K10 Matt. 6:9 (KREIKKA UT TEKSTIT, SANASTOT JA KÄÄNNÖKSET)

k10-01-06-09.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 16.7.2025).
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K10 UT TEKSTIT, SANASTOT JA KÄÄNNÖKSET https://gen.fi/k10.html
K10 MATT. https://gen.fi/k10-01.html
K10 MATT. 6 https://gen.fi/k10-01-06.html
K10 Matt. 6:9 (teksti, sanastoa ja käännös)
https://gen.fi/k10-01-06-09.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Matt. 6:9
3. Sanasto
4. Käännös
5. Kommentaari
5.1 Rukoilkaa
5.2 Te
5.3 Isämme
5.4 Joka olet
5.5 Taivaissa
5.6 Nimesi
5.7 Olkoon pyhitetty
6. Raamattuviitteitä
6.1 Jakeet 9–13
6.2 Jae 9
7. Suomalaisia käännöksiä ja parafraaseja (Matt06_09)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
L Alkutekstien ja suomalaisten raamatunkäännösten lyhenteet
https://gen.fi/info-l-suomalaiset-raamatunkaannokset.html
New Testament in the Original Greek by Ivan Panin.
Book Society of Canada 1934 (kopioi selaimeesi alla olevan linkin osoite)
https://www.scribd.com/document/644433/Ivan-Panin-The-New-Testament-in-the-Original-Greek
uusi painos: Numeric Greek New Testament. Ed. Mark Vedder 2017/2019
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989 (Mozeson)
Thurén, Jukka: Matteuksen evankeliumi. Kustannus Oy Arkki 2006
Uusi testamentti lyhyesti selitettynä. Heikki Koskenniemi ja Jukka Thurén.
Toim. Erkki Koskenniemi. SLEY-Kirjat 1992 (UTLS)
Wiktionary (vapaa sanakirja)
https://www.wiktionary.org/
1. JOHDANTO
• alkuteksti Ivan Paninin v. 1934 numeerisen tekstilaitoksen mukaan
• lukukappaleet (perikoopit) ja tekstikritiikki
K10 Matt. 6 (teksti)
https://gen.fi/k10-01-06-teksti.html
2. MATT. 6:9
Matt06_09K
Οὕτως οὖν προσεύχεσθε ὑμεῖς
Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς,
ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου·
3. SANASTO
οὕτως / οὕτω adv. (208x) täten, näin, samoin, niin, siten
• οὗτος 1391x lähellä oleva: tämä, hän < ὁ 19904x tietty, tunnettu;
se, hän; joka
□ etymologia 1: *so-/*to- PIE mask., *seh- PIE fem.
□ etymologia 2: הוּא hu BH hän, se (mask.) < הוא hava
BH tulla alas, olla alhaalla; הִיא hi BH hän, se (fem.)
οὖν adv. & konj. (501x) siis, niinpä, näin, niin
προσεύχομαι (86x) rukoilla '(kääntyä) rukouksessa Jumalan puoleen'
• πρός, εὔχομαι 7x 'tehdä uhrilupaus': rukoilla; toivoa, odottaa
tx: προσεύχεσθε med. imperat. prees. mon. 2.
ὑμεῖς /ῡ/ pers.pron. (1847x) te
K4E Persoonapronominit
https://gen.fi/k4e-1-perspron.html
πατήρ πατρός mask. (414x) isä, esi-isä, Isä (Jumala)
• etymologia 1: אָב av (ʼaḇ) BH isä 'hän, jonka tahtoon suostutaan'
< אבה ava BH suostua tahtoon, tahtoa; *ter- PIE tekijäsuff.
• etymologia 2: *phter- PIE isä < *peh- PIE suojella, vartioida,
paimentaa < חפף chafaf BH suojata, varjella; *ter- PIE tekijäsuff.
K4C 3. dekl., roo-vartalot
https://gen.fi/k4c-3-dekl-2-roo-vart.html
tx: πάτερ yks. V
ἡμεῖς pers.pron. (864x) me
K4E Persoonapronominit
https://gen.fi/k4e-1-perspron.html
tx: G
ὁ ἡ τό art. & dem.pron. & rel.pron. (19904x) tietty, tunnettu; se, hän; joka
• etymologia 1: *so-/*to- PIE mask., *seh- PIE fem.
• etymologia 2: הוּא hu BH hän, se (mask.) < הוא hava BH tulla alas,
olla alhaalla; הִיא hi BH hän, se (fem.)
K4E Artikkeli
https://gen.fi/k4e-art.html
tx:
• 1. ὁ rel.pron. mask. yks. N joka
• 2. τοῖς art. mask. mon. D
• 3. τό art. ntr. yks. N
ἐν prep. & pref. (2757x) 'sisä-, sisällä oleminen' (D)
οὐρανός -οῦ mask. (274x) taivas, tähtitaivas, mon. taivaat
• etymologia 1: *hwers- PIE sataa, rain
< ? מטר (matar) hif. הִמְטִיר himtir BH antaa sataa (vettä)
• (kansan)etymologia 2 (Aristoteles 384–322 eKr.): ὅρος 0/21 raja
< הַר har BH vuori 'esiin työntyvä, eristävä, rajoittava
< הרר BH harar työntyä esiin, eristää, rajoittaa; ἄνω 9x ylhäällä
< ἀνά 13x ylöspäin < עלה ala BH nousta ylöspäin
ἁγιάζω (28x) pyhittää, pass. tulla pyhitetyksi, olla pyhitetty
• ἅγιος 233x pyhä: maallisesta erillään oleva, Jumalaa varten erotettu,
kunnioitettava, pelättävä < *hyag- PIE uhrata, palvoa, sacrifice, worship < קדש (kadash) hif. הִקְדּישׁ hikdish BH pyhittää
tx: ἁγιασθήτω pass. imperat. 1. aor. yks. 3.
ὄνομα -ατος ntr. (231x) nimi, henkilö, arvo, maine
• מנה (mnh) mana BH jakaa osiin, luetella, laskea, nimetä, määrätä
K4C 3. dekl., t-vartalot
https://gen.fi/k4c-3-dekl-3-t-vart.html
tx: yks. N
σύ /ῠ/ pers.pron. (1066x) sinä
• *tu PHE < *tuh PIE < אַתָּה ata (ʼth) BH sinä
< אתת atat BH läpäistä pinta
K4E Persoonapronominit
https://gen.fi/k4e-1-perspron.html
4. KÄÄNNÖS
Οὕτως οὖν προσεύχεσθε ὑμεῖς
Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς,
ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου·
9 Rukoilkaa te siis näin:
Isämme, joka olet taivaissa!
Olkoon nimesi pyhitetty. (Matt06_09_JM)
5. KOMMENTAARI
5.1 RUKOILKAA
Rukoilemisesta käytetty kreikan verbi προσεύχομαι proseukhomai tarkoittaa Jumalan puoleen kääntymistä, hyvän odottamista ja toivomista yksin häneltä. Se on tässä mediumin preesensmuodossa. Preesens tarkoittaa jatkuvaa eli jokapäiväistä rukoilemista.
Medium eli aktiivin ja passiivin välissä oleva verbinmuoto tarkoittaa tässä kahta asiaa: Ensiksi se ilmentää intensiivisyyttä eli voimakkuutta, kokonaisvaltaisuutta ja jopa suorastaan kiihkeyttä. Toiseksi se tarkoittaa itseään varten pyytämistä (epäsuora refleksiivinen mediumi). Tässä pyydetään, että nämä asiat tulisivat todeksi ja tapahtuisivat nimenomaan rukoilijoiden omassa elämässä.
Kreikan pakanauskonnoissa sana on tarkoittanut uhrilupauksen tekemistä. Epäjumalan temppeliin rukoilemaan tuleva on luvannut ylväästi antaa tälle rukoilemalleen jumalalle uhri- ja kiitoslahjoja: "Jos saan pyytämääni menestystä sodassa tai talousasioissa, sairaus paranee, pelastun vaaralta, saan haluamani henkilön puolisokseni tai saan lapsen jne., niin sitten annan tälle temppelille niin ja niin paljon rahaa ja muita lahjoja."
Uhrilupauksia löytyy myös VT:sta:
Jaakob (1. Moos. 28:20–22)
20 Jaakob teki uhrilupauksen ja sanoi: "Jos Herra on minun kanssani ja varjelee minua tällä matkallani ja antaa minulle leipää syötäväksi ja vaatteita verhokseni (1Moos28_20)
21 ja jos minä saan palata turvallisesti isäni ja sukuni luo, on Herra oleva minun Jumalani. (1Moos28_21)
22 Tästä paikasta, johon minä kiven pystytin, on tuleva Jumalan pyhäkkö. Kaikesta, mitä sinä annat minulle, minä tuon sinulle kymmenykset." (1Moos28_22)
Jefta (Tuom. 11:30–31)
30 Jefta antoi Herralle tämän lupauksen: "Jos sallit minun voittaa ammonilaiset, (Tuom11_30)
31 minä lupaan sinulle uhriksi sen, joka ensimmäisenä tulee taloni portista minua vastaan, kun palaan voittajana kotiin. Sen minä uhraan sinulle polttouhrina." (Tuom11_31)
Hanna (1. Sam. 1:10–11)
10 Murheessaan Hanna rukoili Herraa, itki katkerasti (1Sam01_10)
11 ja teki tämän lupauksen: "Herra Sebaot! Jos sinä näet palvelijasi hädän ja muistat minua etkä unohda minua, vaan annat minulle poikalapsen, niin minä luovutan hänet sinulle koko hänen elämänsä ajaksi, eikä veitsi milloinkaan ole koskettava hänen hiuksiaan." (1Sam01_11)
Kun me kristityt käännymme rukouksessa elävän Jumalan puoleen, niin meidän "uhrilupauksemme" on yksin Herra Jeesus Kristus ja hänen täytetty työnsä. Voimme luvata Isän edessä vain sen, että Jeesus maksaa kaikki laskut. Hän lopulta jopa myös kiittää meidän puolestamme, sekin kun tahtoo jäädä meiltä usein vajaaksi. Meillä oleva omaisuus ja kaikki ajalliset lahjat kuuluvat jo luonnostaan Luojallemme. Meillä ei ole annettavissa maksuksi mitään, mikä ei jo olisi Herramme omaa. Se, että hyvä Jumala kuulee meidän rukouksemme ja vastaa niihin, on puhdasta armoa.
5.2 TE
Edellä Jeesus on puhunut monisanaisesti rukoilevista pakanoista. Erillisen persoonapronominin "te" käyttäminen korostaa sitä, että Jeesus opettaa tämän rukouksen nimenomaan omille opetuslapsilleen. Yleensä tekijän persoona osoitetaan kreikassa pelkällä verbin taivutuspäätteellä. Suomeksikin voitaisiin hyvin sanoa: "Rukoilkaa siis näin." Persoonapronominin "te" lisääminen vahvistaa ja kohdistaa ilmaisun: "Tämä rukous on nyt nimenomaan ja alleviivaten teitä, minun opetuslapsiani, varten."
5.3 ISÄMME
Tuttu "Isä meidän" ei ole suomen kielen mukainen vaan johtuu latinasta (Pater noster). Jo keskiajalta asti vakiintuneena rukouksen muotona sitä voi tietenkin käyttää. Suomeksi kuitenkin sanotaan "Isämme".
Tämä rukous on yhteisön eli seurakunnan rukous: Meillä kaikilla on yhteinen isä. Meidät on kasteemme kautta synnytetty saman perheen lapsiksi, veljiksi ja sisariksi.
Jeesus ei itse tähän me-joukkoon suoraan kuulu. Tästä kertoo myös hänen käyttämänsä kaksoisilmaisu: minun Isäni ja teidän Isänne (Joh20_17). Jeesus on Jumalan lapsi eli poika suoraan oman syntyperänsä kautta. Hän on siinnyt ja syntynyt pyhänä Jumalan Poikana. Me sen sijaan olemme siinneet ja syntyneet langenneen Aadamin poikina ja tyttärinä, syntisinä kadotuksen lapsina. Jumala on kuitenkin suuressa armossaan adoptoinut eli ottanut meidät omiksi lapsikseen pyhässä kasteessa.
Isällä ja Pojalla (ja Pyhällä Hengellä) on useita yhteisiä nimiä: Jumala, Jahve, Herra, Pyhä. Jesaja kertoo Messiaan yhdeksi nimeksi "אֲבִיעַד Aviad, Iankaikkinen Isä" (Jes09_05). Taivaaseen astunut rakas Vapahtajamme ei ole ainoastaan veljemme. Hän on myös seurakunnan Isä: me olemme uudestisyntyneet pyhässä kasteessa Jumalan Sanan Siemenestä, so. Kristuksesta.
Kreikan isää tarkoittavalla sanalla "πατήρ pateer" on (ainakin) kaksi mahdollista etymologista eli sanan alkuperää koskevaa selitystä. Allekirjoittanut suosii ensimmäistä, joka selittää sanan johtuvan heprean isää tarkoittavasta sanasta "אָב av (ʼaḇ)", esim. Abraham 'runsauden isä' tai aramean "אַבָּה abba/aba".
Heprean "av" tarkoittaa "hän, jonka tahtoon suostutaan". Jeesus vääntää rautalangasta tämän isä-sanan merkityksen rukoillessaan Getsemanessa: – Hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista on, menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." (Matt26_39)
Kreikan isä-sanan alkutavu "πα- pa-" on syntynyt heprean sanasta "av (ʼaḇ)" metateesin eli takaheiton, so. äänteiden paikan vaihtumisen kautta. Heprean av-sanan alussa oleva heikko kurkkuäänne (alef ʼ) tyypillisesti katoaa. Samalla pehmeä "b" on muuttunut kovaksi p-äänteeksi.
Lisäksi kreikan pateer-sanassa on indoeurooppalainen tekijäsuffiksi "te(e)r", joka esiintyy myös muissa perheenjäseniä tarkoittavissa sanoissa: μήτηρ meeteer 'äiti', θυγάτηρ thygateer 'tytär', lat. frater /ā/ 'veli', engl. sister 'sisko'. Myös esim. pelastajaa tai suomalaisittain vapahtajaa tarkoittavassa sanassa "σωτήρ sooteer" on tämä sama suffiksi.
Toinen mahdollinen kreikan pateer-sanan alkutavun "pa-" etymologia kulkee oletetun kantaindoeurooppalaisen (PIE Proto Indoeuropean) suojelemista, vartioimista ja paimentamista tarkoittavan peh-sanan kautta. Tämä "peh" näyttäisi puolestaan johtuvan heprean suojaamista ja varjelemista tarkoittavasta juuresta "חפף chafaf (ḥpp)". Kreikan "pateer" tarkoittaisi siis sananmukaisesti "suojelija tai varjelija", joka myös kauniisti kuvaa isän olemusta ja tehtävää:
– Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi. (Ps121_05)
5.4 JOKA OLET
Kreikankielisessä tekstissä käytetään määräävää artikkelia "ὁ ho" relatiivipronominina "joka". Alkuaan keikan artikkeli on ollutkin demonstratiivinen eli osoittava pronomini "se, hän", jossa merkityksessä se usein myös UT:ssa esiintyy. Pronominin käyttö on laajentunut osoittavasta merkityksestä myös relatiiviseksi eli viittaamaan edellä olevaan sanaan. Relatiivipronomini on suomeksi "takakohtainen asemosana".
Juutalaisen rukoustavan mukaisesti rukouksen alussa on puhuttelu. Jeesuksen puhumassa aramean kielessä on tässä kohtaa nominaalilause, jossa ei ole verbiä. Kohta on käännetty arameasta kreikankieleen sana sanalta: verbiä ei ole lisätty kunnioituksesta Herramme arameaksi opettamaa sanamuotoa kohtaan. Suomenkieliseen käännökseen verbi "olet" on kuitenkin lisättävä, koska kysymyksessä on kokonainen ja täysi lause.
5.5 TAIVAISSA
Jumala asuu monikollisissa "taivaissa". Herra on läsnä ja täyttää kirkkaudellaan ja kunniallaan kaikki meille vielä näkymättömän enkelien ja pyhien asuttaman taivaan "kerrokset", vieläpä "taivasten taivaat" (1Kun08_27). Jumalan hallintavalta ulottuu kaikkialle. Raamattuun kuulumattomissa apokalyptisissä Henokin kirjoissa kerrotaan seitsemästä taivaasta. Siitä on tullut meillekin "onnen seitsemäs taivas".
Paavali kertoi käyneensä kolmannessa taivaassa (2Kor12_02). Yksi selitys Paavalin mainitsemalle kolmannelle taivaalle on se, että taivas jakautuu kolmeen osaan: ensiksi ilmakehään, toiseksi avaruuteen, jossa taivaankappaleet sijaitsevat, ja kolmanneksi näkymättömään hengelliseen taivaaseen. Paavali olisi silloin tämän mukaan käynyt näyssään tässä hengellisessä eli kolmannessa taivaassa, jota hän kutsuu myös paratiisiksi (2Kor12_04).
Sekä hepreaksi että arameaksi taivas on duaalimuotoinen "kaksoistaivas" (hepr. שָׁמַ֫יִם shamaim, aram. שְׁמַ֫יִן shemain), sananmukaisesti 'joka tai jossa on kaksoisvesi' (1Moos01_08). Kaksoisvesi (hepr. מַ֫יִם maim, aram. מַ֫יִן main) viittaa luomiskertomuksessa mainittuun vesien kahteen paikkaan: "ylisiin" vesiin eli pilvissä olevaan veteen ja "alisiin" vesiin eli maan päällä ja maankuoren alla olevaan veteen (1Moos01_07).
Heprean "kaksoistaivas" tarkoittaa fyysisesti taivaanvahvuuden (hepr. רָקִיע rakia) alapuolista osaa eli ilmakehää, jossa linnut lentelevät, ja taivaanvahvuuden yläpuolista osaa eli avaruutta, jossa taivaankappaleet ovat.
"Kaksoistaivas eli kaksoisveden paikka" tarkoittaa hengellisesti tulkiten sekä fyysistä vettä, joka sataa pilvistä maan päälle, että meidän luoksemme hengellisestä taivaasta "satavaa" elämää antavaa vettä, joka tarkoittaa sekä Jumalan sanaa, Pyhää Henkeä että Vapahtajaamme.
5.6 NIMESI
Nimi tarkoittaa persoonaa itseään. Kun tunnemme jonkun nimeltä, voimme häntä puhutella ja hänet kohdata. Meille ilmoittamansa pyhän nimensä "Jahve on pelastus, so. Jeesus" kautta Jumala on meidän kanssamme. Oman nimensä kautta Vapahtaja on itse meidän luonamme.
Lue lisää Jahve- ja Jeesus-nimistä:
H7 יהוה Jahve 'Hän On'
https://gen.fi/h7-jhwh-jahve.html
Suomalaisessa kansanperinteessä nimen ja sen tarkoittaman kohteen samaistaminen ja yhdistyminen näkyy negatiivisessa merkityksessä esim. siinä, että pelkoa aiheuttavalle metsän pedolle, karhulle, on annettu lukematon määrä erilaisia kiertoilmaisuja. Ei ole uskallettu sanoa suoraan "karhu", koska on pelätty karhun tulevan silloin paikalle. Siksi karhusta on puhuttu esim. seuraavilla nimillä: kontio, otso, ohto, otava, nalle, mesikämmen tai -tassu, kouvo, kouki, kouko, metsänvilja, -omena tai -kuningas, mörkö jne.
Nimen ja sen tarkoittaman kohteen samaistaminen tulee esiin myös sanonnassa: "Siinä paha missä mainitaan." Samoin esim. englannissa: "Speak of the devil and he shall appear. Puhu paholaisesta, niin hän ilmestyy."
Etymologisesti kreikan ὄνομα onoma 'nimi, henkilö, arvo, maine' johtuu allekirjoittaneen ymmärryksen mukaan heprean juuresta מנה mana(h) 'jakaa osiin, luetella, laskea, nimetä, määrätä'. Samaan sanueeseen kuuluvat myös esim. latinan nomen /ō/, englannin name, ruotsin namn, saksan Name ja suomen nimi. Myös lukumäärää tarkoittavat latinan numerus, englannin number, ruotsin nummer, saksan Nummer ja suomen numero johtuvat heprean mana-juuresta.
Israelilaisten autiomaavaelluksen aikana taivaasta satanut מָן man 'manna' voi myös olla peräisin tästä mana-juuresta. Silloin manna tarkoittaisi päivittäistä ruoan jako-osaa eli annosta. Toinen mahdollinen selitys tulee juuresta "מההּ mahah", joka tarkoittaa sellaista, mitä ei vielä tunneta: "Mitä tämä on?"
5.7 OLKOON PYHITETTY
Pyhittäminen tarkoittaa arkisesta eli profaanista elämästä erottamista Jumalaa ja hänen palvelemistaan varten. Pyhittäminen on kunnioittamisen korkein aste. Konkreettisesti pyhittäminen tulee esille erityisesti viikoittaisen lepopäivän pyhittämisessä eli osallistumalla apostoliseen uskoon ja järjestykseen sitoutuvan seurakunnan messuun. Herra suokoon, että pyhittäisimme Jumalan sanalle kaikkina muinakin viikon päivinä vähintään sen hetken, että Isä meidän lukisimme ja hartaushetken pitäisimme.
Jumalan tahto on, että me pyhitämme koko elämämme Herran nöyrän palvelijan Jeesuksen nimelle – hänen nimelleen, joka ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan itsensä alttiiksi rakkaudesta muita kohtaan (Matt20_28). Arkipäivän elämässä se tarkoittaa, että jätämme itseemme eli omaan napaan tuijottamisen ja suuntaamme katseemme lähimmäisiimme, joita voimme Jumalan tahdosta auttaa ja palvella.
Kun meidät lähetetään jumalanpalveluksesta sanoin: "Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten", niin se tarkoittaa nimenomaan lähimmäisten palvelemista. Se, joka haluaa palvella toisia Jeesuksen tähden, saa tästä sivutuotteena onnellisuuden. Se, joka hamuaa itselleen, ei tule koskaan saamaan onnea ja täyttymystä.
Jumalan nimi "Jeesus" tulee silloin pyhitetyksi, kun annamme sille sen kaiken muun ylittävän arvon – kunnian, joka kuuluu yksin syntiemme sovittajalle ja kuolemamme voittajalle.
Pyhittää-verbi on kreikassa passiivin aoristimuodossa. Passiivi tarkoittaa, että syvimmiltään tämän pyhittämisen saa aikaan Jumala itse (lat. passivum divinum 'jumalallinen passiivi'). Jeesus puhuu samasta asiasta Johanneksen evankeliumin luvussa kaksitoista: – "Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava." (Joh12_28)
Kreikan aoristi tarkoittaa kertakaikkisuutta, kokonaisuutta, valmiiksi saattamista, loppuun asti viemistä ja täydellisyyttä: Olkoon sinun nimesi lopullisesti ja täysin pyhitetty! Tapahtukoon tämä pian kaikille ihmisille nähtävällä tavalla!
Allekirjoittanut suosii käännökseksi perinteistä raamatunkäännösten muotoa "pyhitetty (olkoon)". Se kuvaa mielestäni parhaiten alkutekstin aoristia eli kokonaisvaltaisuutta ja täydellisyyttä. Joidenkin muutoin hyvien ja alkutekstille uskollisten suomalaisten käännösten (UT 1913, AS UT 1969 ja VES UT 1983) "pyhitettäköön", saattaa tehdä pyhittämisestä jatkuvan prosessin.
Kertakaikkinen täydellisyys tuli jo julki Golgatan ristillä, missä Jeesus huusi viimeisinä sanoinaan: "Se on täytetty!" (Joh19_30) Kun muistamme tämän Pelastajamme iankaikkisuuteen asti voimassa olevan sovitustyön ja siihen kiinnitymme, niin silloin Jumalan nimi tulee oikealla tavalla pyhitetyksi.
Jumalan nimen eli Jeesuksen pyhyys tulee kerran julki myös niille, jotka nyt pitävät sitä halpana. Fil. 2:9–11:
9 Sen tähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, (Fil02_09)
10 jotta kaikki polvet notkistuisivat Jeesuksen nimeen, sekä niiden, jotka taivaissa ovat, että niiden, jotka maan päällä ovat, ja niiden, jotka maan alla ovat, (Fil02_10)
11 ja jokainen kieli tunnustaisi Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. (Fil02_11)
6. RAAMATTUVIITTEITÄ
K10 Matt. 6 raamattuviitteitä
https://gen.fi/k10-01-06-viitteet.html
6.1 JAKEET 9–13
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; (Matt06_09)
10 tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa; (Matt06_10)
11 anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; (Matt06_11)
12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; (Matt06_12)
13 Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. (Matt06_13)
Luuk11_02 Niin hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; (tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa;)
Luuk11_03 anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme;
Luuk11_04 ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta).
6.2 JAE 9
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; (Matt06_09)
VT
5Moos32_06 Niinkö sinä maksat Herralle, sinä houkka ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi? Hän sinut teki ja valmisti.
Ps002_04 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
Ps011_04 Herra pyhässä temppelissänsä, Herra, jonka istuin on taivaassa – hänen silmänsä näkevät, hänen katseensa tutkii ihmislapset;
Ps115_03 Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.
Jes08_13 Herra Sebaot pitäkää pyhänä, häntä te pelätkää ja kauhistukaa.
Jes09_05 Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. (KR 1992)
Jes29_23 Sillä kun hän näkee, kun hänen lapsensa näkevät keskellänsä minun kätteni työn, niin he pyhittävät minun nimeni, pitävät pyhänä Jaakobin Pyhän ja pelästyvät Israelin Jumalaa.
Jes63_16 Sinähän olet meidän isämme, sillä Abraham ei meistä tiedä eikä Israel meitä tunne: sinä, Herra, olet meidän isämme; meidän Lunastajamme on ikiajoista sinun nimesi.
Jes64_07 Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme; me olemme savi, ja sinä olet meidän valajamme, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.
Hes36_23 Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häpäisty pakanakansojen seassa, jonka te olette häpäisseet heidän keskellänsä. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan teissä pyhyyteni heidän silmiensä edessä.
Mal01_06 Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni. Mutta te sanotte: "Miten me olemme pitäneet halpana sinun nimesi?"
VT:N APOKRYFIT
Viis02_16 Hän pitää meitä väärän rahan veroisina, ja meidän tietämme hän karttaa kuin saastaisuutta. Hän ylistää autuaaksi vanhurskasten loppua ja kerskaten sanoo Jumalaa isäksensä.
Viis14_03 Ja sinun huolenpitosi, oi Isä, ohjaa sen kulkua, sillä sinä olet valmistanut mereenkin tien ja aaltoihin varman polun
Tob13_04 Julistakaa siellä hänen valtasuuruuttansa, korottakaa häntä kaikkien elävien edessä: Sillä hän on meidän Herramme, ja hän on Jumala, meidän isämme, hamaan kaikkiin iankaikkisuuksiin.
Sir23_01 Herra, minun isäni, elämäni valtias! Älä jätä minua huulteni halujen varaan, älä anna minun hairahtua niiden takia.
UT
Joh12_28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".
Joh17_06 Olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja annoit heidät minulle, ja he ovat pitäneet sinun sanasi. (STLK 2017)
Joh20_17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä koske minuun, sillä en ole vielä mennyt ylös Isäni luo, mutta mene veljieni luo ja sano heille, että menen ylös, minun Isäni luo ja teidän Isänne luo, minun Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo." (STLK 2017)
Room08_15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: Abba! Isä!
Ef02_18 sillä hänen kauttaan meillä molemmilla on pääsy yhdessä Hengessä Isän luo. (STLK 2017)
1Piet01_17 Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika,
1Piet03_15 vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
7. SUOMALAISIA KÄÄNNÖKSIÄ JA PARAFRAASEJA (Matt06_09)
RS Matt. 6 (suomalaisia käännöksiä ja parafraaseja)
https://gen.fi/rs-4-01-06.html
9 Näin siis teidän pitää rukoleman: Isä meidän, joka olet taivais. Pyhätty olkoon sinun nimes. (UT 1548)
9 Näin teidän sijs pitä rucoileman: ISä meidän joca olet taiwais. Pyhitetty olcon sinun nimes. (BIB 1642)
9 Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes. (BIB 1776)
9 Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes. (BIB 1872)
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitettäköön sinun nimesi; (UT 1913)
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; (UT 1938)
9 Rukoilkaa siis näin: 'Isämme, jokat olet taivaissa, pyhitettäköön nimesi, (AS UT 1969)
9 "Rukoilkaa siis näin: 'Isä joka olet taivaassa! Suo että nimesi pidetään pyhänä. (NS UT 1972)
9 Rukoilkaa vaikka näin: 'Isämme, joka olet taivaassa! Me kunnioitamme pyhää nimeäsi. (EU UT 1977)
9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (TK UT 1980)
9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitettäköön sinun nimesi; (VES UT 1983)
9 – – Isä, meidän Isä – – (Lassi Nummi [1928–2012], raamatunkäännöskomitean jäsen)
9 Rukoilkaa te siis näin: – Isä, meidän taivaallinen Isämme! Olkoon sinun nimesi pyhitetty. (RKK 1989)
9 Rukoilkaa te siis näin: – Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (KR 1992)
[Kr. "Isämme, joka olet taivaissa". Rukous on lapsen puhetta isälleen, joka on yhteinen myös muille lapsille; rukous on juuri tässä muodossaan ("meidän") alun perin yhteisön rukous. Jumala, jolle rukous osoitetaan, on samalla Jeesuksen Kristuksen Isä. Tämä on uutta kaikkeen entiseen verrattuna. Sanat "joka olet taivaissa" eivät sijoita Jumalaa johonkin määrättyyn paikkaan. Pikemmin ne ovat osoitus siitä, että Jumala on kaiken yläpuolella ja hallitsee kaikkea, vaikka on näkymättömissä. Kuitenkin hän on meidän rukouksemme ulottuvilla, vieläpä meidän tykönämme. (UTLS)]
["Nimi" tarkoittaa nimettyä itseään, hänen persoonaansa. Jumalan nimen pyhittäminen merkitsee sitä, että Jumala, joka on olemukseltaan pyhä, osoittaa pyhyytensä julkisesti meidän keskellämme (Joh12_28) ja että me alistuisimme hänen pyhään tahtoonsa. Pyyntö ei kreikan perusteella tarkoita jatkuvaa tai enenevää pyhänä pitämistä vaan tapahtumaa: Tulkoon sinun nimesi pyhitetyksi. (UTLS)]
9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (JKR 1993)
9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (RK 2012)
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; (STLK 2017)
9 Rukoilkaa siis näin: Isämme taivaissa. Osoita nimesi pyhyys, (UT 2020)
K KREIKKA https://gen.fi/k.html
K10 UT TEKSTIT, SANASTOT JA KÄÄNNÖKSET https://gen.fi/k10.html
K10 MATT. https://gen.fi/k10-01.html
K10 MATT. 6 https://gen.fi/k10-01-06.html
K10 Matt. 6:9 (teksti, sanastoa ja käännös)
https://gen.fi/k10-01-06-09.html
SISÄLLYSLUETTELO (luonnos)
0. Dokumentteja
1. Johdanto
2. Matt. 6:9
3. Sanasto
4. Käännös
5. Kommentaari
5.1 Rukoilkaa
5.2 Te
5.3 Isämme
5.4 Joka olet
5.5 Taivaissa
5.6 Nimesi
5.7 Olkoon pyhitetty
6. Raamattuviitteitä
6.1 Jakeet 9–13
6.2 Jae 9
7. Suomalaisia käännöksiä ja parafraaseja (Matt06_09)
0. DOKUMENTTEJA
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
L Alkutekstien ja suomalaisten raamatunkäännösten lyhenteet
https://gen.fi/info-l-suomalaiset-raamatunkaannokset.html
New Testament in the Original Greek by Ivan Panin.
Book Society of Canada 1934 (kopioi selaimeesi alla olevan linkin osoite)
https://www.scribd.com/document/644433/Ivan-Panin-The-New-Testament-in-the-Original-Greek
uusi painos: Numeric Greek New Testament. Ed. Mark Vedder 2017/2019
Liljeqvist, Matti: Uuden testamentin sanakirja kreikka–suomi.
Finn Lectura 2007 (MLK)
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989 (Mozeson)
Thurén, Jukka: Matteuksen evankeliumi. Kustannus Oy Arkki 2006
Uusi testamentti lyhyesti selitettynä. Heikki Koskenniemi ja Jukka Thurén.
Toim. Erkki Koskenniemi. SLEY-Kirjat 1992 (UTLS)
Wiktionary (vapaa sanakirja)
https://www.wiktionary.org/
1. JOHDANTO
• alkuteksti Ivan Paninin v. 1934 numeerisen tekstilaitoksen mukaan
• lukukappaleet (perikoopit) ja tekstikritiikki
K10 Matt. 6 (teksti)
https://gen.fi/k10-01-06-teksti.html
2. MATT. 6:9
Matt06_09K
Οὕτως οὖν προσεύχεσθε ὑμεῖς
Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς,
ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου·
3. SANASTO
οὕτως / οὕτω adv. (208x) täten, näin, samoin, niin, siten
• οὗτος 1391x lähellä oleva: tämä, hän < ὁ 19904x tietty, tunnettu;
se, hän; joka
□ etymologia 1: *so-/*to- PIE mask., *seh- PIE fem.
□ etymologia 2: הוּא hu BH hän, se (mask.) < הוא hava
BH tulla alas, olla alhaalla; הִיא hi BH hän, se (fem.)
οὖν adv. & konj. (501x) siis, niinpä, näin, niin
προσεύχομαι (86x) rukoilla '(kääntyä) rukouksessa Jumalan puoleen'
• πρός, εὔχομαι 7x 'tehdä uhrilupaus': rukoilla; toivoa, odottaa
tx: προσεύχεσθε med. imperat. prees. mon. 2.
ὑμεῖς /ῡ/ pers.pron. (1847x) te
K4E Persoonapronominit
https://gen.fi/k4e-1-perspron.html
πατήρ πατρός mask. (414x) isä, esi-isä, Isä (Jumala)
• etymologia 1: אָב av (ʼaḇ) BH isä 'hän, jonka tahtoon suostutaan'
< אבה ava BH suostua tahtoon, tahtoa; *ter- PIE tekijäsuff.
• etymologia 2: *phter- PIE isä < *peh- PIE suojella, vartioida,
paimentaa < חפף chafaf BH suojata, varjella; *ter- PIE tekijäsuff.
K4C 3. dekl., roo-vartalot
https://gen.fi/k4c-3-dekl-2-roo-vart.html
tx: πάτερ yks. V
ἡμεῖς pers.pron. (864x) me
K4E Persoonapronominit
https://gen.fi/k4e-1-perspron.html
tx: G
ὁ ἡ τό art. & dem.pron. & rel.pron. (19904x) tietty, tunnettu; se, hän; joka
• etymologia 1: *so-/*to- PIE mask., *seh- PIE fem.
• etymologia 2: הוּא hu BH hän, se (mask.) < הוא hava BH tulla alas,
olla alhaalla; הִיא hi BH hän, se (fem.)
K4E Artikkeli
https://gen.fi/k4e-art.html
tx:
• 1. ὁ rel.pron. mask. yks. N joka
• 2. τοῖς art. mask. mon. D
• 3. τό art. ntr. yks. N
ἐν prep. & pref. (2757x) 'sisä-, sisällä oleminen' (D)
οὐρανός -οῦ mask. (274x) taivas, tähtitaivas, mon. taivaat
• etymologia 1: *hwers- PIE sataa, rain
< ? מטר (matar) hif. הִמְטִיר himtir BH antaa sataa (vettä)
• (kansan)etymologia 2 (Aristoteles 384–322 eKr.): ὅρος 0/21 raja
< הַר har BH vuori 'esiin työntyvä, eristävä, rajoittava
< הרר BH harar työntyä esiin, eristää, rajoittaa; ἄνω 9x ylhäällä
< ἀνά 13x ylöspäin < עלה ala BH nousta ylöspäin
ἁγιάζω (28x) pyhittää, pass. tulla pyhitetyksi, olla pyhitetty
• ἅγιος 233x pyhä: maallisesta erillään oleva, Jumalaa varten erotettu,
kunnioitettava, pelättävä < *hyag- PIE uhrata, palvoa, sacrifice, worship < קדש (kadash) hif. הִקְדּישׁ hikdish BH pyhittää
tx: ἁγιασθήτω pass. imperat. 1. aor. yks. 3.
ὄνομα -ατος ntr. (231x) nimi, henkilö, arvo, maine
• מנה (mnh) mana BH jakaa osiin, luetella, laskea, nimetä, määrätä
K4C 3. dekl., t-vartalot
https://gen.fi/k4c-3-dekl-3-t-vart.html
tx: yks. N
σύ /ῠ/ pers.pron. (1066x) sinä
• *tu PHE < *tuh PIE < אַתָּה ata (ʼth) BH sinä
< אתת atat BH läpäistä pinta
K4E Persoonapronominit
https://gen.fi/k4e-1-perspron.html
4. KÄÄNNÖS
Οὕτως οὖν προσεύχεσθε ὑμεῖς
Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς,
ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου·
9 Rukoilkaa te siis näin:
Isämme, joka olet taivaissa!
Olkoon nimesi pyhitetty. (Matt06_09_JM)
5. KOMMENTAARI
5.1 RUKOILKAA
Rukoilemisesta käytetty kreikan verbi προσεύχομαι proseukhomai tarkoittaa Jumalan puoleen kääntymistä, hyvän odottamista ja toivomista yksin häneltä. Se on tässä mediumin preesensmuodossa. Preesens tarkoittaa jatkuvaa eli jokapäiväistä rukoilemista.
Medium eli aktiivin ja passiivin välissä oleva verbinmuoto tarkoittaa tässä kahta asiaa: Ensiksi se ilmentää intensiivisyyttä eli voimakkuutta, kokonaisvaltaisuutta ja jopa suorastaan kiihkeyttä. Toiseksi se tarkoittaa itseään varten pyytämistä (epäsuora refleksiivinen mediumi). Tässä pyydetään, että nämä asiat tulisivat todeksi ja tapahtuisivat nimenomaan rukoilijoiden omassa elämässä.
Kreikan pakanauskonnoissa sana on tarkoittanut uhrilupauksen tekemistä. Epäjumalan temppeliin rukoilemaan tuleva on luvannut ylväästi antaa tälle rukoilemalleen jumalalle uhri- ja kiitoslahjoja: "Jos saan pyytämääni menestystä sodassa tai talousasioissa, sairaus paranee, pelastun vaaralta, saan haluamani henkilön puolisokseni tai saan lapsen jne., niin sitten annan tälle temppelille niin ja niin paljon rahaa ja muita lahjoja."
Uhrilupauksia löytyy myös VT:sta:
Jaakob (1. Moos. 28:20–22)
20 Jaakob teki uhrilupauksen ja sanoi: "Jos Herra on minun kanssani ja varjelee minua tällä matkallani ja antaa minulle leipää syötäväksi ja vaatteita verhokseni (1Moos28_20)
21 ja jos minä saan palata turvallisesti isäni ja sukuni luo, on Herra oleva minun Jumalani. (1Moos28_21)
22 Tästä paikasta, johon minä kiven pystytin, on tuleva Jumalan pyhäkkö. Kaikesta, mitä sinä annat minulle, minä tuon sinulle kymmenykset." (1Moos28_22)
Jefta (Tuom. 11:30–31)
30 Jefta antoi Herralle tämän lupauksen: "Jos sallit minun voittaa ammonilaiset, (Tuom11_30)
31 minä lupaan sinulle uhriksi sen, joka ensimmäisenä tulee taloni portista minua vastaan, kun palaan voittajana kotiin. Sen minä uhraan sinulle polttouhrina." (Tuom11_31)
Hanna (1. Sam. 1:10–11)
10 Murheessaan Hanna rukoili Herraa, itki katkerasti (1Sam01_10)
11 ja teki tämän lupauksen: "Herra Sebaot! Jos sinä näet palvelijasi hädän ja muistat minua etkä unohda minua, vaan annat minulle poikalapsen, niin minä luovutan hänet sinulle koko hänen elämänsä ajaksi, eikä veitsi milloinkaan ole koskettava hänen hiuksiaan." (1Sam01_11)
Kun me kristityt käännymme rukouksessa elävän Jumalan puoleen, niin meidän "uhrilupauksemme" on yksin Herra Jeesus Kristus ja hänen täytetty työnsä. Voimme luvata Isän edessä vain sen, että Jeesus maksaa kaikki laskut. Hän lopulta jopa myös kiittää meidän puolestamme, sekin kun tahtoo jäädä meiltä usein vajaaksi. Meillä oleva omaisuus ja kaikki ajalliset lahjat kuuluvat jo luonnostaan Luojallemme. Meillä ei ole annettavissa maksuksi mitään, mikä ei jo olisi Herramme omaa. Se, että hyvä Jumala kuulee meidän rukouksemme ja vastaa niihin, on puhdasta armoa.
5.2 TE
Edellä Jeesus on puhunut monisanaisesti rukoilevista pakanoista. Erillisen persoonapronominin "te" käyttäminen korostaa sitä, että Jeesus opettaa tämän rukouksen nimenomaan omille opetuslapsilleen. Yleensä tekijän persoona osoitetaan kreikassa pelkällä verbin taivutuspäätteellä. Suomeksikin voitaisiin hyvin sanoa: "Rukoilkaa siis näin." Persoonapronominin "te" lisääminen vahvistaa ja kohdistaa ilmaisun: "Tämä rukous on nyt nimenomaan ja alleviivaten teitä, minun opetuslapsiani, varten."
5.3 ISÄMME
Tuttu "Isä meidän" ei ole suomen kielen mukainen vaan johtuu latinasta (Pater noster). Jo keskiajalta asti vakiintuneena rukouksen muotona sitä voi tietenkin käyttää. Suomeksi kuitenkin sanotaan "Isämme".
Tämä rukous on yhteisön eli seurakunnan rukous: Meillä kaikilla on yhteinen isä. Meidät on kasteemme kautta synnytetty saman perheen lapsiksi, veljiksi ja sisariksi.
Jeesus ei itse tähän me-joukkoon suoraan kuulu. Tästä kertoo myös hänen käyttämänsä kaksoisilmaisu: minun Isäni ja teidän Isänne (Joh20_17). Jeesus on Jumalan lapsi eli poika suoraan oman syntyperänsä kautta. Hän on siinnyt ja syntynyt pyhänä Jumalan Poikana. Me sen sijaan olemme siinneet ja syntyneet langenneen Aadamin poikina ja tyttärinä, syntisinä kadotuksen lapsina. Jumala on kuitenkin suuressa armossaan adoptoinut eli ottanut meidät omiksi lapsikseen pyhässä kasteessa.
Isällä ja Pojalla (ja Pyhällä Hengellä) on useita yhteisiä nimiä: Jumala, Jahve, Herra, Pyhä. Jesaja kertoo Messiaan yhdeksi nimeksi "אֲבִיעַד Aviad, Iankaikkinen Isä" (Jes09_05). Taivaaseen astunut rakas Vapahtajamme ei ole ainoastaan veljemme. Hän on myös seurakunnan Isä: me olemme uudestisyntyneet pyhässä kasteessa Jumalan Sanan Siemenestä, so. Kristuksesta.
Kreikan isää tarkoittavalla sanalla "πατήρ pateer" on (ainakin) kaksi mahdollista etymologista eli sanan alkuperää koskevaa selitystä. Allekirjoittanut suosii ensimmäistä, joka selittää sanan johtuvan heprean isää tarkoittavasta sanasta "אָב av (ʼaḇ)", esim. Abraham 'runsauden isä' tai aramean "אַבָּה abba/aba".
Heprean "av" tarkoittaa "hän, jonka tahtoon suostutaan". Jeesus vääntää rautalangasta tämän isä-sanan merkityksen rukoillessaan Getsemanessa: – Hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: "Isäni, jos mahdollista on, menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä." (Matt26_39)
Kreikan isä-sanan alkutavu "πα- pa-" on syntynyt heprean sanasta "av (ʼaḇ)" metateesin eli takaheiton, so. äänteiden paikan vaihtumisen kautta. Heprean av-sanan alussa oleva heikko kurkkuäänne (alef ʼ) tyypillisesti katoaa. Samalla pehmeä "b" on muuttunut kovaksi p-äänteeksi.
Lisäksi kreikan pateer-sanassa on indoeurooppalainen tekijäsuffiksi "te(e)r", joka esiintyy myös muissa perheenjäseniä tarkoittavissa sanoissa: μήτηρ meeteer 'äiti', θυγάτηρ thygateer 'tytär', lat. frater /ā/ 'veli', engl. sister 'sisko'. Myös esim. pelastajaa tai suomalaisittain vapahtajaa tarkoittavassa sanassa "σωτήρ sooteer" on tämä sama suffiksi.
Toinen mahdollinen kreikan pateer-sanan alkutavun "pa-" etymologia kulkee oletetun kantaindoeurooppalaisen (PIE Proto Indoeuropean) suojelemista, vartioimista ja paimentamista tarkoittavan peh-sanan kautta. Tämä "peh" näyttäisi puolestaan johtuvan heprean suojaamista ja varjelemista tarkoittavasta juuresta "חפף chafaf (ḥpp)". Kreikan "pateer" tarkoittaisi siis sananmukaisesti "suojelija tai varjelija", joka myös kauniisti kuvaa isän olemusta ja tehtävää:
– Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi. (Ps121_05)
5.4 JOKA OLET
Kreikankielisessä tekstissä käytetään määräävää artikkelia "ὁ ho" relatiivipronominina "joka". Alkuaan keikan artikkeli on ollutkin demonstratiivinen eli osoittava pronomini "se, hän", jossa merkityksessä se usein myös UT:ssa esiintyy. Pronominin käyttö on laajentunut osoittavasta merkityksestä myös relatiiviseksi eli viittaamaan edellä olevaan sanaan. Relatiivipronomini on suomeksi "takakohtainen asemosana".
Juutalaisen rukoustavan mukaisesti rukouksen alussa on puhuttelu. Jeesuksen puhumassa aramean kielessä on tässä kohtaa nominaalilause, jossa ei ole verbiä. Kohta on käännetty arameasta kreikankieleen sana sanalta: verbiä ei ole lisätty kunnioituksesta Herramme arameaksi opettamaa sanamuotoa kohtaan. Suomenkieliseen käännökseen verbi "olet" on kuitenkin lisättävä, koska kysymyksessä on kokonainen ja täysi lause.
5.5 TAIVAISSA
Jumala asuu monikollisissa "taivaissa". Herra on läsnä ja täyttää kirkkaudellaan ja kunniallaan kaikki meille vielä näkymättömän enkelien ja pyhien asuttaman taivaan "kerrokset", vieläpä "taivasten taivaat" (1Kun08_27). Jumalan hallintavalta ulottuu kaikkialle. Raamattuun kuulumattomissa apokalyptisissä Henokin kirjoissa kerrotaan seitsemästä taivaasta. Siitä on tullut meillekin "onnen seitsemäs taivas".
Paavali kertoi käyneensä kolmannessa taivaassa (2Kor12_02). Yksi selitys Paavalin mainitsemalle kolmannelle taivaalle on se, että taivas jakautuu kolmeen osaan: ensiksi ilmakehään, toiseksi avaruuteen, jossa taivaankappaleet sijaitsevat, ja kolmanneksi näkymättömään hengelliseen taivaaseen. Paavali olisi silloin tämän mukaan käynyt näyssään tässä hengellisessä eli kolmannessa taivaassa, jota hän kutsuu myös paratiisiksi (2Kor12_04).
Sekä hepreaksi että arameaksi taivas on duaalimuotoinen "kaksoistaivas" (hepr. שָׁמַ֫יִם shamaim, aram. שְׁמַ֫יִן shemain), sananmukaisesti 'joka tai jossa on kaksoisvesi' (1Moos01_08). Kaksoisvesi (hepr. מַ֫יִם maim, aram. מַ֫יִן main) viittaa luomiskertomuksessa mainittuun vesien kahteen paikkaan: "ylisiin" vesiin eli pilvissä olevaan veteen ja "alisiin" vesiin eli maan päällä ja maankuoren alla olevaan veteen (1Moos01_07).
Heprean "kaksoistaivas" tarkoittaa fyysisesti taivaanvahvuuden (hepr. רָקִיע rakia) alapuolista osaa eli ilmakehää, jossa linnut lentelevät, ja taivaanvahvuuden yläpuolista osaa eli avaruutta, jossa taivaankappaleet ovat.
"Kaksoistaivas eli kaksoisveden paikka" tarkoittaa hengellisesti tulkiten sekä fyysistä vettä, joka sataa pilvistä maan päälle, että meidän luoksemme hengellisestä taivaasta "satavaa" elämää antavaa vettä, joka tarkoittaa sekä Jumalan sanaa, Pyhää Henkeä että Vapahtajaamme.
5.6 NIMESI
Nimi tarkoittaa persoonaa itseään. Kun tunnemme jonkun nimeltä, voimme häntä puhutella ja hänet kohdata. Meille ilmoittamansa pyhän nimensä "Jahve on pelastus, so. Jeesus" kautta Jumala on meidän kanssamme. Oman nimensä kautta Vapahtaja on itse meidän luonamme.
Lue lisää Jahve- ja Jeesus-nimistä:
H7 יהוה Jahve 'Hän On'
https://gen.fi/h7-jhwh-jahve.html
Suomalaisessa kansanperinteessä nimen ja sen tarkoittaman kohteen samaistaminen ja yhdistyminen näkyy negatiivisessa merkityksessä esim. siinä, että pelkoa aiheuttavalle metsän pedolle, karhulle, on annettu lukematon määrä erilaisia kiertoilmaisuja. Ei ole uskallettu sanoa suoraan "karhu", koska on pelätty karhun tulevan silloin paikalle. Siksi karhusta on puhuttu esim. seuraavilla nimillä: kontio, otso, ohto, otava, nalle, mesikämmen tai -tassu, kouvo, kouki, kouko, metsänvilja, -omena tai -kuningas, mörkö jne.
Nimen ja sen tarkoittaman kohteen samaistaminen tulee esiin myös sanonnassa: "Siinä paha missä mainitaan." Samoin esim. englannissa: "Speak of the devil and he shall appear. Puhu paholaisesta, niin hän ilmestyy."
Etymologisesti kreikan ὄνομα onoma 'nimi, henkilö, arvo, maine' johtuu allekirjoittaneen ymmärryksen mukaan heprean juuresta מנה mana(h) 'jakaa osiin, luetella, laskea, nimetä, määrätä'. Samaan sanueeseen kuuluvat myös esim. latinan nomen /ō/, englannin name, ruotsin namn, saksan Name ja suomen nimi. Myös lukumäärää tarkoittavat latinan numerus, englannin number, ruotsin nummer, saksan Nummer ja suomen numero johtuvat heprean mana-juuresta.
Israelilaisten autiomaavaelluksen aikana taivaasta satanut מָן man 'manna' voi myös olla peräisin tästä mana-juuresta. Silloin manna tarkoittaisi päivittäistä ruoan jako-osaa eli annosta. Toinen mahdollinen selitys tulee juuresta "מההּ mahah", joka tarkoittaa sellaista, mitä ei vielä tunneta: "Mitä tämä on?"
5.7 OLKOON PYHITETTY
Pyhittäminen tarkoittaa arkisesta eli profaanista elämästä erottamista Jumalaa ja hänen palvelemistaan varten. Pyhittäminen on kunnioittamisen korkein aste. Konkreettisesti pyhittäminen tulee esille erityisesti viikoittaisen lepopäivän pyhittämisessä eli osallistumalla apostoliseen uskoon ja järjestykseen sitoutuvan seurakunnan messuun. Herra suokoon, että pyhittäisimme Jumalan sanalle kaikkina muinakin viikon päivinä vähintään sen hetken, että Isä meidän lukisimme ja hartaushetken pitäisimme.
Jumalan tahto on, että me pyhitämme koko elämämme Herran nöyrän palvelijan Jeesuksen nimelle – hänen nimelleen, joka ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan itsensä alttiiksi rakkaudesta muita kohtaan (Matt20_28). Arkipäivän elämässä se tarkoittaa, että jätämme itseemme eli omaan napaan tuijottamisen ja suuntaamme katseemme lähimmäisiimme, joita voimme Jumalan tahdosta auttaa ja palvella.
Kun meidät lähetetään jumalanpalveluksesta sanoin: "Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten", niin se tarkoittaa nimenomaan lähimmäisten palvelemista. Se, joka haluaa palvella toisia Jeesuksen tähden, saa tästä sivutuotteena onnellisuuden. Se, joka hamuaa itselleen, ei tule koskaan saamaan onnea ja täyttymystä.
Jumalan nimi "Jeesus" tulee silloin pyhitetyksi, kun annamme sille sen kaiken muun ylittävän arvon – kunnian, joka kuuluu yksin syntiemme sovittajalle ja kuolemamme voittajalle.
Pyhittää-verbi on kreikassa passiivin aoristimuodossa. Passiivi tarkoittaa, että syvimmiltään tämän pyhittämisen saa aikaan Jumala itse (lat. passivum divinum 'jumalallinen passiivi'). Jeesus puhuu samasta asiasta Johanneksen evankeliumin luvussa kaksitoista: – "Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava." (Joh12_28)
Kreikan aoristi tarkoittaa kertakaikkisuutta, kokonaisuutta, valmiiksi saattamista, loppuun asti viemistä ja täydellisyyttä: Olkoon sinun nimesi lopullisesti ja täysin pyhitetty! Tapahtukoon tämä pian kaikille ihmisille nähtävällä tavalla!
Allekirjoittanut suosii käännökseksi perinteistä raamatunkäännösten muotoa "pyhitetty (olkoon)". Se kuvaa mielestäni parhaiten alkutekstin aoristia eli kokonaisvaltaisuutta ja täydellisyyttä. Joidenkin muutoin hyvien ja alkutekstille uskollisten suomalaisten käännösten (UT 1913, AS UT 1969 ja VES UT 1983) "pyhitettäköön", saattaa tehdä pyhittämisestä jatkuvan prosessin.
Kertakaikkinen täydellisyys tuli jo julki Golgatan ristillä, missä Jeesus huusi viimeisinä sanoinaan: "Se on täytetty!" (Joh19_30) Kun muistamme tämän Pelastajamme iankaikkisuuteen asti voimassa olevan sovitustyön ja siihen kiinnitymme, niin silloin Jumalan nimi tulee oikealla tavalla pyhitetyksi.
Jumalan nimen eli Jeesuksen pyhyys tulee kerran julki myös niille, jotka nyt pitävät sitä halpana. Fil. 2:9–11:
9 Sen tähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, (Fil02_09)
10 jotta kaikki polvet notkistuisivat Jeesuksen nimeen, sekä niiden, jotka taivaissa ovat, että niiden, jotka maan päällä ovat, ja niiden, jotka maan alla ovat, (Fil02_10)
11 ja jokainen kieli tunnustaisi Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. (Fil02_11)
6. RAAMATTUVIITTEITÄ
K10 Matt. 6 raamattuviitteitä
https://gen.fi/k10-01-06-viitteet.html
6.1 JAKEET 9–13
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; (Matt06_09)
10 tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa; (Matt06_10)
11 anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme; (Matt06_11)
12 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme; (Matt06_12)
13 Äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen. (Matt06_13)
Luuk11_02 Niin hän sanoi heille: "Kun rukoilette, sanokaa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; (tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa;)
Luuk11_03 anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme;
Luuk11_04 ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; (vaan päästä meidät pahasta).
6.2 JAE 9
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; (Matt06_09)
VT
5Moos32_06 Niinkö sinä maksat Herralle, sinä houkka ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi? Hän sinut teki ja valmisti.
Ps002_04 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.
Ps011_04 Herra pyhässä temppelissänsä, Herra, jonka istuin on taivaassa – hänen silmänsä näkevät, hänen katseensa tutkii ihmislapset;
Ps115_03 Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.
Jes08_13 Herra Sebaot pitäkää pyhänä, häntä te pelätkää ja kauhistukaa.
Jes09_05 Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. (KR 1992)
Jes29_23 Sillä kun hän näkee, kun hänen lapsensa näkevät keskellänsä minun kätteni työn, niin he pyhittävät minun nimeni, pitävät pyhänä Jaakobin Pyhän ja pelästyvät Israelin Jumalaa.
Jes63_16 Sinähän olet meidän isämme, sillä Abraham ei meistä tiedä eikä Israel meitä tunne: sinä, Herra, olet meidän isämme; meidän Lunastajamme on ikiajoista sinun nimesi.
Jes64_07 Mutta olethan sinä, Herra, meidän isämme; me olemme savi, ja sinä olet meidän valajamme, kaikki me olemme sinun kättesi tekoa.
Hes36_23 Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häpäisty pakanakansojen seassa, jonka te olette häpäisseet heidän keskellänsä. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan teissä pyhyyteni heidän silmiensä edessä.
Mal01_06 Poika kunnioittakoon isää ja palvelija herraansa. Mutta jos minä olen isä, missä on minun kunnioitukseni? Ja jos minä olen Herra, missä on minun pelkoni? sanoo Herra Sebaot teille, te papit, jotka pidätte halpana minun nimeni. Mutta te sanotte: "Miten me olemme pitäneet halpana sinun nimesi?"
VT:N APOKRYFIT
Viis02_16 Hän pitää meitä väärän rahan veroisina, ja meidän tietämme hän karttaa kuin saastaisuutta. Hän ylistää autuaaksi vanhurskasten loppua ja kerskaten sanoo Jumalaa isäksensä.
Viis14_03 Ja sinun huolenpitosi, oi Isä, ohjaa sen kulkua, sillä sinä olet valmistanut mereenkin tien ja aaltoihin varman polun
Tob13_04 Julistakaa siellä hänen valtasuuruuttansa, korottakaa häntä kaikkien elävien edessä: Sillä hän on meidän Herramme, ja hän on Jumala, meidän isämme, hamaan kaikkiin iankaikkisuuksiin.
Sir23_01 Herra, minun isäni, elämäni valtias! Älä jätä minua huulteni halujen varaan, älä anna minun hairahtua niiden takia.
UT
Joh12_28 Isä, kirkasta nimesi!" Niin taivaasta tuli ääni: "Minä olen sen kirkastanut, ja olen sen vielä kirkastava".
Joh17_06 Olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja annoit heidät minulle, ja he ovat pitäneet sinun sanasi. (STLK 2017)
Joh20_17 Jeesus sanoi hänelle: "Älä koske minuun, sillä en ole vielä mennyt ylös Isäni luo, mutta mene veljieni luo ja sano heille, että menen ylös, minun Isäni luo ja teidän Isänne luo, minun Jumalani luo ja teidän Jumalanne luo." (STLK 2017)
Room08_15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: Abba! Isä!
Ef02_18 sillä hänen kauttaan meillä molemmilla on pääsy yhdessä Hengessä Isän luo. (STLK 2017)
1Piet01_17 Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika,
1Piet03_15 vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle, joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla,
7. SUOMALAISIA KÄÄNNÖKSIÄ JA PARAFRAASEJA (Matt06_09)
RS Matt. 6 (suomalaisia käännöksiä ja parafraaseja)
https://gen.fi/rs-4-01-06.html
9 Näin siis teidän pitää rukoleman: Isä meidän, joka olet taivais. Pyhätty olkoon sinun nimes. (UT 1548)
9 Näin teidän sijs pitä rucoileman: ISä meidän joca olet taiwais. Pyhitetty olcon sinun nimes. (BIB 1642)
9 Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes. (BIB 1776)
9 Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes. (BIB 1872)
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitettäköön sinun nimesi; (UT 1913)
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; (UT 1938)
9 Rukoilkaa siis näin: 'Isämme, jokat olet taivaissa, pyhitettäköön nimesi, (AS UT 1969)
9 "Rukoilkaa siis näin: 'Isä joka olet taivaassa! Suo että nimesi pidetään pyhänä. (NS UT 1972)
9 Rukoilkaa vaikka näin: 'Isämme, joka olet taivaassa! Me kunnioitamme pyhää nimeäsi. (EU UT 1977)
9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (TK UT 1980)
9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitettäköön sinun nimesi; (VES UT 1983)
9 – – Isä, meidän Isä – – (Lassi Nummi [1928–2012], raamatunkäännöskomitean jäsen)
9 Rukoilkaa te siis näin: – Isä, meidän taivaallinen Isämme! Olkoon sinun nimesi pyhitetty. (RKK 1989)
9 Rukoilkaa te siis näin: – Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (KR 1992)
[Kr. "Isämme, joka olet taivaissa". Rukous on lapsen puhetta isälleen, joka on yhteinen myös muille lapsille; rukous on juuri tässä muodossaan ("meidän") alun perin yhteisön rukous. Jumala, jolle rukous osoitetaan, on samalla Jeesuksen Kristuksen Isä. Tämä on uutta kaikkeen entiseen verrattuna. Sanat "joka olet taivaissa" eivät sijoita Jumalaa johonkin määrättyyn paikkaan. Pikemmin ne ovat osoitus siitä, että Jumala on kaiken yläpuolella ja hallitsee kaikkea, vaikka on näkymättömissä. Kuitenkin hän on meidän rukouksemme ulottuvilla, vieläpä meidän tykönämme. (UTLS)]
["Nimi" tarkoittaa nimettyä itseään, hänen persoonaansa. Jumalan nimen pyhittäminen merkitsee sitä, että Jumala, joka on olemukseltaan pyhä, osoittaa pyhyytensä julkisesti meidän keskellämme (Joh12_28) ja että me alistuisimme hänen pyhään tahtoonsa. Pyyntö ei kreikan perusteella tarkoita jatkuvaa tai enenevää pyhänä pitämistä vaan tapahtumaa: Tulkoon sinun nimesi pyhitetyksi. (UTLS)]
9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (JKR 1993)
9 Rukoilkaa te siis näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. (RK 2012)
9 Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi; (STLK 2017)
9 Rukoilkaa siis näin: Isämme taivaissa. Osoita nimesi pyhyys, (UT 2020)