OR Vanhurskaan hyvät teot (OPETUKSET RAAMATTUTUNNIT)
| or-vanhurskaan-hyvat-teot.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 11.1.2026).
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OR RAAMATTUTUNNIT https://gen.fi/or.html
OR Vanhurskaan hyvät teot
https://gen.fi/or-vanhurskaan-hyvat-teot.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenne ja dokumentteja
1. Jes. 3:10
2. Kenen hyvät teot?
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Heprean helmi 56, Tsadak: olla Jumalalle kelpaava 11/11, 11.1.2026 (0.22)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/peb6kuh31soi/
Youtube https://youtu.be/T_07qcmltPE
H2 צַדִּיק tsadik adj. & subst. (206x) vanhurskas, Vanhurskas (sana)
https://gen.fi/h2-ydjq-tsadik.html
OR Vanhurskaan hyvät teot
https://gen.fi/or-vanhurskaan-hyvat-teot.html
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Bible Society in Israel (Tanach ja nykyheprealainen UT) (BSI)
https://haktuvim.co.il/en/study/Gen.1
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. JES. 3:10
Jes03_10H
אִמְרוּ צַדִּיק כִּי ט֑וֹב
כִּי פְֿרִי־מַעַלְלֵיהֶם יֹאכֵֽלוּ׃
Jes. 3:10 (sana sanalta etenevä raakakäännös)
10 sanokaa vanhurskas että (on) hyvä
sillä hedelmän päämäärätekojensa 1 syövät (Jes03_10_JMR)
Jes. 3:10 (sanatarkkuuteen pyrkivä käännös)
10 Sanokaa, että Vanhurskaalla on hyvä (osa),
sillä he saavat syödä tekojensa hedelmän. (Jes03_10_JM)
Jes. 3:10 (VT 1933)
10 Sanokaa hurskaasta, että hänen käy hyvin, sillä he saavat nauttia tekojensa hedelmiä. (Jes03_10)
Jes. 3:10 (KR 1992)
10 Onnellinen on vanhurskas! Hänen käy hyvin, hän saa nauttia tekojensa hedelmiä.
• alav. 1: מַעֲלָל מעלל ma'alal mask. (mem-nom.) (41x) 'päämääräteko':
teko, joka tehdään päämäärän saavuttamiseksi
H2 עלל alal (20/) toimia kohti päämäärää, kehittyä (juuri)
• sisarjuuri:
H2 עלה ala (890/) nousta ylöspäin, kohota (juuri)
Tässä puhutaan vanhurskaan eli Jumalan sanaan uskovan ihmisen – uuden ihmisen – teoista, joiden päämäärä ja tarkoitus on Jumalan kunnia. Syvimmältään kysymys on yhden Vanhurskaan eli Vapahtajamme teoista, jotka tapahtuvat ja tulevat julki myös hänen monijäsenisen maanpäällisen seurakuntaruumiinsa kautta.
Mal. 3:18
18 Te näette jälleen eron Vanhurskaan ja jumalattoman välillä. Te näette, kuka on palvellut Jumalaa ja kuka ei ole häntä palvellut.
Ilm. 14:13
13 Kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka kuolevat Herrassa tästedes. Totisesti – sanoo Henki – he saavat levätä vaivannäöstään, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä."
1. Kor. 3:12–15
12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin. Sillä sen saattaa ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli koettelee, millainen kunkin teko on.
14 Jos jonkun sille tekemä rakennus kestää, hän saa palkan.
15 Mutta jos jonkun tekemä palaa, hän kärsii vahingon. Mutta hän itse pelastuu, kuitenkin kuin tulen läpi.
2. KENEN HYVÄT TEOT?
Ihmisen ulkonaisista teoista ei voi koskaan loppuun saakka varmasti tietää ja päätellä sitä, onko ihminen uskossa vai ei. Ihminen voi noudattaa lakia sen tähden, että pelkää rikkomisesta tulevaa rangaistusta tai toivoo saavansa lain noudattamisesta itselleen jotakin hyvää palkintoa. Kumpikin näkökulma on epäuskon ja lihan mukainen, ja sen perusteella ihminen on Jumalan edessä tuomion ja kadotuksen alla.
Ainoa oikea motiivi hyviin tekoihin on se, että niitä ei lähimmäisen tähden voi olla tekemättä: Jeesuksen täydellisyys ja rakkaus yksinkertaisesti vastaavat ihmisten hätään. Oikeiden, uskosta vaikuttuneiden hyvien tekojen syy on kokonaan tekijänsä ulkopuolella. Hyvää tehdään, koska lähimmäiset tarvitsevat sitä. Lähimmäinen, toinen ihminen on teon motiivi – ei se, onko tuolla teolla jotakin vaikutusta minun elämääni, hyvää tai pahaa.
Ilman uskoa elävä ihminen – tai uskova ihminen oman lihansa näkökulmasta – ei koskaan kykene erottautumaan rangaistus–palkkio-teemasta. Siksipä kaikkein hurskaimmatkin hyväntekeväisyyttä harjoittavat ihmiset, jotka näyttävät toimivan epäitsekkäästi, joutuvat kuitenkin viimeisellä tuomiolla pimeyden paikkaan helvettiin – jos eivät ole uskossa Jeesukseen. Edes uskovan parhain ja kokonaisvaltaisin kilvoitus ei ole peruste sille, että pääsee taivaaseen. Peruste on alusta loppuun asti yksi ja sama: Jeesuksen täydellinen elämä (pyhyys) ja täydellinen kärsimys ristillä (sovitus, vanhurskaus). "Se on täytetty." (Joh. 19:30)
Maailman keskellä eläessään kristitty ei voi olla passiivinen suhteessa toisiin ihmisiin – vaikka emme voikaan Jumalan suhteen olla hyvässä mielessä koskaan siten aktiivisia, että sillä pelastusta ansaitsisimme. Myös halu ja voima armonvälineiden pariin hakeutumiseen, se on Jumalan sanan ja seurakunnan keskelle tuleminen eli kolmannen käskyn täyttäminen, on suvereenisti Jumalan teko, joka kyllä tulee yksittäisen ihmisen kautta näkyville. Ainoa asia, mihin me aktiivisesti oman sydämemme perusteella kykenemme suhteessa Jumalaan, on hänen vastustamisensa.
Luther: "Ihmisen sydämelle ei saa julistaa mitään muuta kuin evankeliumia; ihmisen jäsenille ei saa koskaan julistaa muuta kuin lakia." Jos sydämelle julistetaan rahtunenkin lakia, niin se siitä heti masentuu, kuihtuu ja kuolee, koska ihmisen loppuun asti paha sydän ei koskaan kykene mitään hyvää aikaan saamaan. Jos jäsenille, se on lankeemuksen vallassa olevalle lihalle, julistetaan rahtunenkin evankeliumia (se on täytetty; siis kaikki on jo valmiina) niin se heti saa siitä aiheen ja luvan jumalattomaan, itsekkääseen, ahneeseen, irstaaseen, ylpeään ja kovasydämiseen elämäntapaan.
Ihminen, jossa Jeesus uskon kautta elää, ei voi olla vastaamatta toisten ihmisten hätään. Jeesuksen rakkaus on niin läpitunkevaa, kattavaa ja täydellistä, että hädän nähdessään se juoksee paikalle. Aivan kuin magneetin eri navat tai mies ja nainen vetävät toisiaan puoleensa tai maa vetää painovoimallaan tavaroita puoleensa. Ihmisten hätä on kuin tyhjiö, joka imee sisäänsä ilmaa eli Jeesuksen rakkautta.
Lähimmäisen rakastaminen on käytännössä sekulaari, maalliseen elämään kuuluva asia. Myös tärkein rakkauden osa-alue, ihmisen johdattaminen evankeliumin ääreen, pelastavan Jeesuksen luo, on luonteeltaan maallista: Se on käytännössä kutsumista, vierellä kävelemistä, auttamista, puhumista, kirjoittamista, kuuntelemista, odottamista, rohkaisemista jne. Lähimmäisen rakastamisen keinot ja tavat kuuluvat järjen ja ymmärryksen piiriin.
Oikean rakastamisen vaikuttaa Pyhän Hengen valaisema Jumalan ilmoitus eli uskossa vastaanotettu Raamatun sana. Järkeä ja ihmisen omaa ymmärrystä ei koskaan saa korottaa inspiroidun ja Raamattuun kirjoitetun Jumalan sanan yläpuolelle.
Kenenkään ei pidä kuluttaa eli polttaa itseään loppuun (burn out) hädänalaisia auttaessaan, vaan vuosikymmeniä kestävän palvelemistyön edellytyksenä on myös oma huolto. Jotta esimerkiksi auto tai muu laite voisi toimia kunnolla sen tarkoitetun käyttöajan, on sitä säännöllisesti ja ohjeiden mukaan huollettava. Samoin ihmisen on pidettävä huolta omasta huollosta, jotta emme ainakaan itse lyhentäisi omaa suunniteltua käyttöaikaamme, joka on yleensä enintään noin 70–80 vuotta, kuitenkin korkeitaan 120 vuotta.
Ps. 90:10
10 Meidän elinpäivämme ovat 70 vuotta – tai jos on voimia, niin 80 vuotta. Parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja väliaikaisuus, sillä ne kiitävät ohitse, niin kuin me lentäisimme pois. (Ps090_10)
1. Moos. 6:3
3 Silloin Herra sanoi: "Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta." (1. Moos. 6:3)
Ennen kaikkea tärkeä on hengellinen huolto: Jumalan sana, rukous niin pyyntöinä kuin kiitoksena ja ylistyksenä, elävä seurakuntayhteys ja Herran Pyhä Ehtoollinen. Huolto-ajatus on hyvä pitää mielessä, ettei raamatunluvusta, rukouksesta ja seurakuntayhteydestä tulisi taas lakia, jota täyttämällä alamme ansaita omaa vanhurskauttamme eli kelpoisuuttamme Jumalan edessä. Onko syöminen ja juominen, lepo ja peseytyminen sinulle velvollisuus vai oikeus, laki vai mahdollisuus, pakko vai ilo?
Aivan samoin siis tarvitaan myös puhtaasti ajalliseen hyvinvointiin tähtäävää huoltoa: lepoa, ravintoa, liikuntaa ja ihmissuhteita, jotta lähimmäisen auttaminen ei oman raihnaisuuden takia estyisi. Oman ammatin (kutsumuksen) harjoittaminen, oli se sitten maallinen tai hengellinen, on omasta perheestä ja seurakunnan tarpeista huolehtimisen jälkeen kaikkein tärkein osa tuota lähimmäisten rakastamista.
O OPETUKSET https://gen.fi/o.html
OR RAAMATTUTUNNIT https://gen.fi/or.html
OR Vanhurskaan hyvät teot
https://gen.fi/or-vanhurskaan-hyvat-teot.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenne ja dokumentteja
1. Jes. 3:10
2. Kenen hyvät teot?
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Heprean helmi 56, Tsadak: olla Jumalalle kelpaava 11/11, 11.1.2026 (0.22)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/peb6kuh31soi/
Youtube https://youtu.be/T_07qcmltPE
H2 צַדִּיק tsadik adj. & subst. (206x) vanhurskas, Vanhurskas (sana)
https://gen.fi/h2-ydjq-tsadik.html
OR Vanhurskaan hyvät teot
https://gen.fi/or-vanhurskaan-hyvat-teot.html
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
Bible Society in Israel (Tanach ja nykyheprealainen UT) (BSI)
https://haktuvim.co.il/en/study/Gen.1
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. JES. 3:10
Jes03_10H
אִמְרוּ צַדִּיק כִּי ט֑וֹב
כִּי פְֿרִי־מַעַלְלֵיהֶם יֹאכֵֽלוּ׃
Jes. 3:10 (sana sanalta etenevä raakakäännös)
10 sanokaa vanhurskas että (on) hyvä
sillä hedelmän päämäärätekojensa 1 syövät (Jes03_10_JMR)
Jes. 3:10 (sanatarkkuuteen pyrkivä käännös)
10 Sanokaa, että Vanhurskaalla on hyvä (osa),
sillä he saavat syödä tekojensa hedelmän. (Jes03_10_JM)
Jes. 3:10 (VT 1933)
10 Sanokaa hurskaasta, että hänen käy hyvin, sillä he saavat nauttia tekojensa hedelmiä. (Jes03_10)
Jes. 3:10 (KR 1992)
10 Onnellinen on vanhurskas! Hänen käy hyvin, hän saa nauttia tekojensa hedelmiä.
• alav. 1: מַעֲלָל מעלל ma'alal mask. (mem-nom.) (41x) 'päämääräteko':
teko, joka tehdään päämäärän saavuttamiseksi
H2 עלל alal (20/) toimia kohti päämäärää, kehittyä (juuri)
• sisarjuuri:
H2 עלה ala (890/) nousta ylöspäin, kohota (juuri)
Tässä puhutaan vanhurskaan eli Jumalan sanaan uskovan ihmisen – uuden ihmisen – teoista, joiden päämäärä ja tarkoitus on Jumalan kunnia. Syvimmältään kysymys on yhden Vanhurskaan eli Vapahtajamme teoista, jotka tapahtuvat ja tulevat julki myös hänen monijäsenisen maanpäällisen seurakuntaruumiinsa kautta.
Mal. 3:18
18 Te näette jälleen eron Vanhurskaan ja jumalattoman välillä. Te näette, kuka on palvellut Jumalaa ja kuka ei ole häntä palvellut.
Ilm. 14:13
13 Kuulin äänen taivaasta sanovan: "Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka kuolevat Herrassa tästedes. Totisesti – sanoo Henki – he saavat levätä vaivannäöstään, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä."
1. Kor. 3:12–15
12 Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista,
13 niin kunkin teko on tuleva näkyviin. Sillä sen saattaa ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli koettelee, millainen kunkin teko on.
14 Jos jonkun sille tekemä rakennus kestää, hän saa palkan.
15 Mutta jos jonkun tekemä palaa, hän kärsii vahingon. Mutta hän itse pelastuu, kuitenkin kuin tulen läpi.
2. KENEN HYVÄT TEOT?
Ihmisen ulkonaisista teoista ei voi koskaan loppuun saakka varmasti tietää ja päätellä sitä, onko ihminen uskossa vai ei. Ihminen voi noudattaa lakia sen tähden, että pelkää rikkomisesta tulevaa rangaistusta tai toivoo saavansa lain noudattamisesta itselleen jotakin hyvää palkintoa. Kumpikin näkökulma on epäuskon ja lihan mukainen, ja sen perusteella ihminen on Jumalan edessä tuomion ja kadotuksen alla.
Ainoa oikea motiivi hyviin tekoihin on se, että niitä ei lähimmäisen tähden voi olla tekemättä: Jeesuksen täydellisyys ja rakkaus yksinkertaisesti vastaavat ihmisten hätään. Oikeiden, uskosta vaikuttuneiden hyvien tekojen syy on kokonaan tekijänsä ulkopuolella. Hyvää tehdään, koska lähimmäiset tarvitsevat sitä. Lähimmäinen, toinen ihminen on teon motiivi – ei se, onko tuolla teolla jotakin vaikutusta minun elämääni, hyvää tai pahaa.
Ilman uskoa elävä ihminen – tai uskova ihminen oman lihansa näkökulmasta – ei koskaan kykene erottautumaan rangaistus–palkkio-teemasta. Siksipä kaikkein hurskaimmatkin hyväntekeväisyyttä harjoittavat ihmiset, jotka näyttävät toimivan epäitsekkäästi, joutuvat kuitenkin viimeisellä tuomiolla pimeyden paikkaan helvettiin – jos eivät ole uskossa Jeesukseen. Edes uskovan parhain ja kokonaisvaltaisin kilvoitus ei ole peruste sille, että pääsee taivaaseen. Peruste on alusta loppuun asti yksi ja sama: Jeesuksen täydellinen elämä (pyhyys) ja täydellinen kärsimys ristillä (sovitus, vanhurskaus). "Se on täytetty." (Joh. 19:30)
Maailman keskellä eläessään kristitty ei voi olla passiivinen suhteessa toisiin ihmisiin – vaikka emme voikaan Jumalan suhteen olla hyvässä mielessä koskaan siten aktiivisia, että sillä pelastusta ansaitsisimme. Myös halu ja voima armonvälineiden pariin hakeutumiseen, se on Jumalan sanan ja seurakunnan keskelle tuleminen eli kolmannen käskyn täyttäminen, on suvereenisti Jumalan teko, joka kyllä tulee yksittäisen ihmisen kautta näkyville. Ainoa asia, mihin me aktiivisesti oman sydämemme perusteella kykenemme suhteessa Jumalaan, on hänen vastustamisensa.
Luther: "Ihmisen sydämelle ei saa julistaa mitään muuta kuin evankeliumia; ihmisen jäsenille ei saa koskaan julistaa muuta kuin lakia." Jos sydämelle julistetaan rahtunenkin lakia, niin se siitä heti masentuu, kuihtuu ja kuolee, koska ihmisen loppuun asti paha sydän ei koskaan kykene mitään hyvää aikaan saamaan. Jos jäsenille, se on lankeemuksen vallassa olevalle lihalle, julistetaan rahtunenkin evankeliumia (se on täytetty; siis kaikki on jo valmiina) niin se heti saa siitä aiheen ja luvan jumalattomaan, itsekkääseen, ahneeseen, irstaaseen, ylpeään ja kovasydämiseen elämäntapaan.
Ihminen, jossa Jeesus uskon kautta elää, ei voi olla vastaamatta toisten ihmisten hätään. Jeesuksen rakkaus on niin läpitunkevaa, kattavaa ja täydellistä, että hädän nähdessään se juoksee paikalle. Aivan kuin magneetin eri navat tai mies ja nainen vetävät toisiaan puoleensa tai maa vetää painovoimallaan tavaroita puoleensa. Ihmisten hätä on kuin tyhjiö, joka imee sisäänsä ilmaa eli Jeesuksen rakkautta.
Lähimmäisen rakastaminen on käytännössä sekulaari, maalliseen elämään kuuluva asia. Myös tärkein rakkauden osa-alue, ihmisen johdattaminen evankeliumin ääreen, pelastavan Jeesuksen luo, on luonteeltaan maallista: Se on käytännössä kutsumista, vierellä kävelemistä, auttamista, puhumista, kirjoittamista, kuuntelemista, odottamista, rohkaisemista jne. Lähimmäisen rakastamisen keinot ja tavat kuuluvat järjen ja ymmärryksen piiriin.
Oikean rakastamisen vaikuttaa Pyhän Hengen valaisema Jumalan ilmoitus eli uskossa vastaanotettu Raamatun sana. Järkeä ja ihmisen omaa ymmärrystä ei koskaan saa korottaa inspiroidun ja Raamattuun kirjoitetun Jumalan sanan yläpuolelle.
Kenenkään ei pidä kuluttaa eli polttaa itseään loppuun (burn out) hädänalaisia auttaessaan, vaan vuosikymmeniä kestävän palvelemistyön edellytyksenä on myös oma huolto. Jotta esimerkiksi auto tai muu laite voisi toimia kunnolla sen tarkoitetun käyttöajan, on sitä säännöllisesti ja ohjeiden mukaan huollettava. Samoin ihmisen on pidettävä huolta omasta huollosta, jotta emme ainakaan itse lyhentäisi omaa suunniteltua käyttöaikaamme, joka on yleensä enintään noin 70–80 vuotta, kuitenkin korkeitaan 120 vuotta.
Ps. 90:10
10 Meidän elinpäivämme ovat 70 vuotta – tai jos on voimia, niin 80 vuotta. Parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja väliaikaisuus, sillä ne kiitävät ohitse, niin kuin me lentäisimme pois. (Ps090_10)
1. Moos. 6:3
3 Silloin Herra sanoi: "Minun Henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta." (1. Moos. 6:3)
Ennen kaikkea tärkeä on hengellinen huolto: Jumalan sana, rukous niin pyyntöinä kuin kiitoksena ja ylistyksenä, elävä seurakuntayhteys ja Herran Pyhä Ehtoollinen. Huolto-ajatus on hyvä pitää mielessä, ettei raamatunluvusta, rukouksesta ja seurakuntayhteydestä tulisi taas lakia, jota täyttämällä alamme ansaita omaa vanhurskauttamme eli kelpoisuuttamme Jumalan edessä. Onko syöminen ja juominen, lepo ja peseytyminen sinulle velvollisuus vai oikeus, laki vai mahdollisuus, pakko vai ilo?
Aivan samoin siis tarvitaan myös puhtaasti ajalliseen hyvinvointiin tähtäävää huoltoa: lepoa, ravintoa, liikuntaa ja ihmissuhteita, jotta lähimmäisen auttaminen ei oman raihnaisuuden takia estyisi. Oman ammatin (kutsumuksen) harjoittaminen, oli se sitten maallinen tai hengellinen, on omasta perheestä ja seurakunnan tarpeista huolehtimisen jälkeen kaikkein tärkein osa tuota lähimmäisten rakastamista.