OK Johdanto (OPETUKSET, KATEKISMUS, KYMMENEN KÄSKYÄ)
| ok-7-12.pdf |
Avaa tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto.
O OPETUKSET, https://www.gen.fi/o.html
OK KATEKISMUS, https://www.gen.fi/ok.html
OK KYMMENEN KÄSKYÄ, https://www.gen.fi/ok-7-97.html
OK Kymmenen käskyn johdanto
https://www.gen.fi/ok-7-12.html
SISÄLLYSLUETTELO
Tallenteet ja dokumentit
7. Mitä ovat Jumalan Kymmenen käskyä?
8. Milloin ja miten Jumala antoi lakinsa?
8.1 Luodessaan ihmisen Jumala kirjoitti lakinsa ihmissydämeen
8.2 Kaksi laintaulua Mooseksen kautta
8.3 Moraalilaki, seremonialaki, yhteiskunnallinen laki
9. Mikä on lain ensimmäisen taulun summa?
10. Mikä on lain toisen taulun summa?
11. Mikä on yhdellä sanalla ilmaisten kaikkien käskyjen summa?
12. Kenelle Jumala on osoittanut kaikki Kymmenen käskyään?
TALLENTEET JA DOKUMENTIT
Katekismusvartti 6, Kymmenen käskyä 7, 17.9.2017 (0.20)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/pyk0acviajdh/
Youtube-video: https://youtu.be/H78zuSipktw
Tekstitiedosto: https://www.gen.fi/ok-7-12.html
Katekismusvartti 7, Kymmenen käskyä 8, 24.9.2017 (0.21)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/pb1muietr071/
Youtube-video: https://youtu.be/7hQZiYNm858
Tekstitiedosto: https://www.gen.fi/ok-7-12.html
Katekismusvartti 8, Kymmenen käskyä 9–14, 8.10.2017 (0.19)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/p71col8hklaq/
Youtube-video: https://youtu.be/iMFC94B0_tk
Tekstitiedostot: https://www.gen.fi/ok-7-12.html
https://www.gen.fi/ok-13-16.html
H6H Ensimmäinen käsky (2. Moos. 20:2–6)
https://www.gen.fi/h6h-ensimmainen-kasky.html
7. MITÄ OVAT JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ?
Ne ovat Jumalan pyhä tahto eli laki. Siinä Jumala ilmoittaa meille, millaisia meidän on oltava ja mitä meidän on tehtävä tai mitä me emme saa tehdä. Ennen kaikkea Kymmenen käskyä – niin kuin kaikki muutkin Raamatun lait – ovat opetusta ja kuvausta siitä, millainen Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus on.
7) 2 Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. (3. Moos. 19:2)
8) 8 Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on. Mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä? (Miika 6:8)
9) 6 Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi.
7 Teroita niitä lastesi mieleen. (5. Moos. 6:6–7)
Kymmentä käskyä kutsutaan myös laiksi tai Dekalogiksi (hepr. aseret hadvarim, (ne) kymmenen sanaa", kreik. "dekalogos, kymmenen sanaa").
4 Hän kirjoitti tauluihin saman, minkä edellisellä kerralla, ne kymmenen sanaa, jotka Herra oli puhunut teille vuorelta, tulen keskeltä, seurakunnan kokouspäivänä. Ja Herra antoi ne minulle. (5. Moos. 10:4)
Kymmenen käskyä ei ilmaise pelkkiä toiveita tai pyyntöjä, jotka me voisimme sivuuttaa, vaan selkeät ja ankarat käskyt, jotka me olemme velvolliset täyttämään. Käskyt eivät ole ihmisten, Mooseksen tai inhimillisen esivallan käskyjä vaan Jumalan laki. Kymmenessä käskyssä Jumala ilmoittaa meille meidän elämäämme koskevan tahtonsa. Hän kertoo, millaisia meidän on oltava ja mitä meidän on tehtävä tai jätettävä tekemättä.
Kymmenen käskyä on Jumalan pyhä tahto, koska käskyissä Herra ilmoittaa oman pyhyytensä. Hän vaatii myös meitä olemaan pyhiä. Vaikka Jumalan käskyt eivät meitä aina miellytäkään, ne ovat kaikilta osiltaan oikeudenmukaisia ja totuudellisia. Mitä Jumala sanoo, sitä hän myös tarkoittaa. Hän vaatii ehdotonta kuuliaisuutta. Meidän tulee kuitenkin tehdä jaottelu eli distinktio yhtäältä laissa ilmaistun Jumalan pyhän tahdon ja toisaalta Hänen evankeliumissa ilmaistun hyvän ja armollisen tahtonsa välillä.
Laki on annettu meille, nimittäin kaikille ihmisille (Miika 6:8: "sinulle, ihminen"), eikä se sido ainoastaan niitä, jotka tunnustavat Jumalan Herrakseen, vaan jokaista olentoa, jota kutsutaan ihmiseksi, siis koko ihmiskuntaa.
Jumala on sitoutunut lakiinsa. Hän tulee viimeisellä tuomiolla tutkimaan ja tuomitsemaan jokaisen ihmisen Kymmenen käskyn lain perusteella.
8. MILLOIN JA MITEN JUMALA ANTOI LAKINSA?
Raamatunkertomus: 2. Moos. 19–20
8.1 LUODESSAAN IHMISEN JUMALA KIRJOITTI LAKINSA IHMISSYDÄMEEN
Pakanoilla ei ole kirjoitettua lakia kuten meillä kristityillä Raamatussa. Silti he tekevät luonnostaan ilman opetusta joitakin lain vaatimia tekoja. Tämä osoittaa vääjäämättä, että heillä luonnostaan on jonkinlainen laintuntemus: "he ovat itse itsellensä laki". Kun Jumala loi ihmisen, Hän antoi tälle Luojansa tahdon täydellisen tuntemisen.
Synnin kautta tämä lain tunteminen on kuitenkin pahasti hämärtynyt, mutta ei kokonaan kadonnut. Jotain tietoa laista jäi jäljelle ihmissydämeen. Tätä kutsutaan lain luonnolliseksi tuntemiseksi. Tämä lain tuntemisen jäännös ilmenee kullekin ihmiselle hänen omassatunnossaan. Osa yhteiskunnallisesta lainsäädännöstäkin ilmentää sitä. Tämä luonnollinen lain tunteminen on totuudenmukaista niin pitkälle kuin se yltää, mutta täydellinen se ei ole.
8.2 KAKSI LAINTAULUA MOOSEKSEN KAUTTA
Myöhemmin Jumala antoi lakinsa kahteen laintauluun kirjoitettuna Kymmenessä käskyssä ja saattoi sen ihmisten tietoon Mooseksen kautta.
10) 14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä. (Room. 2:14–15)
Ilmoitettu laki kirjoitettiin alun perin kahteen kivitauluun. Ne ovat kadonneet. Mutta Jumala sisällytti käskynsä myös Raamattuun, josta yhä löydämme ne (2. Moos. 19–20). Emme tiedä, kuinka monta käskyä kirjoitettiin ensimmäiseen tauluun ja kuinka monta toiseen. Siksi käytämme niiden sisällön mukaista jaottelua. Tällöin ensimmäiseen tauluun sijoitetaan jumalasuhdetta koskevat käskyt. Toiseen tauluun taas sijoitetaan lähimmäistämme koskevat käskyt.
Reformoidut kirkot sekä ortodoksinen kirkko numeroivat käskyt samoin kuin juutalaiset. Niiden toinen käsky on 2. Moos. 20:4–5. Meidän toinen käskymme on heidän kolmantensa jne. Meidän yhdeksättä ja kymmenettä käskyämme ne pitävät yhtenä, siis kymmenentenä käskynä.
8.3 MORAALILAKI, SEREMONIALAKI, YHTEISKUNNALLINEN LAKI
Kymmenen käskyn lakia kutsutaan moraalilaiksi. Se on edelleen voimassa ja koskee sitovasti kaikkia ihmisiä. Vanhan testamentin rituaalista jumalanpalvelusta ja uhrikulttia koskevia sääntöjä ja ohjeita kutsutaan seremonialaiksi. Koska ne olivat vain varjo Kristuksesta, niiden lainvoimaisuus ja merkitys päättyi Kristuksen tultua.
Ne eivät siis ole enää lakina voimassa niin, että ihmisen tila Jumalan edessä riippuisi niiden noudattamisesta. Sen sijaan ne antavat meille yhä todistuksen Kristuksen uhrin voimasta ja merkityksestä. Katso esim. Hepr. 9. luku.
Yhteiskunnalliseksi laiksi kutsutaan niitä määräyksiä, jotka ohjasivat Israelin kansaa ja valtakuntaa ajallisten asioiden suhteen. Niiden lainvoimaisuus koski ainoastaan juutalaisvaltiota sen keston ajan.
Silti ne edelleen muistuttavat meitä siitä, miten vakava asia synti on Jumalan edessä; katso esim. Room. 1:32.
9. MIKÄ ON LAIN ENSIMMÄISEN TAULUN SUMMA?
11) 37 Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. (Matt. 22:37)
10. MIKÄ ON LAIN TOISEN TAULUN SUMMA?
12) 39 Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Matt. 22:39)
11. MIKÄ ON YHDELLÄ SANALLA ILMAISTEN KAIKKIEN KÄSKYJEN SUMMA?
Rakkaus eli Jeesus!
13) 5 Käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä. (1. Tim. 1:5)
14) 10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sen tähden on rakkaus lain täyttymys. (Room. 13:10)
12. KENELLE JUMALA ON OSOITTANUT KAIKKI KYMMENEN KÄSKYÄÄN?
Minulle ja kaikille muillekin ihmisille, koko ihmiskunnalle.
Laki vaatii jokaiselta ihmiseltä ei ainoastaan lain kirjaimen ulkonaista tottelevaisuutta vaan rakastavasta sydämestä kumpuavaa kuuliaisuutta. Jumalan rakastaminen on edellytyksenä ensimmäisen laintaulun täyttämiseksi. Lähimmäisen rakastaminen taas on välttämätöntä, jotta täytettäisiin lain toisen taulun käskyt.
Jos meidän rakkautemme olisi täydellistä, silloin sitä olisi myös meidän kuuliaisuutemme. Itsekkäistä vaikuttimista, Jumalan tai ihmisten suosion ansaitsemistarkoituksesta, nouseva lain täyttäminen on farisealaista omavanhurskautta eikä se ole lain pitämistä oikeassa hengessä.
O OPETUKSET, https://www.gen.fi/o.html
OK KATEKISMUS, https://www.gen.fi/ok.html
OK KYMMENEN KÄSKYÄ, https://www.gen.fi/ok-7-97.html
OK Kymmenen käskyn johdanto
https://www.gen.fi/ok-7-12.html
SISÄLLYSLUETTELO
Tallenteet ja dokumentit
7. Mitä ovat Jumalan Kymmenen käskyä?
8. Milloin ja miten Jumala antoi lakinsa?
8.1 Luodessaan ihmisen Jumala kirjoitti lakinsa ihmissydämeen
8.2 Kaksi laintaulua Mooseksen kautta
8.3 Moraalilaki, seremonialaki, yhteiskunnallinen laki
9. Mikä on lain ensimmäisen taulun summa?
10. Mikä on lain toisen taulun summa?
11. Mikä on yhdellä sanalla ilmaisten kaikkien käskyjen summa?
12. Kenelle Jumala on osoittanut kaikki Kymmenen käskyään?
TALLENTEET JA DOKUMENTIT
Katekismusvartti 6, Kymmenen käskyä 7, 17.9.2017 (0.20)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/pyk0acviajdh/
Youtube-video: https://youtu.be/H78zuSipktw
Tekstitiedosto: https://www.gen.fi/ok-7-12.html
Katekismusvartti 7, Kymmenen käskyä 8, 24.9.2017 (0.21)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/pb1muietr071/
Youtube-video: https://youtu.be/7hQZiYNm858
Tekstitiedosto: https://www.gen.fi/ok-7-12.html
Katekismusvartti 8, Kymmenen käskyä 9–14, 8.10.2017 (0.19)
AC-tallenne: https://gen.adobeconnect.com/p71col8hklaq/
Youtube-video: https://youtu.be/iMFC94B0_tk
Tekstitiedostot: https://www.gen.fi/ok-7-12.html
https://www.gen.fi/ok-13-16.html
H6H Ensimmäinen käsky (2. Moos. 20:2–6)
https://www.gen.fi/h6h-ensimmainen-kasky.html
7. MITÄ OVAT JUMALAN KYMMENEN KÄSKYÄ?
Ne ovat Jumalan pyhä tahto eli laki. Siinä Jumala ilmoittaa meille, millaisia meidän on oltava ja mitä meidän on tehtävä tai mitä me emme saa tehdä. Ennen kaikkea Kymmenen käskyä – niin kuin kaikki muutkin Raamatun lait – ovat opetusta ja kuvausta siitä, millainen Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus on.
7) 2 Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä. (3. Moos. 19:2)
8) 8 Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on. Mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä? (Miika 6:8)
9) 6 Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, painukoot sydämeesi.
7 Teroita niitä lastesi mieleen. (5. Moos. 6:6–7)
Kymmentä käskyä kutsutaan myös laiksi tai Dekalogiksi (hepr. aseret hadvarim, (ne) kymmenen sanaa", kreik. "dekalogos, kymmenen sanaa").
4 Hän kirjoitti tauluihin saman, minkä edellisellä kerralla, ne kymmenen sanaa, jotka Herra oli puhunut teille vuorelta, tulen keskeltä, seurakunnan kokouspäivänä. Ja Herra antoi ne minulle. (5. Moos. 10:4)
Kymmenen käskyä ei ilmaise pelkkiä toiveita tai pyyntöjä, jotka me voisimme sivuuttaa, vaan selkeät ja ankarat käskyt, jotka me olemme velvolliset täyttämään. Käskyt eivät ole ihmisten, Mooseksen tai inhimillisen esivallan käskyjä vaan Jumalan laki. Kymmenessä käskyssä Jumala ilmoittaa meille meidän elämäämme koskevan tahtonsa. Hän kertoo, millaisia meidän on oltava ja mitä meidän on tehtävä tai jätettävä tekemättä.
Kymmenen käskyä on Jumalan pyhä tahto, koska käskyissä Herra ilmoittaa oman pyhyytensä. Hän vaatii myös meitä olemaan pyhiä. Vaikka Jumalan käskyt eivät meitä aina miellytäkään, ne ovat kaikilta osiltaan oikeudenmukaisia ja totuudellisia. Mitä Jumala sanoo, sitä hän myös tarkoittaa. Hän vaatii ehdotonta kuuliaisuutta. Meidän tulee kuitenkin tehdä jaottelu eli distinktio yhtäältä laissa ilmaistun Jumalan pyhän tahdon ja toisaalta Hänen evankeliumissa ilmaistun hyvän ja armollisen tahtonsa välillä.
Laki on annettu meille, nimittäin kaikille ihmisille (Miika 6:8: "sinulle, ihminen"), eikä se sido ainoastaan niitä, jotka tunnustavat Jumalan Herrakseen, vaan jokaista olentoa, jota kutsutaan ihmiseksi, siis koko ihmiskuntaa.
Jumala on sitoutunut lakiinsa. Hän tulee viimeisellä tuomiolla tutkimaan ja tuomitsemaan jokaisen ihmisen Kymmenen käskyn lain perusteella.
8. MILLOIN JA MITEN JUMALA ANTOI LAKINSA?
Raamatunkertomus: 2. Moos. 19–20
8.1 LUODESSAAN IHMISEN JUMALA KIRJOITTI LAKINSA IHMISSYDÄMEEN
Pakanoilla ei ole kirjoitettua lakia kuten meillä kristityillä Raamatussa. Silti he tekevät luonnostaan ilman opetusta joitakin lain vaatimia tekoja. Tämä osoittaa vääjäämättä, että heillä luonnostaan on jonkinlainen laintuntemus: "he ovat itse itsellensä laki". Kun Jumala loi ihmisen, Hän antoi tälle Luojansa tahdon täydellisen tuntemisen.
Synnin kautta tämä lain tunteminen on kuitenkin pahasti hämärtynyt, mutta ei kokonaan kadonnut. Jotain tietoa laista jäi jäljelle ihmissydämeen. Tätä kutsutaan lain luonnolliseksi tuntemiseksi. Tämä lain tuntemisen jäännös ilmenee kullekin ihmiselle hänen omassatunnossaan. Osa yhteiskunnallisesta lainsäädännöstäkin ilmentää sitä. Tämä luonnollinen lain tunteminen on totuudenmukaista niin pitkälle kuin se yltää, mutta täydellinen se ei ole.
8.2 KAKSI LAINTAULUA MOOSEKSEN KAUTTA
Myöhemmin Jumala antoi lakinsa kahteen laintauluun kirjoitettuna Kymmenessä käskyssä ja saattoi sen ihmisten tietoon Mooseksen kautta.
10) 14 Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki
15 ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä. (Room. 2:14–15)
Ilmoitettu laki kirjoitettiin alun perin kahteen kivitauluun. Ne ovat kadonneet. Mutta Jumala sisällytti käskynsä myös Raamattuun, josta yhä löydämme ne (2. Moos. 19–20). Emme tiedä, kuinka monta käskyä kirjoitettiin ensimmäiseen tauluun ja kuinka monta toiseen. Siksi käytämme niiden sisällön mukaista jaottelua. Tällöin ensimmäiseen tauluun sijoitetaan jumalasuhdetta koskevat käskyt. Toiseen tauluun taas sijoitetaan lähimmäistämme koskevat käskyt.
Reformoidut kirkot sekä ortodoksinen kirkko numeroivat käskyt samoin kuin juutalaiset. Niiden toinen käsky on 2. Moos. 20:4–5. Meidän toinen käskymme on heidän kolmantensa jne. Meidän yhdeksättä ja kymmenettä käskyämme ne pitävät yhtenä, siis kymmenentenä käskynä.
8.3 MORAALILAKI, SEREMONIALAKI, YHTEISKUNNALLINEN LAKI
Kymmenen käskyn lakia kutsutaan moraalilaiksi. Se on edelleen voimassa ja koskee sitovasti kaikkia ihmisiä. Vanhan testamentin rituaalista jumalanpalvelusta ja uhrikulttia koskevia sääntöjä ja ohjeita kutsutaan seremonialaiksi. Koska ne olivat vain varjo Kristuksesta, niiden lainvoimaisuus ja merkitys päättyi Kristuksen tultua.
Ne eivät siis ole enää lakina voimassa niin, että ihmisen tila Jumalan edessä riippuisi niiden noudattamisesta. Sen sijaan ne antavat meille yhä todistuksen Kristuksen uhrin voimasta ja merkityksestä. Katso esim. Hepr. 9. luku.
Yhteiskunnalliseksi laiksi kutsutaan niitä määräyksiä, jotka ohjasivat Israelin kansaa ja valtakuntaa ajallisten asioiden suhteen. Niiden lainvoimaisuus koski ainoastaan juutalaisvaltiota sen keston ajan.
Silti ne edelleen muistuttavat meitä siitä, miten vakava asia synti on Jumalan edessä; katso esim. Room. 1:32.
9. MIKÄ ON LAIN ENSIMMÄISEN TAULUN SUMMA?
11) 37 Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. (Matt. 22:37)
10. MIKÄ ON LAIN TOISEN TAULUN SUMMA?
12) 39 Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Matt. 22:39)
11. MIKÄ ON YHDELLÄ SANALLA ILMAISTEN KAIKKIEN KÄSKYJEN SUMMA?
Rakkaus eli Jeesus!
13) 5 Käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä. (1. Tim. 1:5)
14) 10 Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Sen tähden on rakkaus lain täyttymys. (Room. 13:10)
12. KENELLE JUMALA ON OSOITTANUT KAIKKI KYMMENEN KÄSKYÄÄN?
Minulle ja kaikille muillekin ihmisille, koko ihmiskunnalle.
Laki vaatii jokaiselta ihmiseltä ei ainoastaan lain kirjaimen ulkonaista tottelevaisuutta vaan rakastavasta sydämestä kumpuavaa kuuliaisuutta. Jumalan rakastaminen on edellytyksenä ensimmäisen laintaulun täyttämiseksi. Lähimmäisen rakastaminen taas on välttämätöntä, jotta täytettäisiin lain toisen taulun käskyt.
Jos meidän rakkautemme olisi täydellistä, silloin sitä olisi myös meidän kuuliaisuutemme. Itsekkäistä vaikuttimista, Jumalan tai ihmisten suosion ansaitsemistarkoituksesta, nouseva lain täyttäminen on farisealaista omavanhurskautta eikä se ole lain pitämistä oikeassa hengessä.