvää siemenen peltoonsa. (NS UT 1972)
27 Sitten siemen orastaa ja kasvaa hänen tietämättään, nukkuipa hän tai valvoi. (NS UT 1972)
28 Maa kasvattaa viljan omia aikojaan: ensin nousee korsi, sitten tähkä, lopuksi tulevat täydet jyvät tähkään. (NS UT 1972)
29 Kun vilja on kypsynyt, mies tarttuu sirppiin. Sadonkorjuun aika on tullut." (NS UT 1972)
Vertaus sinapinsiemenestä (Matt. 13:31–32,34; Luuk. 15:18–19)
30 "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa?" Jeesus kysyi. "Millaista kuvaa siitä voisi käyttää? (NS UT 1972)
31 Se on kuin sinapinsiemen. Kylvettäessä se on pienin kaikista maailman siemenistä, (NS UT 1972)
32 mutta se kasvaa suuremmaksi kuin mikään muu vihanneskasvi. Sen oksista tulee niin suuria, että linnut voivat tehdä pesänsä niiden varjoon." (NS UT 1972)
33 Monin tällaisin vertauksin Jeesus puhui heille Jumalan sanaa, siinä määrin kuin he kykenivät ymmärtämään. (NS UT 1972)
34 Kansalle hän ei puhunut lainkaan ilman vertauksia, mutta selitti kaiken yksityisesti oppilailleen. (NS UT 1972)
Jeesus tyynnyttää myrskyn (Matt. 8:23–27; Luuk. 8:22–25)
35 Saman päivän iltana Jeesus sanoi oppilailleen: "Lähdetään toiselle rannalle." (NS UT 1972)
36 Oppilaat lähettivät kansan pois ja tulivat veneeseen, jossa Jeesus oli, ja lähtivät liikkeelle. Muitakin veneitä seurasi mukana. (NS UT 1972)
37 Matkalla nousi ankara myrsky. Laineet löivät yli laidan, niin että vene alkoi täyttyä. (NS UT 1972)
38 Jeesus nukkui keulassa tyyny päänalusena. Oppilaat herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja! Me hukumme! Eikö se liikuta sinua ollenkaan!" (NS UT 1972)
39 Jeesus nousi, käski tuulta ja sanoi järvelle: "Ole hiljaa!" Tuuli asettui, ja tuli peilityyni. (NS UT 1972)
40 "Miksi te pelkäsitte?" Jeesus kysyi. "Miksi ette luota minuun?" (NS UT 1972)
41 He pelästyivät kovasti ja kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on? Tuuli ja laineetkin tottelevat häntä!" (NS UT 1972)
9. EU UT 1977 (Mark. 4)
Elävä uutinen. Uusi testamentti vapaasti kerrottuna. Karas-Sana 1977
(EU UT 1977)
https://ebible.org/fin/MAT01.htm
Jeesus opettaa kansanjoukkoja
1 Kerran taas kokoontui valtava ihmisjoukko Jeesuksen ympärille, kun hän opetti järven rannalla. Hän meni silloin istumaan veneeseen ja puhui sieltä. (EU UT 1977)
2 Hänen tavallisin opetusmenetelmänsä oli vertausten kertominen. Yksi niistä oli tällainen: (EU UT 1977)
3 "Kuulkaa! Eräs maanviljelijä lähti kylvämään. (EU UT 1977)
4 Hänen heittäessään jyviä peltoon niitä putosi myös polulle, josta linnut nokkivat ne pois. (EU UT 1977)
5–6 Osa jyvistä putosi ohueen multakerrokseen, jonka alla oli kallio. Siinä ne kyllä alkoivat nopeasti itää, mutta pian oraat lakastuivat kuumassa auringossa ja kuolivat, sillä juurilla ei ollut siinä kylliksi ravintoa. (EU UT 1977)
7 Jyviä putosi myös orjantappuroihin, jotka tukahduttivat nuoret taimet, eivätkä ne tuottaneet satoa. (EU UT 1977)
8 Osa jyvistä putosi sentään hyvään maahan, jossa niistä kasvoi kolmekymmentä kertaa niin paljon jyviä kuin oli kylvetty – toisista jopa kuusikymmen- tai satakertainen määrä! (EU UT 1977)
9 Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa!" (EU UT 1977)
10 Myöhemmin, kun Jeesus oli yksin niiden kahdentoista ja muiden oppilaidensa kanssa, oppilaat kysyivät häneltä: "Mitä kertomuksesi tarkoittaa?" (EU UT 1977)
11 Jeesus vastasi: "Te saatte tietää Jumalan valtakunnan totuuksia – sellaisiakin, jotka ovat salassa ulkopuolella olevilta. (EU UT 1977)
12 Profeetta Jesaja sanookin: 'Vaikka he näkevät ja kuulevat, he eivät ymmärrä, eivät käänny Jumalaa kohti eivätkä saa syntejään anteeksi.' (EU UT 1977)
13 Jos te ette pysty käsittämään tätä yksinkertaista vertausta, niin miten te sitten ymmärrätte kaikki ne muut vertaukset, jotka olen aikonut teille kertoa? (EU UT 1977)
14 Maanviljelijä, josta puhuin, on kuka tahansa ihminen, joka vie sanomaa Jumalasta toisille ja yrittää tällä tavalla kylvää heidän elämäänsä hyvää siementä. (EU UT 1977)
15 Kovaksi tallattu polku, johon osa siemenistä putosi, kuvaa sanankuulijoita, jotka kiusaaja saa heti unohtamaan kuulemansa. (EU UT 1977)
16–17 Kallioinen maa vastaa niitä ihmissydämiä, jotka kyllä mielellään kuuntelevat sanomaa, mutta joiden käy kuin taimien ohuessa multakerroksessa – niiden juuret eivät kasva syvälle, ja vaikka ne näyttävät pääsevän hyvään alkuun, ne kuihtuvat heti vaikeuksien tullessa. (EU UT 1977)
18 Orjantappuroita kasvava maa taas kuvaa sellaisia ihmisiä, jotka kuulevat hyvän uutisen ja ottavat sen vastaan, (EU UT 1977)
19 mutta joita maailma alkaa pian viehättää enemmän. Rikkauden tuomien ilojen ja menestyksen tavoittelu sekä mukavuudenrakkaus täyttävät heidän sydämensä ja tukahduttavat sanoman Jumalasta, niin että siemen ei tuota satoa. (EU UT 1977)
20 Hyvä maa on kuva niiden sydämestä, jotka todella ottavat sanoman omakseen ja tuottavat Jumalalle runsaan sadon – kolmekymmentä, kuusikymmentä tai jopa satakin kertaa sen määrän, joka heidän omaan sydämeensä kylvettiin." (EU UT 1977)
21 Sitten Jeesus kysyi heiltä: "Kun lamppu on sytytetty, pannaanko se laatikon tai vuoteen alle? Eipä tietenkään! Silloinhan valosta ei olisi mitään hyötyä. Lamppu pannaan näkyviin, niin että sen valo saa vapaasti loistaa. (EU UT 1977)
22 Kaikki, mikä on nyt salassa, tulee vielä kerran valoon. (EU UT 1977)
23 Kun teillä kerran on korvat, niin kuunnelkaa! (EU UT 1977)
24 Toteuttakaa myös se, mitä kuulette. Saatte takaisin saman verran kuin annatte, ja enemmänkin. (EU UT 1977)
25 Sillä sille, jolla on, annetaan lisää ja siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin vähä, mikä hänellä on. (EU UT 1977)
26 Jumalan valtakuntaa kuvaa myös seuraava vertaus: Eräs maanviljelijä kylvi peltonsa. (EU UT 1977)
27–28 Siemenet alkoivat itsestään kasvaa maassa. Ensin nousivat oraat, sitten muodostuivat tähkät korsiin ja lopulta kypsyivät jyvät. (EU UT 1977)
29 Silloin tuli maanviljelijä sirppeineen ja korjasi sadon." (EU UT 1977)
30 Ja Jeesus jatkoi: "Kuinka vielä voisin kuvata Jumalan valtakuntaa? Mitä vertausta käyttäisin? (EU UT 1977)
31 Jumalan valtakunta on kuin pienen pieni sinapinsiemen. Vaikka se on kaikkein pienimpiä siemeniä, (EU UT 1977)
32 siitä kuitenkin kasvaa yksi suurimpia pensaskasveja, jonka tukeville oksille linnut voivat rakentaa pesänsä." (EU UT 1977)
33 Jeesus käytti monia tällaisia vertauksia opettaessaan ihmisille sen mukaan kuin he kykenivät ymmärtämään [Sananmukaisesti: "kykenivät kuuntelemaan".]. (EU UT 1977)
34 Itse asiassa hän käytti julkisessa opetuksessaan pelkästään vertauksia, ja sitten jälkeenpäin, kun hän oli yksin oppilaidensa kanssa, hänellä oli tapana selittää heille, mitä hän oli vertauksilla tarkoittanut. (EU UT 1977)
35 Kun oli tullut ilta, Jeesus sanoi oppilailleen: "Soudetaanpa järven toiselle rannalle." (EU UT 1977)
36 Niin he lähtivät sieltä veneellä, ja kansanjoukko jäi rantaan. (Joitakin veneitä tosin tuli heidän perässään.) (EU UT 1977)
37 Pian nousi kuitenkin kova myrsky. Korkeat aallot pärskivät veneeseen, ja kun se oli melkein täynnä vettä, se alkoi upota. (EU UT 1977)
38 Jeesus nukkui veneen perässä pää tyynyllä. Pelosta suunniltaan joutuneet miehet herättivät hänet huutaen: "Etkö ollenkaan piittaa siitä, että me kohta hukumme?" (EU UT 1977)
39 Silloin Jeesus moitti tuulta ja sanoi järvelle: "Tyynny!" Heti lakkasi tuulemasta ja tuli aivan tyyni. (EU UT 1977)
40 Jeesus kysyi oppilailtaan: "Miksi te pelkäsitte niin kovasti? Ettekö vieläkään luota minuun?" (EU UT 1977)
41 Heidät täytti pelko ja kunnioitus, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä mies oikein on, kun jopa tuulet ja vedet tottelevat häntä?" (EU UT 1977)
10. TK UT 1980 (Mark. 4)
Suuri ilosanoma. Uusi testamentti (Toivo Koilo). Raamatun Tietokirja 1980
(TK UT 1980)
https://www.nettiraamattu.fi/Lataa/lataa.htm
Vertaus kylväjästä
1 Jälleen Hän alkoi opettaa järven luona. Ja Hänen luokseen kokoontui suuri kansanjoukko, niin että Hän astui veneeseen ja istui siinä järvellä. Mutta kaikki kansa oli maalla järven rannalla. (TK UT 1980)
2 Niin Hän opetti heitä paljon vertauksin ja sanoi heille opettaessaan: (TK UT 1980)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (TK UT 1980)
4 Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien viereen, ja (taivaan) linnut tulivat ja söivät sen. (TK UT 1980)
5 Osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljoa maata, ja heti se nousi oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata. (TK UT 1980)
6 Mutta auringon noustua se paahtui ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivettui. (TK UT 1980)
7 Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä tehnyt hedelmää. (TK UT 1980)
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, ja se nousi oraalle ja kasvoi ja teki hedelmää ja kantoi mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä ja mikä sata jyvää." (TK UT 1980)
9 Ja Hän sanoi (heille): "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (TK UT 1980)
Vertausten tarkoitus
10 Mutta kun Hän oli yksin, kysyivät ne kaksitoista ja ne, jotka olivat Hänen ympärillään Häneltä tätä vertausta. (TK UT 1980)
11 Niin Hän sanoi heille: "Teidän on annettu ymmärtää Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (TK UT 1980)
12 jotta he näkemällä näkisivät, eivätkä käsittäisi ja kuulemalla kuulisivat eivätkä ymmärtäisi, jotteivät kääntyisi ja saisi (syntejä) anteeksi. (TK UT 1980)
Kylväjävertauksen selitys
13 Ja Hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta. Kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki vertaukset? (TK UT 1980)
14 Kylväjä kylvää sanan. (TK UT 1980)
15 Nämä vastaavat niitä, jotka ovat tien vieressä, jonne sana kylvetään, ja kun he kuulevat, saatana tulee heti ja ottaa pois heidän sydämiinsä kylvetyn sanan. (TK UT 1980)
16 Nämä taas vastaavat niin ikään niitä, jotka on kylvetty kallioperälle. Sanan kuullessaan he heti ottavat sen ilolla vastaan, (TK UT 1980)
17 mutta heissä ei ole juurta itsessään, vaan he ovat hetkellisiä. Kun sitten syntyy ahdistus tai vaino sanan vuoksi, niin he heti lankeavat pois. (TK UT 1980)
18 Ja nämä vastaavat niitä, jotka on kylvetty orjantappuroihin. He ovat niitä, jotka kuuntelevat sanaa. (TK UT 1980)
19 Mutta tämän maailmanajan huolet rikkauden viettelys ja muita asioita koskevat himot pääsee valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (TK UT 1980)
20 Nämä taas vastaavat niitä, jotka on kylvetty hyvään maahan, kuuntelevat sanaa ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmää, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää." (TK UT 1980)
Vertaus kätketystä lampusta
21 Ja Hän sanoi heille: "Ei kai lamppua tuoda pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eikö lampunjalkaan pantavaksi? (TK UT 1980)
22 Sillä mikään ei ole salassa paitsi tullakseen ilmi, eikä mikään ole kätkettynä paitsi tullakseen julki. (TK UT 1980)
23 Jos kenellä on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (TK UT 1980)
Saamisen edellytys
24 Myös Hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, mitataan teille, vieläpä lisätään teille, (jotka kuulette). (TK UT 1980)
25 Jolla näet on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (TK UT 1980)
Vertaus siemenen kasvamisesta
26 Vielä hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta kuin jos mies kylvää siemenen maahan, (TK UT 1980)
27 ja hän nukkuu ja nousee yötä päivää, ja siemen kasvaa ja tekee vartta, eikä hän tiedä miten. (TK UT 1980)
28 Sillä itsestään maa antaa sadon, ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (TK UT 1980)
29 Mutta kun sato on kypsynyt, hän lähettää heti sirpin, sillä elon aika on tullut." (TK UT 1980)
Vertaus sinapinsiemenestä
30 Jälleen Hän sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa eli millä vertauksella esittäisimme sen? (TK UT 1980)
31 Se on niin kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettynä on vähäisin kaikista siemenistä maan päällä. (TK UT 1980)
32 Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee kaikkia vihanneskasveja suuremmaksi ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä sen varjoon pesänsä." (TK UT 1980)
Vertausten käyttö
33 Monin tällaisin vertauksin Hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuuntelemaan. (TK UT 1980)
34 Ja ilman vertausta Hän ei puhunut heille. Mutta yksityisesti Hän selitti kaiken opetuslapsilleen. (TK UT 1980)
Jeesus asettaa myrskyn
35 Sinä päivänä Hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." (TK UT 1980)
36 Laskettuaan kansan luotaan he ottavat Hänet mukaansa niin kuin Hän veneessä oli. Ja muitakin veneitä oli Hänen seurassaan. (TK UT 1980)
37 Niin nousi ankara myrskytuuli, ja aallot vyöryivät veneeseen, niin että se jo täyttyi. (TK UT 1980)
38 Mutta Hän itse oli veneen perässä nukkuen päänalusta vasten. Niin he herättivät Hänet ja sanoivat Hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (TK UT 1980)
39 Herättyään Hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Niin tuuli asettui ja tuli aivan tyyni. (TK UT 1980)
40 Ja Hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelokkaita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (TK UT 1980)
41 Mutta he pelkäsivät hyvin suuresti ja sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, koska sekä tuuli että meri Häntä tottelevat? (TK UT 1980)
11. VES UT 1983 (Mark. 4)
Uusi Testamentti. Suomen vapaa evankelisluterilaisen seurakuntaliiton 1935
käyttöönottama kielellisesti 1983 tarkistettu suomennos (VES UT 1983)
1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui suuri joukko kansaa, ja sen vuoksi hän astui veneeseen ja istui siinä merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren rannalla. (VES UT 1983)
2 Ja hän opetti heille paljon vertauksin ja sanoi heille opettaessaan: (VES UT 1983)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (VES UT 1983)
4 Ja tapahtui, että hänen kylväessään osa putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (VES UT 1983)
5 Ja osa putosi kivistöön, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. (VES UT 1983)
6 Mutta auringon noustua se poudittui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. (VES UT 1983)
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se antanut hedelmää. (VES UT 1983)
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi hedelmän ja tuotti kolmenkymmenen- ja kuudenkymmenen- ja satakertaisen sadon." (VES UT 1983)
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (VES UT 1983)
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, sekä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. (VES UT 1983)
11 Niin hän sanoi heille: "Teille on Jumalan valtakunnan salaisuus annettu, mutta ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (VES UT 1983)
12 jotta he nähden näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuullen kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja heidän syntinsä annettaisiin anteeksi". (VES UT 1983)
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (VES UT 1983)
14 Kylväjä kylvää sanan. (VES UT 1983)
15 Mitkä tien viereen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana tulee heti ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (VES UT 1983)
16 Ja mitkä kivistöön kylvettiin, ovat samoin ne, jotka kuullessaan sanan heti ottavat sen iloiten vastaan, (VES UT 1983)
17 mutta heillä ei ole itsessään juurta, vaan he kestävät ainoastaan hetken aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he heti loukkaantuvat. (VES UT 1983)
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, (VES UT 1983)
19 mutta tämän maailman huolet ja rikkauden petos ja muut himot tulevat ja tukahduttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (VES UT 1983)
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja tuottavat hedelmän, mikä kolmenkymmen-, mikä kuudenkymmenen, mikä satakertaisen. (VES UT 1983)
21 Ja hän sanoi heille: "Eihän kynttilää oteta esiin pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän kynttiläjalkaan asetettavaksi? (VES UT 1983)
22 Sillä mikään ei ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen valoon. (VES UT 1983)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (VES UT 1983)
24 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille, vieläpä lisätäänkin teille, jotka kuulette. (VES UT 1983)
25 Sillä jolla on, hänelle annetaan; mutta jolla ei ole, häneltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (VES UT 1983)
26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin milloin mies kylvää siemenen maahan, (VES UT 1983)
27 ja nukkuu ja nousee yöllä ja päivällä; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä miten. (VES UT 1983)
28 Sillä itsestään maa tuottaa hedelmän; ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (VES UT 1983)
29 Mutta kun hedelmä on valmistunut, lähettää hän heti sinne sirpin, sillä elonaika on tullut." (VES UT 1983)
30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli millä vertauksella esitämme sen? (VES UT 1983)
31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka kylvettäessä maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä, (VES UT 1983)
32 mutta kun se on kylvetty, nousee se ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." (VES UT 1983)
33 Ja monin tällaisin vertauksin hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he voivat kuulla; (VES UT 1983)
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsilleen hän erikseen selitti kaikki. (VES UT 1983)
35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle puolelle". (VES UT 1983)
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa niinkuin hän oli veneessä; ja muitakin veneitä oli hänen seurassaan. (VES UT 1983)
37 Ja kova myrskytuuli nousi, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että vene jo oli täyttymäisillään. (VES UT 1983)
38 Ja hän oli veneen perässä nukkumassa nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (VES UT 1983)
39 Ja noustuaan hän nuhteli tuulta ja sanoi merelle: "Vaikene, ole hiljaa!" Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (VES UT 1983)
40 Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (VES UT 1983)
41 Ja kova pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?" (VES UT 1983)
12. RKK UT 1989 (Mark. 4)
Uusi testamentti. Raamatunkäännöskomitean ehdotus 1989 (RKK UT 1989)
1 Kerran Jeesus taas opetti järven rannalla. Hänen ympärilleen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän siirtyi veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli rannalla. (RKK UT 1989)
2 Hän opetti heille vertauksin monia asioita. Näin hän heitä opetti: (RKK UT 1989)
3 "Kuulkaa! Mies lähti kylvämään. (RKK UT 1989)
4 Ja kun hän kylvi, kävi niin, että osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. (RKK UT 1989)
5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, (RKK UT 1989)
6 mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. (RKK UT 1989)
7 Osa taas putosi ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. (RKK UT 1989)
8 Mutta muut jyvät putosivat hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja antoivat sadon, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää." (RKK UT 1989)
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!" (RKK UT 1989)
10 Kun Jeesus sitten oli jäänyt yksin kahdentoista opetuslapsensa ja muiden seuralaistensa kanssa, nämä kyselivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat. (RKK UT 1989)
11 Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta nuo ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina, (RKK UT 1989)
12 jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä huomaisi, jotta he kuullessaankaan eivät kuulisi eivätkä ymmärtäisi, eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi." (RKK UT 1989)
13 Sitten Jeesus sanoi: "Jos te ette käsitä tätä vertausta, niin onko teistä ymmärtämään muitakaan vertauksia? (RKK UT 1989)
14 Kylvömies kylvää sanan. (RKK UT 1989)
15 Tien oheen kylvetty siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana, heti kun se on heihin kylvetty, tulee ottamaan sen pois. (RKK UT 1989)
16 Kylvö kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka sanan kuullessaan heti ottavat sen iloiten vastaan (RKK UT 1989)
17 mutta jotka kestävät vain hetken, koska heiltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, he luopuvat kohta. (RKK UT 1989)
18 Sitten on siemen, joka kylvettiin ohdakkeiden sekaan. Se tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan (RKK UT 1989)
19 mutta joissa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden petolliset houkutukset ja muut mielihalut saavat heissä sijan ja tukahduttavat sanan. (RKK UT 1989)
20 Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan. He tuottavat satoa, kolmekymmentä, kuusikymmentä tai sata jyvää." (RKK UT 1989)
21 Jeesus sanoi: "Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan! (RKK UT 1989)
22 Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. (RKK UT 1989)
23 Jos jollakin teistä on korvat kuulla, hän kuulkoon." (RKK UT 1989)
24 Ja hän lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette. Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan, vielä sen ylikin. (RKK UT 1989)
25 Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on." (RKK UT 1989)
26 Jeesus sanoi: "Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. (RKK UT 1989)
27 Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. (RKK UT 1989)
28 Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. (RKK UT 1989)
29 Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut." (RKK UT 1989)
30 Vielä Jeesus sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa? Millä vertauksella kuvaisimme sitä? (RKK UT 1989)
31 Se on kuin sinapinsiemen. Kun sinapinsiemen kylvetään maahan, se on pienin kaikista maailman siemenistä, (RKK UT 1989)
32 mutta sen taimi nousee maasta ja kasvaa kaikista puutarhan kasveista suurimmaksi. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa." (RKK UT 1989)
33 Monin tällaisin vertauksin hän julisti ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he sitä saattoivat ymmärtää. (RKK UT 1989)
34 Vertauksitta hän ei heille puhunut, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. (RKK UT 1989)
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Nyt lähdemme vastarannalle." (RKK UT 1989)
36 Opetuslapset lähettivät väen pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. (RKK UT 1989)
37 Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. (RKK UT 1989)
38 Mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä pielus päänsä alla. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö näe, me hukumme!" (RKK UT 1989)
39 Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: "Vaikene, ole hiljaa!" Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (RKK UT 1989)
40 Jeesus sanoi heille: "Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" (RKK UT 1989)
41 Silloin suuri pelko valtasi heidät ja he kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on? Häntähän tottelevat tuuli ja aallotkin." (RKK UT 1989)
13. KR 1992 (Mark. 4)
Pyhä Raamattu (kirkkoraamattu 1992) (KR 1992)
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://raamattu365.fi/bible/kr92/gen/1/
https://www.bible.com/fi/bible/330/GEN.1.FB92
Uusi testamentti lyhyesti selitettynä. Heikki Koskenniemi ja Jukka Thurén.
Toim. Erkki Koskenniemi. SLEY-Kirjat 1992 (UTLS 1992)
Kylväjä
1 Kerran Jeesus taas opetti järven rannalla. Hänen ympärilleen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän siirtyi veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli rannalla. [4:1–9: Matt. 13:1–9; Luuk. 8:4–8 : Mark. 1:16+] (KR 1992)
2 Hän opetti heille vertauksin monia asioita. Näin hän heitä opetti: (KR 1992)
[Vertaus jää mieleen, askarruttaa ajatuksia ja salaisuuden avautuessa opettaa tehokkaasti. (UTLS 1992)]
3 "Kuulkaa! Mies lähti kylvämään. (KR 1992)
[Kylväminen tapahtuu syksyllä sen jälkeen, kun syyssateet ovat pehmittäneet maan. (UTLS 1992)]
4 Ja kun hän kylvi, kävi niin, että osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. (KR 1992)
["Tien oheen" tarkoittaa jalankulkijoiden kovaksi tallaamaa polkua, josta lintujen on helppo syödä siemenet. (UTLS 1992)]
5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, (KR 1992)
6 mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. (KR 1992)
[Varsinkin pengerretyissä peltotilkuissa oli maata epätasaisesti. Ohut kostea maaperä lämpeni nopeasti ja edisti siemenen itämistä, mutta ei tarjonnut kunnon kasvupohjaa. (UTLS 1992)]
7 Osa taas putosi ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. (KR 1992)
[Luvatun maan maanviljelijän on käytävä ankaraa taistelua rikkaruohoja vastaan. Erityisesti ohdakkeita on monta lajia, ja ne ottavat nopeasi pellossa vallan. (UTLS 1992)]
8 Mutta muut jyvät putosivat hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja antoivat sadon, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää." (KR 1992)
[Kymmenkertaiseen satoon voi olla tyytyväinen, satakertainen on jo haavetta. Ajanlaskun alun kosteusolosuhteet (metsät?) ovat voineet auttaa parempaan tulokseen kuin myöhemmät kuivemmat ajat. (UTLS 1992)]
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat, se kuulkoon!" [Matt. 11:15+] (KR 1992)
Vertausten tarkoitus (KR 1992)
10 Kun Jeesus sitten oli jäänyt yksin kahdentoista opetuslapsensa ja muiden seuralaistensa kanssa, nämä kyselivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat. [4:10–12: Matt. 13:10–17; Luuk. 8:9,10] (KR 1992)
11 Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta nuo ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina, [Matt. 13:11+] (KR 1992)
[Jumalan valtakunta on pohjimmiltaan aina ihmisymmärrykselle salaisuus. Jumalan valtakunnan salaisuuksilla tarkoitettiin Jumalan salaisia suunnitelmia viimeisten aikojen varalle. Opetuslapset olivat etuoikeutettuja saadessaan ymmärtää asioita, jotka ulkopuolisille kerrottiin toistaiseksi vain vertauksin. (UTLS 1992)]
12 jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä huomaisi, jotta he kuullessaankaan eivät kuulisi eivätkä ymmärtäisi, eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi." [Jes. 6:9,10+; Joh. 12:40; Ap. t. 28:26,27; Room. 11:8] (KR 1992)
[Niille, jotka ovat sallineet sydämensä paatua Jumalan sanalle, saarna ja Herran pelastussuunnitelma jää käsittämättömäksi. Se, miksi toinen (saman) evankeliumin sanan vaikutuksesta herää ja toinen paatuu, on syvimmältään Jumalan salaisuus. Mutta, ne jotka on herätetty synnin unesta, saavat sitä suuremmalla kiitollisuudella ylistää rakasta Vapahtajaamme Jeesusta – synnin, kuoleman ja perkeleen kukistajaa.]
Kylväjävertauksen selitys
13 Sitten Jeesus sanoi: "Jos te ette käsitä tätä vertausta, niin onko teistä ymmärtämään muitakaan vertauksia? [4:13–20: Matt. 13:18–23; Luuk. 8:11–15] (KR 1992)
14 Kylvömies kylvää sanan. [Joh. 4:36; 1. Kor. 9:11; Jaak. 1:21; 1. Piet. 1:23] (KR 1992)
[Kylväjä on Jeesus itse. Hän antaa sanansa eli 'siemenen' ensin apostoleille, jotka puolestaan lähettävät sananpalvelijat eli seurakuntien paimenet. Ja lopulta paimen lähettää messun päätteeksi seurakunnan maailmaan pitämään tavalla tai toisella esillä pelastavaa evankeliumia.]
15 Tien oheen kylvetty siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana, heti kun se on heihin kylvetty, tulee ottamaan sen pois. (KR 1992)
16 Kylvö kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka sanan kuullessaan heti ottavat sen iloiten vastaan (KR 1992)
17 mutta jotka kestävät vain hetken, koska heiltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, he luopuvat kohta. (KR 1992)
[Juuri tarkoittaa Jumalan sanaan juurtumista: so. Raamatun lukemista, Raamatun sanalle uskollisen opetuksen kuuntelemista ja osallistumista messussa pyhälle ehtoolliselle sekä kuullun sanan soveltamista omaan elämään – ennen kaikkea syntien tunnustamista ja anteeksi uskomista.]
Kol. 2:6–7
6 Niin kuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, (Kol02_06)
7 juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niin kuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen. (Kol02_07)
18 Sitten on siemen, joka kylvettiin ohdakkeiden sekaan. Se tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan (KR 1992)
19 mutta joissa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden petolliset houkutukset ja muut mielihalut saavat heissä sijan ja tukahduttavat sanan. [Mark. 10:22; Luuk. 12:15; 1. Tim. 6:9,10] (KR 1992)
20 Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan. He tuottavat satoa, kolmekymmentä, kuusikymmentä tai sata jyvää." (KR 1992)
Sanan oikea kuuleminen
21 Jeesus sanoi: "Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan! [4:21–25: Luuk. 8:16–18 : Matt. 5:15; Luuk. 11:33] (KR 1992)
[Sananmukaisesti 'ei kai lamppu tule', so. ei Jeesus eli lamppu/valo tule sydämen huoneeseen piilotettavaksi.]
[Vakkaa, todennäköisimmin mittavakkaa, käytettiin lampun sammuttamiseen. Jos nimittäin öljylampun puhalsi sammuksiin, niin siitä tuli käryä. (UTLS 1992)]
22 Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. [Matt. 10:26] (KR 1992)
23 Jos jollakin teistä on korvat, hän kuulkoon." [Matt. 11:15+] (KR 1992)
24 Ja hän lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette. Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan, vielä sen ylikin. [Matt. 7:2; Luuk. 6:38] (KR 1992)
25 Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on." [Matt. 13:12+] (KR 1992)
[Sille, jolla on Jumalan sana, annetaan lisää. Siltä, jolla ei ole Jumalan sanaa, otetaan pois se vähäinenkin (tämän maailman) hyvyys, minkä hän luulee omistavansa.]
Itsestään kasvava vilja
26 Jeesus sanoi: "Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. (KR 1992)
[Tätä siemenvertausta ei ole muissa evankeliumeissa. (UTLS 1992)]
27 Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. [Jes. 55:10,11; Jaak. 5:7] (KR 1992)
28 Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. (KR 1992)
[Jumalan valtakunta ei ole ihmisen voimin kehitettävissä. Sanansiemenen "kasvu" tapahtuu sanan itsensä vaikuttamana. Meillä on seurakuntana vastuu sanan kylvämisestä, mutta itse kasvu ei ole ihmisen vallassa tai määrättävissä.]
29 Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut." (KR 1992)
Joel 4:13
13 Lähettäkää sirppi, sillä sato on kypsynyt. Tulkaa polkemaan, sillä kuurna on täynnä ja kuurna-altaat pursuvat ylitse; sillä heidän pahuutensa on suuri. (Joel04_13)
Ilm. 14:15
15 Temppelistä tuli toinen enkeli, joka kovalla äänellä huusi pilven päällä istuvalle: "Pane sirppisi työhön ja leikkaa, nyt on sadonkorjuun aika. Maan sato on kypsä korjattavaksi." (Ilm14_15)
Sinapinsiemen
30 Vielä Jeesus sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa? Millä vertauksella kuvaisimme sitä? [4:30–32: Matt. 13:31,32; Luuk. 13:18,19] (KR 1992)
31 Se on kuin sinapinsiemen. Kun sinapinsiemen kylvetään maahan, se on pienin kaikista maailman siemenistä, [Matt. 17:20; Luuk. 17:6] (KR 1992)
32 mutta sen taimi nousee maasta ja kasvaa kaikista puutarhan kasveista suurimmaksi. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa." [Hes. 17:23, 31:6] (KR 1992)
33 Monin tällaisin vertauksin hän julisti ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he sitä saattoivat ymmärtää. [4:33,34: Matt. 13:34,35 : Mark. 4:3,9,23] (KR 1992)
34 Vertauksitta hän ei heille puhunut, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. [Mark. 4:11,13, 7:17, 9:28, 10:10] (KR 1992)
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Nyt lähdemme vastarannalle." [4:35–41: Matt. 8:23–27; Luuk. 8:22–25 : Matt. 8:18] (KR 1992)
36 Opetuslapset lähettivät väen pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. [Mark. 1:16+] (KR 1992)
[Opetuslapset ottivat Jeesuksen mukaansa 'kuten/niin kuin hän jo oli veneessä'. Jeesus oli mennyt veneeseen ennen opetuslapsia, mahdollisesti hän oli jo nukkumassa veneen lähtiessä liikkeelle. (UTLS 1992)]
37 Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. (KR 1992)
[Välimereltä tai Syyrian autiomaasta äkkiä puhaltavat tuulet voivat nostaa Gennesaretinjärvellä yllättävästi myrskyjä. (UTLS 1992)]
38 Mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö näe, me hukumme!" [Joona 1:5,6] (KR 1992)
[Päänalunen eli pielus oli veneen perämiestä varten. (UTLS 1992)]
["Etkö välitä!" Opetuslapset suorastaan nuhtelevat Mestariaan välinpitämättömyydestä.]
39 Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: "Vaikene, ole hiljaa!" Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. [Matt. 8:26+] (KR 1992)
[Samaa nuhdella-sanaa käytetään myös saastaista henkeä nuhdeltaessa. Elämää uhkaavat tuuli ja merenkäynti edustavat tuhoisia alkuvoimia, jotka ovat kuitenkin alistettu Jeesuksen käskyvallan alle. (UTLS 1992)]
Ps. 65:8, Ps. 89:10
Mark. 1:25
25 Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä." (Mark01_25)
Ps. 93:3–4
3 Vesivirrat nostavat, Herra, vesivirrat nostavat pauhinansa, niin, vesivirrat nostavat kuohunsa. (Ps093_03)
4 Mutta yli suurten, voimallisten vetten pauhinan, yli meren kuohujen on Herra korkeudessa voimallinen. (Ps093_04)
40 Jeesus sanoi heille: "Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" [Mark. 8:21] (KR 1992)
[Opetuslasten ei olisi tarvinnut pelätä, koska Jeesus oli mukana. (UTLS 1992)]
41 Silloin suuri pelko valtasi heidät ja he kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on? Häntähän tottelevat tuuli ja aallotkin." (KR 1992)
14. JKR 1993 (Mark. 4)
Jumalan Kansan Pyhä Raamattu (Uuras Saarnivaara). Uusi Tie 1993 (JKR 1993)
https://raamattu365.fi/bible/jkr/gen/1/
Vertaus kylväjästä
1 Jeesus rupesi taas opettamaan järven rannalla. Kun hänen luokseen kokoontui paljon kansaa, hän meni veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli maalla järven rannalla. (JKR 1993)
2 Hän opetti heille vertauksilla monia asioita ja sanoi heille opetuksessaan: (JKR 1993)
3 "Kuulkaa! Muuan mies lähti kylvämään. (JKR 1993)
4 Hänen kylväessään osa jyvistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. (JKR 1993)
5 Osa putosi kallioperälle, jossa jyvillä ei ollut paljoa maata. Siemen nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata, (JKR 1993)
6 mutta auringon noustua oraat poudittuivat ja kuivettuivat helteessä, koska niillä ei ollut juurta. (JKR 1993)
7 Osa putosi ohdakkeiden sekaan. Nämä nousivat ja tukahuttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. (JKR 1993)
8 Osa putosi hyvään maahan. Se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon, mikä 30, mikä 60, mikä 100 jyvää." (JKR 1993)
9 Jeesus sanoi heille: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon." (JKR 1993)
10 Kun hän sitten oli jäänyt yksin, hänen ympärillään olevat kyselivät niiden kahdentoista kanssa, mitä nämä vertaukset tarkoittivat. (JKR 1993)
11 Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksina, (JKR 1993)
12 että he näkisivät, mutta eivät huomaisi, ja kuulisivat, mutta eivät ymmärtäisi, eivät kääntyisi ja saisi anteeksi." (JKR 1993)
13 Jeesus sanoi heille: "Jos te ette käsitä tätä vertausta, kuinka te voitte ymmärtää muitakaan vertauksia? (JKR 1993)
Kylväjävertauksen selitys
14 Kylväjä kylvää sanan. (JKR 1993)
15 Tien oheen pudonneet ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, Saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (JKR 1993)
16 Kallioperälle kylvetyt kuvaavat niitä, jotka sanan kuultuaan heti ottavat sen ilolla vastaan. (JKR 1993)
17 Heillä ei kuitenkaan ole juurta, ja siksi he kestävät vain jonkin aikaa. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he kohta luopuvat pois. (JKR 1993)
18 Ohdakkeiden joukkoon kylvetyt tarkoittavat niitä, jotka kuulevat sanaa, (JKR 1993)
19 mutta maailman huolet, rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät heissä valtaan ja tukahuttavat sanan, eikä se tuota satoa. (JKR 1993)
20 Hyvään maahan kylvetyt kuvaavat ihmisiä, jotka kuulevat sanaa, ottavat sen vastaan ja tuottavat satoa, kuka 30, kuka 60, kuka 100 jyvää." (JKR 1993)
Sanan oikea kuuleminen
21 Jeesus sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin vakan tai vuoteen alle pantavaksi? Eiköhän pantavaksi lampunjalkaan? (JKR 1993)
22 Mikään ei ole salattuna muuta varten kuin tullakseen ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen julki. (JKR 1993)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon." (JKR 1993)
24 Jeesus lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. (JKR 1993)
25 Jolla näet on, sille annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on.
[vrt. Luuk08_18 "mitä hän luulee itsellään olevan", itsensä pettävän kuviteltu hyvä] (JKR 1993)
Siemen ja sen kasvu
26 Jeesus sanoi: "Jumalan valtakunta on tällainen: Mies kylvää siemenen maahan. (JKR 1993)
27 Hän nukkuu ja hän nousee öin ja päivin. Siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä miten. (JKR 1993)
28 Itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. (JKR 1993)
29 Sadon kypsyttyä hän lähettää kohta sirpin, sillä korjuun aika on tullut." (JKR 1993)
Sinapinsiemen
30 Jeesus sanoi vielä: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, millä vertauksella sitä kuvaisimme? (JKR 1993)
31 Se on kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettäessä on pienin kaikista [viljelyskasvien] siemenistä maan päällä. (JKR 1993)
32 Kun se on kylvetty, se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista tehden suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat oleilla sen varjossa."
[Jeesus tarkoitti nähtävästi niillä seuduilla yleistä Salvadora persica -kasvia (persianhammastikkupuu), joka on sinappina käytetyistä kasveista pienisiemenisin. Pienet linnut voivat oleilla tämän kasvin varjossa ja istua sen oksilla. Kataskeenoun merkitsee perustavasti oleilemista, majailemista.] (JKR 1993)
33 Monilla tämäntapaisilla vertauksilla Jeesus julisti heille sanaa sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan. (JKR 1993)
34 Ilman vertausta hän ei puhunut heille. Opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. (JKR 1993)
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Lähtekäämme järven toiselle puolelle." (JKR 1993)
36 Opetuslapset lähettivät kansan pois ja ottivat Jeesuksen mukaansa veneessä, jossa hän jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. (JKR 1993)
37 Silloin nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät veneeseen, niin että se oli jo täyttymäisillään.
[prees. med. merkitsee 'oli täyttymäisillään'.] (JKR 1993)
38 Jeesus nukkui sen perässä päänaluseen nojaten. He herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me olemme hukkumaisillamme?"
[prees. med. olemme hukkumaisillamme] (JKR 1993)
39 Herättyään Jeesus nousi, nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (JKR 1993)
40 Jeesus sanoi heille: "Miksi noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" (JKR 1993)
41 Suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että järvi tottelevat häntä?" (JKR 1993)
15. RK 2012 (Mark. 4)
Pyhä Raamattu. Raamattu Kansalle ry 2012 (RK 2012)
https://raamattukansalle.fi/rk-raamattu/
https://www.bible.com/fi/bible/1745/GEN.1.FINRK
https://raamattu365.fi/bible/rk/gen/1/
Uusi testamentti. Raamattu Kansalle ry 1999 (RK UT 1999)
Sana elämään. Kommentaariraamattu. Aikamedia Oy 2018 (SEK 2018)
Vertaukset Jumalan valtakunnasta
Kylväjävertaus (Matt. 13:1–9; Luuk. 8:4–8)
1 Jeesus rupesi taas opettamaan järven rannalla. Hänen luokseen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän astui veneeseen ja istui siinä järvellä. Kansanjoukko jäi järven rantaan. (RK 2012)
2 Hän opetti heille vertauksin monia asioita. Opettaessaan hän sanoi: (RK 2012)
3 "Kuulkaa! Kylväjä lähti kylvämään. (RK 2012)
4 Hänen kylväessään osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. (RK 2012)
[Taitavinkaan kylväjä ei voinut estää siementen leviämistä muuallekin kuin hyvään maaperään. Kylväjä heitti siementä niin runsaasti, että riittävä määrä putosi niistä hyvään maahan ja tuotti satoa. (SEK 2018)]
5 Osa taas putosi kallioperälle, jossa siemenillä ei ollut paljon maata. Ne nousivat pian oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata. (RK 2012)
6. Auringon noustua oraat kuitenkin paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuivettuivat. (RK 2012)
7 Osa putosi orjantappuroiden sekaan. Orjantappurat kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä se antanut satoa. (RK 2012)
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisen." (RK 2012)
9 Sitten Jeesus sanoi heille: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!" (RK 2012)
[Kuullun Jumalan sanan vastaanottaminen muuttaa ihmisen ajattelua ja elämää. (SEK 2018)]
Vertausten tarkoitus (Matt. 13:10–17; Luuk. 8:9,10)
10 Kun Jeesus oli jäänyt yksin, ne kaksitoista ja muut hänen ympärillään olevat kysyivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat. (RK 2012)
11 Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksin, (RK 2012)
12 että he näkevinä näkisivät eivätkä käsittäisi ja kuulevina kuulisivat - eivätkä ymmärtäisi, etteivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi." (RK 2012)
Kylväjävertauksen selitys (Matt. 13:18–23; Luuk. 8:11–15)
13 Vielä Jeesus sanoi heille: "Ettekö käsitä tätä vertausta? Kuinka sitten voisitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (RK 2012)
14 Kylväjä kylvää sanan. (RK 2012)
15 Tien oheen kylvetty kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana tulee heti ottamaan pois heihin kylvetyn sanan. (RK 2012)
16 Kallioperälle kylvetty kuvaa taas niitä, jotka kuullessaan sanan ottavat sen heti iloiten vastaan, (RK 2012)
17 mutta koska heillä ei ole juurta itsessään, he kestävät vain hetken. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he luopuvat heti. (RK 2012)
18 Orjantappuroiden sekaan kylvetty kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan, (RK 2012)
19 mutta tämän maailman huolet, rikkauden petollinen viettelys ja muut himot pääsevät heissä tukahduttamaan sanan, niin että se jää hedelmättömäksi. (RK 2012)
20 Mutta hyvään maahan kylvetty kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan, ottavat sen vastaan ja tuottavat sadon, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen." (RK 2012)
Sanan oikea kuuleminen (Luuk. 8:16–18)
21 Sitten Jeesus sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin siksi, että se pantaisiin vakan tai vuoteen alle. Eikö siksi, että se pantaisiin lampunjalkaan? (RK 2012)
22 Eihän mikään ole salattuna muuta varten kuin tullakseen ilmi eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen julki. (RK 2012)
23 Jos jollakulla on korvat kuulla, se kuulkoon." (RK 2012)
24 Vielä hän sanoi heille: "Tarkatkaa sitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, ja vielä lisätäänkin. (RK 2012)
25 Jolla on, sille annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on." (RK 2012)
Vertaus itsestään kasvavasta viljasta
26 Jeesus sanoi: "Tämän kaltainen on Jumalan valtakunta: Mies kylvää siemenen maahan. (RK 2012)
27 Nukkuipa hän tai valvoi, öin ja päivin, siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. (RK 2012)
28 Maa tuottaa sadon aivan itsestään: ensin korren, sitten tähkän ja viimein täyden jyvän tähkään. (RK 2012)
29 Heti kun sato on kypsä, hän lähettää sirpin, sillä sadonkorjuun aika on tullut." (RK 2012)
Vertaus sinapinsiemenestä (Matt. 13:31–35; Luuk. 13:18,19)
30 Sitten Jeesus sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa, mitä vertausta siitä käyttäisimme? (RK 2012)
31 Se on kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettäessä on pienin kaikista siemenistä maan päällä. (RK 2012)
32 Mutta maahan kylvettynä se kasvaa, ja siitä tulee suurin kaikista vihanneskasveista. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." (RK 2012)
33 Monin tällaisin vertauksin Jeesus puhui ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan. (RK 2012)
34 Ilman vertausta hän ei puhunut heille, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. (RK 2012)
Suuria ihmeitä
Jeesus tyynnyttää myrskyn (Matt. 8:23–27; Luuk. 8:22–25)
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsille: "Lähtekäämme toiselle rannalle." (RK 2012)
36 He lähettivät kansan luotaan ja lähtivät Jeesuksen kanssa veneellä, jossa hän jo oli. Myös muita veneitä oli hänen matkassaan. (RK 2012)
37 Pian nousi kova myrsky ja aallot syöksyivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. (RK 2012)
[Galileanjärvi on yli 200 metriä merenpinnan alapuolella ja korkeiden vuorten ympäröimä. Maan poikki puhaltavat tuulet voimistuvat järven läheisyydessä ja voivat aiheuttaa yllättäviä äkillisiä myrskyjä. (SEK 2018)]
38 Jeesus nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (RK 2012)
39 Herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa!" Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (RK 2012)
40 Hän sanoi heille: "Miksi te olette peloissanne? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" (RK 2012)
[Me luonnostamme perisyntiset usein aliarvioimme Jumalan kykyä ja tahtoa auttaa meitä hädässä.]
41 Heidät valtasi suuri pelko, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä oikein on, kun tuuli ja merikin tottelevat häntä?" (RK 2012)
16. STLK 2017 (Mark. 4)
Pyhä Raamattu (Markku Särelä).
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko 2017 (STLK 2017)
https://raamattu365.fi/bible/stlk/gen/1/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Jeesuksen vertaus kylväjästä
1 Sitten hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Hänen luokseen kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astuttuaan veneeseen istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla. (STLK 2017)
2 Hän opetti heitä monilla vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan: (STLK 2017)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (STLK 2017)
4 Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien vierelle, ja taivaan linnut tulivat ja söivät sen. (STLK 2017)
5 Osa putosi kallioiselle paikalle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi heti oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata. (STLK 2017)
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivui. (STLK 2017)
7 Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. (STLK 2017)
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, nousi oraalle, kasvoi, antoi sadon ja tuotti mikä kolmekymmentä-, mikä kuusikymmentä- ja mikä satakertaisen sadon." (STLK 2017)
9 Hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon." (STLK 2017)
10 Kun hän oli yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, sekä ne kaksitoista kysyivät häneltä tästä vertauksesta. (STLK 2017)
11 Hän sanoi heille: "Teille on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (STLK 2017)
12 että he näkisivät näkemällä, eivätkä huomaisi, ja kuulisivat kuulemalla, eivätkä ymmärtäisi, etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi." (STLK 2017)
13 Hän sanoi heille: "Jos ette käsitä tätä vertausta, kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (STLK 2017)
14 Kylväjä kylvää sanan. (STLK 2017)
15 Mitkä tien vierelle putosivat, ovat niitä, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, saatana tulee heti ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (STLK 2017)
16 Mitkä kalliolle kylvettiin, ovat ne, jotka, kun kuulevat sanan, ottavat sen heti ilolla vastaan, (STLK 2017)
17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkin aikaa. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he heti lankeavat pois. (STLK 2017)
18 Toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt. Nämä ovat niitä, jotka kuulevat sanan, (STLK 2017)
19 mutta tämän maailman huolet ja rikkauden petollisuus ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahduttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (STLK 2017)
20 Mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat niitä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmekymmentä-, mikä kuusikymmentä-, mikä satakertaisen." (STLK 2017)
Jeesuksen muita opetuksia ja vertauksia Jumalan valtakunnasta
21 Hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eikö lampunjalkaan pantavaksi? (STLK 2017)
22 Sillä ei mikään ole salattua muuta varten, kuin jotta se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen ilmi. (STLK 2017)
23 Jos jollakulla on korvat kuulla, kuulkoon." (STLK 2017)
24 Hän sanoi heille: "Katsokaa, mitä kuulette. Millä mitalla mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille, jotka tämän kuulette, lisätäänkin. (STLK 2017)
25 Sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on." (STLK 2017)
26 Hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan, (STLK 2017)
27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin, ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten. (STLK 2017)
28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (STLK 2017)
29 Mutta kun vilja on tuleentunut, hän lähettää heti sinne sirpin, sillä korjuuaika on käsillä." (STLK 2017)
30 Hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme? (STLK 2017)
31 Se on kuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista kylvösiemenistä maan päällä. (STLK 2017)
32 Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista puutarhakasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." (STLK 2017)
33 Monilla tällaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan, (STLK 2017)
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsilleen hän selitti kaikki, kun he olivat muista erillään. (STLK 2017)
Jeesus asettaa myrskyn järvellä
35 Sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." (STLK 2017)
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa hänen ollessaan jo veneessä, ja muitakin veneitä oli hänen seurassaan. (STLK 2017)
37 Nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät yli veneeseen, niin että se jo täyttyi. (STLK 2017)
38 Mutta itse hän oli veneen perällä ja nukkui nojaten päänaluseen. Niin he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että hukumme?" (STLK 2017)
39 Herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Tuuli asettui, ja tuli suuri tyyneys. (STLK 2017)
40 Hän sanoi heille: "Miksi olette sillä tavoin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (STLK 2017)
41 Suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?" (STLK 2017)
17. MARK 2017 (Mark. 4)
DigiMarkus. Evankeliumikäännös mobiilikäyttäjille.
Suomen Pipliaseura 2017 (MARK 2017)
https://raamattu.fi/raamattu/DMrk/
Vertaukset Jumalan valtakunnasta
Kylväjä
1 Jeesus oli jälleen opettamassa järven rannalla. Ihmisiä kerääntyi hänen luokseen niin paljon, että hän siirtyi veneeseen istumaan. (MARK 2017)
2 Sieltä käsin hän opetti rannalla olevalle väkijoukolle monia asioita ja käytti hyväkseen vertauksia. Näin hän opetti: (MARK 2017)
3 "Kuulkaa! Eräs mies lähti kylvämään. (MARK 2017)
4 Kun hän kylvi, osa jyvistä putosi tien poskeen, josta linnut söivät ne. (MARK 2017)
5 Osa putosi kivikkoon, jossa oli vain vähän maata ja jossa ne itivät nopeasti. (MARK 2017)
6 Auringon paahde kuitenkin kuihdutti jyvät, koska niillä ei ollut juurta. (MARK 2017)
7 Osa jyvistä taas putosi ohdakkeiden sekaan. Ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat viljan, eikä satoa tullut. (MARK 2017)
8 Mutta loput jyvistä putosivat hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja antoivat sadon. Osa jyvistä tuotti 30- tai 60-kertaisen sadon, osa jopa satakertaisen." (MARK 2017)
9 Jeesus sanoi: "Jos teillä on korvat, kuunnelkaa tarkkaan."
Vertausten tarkoitus
10 Kun suurin kuulijajoukko oli lähtenyt, Jeesuksen 12 oppilasta ja muut seuraajat kyselivät häneltä vertauksista. (MARK 2017)
11 Jeesus sanoi heille: "Teille on kerrottu salaisuus Jumalan valtakunnasta. Nuo ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina: (MARK 2017)
12 He katsovat eivätkä näe, kuuntelevat eivätkä ymmärrä, jotta eivät kääntyisi väärältä tieltään ja saisi anteeksi." Kylväjävertauksen selitys (MARK 2017)
13 Sitten Jeesus sanoi: "Jos ette käsitä tätä vertausta, miten ymmärtäisitte muitakaan? (MARK 2017)
14 Kylväjä kylvää hyvän sanoman. (MARK 2017)
15 Tien poskeen kylvetty siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanoman mutta joilta Saatana vie sen heti pois. (MARK 2017)
16 Kylväminen kivikkoon taas kuvaa niitä, jotka ottavat sanoman iloiten vastaan (MARK 2017)
17 mutta joihin se ei pääse kunnolla juurtumaan. Kun he sitten joutuvat sanoman vuoksi ahdinkoon tai vainotuiksi, he hylkäävät sen saman tien. (MARK 2017)
18 Sitten on siemen, joka kylvettiin ohdakkeiden sekaan. Se kuvastaa niitä ihmisiä, jotka kuulevat sanoman (MARK 2017)
19 mutta joilla maalliset murheet, rikkauksiin harhautuminen ja muut mielihalut tukahduttavat sanoman niin, ettei se kanna satoa. (MARK 2017)
20 Kylväminen hyvään maahan kuvaa sen sijaan ihmisiä, jotka kuulevat sanoman ja ottavat sen vastaan. He tuottavat satoa 30- tai 60-kertaisesti, jopa satakertaisesti."
Sanoman oikea kuuleminen
21 Jeesus jatkoi puhettaan: "Ei kai lamppua tuoda huoneeseen siksi, että se pantaisiin ruukun tai sängyn alle piiloon? Lampunjalkaanhan se pannaan! (MARK 2017)
22 Kaikki kätketty odottaa ilmituloa. Salaisuudet on tarkoitettu paljastettaviksi. (MARK 2017)
23 Jos teillä on korvat, kuunnelkaa tarkkaan." (MARK 2017)
24 Jeesus lisäsi: "Jos kuuntelette tarkkaavaisesti, saatte samalla mitalla ymmärrystä ja enemmänkin. (MARK 2017)
25 Jolla on, sille annetaan lisää. Jolla ei ole, siltä otetaan sekin vähä, mitä hänellä on." Itsestään kasvava vilja (MARK 2017)
26 Jeesus jatkoi puhettaan: "Jumalan valtakunta on tällainen: Viljelijä kylvää siemenen maahan. (MARK 2017)
27 Hän nukkuu yönsä ja herää uuteen päivään samalla, kun siemen on omia aikojaan kasvanut. (MARK 2017)
28 Maa tuottaa sadon aivan itsestään. Ensin korren, sitten tähkän, sitten kypsät jyvät tähkään. (MARK 2017)
29 Mutta kun sato on kypsynyt, viljelijä kerää sen talteen sirpillä."
Sinapinsiemen
30 Jeesus jatkoi: "Mihin voisimme verrata Jumalan valtakuntaa? (MARK 2017)
31 Se on kuin maahan kylvetty sinapinsiemen. Sinapinsiemen on pienin kaikista maailman siemenistä, (MARK 2017)
32 mutta kun se on kylvetty ja taimi nousee maasta, se kasvaa puutarhan suurimmaksi kasviksi. Se tekee niin suuria oksia, että linnut voivat pesiä sen varjossa." (MARK 2017)
33 Jeesus käytti monia tällaisia vertauksia puhuessaan ihmisille, sen mukaan kuin he kykenivät ymmärtämään. (MARK 2017)
34 Ilman vertauksia Jeesus ei heille puhunut. Mutta oppilailleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään.
Suuria ihmeitä
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi oppilailleen: "Nyt lähdetään vastarannalle." (MARK 2017)
36 Oppilaat lähettivät ihmisjoukon pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Samalla lähti muitakin veneitä. (MARK 2017)
37 Järvellä nousi kova myrsky ja aallot löivät veneeseen. Vene oli täyttymäisillään vedestä, (MARK 2017)
38 mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä pää tyynyllä. Oppilaat herättivät hänet ja huusivat: "Opettaja, etkö välitä, vaikka hukumme?" (MARK 2017)
39 Silloin Jeesus nousi, nuhteli tuulta ja käski järveä: "Vaikene, ole hiljaa!" Tuuli asettui, ja tuli aivan tyyntä. (MARK 2017)
40 Jeesus kysyi oppilailtaan: "Miksi te oikein pelkäätte? Ettekö vieläkään luota minuun?" (MARK 2017)
41 Silloin suuri pelko valtasi oppilaat ja he kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on? Jopa tuuli ja aallot tottelevat häntä." (MARK 2017)
18. UT 2020 (Mark. 4)
UT2020. Uusi testamentti alkukielestä mobiilikäyttäjille.
Suomen Pipliaseura 2020 (UT 2020)
https://raamattu.fi/ut2020
Vertaukset Jumalan valtakunnasta (Mark. 4:1–34)
Kylväjä
1 Jeesus opetti taas järven rannalla. Hänen luokseen tuli niin paljon väkeä, että hän nousi veneeseen. Hän istui järvellä opettamassa väkijoukkoa, joka kuunteli rannalla. (UT 2020)
2 Jeesus opetti monia asioita vertausten avulla: (UT 2020)
3 "Kuunnelkaa! Mies lähti kylvämään. (UT 2020)
4 Kun hän heitteli siemeniä, osa niistä putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät ne. (UT 2020)
5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, jossa maata ei ollut paljoa. Vilja kasvoi saman tien, koska multakerros oli ohut. (UT 2020)
6 Vilja jäi kuitenkin juurettomaksi ja paahtui kuivaksi auringon noustua. (UT 2020)
7 Osa siemenistä putosi piikkipensaikkoon, ja pensaat kasvoivat ja tukahduttivat viljan, eikä satoa saatu. (UT 2020)
8 Loput siemenet sen sijaan putosivat hyvään maahan ja antoivat satoa. Vilja alkoi nousta esiin maasta, kasvoi ja tuotti kolmekymmentä-, kuusikymmentä- tai jopa satakertaisen sadon." (UT 2020)
9 Jeesus sanoi: "Kuunnelkaa, jos teillä on korvat!" (UT 2020)
Vertausten tarkoitus
10 Kun Jeesus ja oppilaat olivat omissa oloissaan, nuo kaksitoista ja muut seuraajat kysyivät, mitä vertaukset tarkoittivat. (UT 2020)
11 Jeesus sanoi heille: "Teille on paljastettu salaisuus Jumalan valtakunnasta. Noille ulkopuolisille kaikki jää vertauksiksi, (UT 2020)
12 jotta he katsoisivat katsomistaan eivätkä näkisi ja kuuntelisivat kuuntelemasta päästyään eivätkä ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi." (UT 2020)
Kylväjävertauksen selitys
13 "Ettekö ymmärrä tätä vertausta?" Jeesus kysyi. "Miten te sitten ymmärtäisitte muitakaan? (UT 2020)
14 Kylväjä kylvää sanoman. (UT 2020)
15 Tien viereen kylvetyt siemenet tarkoittavat ihmisiä, jotka kuulevat sanoman mutta joilta Saatana vie sen heti pois. (UT 2020)
16 Kylväminen kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka ottavat sanoman vastaan mielellään (UT 2020)
17 mutta joihin se ei pääse juurtumaan. Kun nämä hetken lapset sitten joutuvat sanoman vuoksi ahdinkoon tai vainotuiksi, he luovuttavat saman tien. (UT 2020)
18 Sitten ovat piikkipensaikkoon kylvetyt siemenet. Ne tarkoittavat niitä, jotka kyllä kuulevat sanoman (UT 2020)
19 mutta joissa se ei tuota satoa. Tämän ajan huolet, rikkauden houkutukset ja muut halut tukahduttavat sen. (UT 2020)
20 Hyvään maahan kylvetyt siemenet sen sijaan tarkoittavat niitä, jotka kuulevat sanoman, ottavat sen vastaan ja tuottavat kolmekymmentä-, kuusikymmentä- tai jopa satakertaisen sadon." (UT 2020)
Sanoman oikea vastaanottaminen
21 Jeesus jatkoi: "Ei kai lamppua tuoda siksi, että se pantaisiin ruukun tai vuoteen alle. Kai se nyt laitetaan lampunjalkaan. (UT 2020)
22 Salaisuuksien on tarkoitus paljastua ja kätketyn tulla esiin. (UT 2020)
23 Kuunnelkaa, jos teillä on korvat! (UT 2020)
24 Ja kiinnittäkää huomiota siihen, mitä kuulette." Jeesus sanoi: "Teille annetaan sillä samalla mitalla, jolla itse annostelette, ja saatte vielä enemmänkin. (UT 2020)
25 Sille, jolla jo on, annetaan lisää. Siltä, jolla ei ole, otetaan sekin vähä, mitä hänellä on." (UT 2020)
Itsestään kasvava vilja
26 Jeesus sanoi: "Jumalan valtakuntaa voi ajatella näin: Viljelijä kylvää siemenen maahan. (UT 2020)
27 Hän nukkuu yönsä ja herää aamuisin uuteen päivään. Vilja nousee esiin maasta ja kasvaa, eikä viljelijä tiedä, miten se tapahtuu. (UT 2020)
28 Maa tuottaa ensin korren, sitten tähkän, sitten valmiit jyvät tähkään. Vilja kasvaa aivan itsestään, (UT 2020)
29 mutta kun se on kypsynyt ja on sadonkorjuun aika, se leikataan sirpillä." (UT 2020)
Sinapinsiemen
30 Jeesus jatkoi: "Millä vertauksella voisimme kuvata Jumalan valtakuntaa? (UT 2020)
31 Ajatellaanpa maahan kylvettyä sinapinsiementä. Se on pienin kaikista maailman siemenistä, (UT 2020)
32 mutta kun varsi nousee maasta, se kasvaa kaikkia muita puutarhan kasveja suuremmaksi. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa." (UT 2020)
33 Jeesus käytti opettaessaan monia tällaisia vertauksia. Hän puhui niin, että kuulijat pystyivät ymmärtämään. (UT 2020)
34 Ilman vertauksia Jeesus ei heille puhunut. Oppilailleen hän kuitenkin selitti kaiken, kun he olivat keskenään. (UT 2020)
Suuria ihmeitä
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Saman päivän iltana Jeesus sanoi oppilailleen: "Nyt lähdetään vastarannalle." (UT 2020)
36 Oppilaat jättivät väkijoukon ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Samalla lähti muitakin veneitä. (UT 2020)
37 Äkkiä nousi raju ukkosmyrsky, ja aallot löivät veneeseen, niin että se alkoi täyttyä. (UT 2020)
38 Jeesus nukkui veneen perässä pää tyynyllä. Oppilaat herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, me hukumme! Etkö välitä yhtään?" (UT 2020)
39 Silloin Jeesus nousi, komensi tuulta ja käski järveä: "Rauhoitu, ole hiljaa!" Tuuli asettui. Tuli aivan tyyntä. (UT 2020)
40 Jeesus kysyi oppilailta: "Miksi olette tuollaisia pelkureita? Ettekö vieläkään luota minuun?" (UT 2020)
41 Silloin oppilaat pelästyivät entistä pahemmin ja kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on, kun tuuli ja aallotkin tottelevat häntä?" (UT 2020)
19. EKSKURSSI: PANIN [1914] 2012 (Mark. 4)
The New Testament from the Greek Text as Established by Bible Numerics.
Translated 1914 by Ivan Panin. Edited for Contemporary Vocabulary 2012.
New England Bible Sales 2012 (PANIN [1914] 2012)
1 And again he began to teach by the sea. And a great crowd is gathered unto him, so that he entered into a boat, and sat in the sea; and all the crowd were close by the sea on the land. (PANIN [1914] 2012)
2 And he taught them many things in parables, and said to them in his teaching, (PANIN [1914] 2012)
3 Listen: Lo, the sower went forth to sow: (PANIN [1914] 2012)
4 and it came to pass, as he sowed, some seed fell by the way side, and the birds came and devoured it. (PANIN [1914] 2012)
5 And other fell on the rocky ground, and where it had not much earth; and immediately it sprang up, because it had no depth of earth: (PANIN [1914] 2012)
6 and when the sun was risen, it was scorched; and because it had no root, withered away. (PANIN [1914] 2012)
7 And other fell among the thorns, and the thorns grew up, and choked it, and it yielded no fruit. (PANIN [1914] 2012)
8 And others fell into the good ground, and yielded fruit growing up and increasing; and brought forth [unto] thirty and [in] sixty and [in] hundred. (PANIN [1914] 2012)
9 And he said, Who has ears to hear, let him hear. (PANIN [1914] 2012)
10 And when he was alone, they that were about him with the twelve asked of him the parables. (PANIN [1914] 2012)
11 And he said to them, To you is given the mystery of the kingdom of God; but to those outside, all things are done in parables. (PANIN [1914] 2012)
12 that looking they may look, and not see, and hearing they may hear, and not understand; lest perhaps they should turn again, and it be forgiven them. (PANIN [1914] 2012)
13 And he says to them, Know you this parable? and how shall you know all the parables? (PANIN [1914] 2012)
14 The sower sows the word. (PANIN [1914] 2012)
15 And these are they by the way side, where the word is sown, and when they should hear, immediately comes Satan, and takes away the word sown in them. (PANIN [1914] 2012)
16 And these likewise are they sown upon the rocky places, who, when they should hear the word, immediately recieve it with joy. (PANIN [1914] 2012)
17 and have no root in themselves, but endure a while; then when tribulation or persecution arises because of the word, immediately they stumble. (PANIN [1914] 2012)
18 And others are they sown among the thorns; these are they that have heard the word, (PANIN [1914] 2012)
19 and the cares of the age, and the deceitfulness of riches, and the lusts of other things entering in, choke the word, and it becomes unfruitful. (PANIN [1914] 2012)
20 And those are they that were sown upon the good ground; such as hear the word, and receive it, and bear fruit [in] thirty and [in] sixty and [in] hundred. (PANIN [1914] 2012)
21 And he said to them [that], Is the lamp brought to be put under bushel, or under bed, and not to be put on the stand? (PANIN [1914] 2012)
22 For nothing is hid, save that it be manifested; neither was anything made secret, but that it come to light. (PANIN [1914] 2012)
23 If any has ears to hear, let him hear. (PANIN [1914] 2012)
24 And he said to them, Look to what you hear; with what measure you measure it will be measured to you; and will be added to you. (PANIN [1914] 2012)
25 For who has, to him will be given: and who has not, from him will be taken away even what he has. (PANIN [1914] 2012)
26 And he said, So is the kingdom of God, as if a man cast seed upon the earth; (PANIN [1914] 2012)
27 and sleep and rise night and day, and the seed spring up and grow, himself knows not how. (PANIN [1914] 2012)
28 The earth bears fruit of herself; first a blade, then an ear, then full grain in the ear. (PANIN [1914] 2012)
29 But when the fruit is ripe, immediately he puts forth the sickle, because the harvest is come. (PANIN [1914] 2012)
30 And he said, How shall we liken the kingdom of God? or in what parable shall we set it forth? (PANIN [1914] 2012)
31 Like a grain of mustard seed, which, when it is sown upon the earth, though it is a lesser among all the seeds of those on the earth, (PANIN [1914] 2012)
32 yet when it is sown, grows up, and becomes greater than all the herbs, and puts out great branches; so that the birds of the heaven can lodge under its shadow. (PANIN [1914] 2012)
33 And with many such parables spoke he the word to them, as they were able to hear it; (PANIN [1914] 2012)
34 and without parable spoke he not to them: put privately to his private disciples he expounded all things. (PANIN [1914] 2012)
35 And on that day, when even was come, he says to them, Let us go over unto the other side. (PANIN [1914] 2012)
36 And leaving the crowd they take him with them, as he was, in the boat. And other boats were with him. (PANIN [1914] 2012)
37 And a great storm of wind arises, and the waves beat into the boat, so that the boat was now filling. (PANIN [1914] 2012)
38 And himself was in the stern, asleep on the cushion: and they rouse him, and say to him, Teacher, care you not that we perish? (PANIN [1914] 2012)
39 And he awoke, and rebuked the wind, and said to the sea, Quiet, be still. And the wind ceased, and there was a great calm. (PANIN [1914] 2012)
40 And he said to them, Why are you fearful? have you not yet faith? (PANIN [1914] 2012)
41 And they feared a great fear, and said one to another, Who then is this, that both the wind obeys him and the sea? (PANIN [1914] 2012)
R RAAMATTU https://gen.fi/r.html
RSUT UT:N SUOM. KÄÄNNÖKSIÄ JA PARAFRAASEJA https://gen.fi/rsut.html
RSUT MARK. https://gen.fi/rsut-02.html
RSUT Mark. 4 (suomalaisia käännöksiä ja parafraaseja)
https://gen.fi/rsut-02-04.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. UT 1548
1.1 UT 1548 alkup. (Mark. 4)
1.2 UT 1548 muokattu (Mark. 4)
2. BIB 1642
2.1 BIB 1642 alkup. (Mark. 4)
2.2 BIB 1642 muokattu (Mark. 4)
3. BIB 1776 (Mark. 4)
4. BIB 1872 (Mark. 4)
5. UT 1913 (Mark. 4)
6. UT 1938 (Mark. 4)
7. AS UT 1969 (Mark. 4)
8. NS UT 1972 (Mark. 4)
9. EU UT 1977 (Mark. 4)
10. TK UT 1980 (Mark. 4)
11. VES UT 1983 (Mark. 4)
12. RKK UT 1989 (Mark. 4)
13. KR 1992 (Mark. 4)
14. JKR 1993 (Mark. 4)
15. RK 2012 (Mark. 4)
16. STLK 2017 (Mark. 4)
17 MARK 2017 (Mark. 4)
18. UT 2020 (Mark. 4)
19. EKSKURSSI: PANIN [1914] 2012 (Mark. 4)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
L Alkutekstien ja suomalaisten raamatunkäännösten lyhenteet
https://gen.fi/info-l-suomalaiset-raamatunkaannokset.html
KT Mark. 4 (teksti kreikaksi)
https://gen.fi/kt-02-04-teksti.html
1. UT 1548
1.1 UT 1548 alkup. (Mark. 4)
Se Wsi Testamenti (Mikael Agricola 1548) (UT 1548 alkup.)
https://raamattu365.fi/bible/kr1548ut/mat/1/
https://www.nettiraamattu.fi/head/wsitest.htm
https://www.raamattusivut.fi/mikael-agricola-se-wsi-testamenti-1548/
1 JA taas rupesi hen opettaman meren tykene ia cokounsi palio Canssa henen tygense/ nin että henen piti astuma' hachtee'/ ia istuma' meren päle. (UT 1548 alkup.)
2 Ja caiki Canssa iäi maalle mere' tyge/ Ja hen opetti heite palio werdausten cautta/ Ja hen sanoi heille henen Sarnasans/ (UT 1548 alkup.)
3 Cwlcat. Catzo vloslexi kylueije kyluemen. (UT 1548 alkup.)
4 Ja tapachtui kyluetteis/ että monicahda langesit Tien wiereen/ Nin tulit Taiuas alda linnut ia söit sen. (UT 1548 alkup.)
5 Monicadhat langesit Kiuiraunion/ iossa ei ollut palio multa/ ia cochta se ylescasuoi/ sille ettei henelle ollut syue maata/ (UT 1548 alkup.)
6 Coska nyt Auringo ylescoitti/ nin se poudhittijn/ ia sille ettei hen ollut iwrdunut/ nin se quiuettijn. (UT 1548 alkup.)
7 Ja mwtamat langesit Oriantappuroijn/ ia ne Oriantappurat ylescasuoit/ ia läkeytit ne/ ia ei candanut hedelmete. (UT 1548 alkup.)
8 Ja mwtamat langesit hyuen mahan/ ia se cannoi hedhelmen/ ioca ylespuhckesi ia casuoi. Ja mwtamat edhestoit colmenkymenkerdhaiset/ ia mwtamat cwsikymenkerdhaiset/ ia mwtamat sadhankerdhaiset/ (UT 1548 alkup.)
9 ia hen sanoi heille. Jolla coruat on cwlla/ hen cwlcaan. (UT 1548 alkup.)
10 Ja quin hen rupesi yxinens oleman/ nin ne/ iotca henen ymberillens olit cahde'toistakymenen cansa kysyit henelde/ sijte werdauxest/ (UT 1548 alkup.)
11 ia hen sanoi heille/ Teille on annettu tuta Jumalan Waldakunnan salaus/ mutta nijlle/ iotca vlcon ouat/ Wertauxen cautta/ caiki tapachtuuat/ (UT 1548 alkup.)
12 senpäle että heidhen pite näkeueisil silmille näkemen/ ia ei sitteken tundeman/ ia cwleuaisilla Coruilla cwleman/ ia ei sitteken ymmertemen/ ettei he ioskus palaiaisi/ ia heiden synnit andexiannetaisi. (UT 1548 alkup.)
13 Ja sanoi heille/ Eikö te ymmerdä tetä Wertausta? Ja quinga sijs te tahdotta caiki wertauxet ymmerte? (UT 1548 alkup.)
14 Se Kylueije sanan kyluepi. (UT 1548 alkup.)
15 Mutta nemet ouat ne quin Tien wieresse ouat/ cussa sana kyluetten/ ia quin he sen ouat cwlluet/ cochta tulepi Sathanas/ ia poisotta Sanan ioca kyluetty oli heidhen Sydhemihins. (UT 1548 alkup.)
16 Ja mwtamad ouat sencaltaiset/ iotca Kiuiraunion Kylwetydh owat/ coska he sarnan cwlleet ouat/ cochta he ilon cansa site wastan rupeuat/ (UT 1548 alkup.)
17 ia ei ole heisse iwrta mutta ouat aijaliset/ Sitte coska mureh taicka waiua sattu sanan tedhen/ nin he cochta pahaneuat. (UT 1548 alkup.)
18 Ja mwtamadh ouat iotca Oriantappuroihin ouat kyluetyt/ (UT 1548 alkup.)
19 Ne ouat iotca sanan cwleuat/ ia temen mailman surut/ ia rickaudhen wiettelus/ ia muidhen rijstain himodh siselemeneuet/ ia läkäyttewet sanan ia se saatetan hedhelmettömexi. (UT 1548 alkup.)
20 Ja mwtamadh ouat iotca hyueen Mahan ouat kyluetydh/ Ne ouat iotca sarnan cwleuat/ ia wastanrupeuat/ ia hedhelmeitzeuet/ Nin ette mwtamadh candauat colmenkymenin/ ia mwtamat cusinkymenin/ ia mwtamat Sadhoin kerdhoin. (UT 1548 alkup.)
21 Ja sanoi hen heille/ Sytytetengö Kyntele sitewarten että se wacan ala pannan/ eli woten ala? Eikö että se pannan kynttelijalgan päle? (UT 1548 alkup.)
22 Sille ettei ole miten peitetty/ quin ei ilmoiteta/ ia ei ole Salaista/ quin ei iulghisteta. (UT 1548 alkup.)
23 Jolla coruat on cwleman/ hen cwlkan. (UT 1548 alkup.)
24 Ja hen sanoi heille/ Catzocat mite te cwletta. Jolla mitalla te mittatta/ sille mwdh teille mittauat/ ia wiele liseteen teille iotca temen cwletta/ (UT 1548 alkup.)
25 Sille iolla ombi/ henelle annetan/ Ja iolla ei ole/ sekin mös quin henelle on/ se henelde poisotetan. (UT 1548 alkup.)
26 Ja hen sanoi/ Nin Jumalan Waldakunda on/ quin ios Inhiminen heitteis siemenen mahan/ (UT 1548 alkup.)
27 ia macais/ ia ylesnousis öte ia peiue/ ia se Laiho wihottais/ ia casuais coska ei hen tiedhecken. (UT 1548 alkup.)
28 Sille ette maa mielellens hedhelmeitzepi/ ensin Oraxen/ sijtten tehckepäen/ sijtte teudhen iyuen tehckepäes. (UT 1548 alkup.)
29 Mutta coska hedhelme edhestulepi/ cochta hen sirpin Lehette/ sille että Elonaica ombi Lesse. (UT 1548 alkup.)
30 Ja hen sanoi/ Kelle me werdhoittamme Jumalan Waldakunnan? Taicka minge wertauxen cansa me sen werdautam? (UT 1548 alkup.)
31 Se ombi ninquin Sinapin iyue/ coska se mahan kyluetän/ nin se ombi wehin caikia siemenite iotca maasa ouat/ (UT 1548 alkup.)
32 Ja quin hen kyluetty on/ nin hen ylesnouse/ ia tule swremaxi quin iocu Caali/ ia teke swret Oxat/ nin ette Linnut Taiuas alla henen warions alla pesiuet. (UT 1548 alkup.)
33 Ja semmotoisille monella wertauxella puhui hen heille Sarnan/ semperäst quin he woisit cwlla/ (UT 1548 alkup.)
34 mutta ilman werdauxita ei hen miten heille puhunut/ waan erinens hen caiki Opetuslapsillens vlgostoimitti. (UT 1548 alkup.)
35 Ja saman Peiuen Echtona sanoi hen heille/ Mengem ylitze toiseen ra'taan. (UT 1548 alkup.)
36 Ja he laskit Canssan/ ia otit henen Hahden cansa/ iosa hen io sisell oli/ ia oli mös muita Haaxia henen cansans. (UT 1548 alkup.)
37 Ja nousi swri Tuulispä/ ia Aldhot löit siselle Hachten/ nin ette se io teutettin. (UT 1548 alkup.)
38 Ja hen oli Peräs ia macasi Penalaisen päle. Ja he heräytit henen ia sanoit henelle/ Mestari etkös tottele että me hukuma? (UT 1548 alkup.)
39 Ja quin hen ylesherätetty oli/ nuchteli hen Tuulda/ ia sanoi merelle/ Waickene ia asetu/ (UT 1548 alkup.)
40 Nin Tuuli asettui ia tuli swri tyuen. Ja hen sanoi heille/ Mite te oletta nin palio pelkeueiset? Quinga se tule ettei teille ole vsko? (UT 1548 alkup.)
41 Ja he peliestyit sangen/ ia sanoit keskenens/ Cuca teme on/ sille seke Tuuli ia meri henen ouat cwliaiset? (UT 1548 alkup.)
1.2 UT 1548 muokattu (Mark. 4)
Se Wsi Testamenti (Mikael Agricola 1548) (UT 1548 muokattu)
https://raamattu.fi/raamattu/AGUT/ (vaatii kirjautumisen)
Kylväjä
1 Ja taas rupesi hän opettamaan meren tykenä ja kokounsi paljo kansaa hänen tygensä, niin että hänen piti astuman hahteen ja istuman meren päälä. Ja kaikki kansa jäi maalle meren tyge, (UT 1548 muokattu)
2 ja hän opetti heitä paljo vertausten kautta. Ja hän sanoi heille hänen saarnasans: (UT 1548 muokattu)
3 Kuulkaat! Katso, ulosläksi kylväjä kylvämään. (UT 1548 muokattu)
4 Ja tapahtui kylvettäis, että monikahdat lankesit tien viereen. Niin tulit taivasalta linnut ja söit sen. (UT 1548 muokattu)
5 Monikahdat lankesit kiviraunioon, jossa ei ollut paljo multaa, ja kohta se yleskasvoi, sillä ettei hänellä ollut syvää maata. (UT 1548 muokattu)
6 Koska nyt aurinko yleskoitti, niin se poudittiin, ja sillä ettei hän ollut juurtunut, niin se kuivettiin. (UT 1548 muokattu)
7 Ja muutamat lankesit orjantappuroin, ja ne orjantappurat yleskasvoit ja läkäytit ne, ja ei kantanut hedelmätä. (UT 1548 muokattu)
8 Ja muutamat lankesit hyvään maahan, ja se kannoi hedelmän, joka ylespuhkesi ja kasvoi. Ja muutamat edestoit kolmenkymenkerdaiset ja muutamat kuusikymenkerdaiset ja muutamat sadankerdaiset, (UT 1548 muokattu)
9 ja hän sanoi heille: Jolla korvat on kuulla, hän kuulkaan. (UT 1548 muokattu)
Vertausten tarkoitus
10 Ja kuin hän rupesi yksinäns olemaan, niin ne, jotka hänen ympärilläns olit kahdentoistakymenen kanssa, kysyit häneltä siitä verdauksest, (UT 1548 muokattu)
11 ja hän sanoi heille: Teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaus, mutta niille, jotka ulkon ovat, vertauksen kautta kaikki tapahtuvat, (UT 1548 muokattu)
12 senpääle että heidän pitää näkeväisil silmillä näkemän, ja ei sittekään tunteman, ja kuulevaisilla korvilla kuuleman, ja ei sittekään ymmärtämän, ettei he joskus palajaisi ja heidän synnit anteeksiannettaisi. (UT 1548 muokattu)
13 Ja sanoi heille: Eikö te ymmärdä tätä vertausta? Ja kuinka siis te tahdotta kaikki vertaukset ymmärtää? (UT 1548 muokattu)
Kylväjävertauksen selitys
14 Se kylväjä sanan kylväpi. (UT 1548 muokattu)
15 Mutta nämät ovat ne, kuin tien vieressä ovat, kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulluet, kohta tulepi Saatanas ja poisottaa sanan, joka kylvetty oli heidän sydämihins. (UT 1548 muokattu)
16 Ja muutamat ovat senkaltaiset, jotka kiviraunioon kylvetyt ovat. Koska he saarnan kuulleet ovat, kohta he ilon kanssa sitä vastaan rupeevat, (UT 1548 muokattu)
17 ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajaliset, sitte koska mureh taikka vaiva sattuu sanan tähden, niin he kohta pahanevat. (UT 1548 muokattu)
18 Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin ovat kylvetyt, ne ovat, jotka sanan kuulevat, (UT 1548 muokattu)
19 ja tämän mailman surut ja rikkauden viettelys ja muiden riistain himot sisälemenevät ja läkäyttävät sanan, ja se saatetaan hedelmättömäksi. (UT 1548 muokattu)
20 Ja muutamat ovat, jotka hyvään maahan ovat kylvetyt, ne ovat, jotka saarnan kuulevat ja vastaanrupeevat ja hedelmäitsevät, niin että muutamat kantavat kolmenkymenin ja muutamat kuusinkymenin ja muutamat sadoin kerdoin. (UT 1548 muokattu)
Sytytetty lamppu ja sanan oikea kuuleminen
21 Ja sanoi hän heille: Sytytetäänkö kynttelä sitävarten, että se vakan ala pannaan eli vuoteen ala? Eikö että se pannaan kynttelijalgan pääle? (UT 1548 muokattu)
22 Sillä ettei ole mitään peitetty, kuin ei ilmoiteta, ja ei ole salaista, kuin ei julgisteta. (UT 1548 muokattu)
23 Jolla korvat on kuulemaan, hän kuulkaan. (UT 1548 muokattu)
24 Ja hän sanoi heille: Katsokaat, mitä te kuuletta. Jolla mitalla te mittaatta, sillä muut teille mittaavat, ja vielä lisätään teille, jotka tämän kuuletta, (UT 1548 muokattu)
25 sillä jolla ompi, hänelle annetaan, ja jolla ei ole, sekin myös kuin hänellä on, se häneltä poisotetaan. (UT 1548 muokattu)
Itsestään kasvava vilja
26 Ja hän sanoi: Niin Jumalan valtakunta on, kuin jos inhiminen heittäis siemenen maahan (UT 1548 muokattu)
27 ja makais ja ylesnousis yötä ja päivää, ja se laiho vihottais ja kasvais, koska ei hän tiedäkkään. (UT 1548 muokattu)
28 Sillä että maa mielelläns hedelmäitsepi, ensin oraksen, sitten tähkäpään, sitte täyden jyvän tähkäpääs. (UT 1548 muokattu)
29 Mutta koska hedelmä edestulepi, kohta hän sirpin lähettää, sillä että elonaika ompi lässä. (UT 1548 muokattu)
Sinapinsiemen ja vertausten tarkoitus
30 Ja hän sanoi: Kelle me verdoitamme Jumalan valtakunnan? Taikka minkä vertauksen kanssa me sen verdautam? (UT 1548 muokattu)
31 Se ompi niinkuin sinapin jyvä, koska se maahan kylvetään, niin se ompi vähin kaikkia siemenitä, jotka maasa ovat, (UT 1548 muokattu)
32 ja kuin hän kylvetty on, niin hän ylesnousee ja tulee suuremaksi kuin joku kaali ja tekee suuret oksat, niin että linnut taivasalla hänen varjons alla pesivät. (UT 1548 muokattu)
33 Ja senmuotoisilla monella vertauksella puhui hän heille saarnan, senperäst kuin he voisit kuulla, (UT 1548 muokattu)
34 mutta ilman verdauksita ei hän mitään heille puhunut, vaan erinäns hän kaikki opetuslapsillens ulgostoimitti. (UT 1548 muokattu)
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Ja saman päivän ehtoona sanoi hän heille: Menkääm ylitse toiseen rantaan. (UT 1548 muokattu)
36 Ja he laskit kansan ja otit hänen hahden kanssa, josa hän jo sisäl oli, ja oli myös muita haaksia hänen kanssans. (UT 1548 muokattu)
37 Ja nousi suuri tuulispää ja aaldot löit sisälle hahteen, niin että se jo täytettiin. (UT 1548 muokattu)
38 Ja hän oli peräs ja makasi päänalaisen päälä. Ja he heräytit hänen ja sanoit hänelle: Mestari, etkös tottele, että me hukuma? (UT 1548 muokattu)
39 Ja kuin hän ylesherätetty oli, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: Vaikene ja asetu. Niin tuuli asettui ja tuli suuri tyven. (UT 1548 muokattu)
40 Ja hän sanoi heille: Mitä te oletta niin paljo pelkääväiset? Kuinka se tulee, ettei teillä ole usko? (UT 1548 muokattu)
41 Ja he peljästyit sangen ja sanoit keskenäns: Kuka tämä on, sillä sekä tuuli ja meri hänen ovat kuuliaiset? (UT 1548 muokattu)
2. BIB 1642
2.1 BIB 1642 alkup. (Mark. 4)
Biblia, Se on: Coco Pyhä Ramattu Suomexi (ensimmäinen kokonainen
suomalainen raamatunkäännös 1642) (BIB 1642 alkup.)
https://raamattu365.fi/bible/kr1642/gen/1/
https://www.nettiraamattu.fi/head/raam1642.htm
https://www.raamattusivut.fi/biblia-se-on-coco-pyha-raamattu-suomexi-1642/
Jesus istu hahdes ja opetta Canssa Jumalan waldacunnan menost wertauxilla/
ensin kylwäjäst/ v. 1.
1 JA hän rupeis taas opettaman meren tykönä/ ja paljo Canssa cocounsi hänen tygöns/ nijn että hänen piti astuman hahten/ ja istuman merellä. (BIB 1642 alkup.)
2 Ja caicki Canssa jäi maalle meren tygö/ ja hän opetti heitä paljo wertauxilla/ ja sanoi saarnasans: (BIB 1642 alkup.)
3 cuulcat: Cadzo/ kylwäjä läxi kylwämän. (BIB 1642 alkup.)
4 Ja kylwäis tapahdui/ että muutamat langeisit tien oheen/ nijn tulit Taiwan linnut ja söit sen. (BIB 1642 alkup.)
5 Muutamat langeisit kiwistöhön/ josa ei paljo maata ollut/ joca cohta nousi päälle: sillä ei hänellä ollut sywä maata. (BIB 1642 alkup.)
6 Cosca Auringo coitti/ nijn se poudittin/ sillä ei hän ollut juurtunut/ ja cuiwetui. (BIB 1642 alkup.)
7 Ja muutamat langeisit orjantappuroihin/ ja orjantappurat caswoit/ ja tucahutit ne/ eikä candanet hedelmätä. (BIB 1642 alkup.)
8 Ja muutamat langeisit hywän maahan/ ja se candoi hedelmän/ joca enäni ja caswoi. Ja muutamat caswoit colmenkymmenen kertaiset/ ja muutamat cuudenkymmenen kertaiset/ ja muutamat sadan kertaiset: (BIB 1642 alkup.)
9 Ja hän sanoi heille: Jolla on corwat cuulla/ hän cuulcan. (BIB 1642 alkup.)
10 JA cuin hän rupeis yxinäns oleman/ nijn ne/ jotca hänen ymbärilläns cahden toistakymmenen cansa olit/ kysyit häneldä sijtä wertauxest. (BIB 1642 alkup.)
11 Ja hän sanoi heille: Teille on annettu tuta Jumalan waldacunnan salaisudet: mutta nijlle/ jotca vlcona owat/ tapahtuwat caicki wertauxen cautta/ (BIB 1642 alkup.)
12 Että he näkewäisillä silmillä näkewät/ ja ei sijttekän tunne/ ja cuulewaisilla corwilla cuulewat/ ja ei sijttekän ymmärrä/ ettei he joscus palajais/ ja heille annetaisin synnit andexi. (BIB 1642 alkup.)
13 Ja sanoi heille: Ettekö te ymmärrä tätä wertausta/ cuinga sijs te tahdotte muut wertauxet ymmärtä. (BIB 1642 alkup.)
14 Kylwäjä kylwä sanan/ mutta nämät owat ne jotca tien wieres owat: (BIB 1642 alkup.)
15 Cusa sana kylwetän/ ja cuin he sen owat cuullet/ tule Satan ja otta pois sanan/ joca heidän sydämijns kylwetty oli. (BIB 1642 alkup.)
16 Ja muutamat owat sencaltaiset/ jotca kiwistöhön kylwetyt owat: cosca he sanan cuullet owat/ ottawat he sen cohta ilolla wastan/ (BIB 1642 alkup.)
17 Ja ei ole heisä juurta/ mutta owat ajalliset/ waan cosca murhe taicka waiwa sattu sanan tähden/ nijn he cohta pahenewat. (BIB 1642 alkup.)
18 Ja muutamat owat/ jotca orjantappuroihin kylwetyt owat: (BIB 1642 alkup.)
19 Ne cuulewat sanan/ tämän mailman suru/ ja rickauden wiettelys/ ja muut himot tulewat ja tucahuttawat sanan/ ja saatetan hedelmättömäxi. (BIB 1642 alkup.)
20 Ja muutamat owat/ jotca hywän maahan kylwetyt owat/ ne cuulewat sanan/ ja ottawat sen wastan/ ja hedelmöidzewät/ muutamat colmenkymmenin/ ja muutamat cuusinkymmenin/ ja muutamat sadoin kerroin. (BIB 1642 alkup.)
Sijtten kyntiläst/ v. 21.
21 JA hän sanoi heille: sytytetängö kyntilä panda wacan ala/ eli pöydän ala ? waan kyntiläjalcaan. (BIB 1642 alkup.)
22 Sillä ei ole mitän peitetty/ joca ei ilmoiteta/ eikä ole salaista/ jota ei julisteta. (BIB 1642 alkup.)
23 Jolla on corwat cuulla/ hän cuulcan. (BIB 1642 alkup.)
24 Ja hän sanoi heille: cadzocat mitä te cuuletta. Jolla mitalla te mittatte/ sillä muut teille mittawat/ ja wielä lisäten/ jotca tämän cuuletta: (BIB 1642 alkup.)
25 Sillä jolla on/ hänelle annetan/ ja jolla ei ole/ sekin cuin hänellä on/ otetan häneldä pois. (BIB 1642 alkup.)
Taas siemenest/ ja Sinapist/ v. 26.
26 JA hän sanoi: nijn on Jumalangin waldacunda/ jos ihminen heittäis siemenen maahan/ (BIB 1642 alkup.)
27 Ja macais/ ja nousis yöllä ja päiwällä/ ja laiho wihotais/ ja caswais/ cosca ei hän tiedäckän. (BIB 1642 alkup.)
28 Sillä maa hedelmöidze idzestäns/ ensin oraxen/ sijtte tähkäpään/ ja nijn täyden jywän tähkäpääs. (BIB 1642 alkup.)
29 Mutta cosca hedelmä kypsy/ lähettä hän cohta sirpin/ sillä elon aica on läsnä. (BIB 1642 alkup.)
30 JA hän sanoi: keneen me Jumalan waldacunnan wertamme ? eli millä wertauxella me sen wertamme ? (BIB 1642 alkup.)
31 Se on nijncuin sinapin siemen/ cosca se kylwetän/ nijn on se wähin caickia siemenitä/ cuin maasa on/ (BIB 1642 alkup.)
32 Ja cuin hän kylwetty on/ nijn hän nouse/ ja tule suremmaxi cuin caicki ruohot/ ja teke suuret oxat/ nijn että Taiwan linnut hänen warjons alla pesiä tekewät. (BIB 1642 alkup.)
33 Ja semmuotoisella monella wertauxella puhui hän heille: sen peräst cuin he woit cuulla/ (BIB 1642 alkup.)
34 Mutta ei hän ilman wertauxita mitän heille puhunut/ waan hän selitti caicki Opetuslapsillens erinäns. (BIB 1642 alkup.)
Mene meren ylidzen/ cusa nouse suuri rajuilma/ mutta hän nuhtele tuulda/ ja tule tywenäxi/ v. 35.
35 JA sen päiwän ehtona sanoi hän heille: mengäm ylidze. (BIB 1642 alkup.)
36 Ja he laskit Canssan/ ja otit hänen/ cuin hän oli hahdes: oli myös muita haaxia hänen cansans. (BIB 1642 alkup.)
37 Ja suuri tuulispää nousi/ ja allot löit hahten/ nijn että se täytettin. (BIB 1642 alkup.)
38 Ja hän oli perällä ja macais päänalaisen päällä. Ja he herätit hänen/ ja sanoit hänelle: Mestari/ etkös tottele/ että me hucumme ? (BIB 1642 alkup.)
39 Ja cuin hän herätettin/ nuhteli hän tuulda/ ja sanoi merelle: waickene ja asetu. (BIB 1642 alkup.)
40 Nijn tuuli asetui ja tuli juuri tywenexi. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkätte ? Cuinga se tule/ ettei teillä ole vsco ? (BIB 1642 alkup.)
41 Ja he peljästyit sangen suurest/ ja sanoit keskenäns: cuca tämä on ? sillä tuuli ja meri owat hänelle cuuliaiset. (BIB 1642 alkup.)
2.2 BIB 1642 muokattu (Mark. 4)
Jesus istu hahdes ja opetta Kanssa Jumalan valtakunnan menost vertauksilla/
ensin kylväjäst/ v. 1.
1 JA hän rupeis taas opettaman meren tykönä/ ja paljo Kanssa kokounsi hänen tyköns/ niin että hänen piti astuman hahten/ ja istuman merellä. (BIB 1642 muokattu)
2 Ja kaikki Kanssa jäi maalle meren tykö/ ja hän opetti heitä paljo vertauksilla/ ja sanoi saarnasans: (BIB 1642 muokattu)
3 kuulkat: Katso/ kylväjä läksi kylvämän. (BIB 1642 muokattu)
4 Ja kylväis tapahdui/ että muutamat lankeisit tien oheen/ niin tulit Taivan linnut ja söit sen. (BIB 1642 muokattu)
5 Muutamat lankeisit kivistöhön/ josa ei paljo maata ollut/ joka kohta nousi päälle: sillä ei hänellä ollut syvä maata. (BIB 1642 muokattu)
6 Koska Auringo koitti/ niin se poudittin/ sillä ei hän ollut juurtunut/ ja kuivetui. (BIB 1642 muokattu)
7 Ja muutamat lankeisit orjantappuroihin/ ja orjantappurat kasvoit/ ja tukahutit ne/ eikä kantanet hedelmätä. (BIB 1642 muokattu)
8 Ja muutamat lankeisit hyvän maahan/ ja se kantoi hedelmän/ joka enäni ja kasvoi. Ja muutamat kasvoit kolmenkymmenen kertaiset/ ja muutamat kuudenkymmenen kertaiset/ ja muutamat sadan kertaiset: (BIB 1642 muokattu)
9 Ja hän sanoi heille: Jolla on korvat kuulla/ hän kuulkan. (BIB 1642 muokattu)
10 JA kuin hän rupeis yksinäns oleman/ niin ne/ jotka hänen ympärilläns kahden toistakymmenen kansa olit/ kysyit häneltä sitä vertauksest. (BIB 1642 muokattu)
11 Ja hän sanoi heille: Teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisudet: mutta niille/ jotka vlkona ovat/ tapahtuvat kaikki vertauksen kautta/ (BIB 1642 muokattu)
12 Että he näkeväisillä silmillä näkevät/ ja ei sittekän tunne/ ja kuulevaisilla korvilla kuulevat/ ja ei sittekän ymmärrä/ ettei he joskus palajais/ ja heille annetaisin synnit anteksi. (BIB 1642 muokattu)
13 Ja sanoi heille: Ettekö te ymmärrä tätä vertausta/ kuinka siis te tahdotte muut vertaukset ymmärtä. (BIB 1642 muokattu)
14 Kylväjä kylvä sanan/ mutta nämät ovat ne jotka tien vieres ovat: (BIB 1642 muokattu)
15 Kusa sana kylvetän/ ja kuin he sen ovat kuullet/ tule Satan ja otta pois sanan/ joka heidän sydämiins kylvetty oli. (BIB 1642 muokattu)
16 Ja muutamat ovat senkaltaiset/ jotka kivistöhön kylvetyt ovat: koska he sanan kuullet ovat/ ottavat he sen kohta ilolla vastan/ (BIB 1642 muokattu)
17 Ja ei ole heisä juurta/ mutta ovat ajalliset/ vaan koska murhe taikka vaiva sattu sanan tähden/ niin he kohta pahenevat. (BIB 1642 muokattu)
18 Ja muutamat ovat/ jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: (BIB 1642 muokattu)
19 Ne kuulevat sanan/ tämän mailman suru/ ja rikkauden viettelys/ ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan/ ja saatetan hedelmättömäksi. (BIB 1642 muokattu)
20 Ja muutamat ovat/ jotka hyvän maahan kylvetyt ovat/ ne kuulevat sanan/ ja ottavat sen vastan/ ja hedelmöitsevät/ muutamat kolmenkymmenin/ ja muutamat kuusinkymmenin/ ja muutamat sadoin kerroin. (BIB 1642 muokattu)
Sitten kyntiläst/ v. 21.
21 JA hän sanoi heille: sytytetängö kyntilä panta vakan ala/ eli pöydän ala? vaan kyntiläjalkaan. (BIB 1642 muokattu)
22 Sillä ei ole mitän peitetty/ joka ei ilmoiteta/ eikä ole salaista/ jota ei julisteta. (BIB 1642 muokattu)
23 Jolla on korvat kuulla/ hän kuulkan. (BIB 1642 muokattu)
24 Ja hän sanoi heille: katsokat mitä te kuuletta. Jolla mitalla te mittatte/ sillä muut teille mittavat/ ja vielä lisäten/ jotka tämän kuuletta: (BIB 1642 muokattu)
25 Sillä jolla on/ hänelle annetan/ ja jolla ei ole/ sekin kuin hänellä on/ otetan häneltä pois. (BIB 1642 muokattu)
Taas siemenest/ ja Sinapist/ v. 26.
26 JA hän sanoi: niin on Jumalangin valtakunta/ jos ihminen heittäis siemenen maahan/ (BIB 1642 muokattu)
27 Ja makais/ ja nousis yöllä ja päivällä/ ja laiho vihotais/ ja kasvais/ koska ei hän tiedäkkän. (BIB 1642 muokattu)
28 Sillä maa hedelmöitse itsestäns/ ensin oraksen/ sitte tähkäpään/ ja niin täyden jyvän tähkäpääs. (BIB 1642 muokattu)
29 Mutta koska hedelmä kypsy/ lähettä hän kohta sirpin/ sillä elon aika on läsnä. (BIB 1642 muokattu)
30 JA hän sanoi: keneen me Jumalan valtakunnan vertamme? eli millä vertauksella me sen vertamme? (BIB 1642 muokattu)
31 Se on niinkuin sinapin siemen/ koska se kylvetän/ niin on se vähin kaikkia siemenitä/ kuin maasa on/ (BIB 1642 muokattu)
32 Ja kuin hän kylvetty on/ niin hän nouse/ ja tule suremmaksi kuin kaikki ruohot/ ja teke suuret oksat/ niin että Taivan linnut hänen varjons alla pesiä tekevät. (BIB 1642 muokattu)
33 Ja semmuotoisella monella vertauksella puhui hän heille: sen peräst kuin he voit kuulla/ (BIB 1642 muokattu)
34 Mutta ei hän ilman vertauksita mitän heille puhunut/ vaan hän selitti kaikki Opetuslapsillens erinäns. (BIB 1642 muokattu)
Mene meren ylitsen/ kusa nouse suuri rajuilma/ mutta hän nuhtele tuulta/ ja tule tyvenäksi/ v. 35.
35 JA sen päivän ehtona sanoi hän heille: menkäm ylitse. (BIB 1642 muokattu)
36 Ja he laskit Kanssan/ ja otit hänen/ kuin hän oli hahdes: oli myös muita haaksia hänen kansans. (BIB 1642 muokattu)
37 Ja suuri tuulispää nousi/ ja allot löit hahten/ niin että se täytettin. (BIB 1642 muokattu)
38 Ja hän oli perällä ja makais päänalaisen päällä. Ja he herätit hänen/ ja sanoit hänelle: Mestari/ etkös tottele/ että me hukumme? (BIB 1642 muokattu)
39 Ja kuin hän herätettin/ nuhteli hän tuulta/ ja sanoi merelle: vaikkene ja asetu. (BIB 1642 muokattu)
40 Niin tuuli asetui ja tuli juuri tyveneksi. Ja hän sanoi heille: mitä te pelkätte? Kuinka se tule/ ettei teillä ole usko?
41 Ja he peljästyit sangen suurest/ ja sanoit keskenäns: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset. (BIB 1642 muokattu)
3. BIB 1776 (Mark. 4)
Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu Suomexi
(Suomen ev.lut. kirkon ensimmäinen kirkkoraamattu 1776) (BIB 1776)
https://raamattu365.fi/bible/biblia1776/gen/1/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://www.bible.com/fi/bible/60/GEN.1.FI1776
http://www.nettiraamattu.fi/head/bibl.htm
https://www.raamattusivut.fi/biblia-1776/
1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä. (BIB 1776)
2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa: (BIB 1776)
3 Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään. (BIB 1776)
4 Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen. (BIB 1776)
5 Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata. (BIB 1776)
6 Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui. (BIB 1776)
7 Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää. (BIB 1776)
8 Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset. (BIB 1776)
9 Ja hän sanoi heille: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan. (BIB 1776)
10 Mutta kuin hän yksinänsä oli, kysyivät ne, jotka hänen ympärillänsä kahdentoistakymmenen kanssa olivat, häneltä sitä vertausta. (BIB 1776)
11 Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta: (BIB 1776)
12 Että he nähden näkisivät ja ei huomaitsisi, ja kuullen kuulisivat ja ei ymmärtäisi: ettei he joskus palajaisi, ja heille annettaisiin synnit anteeksi. (BIB 1776)
13 Ja sanoi heille: ettekö te tiedä tätä vertausta? ja kuinka te kaikki vertaukset ymmärtäisitte? (BIB 1776)
14 Kylväjä kylvää sanan. (BIB 1776)
15 Mutta nämä ovat, ne jotka tien vieressä ovat: kussa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli. (BIB 1776)
16 Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivistöön kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan: (BIB 1776)
17 Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitte kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat. (BIB 1776)
18 Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan, (BIB 1776)
19 Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi. (BIB 1776)
20 Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolminkymmenin, ja muutama kuusinkymmenin, ja muutama sadoin kerroin. (BIB 1776)
21 Ja hän sanoi heille: sytytetäänkö kynttilä pantaa vakan alle eli pöydän alle? eikö, että se pantaisiin kynttilänjalkaan. (BIB 1776)
22 Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis. (BIB 1776)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan. (BIB 1776)
24 Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte, pitää teille mitattaman, ja vielä lisätään teille, jotka kuulette. (BIB 1776)
25 Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois. (BIB 1776)
26 Ja hän sanoi: niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäis siemenen maahan, (BIB 1776)
27 Ja makais, ja nousis yöllä ja päivällä: ja siemen puhkeais ulos ja kasvais ylös, koska ei hän tiedäkään. (BIB 1776)
28 Sillä maa kantaa hedelmän itsestänsä, ensin oraan, sitte tähkäpään, ja niin täyden jyvän tähkäpäässä. (BIB 1776)
29 Mutta kuin hedelmä tulee edes, lähettää hän kohta sinne sirpin; sillä elonaika on läsnä. (BIB 1776)
30 Ja hän sanoi: mihinkä me Jumalan valtakunnan vertaamme? eli millä vertauksella me sen vertaamme? (BIB 1776)
31 Niinkuin sinapin siemeneen: kuin se maahan kylvetään, on se vähin kaikkia siemeniä, mitä maassa on; (BIB 1776)
32 Ja kuin hän kylvetty on, niin hän nousee, ja tulee suuremmaksi kaikkia kaaleja, ja tekee suuret oksat, niin että taivaan linnut hänen varjonsa alle taitavat pesät tehdä. (BIB 1776)
33 Ja sen muotoisilla monilla vertauksilla puhui hän heille sanan, sen perästä kuin he voivat kuulla. (BIB 1776)
34 Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä. (BIB 1776)
35 Ja hän sanoi heille sinä päivänä, kuin ehtoo tuli: menkäämme ylitse. (BIB 1776)
36 Ja he laskivat kansan, ja ottivat hänen, kuin hän oli haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa. (BIB 1776)
37 Ja suuri tuulispää nousi ja aallot löivät sisälle haahteen, niin että se jo täytettiin. (BIB 1776)
38 Ja hän oli perällä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he herättivät hänen ja sanoivat hänelle: Mestari, etkös sitä tottele, että me hukumme? (BIB 1776)
39 Ja kuin hän herätettiin, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: vaikene, ole ääneti. Niin tuuli asettui ja tuli juuri tyveneksi. (BIB 1776)
40 Ja hän sanoi heille: mitä te niin pelkurit olette? Kuinka ei teillä ole uskoa? (BIB 1776)
41 Ja he peljästyivät sangen suuresti ja sanoivat keskenänsä: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset. (BIB 1776)
4. BIB 1872 (Mark. 4)
Biblia se on Pyhä Raamattu (Wanha ja Uusi Testamentti 1872) (BIB 1872)
https://raamattu365.fi/bible/biblia/gen/1/
I. Kristus juttelee vertauksen kylväjästä
1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren tykönä, ja paljo kansaa kokoontui hänen tykönsä, niin että hänen piti astuman haahteen ja istuman merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren tykönä. (BIB 1872)
2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla, ja sanoi opettaissansa: (BIB 1872)
3 Kuulkaat: katso, kylväjä meni ulos kylvämään. (BIB 1872)
4 Ja kylväissä tapahtui, että muutama lankesi tien oheen, niin tulivat taivaan linnut ja söivät sen. (BIB 1872)
5 Muutama lankesi kivistöön, jossa ei paljo maata ollut; joka kohta nousi päälle, ettei sillä ollut syvää maata. (BIB 1872)
6 Kuin aurinko nousi, niin se poudittiin; ja ettei sillä ollut juurta, niin se kuivettui. (BIB 1872)
7 Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat kävivät ylös ja tukahuttivat sen, eikä kantanut hedelmää. (BIB 1872)
8 Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kantoi hedelmän, joka kävi ylös ja kasvoi. Ja muutama kantoi kolmenkymmenen kertaiset, ja muutama kuudenkymmenen kertaiset, ja muutama sadan kertaiset. (BIB 1872)
9 Ja hän sanoi heille: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan. (BIB 1872)
10 Mutta kuin hän yksinänsä oli, kysyivät ne, jotka hänen ympärillänsä kahdentoistakymmenen kanssa olivat, häneltä sitä vertausta. (BIB 1872)
11 Ja hän sanoi heille: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaisuus; mutta niille, jotka ulkona ovat, tapahtuvat kaikki vertausten kautta: (BIB 1872)
12 Että he nähden näkisivät ja ei huomaitsisi, ja kuullen kuulisivat ja ei ymmärtäisi: ettei he joskus palajaisi, ja heille annettaisiin synnit anteeksi. (BIB 1872)
13 Ja sanoi heille: ettekö te tiedä tätä vertausta? ja kuinka te kaikki vertaukset ymmärtäisitte? (BIB 1872)
14 Kylväjä kylvää sanan. (BIB 1872)
15 Mutta nämät ovat ne, jotka tien vieressä ovat: jossa sana kylvetään, ja kuin he sen ovat kuulleet, tulee kohta saatana ja ottaa pois sanan, joka heidän sydämiinsä kylvetty oli. (BIB 1872)
16 Ja ne ovat senkaltaiset, jotka kivistöön kylvetyt ovat: kuin he sanan kuulleet ovat, ottavat he sen kohta ilolla vastaan: (BIB 1872)
17 Ja ei ole heissä juurta, mutta ovat ajalliset; sitte kuin murhe taikka vaino tulee sanan tähden, niin he kohta pahenevat. (BIB 1872)
18 Ja muutamat ovat, jotka orjantappuroihin kylvetyt ovat: ne kuulevat sanan, (BIB 1872)
19 Ja tämän maailman suru, ja rikkauden viettelys ja muut himot tulevat ja tukahuttavat sanan, ja saatetaan hedelmättömäksi. (BIB 1872)
20 Ja ne ovat, jotka hyvään maahan kylvetyt ovat: jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, ja hedelmän kantavat, muutama kolminkymmenin, ja muutama kuusinkymmenin, ja muutama sadoin kerroin. (BIB 1872)
II. Kynttilästä, jyvän siemenestä ja sinapin siemenestä, muiden vertausten kanssa
21 Ja hän sanoi heille: sytytetäänkö kynttilä pantaa vakan alle eli pöydän alle? eikö, että se pantaisiin kynttiläjalkaan. (BIB 1872)
22 Sillä ei ole mitään peitetty, jota ei ilmoiteta, eikä ole salaista, vaan että se julki tulis. (BIB 1872)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, se kuulkaan. (BIB 1872)
24 Ja hän sanoi heille: katsokaat, mitä te kuulette. Jolla mitalla te mittaatte, pitää teille mitattaman, ja vielä lisätään teille, jotka kuulette. (BIB 1872)
25 Sillä jolla on, hänelle annetaan; ja jolla ei ole, sekin, mitä hänellä on, otetaan häneltä pois. (BIB 1872)
26 Ja hän sanoi: niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäis siemenen maahan, (BIB 1872)
27 Ja makais, ja nousis yöllä ja päivällä: ja siemen puhkeais ulos ja kasvais ylös, koska ei hän tiedäkään. (BIB 1872)
28 Sillä maa kantaa hedelmän itsestänsä, ensin oraan, sitte tähkäpään, ja niin täyden jyvän tähkäpäässä. (BIB 1872)
29 Mutta kuin hedelmä tulee edes, lähettää hän kohta sinne sirpin; sillä elonaika on läsnä. (BIB 1872)
30 Ja hän sanoi: mihinkä me Jumalan valtakunnan vertaamme? eli millä vertauksella me sen vertaamme? (BIB 1872)
31 Niinkuin sinapin siemeneen: kuin se maahan kylvetään, on se vähin kaikkia siemeniä, mitä maassa on; (BIB 1872)
32 Ja kuin hän kylvetty on, niin hän nousee, ja tulee suuremmaksi kaikkia kaaleja, ja tekee suuret oksat, niin että taivaan linnut hänen varjonsa alle taitavat pesät tehdä. (BIB 1872)
33 Ja sen muotoisilla monilla vertauksilla puhui hän heille sanan, sen perästä kuin he voivat kuulla. (BIB 1872)
34 Mutta ei hän ilman vertausta mitään heille puhunut, vaan selitti kaikki opetuslapsillensa erinänsä. (BIB 1872)
III. Asettaa rajuilman merellä
35 Ja hän sanoi heille sinä päivänä, kuin ehtoo tuli: menkäämme ylitse. (BIB 1872)
36 Ja he laskivat kansan, ja ottivat hänen, kuin hän oli haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa. (BIB 1872)
37 Ja suuri tuulispää nousi ja aallot löivät sisälle haahteen, niin että se jo täytettiin. (BIB 1872)
38 Ja hän oli perällä ja makasi päänalaisen päällä. Ja he herättivät hänen ja sanoivat hänelle: Mestari, etkös sitä tottele, että me hukumme? (BIB 1872)
39 Ja kuin hän herätettiin, nuhteli hän tuulta ja sanoi merelle: vaikene, ole ääneti. Niin tuuli asettui ja tuli juuri tyveneksi. (BIB 1872)
40 Ja hän sanoi heille: mitä te niin pelkurit olette? Kuinka ei teillä ole uskoa? (BIB 1872)
41 Ja he peljästyivät sangen suuresti ja sanoivat keskenänsä: kuka tämä on? sillä tuuli ja meri ovat hänelle kuuliaiset. (BIB 1872)
5. UT 1913 (Mark. 4)
Uusi Testamentti. Kirkolliskokouksen väliaikaiseen käytäntöön ottama
suomennos (UT 1913)
https://books.google.fi/books?id=9AtAAQAAMAAJ&pg=PP5&hl=fi&source=gbs_selected_pages&cad=2#v=onepage&q&f=false
https://archive.org/details/uusitestamenntti00wern/mode/2up
1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljo kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä merellä, ja kaikki kansa oli maalla merenrannalla. (UT 1913)
2 Ja hän opetti heille paljon vertauksin ja sanoi heille opettaessaan: (UT 1913)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (UT 1913)
4 Ja tapahtui, että hänen kylväessään osa putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (UT 1913)
5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljo maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. (UT 1913)
6 Mutta auringon noustua se poudittui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. (UT 1913)
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. (UT 1913)
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti." (UT 1913)
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (UT 1913)
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. (UT 1913)
11 Niin hän sanoi heille: "Teille Jumalan valtakunnan salaisuus on annettu, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (UT 1913)
12 jotta he näkevin silmin näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulevin korvin kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi". (UT 1913)
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (UT 1913)
14 Kylväjä kylvää sanan. (UT 1913)
15 Mitkä tien viereen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (UT 1913)
16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan, (UT 1913)
17 mutta heillä ei ole itsessään juurta, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he heti loukkaantuvat. (UT 1913)
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, (UT 1913)
19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (UT 1913)
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmekymmenittäin, mikä kuusikymmenittäin, mikä sadoittain. (UT 1913)
21 Ja hän sanoi heille: "Eihän kynttilää oteta esiin vakan alle tai sängyn alle pantavaksi? Eiköhän kynttiläjalkaan pantavaksi? (UT 1913)
22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki. (UT 1913)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (UT 1913)
24 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. (UT 1913)
25 Sillä jolla on, hänelle annetaan; mutta jolla ei ole, häneltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (UT 1913)
26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin milloin mies kylvää siemenen maahan, (UT 1913)
27 ja nukkuu ja nousee, yöllä ja päivällä; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä miten. (UT 1913)
28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan, ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (UT 1913)
29 Mutta kun hedelmä on valmistunut, lähettää hän heti sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä." (UT 1913)
30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli millä vertauksella esitämme sen? (UT 1913)
31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä, (UT 1913)
32 mutta kun se on kylvetty, nousee se ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." (UT 1913)
33 Monin tällaisin vertauksin hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he voivat kuulla; (UT 1913)
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsilleen hän yksityisesti selitti kaikki. (UT 1913)
35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle puolelle". (UT 1913)
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän oli, venheeseen: ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan. (UT 1913)
37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo oli täyttymäisillään. (UT 1913)
38 Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (UT 1913)
39 Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi merelle: "Vaikene, ole hiljaa!" Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (UT 1913)
40. Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (UT 1913)
41 Ja kova pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?" (UT 1913)
6. UT 1938 (Mark. 4)
Pyhä Raamattu (kirkkoraamattu 1938) (VT 1933, UT 1938)
https://kr38.fi/index.html
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://raamattu365.fi/bible/kr38/gen/1/
https://www.bible.com/fi/bible/365/GEN.1.FB38
https://www.nettiraamattu.fi/head/raam.htm
Jeesus puhuu vertauksen kylväjästä 1–9, vastaa opetuslapsilleen, minkätähden hän puhuu vertauksilla 10–12, selittää vertauksen kylväjästä 13–20, sanoo kaiken salatun tulevan ilmi 21–23, teroittaa oikean kuulemisen tärkeyttä 24, 25, vertaa Jumalan valtakuntaa maahan kylvettyyn jyvään 26–29 ja sinapinsiemeneen 30–32, puhuu sanaa muillakin vertauksilla 33, 34 ja asettaa myrskyn järvellä 35–41.
(j. 1–20 vrt. Matt. 13:1–23. Luuk. 8:4–15.)
1 Ja hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui hyvin paljon kansaa, jonka tähden hän astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla. (UT 1938)
2 Ja hän opetti heitä paljon vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan: (UT 1938)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (UT 1938)
4 Ja hänen kylväessään osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (UT 1938)
5 Ja osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. (UT 1938)
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. (UT 1938)
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. (UT 1938)
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon ja kantoi kolmeenkymmeneen ja kuuteenkymmeneen ja sataan jyvään asti." (UT 1938)
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon." Matt. 11:15. Ilm. 2:7. (UT 1938)
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. (UT 1938)
11 Niin hän sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, 1. Kor. 2:10. 1. Joh. 2:27. (UT 1938)
12 että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi." Jes. 6:9–10. 29:10. Joh. 12:40. Ap. t. 28:26–27. Room. 11:8. (UT 1938)
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (UT 1938)
14 Kylväjä kylvää sanan. Jaak. 1:21–23. (UT 1938)
15 Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (UT 1938)
16 Ja mitkä kallioperälle kylvettiin, ovat niinikään ne, jotka, kun kuulevat sanan, heti ottavat sen ilolla vastaan, (UT 1938)
17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkun aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he kohta lankeavat pois. (UT 1938)
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, (UT 1938)
19 mutta maailman huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. Matt. 19:22. Mark. 10:24. 1. Tim. 6:9, 17. (UT 1938)
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen." (UT 1938)
(j. 21–25 vrt. Luuk. 8:16–18.)
21 Ja hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin, pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän lampunjalkaan pantavaksi? Matt. 5:15. Luuk. 11:33. (UT 1938)
22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten, kuin tullakseen julki. Saarn. 12:14. Matt. 10:26. Luuk. 12:2. 1. Tim. 5:25. (UT 1938)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon." (UT 1938)
24 Ja hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. Matt. 7:2. Luuk. 6:38. (UT 1938)
25 Sillä sille jolla on, sille annetaan; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on." Matt. 13:12. 25:29. Luuk. 19:26. (UT 1938)
26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan; (UT 1938)
27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten. Jes. 55:10–11. Jaak. 5:7. (UT 1938)
28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. 1. Moos. 1:11–12. (UT 1938)
29 Mutta kun hedelmä on kypsynyt, lähettää hän kohta sinne sirpin, sillä elonaika on käsissä." Joel 3:13. (UT 1938)
30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme? (UT 1938)
31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä; (UT 1938)
32 mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." Hes. 17:23. Matt. 13:31–32. Luuk. 13:18–19. Ap. t. 2:41. 4:4. 5:14. (UT 1938)
33 Monilla tämänkaltaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan; Joh. 16:12. 1. Kor. 3:2. (UT 1938)
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen. Matt. 13:34. (UT 1938)
(j. 35–41 vrt. Matt. 8:23–27. Luuk. 8:22–25.)
35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." Matt. 8:18. (UT 1938)
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa, niinkuin hän venheessä oli; ja muitakin venheitä oli hänen seurassaan. (UT 1938)
37 Ja nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että venhe jo täyttyi. (UT 1938)
38 Ja itse hän oli peräkeulassa ja nukkui nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (UT 1938)
39 Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. Job 26:12. Ps. 106:9. 107:23–32. (UT 1938)
40 Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (UT 1938)
41 Ja suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisillensa: "Kuka onkaan tämä, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?" (UT 1938)
7. AS UT 1969 (Mark. 4)
Uusi testamentti. Uusi suomennus selityksin (Aapeli Saarisalo ja Toivo Koilo
1969). 4. korjattu painos. Vapaa Evankeliumisäätiö 1991 (AS UT 1969)
https://raamattu365.fi/bible/asut/mat/1/
1 Jälleen Hän alkoi opettaa järven luona, ja tykönsä kokoontui suuri kansajoukko, niin että astui venheeseen ja istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla. (AS UT 1969)
2 Opetti heitä paljo vertauksin ja sanoi heille opettaessaan: (AS UT 1969)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (AS UT 1969)
4 Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (AS UT 1969)
5 Osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljoa maata, ja heti se nousi oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata. (AS UT 1969)
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivettui. (AS UT 1969)
7 Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä tehnyt hedelmää. (AS UT 1969)
8 Osa putosi hyvään maahan ja teki hedelmän nousten oraalle ja kasvaen ja kantoi mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisesti." (AS UT 1969)
9 Sanoi heille: "Jolla on korvat, kuulkoon." (AS UT 1969)
10 Mutta Hänen ollessaan yksin kysyivät ne, jotka olivat Hänen ympärillään, ja ne kaksitoista tätä vertausta. (AS UT 1969)
11 Niin sanoi heille: "Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (AS UT 1969)
12 jotta näkemällä näkisivät eivätkä huomaisi ja kuulemalla kuulisivat eivätkä ymmärtäisi, jotteivät kääntyisi ja saisi anteeksi." (AS UT 1969)
13 Sanoo heille: "Ettekö käsitä tätä vertausta? Kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (AS UT 1969)
14 Kylväjä kylvää sanan. (AS UT 1969)
15 Nämä ovat ne, jotka ovat tien vieressä, jonne sana kylvettiin, ja kun ovat kuulleet, saatana tulee heti ja ottaa pois heidän sydämiinsä kylvetyn sanan. (AS UT 1969)
16 Nämä ovat niinikään ne, jotka kylvettiin kallioperälle, jotka sanan kuultuaan heti ottivat sen ilolla vastaan, (AS UT 1969)
17 mutta heissä ei ole juurta itsessään, vaan ovat hetkellisiä. Kun sitten syntyy ahdistus tai vaino sanan tähden, lankeavat heti pois. (AS UT 1969)
18 Toiset taas ovat orjantappuroihin kylvettyjä; ovat niitä, jotka kuulevat sanan, (AS UT 1969)
19 mutta nykyisen mailmanajan huolet ja rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (AS UT 1969)
20 Nämä taas ovat ne, jotka on kylvetty hyvään maahan, jotka kuulevat sanan ja ottavat vastaan ja kantavat hedelmää, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisesti." (AS UT 1969)
21 Sitten sanoi heille: "Ei kai lamppu tule asetettavaksi vakan alle tai vuoteen alle - eikö pantavaksi lampunjalkaan? (AS UT 1969)
22 Sillä mikään ei ole salassa, paitsi tullakseen ilmi, eikä kätkettynä, paitsi tullakseen julki. (AS UT 1969)
23 Jos kellä on korvat kuulla, kuulkoon." (AS UT 1969)
24 Sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, mitataan teille ja lisätään teille. (AS UT 1969)
25 Jolla siis on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (AS UT 1969)
26 Sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta kuin jos ihminen heittäisi siemenen maahan (AS UT 1969)
27 ja nukkuisi öin ja päivin, ja siemen kasvaisi ja tekisi vartta hänen tietämättään miten. (AS UT 1969)
28 Sillä itsestään maa antaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (AS UT 1969)
29 Mutta kun sato on kypsä, hän lähettää heti sirpin, sillä elon aika on tullut." (AS UT 1969)
30 Sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakunnan tai mitä vertausta siitä käyttäisimme? (AS UT 1969)
31 Niin kuin sinapin siemeneen, joka maahan kylvettynä on pienin kaikista siemenistä maassa. (AS UT 1969)
32 Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee suuremmaksi kaikkia vihanneskasveja ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä sen varjoon pesänsä." (AS UT 1969)
33 Monin tällaisin vertauksin puhui heille sanaa sitä mukaa kuin kykenivät kuuntelemaan, (AS UT 1969)
34 ja ilman vertausta ei puhunut heille, mutta yksityisesti selitti kaiken opetuslapsilleen. (AS UT 1969)
35 Sinä päivänä illan tultua sanoo heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." (AS UT 1969)
36 Laskettuaan kansan luotaan ottivat Hänet mukaan niin kuin oli venheessä. Ja muitakin venheitä oli Hänen seurassaan. (AS UT 1969)
37 Niin nousee kova myrskytuuli ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että se jo täyttyi. (AS UT 1969)
38 Hän oli venheen perässä nukkuen päänalusella. Herättävät Hänet ja sanovat Hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme." (AS UT 1969)
39 Herättyään nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Niin tuuli asettui ja tuli aivan tyven. (AS UT 1969)
40 Sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureja? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (AS UT 1969)
41 Pelästyivät ylen suuresti ja sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, koska sekä tuuli että meri Häntä tottelevat?" (AS UT 1969)
8. NS UT 1972 (Mark. 4)
Uusi testamentti nykysuomeksi (Heikki Räisänen, Raimo Huikuri
ja Esko Rintala). Suomen kirkon sisälähetysseura 1972 (NS UT 1972)
https://raamattu.fi/raamattu/UTNS73/ (vaatii kirjautumisen)
Vertaus kylväjästä (Matt. 15:1–9; Luuk. 8:4–8)
1 Jeesus alkoi taas opettaa järven rannalla. Väkeä kerääntyi niin paljon, että Jeesus istui veneeseen, joka työnnettiin vesille. Kansa kuunteli rannalta. (NS UT 1972)
2 Opettaessaan Jeesus käytti monia vertauksia ja sanoi heille: (NS UT 1972)
3 "Kuunnelkaa tarkasti. Mies lähti kerran kylvämään. (NS UT 1972)
4 Osa siemenistä putosi polulle, ja linnut söivät ne. (NS UT 1972)
5 Osa putosi kalliolle, jonka päällä oli vain vähän maata. Siemenet nousivat nopeasti oraalle, koska multakerros oli ohut. (NS UT 1972)
6 Auringossa ne kuitenkin kärventyivät kuiviksi, kun niillä ei ollut kunnon juurta. (NS UT 1972)
7 Osa taas putosi ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet tukahduttivat niiden kasvun. Nekään eivät tuottaneet hedelmää. (NS UT 1972)
8 Osa siemenistä putosi hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja tuottivat sadon: kolmikymmen-, kuusikymmen-, jopa satakertaisen. (NS UT 1972)
9 Jos teillä on korvat, kuunnelkaa tarkasti!" (NS UT 1972)
Vertauksen selitys (Matt. 15:10–25; Luuk. 8:9–15)
10 Kun Jeesus oli jäänyt yksin, ne jotka olivat hänen kanssaan ja ne kaksitoista kysyivät, mitä vertaukset tarkoittivat. (NS UT 1972)
11 Hän sanoi: "Teidän on annettu ymmärtää Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina, (NS UT 1972)
12 niin että 'he katsovat ja katsovat näkemättä mitään, kuuntelevat ja kuuntelevat ymmärtämättä mitään, eivätkä käänny Jumalan puoleen ja saa syntejään anteeksi'!" (NS UT 1972)
13 Sitten Jeesus kysyi heiltä: "Ettekö ymmärrä tätä vertausta? Kuinka te sitten voisitte ymmärtää muut vertaukset? (NS UT 1972)
14 Kylväjä kylvää Jumalan sanan. (NS UT 1972)
15 Polulle pudonnut siemen tarkoittaa niitä joiden mielestä saatana riistää sanan heti kun se on kylvetty. (NS UT 1972)
16 Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä jotka kuullessaan sanan ottavat sen heti iloiten vastaan. (NS UT 1972)
17 Heidän intonsa on kuitenkin hetkellistä, sillä he ovat juurettomia. Jos he joutuvat vaikeuksiin tai heitä vainotaan Jumalan sanan takia, he luopuvat heti. (NS UT 1972)
18 Ohdakkeisiin pudonnut siemen tarkoittaa niitä joiden mielessä (NS UT 1972)
19 maalliset huolet, rahanhimo ja muut himot tukahduttavat Jumalan sanan, niin ettei se tuota hedelmää. (NS UT 1972)
20 Hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja tuottavat kolmikymmen-, kuusikymmen- ja satakertaisen sadon." (NS UT 1972)
Vertaus lampusta (Luuk. 8:16–18)
21 Jeesus sanoi: "Ei kai lamppua ole tarkoitus panna vakan tai vuoteen alle? Ei, se pannaan lampunjalkaan. (NS UT 1972)
22 Kaikki salaisuudet paljastuvat kerran, kaikki salat tulevat julki. (NS UT 1972)
23 Jos teillä on korvat, kuunnelkaa tarkasti! (NS UT 1972)
24 Painakaa mieleenne mitä kuulette. Samalla mitalla kuin te mittaatte, mitataan teillekin. Te saatte jopa lisää. (NS UT 1972)
25 Jolla on, sille annetaan; jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin vähä, mikä hänellä on." (NS UT 1972)
Vertaus kasvavasta siemenestä
26 Jeesus sanoi: "Jumalan valtakuntaa voidaan kuvata näin: Mies kylvää siemenen peltoonsa. (NS UT 1972)
27 Sitten siemen orastaa ja kasvaa hänen tietämättään, nukkuipa hän tai valvoi. (NS UT 1972)
28 Maa kasvattaa viljan omia aikojaan: ensin nousee korsi, sitten tähkä, lopuksi tulevat täydet jyvät tähkään. (NS UT 1972)
29 Kun vilja on kypsynyt, mies tarttuu sirppiin. Sadonkorjuun aika on tullut." (NS UT 1972)
Vertaus sinapinsiemenestä (Matt. 13:31–32,34; Luuk. 15:18–19)
30 "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa?" Jeesus kysyi. "Millaista kuvaa siitä voisi käyttää? (NS UT 1972)
31 Se on kuin sinapinsiemen. Kylvettäessä se on pienin kaikista maailman siemenistä, (NS UT 1972)
32 mutta se kasvaa suuremmaksi kuin mikään muu vihanneskasvi. Sen oksista tulee niin suuria, että linnut voivat tehdä pesänsä niiden varjoon." (NS UT 1972)
33 Monin tällaisin vertauksin Jeesus puhui heille Jumalan sanaa, siinä määrin kuin he kykenivät ymmärtämään. (NS UT 1972)
34 Kansalle hän ei puhunut lainkaan ilman vertauksia, mutta selitti kaiken yksityisesti oppilailleen. (NS UT 1972)
Jeesus tyynnyttää myrskyn (Matt. 8:23–27; Luuk. 8:22–25)
35 Saman päivän iltana Jeesus sanoi oppilailleen: "Lähdetään toiselle rannalle." (NS UT 1972)
36 Oppilaat lähettivät kansan pois ja tulivat veneeseen, jossa Jeesus oli, ja lähtivät liikkeelle. Muitakin veneitä seurasi mukana. (NS UT 1972)
37 Matkalla nousi ankara myrsky. Laineet löivät yli laidan, niin että vene alkoi täyttyä. (NS UT 1972)
38 Jeesus nukkui keulassa tyyny päänalusena. Oppilaat herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja! Me hukumme! Eikö se liikuta sinua ollenkaan!" (NS UT 1972)
39 Jeesus nousi, käski tuulta ja sanoi järvelle: "Ole hiljaa!" Tuuli asettui, ja tuli peilityyni. (NS UT 1972)
40 "Miksi te pelkäsitte?" Jeesus kysyi. "Miksi ette luota minuun?" (NS UT 1972)
41 He pelästyivät kovasti ja kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on? Tuuli ja laineetkin tottelevat häntä!" (NS UT 1972)
9. EU UT 1977 (Mark. 4)
Elävä uutinen. Uusi testamentti vapaasti kerrottuna. Karas-Sana 1977
(EU UT 1977)
https://ebible.org/fin/MAT01.htm
Jeesus opettaa kansanjoukkoja
1 Kerran taas kokoontui valtava ihmisjoukko Jeesuksen ympärille, kun hän opetti järven rannalla. Hän meni silloin istumaan veneeseen ja puhui sieltä. (EU UT 1977)
2 Hänen tavallisin opetusmenetelmänsä oli vertausten kertominen. Yksi niistä oli tällainen: (EU UT 1977)
3 "Kuulkaa! Eräs maanviljelijä lähti kylvämään. (EU UT 1977)
4 Hänen heittäessään jyviä peltoon niitä putosi myös polulle, josta linnut nokkivat ne pois. (EU UT 1977)
5–6 Osa jyvistä putosi ohueen multakerrokseen, jonka alla oli kallio. Siinä ne kyllä alkoivat nopeasti itää, mutta pian oraat lakastuivat kuumassa auringossa ja kuolivat, sillä juurilla ei ollut siinä kylliksi ravintoa. (EU UT 1977)
7 Jyviä putosi myös orjantappuroihin, jotka tukahduttivat nuoret taimet, eivätkä ne tuottaneet satoa. (EU UT 1977)
8 Osa jyvistä putosi sentään hyvään maahan, jossa niistä kasvoi kolmekymmentä kertaa niin paljon jyviä kuin oli kylvetty – toisista jopa kuusikymmen- tai satakertainen määrä! (EU UT 1977)
9 Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa!" (EU UT 1977)
10 Myöhemmin, kun Jeesus oli yksin niiden kahdentoista ja muiden oppilaidensa kanssa, oppilaat kysyivät häneltä: "Mitä kertomuksesi tarkoittaa?" (EU UT 1977)
11 Jeesus vastasi: "Te saatte tietää Jumalan valtakunnan totuuksia – sellaisiakin, jotka ovat salassa ulkopuolella olevilta. (EU UT 1977)
12 Profeetta Jesaja sanookin: 'Vaikka he näkevät ja kuulevat, he eivät ymmärrä, eivät käänny Jumalaa kohti eivätkä saa syntejään anteeksi.' (EU UT 1977)
13 Jos te ette pysty käsittämään tätä yksinkertaista vertausta, niin miten te sitten ymmärrätte kaikki ne muut vertaukset, jotka olen aikonut teille kertoa? (EU UT 1977)
14 Maanviljelijä, josta puhuin, on kuka tahansa ihminen, joka vie sanomaa Jumalasta toisille ja yrittää tällä tavalla kylvää heidän elämäänsä hyvää siementä. (EU UT 1977)
15 Kovaksi tallattu polku, johon osa siemenistä putosi, kuvaa sanankuulijoita, jotka kiusaaja saa heti unohtamaan kuulemansa. (EU UT 1977)
16–17 Kallioinen maa vastaa niitä ihmissydämiä, jotka kyllä mielellään kuuntelevat sanomaa, mutta joiden käy kuin taimien ohuessa multakerroksessa – niiden juuret eivät kasva syvälle, ja vaikka ne näyttävät pääsevän hyvään alkuun, ne kuihtuvat heti vaikeuksien tullessa. (EU UT 1977)
18 Orjantappuroita kasvava maa taas kuvaa sellaisia ihmisiä, jotka kuulevat hyvän uutisen ja ottavat sen vastaan, (EU UT 1977)
19 mutta joita maailma alkaa pian viehättää enemmän. Rikkauden tuomien ilojen ja menestyksen tavoittelu sekä mukavuudenrakkaus täyttävät heidän sydämensä ja tukahduttavat sanoman Jumalasta, niin että siemen ei tuota satoa. (EU UT 1977)
20 Hyvä maa on kuva niiden sydämestä, jotka todella ottavat sanoman omakseen ja tuottavat Jumalalle runsaan sadon – kolmekymmentä, kuusikymmentä tai jopa satakin kertaa sen määrän, joka heidän omaan sydämeensä kylvettiin." (EU UT 1977)
21 Sitten Jeesus kysyi heiltä: "Kun lamppu on sytytetty, pannaanko se laatikon tai vuoteen alle? Eipä tietenkään! Silloinhan valosta ei olisi mitään hyötyä. Lamppu pannaan näkyviin, niin että sen valo saa vapaasti loistaa. (EU UT 1977)
22 Kaikki, mikä on nyt salassa, tulee vielä kerran valoon. (EU UT 1977)
23 Kun teillä kerran on korvat, niin kuunnelkaa! (EU UT 1977)
24 Toteuttakaa myös se, mitä kuulette. Saatte takaisin saman verran kuin annatte, ja enemmänkin. (EU UT 1977)
25 Sillä sille, jolla on, annetaan lisää ja siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin vähä, mikä hänellä on. (EU UT 1977)
26 Jumalan valtakuntaa kuvaa myös seuraava vertaus: Eräs maanviljelijä kylvi peltonsa. (EU UT 1977)
27–28 Siemenet alkoivat itsestään kasvaa maassa. Ensin nousivat oraat, sitten muodostuivat tähkät korsiin ja lopulta kypsyivät jyvät. (EU UT 1977)
29 Silloin tuli maanviljelijä sirppeineen ja korjasi sadon." (EU UT 1977)
30 Ja Jeesus jatkoi: "Kuinka vielä voisin kuvata Jumalan valtakuntaa? Mitä vertausta käyttäisin? (EU UT 1977)
31 Jumalan valtakunta on kuin pienen pieni sinapinsiemen. Vaikka se on kaikkein pienimpiä siemeniä, (EU UT 1977)
32 siitä kuitenkin kasvaa yksi suurimpia pensaskasveja, jonka tukeville oksille linnut voivat rakentaa pesänsä." (EU UT 1977)
33 Jeesus käytti monia tällaisia vertauksia opettaessaan ihmisille sen mukaan kuin he kykenivät ymmärtämään [Sananmukaisesti: "kykenivät kuuntelemaan".]. (EU UT 1977)
34 Itse asiassa hän käytti julkisessa opetuksessaan pelkästään vertauksia, ja sitten jälkeenpäin, kun hän oli yksin oppilaidensa kanssa, hänellä oli tapana selittää heille, mitä hän oli vertauksilla tarkoittanut. (EU UT 1977)
35 Kun oli tullut ilta, Jeesus sanoi oppilailleen: "Soudetaanpa järven toiselle rannalle." (EU UT 1977)
36 Niin he lähtivät sieltä veneellä, ja kansanjoukko jäi rantaan. (Joitakin veneitä tosin tuli heidän perässään.) (EU UT 1977)
37 Pian nousi kuitenkin kova myrsky. Korkeat aallot pärskivät veneeseen, ja kun se oli melkein täynnä vettä, se alkoi upota. (EU UT 1977)
38 Jeesus nukkui veneen perässä pää tyynyllä. Pelosta suunniltaan joutuneet miehet herättivät hänet huutaen: "Etkö ollenkaan piittaa siitä, että me kohta hukumme?" (EU UT 1977)
39 Silloin Jeesus moitti tuulta ja sanoi järvelle: "Tyynny!" Heti lakkasi tuulemasta ja tuli aivan tyyni. (EU UT 1977)
40 Jeesus kysyi oppilailtaan: "Miksi te pelkäsitte niin kovasti? Ettekö vieläkään luota minuun?" (EU UT 1977)
41 Heidät täytti pelko ja kunnioitus, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä mies oikein on, kun jopa tuulet ja vedet tottelevat häntä?" (EU UT 1977)
10. TK UT 1980 (Mark. 4)
Suuri ilosanoma. Uusi testamentti (Toivo Koilo). Raamatun Tietokirja 1980
(TK UT 1980)
https://www.nettiraamattu.fi/Lataa/lataa.htm
Vertaus kylväjästä
1 Jälleen Hän alkoi opettaa järven luona. Ja Hänen luokseen kokoontui suuri kansanjoukko, niin että Hän astui veneeseen ja istui siinä järvellä. Mutta kaikki kansa oli maalla järven rannalla. (TK UT 1980)
2 Niin Hän opetti heitä paljon vertauksin ja sanoi heille opettaessaan: (TK UT 1980)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (TK UT 1980)
4 Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien viereen, ja (taivaan) linnut tulivat ja söivät sen. (TK UT 1980)
5 Osa putosi kallioperälle, jossa sillä ei ollut paljoa maata, ja heti se nousi oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata. (TK UT 1980)
6 Mutta auringon noustua se paahtui ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivettui. (TK UT 1980)
7 Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahuttivat sen, eikä tehnyt hedelmää. (TK UT 1980)
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, ja se nousi oraalle ja kasvoi ja teki hedelmää ja kantoi mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä ja mikä sata jyvää." (TK UT 1980)
9 Ja Hän sanoi (heille): "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (TK UT 1980)
Vertausten tarkoitus
10 Mutta kun Hän oli yksin, kysyivät ne kaksitoista ja ne, jotka olivat Hänen ympärillään Häneltä tätä vertausta. (TK UT 1980)
11 Niin Hän sanoi heille: "Teidän on annettu ymmärtää Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (TK UT 1980)
12 jotta he näkemällä näkisivät, eivätkä käsittäisi ja kuulemalla kuulisivat eivätkä ymmärtäisi, jotteivät kääntyisi ja saisi (syntejä) anteeksi. (TK UT 1980)
Kylväjävertauksen selitys
13 Ja Hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta. Kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki vertaukset? (TK UT 1980)
14 Kylväjä kylvää sanan. (TK UT 1980)
15 Nämä vastaavat niitä, jotka ovat tien vieressä, jonne sana kylvetään, ja kun he kuulevat, saatana tulee heti ja ottaa pois heidän sydämiinsä kylvetyn sanan. (TK UT 1980)
16 Nämä taas vastaavat niin ikään niitä, jotka on kylvetty kallioperälle. Sanan kuullessaan he heti ottavat sen ilolla vastaan, (TK UT 1980)
17 mutta heissä ei ole juurta itsessään, vaan he ovat hetkellisiä. Kun sitten syntyy ahdistus tai vaino sanan vuoksi, niin he heti lankeavat pois. (TK UT 1980)
18 Ja nämä vastaavat niitä, jotka on kylvetty orjantappuroihin. He ovat niitä, jotka kuuntelevat sanaa. (TK UT 1980)
19 Mutta tämän maailmanajan huolet rikkauden viettelys ja muita asioita koskevat himot pääsee valtaan ja tukahuttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (TK UT 1980)
20 Nämä taas vastaavat niitä, jotka on kylvetty hyvään maahan, kuuntelevat sanaa ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmää, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää." (TK UT 1980)
Vertaus kätketystä lampusta
21 Ja Hän sanoi heille: "Ei kai lamppua tuoda pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eikö lampunjalkaan pantavaksi? (TK UT 1980)
22 Sillä mikään ei ole salassa paitsi tullakseen ilmi, eikä mikään ole kätkettynä paitsi tullakseen julki. (TK UT 1980)
23 Jos kenellä on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (TK UT 1980)
Saamisen edellytys
24 Myös Hän sanoi heille: "Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, mitataan teille, vieläpä lisätään teille, (jotka kuulette). (TK UT 1980)
25 Jolla näet on, sille annetaan, ja jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (TK UT 1980)
Vertaus siemenen kasvamisesta
26 Vielä hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta kuin jos mies kylvää siemenen maahan, (TK UT 1980)
27 ja hän nukkuu ja nousee yötä päivää, ja siemen kasvaa ja tekee vartta, eikä hän tiedä miten. (TK UT 1980)
28 Sillä itsestään maa antaa sadon, ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (TK UT 1980)
29 Mutta kun sato on kypsynyt, hän lähettää heti sirpin, sillä elon aika on tullut." (TK UT 1980)
Vertaus sinapinsiemenestä
30 Jälleen Hän sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa eli millä vertauksella esittäisimme sen? (TK UT 1980)
31 Se on niin kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettynä on vähäisin kaikista siemenistä maan päällä. (TK UT 1980)
32 Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee kaikkia vihanneskasveja suuremmaksi ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä sen varjoon pesänsä." (TK UT 1980)
Vertausten käyttö
33 Monin tällaisin vertauksin Hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuuntelemaan. (TK UT 1980)
34 Ja ilman vertausta Hän ei puhunut heille. Mutta yksityisesti Hän selitti kaiken opetuslapsilleen. (TK UT 1980)
Jeesus asettaa myrskyn
35 Sinä päivänä Hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." (TK UT 1980)
36 Laskettuaan kansan luotaan he ottavat Hänet mukaansa niin kuin Hän veneessä oli. Ja muitakin veneitä oli Hänen seurassaan. (TK UT 1980)
37 Niin nousi ankara myrskytuuli, ja aallot vyöryivät veneeseen, niin että se jo täyttyi. (TK UT 1980)
38 Mutta Hän itse oli veneen perässä nukkuen päänalusta vasten. Niin he herättivät Hänet ja sanoivat Hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (TK UT 1980)
39 Herättyään Hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Niin tuuli asettui ja tuli aivan tyyni. (TK UT 1980)
40 Ja Hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelokkaita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (TK UT 1980)
41 Mutta he pelkäsivät hyvin suuresti ja sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, koska sekä tuuli että meri Häntä tottelevat? (TK UT 1980)
11. VES UT 1983 (Mark. 4)
Uusi Testamentti. Suomen vapaa evankelisluterilaisen seurakuntaliiton 1935
käyttöönottama kielellisesti 1983 tarkistettu suomennos (VES UT 1983)
1 Ja hän rupesi taas opettamaan meren rannalla. Ja hänen luoksensa kokoontui suuri joukko kansaa, ja sen vuoksi hän astui veneeseen ja istui siinä merellä, ja kaikki kansa oli maalla meren rannalla. (VES UT 1983)
2 Ja hän opetti heille paljon vertauksin ja sanoi heille opettaessaan: (VES UT 1983)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (VES UT 1983)
4 Ja tapahtui, että hänen kylväessään osa putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät sen. (VES UT 1983)
5 Ja osa putosi kivistöön, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata. (VES UT 1983)
6 Mutta auringon noustua se poudittui, ja kun sillä ei ollut juurta, niin se kuivettui. (VES UT 1983)
7 Ja osa putosi orjantappuroihin; ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se antanut hedelmää. (VES UT 1983)
8 Ja osa putosi hyvään maahan; ja se nousi oraalle, kasvoi ja antoi hedelmän ja tuotti kolmenkymmenen- ja kuudenkymmenen- ja satakertaisen sadon." (VES UT 1983)
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (VES UT 1983)
10 Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, sekä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia. (VES UT 1983)
11 Niin hän sanoi heille: "Teille on Jumalan valtakunnan salaisuus annettu, mutta ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (VES UT 1983)
12 jotta he nähden näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuullen kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja heidän syntinsä annettaisiin anteeksi". (VES UT 1983)
13 Ja hän sanoi heille: "Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (VES UT 1983)
14 Kylväjä kylvää sanan. (VES UT 1983)
15 Mitkä tien viereen putosivat, ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, niin saatana tulee heti ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (VES UT 1983)
16 Ja mitkä kivistöön kylvettiin, ovat samoin ne, jotka kuullessaan sanan heti ottavat sen iloiten vastaan, (VES UT 1983)
17 mutta heillä ei ole itsessään juurta, vaan he kestävät ainoastaan hetken aikaa; kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, niin he heti loukkaantuvat. (VES UT 1983)
18 Ja toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt; nämä ovat ne, jotka kuulevat sanan, (VES UT 1983)
19 mutta tämän maailman huolet ja rikkauden petos ja muut himot tulevat ja tukahduttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (VES UT 1983)
20 Ja mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat ne, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja tuottavat hedelmän, mikä kolmenkymmen-, mikä kuudenkymmenen, mikä satakertaisen. (VES UT 1983)
21 Ja hän sanoi heille: "Eihän kynttilää oteta esiin pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eiköhän kynttiläjalkaan asetettavaksi? (VES UT 1983)
22 Sillä mikään ei ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen valoon. (VES UT 1983)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon!" (VES UT 1983)
24 Ja hän sanoi heille: "Katsokaa, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille, vieläpä lisätäänkin teille, jotka kuulette. (VES UT 1983)
25 Sillä jolla on, hänelle annetaan; mutta jolla ei ole, häneltä otetaan pois sekin, mikä hänellä on." (VES UT 1983)
26 Ja hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin milloin mies kylvää siemenen maahan, (VES UT 1983)
27 ja nukkuu ja nousee yöllä ja päivällä; ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä miten. (VES UT 1983)
28 Sillä itsestään maa tuottaa hedelmän; ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (VES UT 1983)
29 Mutta kun hedelmä on valmistunut, lähettää hän heti sinne sirpin, sillä elonaika on tullut." (VES UT 1983)
30 Ja hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli millä vertauksella esitämme sen? (VES UT 1983)
31 Se on niinkuin sinapinsiemen, joka kylvettäessä maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä, (VES UT 1983)
32 mutta kun se on kylvetty, nousee se ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." (VES UT 1983)
33 Ja monin tällaisin vertauksin hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he voivat kuulla; (VES UT 1983)
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsilleen hän erikseen selitti kaikki. (VES UT 1983)
35 Ja sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle puolelle". (VES UT 1983)
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa niinkuin hän oli veneessä; ja muitakin veneitä oli hänen seurassaan. (VES UT 1983)
37 Ja kova myrskytuuli nousi, ja aallot syöksyivät venheeseen, niin että vene jo oli täyttymäisillään. (VES UT 1983)
38 Ja hän oli veneen perässä nukkumassa nojaten päänaluseen. Ja he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (VES UT 1983)
39 Ja noustuaan hän nuhteli tuulta ja sanoi merelle: "Vaikene, ole hiljaa!" Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (VES UT 1983)
40 Ja hän sanoi heille: "Miksi olette niin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (VES UT 1983)
41 Ja kova pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?" (VES UT 1983)
12. RKK UT 1989 (Mark. 4)
Uusi testamentti. Raamatunkäännöskomitean ehdotus 1989 (RKK UT 1989)
1 Kerran Jeesus taas opetti järven rannalla. Hänen ympärilleen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän siirtyi veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli rannalla. (RKK UT 1989)
2 Hän opetti heille vertauksin monia asioita. Näin hän heitä opetti: (RKK UT 1989)
3 "Kuulkaa! Mies lähti kylvämään. (RKK UT 1989)
4 Ja kun hän kylvi, kävi niin, että osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. (RKK UT 1989)
5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, (RKK UT 1989)
6 mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. (RKK UT 1989)
7 Osa taas putosi ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. (RKK UT 1989)
8 Mutta muut jyvät putosivat hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja antoivat sadon, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää." (RKK UT 1989)
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!" (RKK UT 1989)
10 Kun Jeesus sitten oli jäänyt yksin kahdentoista opetuslapsensa ja muiden seuralaistensa kanssa, nämä kyselivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat. (RKK UT 1989)
11 Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta nuo ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina, (RKK UT 1989)
12 jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä huomaisi, jotta he kuullessaankaan eivät kuulisi eivätkä ymmärtäisi, eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi." (RKK UT 1989)
13 Sitten Jeesus sanoi: "Jos te ette käsitä tätä vertausta, niin onko teistä ymmärtämään muitakaan vertauksia? (RKK UT 1989)
14 Kylvömies kylvää sanan. (RKK UT 1989)
15 Tien oheen kylvetty siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana, heti kun se on heihin kylvetty, tulee ottamaan sen pois. (RKK UT 1989)
16 Kylvö kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka sanan kuullessaan heti ottavat sen iloiten vastaan (RKK UT 1989)
17 mutta jotka kestävät vain hetken, koska heiltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, he luopuvat kohta. (RKK UT 1989)
18 Sitten on siemen, joka kylvettiin ohdakkeiden sekaan. Se tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan (RKK UT 1989)
19 mutta joissa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden petolliset houkutukset ja muut mielihalut saavat heissä sijan ja tukahduttavat sanan. (RKK UT 1989)
20 Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan. He tuottavat satoa, kolmekymmentä, kuusikymmentä tai sata jyvää." (RKK UT 1989)
21 Jeesus sanoi: "Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan! (RKK UT 1989)
22 Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. (RKK UT 1989)
23 Jos jollakin teistä on korvat kuulla, hän kuulkoon." (RKK UT 1989)
24 Ja hän lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette. Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan, vielä sen ylikin. (RKK UT 1989)
25 Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on." (RKK UT 1989)
26 Jeesus sanoi: "Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. (RKK UT 1989)
27 Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. (RKK UT 1989)
28 Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. (RKK UT 1989)
29 Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut." (RKK UT 1989)
30 Vielä Jeesus sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa? Millä vertauksella kuvaisimme sitä? (RKK UT 1989)
31 Se on kuin sinapinsiemen. Kun sinapinsiemen kylvetään maahan, se on pienin kaikista maailman siemenistä, (RKK UT 1989)
32 mutta sen taimi nousee maasta ja kasvaa kaikista puutarhan kasveista suurimmaksi. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa." (RKK UT 1989)
33 Monin tällaisin vertauksin hän julisti ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he sitä saattoivat ymmärtää. (RKK UT 1989)
34 Vertauksitta hän ei heille puhunut, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. (RKK UT 1989)
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Nyt lähdemme vastarannalle." (RKK UT 1989)
36 Opetuslapset lähettivät väen pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. (RKK UT 1989)
37 Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. (RKK UT 1989)
38 Mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä pielus päänsä alla. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö näe, me hukumme!" (RKK UT 1989)
39 Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: "Vaikene, ole hiljaa!" Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (RKK UT 1989)
40 Jeesus sanoi heille: "Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" (RKK UT 1989)
41 Silloin suuri pelko valtasi heidät ja he kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on? Häntähän tottelevat tuuli ja aallotkin." (RKK UT 1989)
13. KR 1992 (Mark. 4)
Pyhä Raamattu (kirkkoraamattu 1992) (KR 1992)
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
https://raamattu365.fi/bible/kr92/gen/1/
https://www.bible.com/fi/bible/330/GEN.1.FB92
Uusi testamentti lyhyesti selitettynä. Heikki Koskenniemi ja Jukka Thurén.
Toim. Erkki Koskenniemi. SLEY-Kirjat 1992 (UTLS 1992)
Kylväjä
1 Kerran Jeesus taas opetti järven rannalla. Hänen ympärilleen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän siirtyi veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli rannalla. [4:1–9: Matt. 13:1–9; Luuk. 8:4–8 : Mark. 1:16+] (KR 1992)
2 Hän opetti heille vertauksin monia asioita. Näin hän heitä opetti: (KR 1992)
[Vertaus jää mieleen, askarruttaa ajatuksia ja salaisuuden avautuessa opettaa tehokkaasti. (UTLS 1992)]
3 "Kuulkaa! Mies lähti kylvämään. (KR 1992)
[Kylväminen tapahtuu syksyllä sen jälkeen, kun syyssateet ovat pehmittäneet maan. (UTLS 1992)]
4 Ja kun hän kylvi, kävi niin, että osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. (KR 1992)
["Tien oheen" tarkoittaa jalankulkijoiden kovaksi tallaamaa polkua, josta lintujen on helppo syödä siemenet. (UTLS 1992)]
5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, (KR 1992)
6 mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. (KR 1992)
[Varsinkin pengerretyissä peltotilkuissa oli maata epätasaisesti. Ohut kostea maaperä lämpeni nopeasti ja edisti siemenen itämistä, mutta ei tarjonnut kunnon kasvupohjaa. (UTLS 1992)]
7 Osa taas putosi ohdakkeiden sekaan, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. (KR 1992)
[Luvatun maan maanviljelijän on käytävä ankaraa taistelua rikkaruohoja vastaan. Erityisesti ohdakkeita on monta lajia, ja ne ottavat nopeasi pellossa vallan. (UTLS 1992)]
8 Mutta muut jyvät putosivat hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja antoivat sadon, mikä kolmekymmentä, mikä kuusikymmentä, mikä sata jyvää." (KR 1992)
[Kymmenkertaiseen satoon voi olla tyytyväinen, satakertainen on jo haavetta. Ajanlaskun alun kosteusolosuhteet (metsät?) ovat voineet auttaa parempaan tulokseen kuin myöhemmät kuivemmat ajat. (UTLS 1992)]
9 Ja hän sanoi: "Jolla on korvat, se kuulkoon!" [Matt. 11:15+] (KR 1992)
Vertausten tarkoitus (KR 1992)
10 Kun Jeesus sitten oli jäänyt yksin kahdentoista opetuslapsensa ja muiden seuralaistensa kanssa, nämä kyselivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat. [4:10–12: Matt. 13:10–17; Luuk. 8:9,10] (KR 1992)
11 Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta nuo ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina, [Matt. 13:11+] (KR 1992)
[Jumalan valtakunta on pohjimmiltaan aina ihmisymmärrykselle salaisuus. Jumalan valtakunnan salaisuuksilla tarkoitettiin Jumalan salaisia suunnitelmia viimeisten aikojen varalle. Opetuslapset olivat etuoikeutettuja saadessaan ymmärtää asioita, jotka ulkopuolisille kerrottiin toistaiseksi vain vertauksin. (UTLS 1992)]
12 jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä huomaisi, jotta he kuullessaankaan eivät kuulisi eivätkä ymmärtäisi, eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi." [Jes. 6:9,10+; Joh. 12:40; Ap. t. 28:26,27; Room. 11:8] (KR 1992)
[Niille, jotka ovat sallineet sydämensä paatua Jumalan sanalle, saarna ja Herran pelastussuunnitelma jää käsittämättömäksi. Se, miksi toinen (saman) evankeliumin sanan vaikutuksesta herää ja toinen paatuu, on syvimmältään Jumalan salaisuus. Mutta, ne jotka on herätetty synnin unesta, saavat sitä suuremmalla kiitollisuudella ylistää rakasta Vapahtajaamme Jeesusta – synnin, kuoleman ja perkeleen kukistajaa.]
Kylväjävertauksen selitys
13 Sitten Jeesus sanoi: "Jos te ette käsitä tätä vertausta, niin onko teistä ymmärtämään muitakaan vertauksia? [4:13–20: Matt. 13:18–23; Luuk. 8:11–15] (KR 1992)
14 Kylvömies kylvää sanan. [Joh. 4:36; 1. Kor. 9:11; Jaak. 1:21; 1. Piet. 1:23] (KR 1992)
[Kylväjä on Jeesus itse. Hän antaa sanansa eli 'siemenen' ensin apostoleille, jotka puolestaan lähettävät sananpalvelijat eli seurakuntien paimenet. Ja lopulta paimen lähettää messun päätteeksi seurakunnan maailmaan pitämään tavalla tai toisella esillä pelastavaa evankeliumia.]
15 Tien oheen kylvetty siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana, heti kun se on heihin kylvetty, tulee ottamaan sen pois. (KR 1992)
16 Kylvö kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka sanan kuullessaan heti ottavat sen iloiten vastaan (KR 1992)
17 mutta jotka kestävät vain hetken, koska heiltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, he luopuvat kohta. (KR 1992)
[Juuri tarkoittaa Jumalan sanaan juurtumista: so. Raamatun lukemista, Raamatun sanalle uskollisen opetuksen kuuntelemista ja osallistumista messussa pyhälle ehtoolliselle sekä kuullun sanan soveltamista omaan elämään – ennen kaikkea syntien tunnustamista ja anteeksi uskomista.]
Kol. 2:6–7
6 Niin kuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, (Kol02_06)
7 juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niin kuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen. (Kol02_07)
18 Sitten on siemen, joka kylvettiin ohdakkeiden sekaan. Se tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan (KR 1992)
19 mutta joissa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden petolliset houkutukset ja muut mielihalut saavat heissä sijan ja tukahduttavat sanan. [Mark. 10:22; Luuk. 12:15; 1. Tim. 6:9,10] (KR 1992)
20 Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan. He tuottavat satoa, kolmekymmentä, kuusikymmentä tai sata jyvää." (KR 1992)
Sanan oikea kuuleminen
21 Jeesus sanoi: "Ei kai lamppua sitä varten tuoda huoneeseen, että se pantaisiin vakan alle tai vuoteen alle? Lampunjalkaanhan se pannaan! [4:21–25: Luuk. 8:16–18 : Matt. 5:15; Luuk. 11:33] (KR 1992)
[Sananmukaisesti 'ei kai lamppu tule', so. ei Jeesus eli lamppu/valo tule sydämen huoneeseen piilotettavaksi.]
[Vakkaa, todennäköisimmin mittavakkaa, käytettiin lampun sammuttamiseen. Jos nimittäin öljylampun puhalsi sammuksiin, niin siitä tuli käryä. (UTLS 1992)]
22 Kaikki kätketty on olemassa vain ilmi tuotavaksi, salassa oleva vain siksi että se tulisi julki. [Matt. 10:26] (KR 1992)
23 Jos jollakin teistä on korvat, hän kuulkoon." [Matt. 11:15+] (KR 1992)
24 Ja hän lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette. Niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan, vielä sen ylikin. [Matt. 7:2; Luuk. 6:38] (KR 1992)
25 Jolla on, sille annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on." [Matt. 13:12+] (KR 1992)
[Sille, jolla on Jumalan sana, annetaan lisää. Siltä, jolla ei ole Jumalan sanaa, otetaan pois se vähäinenkin (tämän maailman) hyvyys, minkä hän luulee omistavansa.]
Itsestään kasvava vilja
26 Jeesus sanoi: "Tällainen on Jumalan valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. (KR 1992)
[Tätä siemenvertausta ei ole muissa evankeliumeissa. (UTLS 1992)]
27 Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. [Jes. 55:10,11; Jaak. 5:7] (KR 1992)
28 Maa tuottaa sadon aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. (KR 1992)
[Jumalan valtakunta ei ole ihmisen voimin kehitettävissä. Sanansiemenen "kasvu" tapahtuu sanan itsensä vaikuttamana. Meillä on seurakuntana vastuu sanan kylvämisestä, mutta itse kasvu ei ole ihmisen vallassa tai määrättävissä.]
29 Ja heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on tullut." (KR 1992)
Joel 4:13
13 Lähettäkää sirppi, sillä sato on kypsynyt. Tulkaa polkemaan, sillä kuurna on täynnä ja kuurna-altaat pursuvat ylitse; sillä heidän pahuutensa on suuri. (Joel04_13)
Ilm. 14:15
15 Temppelistä tuli toinen enkeli, joka kovalla äänellä huusi pilven päällä istuvalle: "Pane sirppisi työhön ja leikkaa, nyt on sadonkorjuun aika. Maan sato on kypsä korjattavaksi." (Ilm14_15)
Sinapinsiemen
30 Vielä Jeesus sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa? Millä vertauksella kuvaisimme sitä? [4:30–32: Matt. 13:31,32; Luuk. 13:18,19] (KR 1992)
31 Se on kuin sinapinsiemen. Kun sinapinsiemen kylvetään maahan, se on pienin kaikista maailman siemenistä, [Matt. 17:20; Luuk. 17:6] (KR 1992)
32 mutta sen taimi nousee maasta ja kasvaa kaikista puutarhan kasveista suurimmaksi. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa." [Hes. 17:23, 31:6] (KR 1992)
33 Monin tällaisin vertauksin hän julisti ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he sitä saattoivat ymmärtää. [4:33,34: Matt. 13:34,35 : Mark. 4:3,9,23] (KR 1992)
34 Vertauksitta hän ei heille puhunut, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. [Mark. 4:11,13, 7:17, 9:28, 10:10] (KR 1992)
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Nyt lähdemme vastarannalle." [4:35–41: Matt. 8:23–27; Luuk. 8:22–25 : Matt. 8:18] (KR 1992)
36 Opetuslapset lähettivät väen pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. [Mark. 1:16+] (KR 1992)
[Opetuslapset ottivat Jeesuksen mukaansa 'kuten/niin kuin hän jo oli veneessä'. Jeesus oli mennyt veneeseen ennen opetuslapsia, mahdollisesti hän oli jo nukkumassa veneen lähtiessä liikkeelle. (UTLS 1992)]
37 Äkkiä nousi kova myrskytuuli ja aallot löivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. (KR 1992)
[Välimereltä tai Syyrian autiomaasta äkkiä puhaltavat tuulet voivat nostaa Gennesaretinjärvellä yllättävästi myrskyjä. (UTLS 1992)]
38 Mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö näe, me hukumme!" [Joona 1:5,6] (KR 1992)
[Päänalunen eli pielus oli veneen perämiestä varten. (UTLS 1992)]
["Etkö välitä!" Opetuslapset suorastaan nuhtelevat Mestariaan välinpitämättömyydestä.]
39 Silloin hän nousi, nuhteli tuulta ja käski merta: "Vaikene, ole hiljaa!" Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. [Matt. 8:26+] (KR 1992)
[Samaa nuhdella-sanaa käytetään myös saastaista henkeä nuhdeltaessa. Elämää uhkaavat tuuli ja merenkäynti edustavat tuhoisia alkuvoimia, jotka ovat kuitenkin alistettu Jeesuksen käskyvallan alle. (UTLS 1992)]
Ps. 65:8, Ps. 89:10
Mark. 1:25
25 Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä." (Mark01_25)
Ps. 93:3–4
3 Vesivirrat nostavat, Herra, vesivirrat nostavat pauhinansa, niin, vesivirrat nostavat kuohunsa. (Ps093_03)
4 Mutta yli suurten, voimallisten vetten pauhinan, yli meren kuohujen on Herra korkeudessa voimallinen. (Ps093_04)
40 Jeesus sanoi heille: "Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" [Mark. 8:21] (KR 1992)
[Opetuslasten ei olisi tarvinnut pelätä, koska Jeesus oli mukana. (UTLS 1992)]
41 Silloin suuri pelko valtasi heidät ja he kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on? Häntähän tottelevat tuuli ja aallotkin." (KR 1992)
14. JKR 1993 (Mark. 4)
Jumalan Kansan Pyhä Raamattu (Uuras Saarnivaara). Uusi Tie 1993 (JKR 1993)
https://raamattu365.fi/bible/jkr/gen/1/
Vertaus kylväjästä
1 Jeesus rupesi taas opettamaan järven rannalla. Kun hänen luokseen kokoontui paljon kansaa, hän meni veneeseen. Hän istui järvellä veneessä, ja väkijoukko oli maalla järven rannalla. (JKR 1993)
2 Hän opetti heille vertauksilla monia asioita ja sanoi heille opetuksessaan: (JKR 1993)
3 "Kuulkaa! Muuan mies lähti kylvämään. (JKR 1993)
4 Hänen kylväessään osa jyvistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. (JKR 1993)
5 Osa putosi kallioperälle, jossa jyvillä ei ollut paljoa maata. Siemen nousi kohta oraalle, kun sillä ei ollut syvää maata, (JKR 1993)
6 mutta auringon noustua oraat poudittuivat ja kuivettuivat helteessä, koska niillä ei ollut juurta. (JKR 1993)
7 Osa putosi ohdakkeiden sekaan. Nämä nousivat ja tukahuttivat oraan, eikä siitä saatu satoa. (JKR 1993)
8 Osa putosi hyvään maahan. Se nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon, mikä 30, mikä 60, mikä 100 jyvää." (JKR 1993)
9 Jeesus sanoi heille: "Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon." (JKR 1993)
10 Kun hän sitten oli jäänyt yksin, hänen ympärillään olevat kyselivät niiden kahdentoista kanssa, mitä nämä vertaukset tarkoittivat. (JKR 1993)
11 Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksina, (JKR 1993)
12 että he näkisivät, mutta eivät huomaisi, ja kuulisivat, mutta eivät ymmärtäisi, eivät kääntyisi ja saisi anteeksi." (JKR 1993)
13 Jeesus sanoi heille: "Jos te ette käsitä tätä vertausta, kuinka te voitte ymmärtää muitakaan vertauksia? (JKR 1993)
Kylväjävertauksen selitys
14 Kylväjä kylvää sanan. (JKR 1993)
15 Tien oheen pudonneet ovat ne, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, Saatana heti tulee ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (JKR 1993)
16 Kallioperälle kylvetyt kuvaavat niitä, jotka sanan kuultuaan heti ottavat sen ilolla vastaan. (JKR 1993)
17 Heillä ei kuitenkaan ole juurta, ja siksi he kestävät vain jonkin aikaa. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he kohta luopuvat pois. (JKR 1993)
18 Ohdakkeiden joukkoon kylvetyt tarkoittavat niitä, jotka kuulevat sanaa, (JKR 1993)
19 mutta maailman huolet, rikkauden viettelys ja muut himot pääsevät heissä valtaan ja tukahuttavat sanan, eikä se tuota satoa. (JKR 1993)
20 Hyvään maahan kylvetyt kuvaavat ihmisiä, jotka kuulevat sanaa, ottavat sen vastaan ja tuottavat satoa, kuka 30, kuka 60, kuka 100 jyvää." (JKR 1993)
Sanan oikea kuuleminen
21 Jeesus sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin vakan tai vuoteen alle pantavaksi? Eiköhän pantavaksi lampunjalkaan? (JKR 1993)
22 Mikään ei ole salattuna muuta varten kuin tullakseen ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen julki. (JKR 1993)
23 Jos jollakin on korvat kuulla, hän kuulkoon." (JKR 1993)
24 Jeesus lisäsi: "Huomatkaa, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin. (JKR 1993)
25 Jolla näet on, sille annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on.
[vrt. Luuk08_18 "mitä hän luulee itsellään olevan", itsensä pettävän kuviteltu hyvä] (JKR 1993)
Siemen ja sen kasvu
26 Jeesus sanoi: "Jumalan valtakunta on tällainen: Mies kylvää siemenen maahan. (JKR 1993)
27 Hän nukkuu ja hän nousee öin ja päivin. Siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä miten. (JKR 1993)
28 Itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. (JKR 1993)
29 Sadon kypsyttyä hän lähettää kohta sirpin, sillä korjuun aika on tullut." (JKR 1993)
Sinapinsiemen
30 Jeesus sanoi vielä: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, millä vertauksella sitä kuvaisimme? (JKR 1993)
31 Se on kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettäessä on pienin kaikista [viljelyskasvien] siemenistä maan päällä. (JKR 1993)
32 Kun se on kylvetty, se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista tehden suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat oleilla sen varjossa."
[Jeesus tarkoitti nähtävästi niillä seuduilla yleistä Salvadora persica -kasvia (persianhammastikkupuu), joka on sinappina käytetyistä kasveista pienisiemenisin. Pienet linnut voivat oleilla tämän kasvin varjossa ja istua sen oksilla. Kataskeenoun merkitsee perustavasti oleilemista, majailemista.] (JKR 1993)
33 Monilla tämäntapaisilla vertauksilla Jeesus julisti heille sanaa sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan. (JKR 1993)
34 Ilman vertausta hän ei puhunut heille. Opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. (JKR 1993)
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Lähtekäämme järven toiselle puolelle." (JKR 1993)
36 Opetuslapset lähettivät kansan pois ja ottivat Jeesuksen mukaansa veneessä, jossa hän jo istui. Muitakin veneitä lähti hänen mukaansa. (JKR 1993)
37 Silloin nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät veneeseen, niin että se oli jo täyttymäisillään.
[prees. med. merkitsee 'oli täyttymäisillään'.] (JKR 1993)
38 Jeesus nukkui sen perässä päänaluseen nojaten. He herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me olemme hukkumaisillamme?"
[prees. med. olemme hukkumaisillamme] (JKR 1993)
39 Herättyään Jeesus nousi, nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (JKR 1993)
40 Jeesus sanoi heille: "Miksi noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" (JKR 1993)
41 Suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että järvi tottelevat häntä?" (JKR 1993)
15. RK 2012 (Mark. 4)
Pyhä Raamattu. Raamattu Kansalle ry 2012 (RK 2012)
https://raamattukansalle.fi/rk-raamattu/
https://www.bible.com/fi/bible/1745/GEN.1.FINRK
https://raamattu365.fi/bible/rk/gen/1/
Uusi testamentti. Raamattu Kansalle ry 1999 (RK UT 1999)
Sana elämään. Kommentaariraamattu. Aikamedia Oy 2018 (SEK 2018)
Vertaukset Jumalan valtakunnasta
Kylväjävertaus (Matt. 13:1–9; Luuk. 8:4–8)
1 Jeesus rupesi taas opettamaan järven rannalla. Hänen luokseen kokoontui niin paljon ihmisiä, että hän astui veneeseen ja istui siinä järvellä. Kansanjoukko jäi järven rantaan. (RK 2012)
2 Hän opetti heille vertauksin monia asioita. Opettaessaan hän sanoi: (RK 2012)
3 "Kuulkaa! Kylväjä lähti kylvämään. (RK 2012)
4 Hänen kylväessään osa siemenistä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät ne. (RK 2012)
[Taitavinkaan kylväjä ei voinut estää siementen leviämistä muuallekin kuin hyvään maaperään. Kylväjä heitti siementä niin runsaasti, että riittävä määrä putosi niistä hyvään maahan ja tuotti satoa. (SEK 2018)]
5 Osa taas putosi kallioperälle, jossa siemenillä ei ollut paljon maata. Ne nousivat pian oraalle, kun niillä ei ollut syvää maata. (RK 2012)
6. Auringon noustua oraat kuitenkin paahtuivat, ja koska niillä ei ollut juurta, ne kuivettuivat. (RK 2012)
7 Osa putosi orjantappuroiden sekaan. Orjantappurat kasvoivat ja tukahduttivat oraan, eikä se antanut satoa. (RK 2012)
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, nousi oraalle, kasvoi ja antoi sadon, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen- ja mikä satakertaisen." (RK 2012)
9 Sitten Jeesus sanoi heille: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!" (RK 2012)
[Kuullun Jumalan sanan vastaanottaminen muuttaa ihmisen ajattelua ja elämää. (SEK 2018)]
Vertausten tarkoitus (Matt. 13:10–17; Luuk. 8:9,10)
10 Kun Jeesus oli jäänyt yksin, ne kaksitoista ja muut hänen ympärillään olevat kysyivät häneltä, mitä vertaukset tarkoittivat. (RK 2012)
11 Hän sanoi heille: "Teille on uskottu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksin, (RK 2012)
12 että he näkevinä näkisivät eivätkä käsittäisi ja kuulevina kuulisivat - eivätkä ymmärtäisi, etteivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi." (RK 2012)
Kylväjävertauksen selitys (Matt. 13:18–23; Luuk. 8:11–15)
13 Vielä Jeesus sanoi heille: "Ettekö käsitä tätä vertausta? Kuinka sitten voisitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (RK 2012)
14 Kylväjä kylvää sanan. (RK 2012)
15 Tien oheen kylvetty kuvaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joilta Saatana tulee heti ottamaan pois heihin kylvetyn sanan. (RK 2012)
16 Kallioperälle kylvetty kuvaa taas niitä, jotka kuullessaan sanan ottavat sen heti iloiten vastaan, (RK 2012)
17 mutta koska heillä ei ole juurta itsessään, he kestävät vain hetken. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he luopuvat heti. (RK 2012)
18 Orjantappuroiden sekaan kylvetty kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan, (RK 2012)
19 mutta tämän maailman huolet, rikkauden petollinen viettelys ja muut himot pääsevät heissä tukahduttamaan sanan, niin että se jää hedelmättömäksi. (RK 2012)
20 Mutta hyvään maahan kylvetty kuvaa niitä, jotka kuulevat sanan, ottavat sen vastaan ja tuottavat sadon, mikä kolmikymmen-, mikä kuusikymmen-, mikä satakertaisen." (RK 2012)
Sanan oikea kuuleminen (Luuk. 8:16–18)
21 Sitten Jeesus sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin siksi, että se pantaisiin vakan tai vuoteen alle. Eikö siksi, että se pantaisiin lampunjalkaan? (RK 2012)
22 Eihän mikään ole salattuna muuta varten kuin tullakseen ilmi eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen julki. (RK 2012)
23 Jos jollakulla on korvat kuulla, se kuulkoon." (RK 2012)
24 Vielä hän sanoi heille: "Tarkatkaa sitä, mitä kuulette. Millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, ja vielä lisätäänkin. (RK 2012)
25 Jolla on, sille annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on." (RK 2012)
Vertaus itsestään kasvavasta viljasta
26 Jeesus sanoi: "Tämän kaltainen on Jumalan valtakunta: Mies kylvää siemenen maahan. (RK 2012)
27 Nukkuipa hän tai valvoi, öin ja päivin, siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. (RK 2012)
28 Maa tuottaa sadon aivan itsestään: ensin korren, sitten tähkän ja viimein täyden jyvän tähkään. (RK 2012)
29 Heti kun sato on kypsä, hän lähettää sirpin, sillä sadonkorjuun aika on tullut." (RK 2012)
Vertaus sinapinsiemenestä (Matt. 13:31–35; Luuk. 13:18,19)
30 Sitten Jeesus sanoi: "Mihin vertaisimme Jumalan valtakuntaa, mitä vertausta siitä käyttäisimme? (RK 2012)
31 Se on kuin sinapinsiemen, joka maahan kylvettäessä on pienin kaikista siemenistä maan päällä. (RK 2012)
32 Mutta maahan kylvettynä se kasvaa, ja siitä tulee suurin kaikista vihanneskasveista. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." (RK 2012)
33 Monin tällaisin vertauksin Jeesus puhui ihmisille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan. (RK 2012)
34 Ilman vertausta hän ei puhunut heille, mutta opetuslapsilleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään. (RK 2012)
Suuria ihmeitä
Jeesus tyynnyttää myrskyn (Matt. 8:23–27; Luuk. 8:22–25)
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi opetuslapsille: "Lähtekäämme toiselle rannalle." (RK 2012)
36 He lähettivät kansan luotaan ja lähtivät Jeesuksen kanssa veneellä, jossa hän jo oli. Myös muita veneitä oli hänen matkassaan. (RK 2012)
37 Pian nousi kova myrsky ja aallot syöksyivät veneeseen, niin että se oli täyttymäisillään. (RK 2012)
[Galileanjärvi on yli 200 metriä merenpinnan alapuolella ja korkeiden vuorten ympäröimä. Maan poikki puhaltavat tuulet voimistuvat järven läheisyydessä ja voivat aiheuttaa yllättäviä äkillisiä myrskyjä. (SEK 2018)]
38 Jeesus nukkui veneen perässä nojaten päänaluseen. Opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, etkö välitä siitä, että me hukumme?" (RK 2012)
39 Herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa!" Niin tuuli asettui, ja tuli aivan tyven. (RK 2012)
40 Hän sanoi heille: "Miksi te olette peloissanne? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?" (RK 2012)
[Me luonnostamme perisyntiset usein aliarvioimme Jumalan kykyä ja tahtoa auttaa meitä hädässä.]
41 Heidät valtasi suuri pelko, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä oikein on, kun tuuli ja merikin tottelevat häntä?" (RK 2012)
16. STLK 2017 (Mark. 4)
Pyhä Raamattu (Markku Särelä).
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko 2017 (STLK 2017)
https://raamattu365.fi/bible/stlk/gen/1/
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Jeesuksen vertaus kylväjästä
1 Sitten hän rupesi taas opettamaan järven rannalla. Hänen luokseen kokoontui paljon kansaa, jonka tähden hän astuttuaan veneeseen istui siinä järvellä, ja kaikki kansa oli maalla järven rannalla. (STLK 2017)
2 Hän opetti heitä monilla vertauksilla ja sanoi heille opettaessaan: (STLK 2017)
3 "Kuulkaa! Katso, kylväjä lähti kylvämään. (STLK 2017)
4 Tapahtui hänen kylväessään, että osa putosi tien vierelle, ja taivaan linnut tulivat ja söivät sen. (STLK 2017)
5 Osa putosi kallioiselle paikalle, jossa sillä ei ollut paljon maata, ja se nousi heti oraalle, koska sillä ei ollut syvää maata. (STLK 2017)
6 Mutta auringon noustua se paahtui, ja kun sillä ei ollut juurta, se kuivui. (STLK 2017)
7 Osa putosi orjantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat sen, eikä se tehnyt hedelmää. (STLK 2017)
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, nousi oraalle, kasvoi, antoi sadon ja tuotti mikä kolmekymmentä-, mikä kuusikymmentä- ja mikä satakertaisen sadon." (STLK 2017)
9 Hän sanoi: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon." (STLK 2017)
10 Kun hän oli yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, sekä ne kaksitoista kysyivät häneltä tästä vertauksesta. (STLK 2017)
11 Hän sanoi heille: "Teille on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, (STLK 2017)
12 että he näkisivät näkemällä, eivätkä huomaisi, ja kuulisivat kuulemalla, eivätkä ymmärtäisi, etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi." (STLK 2017)
13 Hän sanoi heille: "Jos ette käsitä tätä vertausta, kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset? (STLK 2017)
14 Kylväjä kylvää sanan. (STLK 2017)
15 Mitkä tien vierelle putosivat, ovat niitä, joihin sana kylvetään, mutta kun he sen kuulevat, saatana tulee heti ja ottaa pois heihin kylvetyn sanan. (STLK 2017)
16 Mitkä kalliolle kylvettiin, ovat ne, jotka, kun kuulevat sanan, ottavat sen heti ilolla vastaan, (STLK 2017)
17 mutta heillä ei ole juurta itsessään, vaan he kestävät ainoastaan jonkin aikaa. Kun sitten tulee ahdistus tai vaino sanan tähden, he heti lankeavat pois. (STLK 2017)
18 Toisia ovat orjantappuroihin kylvetyt. Nämä ovat niitä, jotka kuulevat sanan, (STLK 2017)
19 mutta tämän maailman huolet ja rikkauden petollisuus ja muut himot pääsevät valtaan ja tukahduttavat sanan, ja se jää hedelmättömäksi. (STLK 2017)
20 Mitkä hyvään maahan kylvettiin, ovat niitä, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan ja kantavat hedelmän, mikä kolmekymmentä-, mikä kuusikymmentä-, mikä satakertaisen." (STLK 2017)
Jeesuksen muita opetuksia ja vertauksia Jumalan valtakunnasta
21 Hän sanoi heille: "Eihän lamppua oteta esiin pantavaksi vakan alle tai vuoteen alle? Eikö lampunjalkaan pantavaksi? (STLK 2017)
22 Sillä ei mikään ole salattua muuta varten, kuin jotta se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen ilmi. (STLK 2017)
23 Jos jollakulla on korvat kuulla, kuulkoon." (STLK 2017)
24 Hän sanoi heille: "Katsokaa, mitä kuulette. Millä mitalla mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille, jotka tämän kuulette, lisätäänkin. (STLK 2017)
25 Sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on." (STLK 2017)
26 Hän sanoi: "Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies kylvää siemenen maahan, (STLK 2017)
27 ja hän nukkuu, ja hän nousee, öin ja päivin, ja siemen orastaa ja kasvaa, hän ei itse tiedä, miten. (STLK 2017)
28 Sillä itsestään maa tuottaa viljan: ensin korren, sitten tähkän, sitten täyden jyvän tähkään. (STLK 2017)
29 Mutta kun vilja on tuleentunut, hän lähettää heti sinne sirpin, sillä korjuuaika on käsillä." (STLK 2017)
30 Hän sanoi: "Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme? (STLK 2017)
31 Se on kuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista kylvösiemenistä maan päällä. (STLK 2017)
32 Mutta kun se on kylvetty, se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista puutarhakasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon." (STLK 2017)
33 Monilla tällaisilla vertauksilla hän puhui heille sanaa, sen mukaan kuin he kykenivät kuulemaan, (STLK 2017)
34 ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsilleen hän selitti kaikki, kun he olivat muista erillään. (STLK 2017)
Jeesus asettaa myrskyn järvellä
35 Sinä päivänä hän illan tultua sanoi heille: "Lähtekäämme yli toiselle rannalle." (STLK 2017)
36 Niin he laskivat kansan luotaan ja ottivat hänet mukaansa hänen ollessaan jo veneessä, ja muitakin veneitä oli hänen seurassaan. (STLK 2017)
37 Nousi kova myrskytuuli, ja aallot syöksyivät yli veneeseen, niin että se jo täyttyi. (STLK 2017)
38 Mutta itse hän oli veneen perällä ja nukkui nojaten päänaluseen. Niin he herättivät hänet ja sanoivat hänelle: "Opettaja, etkö välitä siitä, että hukumme?" (STLK 2017)
39 Herättyään hän nuhteli tuulta ja sanoi järvelle: "Vaikene, ole hiljaa." Tuuli asettui, ja tuli suuri tyyneys. (STLK 2017)
40 Hän sanoi heille: "Miksi olette sillä tavoin pelkureita? Kuinka teillä ei ole uskoa?" (STLK 2017)
41 Suuri pelko valtasi heidät, ja he sanoivat toisilleen: "Kuka tämä onkaan, kun sekä tuuli että meri häntä tottelevat?" (STLK 2017)
17. MARK 2017 (Mark. 4)
DigiMarkus. Evankeliumikäännös mobiilikäyttäjille.
Suomen Pipliaseura 2017 (MARK 2017)
https://raamattu.fi/raamattu/DMrk/
Vertaukset Jumalan valtakunnasta
Kylväjä
1 Jeesus oli jälleen opettamassa järven rannalla. Ihmisiä kerääntyi hänen luokseen niin paljon, että hän siirtyi veneeseen istumaan. (MARK 2017)
2 Sieltä käsin hän opetti rannalla olevalle väkijoukolle monia asioita ja käytti hyväkseen vertauksia. Näin hän opetti: (MARK 2017)
3 "Kuulkaa! Eräs mies lähti kylvämään. (MARK 2017)
4 Kun hän kylvi, osa jyvistä putosi tien poskeen, josta linnut söivät ne. (MARK 2017)
5 Osa putosi kivikkoon, jossa oli vain vähän maata ja jossa ne itivät nopeasti. (MARK 2017)
6 Auringon paahde kuitenkin kuihdutti jyvät, koska niillä ei ollut juurta. (MARK 2017)
7 Osa jyvistä taas putosi ohdakkeiden sekaan. Ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat viljan, eikä satoa tullut. (MARK 2017)
8 Mutta loput jyvistä putosivat hyvään maahan. Ne nousivat oraalle, kasvoivat ja antoivat sadon. Osa jyvistä tuotti 30- tai 60-kertaisen sadon, osa jopa satakertaisen." (MARK 2017)
9 Jeesus sanoi: "Jos teillä on korvat, kuunnelkaa tarkkaan."
Vertausten tarkoitus
10 Kun suurin kuulijajoukko oli lähtenyt, Jeesuksen 12 oppilasta ja muut seuraajat kyselivät häneltä vertauksista. (MARK 2017)
11 Jeesus sanoi heille: "Teille on kerrottu salaisuus Jumalan valtakunnasta. Nuo ulkopuoliset kuulevat kaiken vain vertauksina: (MARK 2017)
12 He katsovat eivätkä näe, kuuntelevat eivätkä ymmärrä, jotta eivät kääntyisi väärältä tieltään ja saisi anteeksi." Kylväjävertauksen selitys (MARK 2017)
13 Sitten Jeesus sanoi: "Jos ette käsitä tätä vertausta, miten ymmärtäisitte muitakaan? (MARK 2017)
14 Kylväjä kylvää hyvän sanoman. (MARK 2017)
15 Tien poskeen kylvetty siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanoman mutta joilta Saatana vie sen heti pois. (MARK 2017)
16 Kylväminen kivikkoon taas kuvaa niitä, jotka ottavat sanoman iloiten vastaan (MARK 2017)
17 mutta joihin se ei pääse kunnolla juurtumaan. Kun he sitten joutuvat sanoman vuoksi ahdinkoon tai vainotuiksi, he hylkäävät sen saman tien. (MARK 2017)
18 Sitten on siemen, joka kylvettiin ohdakkeiden sekaan. Se kuvastaa niitä ihmisiä, jotka kuulevat sanoman (MARK 2017)
19 mutta joilla maalliset murheet, rikkauksiin harhautuminen ja muut mielihalut tukahduttavat sanoman niin, ettei se kanna satoa. (MARK 2017)
20 Kylväminen hyvään maahan kuvaa sen sijaan ihmisiä, jotka kuulevat sanoman ja ottavat sen vastaan. He tuottavat satoa 30- tai 60-kertaisesti, jopa satakertaisesti."
Sanoman oikea kuuleminen
21 Jeesus jatkoi puhettaan: "Ei kai lamppua tuoda huoneeseen siksi, että se pantaisiin ruukun tai sängyn alle piiloon? Lampunjalkaanhan se pannaan! (MARK 2017)
22 Kaikki kätketty odottaa ilmituloa. Salaisuudet on tarkoitettu paljastettaviksi. (MARK 2017)
23 Jos teillä on korvat, kuunnelkaa tarkkaan." (MARK 2017)
24 Jeesus lisäsi: "Jos kuuntelette tarkkaavaisesti, saatte samalla mitalla ymmärrystä ja enemmänkin. (MARK 2017)
25 Jolla on, sille annetaan lisää. Jolla ei ole, siltä otetaan sekin vähä, mitä hänellä on." Itsestään kasvava vilja (MARK 2017)
26 Jeesus jatkoi puhettaan: "Jumalan valtakunta on tällainen: Viljelijä kylvää siemenen maahan. (MARK 2017)
27 Hän nukkuu yönsä ja herää uuteen päivään samalla, kun siemen on omia aikojaan kasvanut. (MARK 2017)
28 Maa tuottaa sadon aivan itsestään. Ensin korren, sitten tähkän, sitten kypsät jyvät tähkään. (MARK 2017)
29 Mutta kun sato on kypsynyt, viljelijä kerää sen talteen sirpillä."
Sinapinsiemen
30 Jeesus jatkoi: "Mihin voisimme verrata Jumalan valtakuntaa? (MARK 2017)
31 Se on kuin maahan kylvetty sinapinsiemen. Sinapinsiemen on pienin kaikista maailman siemenistä, (MARK 2017)
32 mutta kun se on kylvetty ja taimi nousee maasta, se kasvaa puutarhan suurimmaksi kasviksi. Se tekee niin suuria oksia, että linnut voivat pesiä sen varjossa." (MARK 2017)
33 Jeesus käytti monia tällaisia vertauksia puhuessaan ihmisille, sen mukaan kuin he kykenivät ymmärtämään. (MARK 2017)
34 Ilman vertauksia Jeesus ei heille puhunut. Mutta oppilailleen hän selitti kaiken, kun he olivat keskenään.
Suuria ihmeitä
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Samana päivänä illan tultua Jeesus sanoi oppilailleen: "Nyt lähdetään vastarannalle." (MARK 2017)
36 Oppilaat lähettivät ihmisjoukon pois ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Samalla lähti muitakin veneitä. (MARK 2017)
37 Järvellä nousi kova myrsky ja aallot löivät veneeseen. Vene oli täyttymäisillään vedestä, (MARK 2017)
38 mutta Jeesus vain nukkui veneen perässä pää tyynyllä. Oppilaat herättivät hänet ja huusivat: "Opettaja, etkö välitä, vaikka hukumme?" (MARK 2017)
39 Silloin Jeesus nousi, nuhteli tuulta ja käski järveä: "Vaikene, ole hiljaa!" Tuuli asettui, ja tuli aivan tyyntä. (MARK 2017)
40 Jeesus kysyi oppilailtaan: "Miksi te oikein pelkäätte? Ettekö vieläkään luota minuun?" (MARK 2017)
41 Silloin suuri pelko valtasi oppilaat ja he kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on? Jopa tuuli ja aallot tottelevat häntä." (MARK 2017)
18. UT 2020 (Mark. 4)
UT2020. Uusi testamentti alkukielestä mobiilikäyttäjille.
Suomen Pipliaseura 2020 (UT 2020)
https://raamattu.fi/ut2020
Vertaukset Jumalan valtakunnasta (Mark. 4:1–34)
Kylväjä
1 Jeesus opetti taas järven rannalla. Hänen luokseen tuli niin paljon väkeä, että hän nousi veneeseen. Hän istui järvellä opettamassa väkijoukkoa, joka kuunteli rannalla. (UT 2020)
2 Jeesus opetti monia asioita vertausten avulla: (UT 2020)
3 "Kuunnelkaa! Mies lähti kylvämään. (UT 2020)
4 Kun hän heitteli siemeniä, osa niistä putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät ne. (UT 2020)
5 Osa putosi kallioiseen paikkaan, jossa maata ei ollut paljoa. Vilja kasvoi saman tien, koska multakerros oli ohut. (UT 2020)
6 Vilja jäi kuitenkin juurettomaksi ja paahtui kuivaksi auringon noustua. (UT 2020)
7 Osa siemenistä putosi piikkipensaikkoon, ja pensaat kasvoivat ja tukahduttivat viljan, eikä satoa saatu. (UT 2020)
8 Loput siemenet sen sijaan putosivat hyvään maahan ja antoivat satoa. Vilja alkoi nousta esiin maasta, kasvoi ja tuotti kolmekymmentä-, kuusikymmentä- tai jopa satakertaisen sadon." (UT 2020)
9 Jeesus sanoi: "Kuunnelkaa, jos teillä on korvat!" (UT 2020)
Vertausten tarkoitus
10 Kun Jeesus ja oppilaat olivat omissa oloissaan, nuo kaksitoista ja muut seuraajat kysyivät, mitä vertaukset tarkoittivat. (UT 2020)
11 Jeesus sanoi heille: "Teille on paljastettu salaisuus Jumalan valtakunnasta. Noille ulkopuolisille kaikki jää vertauksiksi, (UT 2020)
12 jotta he katsoisivat katsomistaan eivätkä näkisi ja kuuntelisivat kuuntelemasta päästyään eivätkä ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi." (UT 2020)
Kylväjävertauksen selitys
13 "Ettekö ymmärrä tätä vertausta?" Jeesus kysyi. "Miten te sitten ymmärtäisitte muitakaan? (UT 2020)
14 Kylväjä kylvää sanoman. (UT 2020)
15 Tien viereen kylvetyt siemenet tarkoittavat ihmisiä, jotka kuulevat sanoman mutta joilta Saatana vie sen heti pois. (UT 2020)
16 Kylväminen kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka ottavat sanoman vastaan mielellään (UT 2020)
17 mutta joihin se ei pääse juurtumaan. Kun nämä hetken lapset sitten joutuvat sanoman vuoksi ahdinkoon tai vainotuiksi, he luovuttavat saman tien. (UT 2020)
18 Sitten ovat piikkipensaikkoon kylvetyt siemenet. Ne tarkoittavat niitä, jotka kyllä kuulevat sanoman (UT 2020)
19 mutta joissa se ei tuota satoa. Tämän ajan huolet, rikkauden houkutukset ja muut halut tukahduttavat sen. (UT 2020)
20 Hyvään maahan kylvetyt siemenet sen sijaan tarkoittavat niitä, jotka kuulevat sanoman, ottavat sen vastaan ja tuottavat kolmekymmentä-, kuusikymmentä- tai jopa satakertaisen sadon." (UT 2020)
Sanoman oikea vastaanottaminen
21 Jeesus jatkoi: "Ei kai lamppua tuoda siksi, että se pantaisiin ruukun tai vuoteen alle. Kai se nyt laitetaan lampunjalkaan. (UT 2020)
22 Salaisuuksien on tarkoitus paljastua ja kätketyn tulla esiin. (UT 2020)
23 Kuunnelkaa, jos teillä on korvat! (UT 2020)
24 Ja kiinnittäkää huomiota siihen, mitä kuulette." Jeesus sanoi: "Teille annetaan sillä samalla mitalla, jolla itse annostelette, ja saatte vielä enemmänkin. (UT 2020)
25 Sille, jolla jo on, annetaan lisää. Siltä, jolla ei ole, otetaan sekin vähä, mitä hänellä on." (UT 2020)
Itsestään kasvava vilja
26 Jeesus sanoi: "Jumalan valtakuntaa voi ajatella näin: Viljelijä kylvää siemenen maahan. (UT 2020)
27 Hän nukkuu yönsä ja herää aamuisin uuteen päivään. Vilja nousee esiin maasta ja kasvaa, eikä viljelijä tiedä, miten se tapahtuu. (UT 2020)
28 Maa tuottaa ensin korren, sitten tähkän, sitten valmiit jyvät tähkään. Vilja kasvaa aivan itsestään, (UT 2020)
29 mutta kun se on kypsynyt ja on sadonkorjuun aika, se leikataan sirpillä." (UT 2020)
Sinapinsiemen
30 Jeesus jatkoi: "Millä vertauksella voisimme kuvata Jumalan valtakuntaa? (UT 2020)
31 Ajatellaanpa maahan kylvettyä sinapinsiementä. Se on pienin kaikista maailman siemenistä, (UT 2020)
32 mutta kun varsi nousee maasta, se kasvaa kaikkia muita puutarhan kasveja suuremmaksi. Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa." (UT 2020)
33 Jeesus käytti opettaessaan monia tällaisia vertauksia. Hän puhui niin, että kuulijat pystyivät ymmärtämään. (UT 2020)
34 Ilman vertauksia Jeesus ei heille puhunut. Oppilailleen hän kuitenkin selitti kaiken, kun he olivat keskenään. (UT 2020)
Suuria ihmeitä
Jeesus tyynnyttää myrskyn
35 Saman päivän iltana Jeesus sanoi oppilailleen: "Nyt lähdetään vastarannalle." (UT 2020)
36 Oppilaat jättivät väkijoukon ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui. Samalla lähti muitakin veneitä. (UT 2020)
37 Äkkiä nousi raju ukkosmyrsky, ja aallot löivät veneeseen, niin että se alkoi täyttyä. (UT 2020)
38 Jeesus nukkui veneen perässä pää tyynyllä. Oppilaat herättivät hänet ja sanoivat: "Opettaja, me hukumme! Etkö välitä yhtään?" (UT 2020)
39 Silloin Jeesus nousi, komensi tuulta ja käski järveä: "Rauhoitu, ole hiljaa!" Tuuli asettui. Tuli aivan tyyntä. (UT 2020)
40 Jeesus kysyi oppilailta: "Miksi olette tuollaisia pelkureita? Ettekö vieläkään luota minuun?" (UT 2020)
41 Silloin oppilaat pelästyivät entistä pahemmin ja kyselivät toisiltaan: "Mikä mies tämä oikein on, kun tuuli ja aallotkin tottelevat häntä?" (UT 2020)
19. EKSKURSSI: PANIN [1914] 2012 (Mark. 4)
The New Testament from the Greek Text as Established by Bible Numerics.
Translated 1914 by Ivan Panin. Edited for Contemporary Vocabulary 2012.
New England Bible Sales 2012 (PANIN [1914] 2012)
1 And again he began to teach by the sea. And a great crowd is gathered unto him, so that he entered into a boat, and sat in the sea; and all the crowd were close by the sea on the land. (PANIN [1914] 2012)
2 And he taught them many things in parables, and said to them in his teaching, (PANIN [1914] 2012)
3 Listen: Lo, the sower went forth to sow: (PANIN [1914] 2012)
4 and it came to pass, as he sowed, some seed fell by the way side, and the birds came and devoured it. (PANIN [1914] 2012)
5 And other fell on the rocky ground, and where it had not much earth; and immediately it sprang up, because it had no depth of earth: (PANIN [1914] 2012)
6 and when the sun was risen, it was scorched; and because it had no root, withered away. (PANIN [1914] 2012)
7 And other fell among the thorns, and the thorns grew up, and choked it, and it yielded no fruit. (PANIN [1914] 2012)
8 And others fell into the good ground, and yielded fruit growing up and increasing; and brought forth [unto] thirty and [in] sixty and [in] hundred. (PANIN [1914] 2012)
9 And he said, Who has ears to hear, let him hear. (PANIN [1914] 2012)
10 And when he was alone, they that were about him with the twelve asked of him the parables. (PANIN [1914] 2012)
11 And he said to them, To you is given the mystery of the kingdom of God; but to those outside, all things are done in parables. (PANIN [1914] 2012)
12 that looking they may look, and not see, and hearing they may hear, and not understand; lest perhaps they should turn again, and it be forgiven them. (PANIN [1914] 2012)
13 And he says to them, Know you this parable? and how shall you know all the parables? (PANIN [1914] 2012)
14 The sower sows the word. (PANIN [1914] 2012)
15 And these are they by the way side, where the word is sown, and when they should hear, immediately comes Satan, and takes away the word sown in them. (PANIN [1914] 2012)
16 And these likewise are they sown upon the rocky places, who, when they should hear the word, immediately recieve it with joy. (PANIN [1914] 2012)
17 and have no root in themselves, but endure a while; then when tribulation or persecution arises because of the word, immediately they stumble. (PANIN [1914] 2012)
18 And others are they sown among the thorns; these are they that have heard the word, (PANIN [1914] 2012)
19 and the cares of the age, and the deceitfulness of riches, and the lusts of other things entering in, choke the word, and it becomes unfruitful. (PANIN [1914] 2012)
20 And those are they that were sown upon the good ground; such as hear the word, and receive it, and bear fruit [in] thirty and [in] sixty and [in] hundred. (PANIN [1914] 2012)
21 And he said to them [that], Is the lamp brought to be put under bushel, or under bed, and not to be put on the stand? (PANIN [1914] 2012)
22 For nothing is hid, save that it be manifested; neither was anything made secret, but that it come to light. (PANIN [1914] 2012)
23 If any has ears to hear, let him hear. (PANIN [1914] 2012)
24 And he said to them, Look to what you hear; with what measure you measure it will be measured to you; and will be added to you. (PANIN [1914] 2012)
25 For who has, to him will be given: and who has not, from him will be taken away even what he has. (PANIN [1914] 2012)
26 And he said, So is the kingdom of God, as if a man cast seed upon the earth; (PANIN [1914] 2012)
27 and sleep and rise night and day, and the seed spring up and grow, himself knows not how. (PANIN [1914] 2012)
28 The earth bears fruit of herself; first a blade, then an ear, then full grain in the ear. (PANIN [1914] 2012)
29 But when the fruit is ripe, immediately he puts forth the sickle, because the harvest is come. (PANIN [1914] 2012)
30 And he said, How shall we liken the kingdom of God? or in what parable shall we set it forth? (PANIN [1914] 2012)
31 Like a grain of mustard seed, which, when it is sown upon the earth, though it is a lesser among all the seeds of those on the earth, (PANIN [1914] 2012)
32 yet when it is sown, grows up, and becomes greater than all the herbs, and puts out great branches; so that the birds of the heaven can lodge under its shadow. (PANIN [1914] 2012)
33 And with many such parables spoke he the word to them, as they were able to hear it; (PANIN [1914] 2012)
34 and without parable spoke he not to them: put privately to his private disciples he expounded all things. (PANIN [1914] 2012)
35 And on that day, when even was come, he says to them, Let us go over unto the other side. (PANIN [1914] 2012)
36 And leaving the crowd they take him with them, as he was, in the boat. And other boats were with him. (PANIN [1914] 2012)
37 And a great storm of wind arises, and the waves beat into the boat, so that the boat was now filling. (PANIN [1914] 2012)
38 And himself was in the stern, asleep on the cushion: and they rouse him, and say to him, Teacher, care you not that we perish? (PANIN [1914] 2012)
39 And he awoke, and rebuked the wind, and said to the sea, Quiet, be still. And the wind ceased, and there was a great calm. (PANIN [1914] 2012)
40 And he said to them, Why are you fearful? have you not yet faith? (PANIN [1914] 2012)
41 And they feared a great fear, and said one to another, Who then is this, that both the wind obeys him and the sea? (PANIN [1914] 2012)