K2 Aakkoset (KREIKKA YLEISTÄ)
| k2-aakkoset.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 17.2.2021).
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K2 YLEISTÄ https://gen.fi/k2.html
K2 Aakkoset
https://gen.fi/k2-aakkoset.html
SISÄLLYSLUETTELO
1. Kreikan 24 kirjainta
2. Huomioita
3. Isot ja pienet kirjaimet
4. Gamma k-äänteiden edellä
5. Lyhyet ja pitkät vokaalit
6. Soinnilliset ja aspiroituneet k-, p- ja t-äänteet (Ekskurssi)
7. Nasaalit eli nenä-äänteet (Ekskurssi)
8. Loppusigma
9. Joota vokaalin edellä lainasanojen alussa
1. KOINEE-KREIKAN 24 KIRJAINTA
latina heprea
1 Α α ἄλφα alfa a / aa A א
2 Β β βῆτα beeta b B ב
3 Γ γ γάμμα gamma g / ŋ C, G ג
4 Δ δ δέλτα delta d D ד
5 Ε ε ἒ ψιλόν epsiilon e E ה
[6 Ϝ ϝ δίγαμμα digamma w] F ו
7 Ζ ζ ζῆτα dzeeta dz Z ז
8 Η η ἦτα eeta ee H ח
9 Θ θ θῆτα theeta th - ט
10 Ι ι ἰῶτα joota i / ii / j I, J י
20 Κ κ κάππα kappa k K כ
30 Λ λ λάμβδα lambda l L ל
40 Μ μ μῦ myy m M מ
50 Ν ν νῦ nyy n N נ
60 Ξ ξ ξῖ ksii ks X ס
70 Ο ο ὂ μικρόν omiikron o / u O ע
80 Π π πῖ pii p P פ
[90 Ϙ ϙ κόππα koppa k] Q ק
100 Ρ ρ ῥῶ roo r R ר
200 Σ σ σίγμα sigma s S ש
300 Τ τ ταῦ tau t T ת
400 Υ υ ὓ ψιλόν hypsiilon y / yy / u U, V, W, Y ו
500 Φ φ φῖ fii f -
600 Χ χ χῖ khii kh -
700 Ψ ψ ψῖ psii ps -
800 Ω ω ὦ μέγα oomega oo -
2. HUOMIOITA
Epsiilon-, hypsiilon- ja omiikron-kirjainten nimissä on pitkä i-vokaali ja paino ultimalla eli lopputavulla.
Digamma- ja koppa-kirjaimet eivät olleet enää koinee-kreikassa käytössä. Lukuina (6 ja 90) niitä on saatettu myöhemminkin käyttää.
Dzeeta ääntyy "ohuena" d- ja soinnillisena s-äänteenä (dz).
Pikkutheetalla (minuskelitheeta) on kaksi muotoa: θ / ϑ. Samoin pikkukapalla (minuskelikappa) on kaksi muotoa: κ / ϰ.
Sigmalla on kaksi rinnakkaista muotoa: σίγμα sigma tai σῖγμα siigma. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa käytetään lyhytvokaalista sigma-muotoa.
Kaikki UT:n hypsiilon-alkuiset sanat ääntyvät aspiroituneina eli hy-alkuisina. Myös kirjaimen nimi on "hypsiilon". Matematiikassa ja fysiikassa on kuitenkin vakiintunut yksinkertaistettu ypsilon-nimi. Etymologisesti hypsiilon johtuu seemiläisestä vav-kirjaimesta.
Nykykreikassa osalla kirjaimista on erilainen äännearvo.
Latinalaisen kirjaimiston osittain erilainen aakkosjärjestys johtuu siitä, että aluksi kaikkia kreikan kirjaimia ei otettu käyttöön latinaa kirjoitettaessa. Myöhemmin aakkostoon lisätyt kirjaimet (x, y, z) lisättiin aakkoston loppuun.
3. ISOT JA PIENET KIRJAIMET
Keskiajan alkuun asti (noin 500 jKr.) käytössä olivat vain isot kirjaimet. Isoja kirjaimia kutsutaan joko nimellä majuskeli tai unsiaali.
Teksti kirjoitettiin antiikin ajan loppuun asti "yhteen pötköön" (lectio continua, jatkuva lukeminen) eli sanat kirjoitettiin toisiinsa kiinni ilman sanavälejä; vain kappaleet oli erotettu toisistaan.
Keskiajalla alettiin käyttää pieniä kirjaimia eli minuskeleja. Tekstiin lisättiin myös sanavälit, välimerkit, korko-, henkäys- ja muut lukumerkit sekä jaejako. Isot kirjaimet jäivät vain lukukappaleiden alkukirjaimiin, suorien lainausten alkuun sekä erisnimiin ja niistä johdettuihin adjektiiveihin (erisnimiadjektiivi, erisnimiadj.).
Huomaa, että jotkut meidän yleisnimiksi mieltämät sanat voivat kreikassa olla myös isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä (erisnimisubstantiivi, erisnimisubst.).
Ναζαρά Nadzaraa paik. fem. (2x) Nasaret
Ναζαρηνός Nadzareenos erisnimiadj. (6x) nasaretilainen
Καῖσαρ Kaisar erisnimisubst. mask. (29x) keisari
4. GAMMA K-ÄÄNTEIDEN EDELLÄ
Gamma äännetään k-äänteiden edellä äng-äänteenä (ŋ velaarinen nasaali).
Kreikan k-äänteet:
γ γάμμα soinnillinen g
κ κάππα soinniton k
ξ ξῖ ks
χ χῖ aspiroitunut eli henkäyksellinen kh
ἄγγελος ὁ aŋgelos (176x) enkeli
ἄγκυρα ἡ aŋkyyra (4x) ankkuri
Σφίγξ ἡ Sfiŋks erisnimisubst. sfinksi, ihmispäinen leijona- tai hirviöpatsas
– ei esiinny UT:ssa tai LXX:ssa
ἐλέγχω eleŋkhoo (17x) saada vakuuttuneeksi, osoittaa syylliseksi,
rangaista
5. LYHYET JA PITKÄT VOKAALIT
E- ja o-äänteillä on oma kirjaimensa lyhyelle ja pitkälle vokaalille.
A-, i- ja y-äänteillä on vain yksi merkki, jota käytetään sekä lyhyiden että pitkien vokaalien merkkinä. Usein näiden vokaalien oikean pituuden saa selville vain laajemmista sanakirjoista.
lyhyt a Α α (ᾰ)
pitkä aa Α α (ᾱ = aa)
lyhyt e Ε ε
pitkä ee Η η
lyhyt i Ι ι (ῐ)
pitkä ii Ι ι (ῑ = ii)
lyhyt o Ο ο
pitkä oo Ω ω
lyhyt y Υ υ (ῠ)
pitkä yy Υ υ (ῡ = yy)
Oppi- ja sanakirjoissa vokaalin pituus voidaan merkitä diakriittisellä merkillä eli tarkkeella.
Pitkän vokaalin merkki on makron-yläviiva:
ᾱ = aa
ῑ = ii
ῡ = yy
Vokaalin lyhyys voidaan taas merkitä breve-yläkaarella:
ᾰ = a
ῐ = i
ῠ = y
6. SOINNILLISET JA ASPIROITUNEET K-, P- JA T-ÄÄNTEET (Ekskurssi)
kitalakiäänteet (velaarit/palataalit): κ γ χ
huuliäänteet (labiaalit): π β φ
hammasäänteet (dentaalit): τ δ θ
κ π τ soinnittomat
γ β δ soinnilliset
χ φ θ aspiroituneet soinnittomat
(henkäykselliset tai henkäytetyt)
Sanan eri taivutusmuodoissa voi vaihdella kirjaimen aspiroitumaton ja aspiroitunut muoto. Soinniton ja soinnillinen muoto voi myös vaihtaa keskenään paikkaa.
Lisäksi huomattakoon, että κ kappa-kirjain voi muuttua ξ ksii-kirjaimeksi.
7. NASAALIT ELI NENÄ-ÄÄNTEET (Ekskurssi)
Nasaalit eli nenä-äänteet (m, n ja äng-äänne) voivat vaihtaa paikkaa:
*ἐν-βαίνω > ἐμβαίνω (17x) astua sisään > (kylpy)amme (?)
*ἐν-γράφω > ἐγγράφω (3x) kirjoittaa muistiin
μ labiaali eli huuliäänne
ν dentaali eli hammasäänne
ŋ velaari (γ-kirjain k-äänteen edellä)
(velaari ääntyy kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan [kitapurjeen]
välissä)
8. LOPPUSIGMA
Minuskelikirjoituksessa käytetään loppusigmaa: -ς.
σεισμός ὁ seismos (14x) maanjäristys, myrsky
vrt. majuskelikirjoitus: ΣΕΙΣΜΟΣ
9. JOOTA VOKAALIN EDELLÄ LAINASANOJEN ALUSSA
Seemiläisten nimien ja seemiläisistä kielistä lainattujen sanojen alussa joota lausutaan vokaalin edellä konsonanttisena j-äänteenä.
᾿Ιησοῦς ὁ Jeesuus henk.
– 1. (916x, Matt. 1:1) Jeesus
– 2. (1x, Ap. t. 7:45) Joosua
hepr. יְהוֹשֻׁעַ Jehoshua > יֵשׁוּעַ Jeshua
– 1. "Jahve/Herra on pelastus"
– 2. "Jahve/Herra on tuottanut kertakaikkisen ja täydellisen pelastuksen"
᾿Ιωάννης / ᾿Ιωάνης ὁ Jooan(n)ees henk. (135x) Johannes
hepr. יְהוֹחָנָן Jehochanan > יוֹחָנָן Jochanan
"Jahve/Herra on suonut armosta"
ἰῶτα τό joota (1x, Matt. 5:18) joota {{ioota}}
hepr. יוֹד jod, "käsi (sormista olkapäähän)"
Konsonantin edellä joota lausutaan kuitenkin vokaalina:
᾿Ισραήλ ὁ Israeel henk./paik. (68x) Israel
hepr. יִשְׂרָאֵל Israel [Jisrael]
– 1. "hän taistelee Jumalaa vastaan tai Jumalan kanssa"
– 2. "Jumala taistelee"
– 3. "Jumala hallitsee"
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K2 YLEISTÄ https://gen.fi/k2.html
K2 Aakkoset
https://gen.fi/k2-aakkoset.html
SISÄLLYSLUETTELO
1. Kreikan 24 kirjainta
2. Huomioita
3. Isot ja pienet kirjaimet
4. Gamma k-äänteiden edellä
5. Lyhyet ja pitkät vokaalit
6. Soinnilliset ja aspiroituneet k-, p- ja t-äänteet (Ekskurssi)
7. Nasaalit eli nenä-äänteet (Ekskurssi)
8. Loppusigma
9. Joota vokaalin edellä lainasanojen alussa
1. KOINEE-KREIKAN 24 KIRJAINTA
latina heprea
1 Α α ἄλφα alfa a / aa A א
2 Β β βῆτα beeta b B ב
3 Γ γ γάμμα gamma g / ŋ C, G ג
4 Δ δ δέλτα delta d D ד
5 Ε ε ἒ ψιλόν epsiilon e E ה
[6 Ϝ ϝ δίγαμμα digamma w] F ו
7 Ζ ζ ζῆτα dzeeta dz Z ז
8 Η η ἦτα eeta ee H ח
9 Θ θ θῆτα theeta th - ט
10 Ι ι ἰῶτα joota i / ii / j I, J י
20 Κ κ κάππα kappa k K כ
30 Λ λ λάμβδα lambda l L ל
40 Μ μ μῦ myy m M מ
50 Ν ν νῦ nyy n N נ
60 Ξ ξ ξῖ ksii ks X ס
70 Ο ο ὂ μικρόν omiikron o / u O ע
80 Π π πῖ pii p P פ
[90 Ϙ ϙ κόππα koppa k] Q ק
100 Ρ ρ ῥῶ roo r R ר
200 Σ σ σίγμα sigma s S ש
300 Τ τ ταῦ tau t T ת
400 Υ υ ὓ ψιλόν hypsiilon y / yy / u U, V, W, Y ו
500 Φ φ φῖ fii f -
600 Χ χ χῖ khii kh -
700 Ψ ψ ψῖ psii ps -
800 Ω ω ὦ μέγα oomega oo -
2. HUOMIOITA
Epsiilon-, hypsiilon- ja omiikron-kirjainten nimissä on pitkä i-vokaali ja paino ultimalla eli lopputavulla.
Digamma- ja koppa-kirjaimet eivät olleet enää koinee-kreikassa käytössä. Lukuina (6 ja 90) niitä on saatettu myöhemminkin käyttää.
Dzeeta ääntyy "ohuena" d- ja soinnillisena s-äänteenä (dz).
Pikkutheetalla (minuskelitheeta) on kaksi muotoa: θ / ϑ. Samoin pikkukapalla (minuskelikappa) on kaksi muotoa: κ / ϰ.
Sigmalla on kaksi rinnakkaista muotoa: σίγμα sigma tai σῖγμα siigma. Allekirjoittaneen tuottamissa dokumenteissa käytetään lyhytvokaalista sigma-muotoa.
Kaikki UT:n hypsiilon-alkuiset sanat ääntyvät aspiroituneina eli hy-alkuisina. Myös kirjaimen nimi on "hypsiilon". Matematiikassa ja fysiikassa on kuitenkin vakiintunut yksinkertaistettu ypsilon-nimi. Etymologisesti hypsiilon johtuu seemiläisestä vav-kirjaimesta.
Nykykreikassa osalla kirjaimista on erilainen äännearvo.
Latinalaisen kirjaimiston osittain erilainen aakkosjärjestys johtuu siitä, että aluksi kaikkia kreikan kirjaimia ei otettu käyttöön latinaa kirjoitettaessa. Myöhemmin aakkostoon lisätyt kirjaimet (x, y, z) lisättiin aakkoston loppuun.
3. ISOT JA PIENET KIRJAIMET
Keskiajan alkuun asti (noin 500 jKr.) käytössä olivat vain isot kirjaimet. Isoja kirjaimia kutsutaan joko nimellä majuskeli tai unsiaali.
Teksti kirjoitettiin antiikin ajan loppuun asti "yhteen pötköön" (lectio continua, jatkuva lukeminen) eli sanat kirjoitettiin toisiinsa kiinni ilman sanavälejä; vain kappaleet oli erotettu toisistaan.
Keskiajalla alettiin käyttää pieniä kirjaimia eli minuskeleja. Tekstiin lisättiin myös sanavälit, välimerkit, korko-, henkäys- ja muut lukumerkit sekä jaejako. Isot kirjaimet jäivät vain lukukappaleiden alkukirjaimiin, suorien lainausten alkuun sekä erisnimiin ja niistä johdettuihin adjektiiveihin (erisnimiadjektiivi, erisnimiadj.).
Huomaa, että jotkut meidän yleisnimiksi mieltämät sanat voivat kreikassa olla myös isolla alkukirjaimella kirjoitettavia erisnimiä (erisnimisubstantiivi, erisnimisubst.).
Ναζαρά Nadzaraa paik. fem. (2x) Nasaret
Ναζαρηνός Nadzareenos erisnimiadj. (6x) nasaretilainen
Καῖσαρ Kaisar erisnimisubst. mask. (29x) keisari
4. GAMMA K-ÄÄNTEIDEN EDELLÄ
Gamma äännetään k-äänteiden edellä äng-äänteenä (ŋ velaarinen nasaali).
Kreikan k-äänteet:
γ γάμμα soinnillinen g
κ κάππα soinniton k
ξ ξῖ ks
χ χῖ aspiroitunut eli henkäyksellinen kh
ἄγγελος ὁ aŋgelos (176x) enkeli
ἄγκυρα ἡ aŋkyyra (4x) ankkuri
Σφίγξ ἡ Sfiŋks erisnimisubst. sfinksi, ihmispäinen leijona- tai hirviöpatsas
– ei esiinny UT:ssa tai LXX:ssa
ἐλέγχω eleŋkhoo (17x) saada vakuuttuneeksi, osoittaa syylliseksi,
rangaista
5. LYHYET JA PITKÄT VOKAALIT
E- ja o-äänteillä on oma kirjaimensa lyhyelle ja pitkälle vokaalille.
A-, i- ja y-äänteillä on vain yksi merkki, jota käytetään sekä lyhyiden että pitkien vokaalien merkkinä. Usein näiden vokaalien oikean pituuden saa selville vain laajemmista sanakirjoista.
lyhyt a Α α (ᾰ)
pitkä aa Α α (ᾱ = aa)
lyhyt e Ε ε
pitkä ee Η η
lyhyt i Ι ι (ῐ)
pitkä ii Ι ι (ῑ = ii)
lyhyt o Ο ο
pitkä oo Ω ω
lyhyt y Υ υ (ῠ)
pitkä yy Υ υ (ῡ = yy)
Oppi- ja sanakirjoissa vokaalin pituus voidaan merkitä diakriittisellä merkillä eli tarkkeella.
Pitkän vokaalin merkki on makron-yläviiva:
ᾱ = aa
ῑ = ii
ῡ = yy
Vokaalin lyhyys voidaan taas merkitä breve-yläkaarella:
ᾰ = a
ῐ = i
ῠ = y
6. SOINNILLISET JA ASPIROITUNEET K-, P- JA T-ÄÄNTEET (Ekskurssi)
kitalakiäänteet (velaarit/palataalit): κ γ χ
huuliäänteet (labiaalit): π β φ
hammasäänteet (dentaalit): τ δ θ
κ π τ soinnittomat
γ β δ soinnilliset
χ φ θ aspiroituneet soinnittomat
(henkäykselliset tai henkäytetyt)
Sanan eri taivutusmuodoissa voi vaihdella kirjaimen aspiroitumaton ja aspiroitunut muoto. Soinniton ja soinnillinen muoto voi myös vaihtaa keskenään paikkaa.
Lisäksi huomattakoon, että κ kappa-kirjain voi muuttua ξ ksii-kirjaimeksi.
7. NASAALIT ELI NENÄ-ÄÄNTEET (Ekskurssi)
Nasaalit eli nenä-äänteet (m, n ja äng-äänne) voivat vaihtaa paikkaa:
*ἐν-βαίνω > ἐμβαίνω (17x) astua sisään > (kylpy)amme (?)
*ἐν-γράφω > ἐγγράφω (3x) kirjoittaa muistiin
μ labiaali eli huuliäänne
ν dentaali eli hammasäänne
ŋ velaari (γ-kirjain k-äänteen edellä)
(velaari ääntyy kielen takaosan sekä kitalaen pehmeän osan [kitapurjeen]
välissä)
8. LOPPUSIGMA
Minuskelikirjoituksessa käytetään loppusigmaa: -ς.
σεισμός ὁ seismos (14x) maanjäristys, myrsky
vrt. majuskelikirjoitus: ΣΕΙΣΜΟΣ
9. JOOTA VOKAALIN EDELLÄ LAINASANOJEN ALUSSA
Seemiläisten nimien ja seemiläisistä kielistä lainattujen sanojen alussa joota lausutaan vokaalin edellä konsonanttisena j-äänteenä.
᾿Ιησοῦς ὁ Jeesuus henk.
– 1. (916x, Matt. 1:1) Jeesus
– 2. (1x, Ap. t. 7:45) Joosua
hepr. יְהוֹשֻׁעַ Jehoshua > יֵשׁוּעַ Jeshua
– 1. "Jahve/Herra on pelastus"
– 2. "Jahve/Herra on tuottanut kertakaikkisen ja täydellisen pelastuksen"
᾿Ιωάννης / ᾿Ιωάνης ὁ Jooan(n)ees henk. (135x) Johannes
hepr. יְהוֹחָנָן Jehochanan > יוֹחָנָן Jochanan
"Jahve/Herra on suonut armosta"
ἰῶτα τό joota (1x, Matt. 5:18) joota {{ioota}}
hepr. יוֹד jod, "käsi (sormista olkapäähän)"
Konsonantin edellä joota lausutaan kuitenkin vokaalina:
᾿Ισραήλ ὁ Israeel henk./paik. (68x) Israel
hepr. יִשְׂרָאֵל Israel [Jisrael]
– 1. "hän taistelee Jumalaa vastaan tai Jumalan kanssa"
– 2. "Jumala taistelee"
– 3. "Jumala hallitsee"