H6J Tsadi 19/23 (HEPREA JEESUS-KIELI KRISTUS KIRJAIMISSA)
| h6j-18.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 5.5.2026).
H6 HEPREA JEESUS-KIELI https://gen.fi/h6.html
H6J JEESUS HEPREAN KIRJAIMISSA (kevät 2026) https://gen.fi/h6j.html
H6J Tsadi: Kasvi ja pyydystyskoukku (Jeesus hepr. kirjaimissa 19/23)
https://gen.fi/h6j-18.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenne ja dokumentteja
1. Tsadi 'kasvi', 'pyydystyskoukku'
2. Tsadik 'vanhurskas'
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Kristus kirjaimissa 55, Tsadi (Jeesus kirjaimissa 19/23), 12.5.2026 (13.56)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/pxqfphoq55m8/
Youtube https://youtu.be/XnFZZjYft0Y
H6J Tsadi: Kasvi ja pyydystyskoukku (Jeesus hepr. kirjaimissa 19/23)
https://gen.fi/h6j-18.html
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
H4A Kirjainten varhaisimmat muodot
https://gen.fi/h4a-kirjainten-varhaisimmat-muodot.html
H4A פ pe ja צ tsadi (kirjaimet)
https://gen.fi/h4a-17-pe.html
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989 (Mozeson)
Pouke, Mika: Kaanaan kielen koukerot. Heprealaisten aakkosten historiaa
ja merkitys. Perussanoma 2025
1. TSADI 'KASVI', 'PYYDYSTYSKOUKKU'
צָ֗דִ״י צד״י
fem. PBH tsadi-kirjain 'pyydystyskoukku'
• hieroglyfimerkkinä 'kasvi, papyrus'
• gematrinen lukuarvo 90, paikka- eli järjestyslukuarvo 18
• > kreik. –, lat. –
• > kyrillisen kirjaimiston Цц tse, Чч tše
Tsadin gematrinen lukuarvo on 90, paikka- eli järjestyslukuarvo 18. Kreikkaan tai latinaan seemiläistä tsadi-kirjainta ei ole lainattu. Mutta kyrillisessä aakkostossa on kaksi tsadiin pohjautuvaa kirjainta: Цц tse ja Чч tše, jotka esiintyvät esimerkiksi nimissä Е́лъцин Jeltsin ja Че́хов Tšehov.
Tsadi on alkuaan ollut painollinen eli emfaattinen, tumma suun takaosaan painottuva s-äänne [ṣadi]. Keskiajalta alkaen tsadi on kuitenkin lausuttu eurooppalaisessa eli ashkenasijuutalaisuudessa erityisesti saksan kielen vaikutuksesta affrikaattana eli yhdysäänteenä "tse", johon kuuluu sekä umpiäänne "t" että rakoäänne "s". Vaikka suomalaisittain ajateltuna siinä vaikuttaisi ensi kuulemalta olevan kaksi eri äännettä (t ja s), niin kysymyksessä on kuitenkin yksi kirjain ja yksi äänne, jota ei voi hajottaa kahteen eri tavuun.
Tsadi-kirjaimen muodon katsotaan johtuvan hieroglyfien eli muinaisegyptiläisen kuvakirjoituksen kasvia ja papyruskaislaa tarkoittavasta merkistä. Myöhemmin tuota tsadin kirjoitusmerkkiä on alettu käyttää myös liljan, erityisesti madonnanliljan symbolina.
egyptiläinen hieroglyfi 'kasvi, papyruskaisla'
alkusiinailainen varhaisin tsadi-kirjaimen muoto,
myöhemmin myös liljan symboli
(Lilium candidum eli madonnanlilja 'hohtavan valkoinen lilja')
Seemiläisen silmissä tuo muinaisegyptiläinen kuvamerkki on näyttänyt metsästämiseen ja kalastamiseen käytetyltä pyydystyskoukulta. Tsad צַד tsad eli alkuaan ṣad tarkoittaa hepreaksi 'ansa' (Tuom02_03).
Suomen kielessä on hauska yhteys tähän ansa-merkitykseen: meillähän ansasta eli pienten eläinten tai lintujen loukkupyydyksestä voidaan käyttää myös sanaa "sadin": joku voi joutua satimeen eli pyydykseen, kiikkiin. Suomen sadin-sanan etymologiaksi on esitetty sataa-verbiä: loukun kansi putoaa eli "sataa" pyydystettävän eläimen päälle. Mutta aivan yhtä hyvin se voi johtua heprean ansaa tarkoittavasta tsad- eli ṣad-sanasta.
Tsadi-kirjaimen muinainen alun perin kasvia ja myöhemmin liljaa tarkoittava muoto on näkyvissä tänäkin päivänä Israelin yhden sekelin kolikossa.
Kun juutalaiset olivat palanneet Babylonian pakkosiirtolaisuudesta takaisin Luvattuun maahan, niin he saivat persialaisvallan aikana noin 350 eKr. oikeuden lyödä omia kolikoita. Kolikon ns. kruunapuolella oli kuvattuna muinaisen tsadi-kirjaimen mallinen kolmilehtinen lilja, joka symboloi juutalaisuudessa erityisesti Jerusalemia (Hoos14_06). Pyhän Hengen valaisemana ymmärrämme, että liljakin on yksi Jeesuksen nimistä ja symboleista (Laull02_01). Liljakuvio on esiintynyt myöhemminkin juutalaisissa rahoissa, myös siis nyky-Israelin yhden sekelin kolikossa. Samalla se symboloi Juudan kansan paluuta takaisin Jumalan isille lupaamaan maahan.
Heprean kielessä on tsadi-kirjaimella alkava sana צֶ֫מַח tsemach, joka tarkoittaa tuoretta kasvia, versoa. Jeremian kirjan luvussa 23 käytetään tuota tsemach- eli verso-sanaa yhtenä Vapahtajamme nimenä.
Jer. 23:5
5 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille Vanhurskaan Verson (Tsemach Tsadik). Hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. (Jer23_05)
1930-luvun kirkkoraamatussa tsemach käännetään nimellä Vesa, mutta Verso on tarkempi käännös. Jesajan kirjan luvussa 11 puhutaan Vapahtajastamme nimellä Vesa eli נֵ֫צֶר Netser.
2. TSADIK 'VANHURSKAS'
Jiddishin kielen eli juutalaissaksan aakkostossa tsadi-kirjaimen nimi on muuttunut muotoon "tsadik". Se on syntynyt aakkosten nopeasta lukemisesta: tsadin jälkeen seuraavana kirjaimena on kof ( – – pe–tsadi–kof – –). Tsadik- eli vanhurskas-sana on yksi Raamatun teologisesti tärkeimmistä sanoista.
H2 צַדִּיק tsadik adj. & subst. (206x) vanhurskas, Vanhurskas, syytön (sana)
https://gen.fi/h2-ydjq-tsadik.html
Samalla tsadik 'vanhurskas' on luonnollisesti yksi rakkaan Vapahtajamme Jeesuksen nimistä. Kaikki Jumalan kielen eli heprean sanat saarnaavat meille tavalla tai toisella, avoimesti tai salatusti, suoraan, välillisesti tai vastakohtansa kautta lihaksi tullutta heprean kielen sanaa, rakasta Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta.
Tsadik- eli vanhurskas-sanaa käytetään erisnimenä eli meikäläisittäin isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, esimerkiksi Jes. 53:11.
Jes53_11H
מֵעֲמַל־נַפְשׁוֹ יִרְאֶה יִשְׂבָּע בְּדַעְתּוֹ
יַצְדִּיק צַדִּיק עַבְדִּי לָֽרַבִּ֑ים
וַעֲוֺנֹתָם הוּא יִסְבֹּֽל׃
H9 שׂמע שבע sava (97x) saada kylliksi/riittävästi; syödä/juoda kyllin (verbi)
Vanhempi kirkkoraamattu kääntää jakeen loppuosan seuraavasti:
11 – – hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. (Jes53_11 VT 1933)
Uudempi kirkkoraamattu puolestaan:
11 – – Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa. (Jes53_11 KR 1992)
Kumpikaan näistä käännöksistä ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että vanhurskas-sanaa käytetään tässä henkilöitynä substantiivina eli erisnimenä, ei adjektiivina. Heprealaisessa tekstissä ei siis puhuta adjektiivisesti vanhurskaasta palvelijasta vaan substantiivisesti henkilöidystä Vanhurskaasta. Käännökseen tämä Vanhurskas on syytä kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Erisnimeen "Vanhurskas" lisätään vielä määrite "minun Palvelijani".
Oma käännökseni kohdasta kuuluu:
Jes. 53:11
11 – – Vanhurskas, minun Palvelijani, vanhurskauttaa monet, heidän pahat tekonsa hän kärsii. (Jes53_11_JM)
Jakeen loppuosan voisi dynaamisesti lukea myös muodossa: "Jeesus, minun Palvelijani, vanhurskauttaa monet, heidän pahat tekonsa hän kärsii."
Suomen kielen vanhurskas-sanalle on esitetty kahta etymologiaa.
Ensimmäinen:
• "vakaa ja hurskas" eli vakaasti, pysyvästi, sananmukaisesti 'vaa'alla
mitatusti hurskas' eli 'vaa'an hurskas'
□ hurskas tarkoittaa Jumalaa pelkäävää, jumalista, harrasta,
oikeamielistä ja puhdassydämistä
Toinen:
• "vanha ja hurskas" eli vanhastaan hurskas;
sellainen, jonka hurskaus on jatkunut kauan,
ja jonka hurskaus on siten pysyvää ja kestävää
Heprean צדק tsadak-juuri (tsadi–dalet–kof) tarkoittaa nimenomaan oikeussalissa syyttömäksi julistamista. Vaaka on lain ja oikeudenkäytön symboli: lakituvassa kuvaannollisesti "punnitaan eli vaa'alla mitataan" syyttäjän ja puolustuksen esittämiä väitteitä ja todisteita. Tämän perusteella allekirjoittanut kannattaa vahvasti suomen vanhurskas-sanan etymologiaksi sanoja 'vakaa ja hurskas' eli 'vaa'an hurskas', so. 'vaa'alla mitatusti hurskas'.
Tsadik 'vanhurskas' tarkoittaa siis sananmukaisesti 'oikeudessa syyttömäksi tuomittu eli vapaaksi julistettu'. Tästä johtuvat sitten merkitykset: oikeassa oleva, oikeamielinen, viaton; oikein toimiva, elävä ja tuomitseva.
Vapahtajamme Jeesus on synnittömänä ja viattomana luonnollisesti vanhurskas. Mutta kuinka minä, joka olen syntiinlankeemuksen kautta menettänyt paratiisin viattoman alkutilan, voisin olla vanhurskas? Eikö minun sydämeni syvä syntisyys huuda taivaaseen asti? Miten minä voisin olla kelvollinen pyhien ja viattomien paikkaan, päästä uuteen paratiisiin?
Syntiinlangenneelle ainoa mahdollisuus saavuttaa vanhurskaus eli taivaskelpoisuus pyhän Jumalan edessä on nimenomaan ja vain juridinen eli lakitekninen. Taivaan lakituvassa (lat. forum) viimeisellä tuomiolla tuodaan totuudenmukaisesti esiin minun läpikotainen hengellinen mädännäisyyteni: minussa, se on minun vanhassa ja langenneessani lihassani, ei asu mitään hyvää (Room07_18). Kaikki minun tekoni ja tekemättä jättämiseni, sanani ja jopa ajatukseni tuodaan julki, paljastetaan, tutkitaan ja tuomitaan.
Mark. 4:22
22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen julki. (Mark04_22)
Hepr. 4:12–13
12 Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. [Ef. 6:17; Ilm. 1:16] (Hepr04_12)
13 Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili. [Ps. 33:13–15, 139:1–5] (Hepr04_13)
Jumalan täydellisyyttä vaativa laki osoittaa minut vastaansanomattomasti langenneeksi ja syntiseksi: minä ansaitsen oikeudenmukaisen kadotustuomion ja helvetin. Tässä kohtaa puuttuu puheeseen puolustusasianajajamme Jeesus (so. Daniel). Hän sanoo Isän edessä: "Totta, tämä ansaitsee tulla heitetyksi pois uloimpaan pimeyteen – sinne, missä on itku ja hammasten kiristys, taukoamaton tuska ja päättymätön piina. Mutta minä kävin sinne hehkuvaan helvettiin hänen puolestaan. Minä kärsin tuon kurjan syntisen ansaitseman rangaistuksen. Hänet on kastettu minun omakseni, liitetty minun seurakuntaruumiini jäseneksi, uudestisynnytetty Jumalan lapseksi. Hän on kasteensa mukaisesti vedonnut minun nimeeni ja turvannut minun täyttämääni työhön Golgatan ristillä."
Tähän Isä vastaa ja antaa tuomiolauselman: "Totta. Oikeudenmukaisuuden periaatteen vuoksi rikoksesta ei voi rangaista kahta kertaa, velkaa ei tarvitse maksaa uudestaan. Syytökset on näytetty tosiksi ja myös rangaistus kärsitty. Syytetty saa lähteä ulos tuomioistuimesta vapaana ja puhtaana, vailla mitään moitetta, nuhtelua, sakkoa, vankeutta tai kuolemantuomiota."
H6 HEPREA JEESUS-KIELI https://gen.fi/h6.html
H6J JEESUS HEPREAN KIRJAIMISSA (kevät 2026) https://gen.fi/h6j.html
H6J Tsadi: Kasvi ja pyydystyskoukku (Jeesus hepr. kirjaimissa 19/23)
https://gen.fi/h6j-18.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenne ja dokumentteja
1. Tsadi 'kasvi', 'pyydystyskoukku'
2. Tsadik 'vanhurskas'
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Kristus kirjaimissa 55, Tsadi (Jeesus kirjaimissa 19/23), 12.5.2026 (13.56)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/pxqfphoq55m8/
Youtube https://youtu.be/XnFZZjYft0Y
H6J Tsadi: Kasvi ja pyydystyskoukku (Jeesus hepr. kirjaimissa 19/23)
https://gen.fi/h6j-18.html
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
H4A Kirjainten varhaisimmat muodot
https://gen.fi/h4a-kirjainten-varhaisimmat-muodot.html
H4A פ pe ja צ tsadi (kirjaimet)
https://gen.fi/h4a-17-pe.html
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
Mozeson, Isaac E.: The Word. The Dictionary That Reveals the Hebrew Source
of English. Shapolsky 1989 (Mozeson)
Pouke, Mika: Kaanaan kielen koukerot. Heprealaisten aakkosten historiaa
ja merkitys. Perussanoma 2025
1. TSADI 'KASVI', 'PYYDYSTYSKOUKKU'
צָ֗דִ״י צד״י
fem. PBH tsadi-kirjain 'pyydystyskoukku'
• hieroglyfimerkkinä 'kasvi, papyrus'
• gematrinen lukuarvo 90, paikka- eli järjestyslukuarvo 18
• > kreik. –, lat. –
• > kyrillisen kirjaimiston Цц tse, Чч tše
Tsadin gematrinen lukuarvo on 90, paikka- eli järjestyslukuarvo 18. Kreikkaan tai latinaan seemiläistä tsadi-kirjainta ei ole lainattu. Mutta kyrillisessä aakkostossa on kaksi tsadiin pohjautuvaa kirjainta: Цц tse ja Чч tše, jotka esiintyvät esimerkiksi nimissä Е́лъцин Jeltsin ja Че́хов Tšehov.
Tsadi on alkuaan ollut painollinen eli emfaattinen, tumma suun takaosaan painottuva s-äänne [ṣadi]. Keskiajalta alkaen tsadi on kuitenkin lausuttu eurooppalaisessa eli ashkenasijuutalaisuudessa erityisesti saksan kielen vaikutuksesta affrikaattana eli yhdysäänteenä "tse", johon kuuluu sekä umpiäänne "t" että rakoäänne "s". Vaikka suomalaisittain ajateltuna siinä vaikuttaisi ensi kuulemalta olevan kaksi eri äännettä (t ja s), niin kysymyksessä on kuitenkin yksi kirjain ja yksi äänne, jota ei voi hajottaa kahteen eri tavuun.
Tsadi-kirjaimen muodon katsotaan johtuvan hieroglyfien eli muinaisegyptiläisen kuvakirjoituksen kasvia ja papyruskaislaa tarkoittavasta merkistä. Myöhemmin tuota tsadin kirjoitusmerkkiä on alettu käyttää myös liljan, erityisesti madonnanliljan symbolina.
egyptiläinen hieroglyfi 'kasvi, papyruskaisla'
alkusiinailainen varhaisin tsadi-kirjaimen muoto,
myöhemmin myös liljan symboli
(Lilium candidum eli madonnanlilja 'hohtavan valkoinen lilja')
Seemiläisen silmissä tuo muinaisegyptiläinen kuvamerkki on näyttänyt metsästämiseen ja kalastamiseen käytetyltä pyydystyskoukulta. Tsad צַד tsad eli alkuaan ṣad tarkoittaa hepreaksi 'ansa' (Tuom02_03).
Suomen kielessä on hauska yhteys tähän ansa-merkitykseen: meillähän ansasta eli pienten eläinten tai lintujen loukkupyydyksestä voidaan käyttää myös sanaa "sadin": joku voi joutua satimeen eli pyydykseen, kiikkiin. Suomen sadin-sanan etymologiaksi on esitetty sataa-verbiä: loukun kansi putoaa eli "sataa" pyydystettävän eläimen päälle. Mutta aivan yhtä hyvin se voi johtua heprean ansaa tarkoittavasta tsad- eli ṣad-sanasta.
Tsadi-kirjaimen muinainen alun perin kasvia ja myöhemmin liljaa tarkoittava muoto on näkyvissä tänäkin päivänä Israelin yhden sekelin kolikossa.
Kun juutalaiset olivat palanneet Babylonian pakkosiirtolaisuudesta takaisin Luvattuun maahan, niin he saivat persialaisvallan aikana noin 350 eKr. oikeuden lyödä omia kolikoita. Kolikon ns. kruunapuolella oli kuvattuna muinaisen tsadi-kirjaimen mallinen kolmilehtinen lilja, joka symboloi juutalaisuudessa erityisesti Jerusalemia (Hoos14_06). Pyhän Hengen valaisemana ymmärrämme, että liljakin on yksi Jeesuksen nimistä ja symboleista (Laull02_01). Liljakuvio on esiintynyt myöhemminkin juutalaisissa rahoissa, myös siis nyky-Israelin yhden sekelin kolikossa. Samalla se symboloi Juudan kansan paluuta takaisin Jumalan isille lupaamaan maahan.
Heprean kielessä on tsadi-kirjaimella alkava sana צֶ֫מַח tsemach, joka tarkoittaa tuoretta kasvia, versoa. Jeremian kirjan luvussa 23 käytetään tuota tsemach- eli verso-sanaa yhtenä Vapahtajamme nimenä.
Jer. 23:5
5 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille Vanhurskaan Verson (Tsemach Tsadik). Hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa. (Jer23_05)
1930-luvun kirkkoraamatussa tsemach käännetään nimellä Vesa, mutta Verso on tarkempi käännös. Jesajan kirjan luvussa 11 puhutaan Vapahtajastamme nimellä Vesa eli נֵ֫צֶר Netser.
2. TSADIK 'VANHURSKAS'
Jiddishin kielen eli juutalaissaksan aakkostossa tsadi-kirjaimen nimi on muuttunut muotoon "tsadik". Se on syntynyt aakkosten nopeasta lukemisesta: tsadin jälkeen seuraavana kirjaimena on kof ( – – pe–tsadi–kof – –). Tsadik- eli vanhurskas-sana on yksi Raamatun teologisesti tärkeimmistä sanoista.
H2 צַדִּיק tsadik adj. & subst. (206x) vanhurskas, Vanhurskas, syytön (sana)
https://gen.fi/h2-ydjq-tsadik.html
Samalla tsadik 'vanhurskas' on luonnollisesti yksi rakkaan Vapahtajamme Jeesuksen nimistä. Kaikki Jumalan kielen eli heprean sanat saarnaavat meille tavalla tai toisella, avoimesti tai salatusti, suoraan, välillisesti tai vastakohtansa kautta lihaksi tullutta heprean kielen sanaa, rakasta Vapahtajaamme Jeesusta Kristusta.
Tsadik- eli vanhurskas-sanaa käytetään erisnimenä eli meikäläisittäin isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, esimerkiksi Jes. 53:11.
Jes53_11H
מֵעֲמַל־נַפְשׁוֹ יִרְאֶה יִשְׂבָּע בְּדַעְתּוֹ
יַצְדִּיק צַדִּיק עַבְדִּי לָֽרַבִּ֑ים
וַעֲוֺנֹתָם הוּא יִסְבֹּֽל׃
H9 שׂמע שבע sava (97x) saada kylliksi/riittävästi; syödä/juoda kyllin (verbi)
Vanhempi kirkkoraamattu kääntää jakeen loppuosan seuraavasti:
11 – – hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet, sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa. (Jes53_11 VT 1933)
Uudempi kirkkoraamattu puolestaan:
11 – – Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa. (Jes53_11 KR 1992)
Kumpikaan näistä käännöksistä ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että vanhurskas-sanaa käytetään tässä henkilöitynä substantiivina eli erisnimenä, ei adjektiivina. Heprealaisessa tekstissä ei siis puhuta adjektiivisesti vanhurskaasta palvelijasta vaan substantiivisesti henkilöidystä Vanhurskaasta. Käännökseen tämä Vanhurskas on syytä kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Erisnimeen "Vanhurskas" lisätään vielä määrite "minun Palvelijani".
Oma käännökseni kohdasta kuuluu:
Jes. 53:11
11 – – Vanhurskas, minun Palvelijani, vanhurskauttaa monet, heidän pahat tekonsa hän kärsii. (Jes53_11_JM)
Jakeen loppuosan voisi dynaamisesti lukea myös muodossa: "Jeesus, minun Palvelijani, vanhurskauttaa monet, heidän pahat tekonsa hän kärsii."
Suomen kielen vanhurskas-sanalle on esitetty kahta etymologiaa.
Ensimmäinen:
• "vakaa ja hurskas" eli vakaasti, pysyvästi, sananmukaisesti 'vaa'alla
mitatusti hurskas' eli 'vaa'an hurskas'
□ hurskas tarkoittaa Jumalaa pelkäävää, jumalista, harrasta,
oikeamielistä ja puhdassydämistä
Toinen:
• "vanha ja hurskas" eli vanhastaan hurskas;
sellainen, jonka hurskaus on jatkunut kauan,
ja jonka hurskaus on siten pysyvää ja kestävää
Heprean צדק tsadak-juuri (tsadi–dalet–kof) tarkoittaa nimenomaan oikeussalissa syyttömäksi julistamista. Vaaka on lain ja oikeudenkäytön symboli: lakituvassa kuvaannollisesti "punnitaan eli vaa'alla mitataan" syyttäjän ja puolustuksen esittämiä väitteitä ja todisteita. Tämän perusteella allekirjoittanut kannattaa vahvasti suomen vanhurskas-sanan etymologiaksi sanoja 'vakaa ja hurskas' eli 'vaa'an hurskas', so. 'vaa'alla mitatusti hurskas'.
Tsadik 'vanhurskas' tarkoittaa siis sananmukaisesti 'oikeudessa syyttömäksi tuomittu eli vapaaksi julistettu'. Tästä johtuvat sitten merkitykset: oikeassa oleva, oikeamielinen, viaton; oikein toimiva, elävä ja tuomitseva.
Vapahtajamme Jeesus on synnittömänä ja viattomana luonnollisesti vanhurskas. Mutta kuinka minä, joka olen syntiinlankeemuksen kautta menettänyt paratiisin viattoman alkutilan, voisin olla vanhurskas? Eikö minun sydämeni syvä syntisyys huuda taivaaseen asti? Miten minä voisin olla kelvollinen pyhien ja viattomien paikkaan, päästä uuteen paratiisiin?
Syntiinlangenneelle ainoa mahdollisuus saavuttaa vanhurskaus eli taivaskelpoisuus pyhän Jumalan edessä on nimenomaan ja vain juridinen eli lakitekninen. Taivaan lakituvassa (lat. forum) viimeisellä tuomiolla tuodaan totuudenmukaisesti esiin minun läpikotainen hengellinen mädännäisyyteni: minussa, se on minun vanhassa ja langenneessani lihassani, ei asu mitään hyvää (Room07_18). Kaikki minun tekoni ja tekemättä jättämiseni, sanani ja jopa ajatukseni tuodaan julki, paljastetaan, tutkitaan ja tuomitaan.
Mark. 4:22
22 Sillä ei mikään ole salattuna muuta varten, kuin että se tulisi ilmi, eikä kätkettynä muuta varten kuin tullakseen julki. (Mark04_22)
Hepr. 4:12–13
12 Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. [Ef. 6:17; Ilm. 1:16] (Hepr04_12)
13 Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili. [Ps. 33:13–15, 139:1–5] (Hepr04_13)
Jumalan täydellisyyttä vaativa laki osoittaa minut vastaansanomattomasti langenneeksi ja syntiseksi: minä ansaitsen oikeudenmukaisen kadotustuomion ja helvetin. Tässä kohtaa puuttuu puheeseen puolustusasianajajamme Jeesus (so. Daniel). Hän sanoo Isän edessä: "Totta, tämä ansaitsee tulla heitetyksi pois uloimpaan pimeyteen – sinne, missä on itku ja hammasten kiristys, taukoamaton tuska ja päättymätön piina. Mutta minä kävin sinne hehkuvaan helvettiin hänen puolestaan. Minä kärsin tuon kurjan syntisen ansaitseman rangaistuksen. Hänet on kastettu minun omakseni, liitetty minun seurakuntaruumiini jäseneksi, uudestisynnytetty Jumalan lapseksi. Hän on kasteensa mukaisesti vedonnut minun nimeeni ja turvannut minun täyttämääni työhön Golgatan ristillä."
Tähän Isä vastaa ja antaa tuomiolauselman: "Totta. Oikeudenmukaisuuden periaatteen vuoksi rikoksesta ei voi rangaista kahta kertaa, velkaa ei tarvitse maksaa uudestaan. Syytökset on näytetty tosiksi ja myös rangaistus kärsitty. Syytetty saa lähteä ulos tuomioistuimesta vapaana ja puhtaana, vailla mitään moitetta, nuhtelua, sakkoa, vankeutta tai kuolemantuomiota."