H6J Jod 11/23 (HEPREA JEESUS-KIELI JEESUS HEPREAN KIRJAIMISSA)
| h6j-10.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 18.3.2026).
H6 HEPREA JEESUS-KIELI https://gen.fi/h6.html
H6J JEESUS HEPREAN KIRJAIMISSA (Radio Patmos kevät 2026) https://gen.fi/h6j.html
H6J Jod: Herran ojennettu käsivarsi (Jeesus hepr. kirjaimissa 11/23)
https://gen.fi/h6j-10.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenne ja dokumentteja
1. Jod 'käsi'
2. Synnintunnustus ja ylistys
3. Pienin kirjain
4. Jeesus-nimi
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Kristus kirjaimissa 47, Jod (Jeesus kirjaimissa 11/23), 17.3.2026 (14.28)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/pxm1eoyvefx8/
Youtube https://youtu.be/D3tagXDrmzU
H6J Jod: Herran ojennettu käsivarsi (Jeesus hepr. kirjaimissa 11/23)
https://gen.fi/h6j-10.html
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
H4A Kirjainten varhaisimmat muodot
https://gen.fi/h4a-kirjainten-varhaisimmat-muodot.html
H4A ט tet ja י jod (kirjaimet)
https://gen.fi/h4a-09-tet.html
H6K 10 Jod (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-10-jod.html
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. JOD 'KÄSI'
יוֹ״ד יו״ד
jod fem. PBH jod-kirjain 'käsi, käsivarsi'
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 10
• > kreik. Ι ἰῶτα joota > lat. I, J
יָד יד
jad fem. (1617x) käsi, käsivarsi; muistomerkki 'maan käsi'
H2 ידה jada (114/) suunnata eteen- tai ylöspäin, v. heittää, kiittää (juuri)
Kreikan joota sekä latinan i- ja j-kirjaimet johtuvat jod-kirjaimesta. Jodin lukuarvo on 10. Jod on rinnakkainen muoto sanasta "jad", joka tarkoittaa kättä, tarkemmin ilmaistuna käsivartta sormista olkapäähän asti. Jad-sanaa voidaan käyttää myös merkityksessä muistomerkki tai muisto. Tämä merkitys johtuu pystyyn nostetusta muistokivestä, joka on ikään kuin maan ojennettu käsivarsi (1Moos28_18).
Jod-kirjaimen lukuarvo 10 liittyy hauskasti nimenomaan käteen: ihmisen kahdessa kädessä on yhteensä 10 sormea.
Jod-kirjaimen eli jad-sanan juurena on ידה jada (jod–dalet–he) 'suunnata eteen- tai ylöspäin', verbinä merkitys 'heittää, kiittää'. Käsi on sananmukaisesti "heittäjä ja kiittäjä". Kaikki se, mitä me käsillämme teemme, on tarkoitus olla kiitosta siitä, mitä Jeesus on ensin meidän puolestamme tehnyt.
2. SYNNINTUNNUSTUS JA YLISTYS
Jod-kirjaimen pohjana olevaan ידה jada (jod–dalet–he) -juureen 'suunnata eteen- tai ylöspäin' liittyy myös erityisen syvällinen opetus: verbin taivutusmuoto הִתְוַדָּה hitvada tarkoittaa niin synnin tunnustamista kuin ylistämistä. Se, kuka tunnustaa oman syvän syntisyytensä eli lakkaa syyttämästä Jumalaa ja hänen sallimiaan olosuhteita, antaa Herralle suurimman mahdollisen kunnian ja ylistyksen:
– Vika ei ole sinussa Jumala: ei sinun Raamattuun kirjoitetuissa sanoissasi, ei sinun täydellisissä teoissasi. Vika ja ongelma, syy ja synti ovat minussa, joka olen jo paratiisissa Aadamin kupeissa hylännyt sinun sanasi ja kumartanut kiusaajaa, uskonut käärmeen valheet. Minä ansaitsen kuolemantuomion ja iankaikkisen rangaistuksen.
– Sinä, Jumala, olet hyvä ja vanhurskas. Minä raukka olen vain ollut kovakorvainen ja niskuroiva, epäuskoinen ja syntinen. En ole kyennyt elämään oikein enkä ole halunnut noudattaa tahtoasi. Sinun pyhässä sanassasi eli Raamatussa, laissasi, teoissasi ja johdatuksessasi ei ole mitään vikaa.
– Kuitenkin sinä ihmisymmärrykselle käsittämättömän suuressa armossasi, rakkaudessasi ja hyvyydessäsi tulit itse Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa pelastamaan minut. Sinä, Jumala, Korkea Luoja ja Herra, itse kärsit ihmiseksi tulleena Golgatalla puolestani minulle oikeudenmukaisesti kuuluvan rangaistuksen.
Se, joka on avuttomana syvimmän rotkon pohjalla, antaa sananmukaisesti syvällisimmän kiitoksen ja ylistyksen hänelle, joka sinne voimakkaan käsivartensa ojentaa ja pelastaa. Kun jumalanpalveluksen alussa tunnustamme syntimme, niin se on korkeinta mahdollista Jumalan ylistämistä.
Joosua liittää synnintunnustuksen ja ylistyksen toisiinsa sanoissaan Akanille, joka oli anastanut Jerikosta Jumalalle pyhitettyjä tavaroita:
Joos. 7:19
19 Silloin Joosua sanoi Akanille: "Poikani, anna Herralle, Israelin Jumalalle, kunnia ja anna hänelle ylistys: tunnusta minulle, mitä olet tehnyt, äläkä salaa sitä minulta." (Joos07_19)
3. PIENIN KIRJAIN
Jeesus puhuu jod-kirjaimesta vuorisaarnassaan.
Matt. 5:17–19
17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan vaan täyttämään. (Matt05_17)
18 Sillä täydellä varmuudella minä sanon teille: Laista ei katoa yksikään jod-kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. (Matt05_18_JM)
אבגדהוזחטיכלמנסעפצקרשת
19 Sen tähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. (Matt05_19)
Jod-kirjain on heprealais–aramealaisen aakkoston pienin kirjain, lyhyt ja kapea rivin yläosassa oleva hädin tuskin vain puolet rivin korkeudesta täyttävä pilkunmuotoinen merkki. Piirto, sananmukaisesti 'sarvi', on puolestaan jokaisen heprean kirjaimen yläosassa oleva pieni liekki, kirjaimen viivan aloittava paksumpi kohta, joka syntyy painettaessa musteinen ruokokynä kirjoitusalustaan, papyrukseen tai pergamenttiin.
Kirjaimellisen merkityksen lisäksi Herramme vuorisaarnan opetus lain pienimmänkään kirjaimen katoamattomuudesta tarkoittaa myös sitä, että edes pienin Jeesukseen viittaava Vanhan testamentin kohta ei jää täyttymättä.
Puhuessaan pienimmän jod-kirjaimen arvosta Jeesus opettaa samalla sen, että ihmisen silmissä pieni ja vähäpätöinen on Jumalan käytössä olleessaan kaikkein suurin ja mahtavin!
4. JEESUS-NIMI
Raamatun, ihmiselämän ja koko maailmankaikkeuden tärkein nimi alkaa jod-kirjaimella: Jeshua eli Jeesus.
Matt. 1:21
21 Hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä. (Matt01_21)
Ap. t. 4:8–12 (STLK 2017)
8 Silloin Pietari täytettynä Pyhällä Hengellä sanoi heille: "Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat!
9 Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä teosta ja siitä, kenen kautta hän on parantunut,
10 olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala herätti kuolleista, hänen nimessään tämä seisoo terveenä edessänne.
11 Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, ja joka on tullut kulmakiveksi',
12 eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa, sillä taivaan alla ei ole muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitää pelastua." (Apt04_12)
Suomenkieliselle raamatunlukijalle Jeesus-nimen perustelu "sillä hän on vapahtava/pelastava kansansa heidän synneistänsä" ei suoraan aukene. Asiaa paremmin ymmärtääksemme meidän on tutkittava hepreaa. Vuoden 1992 kirkkoraamattu antaa alaviitteessä selityksen: "Jeesus on kreikkalainen muoto hepreankielisestä nimestä Joosua, joka merkitsee 'Herra pelastaa'." Samoin selittää Raamattu Kansalle -käännös vuodelta 2012. Selitys on oikeansuuntainen mutta ei kuitenkaan tarkka.
Jeesus-nimi kyllä johtuu Luvattua maata vakoilemassa käyneelle Hoosealle, Nunin pojalle, annetusta uudesta Joosua-nimestä.
4. Moos. 13:16
16 Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hoosean, Nunin pojan, Joosuaksi. (4Moos13_16)
Mooseksen kirjurina ja seuraajana toimineen Nunin pojan alkuperäinen הוֹשֵׁעַ Hoshea eli Hoosea-nimi tarkoittaa kahta asiaa. Ensiksi se on rukoushuokaus Jumalan edessä: "Pelasta!" Toiseksi se on infinitiivi eli persoonaton verbinmuoto "pelastaminen" eli vapaasti käännettynä "pelastus".
Kun Mooses – jonka nimi voidaan 'vedestä nostavan' lisäksi ymmärtää myös 'Pelastajaksi' – muutti Hoosean nimen Joosua-muotoon (hepr. יְהוֹשֻׁעַ Jehoshua), niin hän lisäsi siihen Jahvea tarkoittavan Jeho-etuliitteen. Tämä Jeho-alkuliite on rinnakkainen muoto Jahu-loppuliitteestä, esim.
• יְשַׁעְיָ֫הוּ ישעיהו Jeshajahu eli Jesaja 'Jahve pelastaa'
• יִרְמְיָ֫הוּ ירמיהו Jirmejahu eli Jeremia 'Jahve syöksee korkealta alas'
Jeho-alkuliite löytyy monista heprealaisista erisnimistä, esim. allekirjoittaneen nimen pohjana olevasta יְהוֹחָנָן Jehochanan-nimestä: 'Jahve on ollut armosuosiollinen, Jahve on suonut armosta lahjaksi'. Myöhemmin tämä Jeho-alku on supistunut Jo- tai joskus myös Je-tavuksi:
• Jehoshua > Joshua/Jeshua
• Jehochanan > Jochanan (kreik. Jooannees)
• Jehonatan 'Jahve on antanut' > Jonatan jne.
Alkuliitteen lisäämisen lisäksi Mooses muutti myös ns. vartalovokaalin: Hoosean e-kirjain muuttui Joosuan u-kirjaimeksi. Tämä muutos rajaa Joosua-nimen merkitystä: se ei enää voi olla verbin taivutusmuoto, toisin kuin Hoosea-nimi, joka on joko käskymuoto "pelasta!' tai infinitiivi 'pelastaminen'. Joosua-nimen loppuosa on yksiselitteisesti substantiivi. Jehoshua-nimi on yksinkertaisinta kääntää nominaalilauseeksi: "Jahve on pelastus." Toinen rinnakkainen periaatteessa mahdollinen merkitys on 'Pelastuksen Jahve'.
Noin kaksisataa vuotta ennen Jeesuksen syntymää hepreankielinen Vanha testamentti käännettiin kreikaksi. Tämä käännös tehtiin Egyptin Aleksandriassa. Diasporassa eli hajaannuksessa asuvat juutalaiset eivät enää ymmärtäneet hepreaa eikä edes arameaa, jolla silloista Raamattua eli Vanhaa testementtia synagogassa selitettiin. Tätä maailman ensimmäistä raamatunkäännöstä kutsutaan nimellä Septuaginta (kreik. 'seitsemänkymmentä', LXX).
Septuagintassa Joosuan (hepr. Jehoshua) nimi on aina muodossa ᾿Ιησοῦς Jeesuus. Heprean Jehoshua-nimi oli tuossa vaiheessa lyhentynyt kansan suussa Jeshua-muotoon. Tämä on näkyvissä jo Nehemian kirjassa, jossa Joosua on hepreaksi "Jeshua ben Nun" eli Jeesus, Nunin poika (Neh08_17). Kaikissa muissa kohdissa Joosuan nimi on alkuperäisessä pitemmässä muodossa Jehoshua.
Kreikan Jeesuus on syntynyt siten, että heprean Jeshua-nimeen on lisätty kreikan maskuliininen os-pääte. Kreikan os-pääte esiintyy esim. Θεός Theos- eli Jumala-sanassa. Tästä theos-sanasta johtuvat esimerkiksi:
• Τιμόθεος Tiimotheos eli Timoteus 'Jumalaa kunnioittava/pelkäävä'
• θεολογία theologiaa eli teologia 'jumaluusoppi'
• ἀθεϊσμός athe'ismos eli ateismi 'Jumalan/jumalan kieltäminen'
Heprean Jeshua-nimen lopussa oleva a-kirjain on "ylimääräinen" apuvokaali, joka katoaa, kun sanaan lisätään päätteitä. Heprean suhu-s (vastaava kuin esim. englannin "she") siirtyy kreikkaan tavallisena s-kirjaimena.
Onko ilmaisuilla "Jahve pelastaa" ja "Jahve on pelastus" eroa? Kyllä on. Ajatellaan vaikka lauseita: "Hän toimii presidenttinä" ja "Hän on presidentti." Esimerkiksi pääministeri voi toimia presidenttinä ja hoitaa presidentin tehtäviä ilman, että olisi valittu ja asetettu presidentin virkaan. Nimeävä lause "Hän on presidentti" on vahvempi, kattavampi ja pysyvämpi ilmaisu.
Kun käännämme ja ymmärrämme Jeesuksen nimen tarkasti "Jahve eli Herra on pelastus" – tai suomalaisittain "Herra on vapahdus", niin tunnustamme hänen olevan kattavasti ja luovuttamattomasti meidän pelastajamme, auttajamme ja synnistä sekä syyllisyydestä vapauttajamme. Pelastaminen on Herran ominaisuus ja luonto, joka on hänessä pysyvää, hänen syvintä itseään: Jeesus pysyy uskollisena ja pelastavana aina, sillä hän ei saata olemustaan kieltää.
2. Tim. 2:13 (RK 2012)
13 Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä itseään hän ei voi kieltää. (2Tim02_13)
Jeesus-nimen merkitys "Herra on pelastus/vapahdus" kuuluu samaan Vapahtajamme substantiivisten epiteettien eli lisänimien sarjaan kuin esimerkiksi:
• Minä Olen Tie ja Totuus ja Elämä
• Minä Olen Ylösnousemus ja Elämä
• Minä Olen Elämän Leipä
• Jumala on Rakkaus
• Vaimon Siemen
• Rauhan Ruhtinas
• Iankaikkinen Isä jne.
H6 HEPREA JEESUS-KIELI https://gen.fi/h6.html
H6J JEESUS HEPREAN KIRJAIMISSA (Radio Patmos kevät 2026) https://gen.fi/h6j.html
H6J Jod: Herran ojennettu käsivarsi (Jeesus hepr. kirjaimissa 11/23)
https://gen.fi/h6j-10.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenne ja dokumentteja
1. Jod 'käsi'
2. Synnintunnustus ja ylistys
3. Pienin kirjain
4. Jeesus-nimi
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Kristus kirjaimissa 47, Jod (Jeesus kirjaimissa 11/23), 17.3.2026 (14.28)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/pxm1eoyvefx8/
Youtube https://youtu.be/D3tagXDrmzU
H6J Jod: Herran ojennettu käsivarsi (Jeesus hepr. kirjaimissa 11/23)
https://gen.fi/h6j-10.html
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
H4A Kirjainten varhaisimmat muodot
https://gen.fi/h4a-kirjainten-varhaisimmat-muodot.html
H4A ט tet ja י jod (kirjaimet)
https://gen.fi/h4a-09-tet.html
H6K 10 Jod (Kristus kirjaimissa)
https://gen.fi/h6k-10-jod.html
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. JOD 'KÄSI'
יוֹ״ד יו״ד
jod fem. PBH jod-kirjain 'käsi, käsivarsi'
• sekä gematrinen että paikkalukuarvo 10
• > kreik. Ι ἰῶτα joota > lat. I, J
יָד יד
jad fem. (1617x) käsi, käsivarsi; muistomerkki 'maan käsi'
H2 ידה jada (114/) suunnata eteen- tai ylöspäin, v. heittää, kiittää (juuri)
Kreikan joota sekä latinan i- ja j-kirjaimet johtuvat jod-kirjaimesta. Jodin lukuarvo on 10. Jod on rinnakkainen muoto sanasta "jad", joka tarkoittaa kättä, tarkemmin ilmaistuna käsivartta sormista olkapäähän asti. Jad-sanaa voidaan käyttää myös merkityksessä muistomerkki tai muisto. Tämä merkitys johtuu pystyyn nostetusta muistokivestä, joka on ikään kuin maan ojennettu käsivarsi (1Moos28_18).
Jod-kirjaimen lukuarvo 10 liittyy hauskasti nimenomaan käteen: ihmisen kahdessa kädessä on yhteensä 10 sormea.
Jod-kirjaimen eli jad-sanan juurena on ידה jada (jod–dalet–he) 'suunnata eteen- tai ylöspäin', verbinä merkitys 'heittää, kiittää'. Käsi on sananmukaisesti "heittäjä ja kiittäjä". Kaikki se, mitä me käsillämme teemme, on tarkoitus olla kiitosta siitä, mitä Jeesus on ensin meidän puolestamme tehnyt.
2. SYNNINTUNNUSTUS JA YLISTYS
Jod-kirjaimen pohjana olevaan ידה jada (jod–dalet–he) -juureen 'suunnata eteen- tai ylöspäin' liittyy myös erityisen syvällinen opetus: verbin taivutusmuoto הִתְוַדָּה hitvada tarkoittaa niin synnin tunnustamista kuin ylistämistä. Se, kuka tunnustaa oman syvän syntisyytensä eli lakkaa syyttämästä Jumalaa ja hänen sallimiaan olosuhteita, antaa Herralle suurimman mahdollisen kunnian ja ylistyksen:
– Vika ei ole sinussa Jumala: ei sinun Raamattuun kirjoitetuissa sanoissasi, ei sinun täydellisissä teoissasi. Vika ja ongelma, syy ja synti ovat minussa, joka olen jo paratiisissa Aadamin kupeissa hylännyt sinun sanasi ja kumartanut kiusaajaa, uskonut käärmeen valheet. Minä ansaitsen kuolemantuomion ja iankaikkisen rangaistuksen.
– Sinä, Jumala, olet hyvä ja vanhurskas. Minä raukka olen vain ollut kovakorvainen ja niskuroiva, epäuskoinen ja syntinen. En ole kyennyt elämään oikein enkä ole halunnut noudattaa tahtoasi. Sinun pyhässä sanassasi eli Raamatussa, laissasi, teoissasi ja johdatuksessasi ei ole mitään vikaa.
– Kuitenkin sinä ihmisymmärrykselle käsittämättömän suuressa armossasi, rakkaudessasi ja hyvyydessäsi tulit itse Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa pelastamaan minut. Sinä, Jumala, Korkea Luoja ja Herra, itse kärsit ihmiseksi tulleena Golgatalla puolestani minulle oikeudenmukaisesti kuuluvan rangaistuksen.
Se, joka on avuttomana syvimmän rotkon pohjalla, antaa sananmukaisesti syvällisimmän kiitoksen ja ylistyksen hänelle, joka sinne voimakkaan käsivartensa ojentaa ja pelastaa. Kun jumalanpalveluksen alussa tunnustamme syntimme, niin se on korkeinta mahdollista Jumalan ylistämistä.
Joosua liittää synnintunnustuksen ja ylistyksen toisiinsa sanoissaan Akanille, joka oli anastanut Jerikosta Jumalalle pyhitettyjä tavaroita:
Joos. 7:19
19 Silloin Joosua sanoi Akanille: "Poikani, anna Herralle, Israelin Jumalalle, kunnia ja anna hänelle ylistys: tunnusta minulle, mitä olet tehnyt, äläkä salaa sitä minulta." (Joos07_19)
3. PIENIN KIRJAIN
Jeesus puhuu jod-kirjaimesta vuorisaarnassaan.
Matt. 5:17–19
17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan vaan täyttämään. (Matt05_17)
18 Sillä täydellä varmuudella minä sanon teille: Laista ei katoa yksikään jod-kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. (Matt05_18_JM)
אבגדהוזחטיכלמנסעפצקרשת
19 Sen tähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa. (Matt05_19)
Jod-kirjain on heprealais–aramealaisen aakkoston pienin kirjain, lyhyt ja kapea rivin yläosassa oleva hädin tuskin vain puolet rivin korkeudesta täyttävä pilkunmuotoinen merkki. Piirto, sananmukaisesti 'sarvi', on puolestaan jokaisen heprean kirjaimen yläosassa oleva pieni liekki, kirjaimen viivan aloittava paksumpi kohta, joka syntyy painettaessa musteinen ruokokynä kirjoitusalustaan, papyrukseen tai pergamenttiin.
Kirjaimellisen merkityksen lisäksi Herramme vuorisaarnan opetus lain pienimmänkään kirjaimen katoamattomuudesta tarkoittaa myös sitä, että edes pienin Jeesukseen viittaava Vanhan testamentin kohta ei jää täyttymättä.
Puhuessaan pienimmän jod-kirjaimen arvosta Jeesus opettaa samalla sen, että ihmisen silmissä pieni ja vähäpätöinen on Jumalan käytössä olleessaan kaikkein suurin ja mahtavin!
4. JEESUS-NIMI
Raamatun, ihmiselämän ja koko maailmankaikkeuden tärkein nimi alkaa jod-kirjaimella: Jeshua eli Jeesus.
Matt. 1:21
21 Hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä. (Matt01_21)
Ap. t. 4:8–12 (STLK 2017)
8 Silloin Pietari täytettynä Pyhällä Hengellä sanoi heille: "Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat!
9 Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle tehdystä hyvästä teosta ja siitä, kenen kautta hän on parantunut,
10 olkoon teille kaikille ja koko Israelin kansalle tiettävä, että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä, hänen, jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala herätti kuolleista, hänen nimessään tämä seisoo terveenä edessänne.
11 Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte, ja joka on tullut kulmakiveksi',
12 eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa, sillä taivaan alla ei ole muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitää pelastua." (Apt04_12)
Suomenkieliselle raamatunlukijalle Jeesus-nimen perustelu "sillä hän on vapahtava/pelastava kansansa heidän synneistänsä" ei suoraan aukene. Asiaa paremmin ymmärtääksemme meidän on tutkittava hepreaa. Vuoden 1992 kirkkoraamattu antaa alaviitteessä selityksen: "Jeesus on kreikkalainen muoto hepreankielisestä nimestä Joosua, joka merkitsee 'Herra pelastaa'." Samoin selittää Raamattu Kansalle -käännös vuodelta 2012. Selitys on oikeansuuntainen mutta ei kuitenkaan tarkka.
Jeesus-nimi kyllä johtuu Luvattua maata vakoilemassa käyneelle Hoosealle, Nunin pojalle, annetusta uudesta Joosua-nimestä.
4. Moos. 13:16
16 Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hoosean, Nunin pojan, Joosuaksi. (4Moos13_16)
Mooseksen kirjurina ja seuraajana toimineen Nunin pojan alkuperäinen הוֹשֵׁעַ Hoshea eli Hoosea-nimi tarkoittaa kahta asiaa. Ensiksi se on rukoushuokaus Jumalan edessä: "Pelasta!" Toiseksi se on infinitiivi eli persoonaton verbinmuoto "pelastaminen" eli vapaasti käännettynä "pelastus".
Kun Mooses – jonka nimi voidaan 'vedestä nostavan' lisäksi ymmärtää myös 'Pelastajaksi' – muutti Hoosean nimen Joosua-muotoon (hepr. יְהוֹשֻׁעַ Jehoshua), niin hän lisäsi siihen Jahvea tarkoittavan Jeho-etuliitteen. Tämä Jeho-alkuliite on rinnakkainen muoto Jahu-loppuliitteestä, esim.
• יְשַׁעְיָ֫הוּ ישעיהו Jeshajahu eli Jesaja 'Jahve pelastaa'
• יִרְמְיָ֫הוּ ירמיהו Jirmejahu eli Jeremia 'Jahve syöksee korkealta alas'
Jeho-alkuliite löytyy monista heprealaisista erisnimistä, esim. allekirjoittaneen nimen pohjana olevasta יְהוֹחָנָן Jehochanan-nimestä: 'Jahve on ollut armosuosiollinen, Jahve on suonut armosta lahjaksi'. Myöhemmin tämä Jeho-alku on supistunut Jo- tai joskus myös Je-tavuksi:
• Jehoshua > Joshua/Jeshua
• Jehochanan > Jochanan (kreik. Jooannees)
• Jehonatan 'Jahve on antanut' > Jonatan jne.
Alkuliitteen lisäämisen lisäksi Mooses muutti myös ns. vartalovokaalin: Hoosean e-kirjain muuttui Joosuan u-kirjaimeksi. Tämä muutos rajaa Joosua-nimen merkitystä: se ei enää voi olla verbin taivutusmuoto, toisin kuin Hoosea-nimi, joka on joko käskymuoto "pelasta!' tai infinitiivi 'pelastaminen'. Joosua-nimen loppuosa on yksiselitteisesti substantiivi. Jehoshua-nimi on yksinkertaisinta kääntää nominaalilauseeksi: "Jahve on pelastus." Toinen rinnakkainen periaatteessa mahdollinen merkitys on 'Pelastuksen Jahve'.
Noin kaksisataa vuotta ennen Jeesuksen syntymää hepreankielinen Vanha testamentti käännettiin kreikaksi. Tämä käännös tehtiin Egyptin Aleksandriassa. Diasporassa eli hajaannuksessa asuvat juutalaiset eivät enää ymmärtäneet hepreaa eikä edes arameaa, jolla silloista Raamattua eli Vanhaa testementtia synagogassa selitettiin. Tätä maailman ensimmäistä raamatunkäännöstä kutsutaan nimellä Septuaginta (kreik. 'seitsemänkymmentä', LXX).
Septuagintassa Joosuan (hepr. Jehoshua) nimi on aina muodossa ᾿Ιησοῦς Jeesuus. Heprean Jehoshua-nimi oli tuossa vaiheessa lyhentynyt kansan suussa Jeshua-muotoon. Tämä on näkyvissä jo Nehemian kirjassa, jossa Joosua on hepreaksi "Jeshua ben Nun" eli Jeesus, Nunin poika (Neh08_17). Kaikissa muissa kohdissa Joosuan nimi on alkuperäisessä pitemmässä muodossa Jehoshua.
Kreikan Jeesuus on syntynyt siten, että heprean Jeshua-nimeen on lisätty kreikan maskuliininen os-pääte. Kreikan os-pääte esiintyy esim. Θεός Theos- eli Jumala-sanassa. Tästä theos-sanasta johtuvat esimerkiksi:
• Τιμόθεος Tiimotheos eli Timoteus 'Jumalaa kunnioittava/pelkäävä'
• θεολογία theologiaa eli teologia 'jumaluusoppi'
• ἀθεϊσμός athe'ismos eli ateismi 'Jumalan/jumalan kieltäminen'
Heprean Jeshua-nimen lopussa oleva a-kirjain on "ylimääräinen" apuvokaali, joka katoaa, kun sanaan lisätään päätteitä. Heprean suhu-s (vastaava kuin esim. englannin "she") siirtyy kreikkaan tavallisena s-kirjaimena.
Onko ilmaisuilla "Jahve pelastaa" ja "Jahve on pelastus" eroa? Kyllä on. Ajatellaan vaikka lauseita: "Hän toimii presidenttinä" ja "Hän on presidentti." Esimerkiksi pääministeri voi toimia presidenttinä ja hoitaa presidentin tehtäviä ilman, että olisi valittu ja asetettu presidentin virkaan. Nimeävä lause "Hän on presidentti" on vahvempi, kattavampi ja pysyvämpi ilmaisu.
Kun käännämme ja ymmärrämme Jeesuksen nimen tarkasti "Jahve eli Herra on pelastus" – tai suomalaisittain "Herra on vapahdus", niin tunnustamme hänen olevan kattavasti ja luovuttamattomasti meidän pelastajamme, auttajamme ja synnistä sekä syyllisyydestä vapauttajamme. Pelastaminen on Herran ominaisuus ja luonto, joka on hänessä pysyvää, hänen syvintä itseään: Jeesus pysyy uskollisena ja pelastavana aina, sillä hän ei saata olemustaan kieltää.
2. Tim. 2:13 (RK 2012)
13 Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä itseään hän ei voi kieltää. (2Tim02_13)
Jeesus-nimen merkitys "Herra on pelastus/vapahdus" kuuluu samaan Vapahtajamme substantiivisten epiteettien eli lisänimien sarjaan kuin esimerkiksi:
• Minä Olen Tie ja Totuus ja Elämä
• Minä Olen Ylösnousemus ja Elämä
• Minä Olen Elämän Leipä
• Jumala on Rakkaus
• Vaimon Siemen
• Rauhan Ruhtinas
• Iankaikkinen Isä jne.