K4 Supistumaverbit (KREIKKA VERBIT)
| k4-supistumaverbit.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 2.12.2021).
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K4 VERBIT https://gen.fi/k4.html
K4 Supistumaverbit
https://gen.fi/k4-supistumaverbit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Supistumaverbit
1.1 Johdanto
1.2 Samanlaiset samanlaisiksi tai samankaltaisiksi
1.3 A- ja e-vokaaleista ensimmäinen voittaa
1.4 O voittaa aina
1.5 Paino
2. Esimerkkejä supistumaverbeistä
3. Poikkeus: ζάω dzaoo, elää
0. DOKUMENTTEJA
Blomqvist–Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan. Gaudeamus 1974 [2010],
35–36 [37–38]
1. SUPISTUMAVERBIT
1.1 JOHDANTO
Verbivartalon viimeisenä kirjaimena ennen taivutuspäätettä voi olla vokaali
α, ε tai ο
Tällaista verbiä kutsutaan supistumaverbiksi: α, ε ja ο supistuu taivutuspäätteen kanssa. Teksteissä supistumaverbit esiintyvät aina supistuneessa muodossa. Ainoastaan sanakirjoissa ja kieliopeissa käytetään teknisiä supistumattomia muotoja.
Vartalon viimeinen kirjain ja taivutuspääte supistuvat seuraavien sääntöjen mukaisesti:
1.2 SAMANLAISET SAMANLAISIKSI TAI SAMANKALTAISIKSI
– jos supistuvissa tavuissa on oomega, niin supistumatuotteena on aina oomega
α-α ᾱ (aa)
ε-ε ει
ε-ει ει
ε-η η
ο-ο ου
ο-ου ου
ο-ω ω
1.3 A- JA E-VOKAALEISTA ENSIMMÄINEN VOITTAA
α-ε ᾱ
α-ει ᾳ
α-η ᾱ
ε-α η
1.4 O VOITTAA AINA
– jos supistuvissa tavuissa on "oollinen" vokaali ja alfa, niin supistumatuotteena
on aina oomega
α-ο ω
α-ου ω
α-ω ω
ε-ο ου
ε-ου ου
ε-ω ω
ο-ε ου
ο-ει οι
ο-ο ου
ο-ου ου
ο-ω ω
1.5 PAINO
Supistuvien muotojen painot lasketaan supistumattomista muodoista. Persoona- eli finiittisillä muodoilla paino on niin kaukana lopusta kuin mahdollista: lyhyeen tavuun loppuvissa kolmanneksi viimeisellä ja pitkään tavuun loppuvissa toiseksi viimeisellä tavulla.
Jos paino jää supistuvalle tavulle, niin se merkitään sirkumfleksillä
– sikäli jos se on paino-opin mukaan mahdollista.
2. ESIMERKKEJÄ SUPISTUMAVERBEISTÄ
ἀγαπάω rakastaa (sitä, joka ei ansaitse tulla rakastetuksi)
vrt. φιλέω suudella, rakastaa (sitä, joka sen ansaitsee)
ἀγαπά-ω ἀγαπῶ παιδεύω
ἀγαπά-εις ἀγαπᾷς παιδεύεις
ἀγαπά-ει ἀγαπᾷ παιδεύει
ἀγαπά-ομεν ἀγαπῶμεν παιδεύομεν
ἀγαπά-ετε ἀγαπᾶτε παιδεύετε
ἀγαπά-ουσι(ν) ἀγαπῶσι(ν) παιδεύουσι(ν)
μισέω [-ῑ-] vihata
μισέ-ω μισῶ
μισέ-εις μισεῖς
μισέ-ει μισεῖ
μισέ-ομεν μισοῦμεν
μισέ-ετε μισεῖτε
μισέ-ουσι(ν) μισοῦσι(ν)
πληρόω trans. täyttää, intr. olla täynnä, täyttyä
πληρό-ω πληρῶ
πληρό-εις πληροῖς
πληρό-ει πληροῖ
πληρό-ομεν πληροῦμεν
πληρό-ετε πληροῦτε
πληρό-ουσι(ν) πληροῦσι(ν)
A-supistumaverbejä:
γεννάω synnyttää, siittää, tuottaa uutta
< γίνομαι syntyä, tulla, tapahtua
ἐπιτιμάω [-τῑ-] nuhdella, varoittaa, "päälle kunnioittaa/pelätä"
E-supistumaverbejä (yleisin):
ἀκολουθέω seurata, "kulkea samaa polkua/tietä"
ἀ- yhdistävä, κέλευθος ἡ polku/tie
εὐχαριστέω kiittää, "(antaa) hyvä suosio"
O-supistumaverbejä (harvinaisin, monet denominatiivisia):
δικαιόω denom. vanhurskauttaa, julistaa vanhurskaaksi
δίκαιος adj./subst. vanhurskas
σταυρόω denom. ristiinnaulita
σταυρός ὁ risti
3. POIKKEUS: ζάω DZAOO, ELÄÄ
ζάω elää
ζωή ἡ elämä, Elämä (Joh. 14:6)
> engl. zoo eläintarha
ζά-ω ζῶ
ζά-εις ζῇς
ζά-ει ζῇ
ζά-ομεν ζῶμεν
ζά-ετε ζῆτε
ζά-ουσι(ν) ζῶσι(ν)
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K4 VERBIT https://gen.fi/k4.html
K4 Supistumaverbit
https://gen.fi/k4-supistumaverbit.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Dokumentteja
1. Supistumaverbit
1.1 Johdanto
1.2 Samanlaiset samanlaisiksi tai samankaltaisiksi
1.3 A- ja e-vokaaleista ensimmäinen voittaa
1.4 O voittaa aina
1.5 Paino
2. Esimerkkejä supistumaverbeistä
3. Poikkeus: ζάω dzaoo, elää
0. DOKUMENTTEJA
Blomqvist–Toivanen: Johdatus UT:n kreikkaan. Gaudeamus 1974 [2010],
35–36 [37–38]
1. SUPISTUMAVERBIT
1.1 JOHDANTO
Verbivartalon viimeisenä kirjaimena ennen taivutuspäätettä voi olla vokaali
α, ε tai ο
Tällaista verbiä kutsutaan supistumaverbiksi: α, ε ja ο supistuu taivutuspäätteen kanssa. Teksteissä supistumaverbit esiintyvät aina supistuneessa muodossa. Ainoastaan sanakirjoissa ja kieliopeissa käytetään teknisiä supistumattomia muotoja.
Vartalon viimeinen kirjain ja taivutuspääte supistuvat seuraavien sääntöjen mukaisesti:
1.2 SAMANLAISET SAMANLAISIKSI TAI SAMANKALTAISIKSI
– jos supistuvissa tavuissa on oomega, niin supistumatuotteena on aina oomega
α-α ᾱ (aa)
ε-ε ει
ε-ει ει
ε-η η
ο-ο ου
ο-ου ου
ο-ω ω
1.3 A- JA E-VOKAALEISTA ENSIMMÄINEN VOITTAA
α-ε ᾱ
α-ει ᾳ
α-η ᾱ
ε-α η
1.4 O VOITTAA AINA
– jos supistuvissa tavuissa on "oollinen" vokaali ja alfa, niin supistumatuotteena
on aina oomega
α-ο ω
α-ου ω
α-ω ω
ε-ο ου
ε-ου ου
ε-ω ω
ο-ε ου
ο-ει οι
ο-ο ου
ο-ου ου
ο-ω ω
1.5 PAINO
Supistuvien muotojen painot lasketaan supistumattomista muodoista. Persoona- eli finiittisillä muodoilla paino on niin kaukana lopusta kuin mahdollista: lyhyeen tavuun loppuvissa kolmanneksi viimeisellä ja pitkään tavuun loppuvissa toiseksi viimeisellä tavulla.
Jos paino jää supistuvalle tavulle, niin se merkitään sirkumfleksillä
– sikäli jos se on paino-opin mukaan mahdollista.
2. ESIMERKKEJÄ SUPISTUMAVERBEISTÄ
ἀγαπάω rakastaa (sitä, joka ei ansaitse tulla rakastetuksi)
vrt. φιλέω suudella, rakastaa (sitä, joka sen ansaitsee)
ἀγαπά-ω ἀγαπῶ παιδεύω
ἀγαπά-εις ἀγαπᾷς παιδεύεις
ἀγαπά-ει ἀγαπᾷ παιδεύει
ἀγαπά-ομεν ἀγαπῶμεν παιδεύομεν
ἀγαπά-ετε ἀγαπᾶτε παιδεύετε
ἀγαπά-ουσι(ν) ἀγαπῶσι(ν) παιδεύουσι(ν)
μισέω [-ῑ-] vihata
μισέ-ω μισῶ
μισέ-εις μισεῖς
μισέ-ει μισεῖ
μισέ-ομεν μισοῦμεν
μισέ-ετε μισεῖτε
μισέ-ουσι(ν) μισοῦσι(ν)
πληρόω trans. täyttää, intr. olla täynnä, täyttyä
πληρό-ω πληρῶ
πληρό-εις πληροῖς
πληρό-ει πληροῖ
πληρό-ομεν πληροῦμεν
πληρό-ετε πληροῦτε
πληρό-ουσι(ν) πληροῦσι(ν)
A-supistumaverbejä:
γεννάω synnyttää, siittää, tuottaa uutta
< γίνομαι syntyä, tulla, tapahtua
ἐπιτιμάω [-τῑ-] nuhdella, varoittaa, "päälle kunnioittaa/pelätä"
E-supistumaverbejä (yleisin):
ἀκολουθέω seurata, "kulkea samaa polkua/tietä"
ἀ- yhdistävä, κέλευθος ἡ polku/tie
εὐχαριστέω kiittää, "(antaa) hyvä suosio"
O-supistumaverbejä (harvinaisin, monet denominatiivisia):
δικαιόω denom. vanhurskauttaa, julistaa vanhurskaaksi
δίκαιος adj./subst. vanhurskas
σταυρόω denom. ristiinnaulita
σταυρός ὁ risti
3. POIKKEUS: ζάω DZAOO, ELÄÄ
ζάω elää
ζωή ἡ elämä, Elämä (Joh. 14:6)
> engl. zoo eläintarha
ζά-ω ζῶ
ζά-εις ζῇς
ζά-ει ζῇ
ζά-ομεν ζῶμεν
ζά-ετε ζῆτε
ζά-ουσι(ν) ζῶσι(ν)