K10 Luuk. 1:47 (KREIKKA UT TEKSTIT, SANASTOT JA KÄÄNNÖKSET)

k10-03-01-47.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 31.10.2024).
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K10 UT TEKSTIT, SANASTOT JA KÄÄNNÖKSET https://gen.fi/k10.html
K10 LUUK. https://gen.fi/k10-03.html
K10 LUUK. 1 https://gen.fi/k10-03-01.html
K10 Luuk. 1:47 (teksti, sanastoa ja käännös)
https://gen.fi/k10-03-01-47.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Luuk. 1:47
3. Sanastoa
4. Käännös
5. Muita suomalaisia käännöksiä
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
L Alkutekstien ja suomalaisten raamatunkäännösten lyhenteet
https://gen.fi/info-l-suomalaiset-raamatunkaannokset.html
Greek–English Lexicon of the Septuagint. 3rd Ed.
Deutsche Bibelgesellschaft 2015
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989
New Testament in the Original Greek by Ivan Panin.
Book Society of Canada 1934 (kopioi selaimeesi alla olevan linkin osoite)
https://www.scribd.com/document/644433/Ivan-Panin-The-New-Testament-in-the-Original-Greek
uusi painos: Numeric Greek New Testament. Ed. Mark Vedder 2017/2019
Novum 5. UT selityksin. Kreikan–suomen sanakirja. Raamatun Tietokirja 1984
1. JOHDANTO
• alkuteksti Ivan Paninin v. 1934 numeerisen tekstilaitoksen mukaan
• lukukappaleet (perikoopit) ja tekstikritiikki
K10 Luuk. 1 (teksti) (tulossa, jHs.)
https://gen.fi/k10-03-01-teksti.html
2. Luuk. 1:47
Luuk01_47K
καὶ ἠγαλλίασεν τὸ πνεῦμά μου
ἐπὶ τῷ Θεῷ τῷ σωτῆρί μου·
3. SANASTOA
ἀγαλλιάω (11x) (hengellisesti) iloita, riemuita; nauttia
• ἀγάλλομαι agallomai (0x, LXX 0x) iloita, nauttia, ihastua, palvoa
< גיל gil BH iloita, huutaa ilosta
• > ἀγαλλίασις /ᾱσ/ -εως fem. (5x) (hengellinen) ilo, riemu
vrt.
χαίρω (74x) (ajallisesti, so. ruumiillisesti ja sielullisesti) iloita
• *gher- (2) PIE haluta, kaivata, yearn for, like, want
< חֵן chen BH mielihyvää tuottava asia: suloisuus, suosio, armo
< חנן chanan BH olla suosiollinen, armollinen, hyväsydäminen;
antaa lahjaksi
• > χαρά -ᾶς fem. (59x) ilo, ilon kohde, ilojuhla
• > χάρις -τος fem. (155x) suosio, armo, kiitos, suosionosoitus, lahja
Novum 5 (muokattu)
Profaanissa kreikassa ei esiinny verbiä ἀγαλλιάω agalliaoo eikä vastaavaa substantiivia ἀγαλλίασις agalliaasis. Sana on kaiketi muodostettu Septuagintan (74x) kääntämisen yhteydessä ~200 eKr., ja sitä käytetään vain juutalaisten ja kristittyjen uskonnollisissa kirjoituksissa.
Sanan pohjana on klassisen kreikan ἀγάλλομαι agallomai (0x, LXX 0x), jolla on useita merkityksiä eri kirjailijoiden teoksissa. Varhaisimmassa eli Homeroksen kielessä (~700 eKr.) sana merkitsee "iloita jostakin, tuntea nautintoa jostakin". Historioitsija Herodotos (~484–425 eKr.) puolestaan käyttää sanaa merkityksessä "kerskua jostakin, olla ihastunut johonkin". Platonin (427–347 eKr.) ja Aristoteleen (384–322 eKr.) teoksissa se merkitsee "palvoa, kunnioittaa, korottaa".
Agalliaoo tarkoittaa voimakasta hengellistä iloa, riemua, suorastaan "riemusta hyppimistä ja huutamista" (Lenski). Bengel (selitys Matt05_12): "Hyppikää riemusta, niin että muutkin voivat tuntea teidän ilonne."
(vrt. Luuk06_23). On siis kyse hengellisestä ilosta, riemuitsevasta ja autuaallisesta tunnetilasta, pyhästä ihastuksesta, joka näkyy ja tuntuu myös ulospäin.
Cremer selittää: "Uuden sanan muodostaminen kävi aivan välttämättömäksi toisaalta siksi, ettei mikään profaanin kreikan ilmaus täysin pystynyt kuvaamaan iloa Jumalassa, ja toisaalta siksi, että oli mahdotonta rinnastaa tätä iloa ainoaan tunnettuun rinnakkaisilmiöön, nimittäin Bacchuksen palvontaan ja korybanttiseen ilonpitoon."
• Roomalaisten Bacchus (Βάκχος) oli sama kuin kreikkalaisten
Dionysos (Διόνυσος): viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala. Dionysoksen sanottiin olevan ylijumala Zeuksen poika. Dionysoksen kultin menoihin kerrotaan kuuluneen ekstaattista tanssia, viinin juontia ja eläinten uhraamista.
• Korybantit (Κορύβαντες) tai kureetit (Κουρῆτες) olivat
kreikkalaisessa mytologiassa miespuolisia tanssijoita, jotka tanssivat asepuvuissaan ja osoittivat kunnioitusta Dionysokselle hurjalla rumpujen soitolla ja tanssilla.
4. KÄÄNNÖS
5. MUITA SUOMALAISIA KÄÄNNÖKSIÄ
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K10 UT TEKSTIT, SANASTOT JA KÄÄNNÖKSET https://gen.fi/k10.html
K10 LUUK. https://gen.fi/k10-03.html
K10 LUUK. 1 https://gen.fi/k10-03-01.html
K10 Luuk. 1:47 (teksti, sanastoa ja käännös)
https://gen.fi/k10-03-01-47.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Luuk. 1:47
3. Sanastoa
4. Käännös
5. Muita suomalaisia käännöksiä
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
L Alkutekstien ja suomalaisten raamatunkäännösten lyhenteet
https://gen.fi/info-l-suomalaiset-raamatunkaannokset.html
Greek–English Lexicon of the Septuagint. 3rd Ed.
Deutsche Bibelgesellschaft 2015
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989
New Testament in the Original Greek by Ivan Panin.
Book Society of Canada 1934 (kopioi selaimeesi alla olevan linkin osoite)
https://www.scribd.com/document/644433/Ivan-Panin-The-New-Testament-in-the-Original-Greek
uusi painos: Numeric Greek New Testament. Ed. Mark Vedder 2017/2019
Novum 5. UT selityksin. Kreikan–suomen sanakirja. Raamatun Tietokirja 1984
1. JOHDANTO
• alkuteksti Ivan Paninin v. 1934 numeerisen tekstilaitoksen mukaan
• lukukappaleet (perikoopit) ja tekstikritiikki
K10 Luuk. 1 (teksti) (tulossa, jHs.)
https://gen.fi/k10-03-01-teksti.html
2. Luuk. 1:47
Luuk01_47K
καὶ ἠγαλλίασεν τὸ πνεῦμά μου
ἐπὶ τῷ Θεῷ τῷ σωτῆρί μου·
3. SANASTOA
ἀγαλλιάω (11x) (hengellisesti) iloita, riemuita; nauttia
• ἀγάλλομαι agallomai (0x, LXX 0x) iloita, nauttia, ihastua, palvoa
< גיל gil BH iloita, huutaa ilosta
• > ἀγαλλίασις /ᾱσ/ -εως fem. (5x) (hengellinen) ilo, riemu
vrt.
χαίρω (74x) (ajallisesti, so. ruumiillisesti ja sielullisesti) iloita
• *gher- (2) PIE haluta, kaivata, yearn for, like, want
< חֵן chen BH mielihyvää tuottava asia: suloisuus, suosio, armo
< חנן chanan BH olla suosiollinen, armollinen, hyväsydäminen;
antaa lahjaksi
• > χαρά -ᾶς fem. (59x) ilo, ilon kohde, ilojuhla
• > χάρις -τος fem. (155x) suosio, armo, kiitos, suosionosoitus, lahja
Novum 5 (muokattu)
Profaanissa kreikassa ei esiinny verbiä ἀγαλλιάω agalliaoo eikä vastaavaa substantiivia ἀγαλλίασις agalliaasis. Sana on kaiketi muodostettu Septuagintan (74x) kääntämisen yhteydessä ~200 eKr., ja sitä käytetään vain juutalaisten ja kristittyjen uskonnollisissa kirjoituksissa.
Sanan pohjana on klassisen kreikan ἀγάλλομαι agallomai (0x, LXX 0x), jolla on useita merkityksiä eri kirjailijoiden teoksissa. Varhaisimmassa eli Homeroksen kielessä (~700 eKr.) sana merkitsee "iloita jostakin, tuntea nautintoa jostakin". Historioitsija Herodotos (~484–425 eKr.) puolestaan käyttää sanaa merkityksessä "kerskua jostakin, olla ihastunut johonkin". Platonin (427–347 eKr.) ja Aristoteleen (384–322 eKr.) teoksissa se merkitsee "palvoa, kunnioittaa, korottaa".
Agalliaoo tarkoittaa voimakasta hengellistä iloa, riemua, suorastaan "riemusta hyppimistä ja huutamista" (Lenski). Bengel (selitys Matt05_12): "Hyppikää riemusta, niin että muutkin voivat tuntea teidän ilonne."
(vrt. Luuk06_23). On siis kyse hengellisestä ilosta, riemuitsevasta ja autuaallisesta tunnetilasta, pyhästä ihastuksesta, joka näkyy ja tuntuu myös ulospäin.
Cremer selittää: "Uuden sanan muodostaminen kävi aivan välttämättömäksi toisaalta siksi, ettei mikään profaanin kreikan ilmaus täysin pystynyt kuvaamaan iloa Jumalassa, ja toisaalta siksi, että oli mahdotonta rinnastaa tätä iloa ainoaan tunnettuun rinnakkaisilmiöön, nimittäin Bacchuksen palvontaan ja korybanttiseen ilonpitoon."
• Roomalaisten Bacchus (Βάκχος) oli sama kuin kreikkalaisten
Dionysos (Διόνυσος): viinin, näyttämötaiteen, päihtyneen hurmion ja hedelmällisyyden jumala. Dionysoksen sanottiin olevan ylijumala Zeuksen poika. Dionysoksen kultin menoihin kerrotaan kuuluneen ekstaattista tanssia, viinin juontia ja eläinten uhraamista.
• Korybantit (Κορύβαντες) tai kureetit (Κουρῆτες) olivat
kreikkalaisessa mytologiassa miespuolisia tanssijoita, jotka tanssivat asepuvuissaan ja osoittivat kunnioitusta Dionysokselle hurjalla rumpujen soitolla ja tanssilla.
4. KÄÄNNÖS
5. MUITA SUOMALAISIA KÄÄNNÖKSIÄ