H6J Heprea: Jeesus-kieli (HEPREA JEESUS-KIELI JEESUS HEPREAN KIRJAIMISSA)
| h6j-00.pdf |
Avaa lukemista ja tulostamista varten yllä oleva pdf-tiedosto (päivitelty 25.1.2026).
H6 HEPREA JEESUS-KIELI https://gen.fi/h6.html
H6J JEESUS HEPREAN KIRJAIMISSA (kevät 2026) https://gen.fi/h6j.html
H6J Heprea: Jeesus-kieli (Jeesus hepr. kirjaimissa 1/23)
https://gen.fi/h6j-00.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenne ja dokumentteja
1. Luomiskieli ja lihaksi tullut heprean sana
2. Hepreaa kirjoitetaan oikealta vasemmalle
3. Alfa ja oomega
4. Shalom: rikkomaton kokonaisuus
5. Heprea: taivasmatkalaisten kieli
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Kristus kirjaimissa 37, Heprea (Jeesus kirjaimissa 1/23), 6.1.2026 (13.43)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/peolfg293all/
Youtube https://youtu.be/eFeuaPmdWF0
H6J Heprea: Jeesus-kieli (Jeesus hepr. kirjaimissa 1/23)
https://gen.fi/h6j-00.html
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
H4A Kirjainten varhaisimmat muodot
https://gen.fi/h4a-kirjainten-varhaisimmat-muodot.html
H6K Heprean, kreikan ja latinan kirjaimet
https://gen.fi/h6k-00-kirjaimisto.html
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. LUOMISKIELI JA LIHAKSI TULLUT HEPREAN SANA
Heprea on Vanhan testamentin alkukieli. Itse ymmärrän ja näen, että heprea – tai ehkä tarkemmin sen alkuseemiläinen kantamuoto – on myös Jumalan luomiskieli: Jumala kutsui olemattomat olemaan lausumalla heprean kielen sanoja. Heprean kielessä on jälkiä luomisesta. Esimerkiksi maan, kuun ja auringon suhteet jäsentyvät luvuilla 1 ja 400. Samat luvut jäsentävät myös heprean kirjaimistoa: ensimmäisen alef-kirjaimen lukuarvo on 1 ja viimeisen tav-kirjaimen 400.
Esimerkiksi piin likiarvo eli ympyrän kehän suhde sen halkaisijaan on kätketty hepreankieliseen mittanuora-sanaan neljän desimaalin eli kymmenestuhannesosan tarkkuudella (3,1415). Tätä mittanuoraa (קָו kav / קָוֶה kave) käytettiin Salomon temppelin esipihalla olleen suuren pyöreän vesialtaan mittaamiseen (1Kun07_23).
Heprea on samalla myös ihmiskunnan yhteinen alkukieli ennen Baabelin kieltensekoitusta. Aadam ja Eeva puhuivat paratiisissa hepreaa. Luoja oli opettanut heille oman kielensä: he olivat sananmukaisesti saaneet kielellä puhumisen armolahjan. Ajattele, miten valtavan ja ihmeellisen lahjan me olemme Herraltamme heprean kielessä saaneet! Hän on antanut meille oman kielensä, luomiskielen, Pyhän Hengen kielen, Jeesus-kielen. Onkin joskus leikillisesti sanottu, että heprea on todistetusti taivaskieli: sen oppimiseen kuluu ikuisuus!
Juutalaiset rabbit tosin opettavat, että paratiisissa puhuttu alkukieli oli aramea. No oli heprea tai aramea, niin seemiläinen kantakieli se kuitenkin oli. Pyhä Henki on nähnyt erityistä huolta antaessaan meille profeetalliset Vanhan liiton kirjoitukset hepreaksi. Hepreassa jokainen sana ja lopulta jopa kirjain saarnaa rakasta Vapahtajaamme. Jeesus on lihaksi tullut heprean kielen sana – eikä ainoastaan sana vaan myös lihaksi tullut heprean kirjain!
Ehtoollisvirressä (VK 229) lauletaan: " – – taivasta jo päällä maan on hetki hänen seurassaan." Tämä on totta – ei ainoastaan nauttiessamme alttarin äärellä Herramme tosi ruumiin ja pyhän veren syntiemme anteeksisaamiseksi – vaan myös silloin, kun saamme ammentaa Jumalan alkukielisen ilmoituksen syvästä lähteestä virvoittavaa ja iloa antavaa Elämän Vettä.
Jumalan ilmoitussana on ladattu täyteen synnit sovittavaa Karitsan uhriverta. Pyhän Hengen johdossa syntyneessä Raamatussa ja erityisesti sen ensimmäisessä alkukielessä hepreassa lopulta jokainen kirjain ja sana on kastettu Jeesuksen vereen – viattomaan ja pyhään vereen, joka on vuodatettu minun, sinun ja koko maailman syntien sovitukseksi.
Jopa heprean kielioppi opettaa meille Kristusta. Jokainen Raamatun heprean sana palautuu kolmikirjaimiseen sanajuureen: Seemin Jumala, kolmiyhteinen Herramme, Isä, Poika ja Pyhä Henki, on painanut tälläkin tavoin puumerkkinsä omaan kieleensä.
Ensimmäinen juurikirjain tarkoittaa erityisesti Isää, toinen Poikaa ja kolmas Pyhää Henkeä. Kun halutaan ilmaista tekemisen vahvuutta, tehokkuutta ja toistuvuutta, niin silloin keskimmäinen eli toista persoonaa kuvaava kirjain korostetaan, siihen merkitään kahdennuspiste. Tämä korostuspiste nostaa silmiemme eteen Pojan, jonka kautta opimme tuntemaan Isän ja jonka Pyhä Henki meille kirkastaa.
2. HEPREAA KIRJOITETAAN OIKEALTA VASEMMALLE
Hepreaa kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Miksi? Silloin kun monia tuhansia vuosia sitten kirjoitustaito alkoi levitä, niin tärkeä kirjoitusalusta oli kivi. Esimerkiksi Mooseksen Jumalalta saama kymmenen käskyn laki oli kirjoitettu kivitauluihin. – Vanhan liiton laki oli hakattu kiveen. Uudessa liitossa laki on tullut lihaksi Kristuksessa ja piirretty lihatauluun eli kristityn sydämeen (Jer31_31 – Jer31_33, 2Kor03_03 – 2Kor03_08).
Kun oikeakätinen alkaa hakata kiveen merkkejä, niin hän ottaa taltan vasempaan käteen ja vasaran oikeaan. Tällöin kirjoitussuunta kulkee luonnostaan oikealta vasemmalle. Tämä oikealta vasemmalle kulkeva kirjoitussuunta vakiintui seemiläisten kielten ja samalla myös heprean kirjoittamiseen.
Foinikialainen kauppiaskansa välitti seemiläiset kirjaimet kreikkalaisille noin kolmetuhatta vuotta sitten. Foinikialaiset asuivat nykyisen Libanonin alueella, ja heidän kielensä oli läheistä sukua heprealle. Kirjoitusalustana käytettiin tuolloin papyrusta, johon kirjoitettiin musteella ruokokynää käyttäen. Oikeakätinen otti kynän oikeaan käteen ja alkoi luonnostaan kirjoittaa vasemmalta oikealle. Niin kirjoitussuunta muuttui.
On joskus sanottu, että kaikki kirjoittavat kohti Jerusalemia. Jerusalem on suuren Kuninkaan kaupunki ja koko maailman hengellinen keskipiste. Se on Jumalan silmäterä ja maailman silmätikku. Se on myös maantieteellisesti keskellä: se sijaitsee kolmen suuren mantereen, Euroopan, Aasian ja Afrikan, keskipisteessä. Jerusalem on sekä juutalaisten että kristittyjen pyhin kaupunki. Myös muslimeille se on pyhä: arabiaksi Jerusalemin nimi on al-Quds, joka tarkoittaa sananmukaisesti 'pyhäkkö'.
Jos katsomme nykyaikaista karttaa, jossa pohjoinen on ylhäällä, niin Jerusalemin vasemmalla puolella eli lännessä olevat kansat kirjoittavat vasemmalta oikealle eli itään, Jerusalemiin, päin. Monet idässä olevat kansat, erityisesti arabiankieliset, kirjoittavat puolestaan oikealta vasempaan eli länteen päin – hekin siis kohti Jerusalemia.
3. ALFA JA OOMEGA
Kirjainten Jeesus-saarnan avainjae on annettu Ilmestyskirjassa:
Ilm. 1:8
8 "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias. (Ilm01_08)
A ja O ovat Uuden testamentin kreikassa alfa ja oomega. Jeesus sanoo nuo samat sanat – "Minä olen A ja O" eli alfa ja oomega – myös kahdessa muussa Ilmestyskirjan kohdassa:
Ilm. 21:6
6 Hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi." (Ilm21_06)
Ilm. 22:13
13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. (Ilm22_13)
Kun sama asia, jopa täsmälleen samat sanat, on kirjoitettuna Raamatussa kahteen, kolmeen tai jopa vielä useampaan kertaan, niin silloin kysymyksessä on erityisen tärkeä asia, johon täytyy tarkkaan paneutua.
Mitä nämä alfa ja oomega tarkoittavat? Alfa on kreikan aakkoston alku, ensimmäinen kirjain. Samalla se on pienin luku "yksi", järjestyslukuna "ensimmäinen". Oomega on puolestaan aakkosten loppu, viimeinen (24.) kirjain ja samalla suurin luku (800). Kirjaimet ovat myös lukuja:
Ilm. 13:18
18 Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on Ihmisen luku. Ja sen luku on 666. (Ilm13_18)
Mainitessaan ensimmäisen ja viimeisen, pienimmän ja suurimman, alun ja lopun, Herramme kertoo olevansa myös kaikki siltä väliltä. Tämä on seemiläinen tapa ilmaista kokonaisuutta ja kaiken kattavuutta: Kun mainitaan ensimmäinen ja viimeinen jäsen, niin silloin myös kaikki väliin jäävät kuuluvat joukkoon. Alfan ja oomegan mainitseminen tarkoittaa siis sitä, että kaikki muutkin alfan ja oomegan välissä olevat kirjaimet ovat Jeesus-kirjaimia.
Mutta Jeesus ei puhunut kreikkaa vaan arameaa. Ja erityisesti pyhät asiat saatettiin Jeesuksen aikana puhua Vanhan testamentin alkukielellä hepreaksi, pyhällä profeettojen kielellä. Johanneksen ilmestyskirjasta luettavat puheet on puhuttu arameaksi (tai hepreaksi), josta ne on käännetty kreikaksi.
Kreikan ensimmäistä kirjainta alfaa (Α) vastaa heprealaisen aakkoston ensimmäinen kirjain alef (א). Kreikan viimeistä kirjainta oomegaa (Ω) vastaa heprealaisen aakkoston viimeinen kirjain tav (ת). Arameassa käytetään samoja kirjaimia kuin hepreassa. Jos ensimmäistä ja viimeistä sovellettaisiin pohjoismaiseen aakkostoon, niin sanoisimme "A ja Ö" – onneksi tätä ei kukaan ole raamatunkäännöksiin rakkaan Vapahtajamme nimeksi laittanut.
Ensimmäisen ja viimeisen mainitseminen tarkoittaa siis kokonaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta, kaiken kattavuutta. Kun tutkimme heprean kirjaimia, niin huomaamme, että totisesti jokainen niistä on Jeesus-kirjain!
4. SHALOM: RIKKOMATON KOKONAISUUS
Tämän ensimmäisen opetuskerran päätteeksi tutkimme vielä lyhyesti kahta heprean sanaa. Ensimmäiseksi shalom, joka tarkoittaa rikkomatonta kokonaisuutta: eheyttä, täyteyttä, tasapainoa, hyvinvointia, terveyttä, lepoa ja rauhaa.
H2 שלם shalem (117/1617) olla ehyt, täysi, konainen, terve, valmis (juuri)
https://gen.fi/h2-3lm.html
Psalmissa 120 Vapahtajamme ilmoittaa Shalomin omaksi nimekseen. Jae seitsemän kuuluu sananmukaisesti: "Minä olen Shalom. Mutta kun minä alan puhua, he alkavat sotaan." (Ps120_07) Samasta asiasta puhutaan myös esimerkiksi Efesolaiskirjeen toisessa luvussa: "Hän meidän Rauhamme", hepreaksi: "Hu Shlomenu." (Ef02_14)
Joka kerta kun tervehdimme "Shalom!", tuomme julki yhden rakkaan Jeesuksemme nimistä. Pyhä Pelastajamme ja viaton Vapahtajamme on rikkomaton kokonaisuus: eheys, täyteys, tasapaino, hyvinvointi, terveys, lepo ja rauha.
5. HEPREA: TAIVASMATKALAISTEN KIELI
Toiseksi itse heprea-sana, עִבְרִית ivrit, joka tarkoittaa toiselle puolelle siirtymistä: 'kulkea ohi, läpi tai jonkun kautta'. Heprea on tämän ajallisen maailman läpi kulkevan Jumalan kansan taivasmatkakieli. Ivrit- eli heprea-sanan juurena on עבר avar (ain–bet–resh). Tästä juuresta johtuu suuri joukko sanoja niin indoeurooppalaisiin kuin allekirjoittaneen ymmärryksen mukaan myös suomalais-ugrilaisiin kieliin: esimerkiksi perä-sana, joka tarkoittaa sananmukaisesti läpi kulkemista perille asti.
H2 עבר avar (555/818) kulkea läpi: siirtyä toiselle puolelle, vihastua (juuri)
https://gen.fi/h2-cbr.html
Lämpimästi tervetuloa matkaamaan heprean eli Jeesus-kielen opastamana perille taivaaseen asti!
H6 HEPREA JEESUS-KIELI https://gen.fi/h6.html
H6J JEESUS HEPREAN KIRJAIMISSA (kevät 2026) https://gen.fi/h6j.html
H6J Heprea: Jeesus-kieli (Jeesus hepr. kirjaimissa 1/23)
https://gen.fi/h6j-00.html
SISÄLLYSLUETTELO
0. Tallenne ja dokumentteja
1. Luomiskieli ja lihaksi tullut heprean sana
2. Hepreaa kirjoitetaan oikealta vasemmalle
3. Alfa ja oomega
4. Shalom: rikkomaton kokonaisuus
5. Heprea: taivasmatkalaisten kieli
0. TALLENNE JA DOKUMENTTEJA
Kristus kirjaimissa 37, Heprea (Jeesus kirjaimissa 1/23), 6.1.2026 (13.43)
Tallenne https://gen.adobeconnect.com/peolfg293all/
Youtube https://youtu.be/eFeuaPmdWF0
H6J Heprea: Jeesus-kieli (Jeesus hepr. kirjaimissa 1/23)
https://gen.fi/h6j-00.html
I Juha Muukkosen (Genesis ry) kotisivujen sivukartta
https://gen.fi/info-sivukartta.html
H4A Kirjainten varhaisimmat muodot
https://gen.fi/h4a-kirjainten-varhaisimmat-muodot.html
H6K Heprean, kreikan ja latinan kirjaimet
https://gen.fi/h6k-00-kirjaimisto.html
Klein, Ernest: A Comprehensive Etymological Dictionary
of the Hebrew Language. Macmillan 1987 (Klein)
https://www.sefaria.org/Klein_Dictionary?lang=bi
Liljeqvist, Matti: Vanhan testamentin heprean ja aramean sanakirja.
Finn Lectura 2010 (MLH)
1. LUOMISKIELI JA LIHAKSI TULLUT HEPREAN SANA
Heprea on Vanhan testamentin alkukieli. Itse ymmärrän ja näen, että heprea – tai ehkä tarkemmin sen alkuseemiläinen kantamuoto – on myös Jumalan luomiskieli: Jumala kutsui olemattomat olemaan lausumalla heprean kielen sanoja. Heprean kielessä on jälkiä luomisesta. Esimerkiksi maan, kuun ja auringon suhteet jäsentyvät luvuilla 1 ja 400. Samat luvut jäsentävät myös heprean kirjaimistoa: ensimmäisen alef-kirjaimen lukuarvo on 1 ja viimeisen tav-kirjaimen 400.
Esimerkiksi piin likiarvo eli ympyrän kehän suhde sen halkaisijaan on kätketty hepreankieliseen mittanuora-sanaan neljän desimaalin eli kymmenestuhannesosan tarkkuudella (3,1415). Tätä mittanuoraa (קָו kav / קָוֶה kave) käytettiin Salomon temppelin esipihalla olleen suuren pyöreän vesialtaan mittaamiseen (1Kun07_23).
Heprea on samalla myös ihmiskunnan yhteinen alkukieli ennen Baabelin kieltensekoitusta. Aadam ja Eeva puhuivat paratiisissa hepreaa. Luoja oli opettanut heille oman kielensä: he olivat sananmukaisesti saaneet kielellä puhumisen armolahjan. Ajattele, miten valtavan ja ihmeellisen lahjan me olemme Herraltamme heprean kielessä saaneet! Hän on antanut meille oman kielensä, luomiskielen, Pyhän Hengen kielen, Jeesus-kielen. Onkin joskus leikillisesti sanottu, että heprea on todistetusti taivaskieli: sen oppimiseen kuluu ikuisuus!
Juutalaiset rabbit tosin opettavat, että paratiisissa puhuttu alkukieli oli aramea. No oli heprea tai aramea, niin seemiläinen kantakieli se kuitenkin oli. Pyhä Henki on nähnyt erityistä huolta antaessaan meille profeetalliset Vanhan liiton kirjoitukset hepreaksi. Hepreassa jokainen sana ja lopulta jopa kirjain saarnaa rakasta Vapahtajaamme. Jeesus on lihaksi tullut heprean kielen sana – eikä ainoastaan sana vaan myös lihaksi tullut heprean kirjain!
Ehtoollisvirressä (VK 229) lauletaan: " – – taivasta jo päällä maan on hetki hänen seurassaan." Tämä on totta – ei ainoastaan nauttiessamme alttarin äärellä Herramme tosi ruumiin ja pyhän veren syntiemme anteeksisaamiseksi – vaan myös silloin, kun saamme ammentaa Jumalan alkukielisen ilmoituksen syvästä lähteestä virvoittavaa ja iloa antavaa Elämän Vettä.
Jumalan ilmoitussana on ladattu täyteen synnit sovittavaa Karitsan uhriverta. Pyhän Hengen johdossa syntyneessä Raamatussa ja erityisesti sen ensimmäisessä alkukielessä hepreassa lopulta jokainen kirjain ja sana on kastettu Jeesuksen vereen – viattomaan ja pyhään vereen, joka on vuodatettu minun, sinun ja koko maailman syntien sovitukseksi.
Jopa heprean kielioppi opettaa meille Kristusta. Jokainen Raamatun heprean sana palautuu kolmikirjaimiseen sanajuureen: Seemin Jumala, kolmiyhteinen Herramme, Isä, Poika ja Pyhä Henki, on painanut tälläkin tavoin puumerkkinsä omaan kieleensä.
Ensimmäinen juurikirjain tarkoittaa erityisesti Isää, toinen Poikaa ja kolmas Pyhää Henkeä. Kun halutaan ilmaista tekemisen vahvuutta, tehokkuutta ja toistuvuutta, niin silloin keskimmäinen eli toista persoonaa kuvaava kirjain korostetaan, siihen merkitään kahdennuspiste. Tämä korostuspiste nostaa silmiemme eteen Pojan, jonka kautta opimme tuntemaan Isän ja jonka Pyhä Henki meille kirkastaa.
2. HEPREAA KIRJOITETAAN OIKEALTA VASEMMALLE
Hepreaa kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Miksi? Silloin kun monia tuhansia vuosia sitten kirjoitustaito alkoi levitä, niin tärkeä kirjoitusalusta oli kivi. Esimerkiksi Mooseksen Jumalalta saama kymmenen käskyn laki oli kirjoitettu kivitauluihin. – Vanhan liiton laki oli hakattu kiveen. Uudessa liitossa laki on tullut lihaksi Kristuksessa ja piirretty lihatauluun eli kristityn sydämeen (Jer31_31 – Jer31_33, 2Kor03_03 – 2Kor03_08).
Kun oikeakätinen alkaa hakata kiveen merkkejä, niin hän ottaa taltan vasempaan käteen ja vasaran oikeaan. Tällöin kirjoitussuunta kulkee luonnostaan oikealta vasemmalle. Tämä oikealta vasemmalle kulkeva kirjoitussuunta vakiintui seemiläisten kielten ja samalla myös heprean kirjoittamiseen.
Foinikialainen kauppiaskansa välitti seemiläiset kirjaimet kreikkalaisille noin kolmetuhatta vuotta sitten. Foinikialaiset asuivat nykyisen Libanonin alueella, ja heidän kielensä oli läheistä sukua heprealle. Kirjoitusalustana käytettiin tuolloin papyrusta, johon kirjoitettiin musteella ruokokynää käyttäen. Oikeakätinen otti kynän oikeaan käteen ja alkoi luonnostaan kirjoittaa vasemmalta oikealle. Niin kirjoitussuunta muuttui.
On joskus sanottu, että kaikki kirjoittavat kohti Jerusalemia. Jerusalem on suuren Kuninkaan kaupunki ja koko maailman hengellinen keskipiste. Se on Jumalan silmäterä ja maailman silmätikku. Se on myös maantieteellisesti keskellä: se sijaitsee kolmen suuren mantereen, Euroopan, Aasian ja Afrikan, keskipisteessä. Jerusalem on sekä juutalaisten että kristittyjen pyhin kaupunki. Myös muslimeille se on pyhä: arabiaksi Jerusalemin nimi on al-Quds, joka tarkoittaa sananmukaisesti 'pyhäkkö'.
Jos katsomme nykyaikaista karttaa, jossa pohjoinen on ylhäällä, niin Jerusalemin vasemmalla puolella eli lännessä olevat kansat kirjoittavat vasemmalta oikealle eli itään, Jerusalemiin, päin. Monet idässä olevat kansat, erityisesti arabiankieliset, kirjoittavat puolestaan oikealta vasempaan eli länteen päin – hekin siis kohti Jerusalemia.
3. ALFA JA OOMEGA
Kirjainten Jeesus-saarnan avainjae on annettu Ilmestyskirjassa:
Ilm. 1:8
8 "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias. (Ilm01_08)
A ja O ovat Uuden testamentin kreikassa alfa ja oomega. Jeesus sanoo nuo samat sanat – "Minä olen A ja O" eli alfa ja oomega – myös kahdessa muussa Ilmestyskirjan kohdassa:
Ilm. 21:6
6 Hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä lahjaksi." (Ilm21_06)
Ilm. 22:13
13 Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. (Ilm22_13)
Kun sama asia, jopa täsmälleen samat sanat, on kirjoitettuna Raamatussa kahteen, kolmeen tai jopa vielä useampaan kertaan, niin silloin kysymyksessä on erityisen tärkeä asia, johon täytyy tarkkaan paneutua.
Mitä nämä alfa ja oomega tarkoittavat? Alfa on kreikan aakkoston alku, ensimmäinen kirjain. Samalla se on pienin luku "yksi", järjestyslukuna "ensimmäinen". Oomega on puolestaan aakkosten loppu, viimeinen (24.) kirjain ja samalla suurin luku (800). Kirjaimet ovat myös lukuja:
Ilm. 13:18
18 Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on Ihmisen luku. Ja sen luku on 666. (Ilm13_18)
Mainitessaan ensimmäisen ja viimeisen, pienimmän ja suurimman, alun ja lopun, Herramme kertoo olevansa myös kaikki siltä väliltä. Tämä on seemiläinen tapa ilmaista kokonaisuutta ja kaiken kattavuutta: Kun mainitaan ensimmäinen ja viimeinen jäsen, niin silloin myös kaikki väliin jäävät kuuluvat joukkoon. Alfan ja oomegan mainitseminen tarkoittaa siis sitä, että kaikki muutkin alfan ja oomegan välissä olevat kirjaimet ovat Jeesus-kirjaimia.
Mutta Jeesus ei puhunut kreikkaa vaan arameaa. Ja erityisesti pyhät asiat saatettiin Jeesuksen aikana puhua Vanhan testamentin alkukielellä hepreaksi, pyhällä profeettojen kielellä. Johanneksen ilmestyskirjasta luettavat puheet on puhuttu arameaksi (tai hepreaksi), josta ne on käännetty kreikaksi.
Kreikan ensimmäistä kirjainta alfaa (Α) vastaa heprealaisen aakkoston ensimmäinen kirjain alef (א). Kreikan viimeistä kirjainta oomegaa (Ω) vastaa heprealaisen aakkoston viimeinen kirjain tav (ת). Arameassa käytetään samoja kirjaimia kuin hepreassa. Jos ensimmäistä ja viimeistä sovellettaisiin pohjoismaiseen aakkostoon, niin sanoisimme "A ja Ö" – onneksi tätä ei kukaan ole raamatunkäännöksiin rakkaan Vapahtajamme nimeksi laittanut.
Ensimmäisen ja viimeisen mainitseminen tarkoittaa siis kokonaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta, kaiken kattavuutta. Kun tutkimme heprean kirjaimia, niin huomaamme, että totisesti jokainen niistä on Jeesus-kirjain!
4. SHALOM: RIKKOMATON KOKONAISUUS
Tämän ensimmäisen opetuskerran päätteeksi tutkimme vielä lyhyesti kahta heprean sanaa. Ensimmäiseksi shalom, joka tarkoittaa rikkomatonta kokonaisuutta: eheyttä, täyteyttä, tasapainoa, hyvinvointia, terveyttä, lepoa ja rauhaa.
H2 שלם shalem (117/1617) olla ehyt, täysi, konainen, terve, valmis (juuri)
https://gen.fi/h2-3lm.html
Psalmissa 120 Vapahtajamme ilmoittaa Shalomin omaksi nimekseen. Jae seitsemän kuuluu sananmukaisesti: "Minä olen Shalom. Mutta kun minä alan puhua, he alkavat sotaan." (Ps120_07) Samasta asiasta puhutaan myös esimerkiksi Efesolaiskirjeen toisessa luvussa: "Hän meidän Rauhamme", hepreaksi: "Hu Shlomenu." (Ef02_14)
Joka kerta kun tervehdimme "Shalom!", tuomme julki yhden rakkaan Jeesuksemme nimistä. Pyhä Pelastajamme ja viaton Vapahtajamme on rikkomaton kokonaisuus: eheys, täyteys, tasapaino, hyvinvointi, terveys, lepo ja rauha.
5. HEPREA: TAIVASMATKALAISTEN KIELI
Toiseksi itse heprea-sana, עִבְרִית ivrit, joka tarkoittaa toiselle puolelle siirtymistä: 'kulkea ohi, läpi tai jonkun kautta'. Heprea on tämän ajallisen maailman läpi kulkevan Jumalan kansan taivasmatkakieli. Ivrit- eli heprea-sanan juurena on עבר avar (ain–bet–resh). Tästä juuresta johtuu suuri joukko sanoja niin indoeurooppalaisiin kuin allekirjoittaneen ymmärryksen mukaan myös suomalais-ugrilaisiin kieliin: esimerkiksi perä-sana, joka tarkoittaa sananmukaisesti läpi kulkemista perille asti.
H2 עבר avar (555/818) kulkea läpi: siirtyä toiselle puolelle, vihastua (juuri)
https://gen.fi/h2-cbr.html
Lämpimästi tervetuloa matkaamaan heprean eli Jeesus-kielen opastamana perille taivaaseen asti!